JulisteessaCheek

kun autoitvuonna 2012

VOIMAPERHEETon merkittävämielenterveys-hanke

Kummitverkossa:kummit.fielamalapselle.fiLahjoita!

Kiitos

Tuuli ja SiljaKUMMIEN TIIMIIN

Sinnikäs selviytyjä”Miron epilepsiaa ei olehelppo hyväksyä”

Joulu MielelleTuplakonsertti täynnä tähtiä

JulisteessaCheek

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:N LEHTI • NUMERO 4/12 • 16. VUOSIKERTA WWW.KUMMIT.FI

kun autoitvuonna 2012

VOIMAPERHEETon merkittävämielenterveys-hanke

Tuuli ja SiljaKUMMIEN TIIMIIN

2 www.kummit.fi I Sisältö

12 – 17Forssalainen Miro Happonen täyttäähelmikuussa viisi vuotta. Hän on syntynytkaksi kuukautta etuaikaisena. Runsaankolmen kuukauden ikäisenä Miro saiensimmäisen epileptisen kohtauksen.Vuonna 2010 hänelle tehtiin kehitysvamma-diagnoosi. Oireiden perusteella Miron sairauttahoidetaan nyt Dravetin oireyhtymänä, jotaSuomessa sairastaa 20 henkilöä. Kummienäskettäisen Joulu Mielelle -tv-konsertininsertissäkin esiintyneen Happosen perheenjokapäiväisestä selviytymisestä voitlukea tarkemmin tästä lehdestä.

48 – 54

Sisältö I www.kummit.fi 3

TÄSSÄ LEHDESSÄ

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:N LEHTI • NUMERO 4/12 • 16. VUOSIKERTA • WWW.KUMMIT.FI

8 – 11

18 –19

22– 23

30 – 31

42 – 44

Henkilöt:

Kumppanit:

21 Jalkineet kuntoonFootbalance teki pohjallisiahoitohenkilökunnalle

22 Joulu tuli LastenklinikalleTommi Läntinen ja joulupukki kylässä

30 Robin TYKS:ssaTeinitähti Turun klinikalla

38 TaloustutkimusKummit yhä kärkipäässä

42 Kummit BowlingKeilaamalla varoja valvonta-monitoreihin

48 Joulu MielelleKuvakavalkadi Kummien konsertista

20 VAASAN Food ServiceKorvapuustipäivän tempaus

29 ABB Oy ja Efora OyIso rahalahjoitus ECMO-laitteeseen

32 Lääkeyritys Pfi zerPuhtautta lapsille

40 Munuais- ja maksaliittoYhteistyöorganisaatio esittelyssä

56 Kummit-lehden kustannusyhtiö

Tärkeä taustatekijä

58 ViledaLahjoitus lastenpsykiatrialle

Palstat: 3 Tässä lehdessä

Se on tämä sivu!

5 Pääkirjoitus: Anne KnasterToiminnanjohtajan puheenvuoro

7 Näin toimii Kummit ryYhdistyksen esittely pähkinänkuoressa

18 Pieni hetkiAukeaman tunnelmapala klinikalta

37 Hanna-kummin viisaat valinnat

Hanna Partasen reseptivinkit

59 KummivieraskynäSakke Pietilä

60 På svenskaArtikkeleita toisella kotimaisella

64 ToivelistatMitä klinikoilla tarvitaan?

65 RojaltituotteetNäistä tuotteista tuloja Kummeille

66 TapahtumaopasPikaesittelyssä tulevat tapahtumat

66 YhteystiedotHenkilöt, sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot

Tapahtumat: 8 Andre Sourander

Tutkimus lasten mielen-terveyden hoidosta

12 Perhe HapponenSelviytymistarina Forssasta

24 Sedu KoskinenKummien kevättapahtumanprojektipäällikkö

25 OlympiapurjehtijatKummit sai riveihinsä seitsemän vahvistusta

46 Kirsi RantoEnkelivaloa Kummienjoulukonserttiin

12 – 17Forssalainen Miro Happonen täyttäähelmikuussa viisi vuotta. Hän on syntynytkaksi kuukautta etuaikaisena. Runsaankolmen kuukauden ikäisenä Miro saiensimmäisen epileptisen kohtauksen.Vuonna 2010 hänelle tehtiin kehitysvamma-diagnoosi. Oireiden perusteella Miron sairauttahoidetaan nyt Dravetin oireyhtymänä, jotaSuomessa sairastaa 20 henkilöä. Kummienäskettäisen Joulu Mielelle -tv-konsertininsertissäkin esiintyneen Happosen perheenjokapäiväisestä selviytymisestä voitlukea tarkemmin tästä lehdestä.

Menestyneet olympiapurjehtijammevastasivat myöntävästi Lastenklinikoiden Kummien kutsuun. Olympiahopeaapurjelautailussa voittaneen Tuuli Petäjä-Sirénin ja olympiapronssia venekuntineen match race -luokassa saavuttaneen Silja Lehtisen johdolla kokonainen purjehdus-seitsikko on jatkossa mukana tekemässä hyvää lapsipotilaille. Kaikki tuoreetpurjehtijakummit esittelyssä sivuilla 25–28.Kannen kuva: Matti Hannula

Keilaamalla valvontamonitorejaMuun muassa Viivi Avellan ja Riki Sorsaolivat mukana Kummien keilatapahtumassa.

TYKS sekaisin RobinistaNuoren laulajatähti Robinin vierailuTurun lastenklinikalla lokakuussa saisäpinää aikaan.

Joulu MielelleMusiikkitalo oli tällä kertaa Kummientv-joulukonsertin estradina.

Vanhemmuudentukeminen avain-asemassaProfessori AndreSouranderin johtamaVoimaperheet-hankeuudistaa lasten mielen-terveyspalveluita.

Tommi-tonttu ja joulupukki klinikallaLaulaja Tommi Läntinen avusti joulupukkiatämän vieraillessa Lastenklinikalla.

www.jumbo.fi Palvelemme ma–pe 9.00–21.00, la 9.00–18.00, su 12.00–18.00 (su 23.12. 12.00–21.00)Kauppakeskus Jumbo, Vantaanportinkatu 3, 01510 Vantaa

Kauppakeskus Jumbo on ystävällinen ja monipuolinen ostospaikka Vantaalla, Kehä III:lla hyvien liikenneyhteyksien varrella. Peräti 4 600 ilmaista parkkipaikkaa ja kattava, lähes 120 erikoisliikettä tarjoavat väljät ja miellyttävät puitteet koko perheen ostoksille ja viihtymiselle modernissa kauppakeskuksessa. Jumbosta löytyvät suuret päivittäistavaraliikkeet K-citymarket ja Prisma sekä täyden palvelun Stockmann-tavaratalo ja Anttila.

TERVETULOA JUMBOON!

Jumbo on Lastenklinikoiden Kummien

yhteistyökumppani.

73769_Jumbo_Ilmoitus_Kummitlehteen_122012_A4.indd 1 5.12.2012 13.20

Päätoimittajalta I www.kummit.fi 5

Kaikki varainhankintaja tuki tulee lahjoituksistasekä tapahtumista, joita

järjestetään vuoden aikana useita. Pienistä puroista sekä

suuremmista yksittäisistälahjoituksista on kertynyt jo

liki 30 miljoonaa euroa.

PÄÄTOIMITTAJALTA

”Joulu joutuu taas sydämihin”KuinKa nopeasti aiKa vieriiKään! Jou-lunpyhien rauhoittumisen ja kinkun sulattelun jälkeen onkin sitten aika käynnistää Kummien juhlavuosi. Kummit on ehtinyt nuoren aikui-sen ikään, ja tulevana vuonna meillä on 20-vuo-tissynttärit. Juhlalogossamme teemu-nalle on pukeutunut asianmukaisesti, ja niin tulemme tekemään mekin mitä erilaisimmissa tilaisuuk-sissa ensi vuoden aikana. on hyvä juhlistaa sil-loin, kun on sen aika ja aihe.

Kummit ovat tehneet historiansa aikana pal-jon hyvää pienten potilaiden hyväksi ja nimen-omaan täällä suomessa. tässä savotassa ovat olleet niin yksityiset kuin yrityksetkin avainase-massa. Lastenklinikoiden Kummit ry ei ole saa-nut koskaan tukea miltään julkiselta yhteisöltä tai valtiolta. Kaikki varainhankinta ja tuki tulee lahjoituksista sekä tapahtumista, joita järjes-tetään vuoden aikana useita. pienistä puroista sekä suuremmista yksittäisistä lahjoituksista on kertynyt jo liki 30 miljoonaa euroa. ensi vuonna tavoitteemme on rikkoa tuo maaginen raja ja kerätä mahdollisimman suuri potti jaettavaksi klinikoiden sekä lastentautien tutkimuksen hyväksi. olemme kiitollisia mukanaolostanne, ja apua tarvitaan edelleen!

ennen Lastenklinikoiden Kummien juhla-vuotta on onniteltava myös Kummit-lehteä. se on nimittäin täyttänyt tänä vuonna 15 vuotta. Lehden taustavoimat, myynti ja markkinointi on esitelty sivulla 56. Lehti on kehittynyt vuosien varrella, ja jatkamme kehitystyötä koko ajan. suuri Juhlavuoden numero 3/2013 tulee ole-maan taidonnäyte siitä, kuinka olemme onnis-

tuneet uudistamaan lehden sisältöä sekä myös ulkoista ilmettä.

tässä lehdessä aloitamme myös uuden ”tavan” eli esittelemme tuoreimmat kummimme hiu-kan perusteellisemmin. ensimmäisenä ovat vuorossa upeasti menestyneet olympiapurjehti-jamme. Hienoa, että saamme uusia liikunnalli-sia nuoria mukaan kummitoimintaan! purjehti-jat ovat luvanneet toteuttaa ”Kummit purjeissa” -tapahtuman töölönlahdella ensi kesänä. päivä-määrä on vielä avoin, mutta kesäkuun alkuun suunniteltu tapahtuma tulee varmasti olemaan melkoisen suosittu niin lasten kuin aikuisten-kin mielestä.

Juhlavuoden tapahtumiin liittyy myös huippu-tilaisuus ”elämän kevät” toukokuussa. tuon Kummien tapahtuman toteuttaa Seppo ”Sedu” Koskinen, joka on kutsuttu projektipäälli-köksemme tähän juhlavuoden megapäivään. saman päivän aikana meillä on tarjota niin huipputason golfia, seminaari kuin myös kon-sertti. sedun haastattelu sivulla 24.

Joulun lähestyessä on hyvä muistaa kiitoksilla omia vapaaehtoistyöntekijöitämme. ilman heidän työpanostaan olisi esimerkiksi elämä Lapselle -konsertti huomattavasti raskaampi jär-jestettävä. Kiitos, että olette olleet taas mukana ja käyttäneet runsaasti omaa vapaa-aikaanne. Kiitos kuuluu myös kaikille yhteistyökumppa-neillemme sekä lahjoittajille.

rauhallista joulua ja menestystä uudellevuodelle 2013!

Anne Knastertoiminnanjohtaja

anne.knaster@kummit.fi

O s a l l i s t u m a l l a a u t a t1. Soita keräysnumeroon 0600-1-6000 - Keräysnumero toimii ympäri vuoden. Puhelu maksaa 15,23 € + pvm.

2. Tee tekstarilahjoitus - Lähetä viesti KUMMIT numeroon 16155. Tekstiviestin hinta on 10 €.

3. Liity KuukausiKummiksi - Tee suoraveloitussopimus Kummien kanssa osoitteessa kummit.fi

4. Lahjoita verkossa - tee haluamasi suuruinen lahjoitus: www.kummit.fi

5. Tilaa Kummit-lehti - 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Kummit-lehden voi tilata numerosta (09) 8867 5200 sekä verkossa: www.kummit.fi6. Osallistu Kummien tapahtumiin - Tietoja Kummit ry:n tulevista tapahtumista

löydät tästä lehdestä sivulta 66 sekä kummit.fi-osoitteesta

www.jumbo.fi Palvelemme ma–pe 9.00–21.00, la 9.00–18.00, su 12.00–18.00 (su 23.12. 12.00–21.00)Kauppakeskus Jumbo, Vantaanportinkatu 3, 01510 Vantaa

Kauppakeskus Jumbo on ystävällinen ja monipuolinen ostospaikka Vantaalla, Kehä III:lla hyvien liikenneyhteyksien varrella. Peräti 4 600 ilmaista parkkipaikkaa ja kattava, lähes 120 erikoisliikettä tarjoavat väljät ja miellyttävät puitteet koko perheen ostoksille ja viihtymiselle modernissa kauppakeskuksessa. Jumbosta löytyvät suuret päivittäistavaraliikkeet K-citymarket ja Prisma sekä täyden palvelun Stockmann-tavaratalo ja Anttila.

TERVETULOA JUMBOON!

Jumbo on Lastenklinikoiden Kummien

yhteistyökumppani.

73769_Jumbo_Ilmoitus_Kummitlehteen_122012_A4.indd 1 5.12.2012 13.20

Lastenklinikoiden Kummit ry- yhdessä teemme ihmeitä.

Yhteistyö Kummien kanssa on mainemahdollisuus yritykselle

Miten osallistuaKummien

toimintaan?

KummiKaveriksi

KummiKaverit ovat säännöllisesti Kum-meille lahjoittavia tukijoita, joille lähetetään4 kertaa vuodessa Kummipostitus. Lähetyssisältää tilisiirtolomakkeen vapaaehtoistalahjoitusta varten.

Lahjoitukset

Lahjoituksia voi tehdä kätevästi niinverkossa kummit.fi kuin puhelimitse0600 1 6000 (15,23 € + pvm). Lahjoi-tusten avulla parannetaan monen vastaalkutaipaleelle ehtineen elämänmahdollisuuksia.

Finnair Plus -lentopisteet

Pisteiden avulla lennätetään pikkupotilaitaperheineen hoitojaksoihin ja virkistys-tapahtumiin. Pistelahjoitukset:www.kummit.fi

KuukausiKummiksi

KuukausiKummit ovat suoraveloitus-sopimuksen tehneitä hyväntekijöitä, jotkalahjoittavat kuukausittain rahaalapsipotilaiden auttamiseen.

Vapaaehtoiseksi

Vapaaehtoisia tarvitaan erityisestiKummien järjestämissä tapahtumissa -tarjolla on hyvän mielen hanttihommia,kuten lahjoitussoittojen vastaanottamistaja tuotemyyntiä. Jos vapaaehtoistyökiinnostaa, niin ota yhteyttä Kummientoimistoon kaisa.heinonsalmi@kummit.fi

Tapahtumasponsorointi

Tapahtumien osalta yhteistyö Kummienkanssa tarjoaa laaja-alaiset mahdollisuu-det. Valmiita pakettivaihtoehtoja löytyyaina Elämä Lapselle -konsertista KummitGolf -yritystapahtumiin. Mahdollisuudeterikseen räätälöityyn projektiin ovat niinikään olemassa.

Rojaltiyhteistyö

Tietystä tuotteesta tai palvelusta hyvän-tekeväisyyteen välitettävään osuuteenperustuvat rojaltisopimukset ovat Kum-meille todella tärkeitä. Yrityksen kannaltarojaltisopimusten avulla voidaan mukavoit-taa myyntiä ja mielikuvia tehokkaasti.

Lahjoitukset

Yritysten tekemillä yksittäislahjoituksillaon suuri merkitys esimerkiksi Kummienkonserttikeräyksiin. Yrityslahjoitustensesonkiaikaa on joulu, mutta lahjoittaminenkannattaa ja tulee todella tarpeeseen myösmuina vuodenaikoina. Yli 1000 €:nlahjoituksella saa tervehdyksenKummien televisiokonserttiin.

Lisätietoja: www.kummit.fi, www.facebook.com/lastenklinikoidenkummit tai Kummien toimisto (09) 682 4520

Kummit on 1993 perustettu hyväntekeväisyysjärjestö, joka tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa, kehitys- jatutkimustyötä sekä parantaa potilaiden viihtyvyyttä sairaala-aikana. Viime vuosina yhdistys on osallistunut merkittävin panoksintaisteluun lasten ja nuorten mielenterveysongelmia vastaan. Koko toimiaikanaan Lastenklinikoiden Kummit ry on tehnytlahjoituksia yli 25 miljoonan euron edestä.

Tallink Silja -bonuspisteet

Club One -kanta-asiakkailla on mahdol-lisuus lahjoittaa kertyneitä bonuspisteitäpikkupotilaiden hyväksi. Lisätiedot jalahjoitukset: tallinksilja.com

TUTKIMUS

8 www.kummit.fi I Tutkimus

Teksti ja tiimikuvat: Matti Hannula

Turku on koko maailman keulassa

Voimaperheet-hanke uudistaa lasten mielenterveyspalveluita

Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen Voimaperheet-hankeon ainutlaatuinen paitsi Suomen myös koko maailman mittakaavassa.

– Toivomme tutkimuksemme tuottamien havaintojen olevan niin merkittäviä,että ne tulevat ainakin länsimaissa vaikuttamaan lasten mielenterveysresursoinnin

kohdistamiseen, sanoo lastenpsykiatrian professori ja Voimaperheet-hankkeen tutkimusjohtaja Andre Sourander.

Lastenklinikoiden Kummit on ollut keskeisenä rahoittajana hankkeessa.

>

Tutkimus I www.kummit.fi 9

on oLeMassa runsaasti kansainvälistä tutki-mustietoa, että vanhemmuutta tukevat hoito-ohjel-mat ovat tehokkain ennalta ehkäisevä hoitotoimen-pide lasten käytösongelmiin. voimaperheet-hanke on ennaltaehkäisevä ja samalla varhainen hoito-ohjelma. Kohderyhmänä ovat alle kouluikäiset lapset, joilla on käytösongelmia.

– oireisiin kuuluu muun muassa rauhattomuutta, levottomuutta, omaehtoisuutta ja sääntöjen noudatta-mattomuutta, professori sourander pohjustaa.

– ongelmien ei tarvitse välttämättä olla vakavia, ja vakavuusastetta on varsin vaikea määritellä. Mutta tuollaiset ongelmat tuovat vanhemmuuteen huomat-tavan kokoisen haasteen. niinpä vanhempien tukemi-nen on käyttämätön mahdollisuus varhaisessa tai enna-koivassa puuttumisessa lasten mielenterveysongelmiin, hän korostaa.

Hallmanilta tukea

neuvolaan lapsen nelivuotistarkastukseen tulevat per-heet saavat etukäteen postissa kyselylomakkeen, joka on ensisijaisesti tarkoitettu täytettäväksi kotona. Jos lomake on täyttämättä tarkastukseen tullessa, huoltaja täyttää sen vastaanottokäynnin aikana.

– nelivuotistarkastuksessa siksi, että olemme pyr-kineet tarjoamaan neuvoloille välinettä lapsen psyko-sosiaalisen kehityksen arviointiin, ja tuo tarkastus on valtioneuvoston vuoden 2009 asetuksen kautta tullut ns. laajennetuksi tarkastukseksi, projektipäällikkö Terja Ristkari sanoo.

– tämä on samalla jatkumoa neuvolatyön kehityk-selle, hän korostaa.

Kopio lomakkeesta postitetaan neuvolasta voima-perheet-työryhmän arvioitavaksi. paluupostissa neu-vola saa käyttöönsä lapsen vahvuudet ja vaikeudet -pro-fiilin (sdQ). näin se on käytössä lapsen lääkärikäyn-nin yhteydessä.

professori Niilo Hallmanilla (1916 – 2011) oli merki-tystä tämänkin tutkimushankkeen käynnistymisessä.

– Hän otti minuun 2000-luvun alussa yhteyttä, andre sourander kertoo.

– Hallmanilla oli selvä visio, että pitää tutkia lasten mielenterveyttä ja sitä, miten lasten mielenterveyson-gelmia voidaan ehkäistä. Hän oli tutustunut tutkimuk-siini, ja hänen kauttaan Lastenklinikoiden Kummit tuli tukemaan väestötutkimuksiamme. Hallman oli poik-keuksellinen visionääri, jolla oli todella laaja kokonais-kuva lasten hyvinvoinnista, sourander toteaa.

”Upeinta urallani”

tutkimusohjelma toteutetaan etätyöskentelynä. siinä on keskeisesti mukana perhevalmentaja, joka luo per-heen kanssa yhteistyösuhteen. nettipohjaisen hoito-ohjelman tukemana perhevalmentaja ja vanhempi työskentelevät yhdessä tavoitteena, että vanhemman käyttäytyminen arkipäivän toiminnoissa lapsen kanssa muuttuisi siten, että lapsen kehitys saa uuden suun-nan.

– etätyöskentelyyn on muutama selkeä syy. ensik-sikin kynnys lähteä lapsensa kanssa mielenterveystoi-mistoon on varsin korkea, koska ihmiset sisäänraken-netusti häpeävät ongelmiaan. ei haluta osallistua hoi-toryhmiin, vaan ongelmia ratkotaan mieluummin ano-nyymisti, sourander kertoo.

– toinen syy on se, että perheillä, joilla neuvolassa havaitaan tällaisia ongelmia, on periaatteessa mahdol-lisuus jo parin viikon sisällä päästä mukaan kolmen kuukauden mittaiseen hoito-ohjelmaan.

– olen toiminut pitkään erikoissairaanhoidon ja lasten mielenterveystyön parissa. tämä ohjelma on upeinta, mitä olen urallani kokenut, sourander heh-kuttaa.

Yhteiskunta on aiempaa vaativampi, raaempi, monimutkaisempi ja vaarallisempi. prosen-

tuaalisesti ongelmalapsia on kutakuinkin samassa määrin kuin ennenkin.

– Mutta nyky-yhteiskunnassa lapsi, joka on heikoilla jäillä alusta lähtien, syrjäytyy aiempaa herkemmin, sou-rander huomauttaa.

Huomaa hyvä lapsessasi!

voimaperheet-tutkimusohjelma on maa-ilman suurin tämäntyyppinen hanke. Kana-

dassa vastaavanlainen on toteutettu kliinisen työn puolella ja hieman vanhempien lasten kes-kuudessa.

– omat epidemiologiset seurantatutkimuk-seni osoittavat, että käytöshäiriöt ovat varhem-min todettavissa, professori sourander sanoo.

Tutkimushankkeen keskeisimmät dynamot:projektipäällikkö Terja Ristkari, professoriAndre Sourander ja projektipäällikköJukka Huttunen.

< Vanhemmuuden taitojen oppiminen heijastuu lapsen hyvinvointiin.

>

10 www.kummit.fi I Tutkimus

– Tämä ohjelma on upeinta, mitä olen urallani kokenut, professori Sourandersanoo.

< Tutkimustiimikoolla. Edessä vas.tutkimusjohtajaAndre Sourander,projektipäällikötJukka Huttunen jaTerja Ristkari sekä projektikoordi-naattori Tanja Sarlin.Takana IT-suunnittelija Atte Sinokki sekä perhevalmentajat Anne Penttinen, Malin Kinnunen jaJenni Vuorio.

– usein ajatellaan, että lasten mielenterveys- ja käy-tösongelmat ovat jotenkin mystisiä. Mutta jos tervey-denhoidossa vain on käytössä välineet, suurin osa näistä lapsista pystytään identifioimaan. ennustamaan emme kuitenkaan pysty, hän huomauttaa.

– Keskeinen osa ohjelman ideasta on, että se toteu-tetaan yhdessä lapsen vanhemman kanssa, painottaa projektipäällikkö ristkari.

– Kun vanhempi saa haltuunsa uusia taitoja ja oppii muuttamaan ajatteluaan, lapsen tilanne paranee. Läh-tökohtaisesti ajattelemme, että ainakin pääsääntöisesti vanhemmat haluavat lapselleen hyvää. Lapsiperheiden arki on nykyään varsin kuormittavaa. Hankalasti käyt-täytyvän lapsen kanssa yritetään taiteilla arjessa. Kei-noja ei yleensä ole tarjolla, negatiivista palautetta kyllä-kin, ristkari toteaa.

– tässä tutkimusohjelmassa me emme ole kiinnos-tuneita siitä, mistä ongelmat johtuvat, vaan me läh-demme puhtaalta pöydältä. Lasten vanhemmat itse raportoivat nelivuotistarkastuksen yhteydessä lapsel-laan olevan joitain vaikeuksia. valikoimme lapset tiet-tyjen oirekriteerien perusteella ja vanhemman koke-muksen mukaan. sitten lähdemme arjessa harjoitte-lemaan erilaisia taitoja, jotka vähitellen voivat muuttaa lapsen käyttäytymistä, ristkari valottaa menetelmää.

– ohjelman peruslähtökohta on: huomaa hyvä lap-sessasi! Kiinnitetään huomiota siihen, mitä lapsi osaa ja mitä hän tekee hyvin, sillä arjen tilanteet ovat liian usein negatiivista kierrettä.

Aktiivista ja joustavaa

voimaperheet-tutkimustiimin perhevalmentajat ovat keskeisessä roolissa toimiessaan aktiivisesti vanhem-man kanssa puhelimitse. perhevalmentaja vie vanhem-paa läpi ohjelman ja auttaa ratkaisemaan ongelmia.

– puhelut käydään vain jommankumman vanhem-man kanssa, koska meillä ei tällä hetkellä ole mahdolli-suuksia toimia molempien vanhempien kanssa. Mutta jokaista vanhempaa pyydetään ottamaan myös toinen vanhempi mukaan, jos lapsella sellainen on. tavoite on, että vanhemmat yhdessä kävisivät läpi sivustoa, mää-rittelisivät ongelmia ja tekisivät tehtäviä, terja ristkari kertoo.

– Yhteiskunnan palvelut toimivat virka-aikaan. Me pyrimme siihen, että voimme antaa palvelua siihen aikaan, mikä perheille sopii. eikä ohjelman toteutta-miseksi tarvitse lähteä mihinkään. netissä on teoriatie-toa, video- ja äänileikkeitä sekä tehtäviä. Koulutusohjel-

>

Tutkimus I www.kummit.fi 11

man ensimmäiseltä viikolta ei pääse seuraavalle, ennen kuin vaadittavat tehtävät on tehty.

tutkimustiimissä on kolme perhevalmentajaa: Malin Kinnunen, Anne Penttinen ja Jenni Vuorio. He ovat saaneet terveydenhuoltoalan koulutuksen, ja heillä on kokemusta terveydenhuoltoalan eri pisteissä työskente-lystä. Kaikki kolme perhevalmentajaa ovat myös osallis-tuneet hankkeen kehittämiseen.

– olen yllättynyt, kuinka innostuneesti vanhemmat ovat lähteneet mukaan hankkeeseen. suurin osa on käy-nyt läpi koko ohjelman. ansionsa on varmasti silläkin, että me pyrimme niin monella tapaa olemaan jousta-via, anne penttinen toteaa.

pitkään lastenpsykiatrian parissa työskennellyt Malin Kinnunen on aiemmin törmännyt siihen, ettei lapsen psyykkiseen kehitykseen kiinnitetä riittävästi huomioita.

– Ja jos kiinnitetäänkin, niin ei ole palveluita, mihin ongelmatapauksia voi ohjata. on keskitytty enemmän motorisen kehityksen arvioimiseen ja miettimään, mistä ongelmat johtuvat. nyt on hienoa, kun pystyy tar-joamaan vanhemmille konkreettisia keinoja, hän sanoo.

– tämä on erittäin palkitsevaa työtä. todellakin tun-tuu siltä, että vanhemmat saavat käyttöönsä konkreet-tisia keinoja arjen parempaan sujumiseen, Jenni vuo-rio kertoo.

– tietysti vanhempia on erilaisia. varsinkin kiireel-liset isät ovat välillä aika haasteellisia, hän naurahtaa.

Maailman kärjessä

it-suunnittelija Atte Sinokki vastaa tutkimustiimissä siitä, että nettisivut toimivat, jotta perhevalmentajat voivat tehdä työtään. Hän myös tallentaa järjestelmään

tiedot lastenneuvolassa täytetyistä lomakkeista ja laatii sitä kautta profiilin.

– Jos profiili täyttää tietyt kriteerit, toimitan tiedot perhevalmentajille rekrytointia varten, sinokki kertoo.

– tällainen etähoito on varsin uutta maailmalla. olemme etähoidon vaikuttavuuden tutkimisessa maa-ilman kärjessä, projektipäällikkö Jukka Huttunen toteaa.

– suurimmaksi osaksi maailmalla toimitaan lasten mielenterveystyössä vielä perinteisin keinoin. interne-tiä saatetaan toki jossakin käyttää hoidon tukena. Mei-dän järjestelmästämme perhevalmentajat saavat myös tarkat tiedot siitä, miten aktiivisesti vanhemmat ovat hyödyntäneet internet-materiaalia.

Kesällä 2011 päätökseen saadussa tutkimuksen pilot-tivaiheessa turun alueelta kerättiin vuoden verran kyse-lylomakkeita.

– saimme hyvää aineistoa nelivuotiaiden käytöson-gelmien tasosta, ennen kuin käytännön vaihe käynnis-tyi. Kunhan olemme pystyneet selkeästi osoittamaan tutkimuksemme hyödyllisyyden turun alueella, pitää hanketta lähteä levittämään valtakunnallisesti, andre sourander sanoo.

nyt on jo 2500 perhettä osallistunut tutkimukseen lapsensa nelivuotistarkastuksen yhteydessä. seulonnan seurauksena kullakin perhevalmentajalla on samanai-kaisesti vastuullaan parikymmentä perhettä.

– näin kukin heistä voi vuoden aikana hoitaa 70 – 80 perhettä, sourander laskee.

– pyrimme antamaan ihmisille toimintamalleja ja tuottamaan muutosta. vanhemmuuden taitojen oppi-minen heijastuu lapsen hyvinvointiin, sourander kiteyttää.

– Tämä ohjelma on upeinta, mitä olen urallani kokenut, professori Sourandersanoo.

Perhevalmenta-jat Anne Penttinen (edessä), Jenni Vuorio ja Malin Kinnunen ovat keskeisessä roolissa toimiessaanaktiivisesti van-hemman kanssa puhelimitse.

< Tutkimustiimikoolla. Edessä vas.tutkimusjohtajaAndre Sourander,projektipäällikötJukka Huttunen jaTerja Ristkari sekä projektikoordi-naattori Tanja Sarlin.Takana IT-suunnittelija Atte Sinokki sekä perhevalmentajat Anne Penttinen, Malin Kinnunen jaJenni Vuorio.

SELVIYTYMISTARINA

12 www.kummit.fi I Selviytymistarina

Teksti: Matti Hannula • Kuvat: Juha Loikkanen

Happosilla ollaan aina lähtövalmiinaHapposilla ollaan aina lähtövalmiina

”Miron epilepsiaaSelviytymistarina

”Miron epilepsiaaei ole helppo hyväksyä”

Selviytymistarina I www.kummit.fi 13

Miron etuaiKaiseen sYntYMään oli syynä istukan toimimattomuus.

– olin ollut pari viikkoa seurannassa tampereen yliopistollisessa sairaalassa. sikiön vointi alkoi heiketä, ja sikiö lakkasi sitten kokonaan liikkumasta, Mirva Happonen kertoo.

Miro painoi syntyessään 1020 grammaa. Hän oli viisi päivää taYsin keskolassa ja siirrettiin sitten Kanta-Hämeen keskussairaalaan Hämeenlinnaan. Kaikki meni ihan normaalisti koko keskosajan. Miro pääsi kotiin huhtikuun alkupuolella.

– näin jälkeenpäin ajatellen Miro oli kotona ehkä vähän väsähtäneen oloinen ja veltto. Mutta koska hän oli meidän ensimmäinen lapsemme ja pikkukesko-sena syntynyt, emme osanneet ajatella, että mitään isompaa ongelmaa olisi, Mirva Happonen kertoo.

Ensimmäinen kerta ja toinen…

sunnuntaiaamu, kesäkuun 1. päivä 2008. Happosilla oltiin pikku hiljaa heräilemässä, kun omassa sängys-sään vanhempiensa sängyn vieressä nukkuva Miro antoi herätyksen kunnon itkulla.

– ajattelimme, että on ollut normaalia pidempi ruo-kailuväli ja että hän on nälkäinen, Mirva-äiti muistaa.

– pian huomasimme, ettei Mirolla ole kaikki hyvin. Hän oli lakannut hengittämästä ja oli jo ihan sininen. pelästyimme tietysti kovasti. Hengitys rupesi kyllä aika pian kulkemaan, mutta Marko soitti ambulanssin, kun ei ollut mitään käsitystä, mistä voisi olla kysymys.

Miro vietiin ensin Forssan sairaalan ensiapuun. siellä päivystävä lääkäri konsultoi lastenlääkäriä.

– aika pian tuli tieto, että kyseessä voisi olla epileptinen kohtaus. Mutta mei-

dät lähetettiin kotiin evästyk-sellä, että seitsemän päivän

sisällä pitäisi mennä neurologille.

Forssalaisten Mirva ja MarkoHapposen esikoinen, Miro-poika, syntyi 23. helmikuuta 2008 kaksi kuukautta etuaikaisena. Runsaat kolme kuukautta kaikki vaikutti olevan hyvin. Mutta totuusolikin aivan toisenlainen.

”Miron epilepsiaaei ole helppo hyväksyä”

14 www.kummit.fi I Selviytymistarina

Mielessäni ajattelin, kuinka uskallamme mennä siinä vaiheessa kotiin. Mitä teemme, jos kohtaus uusii? oli nimittäin ollut aika sokki kantaa hengittämätöntä las-taan, Mirva Happonen sanoo.

– Kun toistin useampaankin kertaan, ettei Miro taida olla kotiinmenokunnossa, meidät passitettiin Kanta-Hämeen keskussairaalaan seurantaan, ”kun äiti on niin pelokas”. omalla autolla menimme Hämeen-linnaan ja kun olimme ehtineet olla siellä sairaalassa vartin verran, tuli seuraava kohtaus. oli onni, ettemme tulleet kotiin.

Yleensä yöaikaan

Miroa alettiin tutkia saman tien. Mutta koska oli sun-nuntai, ei aivosähkökäyrää olisi saanut edes Helsin-gissä. Miro otettiin Hämeenlinnassa osastolle, missä hänelle tuli sitten hyvin voimakas, kouristeleva koh-taus.

– Meidät otettiin tilanteesta pois, ja vähän ajan kulut-tua meille sanottiin, että pitää mennä tampereelle, Mirva-äiti kertoo.

– taYsin teholla vierähtikin sitten kuusi viikkoa. Miron epilepsia osoittautui hyvin vaikeahoitoiseksi. Lukemattomia lääkkeitä ja lääkeyhdistelmiä kokeil-tiin, mutta kohtaukset vain jatkuivat.

Kesäkuun puolivälissä Happosille eräänä aamuna soitettiin, että yöllä kohtauksia oli tullut jatkuvana sar-jana ja että Miro on kytketty hengityskoneeseen. eli oli otettu käyttöön viimeinen keino, millä kohtaus saa-

– Miro on ihana poika, jolla on omatjuttunsa. Hänen kanssaan on kiva touhuta,Marko Happonen sanoo.

daan loppumaan. sen jälkeen Miro on neljästi ollut nukutettuna.

Happosten toimintoihin on tullut rutiini, kun epi-leptinen kohtaus iskee kotona päälle: Marko soittaa ambulanssin, Mirva lääkitsee ja hoitaa Miroa.

< Miro kävelee joko tukea ottaen tai rollaattorilla.

>

>

Selviytymistarina I www.kummit.fi 15

Kurjaa pallottelua

välillä Miro oli sairaalahoidossa tampereella ja välillä Hämeenlinnassa.

– se pallottelu oli aika kurjaa. aina aloitettiin taval-laan alusta, Mirva Happonen huokaa.

– otin sitten itse selvää, että Helsingissä Lastenlin-nassa on epilepsiayksikkö, jonne vaikeat tapaukset voi-vat päästä muualtakin suomesta. siitä lähtien Miro oli-kin pitkään L11:n hoidossa. siinä vain oli se hankaluus, että kun tuli pahempi kohtaus, niin Hämeenlinna ei pystynyt hoitamaan ja tampere ei mielellään ottanut Miroa, kun lapsi oli periaatteessa hoidossa Lastenlin-nassa. se taas on hyvin usein täynnä. sitä paitsi Miron kaikki tiedot olivat Helsingissä. se oli joka kerta kau-heaa soittorumbaa.

Lopulta Helsingissä tehtiin päätös, että Miron epilep-sian hoito siirretään Kanta-Hämeen keskussairaalaan.

– Me emme olleet ratkaisuun tyytyväisiä, koska meidän mielestämme Miron hoito olisi vaatinut vii-meisintä tietoa epilepsiasta, Mirva Happonen sanoo.

Dravetin oireyhtymä, ehkä?

Jo kesällä 2008, kun taYsissa yritettiin saada Miron epilepsiaa kuriin, alkoivat lääkärit puhua, että hänen kehityksessään on viivettä. Miro painoi silloin kolmen kuukauden ikäisenä kolme kiloa eli vähemmän kuin normaaliin aikaan vastasyntyneet.

vuonna 2010 Mirolle tehtiin kehitysvammadiag-noosi. enää ei puhuttu kehitysviivästymästä.

– sitten menimme perinnöllisyyslääkärin vastaan-otolle, jotta selvitettäisiin tarkemmin, mistä kehitys-vammasta voisi olla kyse, Mirva Happonen kertoo.

– Mitään varsinaista löydöstä ei ollut, mutta vii-meisinä kertoina, kun Miro vielä oli Lastenlinnassa hoidossa, lääkäri siellä sanoi, että voitaisiin katsoa dravetin oireyhtymä.

Miron verinäyte lähetettiin tutkittavaksi Hollantiin, mistä se tuli negatiivisena takaisin. Mutta oireiden perusteella Miron sairautta hoidetaan nyt dravetin oireyhtymänä, josta osa voi olla perinnöllistä.

suomessa on noin 20 dravetin oireyhtymää sairas-tavaa henkilöä.

– Meillä oli huono tuuri, Mirva Happonen toteaa lakonisesti.

Äidinvietin voimalla

Miro täyttää helmikuussa viisi vuotta. Hän liikkuu ”polvillaan pomppien” tai kävelee joko tukea ottaen tai rollaattorilla. Miro ei puhu. Joskus – hyvin harvoin

– hän hymyilee. itkeminen on huomattavasti sitäkin harvinaisempaa.

– pesulle meno on Mirolle päivän paras hetki. veden lisäksi musiikki on Mirolle

tärkeää, Marko-isä kertoo.– olemme saaneet yhteyttä muu-

tamaan vertaisperheeseen, Mirva-äiti jatkaa.

– Kohtauksista ei tule minkäänlaista ennakkovaroi-tusta. se on yksi silmänräpäys vain, ja täällä on täysi härdelli päällä, Mirva kuvailee.

– itselleni yöt ovat alusta asti olleet äärettömän vai-keita. Jo silloin kuuden viikon sairaalassaolon aikana mielessäni pyöri koko ajan, kuinka uskallan nukkua. Kun sitten tulimme kotiin, kohtaukset tulivat lähes aina öisin.

Forssan Kuuston uudehkon, idyllisen omakotialu-een rauha on monesti rikkoutunut hälytysajoneuvojen äänestä, joskus myös helikopterin roottorin pörräämi-sestä. ambulanssihenkilökunta on tullut Happosille valitettavan tutuksi, ja hoitohenkilökunta puolestaan tietää hyvin Miron tilanteen.

– Medi-Heliä on tarvittu kolme kertaa, kun anes-tesialääkäri on tuotu kopterilla nukuttamaan, Mirva Happonen laskeskelee.

Jos Miro joudutaan nukuttamaan, hänet pidetään useimmiten nukutuksessa noin vuorokauden, mutta joskus jopa päiväkausia.

– sydän syrjällään aina odotellaan, minkälainen poika sieltä herää; onko kohtaus ollut jotain tuhoavaa sorttia. Kohtaukset tietävät aina parin kolmen viikon sairaalajaksoja, ennen kuin Miro pääsee takaisin kotiin.

Miron leikki-huoneen hyllyltä löytyy hänen”nimikko-yrityksensä”kuljetuskalustoa.

Miron pikkusisko Mila syntyi kaksi viikkoa yliaikaisena ja oppi yhdeksänja puolen kuu-kauden ikäisenä kävelemään.

– Meillä on olluttavallaan onnikokea kaksi ääri-päätä, äiti Mirva Happonen toteaa.

Miro täyttää helmikuussa viisi vuotta. Hän ei puhu.

Miro hymyilee harvoin, itku on sitäkin

harvinaisempaa.

16 www.kummit.fi I Selviytymistarina

– Mutta heidän lapsensa ovat hyvin erilaisia ver-rattuna Miroon. emme kuitenkaan tiedä, vaikka suo-mesta löytyisi Miron kaltainen, samaa oireyhtymää sairastava henkilö.

oireyhtymään kuuluu, että epilepsiamuoto reagoi lääkkeille huonosti. niinpä kotilääkitystä on ollut vaikea saada kohdilleen. Mirolla on myös infektio-astma.

Miro syö kolmea epilepsialääkettä aamuin illoin. Lisäksi on ensiaputarkoitukseen epistatus-lääkettä.

– Kotona Miro on saanut epilepsiakohtauksia kes-kimäärin ehkä kerran kuussa. Kohtaus pitäisi saada menemään mahdollisimman nopeasti ohi. sen vuoksi on useimmiten ollut pakko soittaa ambulanssi, Marko Happonen sanoo.

– viimeisimmästä kohtauksesta on jo neljä kuu-kautta, Mirva Happonen totesi ja koputti puuta, kun tätä haastattelua marraskuun lopulla tehtiin.

– Mutta vieläkään en uskalla nukkua kokonaisia öitä. parin tunnin välein herään katsomaan, miten Miro voi. Heräisin varmaan kahden tunnin välein ilman herätys-kelloakin. en silti koe olevani erityisen väsynyt. olen kai tottunut tähän katkonaiseen vähäunisuuteen. äidin-vietti on niin voimakas, että sen voimalla jaksaa mitä vain.

Marko Happonen on ammatiltaan autonkuljettaja ja lähtee joka arkiaamu jo neljältä töihin.

– vanhempani asuvat vain muutaman kilometrin päässä. Heistä on suuri apu, jos olen lasten kanssa yksin kotona, kun Miro saa kohtauksen. äitini on perushoita-jan ammatista eläkkeellä ja tulee aina tarvittaessa hoita-maan Milaa. Hän on ollut kantava voima näissä ongel-missa, Mirva Happonen kiittelee.

– äitini uskaltaa ottaa Mironkin hoitoon.

Kaksi ääripäätä

Miron pikkusisko Mila syntyi elokuussa 2011.– Kaksi viikkoa yliaikaisena, painoi yli neljä kiloa ja

oppi yhdeksän ja puolen kuukauden ikäisenä kävele-mään. siinä mielessä meillä on ollut tavallaan onni kokea kaksi ääripäätä, Mirva Happonen naurahtaa. Hän on ammatiltaan työterveyshoitaja. ennen Milan synty-mää hän kävi töissä ja Miro oli päiväkodissa. Miro on nykyisinkin päivät päiväkodissa.

– Hän on ollut siellä nyt reilut kaksi vuotta. vain ker-ran hän on saanut siellä kohtauksen. Miro on pienryh-mässä, ja hänellä on henkilökohtainen avustaja.

taksi hakee Miron aamulla kotoa ja vie päiväkotiin noin kilometrin päähän. Marko hakee hänet iltapäivällä kotiin.

– Luotan siihen, että päiväkodin henkilökunta pys-tyy hoitamaan tilanteen, jos Miro saa siellä kohtauksen, Mirva Happonen sanoo.

> Selviytyjä-perhe Happonen yhteispotretissa.Äiti Mirva ja isä Marko sekä lapset Mila ja Miro.

>

Selviytymistarina I www.kummit.fi 17

– omalla tavallaan Miro on ihana poika, jolla on omat juttunsa. Hänen kanssaan on kiva touhuta, Marko-isä korostaa.

– Mutta Miro vaatii paljon huomiota. Kotona ei oma tarkkaavaisuus voi herpaantua hetkeksikään. Koko ajan pitää seurata, mitä hän tekee.

Selviytymistä seuraavaan päivään

sairaalaan Miroa ei koskaan jätetä pelkästään hoito-henkilökunnan hoteisiin.

– en halua, että hän on siellä yksin. toisin sanoen en koskaan varmasti tiedä, missä seuraavan yöni nukun. Kassi on aina lähtövalmiina, Mirva Happonen kertoo.

– Miron tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Kun kat-soo pidemmälle tulevaisuuteen, on edessä varmasti lai-toshoito, hän tuumii.

– dravetin oireyhtymää sairastavat elävät periaat-teessa normaalin pituisen elämän. epilepsiakohtauk-sista johtuen Mirolla tosin on lisääntynyt menehtymisen riski. niinpä menettämisen pelko on läsnä joka kerta, hän toteaa.

– tämä elämä on selviytymistä päivästä toiseen. Miron kohtaukset eivät koskaan tule kokonaan lop-pumaan, Mirva Happonen tietää.

– Mutta tällaisesta useamman kuukauden kohtauk-settomasta jaksostakin pitää nauttia. tämä on sitä, mihin pyritään.

– vaikka täytyy myöntää, että terveydenhoi-tajan, lähihoitajan ja sairaanhoitajan koulutuk-

sestani huolimatta menin itse ihan sokkiin silloin, kun Miro ensimmäisen kerran lakkasi hengittämästä.

Ihana poika

Miro painaa jo kuutisentoista kiloa. perushoito alkaa käydä Mirva-äidille raskaaksi.

– Miron vauva-aikaan oli vain henkisesti raskasta, nykyään myös fyysisesti, hän myöntää.

– Mutta loppujen lopuksi Miro on kuitenkin helppo lapsi. Hän ei kiukuttele tai vaadi mitään. Kehitysvam-madiagnoosi tuntui tietysti pahalta, mutta vielä vaike-ampaa on ainakin minulle ollut epilepsian hyväksy-minen ja siihen sopeutuminen.

Miron täsmä-lääkitys ja lääk-keiden nielemistähelpottava, kita-lakeen laitettava apuväline.

PIENI HETKITällä aukeamalla tutustutaan yhden kuvanverran pieneen potilaaseen, joka on saanut

hoitoa yliopistollisella lastenklinikalla.

Helsingin lastenklinikka,29.11.2012 kello 11.59Joulupukki vieraili klinikalla ja tapasi puolivuotiaanespoolaisen Kasper Kaltakarin lastenkirurgian jaurologian osastolla K5. Riina-äiti oli tukena ja turvana.Joulupukin parta kiinnosti kovasti pian ensimmäistäjouluaan viettävää Kasperia. Joulupukin klinikka-vierailusta lisää aukeamalla 22 – 23.Kuva: Matti Hannula

18 www.kummit.fi I Pieni hetki

Pieni hetki I www.kummit.fi 1918 www.kummit.fi I Pieni hetki

20 www.kummit.fi I Korvapuustipäivä

VAASAN Food Servicen avain-asiakaspäällikkö Pia Teir (vas.) ja

markkinointipäällikkö PauliinaKarvala kävivät laittamassa

Helsingin klinikan lastensuut vehnäselle.

Korvapuusteja, olkaa hyvät!Teksti ja kuvat: Matti Hannula

VAASAN Food Service tempaisi lastenklinikoilla

suoMessa vietetään vuosittain 4. lokakuuta kansallista korvapuustipäi-vää. tapa on lainattu ruotsista, missä Kanelbullens dag -päivää on vietetty vuodesta 1999 lähtien. tämänsyksyisen korvapuus-

tipäivän merkeissä vaasan Food service leipoi kaikille suomen yliopistosairaaloiden lastenklinikoille ilmaiset pullat. vaasan Food service halusi tuoda korvapuustipäi-vänä tuoksuvia terveisiä pienille potilaille.

vaasan Kotoinen Korvapuusti on muka-na myös sentti tekee hyvää -kampanjassa, jonka avulla on kerätty varoja Kummeille jo toukokuun alusta lähtien. Kampanja jatkuu huhtikuun 2013 loppuun.

Vuostimolaissisarukset Taru (oik.) jaTuulia Valkola saivat korvapuustinsa elinsiirto-osastolla K2. Vuostimon kylä sijaitsee muuten lähellä Pyhätunturia.

Korvapuustitädityllättivät kaksi-vuotiaan Jemina Åkerlundin K2:llakesken leikin.

Matias Eklöf, 7, saikorvapuustinsa

markkinointi-päällikkö

Karvalalta osastolla S10.

KORVAPUUSTIPÄIVÄ

Fysioterapeutti Juha Laaksokartoittamassa ”kipusiskon”pohjallistarvetta.

peuttiryhmän kanssa Hakkala alkoi kehittää nopeaa ja kustannustehokasta valmistuskon-septia. uutta tuotetta testattiin 3000 alaraa-japotilaalla, ennen kuin se alkuvuonna 2007 tuotiin markkinoille.

Nopeaa toimintaa

sittemmin Footbalance on kasvanut voi-makkaasti. sen tuotteita myydään jo yli 20 maassa, ja yrityksellä on runsaat 700 jälleen-myyjää.

– prosessin etu on, että pohjallinen voi-daan 10 minuutissa valmistaa esim. urheilu-liikkeessä.

– sen jälkeen ei muuta kuin pohjalli-nen kenkään ja menoksi, Hilkka Lipon-koski sanoo.

Footbalancen myyntikouluttaja-fysiote-rapeutit kouluttavat liikkeiden henkilökun-nan valmistamaan pohjallisia.

– prosessi on tehty niin helpoksi, että puolen päivän koulutus riittää, Liponkoski korostaa.

– Ja alaraaja-analyysi erikoispohjallisten mahdollisesta tarpeellisuudesta on aina asi-akkaille ilmaista.

FootBaLanCen YKsiLÖLLiset pohjalli-set tukevat jalan oikeaa asentoa ja sitä kautta parantavat jalan biomekaniikkaa, mikä lisää terveyttä ja mukavuutta niin urheilussa ja vapaa-aikana kuin varsinkin seisomatyössä.

– Me olemme kasvuyritys, jolla ei ole hir-veästi varaa kirjoittaa kymppitonnin hyvän-tekeväisyysshekkiä. Mutta koska haluamme kuitenkin nähdä itsemme vastuullisena yri-tyksenä, etsimme erilaisia innovatiivisia kei-noja auttaa, kertoo Footbalancen brändi- ja markkinointijohtaja Hilkka Liponkoski.

– tällä tavoin pystymme helpottamaan näiden tärkeää ja vastuullista työtä tekevien ihmisten arkea. on tietysti kiva, että voimme tämän jälkeen sanoa tehneemme tällaisen hyvän työn. Mutta ei tämä olisi tekemättä jäänyt, vaikka emme saisi puhua tästä ulos-päin mitään, Liponkoski painottaa.

– Luulenpa, että tästä tulee meille tapa: käymme esimerkiksi kerran vuodessa täällä pohjallisia tekemässä.

Väärä asento kolmella neljästä

Footbalance on fysioterapeutti Erkki Hakka-lan vuonna 2003 perustama yritys. Hakkala perusti sen alun perin lääkärikeskus diaco-rin alaraajayksiköksi, missä hän valmisti yksilöllisiä pohjallisia, joita fysioterapeutit

olivat toki tehneet jo pitkään sitä ennenkin.peräti 75 prosenttia ihmisistä kärsii jalan

jonkinlaisesta virheasennosta. – aiemmin erikoispohjalliset olivat kovia

ja kalliita, valmistusprosessi varsin hidas, eivätkä ne oikein sopineet mihinkään ken-kään, Liponkoski kertoo.

– Hakkala alkoi pohtia, miten erikois-pohjalliset saadaan paremmin tuotua koko kansan ulottuville.

suuren lääkäri- ja pienehkön fysiotera-

Helsingin Lastenlinnan Kotka-kabinetissa kävi ruotsalaisuuden päivänä, 6. marraskuuta, kuhina. Lastenklinikan- ja linnan terveydenhoitohenkilöstön alaraajat analysoitiin ja saman tien valmistettiin juuri sellaiset erikoispohjalliset kuin kukin kenkiinsä tarvitsi – ja aivan

ilmaiseksi. Hienon hyväntekijäisen tarjosi Footbalance System Oy.

Hoitohenkilökunnan jaloilleoikea asento

Teksti ja kuvat: Matti Hannula

Footbalance teki hyvän työn

Lastenklinikan leikkausosastolla työskentelevä sairaanhoitajaMika Arrenius sai fysioterapeutti Olli Lehtoselta tietoaerikoispohjallisten ominaisuuksista.

Lahjoitus I www.kummit.fi 21

LAHJOITUS

>KLINIKKAVIERAAT

22 www.kummit.fi I Klinikkavieraat

Teksti ja kuvat: Matti Hannula

Laulava Tommi-tonttu pukin mukana klinikalla

Tommi Läntinen lauloi ja musisoi sekä pukille että kaikille muillekin paikalla olleille.

Joulukuusi sisäänja koreaksiJa tapahtui kaksi päivää ennen kuinjoulukalenterin ensimmäinen luukkuavattiin, että joulupukki ja laulajaTommi Läntinen kävivät Helsinginlastenklinikalla tervehtimässä pikku potilaita. Vähän lahjojakinjo jaettiin.

rosCHier asianaJotoiMiston väKi toi tänä-kin vuonna poliklinikan aulaan joulukuusen, loihti paikalle muutenkin jouluisen tunnelman ja järjesti ajankohtaan sopivat tarjoilut. Maukkaat joulutortut menivät parempiin suihin alta aikayksikön, mutta paljon muutakin joulunaposteltavaa oli tarjolla.

tommi Läntinen lauloi aulassa muutaman muka-van laulun ja lähti sitten joulupukin kanssa osasto-kierrokselle. pienet – ja vähän isommatkin – lapsi-potilaat saivat pienet lahjat, jotta jaksavat parem-min odottaa, kunnes pukki taas aattona pii-pahtaa.

>>

< Kaksivuotias Liisa Korpisaari pääsi pukin kanssa kuusta koristelemaan.

> Roschierin tehokasjoulutiimi. VasemmaltaAnne Liljestrand, LauraKoivumäki, RobertUtter, Niko Hukkinen,projektipäällikköSusanna LaurilaKummeista ja Satu Kenttämaa.

Kaksivuotias Konsta Pekkarinen ja äitinsä Kristiina Huttunen yhyttivät joulupukin tutkimushuoneen ovella.

Kaksi ja puolivuotias Isabel Turnquist jaisänsä Matthew pääsivät niin ikäänsamaan kuvaan joulupukin kanssa.

Puolitoistavuotias Frida Pironetti tutustui poliklinikan aulassa joulupukkiin turvallisesti Pauliina-äitinsä sylistä.

< Vuoden ja kahdeksankuukauden ikäinen

Aleksandra Eurooli osastolla K2,kun joulupukki

tuli yllätys-vierailulle.

Klinikkavieraat I www.kummit.fi 23

24 www.kummit.fi

Lastenklinikoiden Kummit ry järjestää lapsipotilaiden hyväksi Elämän Kevät-hyväntekeväisyystapahtuman 23. toukokuuta 2013 Helsingissä Hartwall Areenalla.

Tapahtuman projektipäällikkönä toimii liikemies Seppo ”Sedu” Koskinen. Tapahtuman tuotto suunnataan Helsingin lastenklinikalle olosuhteiden parantamiseksi ja pesä-munaksi uudelle lastensairaalalle, joka on tarkoitus saada käyttöön vuonna 2017.

Kummien tapahtumapäivässäon jokaiselle jotakin

Teksti ja kuva: Matti Hannula

Sedu Koskinen projektipäällikkönä Elämän Keväässä

Sedu Koskinen rakentaa Kummeillekevääksi huipputapahtumaa.

proJeKtipääLLiKKYYs on sedulle määräaikainen.

– Minulla on valmiina paljon ideoita, miten suuret yritykset saadaan mukaan, hän sanoo.

tapahtuman suojelijaksi on lupautunut taiteilija Vesa-Matti Loiri.

– Halusin tehtävään ”poikkitieteellisen”, arvostetun suomalaisen. vesku on kaiken kansan kunnioittama taitelilija, sedu puo-lustaa valintaansa.

– vesku oli erittäin otettu, kun pyysin häntä suojelijaksi.

Monipuolinen tarjonta

tapahtumapäivä käynnistyy kello 9 talin golf-kentällä, missä kisataan nelihenkisin jouk-kuein siten, että jokaisessa joukkueessa on yksi julkkiskummipelaaja, yksi ammattipe-laaja ja kaksi osallistuvan yrityksen pelaajaa.

Kello 15 Hartwall areenassa alkaa semi-naari, missä puhujina tulee olemaan kah-deksan merkittävää kotimaista ja ulkomaista henkilöä. Jokaisella on vartti aikaa puhua aiheesta elämän Kevät.

Kello 17 alkaen nautitaan gaala-illallinen, ja sen jälkeen kello 19.30 alkaa hyvänteke-väisyyskonsertti, missä esiintyy lukuisia kotimaisia ja ulkomaisia huippunimiä.

eräänä erikoisuutena hyväntekeväisyysta-pahtumassa tulevat olemaan erilaisissa työ-tehtävissä olevat julkkikset.

– Laitan heitä töihin muun muassa narik-kaan, baariin ja tarjoilijoiksi, sedu Koskinen paljastaa.

Monta rautaa tulessa

sedu Koskinen on itse ruvennut ”kummi-sedäksi” kaksivuotiaalle kuusankoskelai-selle Joonatanille.

– Luin kesällä syöpälapsi Joonatanista lehtijutun ja otin sitten yhteyttä hänen van-hempiinsa. Joonatanilla on seuraavat kaksi ja puolivuotta katetri rinnassa, kun luuyti-meen laitetaan sytostaattia, sedu kertoo.

– perheessä on viisi lasta, joista Joona-tan on nuorin. vanhemmat tienaavat 1700 euroa kuukaudessa. apua tarvitaan.

sedu Koskinen, 55, on tullut tunnetuksi lähinnä ravintolabisneksistään, muun muassa onnela-yökerhoketjusta. sittemmin sedu on siirtänyt ravintolapuolen painopis-tettään tavallisemman, ruokailevan kansan pariin. sille suuntaukselle alkutahdit löi namu-ravintola. tulevassa vuodenvaihteessa sedu avaa uusitut ravintola- ja kokoustilat Helsingissä nk. Marttatalossa.

sedulla on myös mobiilisovellusfirma apply interactive, joka tarjoaa asiakkailleen räätälöityjä digitaalisia julkaisuja mobii-leille ja tableteille.

KUMMIUUTISIA

Kummiuutisia I www.kummit.fi 25

Lastenklinikoiden Kummit sai loppuvuodesta valovoimaisia vahvistuksia,kun menestyneet olympiapurjehtijamme liittyivät joukkoon.

Teksti ja kuvat: Matti Hannula

”Kummius on kunnia-asia”

Purjehtijasankarit Kummien talliin

purJeLautaiLussa Lontoossa hopeaa napannut Tuuli Petäjä-Sirén, pronssille match race -purjehduksessa yltä-nyt Silja Lehtisen venekunta, seitsemän-neksi olympialaisten 49er-luokassa yltänyt

kaksikko Lauri Lehtinen - Kalle Bask sekä MM-kisoissa viidenneksi Finnjollissa pur-jehtinut Tapio Nirkko ovat nyt kaikki Kum-meja.

tuo purjehtijaseptetti on luvannut toteut-

taa ’Kummit purjeissa’ -tapahtuman töö-lönlahdella ensi kesäkuun alussa. tarkempi päivämäärä on vielä avoin.

ensi kesää odotellessa: tässä tuoreet Kummit tarkemmassa esittelyssä.

Hyväntuulinen TuuliTuuli Petäjä voitti kesällä Lontoon olym-pialaisissa huikean jännittävien vaiheiden jälkeen hopeamitalin purjelautailun rs:X-luokassa. se oli suomen kirkkain mitali koko kisoista.

Marraskuun isänpäiväviikonloppuna tuulin tunteet sitten menivät laidasta lai-taan. ensin Kansainvälisen purjehduslii-ton (isaF) valtuusto päätti, että leijalau-tailu korvaisi tuulin lajin olympialuokkana. seuraavana päivänä isaF:n yleiskokous kumosi päätöksen. niinpä tuuli voi riossa vuonna 2016 yrittää kirkastaa Lontoon kiso-jen hopeaansa.

– Hyvinhän siinä loppujen lopuksi kävi, tuuli myhäilee.

tuulin muutenkin tapahtumarikas syksy oli tavallaan kruunautunut jo syyskuun lopussa omilla häillä. Hääpäivämäärä oli päätetty jo ennen olympialaisia.

– Joo, olisin päässyt naimisiin, vaikka olympiamitalia ei olisi-kaan tullut, tuuli nauraa.

Mutta ilman mitalia tuulista olisi varmasti tullut hieman pienemmän julkisuuden saattelemana tuuli petäjä-sirén.

Rioon jo ensi vuonna?

tuuli on viihtynyt vesil-lä koko ikänsä, ja hän on kilpaillut purjeve-neilläkin.

– vuonna 2003 lopetin 470-luo-kassa kilpailemisen. sen jälkeen aloin har-

joitella purjelautailua ja vuonna 2006 kil-pailin ensimmäistä kertaa laudalla. aluksi ei ollut ajatuksena, että siitä tulisi näin täy-sipäiväistä, kertoo aalto-yliopistossa arkki-tehdiksi opiskeleva tuuli.

Tuuli Petäjä-Sirén on jo palkittuVuoden purjehtijana, Vuodenyllättäjänä ja Pääkaupunkiseudun

parhaana urheilijana 2012. Tammikuun15. päivä Suomen Urheilugaalassaselviää, kuinka kärkeen Tuuli sijoittuuVuoden Urheilija -äänestyksessä.

– ensi keväänä olisi lopputyön aika, ja ensi vuoden loppuun mennessä on mah-dollisuus valmistua. urheilun ehdoilla kui-tenkin mennään. pitää katsoa, kuinka pal-jon pystyn rauhoittamaan aikaa opinnoille, hän sanoo.

– onneksi ei tarvitse ruveta opettele-maan uutta lajia, ja seuraaviin olympialai-siin on kuitenkin suhteellisen pitkä aika. eikä ensi vuoden kilpailukalenteri var-maankaan ole kovin tiivis.

Mutta jo maaliskuussa Brasiliassa olisi tarjolla MM-kilpailut.

– en ole vielä päättänyt, lähdenkö sinne, ja jos lähden, niin kuinka paljon aiemmin menen harjoittelemaan. siinä olisi sauma ottaa tuntumaa tuleviin olympiamaise-miin, vaikka MM-kisat eivät ihan samoilla vesillä olekaan. voisi käydä heti olympia-din aluksi käydä katsastamassa paikat, tuu-mii tuuli, joka jatkaa espanjalaisen Curro Manchonin valmennuksessa.

Kummien ”kerhoon” pääsemistä tuuli petäjä-sirén pitää kunnia-asiana.

– Kummien toiminnasta minulla ei onneksi ole mitään lähipiirien tari-

naa, mutta on selvä, että mielelläni olen mukana. Hieno homma, jos tällä tavoin pystyn joskus jonkun pienen potilaan päi-

vää parantamaan.

Mikaela Wulff, Silja Kanerva ja Silja Lehtinen päättivät yhteisen projektinsa upeasti purjehduksen match race -luokan olympiapronssiin.

KUMMIUUTISIA

Kippari Silja Lehtinen gasteinaan Mikaela Wulff ja Silja Kanerva voitti purjehduksen match race -luokassa kesällä ensin maail-manmestaruuden ja saavutti sitten Lon-toossa ”vain” olympiapronssia.

– Meille ei jäänyt mitään hampaanko-loon, mutta aika monille muille on tun-tunut jäävän, kippari Lehtinen naurahtaa.

– Kyllä olympiapronssikin on hieno saa-vutus. sellaisissa kisoissa palkintopallille pääsy on suomalaiselle aina kuin voitto, Wulff jatkaa.

– tosi hienoa, että projekti päättyi täl-laiseen menestykseen, silja Kanerva puo-lestaan sanoo.

silja Lehtisen mielestä olympiapronssia ja maailmanmestaruutta ei voi laittaa kes-kinäiseen järjestykseen.

– olympiavuoden MM-kisat on tosi arvostettu kilpailu, ja niihin pääsee enem-män huippuja mukaan, kun olympialaisiin pääsee vain yksi venekunta per maa. sen

vuoksi MM-kilpailut oli tavallaan kovata-soisempi kisa, hän selvittää.

– olympialaiset on kuitenkin oma jut-tunsa kaikkine hulinoineen ja tietysti kaik-kien urheilijoiden päätavoite.

Lehtisen, Wulffin ja Kanervan yhteinen projekti oli kaikkiaan kahden ja puolen vuo-den mittainen. Jo vuonna 2011 kolmikko oli maailmancupissa kakkonen ja esiolympia-laisissa ykkönen. silti suomen maapaikka olympialaisiin match race -luokassa var-mistui vasta viime helmikuussa Miamin regatassa.

Kova ratkaisu

Match race ei ole olympialuokkana enää rio de Janeirossa 2016. niinpä Lehtinen päätti vaihtaa 49er FX -luokkaan. samalla hän joutui kovan ratkaisun eteen, sillä 49er FX:ssä tarvitaan vain yksi gasti.

– Meillä on ollut loistava kolmen hen-

gen tiimi. sitä oli kurja lähteä pilkkomaan. Mieluiten olisimme jatkaneet kolmistaan, mutta nyt tällainen ratkaisu oli tehtävä, sanoo Lehtinen valinnastaan: hän otti gas-tikseen Mikaelan.

– se oli selkeä tilanne. oli kolme hen-kilöä, joista vain kaksi voi jatkaa. siljalla oli kaksi hyvää vaihtoehtoa, ja valinta osui ”Miksuun”, 27-vuotias silja Kanerva poh-tii kaimansa päätöstä.

49er FX on aivan uusi luokka.– vasta ensi kesänä purjehdimme ensim-

mäisen kerran sillä veneellä. ensi kauden päätavoite on syyskuun MM-kisoissa, silja Lehtinen, 27, kertoo.

– Kivaa on varmasti tulossa, 22-vuotias Mikaela sanoo.

– Kun on oppinut olemaan yhdessä 24/7, osaa kumpikin vetää oikeista naruista.

silja Kanervakin aikoo jatkaa kilpapur-jehdusta 49er FX -luokassa.

– ensi kesän purjehdin Miikka Penna-

Kahden arvokisamitalin kolmikko

26 www.kummit.fi I Kummiuutisia

Kolmas olympiadi käyntiin

sen kanssa. Hän on kokenut skiff-luokissa ja fyysisempi kuin naisgasti. näin voin oppia mahdollisimman paljon. ensi vuosi on joka tapauksessa sopiva ”pohjanraken-nusvuosi”. sen aikana voi tutustua nuo-rempiin tyttöihin, joiden kanssa jatkaa ensi vuodesta eteenpäin.

Aikaa opinnoille

Lontoon olympialaisia edeltävät kaksi ja puoli vuotta Lehtinen, Wulff ja Kanerva panostivat täysillä pelkästään purjehduk-seen. nyt ehtii painotus ainakin vähän ai-kaa olla muissa asioissa.

silja Lehtinen opiskelee Helsingin yli-opiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.

– olen nyt neljännellä vuosikurssilla. ensi kesänä on tarkoitus päästä harjoitte-luun ja syksyllä töihin. vielä ei ole kirkas-tunut, mille alueelle haluaisin erikoistua, mutta totta kai urheilu ja liikunta kiinnos-tavat.

Mikaela Wulff pyrkii keväällä korkeakou-luun.

– sitten katsotaan, miten asiat etenevät.

silja Kanerva opiskelee Helsingin yli-opiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Gradu on parhaillaan tekeillä. se käsittelee doping-valvontaa.

– aiheena on huippu-urheilijoiden vel-vollisuus ilmoittaa olinpaikkatietonsa anti-dopingtoimikunnalle aina kolme kuukautta etukäteen. aion tarkastella sen problemaat-tisuutta suhteessa yksityiselämän suojaan, täsmentää tällä hetkellä gradua asianajo-toimisto Hannes snellmanissa kirjoittava Kanerva.

– tammikuun loppuun mennessä pitäisi gradun olla valmis.

Vesillä vauvasta asti

silja Kanervakin etenee joka tapaukses-sa vielä toistaiseksi elämässään purjeh-dus edellä. Lastenklinikoiden Kummien toiminta on tullut hänelle tutuksi jo lap-suusvuosina.

– Muistan hyvin kuvat, missä Teemu Selänne poseeraa nalle sylissään, Kanerva naurahtaa.

– tosi kiva, kun voin nyt itse olla mukana

hyvässä toiminnassa ja ilahduttaa. Mitä enemmän, sen parempi. Kummius on minulle kunnia-asia.

sekä siljat että Miksu ovat kaikki olleet vesillä ihan pienistä pitäen.

– ensimmäisen kerran kahden kuukau-den ikäisenä, sanoo Wulff omasta puoles-taan.

– veneily on aina ollut elämäntapa ja tulee varmasti olemaan myös sen jälkeen, kun kilpapurjehdus on päättynyt.

silja Lehtinen ja Mikaela Wulff ovat Kanervan tavoin innoissaan tuoreesta kum-miudestaan.

– tykkään lapsista hirveästi, ja Lasten-klinikoiden Kummien toiminta on tosi hie-noa, silja Lehtinen sanoo.

opiskelutaipaleensa alussa hän oli ”nal-lelääkärinä” päiväkodissa.

– ikään kuin leikkimässä lasten kanssa lääkäriä. nallelääkäritoiminnan tavoitteena on, etteivät lapset pelkäisi lääkäriä niin pal-jon, Lehtinen selvittää.

– se oli superhauskaa. Yhtä hauskaa pyritään tietysti lasten kanssa saamaan Kummeissakin aikaiseksi.

Kummiuutisia I www.kummit.fi 27

Tapio Nirkko, 28, purjehtii Finnjolla-luo-kassa. Hänen paras saavutuksensa on MM-kisojen viides sija tältä vuodelta. Lon-toon olympialaisissa nirkko oli kymme-nes. olympialaiset olivat hänelle jo toiset. pekingissä 2008 nirkko oli 18:s.

– puolet Lontoon olympiaregatasta oli sellaista tekemistä, jota itseltäni odotinkin. ensimmäisenä ja viimeisenä alkusarjapäi-vänä tuli liikaa virheitä, ja mitalilähtö meni sitten ihan penkin alle, nirkko tiivistää tuo-reemman olympiarupeamansa.

– MM-kisoissa pystyin tasaisempiin suorituksiin ja olin tosi lähellä mitalia. Mutta olympialaiset oli tietysti päätavoite.

Finnjolla on olympialuokka myös rio de Janeiron kisoissa 2016, ja se on nirkon seuraava tähtäin.

nirkkoa on viimeiset kahdeksan vuotta valmentanut Joakim Wilenius. sille puo-lelle on nyt tulossa uusia tuulia.

– pitää saada uusia ärsykkeitä ja näkö-kulmia, että mieli pysyy virkeänä. ”Jocke” tulee varmaan olemaan jatkossakin valmennuksessani jossakin roolissa, mutta ei ehkä enää yhtä isossa, raottaa hel-sinkiläinen nirkko, joka on

avoliitossa suomen purjehdusmaajoukku-een fysioterapeuttina Lontoossa toimineen Pia Wikstedtin kanssa.

Fokus vähän aikaa muualla

tapio nirkko on pikku hiljaa opiskellut-kin kilpapurjehduksen ohella. Hän aloitti syksyllä 2004 tradenomiopinnot, jotka sai päätökseen 2009.

– tälle syksylle piti saada sellaista teke-mistä, että saan fokuksen kunnolla siir-rettyä pois purjehduksesta. Hain keväällä Jyväskylän liikuntatieteelliseen suoritta-maan kaksivuotista kansainvälistä sport science and Management -maisteritut-kintoa. pääsin ja aloitin siellä nyt syk-syllä opiskelut. Fokus on todellakin vah-vasti siirtynyt; on ollut kiireisempää kuin odotin.

nirkon viikot kuluvatkin nyt tiiviisti Jyväskylässä.

– Ja välillä viikonloputkin. rytmi on muuttunut täysin. Yhdeksän viimeisen kuukauden aikana ennen olympialaisia olin vain kaksi kuukautta suomessa. nyt olen Jyväskylässä vähintään viisi päivää seitsemästä ja korkeintaan kaksi päivää kotona Helsingissä. Mutta onneksi tämä on väliaikaista.

tapio nirkko on otettu tultuaan kutsu-tuksi Lastenklinikoiden Kummiksi.

– on hienoa, jos omalla tekemiselläni pystyn antamaan lisäarvoa Kummien

toimintaympäristöön.

Tapio Nirkolla on kokemustajo kahdesta olympiaregatasta.

Miesten keskenLontoossa purjehduksen 49er-luokassa viimeiseen lähtöön asti mitalista taistellut kaksikko Lauri Lehtinen - Kalle Bask on syksyn mittaan pikku hiljaa toipunut olym-piapettymyksestään. romahdus mitaliläh-töä edeltäneeltä neljänneltä sijalta seitse-männeksi korpesi tietysti mieliä pitkään.

– Öisin heräsin useasti sitä miettimään, Lauri Lehtinen myöntää.

– Hyvin ovat edelleenkin muistissa ne ratkaisevat hetket. Mutta nyt on katseet suunnattu jo eteenpäin. toivottavasti viime kerrasta opittiin jotakin.

Lehtinen ja Bask haluaisivat tähdätä yhdessä rio de Janeirossa pidettäviin vuo-den 2016 olympialaisiin.

– tahtotila on kova, mutta jatkomahdol-lisuuksien kartoitus on vielä kesken, kak-sikko kertoi tilanteestaan marraskuussa.

Kilpakumppaneistakumppaneiksi

Lehtinen ja Bask ovat purjehtineet yhdessä vasta yhden olympiadin, eli yhteinen taival alkoi neljä vuotta sitten heti pekingin 2008 kisojen jälkeen.

– ensimmäinen kilpailukausi oli 2009, Lehtinen täsmentää.

– sitä ennen olimme kisanneet toi-siamme vastaan eri venekunnissa.

Jatkuva yhdessäolo ja saman naaman katseleminen päivästä toiseen samassa veneessä ei vielä kyllästytä.

– Meidän yhteistyömme on toiminut hyvin. pitää ymmärtää, kuinka toinen missäkin tilanteessa toimii. Loppu-peleissä pitää katsoa kokonais-

Lauri Lehtinen (oik.) ja Kalle Basktoivovat pääsevänsäRioon yrittämäänLontoon-kisojenpettymyksenpaikkaamista.

kuvaa: olympialaiset on meidän kumman-kin tavoitteena, Bask painottaa.

– totta kai välillä on rankkaakin, mutta eräs tiimimme suurimmista vahvuuksista on se, että pystymme puhumaan asioista.

– Meidän tapauksessamme ei ole niin, että parhaat kaverit ovat hypänneet keske-nään samaan veneeseen, vaan tämä tiimi on rakennettu ammattipohjalta tavoitteena yhteinen päämäärä, Lehtinen jatkaa.

Lauri Lehtinen, 25, on olympiapronssi-mitalisti Silja Lehtisen pikkuveli ja on sis-konsa tavoin ollut vesillä melkein vauvasta asti.

– Kolmen vanhana ensimmäisen kerran yksin veneessä, aluksi soutuveneen perässä ilman purjetta ohjaamista opettelemassa.

Meri kotonakin

Kippari Lehtinen on gastiaan Baskia viisi vuotta nuorempi.

– 49erissa gastin rooli on niin vahva, että kaikki tehdään yhdessä. toki meillä kummallakin on omat vastuualueemme, Lehtinen selvittää.

– Mutta minulla on viimeinen vastuu. Myös silloin, jos esimerkiksi ajamme jon-kun yli, hän naurahtaa.

– 49er ei kulje yhdellä miehellä mihin-kään, ja meidän yhteystyömme on sauma-tonta, Bask painottaa.

Hänellä on puolitoistavuotias tytär, nimeltään osuvasti Meri.

– vaimoni mummin etunimi oli Meri. se tulee sieltä, Kalle kertoo.

Meri Bask syntyi kesken isän olympia-projektin.

– asiat oli etukäteen puhuttu, Kalle Bask kertoo.

– reissut on tehty koko perheen voimin. toki Merin syntymä muutti asioita paljon. nyt olympialaisten jälkeen olen ollut koti-isänä. vaimo palasi työelämään.

sekä Lauri Lehtinen että Kalle Bask ovat otettuja tultuaan kutsutuiksi Lastenklinikoi-den Kummeiksi.

– Mahtavaa olla mukana, sanoo aalto-yliopistossa otaniemessä meritekniikkaa opiskeleva Lehtinen.

– toivottavasti pystymme omalta osal-tamme luomaan tsemppauksen ilmapiiriä.

– vaimoni ja minä olemme olleet onnek-kaita, kun Meri on ollut terve, Kalle Bask huokaa.

– Kun itsellä on pieni lapsi, tietää todella, kuinka isosta asiasta tässä

Kummien toiminnassa on kysy-mys.

28 www.kummit.fi I Kummiuutisia

KUMMIUUTISIA

Lahjoitus I www.kummit.fi 29

LAHJOITUS

uuden eCMo-puMpun hinta kuljetus-kärryineen on 61 000 euroa. aBB:n vuo-dentakaisen ”joululahjan” (20 000 euroa) ja ekokemin lahjoituksen (17 000 euroa) jälkeen jäi aukko, jonka aBB ja efora nyt upeasti paikkasivat.

uuden eCMo-pumpun hankkimisesta on Lastenklinikalla keskusteltu keväästä 2011 alkaen. se oli tarkoitus saada vuoden 2012 loppuun mennessä. näin ei kuiten-kaan tapahdu.

– Havittelemamme pumpun Ce-serti-fikointi ei edennyt toivotussa aikataulussa. sitä hidastuttivat toukokuussa pohjois-italiassa sattuneet maanjäristykset, kun Mirandolan kaupungissa sijaitseva hapet-timien letkuosien tuotantolaitos kärsi vaurioita. tehtaan toiminta loppui, ja heijastevaikutuksia tuli muun muassa saksalaiseen Maquet-yhtiöön, jonka pumppua me olemme ostamassa, teho-osaston osastonylilääkäri Paula Rautiainen selvitti.

– Lokakuun loppupuolella pumppu sai tuon Ce-sertifikaatin. emme voineet lähteä kilpailuttamaan hankintaa, ennen kuin olemme varmoja, että tarjolla on lento-kuljetuskäyttöönkin sertifikoitu pumppu ”hyllyvalmiina”. Kaikki pumppuun jälki-käteen suoritetut hana- ym. liitokset ovat riskitekijöitä, rautiainen korostaa.

toista vaihtoehtoa ei edes ole, mutta sääntöjen mukainen kilpailutus joudutaan joka tapauksessa suorittamaan.

– se tehdään heti vuodenvaihteen jäl-keen, kun uusi hankintakausi alkaa, rau-tiainen kertoo.

– toivomme, että saamme uuden eCMon kevään aikana. paine on entises-tään kasvanut siihen suuntaan, että meille pitäisi ohjata potilaita, jotka nyt ohjataan ulkomaille, koska eCMon kuljetusmah-dollisuutta ei ole.

Täsmälahjoitus

Yli 2000 aBB:n asiakasta äänesti runsas vuosi sitten verkossa kohdetta, kun yrityk-sessä oli päätetty, että asiakkaille aiemmin kohdistetut joululahjavarat käytetään jat-kossa hyväntekeväisyyteen. Kummit oli äänestyksen voittaja. Jo vuosi sitten aBB siis lahjoitti eCMo-laitteen hankintaan mittavan pesämunan, 20 000 euroa.

– Kun nyt saimme tiedon puuttuvasta summasta, päätimme lahjoittaa nimen-omaan sen suuruisen shekin, kertoi aBB:n service-liiketoimintayksikön johtaja Kai Olà, joka oli markkinointipäällikkö Marja Hawaksen kanssa kanssa joulukuun alussa Lastenklinikalla shekkiä luovuttamassa.

– tämä lahjoitus kohdistuu ehdotto-masti toimintaamme valtakunnallisesti, sillä teho-osastomme potilaat tulevat joka puolelta suomea. Muun muassa sydän-

vikaisten lasten hoito on meille keskitetty, osastonylilääkäri rautiainen korostaa.

Hengenpelastaja

Huipputulokset vaativat nykyaikaisia hoi-tolaitteita. Hapetuskone pelastaa henkiä, koska eCMo-hoidolle ei tietyissä sairauk-sissa ja tilanteissa ole vaihtoehtoja.

ensimmäinen eCMo-kone (extracorpo-real membrane oxygenation) saatiin Lastenklinikalle 1980-luvun lopulla lahjoi-tusrahalla. silloinen osuuspankki lahjoitti – kuten aBB ja efora nyt – joulutervehdyk-siin tarkoitetut rahat eCMo-laitteiston osta-miseen.

– siihen maailman aikaan oli iso ja eri-koinen asia, että sairaalaan hankitaan lait-teita muuten kuin virallisten investointi-varausten kautta, totesi osastonylilääkäri rautiainen.

Sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtymä ABB Oy ja sen tytäryhtiö Efora Oylahjoittivat 24 000 euroa Lastenklinikoiden Kummien kautta Helsingin Lastenklinikan teho-osastolle uuden ECMO-hapetuskoneen hankintaan. Koneella tuetaan potilaan

sydämen pumppaus- ja keuhkojen kaasujenvaihtotoimintaa.

ABB ja Efora varmistivat varatECMO-laitteen hankintaan

Teksti ja kuva: Matti Hannula

Puuttuva palanen paikoilleen

ABB:n Service-liiketoiminnan markkinointipäällikkö Marja Hawas ja liiketoimintayksikönjohtaja Kai Olà kävivät Lastenklinikan teho-osastolla luovuttamassa 24 000 euron shekin.Sitä olivat vastaanottamassa projektipäällikkö Susanna Laurila Kummeista ja Suomentoistaiseksi ainoan lapselle soveltuvan ECMO-laitteen vieressä seisova osastonylilääkäriPaula Rautiainen.

TurkulainenJohanna Vaahtera, 12,

oli sulaa vahaaRobinin kainalossa.

Teksti ja kuvat: Matti Hannula

30 www.kummit.fi I Klinikkavieras

Turun yliopistollisen keskus-sairaalan lastenklinikka olitilapäisesti kaaoksessa keski-viikkona 24. lokakuuta.Kaupungin oma poika, kaiketikoko maan tämän hetkensuosituin laulaja Robin Packalen vieraili klinikalla, kun siellävietettiin avointen ovien päivää.

roBin, 14, KierteLi muutamalla osastolla ja esitti muutaman kappaleen säestäjänään pitkäaikainen ystävänsä Samppa Johansson.

vajaa viikko aiemmin syksyllä robinilla oli ollut vielä erikoisempi keikkapaikka: hän esiintyi turun torin laidalla sijaitsevan tavaratalon katolla.

Teini-ilmiö hyödynsi avoimet ovet

Robin sai TYKS:n sekaisin

KLINIKKAVIERAS

>

>

– vähän erilainen esiintymispaikka, tosiaan, robin kertasi klinikkavierailunsa yhteydessä.

– eikä ollut edes tyyni ilma. itse asiassa aika paljon-kin tuuli. ei voinut lavaankaan laittaa sivuseiniä. Muu-ten olisi koko lava ollut keskellä toria. Mutta olihan se kokemus. en tiedä, kuka muu suomessa olisi tehnyt kattokeikan, robin totesi. Muualla maailmalla aina-kin Beatles ja u2 ovat aikoinaan keikkailleet katolla.

Joulukuun 1. päivä robinilla oli Hartwall areenassa iso show. tilaisuus oli samalla Robin-elokuvan ensi-ilta.

aiemmin syksyllä ilmestyi myös kirja Robinin huikea tarina. Huikea vuosi on siis teinitähdellä takana. voi-daan jopa puhua suomen oloissa poikkeuksellisesta menestystarinasta.

robin joutuu tietysti reissaamaan paljon, mutta menot pyritään mahdollisuuksien mukaan aikatauluttamaan niin, ettei koulu kärsi. robin käy turussa Luostarivuo-ren koulua.

– Koulussa saan olla ihan rauhassa. siellä minua pidetään ihan vaan kaverina, hän kertoi.

< Robin lauloi parillakin osastolla muutaman biisin. Varsinkin ’Puuttuva palanen’ upposi yleisöön. Samppa Johansson säesti.

> Robin ja TYKS:n lastenklinikanylilääkäri JussiMertsola.

Osastolla 411 Robin toivotti tsemppiä15-vuotiaalle vehmaalaiselle Taneli Mäkitalolle.

Myös Robin tutkiskeli lastenklinikan aulassaesittelyssä ollutta keskoskaappia ja siinä ollutta keskosnukkea.

Robin pelasti9-vuotiaanparaislaisenMilja Malmin päivän.

Milja sai nimmarinkipsiinsä.

Klinikkavieras I www.kummit.fi 31

LastenKLiniKoiden KuMMeiLLa oli oma koju Helsingin keskustan joulutoril-la Ylioppilastalon aukiolla joulukuun 1.–5. päivä. Myyjinä vuorotteli Kummien toimis-ton väki. tässä vuorossa hallinnon ja mark-kinoinnin assistentti Kaisa Heinonsalmi. tarjolla oli Kummit-tuotteita laidasta lai-taan, ja kauppakin kävi.

Kummitjoulutorilla

Lääkeyritys Pfi zer toteutti 15. lokakuuta Helsingin Narinkkatorilla lipaskeräyksen teemalla ’Lahjoita puhtautta lapsille’. Pfi zerin hyväntekeväisyyskohde oli Helsingin Lastenklinikka.

32 www.kummit.fi I Lahjoitus

pese Kädet -hyväntekeväisyystempauk-sen keräysvarat menevät lyhentämättömi-nä lasten käsihygienian tehostamiseen, muun muassa käsienpesupisteiden raken-tamiseen. pfizerin kanssa tempausta olivat toteuttamassa oras sekä Metsä Groupiin kuuluva Metsä tissue. Keräysvarojen käy-töstä päättää Lastenklinikka.

Pieniä valintoja

pfizerin vuonna 2008 käynnistämän Maa-ilman tervein Kansa 2015 -hankkeen alla toteutetun pese kädet -tempauksen tavoit-teena oli kiinnittää huomiota arjen käsi-hygieniaan. Kampanja on suunnattu kai-kille suomalaisille, joita näin rohkaistaan pitämään parempaa huolta omasta terve-ydestään ja hyvinvoinnistaan sekä vaikut-tamaan omaan terveyteensä pienillä, joka-päiväisillä elämäntapavalinnoilla.

pese kädet -kampanjan asiantun-tijoina ja pfizerin sisällöllisinä yhteistyökumppaneina olivat ter-

Kolehti puhtauden puolesta

Teksti ja kuva: Matti Hannula

Pfizer tempaisi Narinkkatorilla

veyden ja hyvinvoinnin laitos, suomen sai-raalahygieniayhdistys ry, suomen infektio-lääkärit ry sekä suomen yliopistosairaaloi-den tartuntataudeista vastaavia lääkäreitä.

Sopiva kohde

Hyvä käsihygienia ehkäisee infektioiden leviämistä. Huolehtimalla käsienpesusta suojaamme itseämme ja lähimmäisiäm-

Teemu-nallekin kävi sateisellaNarinkkatorilla tervehtimässäKummit-lippaisiin rahaakeränneitä Pfi zerin TaijaSievästä (vas.) ja Maria Paavilaista.

me pöpöiltä ja tartunnoilta. Lastenklinikka oli pfizerin mielestä kampanjan henkeen erinomaisesti sopiva hyväntekeväisyyskoh-de, sillä arjen käsienpesulla voidaan vai-kuttaa siihen, ettei lasten tarvitsisi päätyä sairaalaan. Jos sairaalaan kuitenkin pää-dytään, hyvä käsihygienia ehkäisee siellä muiden tartuttamista. sairaalassa ja eri-tyisesti sairaalaolosuhteissa käsihygienian merkitys korostuu entisestään.

Kuv

a: J

uha

Loik

kane

n

CHEE

K

PESE KÄDET.Lahjoitamme puhtautta lapsille.

Kannustamassa suomalaisia maailman terveimmäksi kansaksi:

11/2012

HANNA PARTANEN

Hanna Partanen www.kummit.fi 37

Onko rusinat terveellinenvälipala?

Taija 14 v.

Hei Taija!rusinat on kyllä ihan hyvä välipala sil-loin tällöin, mutta määrä kannattaa pitää muutamassa kourallisessa kuten muissakin kuivatuissa hedelmissä. jotkut pystyvät helposti syömään esi-merkiksi 8 kpl kuivattuja aprikooseja, mutta tuoreena ei menekään, kun maha täyttyy aprikoosin vedestä. jos kulutat paljon tai olet vaikka menossa jumppa- tai tanssitunnille koulun jäl-keen, niin voisit suosia vaikkapa päh-kinä-rusinasekoitusta, niin saat samalla hieman proteiineja ja hyviä rasvahap-poja.

Kysy!Hannavastaa

ReseptiItse tehty mysli5 dl kaura- tai 4-viljanhiutaleita½ dl kauraleseitä½ dl vehnäleseitä½ dl pellavansiemeniä½ dl auringonkukansiemeniä½ dl rouhittua saksanpähkinää½ dl rouhittua hasselpähkinää1 dl rusinoita (tai maun mukaan joitain muita kuivattuja hedelmiä)1 dl rypsiöljyä 2–3 rkl juoksevaa hunajaa

Sekoita kaikki ainekset rusinoita lukuun ottamatta suuressa kulhossasekaisin ja levitä seos uunipellille leivinpaperin päälle. Paahda 175-asteisessa uunissa noin 15 minuutin ajan välillä sekoittaen, jotta seos paahtuu tasaisesti kullan ruskeaksi. Lisää rusinat jäähtyneeseenmysliin ja voit maustaa sen myös esimerkiksi kuivatuilla karpaloillatai mustikoilla. Nauti esimerkiksi maustamattoman jogurtin päällä.

Hyviämurovaihto-

ehtoja:Ω Quaker ruis Fras -muro

Ω elovena-murot (3 eri makua)Ω Weetabix original

Hanna-kummin viisaat valinnat

Monille maistuvat murot ja mysliteriLaiseT muroT ja mYsLiT ovat erityisesti lapsiperheissä usein päivit-täisessä käytössä. muroja ja myslejä käytetään aamu-, väli- ja/tai iltapalana. muutama vuosikymmen sitten Toni-

Tiikeri mainosti sokerihuurrutettuja maissihiutaleita lasten suosikkiaamu-palana ja kolme pikku ukkoa kuunteli lautasen reunalla kuinka riisimurot sanoo: ”snap, Crackle, Pop!”. ravitse-musterapeutin iloksi markkinoille on tullut viime vuosina kuitenkin huomat-tavasti terveellisempiä vaihtoehtoja pit-kien murohyllyjen jatkeeksi.

Katso muro- ja myslipaketinkyljestä seuraavat tiedot javalitse paremmin!

Ω sokeriaΩ kuitupitoisuusΩ suolaaΩ rasvan laatua

Tutkimustulos kertoo:

Taloustutkimus Oy suoritti maalis-huhtikuussa Hyväntekeväisyys 2012-tutkimuksen, missä selvitettiin muun muassa varainkeruukohteiden tukemisen

mieluisuutta, mielikuvaa kohteista sekä kohteiden tunnettuutta. LastenklinikoidenKummit on viime vuosien tapaan kaikilla mittareilla mitattuna yhä

yksi vahvimmista hyväntekeväisyysorganisaatioista.

Kummit yhä hyväntekeväisyys-organisaatioiden kärkiryhmässä

TuTkimus suoriTeTTiin kirjekyselynä osana suomi Tänään 2/2012 -monitilaaja-tutkimusta. Tutkimukseen vastasi 3 757 15 – 79-vuotiasta.

kysymyksissä oli mainittuna 25 eri jär-jestöä, yhteisöä ja keräystä, jotka toteutta-vat hyväntekeväisyyttä. soveltuvin osin tu-loksia peilattiin vuosina 2004–2010 kah-den vuoden välein toteutettuihin vastaaviin tutkimuksiin.

Kannatustuotteidensuosio kasvussa

kuusi vastaajaa kymmenestä antaisi tukensa mieluiten sairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn sekä vanhusten autta-miseen. Toiseksi mieluisinta olisi lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden auttaminen, jota suosisi vajaa puolet suomalaisista.

mieluisimpina hyväntekeväisyyskeräys-ten osallistumistapoina suomalaiset pitä-vät tavaralahjoitusten antamista, lipaske-räystä, kirkkokolehtia, hyväntekeväisyyttä tukevien pelien pelaamista, kannatustuot-teen ostamista sekä maksulliseen hyvänte-keväisyystapahtumaan menemistä.

Monin eri tavoin

Verrattaessa keräystapojen mieluisuutta niihin osallistumiseen huomataan, että lipas- ja ovelta ovelle -keräyksiin, pelien pelaamiseen, kolehtiin tai kannatustuot-teiden ostoon osallistuu huomattavasti useampi kuin pitää niitä lähtökohtaisesti mieluisina. kohdalle oikeaan aikaan osu-neisiin keräyksiin osallistutaan, vaikka ne eivät olisi erityisen kiinnostaviakaan. seu-

raavat osallistumistavat ovat puolestaan mieluisampia ajatuksen tasolla kuin käy-tännössä: maksulliseen hyväntekeväisyys-tapahtumaan osallistuminen, eettisen lah-jan ostaminen, kummius (kaikki sen lajit) sekä työpaikalla tapahtuvaan hyväntekeväi-syystoimintaan osallistuminen.

Yleisarvosana lähes kahdeksan

kokonaismielikuvia mitattiin yleisarvosa-noin (4 – 10), ja kaikkien organisaatioiden yhteinen keskiarvo on 7,59. eri organisaati-oiden saamien yleisarvosanojen keskiarvot vaihtelevat välillä 8,18 – 6,54. Lastenklini-

koiden kummit oli kolmantena lukemalla 7,94. kokonaisarvosanan kummeille antoi yhteensä 1640 vastaajaa.

kuuden mielikuvatekijän perusteella Las-tenklinikoiden kummit sai toiseksi par-haan arvosanan. kun vastaajat valitsivat 25 organisaation joukosta 1 – 5 sellaista, joita mieluiten tukisivat, oli kummit mukana kärkikolmikossa.

Lähestymisen helppoudessayhä parannettavaa

noin kaksi kolmasosaa vastaajista ilmoitti tuntevansa Lastenklinikoiden kummit.

38 www.kummit.fi I Tutkimus

TUTKIMUS

kun otetaan huomioon kaikki eri mitta-rit: toiminnan tunteminen, kokonaismie-likuva, kuva eri ominaisuuksilla mitattuna sekä tukemisen mieluisuus, sijoittui kum-mit kärkijoukkoon.

Lastenklinikoiden kummit on viime vuo-sien tapaan kaikilla mittareilla mitattuna yksi vahvimmista hyväntekeväisyysorgani-saatioista. se sijoittui kahden vuoden takai-seen tapaan kolmanneksi kokonaismieliku-vassa ja tukemisen mieluisuudessa, toiseksi kuuden mielikuvatekijän yhteisvertailussa.

mielikuvan vahvuuksia ovat toiminnan nykyaikaisuus, tehokkuus ja luotettavuus sekä näkyminen julkisuudessa. mielikuvan kehittämisalueita ovat asiantuntemus ja lähestymisen helppous. niissäkin toki kummit sijoittuu kaikkien hyväntekeväisyys-organisaatioiden keskitason yläpuolelle.

mielikuva on kohentunut nykyaikaisuu-den, tehokkuuden ja lähestymisen help-pouden suhteen. muiden tekijöiden osalta ei vuoden 2010 tutkimustulokseen verrat-tuna ole merkittävää muutosta.

Testamenttilahjoitukset muodostavat erittäin tärkeän osan Kummien välittämästä avusta. Ne ovat Kummeille verovapaita ja menevät lyhentämättöminäkohteisiinsa. Testamenttilahjoituksen voi tehdä niin Lastenklinikoiden Kummit ry:n yleiskeräykseen kuin tarkemmin rajattuun kohteeseen, kuten laite-hankinnat, lastentautien tutkimustyö, lasten ja nuorten psykiatrinen hoito tai potilaiden viihtyvyys. Halutessaan lahjoituksen voi suunnata myös valitunlastenklinikan tietylle osastolle. Testamenttilahjoituksen avulla voi parantaa monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

Lisätietoa kaikista lahjoitusmuodoista ja Kummien toiminnasta saat Kummien kotisivuilta osoitteesta www.kummit.fi tai puh. (09) 6824 520.

TTestamentti elämälle.estamentti elämälle.

YHTEISTYÖYHDISTYS

40 www.kummit.fi I Yhteistyöyhdistys

Edunvalvontaa ja virikkeitä elinsiirtopotilaille

Munuais- tai maksasairaus on kriisi sekä sairastuneelle itselleen että myös hänenläheisilleen. Munuais- ja maksaliitto on valtakunnallinen järjestö, joka pyrkii monin eri

tavoin helpottamaan sairastuneen elämää munuais- tai maksasairauden kaikissa vaiheissa.

Munuais- ja maksaliitto onvireä keskusjärjestö

tamme piirissä on noin 220 perhettä, jat-kaa munuais- ja maksaliiton järjestösuun-nittelija Marjukka Miettinen.

Perhedynamiikka koetuksella

munuais- ja maksaliiton toiminnan rahoit-taa raha-automaattiyhdistys. Liitto järjes-tää esimerkiksi virkistys- ja vapaaehtoistoi-mintaa, johon kuuluu muun muassa lap-siperheiden tapaamisia ja tapahtumia eri-ikäisille munuais- ja maksapotilaille. kela puolestaan rahoittaa sopeutumisvalmen-nustoimintaa.

– sopeutumiskursseja järjestämme sekä munuais- ja maksasairauden eri vaiheissa oleville että siirron saaneille aikuisille. ker-ran vuodessa on lisäksi sopeutumiskurssi lapsiperheille, marjukka miettinen kertoo. Liitossa on jäseninä myös henkilöitä, jotka eivät koskaan tarvitse elinsiirtoa tai eivät voi sitä saada.

– myös edunvalvonta- ja vaikuttamistyö ovat tärkeitä tehtäväalueitamme, toimin-nanjohtaja Högström sanoo.

– Potilaat tarvitsevat edunvalvonta-apua

munuais- ja maksaLiiTTo perus-tettiin 42 vuotta sitten eri puolilla maata toimivien paikallisten munuaisyhdistys-ten keskusjärjestöksi. alun perin nimi oli munuaistautiliitto.

munuais- ja maksaliitto toimii valtakun-nallisesti. Yhdistyksen pääpaikka on Hel-singissä kumpulantiellä. Ympäri suomen on 20 paikallisyhdistystä. Liitolla on alue-toimistot oulussa, kuopiossa ja Tampereel-la. Toiminnan pääasiallisena kohderyhmä-nä ovat munuais- ja maksasairauksiin sai-rastuneet, joita on vauvaikäisistä hyvinkin iäkkäisiin ihmisiin.

– Tuo koko elämänkaaren kirjo tuo työ-hömme mielenkiintoa, mutta toisaalta myös haastetta, munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström sanoo.

Liiton 20 jäsenyhdistyksessä on 6000 henkilöjäsentä.

– Tärkeä kohderyhmä on tietysti myös sairastuneiden läheiset. sitä kautta toimin-

munuais- ja maksasairauden kaikissa vai-heissa.

Liitto pyrkii myös monin eri tavoin tuke-maan perhedynamiikkaa, joka on koetuk-sella, jos esimerkiksi lapsi on dialyysissa.

– Tarjoamme tilapäistä hoitoapua per-heille, jotta vanhemmat voivat hetken hen-gähtää ja hoitaa parisuhdettaan. myös per-heen muille sisaruksille pitäisi löytää aikaa, koska he jäävät herkästi vähemmälle huo-miolle, marjukka miettinen toteaa.

– Tänä vuonna olemme järjestäneet myös isovanhempien ja lasten yhteisiä vii-konloppuja.

Pitkä odotus

kaikki ikäryhmät huomioiden suomessa noin 300 potilasta odottaa parhaillaankin munuaisensiirtoa. niitä on suomessa tehty toistaiseksi (lokakuu 2012) 230 lapselle, maksansiirto 116:lle. Luvuissa on mukana 12 lasta, joille on tehty kombisiirto eli sekä munuais- että maksasiirto.

– Haluamme voimauttaa ihmisiä, jotka joko itse tai joku heidän omaisistaan on sairastunut munuais- tai maksasairauteen. se on henkisesti raskas elämänvaihe, johon kuuluu jonkinlainen kriisi, marjukka miet-tinen sanoo.

– Toiset kokevat sen voimakkaammin, toiset lievemmin. monet aikuiset pystyvät palaamaan siirron jälkeen työelämään.

munuais- ja maksaliitto järjestää toimin-taa myös nuorille. murrosiässä saattaa esiin-

Teksti: Matti Hannula • Kuvat: Matti Hannula ja Munuais- ja maksaliitto

Kirkkaankeltaiset pipot ja kaulaliinatnäkyivät lokakuun teemaviikon aikana katukuvassa ja teemaan liittyneissätapahtumissa. Vasemmalla Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja SariHögström (vas.) ja oikealla järjestö-suunnittelija Marjukka Miettinen.

Munuais- ja maksaliitto ry

Yhteistyöyhdistys I www.kummit.fi 41

tyä joskus ongelmia hoitoon sitoutumisessa. Hyljinnänestolääkitys on otettava kaksi ker-taa päivässä niin kauan kuin siirre toimii, muuten vaarana on sen menettäminen.

– Pienenä elinsiirron saanut ei muista sairautta tai sairaalassaoloa. jaamme nuo-rille tietoa omasta sairaudesta ja sen hoidon tärkeydestä. Tilaisuuksissa voi tavata muita saman kokeneita nuoria, miettinen kertoo.

Osaaminen yhdessä korttelissa

suomessa kaikki munuais- ja maksasiirrot suoritetaan Helsingissä, aikuisten elinsiir-

samalla viikolla jokerien ja Tapparan jääkiekkoliigajoukkueet sanoivat kYLLÄ elinluovutukselle. Heidän kotiottelussaan (10.10. jokerit-Ässät ja 13.10. Tappara-Ässät) jaettiin elinluovutuskortteja ja tietoa. jouk-kueet lahjoittivat vapaalippuja elinsiirron saaneille lapsille ja nuorille sekä heidän per-heilleen. otteluiden alussa näytettiin video isältään munuaisen saaneesta 3-vuotiaasta Runosta. sitten poika ojensi keltaiset pipot ja kaulahuivit joukkueiden kapteeneille.

Toimiva yhteistyö onpotilaiden etu

aiemmin lasten sairaanhoitajanakin työs-kennellyt järjestösuunnittelija miettinen käy kuukausittain Helsingin Lastenklini-kan elinsiirto-osastolla tapaamassa perheitä ja kertomassa munuais- ja maksaliiton toi-minnasta sekä varmistamassa, että muun muassa sosiaaliset asiat kotikaupungin tai -kunnan suuntaan ovat reilassa.

– Toki sairaalan sosiaalityöntekijä tekee primäärityön, kun lapsipotilaiden perheitä tulee Helsinkiin hoidettavaksi eri puolilta suomea, toiminnanjohtaja Högström toteaa.

– on todella tärkeää, että hoitohenkilö-kuntakin on tietoinen liitostamme. kaiken kaikkiaan hyvät suhteet sidosryhmiimme ovat meille erittäin tärkeä asia, ja toimiva yhteistyö on tietysti myös kaikkien elinsiir-ron saaneiden etu. myös Lastenklinikoiden kummien suhteen olemme avoimia kai-kenlaiselle yhteistyölle. olemme ilahtu-neita, että meidän lapsipotilaitamme on esi-telty kummien tv-konserttien inserteissä, Högström kiittelee.

rot meilahden sairaalassa ja lasten elinsiir-rot Lastenklinikalla. näin kaikki elinsiirto-osaaminen on käytännössä yhdessä kort-telissa.

– Tämä vuosi on ollut meillä lasten, nuor-ten ja perheiden teemavuosi, mutta tarkoi-tus on panostaa näille alueille – etenkin nuoriin – myös ensi vuonna, Högström korostaa.

– elinsiirtoasioita pitäisi saada parem-min suuren yleisön tietoisuuteen. jaamme tietoa Lahja elämälle -ryhmässä ja muun muassa sydän- ja keuhkosiirrokkaat – sYke ry:n kanssa.

Lain mukaan aivokuollut henkilö on elin-luovuttaja, jos hän ei ole sitä eläessään vas-tustanut. jos mahdollisella elinluovuttajalla ei ole elinluovutuskorttia, kysytään tietoja hänen mielipiteestään omaisilta. elinluovu-tuskortti on edelleen paras tapa varmistaa oman tahtonsa toteutuminen. se muistut-taa myös oman mielipiteen kertomisesta läheisille ja pitää yleisestikin elinsiirrot ylei-sön tiedossa.

Lauantaina 13.10. vietettiin euroopan elinsiirtopäivää. sen ympärille oli raken-nettu erilaista ohjelmaa ja tapahtumia, joi-den kautta elinsiirtoasiaa tehtiin tunnetuksi. ’kyllä elinluovutukselle’ -teemalla kirjaillut, kirkkaankeltaiset pipot ja kaulaliinat näkyi-vät varsinkin sen viikon aikana katukuvassa ja teemaan liittyneissä tapahtumissa.

• perustettu 20.3.1970

• nimenä ensin munuaistautiliitto

• 20 paikallisyhdistystä

• jäseniä n. 6000

• toiminnan piirissä yli 200 perhettä

• suomessa on 230 lasta, jolle on tehty munuaisensiirto

• maksa on siirretty 116 lapselle

• luvuissa mukana 12 lasta, joille on tehty sekä munuais- että maksasiirto

• aikuiset mukaan lukien suomessa odottaa parhaillaan munuaisensiirtoa n. 300 potilasta

Porin Ässien kapteeni Ville Uusitalo tervehtii isältään munuaissiirrännäisen saanutta kolmevuotiasta Runoa.Takana Jokerien kapteeni Ossi Väänänen.

Munuais- jamaksaliitto

järjestäämuun muassa

virkistys-toimintaa jatapaamisia

lapsiperheille.

Keilatapahtuma keräsiRuusulankadun täysinuudistettuun halliin näinedustavan kummikatraan.

KUMMIT BOWLING

Arttu Harkki juonsija haastatteli

myös PepeWillbergiä.

PiTkÄT PerinTeeT omaaVa halli on vastikään siirtynyt keilailun monikym-menkertaisen arvokisamitalistin, yrittäjä Kimmo Lehtosen hoitoon ja viidenneksi halliksi BowlCircus-keilaviihdekeskusten ketjuun.

ruusulankadun keilahalli on alun perin avattu jo vuonna 1941, ja vuonna 1954 siellä pidettiin lajin ensimmäiset mm-kilpailut. nyt ei pelattu arvokisamitaleista vaan hyväntekeväisyydestä. Lastenklini-kalle hankittaviin potilasvalvontamonito-reihin saatiin yritysjoukkueiden osallistu-mismaksuina kerättyä peräti 17 300 euroa. kummikeilaajien suuri joukko teki var-masti monelle osallistujalle illasta unoh-tumattoman.

Perinteinen Kummit Bowling päästiin tälläkin kertaa keilaamaan upeissa puitteissa, kun tapahtumapaikkana oli syyskuussa lähes täysin uusittuna avattu Ruusulankadun halli.

Uusitussa Ruusulassa upeat puitteet Kummien keilailutapahtumalle

Valvontamonitoreihin saatiin sievoinen summa

Teksti ja kuvat: Matti Hannula

42 www.kummit.fi I Kummit Bowling

>

>

Ville Pusa löysi lopulta oikeaan halliin.

> Tuomas Kytömäen ”varsinaisista” Aleksi Salin -ajoista on vierähtänytjo kymmenisenvuotta.

Lastenklinikanpikku potilaista olivat keilaamaanpäässeet muunmuassa Paavo (vas.), Olavi ja Peppi.

Kummit Bowling I www.kummit.fi 43

Villellä väärä osoite

Bluesin tehoketju keilaamassa. Vas. Cami Miettinen, Tomi Sallinen ja Tommi Huhtala.

muusikko Ville Pusa ei ollut ensim-mäistä kertaa kummit Bowlingissa, mutta edelliskerrasta oli aikaa kolme vuotta.

– silloin tapahtuma oli Talissa. sinne minä nytkin menin vanhasta muistista. ensin ajattelin, että on väärä päivä, kun ei siellä ollut ketään. soitin kytömäen Tuo-makselle, ja hän sanoi: ”ollaan ruusulan-kadulla, pahvi!”

Tällä hetkellä Pusa on mukana Tampe-reella musiikiteatteri Palatsissa esitettä-vässä Punainen mylly -musikaalissa.

– Teen myös keikkoja, konsertteja sekä työtä studiossa; monenlaista musiikkia eri kohteisiin. Hommaa piisaa mukavasti, ja tuleva kevätkin näyttää kivalta.

Ville Pusa on lähiaikoina ollut myös John Lennonina muun muassa Helsin-

gissä musiikkiteatteri koitossa sekä Tam-pereella Palatsissa esitetyssä Beatles For-ever -musikaalissa.

Tuomaksen allakka temppuileenÄYTTeLijÄ-juonTaja Tuomas Kytö-mäeltä oli jäänyt kaksi edellistä kummit Bowlingia väliin.

– kiva olla pitkästä aikaa mukana kum-mien happeningissa. Vuosi sitten oli tar-koitus olla. syytän nykyajan tietotekniik-kaa, etten ollut. almanakkani oli jotenkin siirtänyt sen viikkoa myöhemmäksi. nyt olin paikalla hyvissä ajoin.

Tuomas kytömäki tuli aikoinaan tun-netuksi aleksi salinin roolista tv-sarjassa Salatut elämät.

– nelisen vuotta sitten tein vielä pari pientä pyrähdystä, mutta varsinainen, vii-den vuoden pestini ”salkkareissa” loppui vuonna 2003, kytömäki kertoi.

– Viime kesänä ilmeisesti tuli vanhoja jaksoja uusintoina, koska huomasin, että pikkutytöt alkoivat suputella ja osoittaa sor-mella. olen yrittänyt naamioida itseni viik-sillä, mutta se ei näköjään vielä toimi.

kytömäki ei seuraa salkkareita.– en seurannut silloinkaan, kun itse

siinä näyttelin. olen muutenkin aika hyvin vieroittanut itseni television katsomisesta. saa paljon enemmän tehtyä, kun jättää jokailtaisen sohvaperunasetin pois. mie-luummin teen itse hyviä tv-ohjelmia. elo-kuvia toki tulee katsottua. ne ovat olleet intohimoni pikkupojasta asti.

muun muassa tv-ohjauksia sekä radio- ja juontohommia viime aikoina tehnyt kytö-mäki oli lähdössä meksikoon tekemään dokumenttia mayoista.

– kivasti vaihtelevaa. Toimistotyö yhdek-sästä viiteen ei oikein ole minun juttuni, hän totesi.

>

>>

44 www.kummit.fi I Kummit Bowling

Subway tarjosi eväät. ”Subi” maistui myös Viivi Avellanille.

Illan isäntä,mestarikeilaajaKimmo Lehtonenjoutui useastionnittelemaanitseään.

Teuvo Loman (vas.) ja Niko Helenius tulivat tietysti kimpassa keilaamaan.

Marianne muisteli vanhojajuonTaja ja maLLi, muun muassa Viidakon Tähtöset -ohjelmasta tältä vuodelta tuttu Marianne Harjula on pitkään ollut vakiovieras kummien keilatapahtumissa.

– Viime vuosi jäi väliin, kun asuimme mieheni työn vuoksi kuwaitissa. Haluan olla näissä tilaisuuksissa tiiviisti mukana aina kun mahdollista, Harjula sanoi.

– ensimmäisen kerran kummit Bowling oli ruusulankadulla muistaakseni vuonna 2002. Tämä on nyt remontoitu todella hie-noksi. kiva keilata täällä ruusulassa taas.

BowlCircusin omistaja Kimmo Lehtonen on Harjulalle tuttu myös Elixir-ohjelmasta muutaman vuoden takaa.

– olin oppilaana, kun kimmo opetti minut keilaamaan. nyt on ollut sen ver-ran paussia, että on vähän päässyt unohtu-maan, nauroi marianne, joka tekee oman yrityksensä nimissä juontokeikkoja ympäri suomen.

– muun muassa yritystapahtumissa ja messuilla. kymmenen vuotta olen sitä työtä tehnyt, ja töitä tuntuu riittävän.

Harjulan perheeseen kuuluvat myös nelivuotias tytär ja seitsemänvuotias chi-huahua. marraskuussa nelikko muutti Turusta kauniaisiin.

– Helpompi niin, sillä suurin osa töis-täni on pääkaupunkiseudulla, marianne perusteli ratkaisua.

Marianne Harjula on ollut mestari-keilaaja Lehtosen opissa.

KUMMIT BOWLING

9.10.2012BowlCircus,RuusulaHelsinkiTuotto:17 300 euroa potilasvalvonta-monitoreihin Lastenklinikalle

Kummien tapahtumavastaavat: Susanna LaurilaAnne KnasterKaisa HeinonsalmiMatti Valli

Pääsponsorit:Helsingin EnergiaOriola

Juontaja: Arttu Harkki

Kummipelaajat:Viivi AvellanMarianne HarjulaNiko HeleniusTommi HuhtalaPepe JürgensTuomas KytömäkiKimmo LehtonenTatu LehtonenTeuvo LomanCami MiettinenTony MontanaSakari PietiläVille PusaTeemu RaatikainenJuuso RikkolaTomi SallinenPetteri SalonenHeidi SohlbergKristian SohlbergRiki SorsaKaarina SuonperäJarkko TamminenKimmo VehviläinenKai VirtanenPepe Willberg

Kolmen kärki:1. TeliaSonera2. Vaisala3. Lippupiste

Lisäksi kiitämme:Bowl Circus (Kimmo, Kai, Lasse,Tommi ja Anne)Oy Hartwall AbEstrella OyArnold’s DonutsSubwayRobinexNewTopUniversal Music Oy

että teit kanssamme hyvää.

aurinkomatkat.fi

Tänä jouluna keräsimme varoja pienten potilaiden neurokirurgisten

leikkausten laitehankintaan. Lahjoitimme jokaisesta 8.–16.12.2012

myydystä kesän 2013 Aurinkomatka-matkapaketista 20 €/matkustaja

Lastenklinikoiden kummeille. Lämmin kiitos lahjastasi ja iloista joulua!

Kiitos,

että teit kanssamme hyvää.

aurinkomatkat.fi

Tänä jouluna keräsimme varoja pienten potilaiden neurokirurgisten

leikkausten laitehankintaan. Lahjoitimme jokaisesta 8.–16.12.2012

myydystä kesän 2013 Aurinkomatka-matkapaketista 20 €/matkustaja

Lastenklinikoiden kummeille. Lämmin kiitos lahjastasi ja iloista joulua!

Kiitos,

JOULU MIELELLE

Teksti ja kuvat: Matti Hannula

Enkelivaloa Joulu Mielelle -konsertissa

Ensi kesänä tulee kuluneeksi jo 15 vuotta siitä, kun Kirsi Ranto kruunattiinTangokuningattareksi. Siksipä onkin yllättävää, että hän teki ensimmäisen Kummit-

laulukeikkansa vasta äskettäisessä Joulu Mielelle -konsertissa. On Kirsi toki aiemminkin Lastenklinikoiden Kummien tapahtumissa nähty – mutta vain keilaamassa!

Kirsi Ranto, konkaridebytantti

kirsi ranTo oLi innoissaan päästyään nyt tekemään kummit-debyyttinsä laula-misen merkeissä ja vieläpä upeisiin puit-teisiin musiikkitaloon.

– oli tosi hienoa, että minut kutsuttiin. kummit tekee hienoa työtä. sen jälkeen kun muutin takaisin synnyinseudulleni jalasjär-velle, on ollut vähän hankalampaa osallistua kummien toimintaan, kun tapahtumista suurin osa on pääkaupunkiseudulla. mutta esimerkiksi Tampereelle minulla olisi sen verran lyhyt matka, että voisin hyvin käydä esimerkiksi TaYs:n lastenklinikalla pikku

potilaita ilahduttamassa, jos vain pyydettäi-siin, kirsi vinkkaa.

Domino-efekti

kirsi ranto on siis Tangokuningatar mal-lia 1998.

– Tekeminen sinänsä ei siitä muuttu-nut. olin tehnyt keikkoja jo neljä vuotta sitä ennen ja opiskellut musiikkia pienestä pitäen, hän kertoo.

– mutta tietysti julkisuus tuli siinä vai-heessa kuvaan mukaan, ja työn määrä oli

toki sen jälkeen aivan eri luokkaa.muutama vuosi myöhemmin iski burn

out.– kun pääsee toteuttamaan unelmaansa,

käy helposti niin, että antautuu hommalle niin täysin, että oman hyvinvoinnin vaali-minen unohtuu, kirsi toteaa.

– Loppuun palamisen oireita oli ollut jo pari vuotta, mutta ei sellaisessa pyöri-tyksessä ole oikein mitään tehtävissä, eikä kukaan voi nähdä toisen ihmisen pään sisälle. omasta itsestä kaikki kuitenkin läh-tee, sekä tekeminen että pysähtyminen.

46 www.kummit.fi I Joulu mielelle

– Elämän kriisit ovat valepukuisia enkeleitä, koviakin kokenut Kirsi Ranto tuumii.

silloin amman tapaaminen oli järjestetty Helsingin kaapelitehtaalla. Äiti amma on erityisen tunnettu halaamisestaan, josta hänen kannattajansa kokevat saavansa uutta voimaa.

– se tuntui saman tien hyvin erikoiselta, kirsi sanoo. sen jälkeen kirsi on käynyt monesti intiassa ammaa tapaamassa. Hän on saanut henkiseltä opettajaltaan myös intia-laisen nimen Deepthi, mikä vapaasti suo-meksi käännettynä tarkoittaa kirkastajaa.

– kaksi kertaa vuodessa olen pyrkinyt käymään ammaa tapaamassa. Huomaan, että tarvitsen sen irtioton. Yleensä olen käy-nyt tammikuussa ja sitten syksyllä. nyt en ollut syksyllä intiassa, mutta olin saksassa vetämässä amman nuorten-leiriä ja tapasin hänet lokakuussa Berliinissä.

Tämän joulun kirsi viettää intiassa.– sellainen olo tässä on jo ollut jonkin

aikaa, että kaipaan sitä matkaa. Äiti amman tapaaminen on vähän kuin kännykkää lataisi, kirsi vertaa maanläheisesti.

Omille teille

Vuosi sitten kirsiltä ilmestyi joulualbumi Ja niin joulu tulla saa, jolta löytyy kaksi hänen omaa sävellystään ja sanoitustaan. muut kappaleet ovat perinteistä sorttia.

– joululevyn tekeminen on ollut eräs lap-suuden haaveistani. silloin runsas vuosi sit-ten oli mielestäni sopiva kohta sellaiseen.

kirsi on tuottanut joululevynsä itse, kuten myös vuonna 2010 julkaisemansa Läikytät mua -albumin, joka on hänen toistaiseksi tuorein ”normaali” pitkäsoittonsa.

– olin pitkään miettinyt itsekustanta-mista.

kirsi ei siltikään tekisi mitään toisin.– kaikesta olen kuitenkin saanut oppia.

koen, että minun piti käydä se kaikki läpi, että pystyn nyt olemaan tässä. elämän krii-sit ovat valepukuisia enkeleitä.

Viiden vuoden seurustelun jälkeen kirsi meni vuonna 2005 naimisiin, mutta avio-liitto kesti vain vuoden.

– kaikki kaatui silloin saman tien. se oli sellainen domino-efekti.

Enkelikonsertteja

kirsi ranto eli pahimman kriisivaiheensa jälkeen tovin hiljaiseloa. Vuonna 2007 hän julkaisi Kotimatka-albumin. se oli vuonna 2005 ilmestynyt kokoelmalevy mukaan lukien hänen viides pitkäsoittonsa, mutta ensimmäinen, missä oli hänen omia sävel-lyksiään ja sanoituksiaan.

– aiempaa herkempää ja puhuttelevam-paa, ei niinkään poppia vaan kuuntelumu-saa, kirsi luonnehtii.

– Kotimatka-laulujen myötä palasin juu-rilleni muusikkona, kun rupesin tekemään soolokonsertteja, joissa laulamisen lisäksi soitan itse pianoa.

siitä saivat alkunsa myös kirsi rannon enkelikonsertit.

– ensin yksityistilaisuuksina, ja kun sana on kiirinyt, niin vähän muuallakin, kirsi hymyilee.

– menneen syksyn olen keikkaillut melko harvakseen, ja pääpaino on muutenkin ollut enkelikonserteissa. niitä on ollut muun muassa kirkoissa sekä pienissä konserttita-loissa ja -saleissa.

kummien joulu mielelle -konsertissa kirsi esitti Jore Marjarannan kanssa duet-tona kappaleen White Christmas, joka on muuten maailman kaikkien aikojen levy-tetyin joululaulu. samana iltana musiik-kitalossa vielä juhlittiin viime keväänä 60 vuotta täyttänyttä musiikin monitoimimies Esa Niemistä. Hänen juhlakonserttiosios-saan kirsi lauloi vuonna 2006 levyttämänsä niemisen sävellyksen En sua mielestäni saa.

Ammasta akku täyteen

neljä vuotta sitten kirsi ”löysi” intialaisen pyhimyksen, Äiti Amman.

– Vahingossa. olin toki jo kolme vuotta sitä ennen lähtenyt itseni etsimisen polulle. eräs ystäväni oli käynyt jo monen vuoden ajan katsomassa Äiti ammaa tämän vie-raillessa Helsingissä. sillä kertaa hän pyysi minua mukaan. Vastasin, että voinhan läh-teä. en minä siinä vaiheessa tiennyt, mitä se on ja kuka amma on.

ilman levy-yhtiön tukea musiikin tekemi-nen ei ole kuitenkaan helppoa.

– esimerkiksi suurilla radioyhtiöillä on omat kuvionsa suurten levy-yhtiöiden kanssa. Vähän vaikea on ollut päästä väliin. mutta onhan noita radiosoittojakin ollut, kirsi myhäilee.

– minulle tärkeintä on, että olen itse saa-nut julkaistua albumini ja että olen niihin sisällöllisesti tyytyväinen.

kirsillä on jo ideoita ja aihioita seuraavaa albumia varten.

– mutta en ole lähelläkään sitä vaihetta, että voisin lähteä studioon. Lopullista viilau-tumista tarvitaan vielä ja tietysti hyviä bii-sejä. eivät ne minulta synny tuosta vain. sii-hen tarvitaan vähän elämää alle.

Moni asia muuttunut

asuttuaan välillä muun muassa Helsingissä, Turussa ja Tampereella kirsi ranto on palan-nut eteläpohjanmaalaisille kotiseuduilleen jalasjärvelle.

– siellä on hyvä asua ja sieltä on helppo lähteä mihin päin suomea tahansa. Toi-saalta työt usein tuppaavat keskittyä sinne-päin, missä asuu, hän toteaa.

kirsi ehti kirjoittaa ylioppilaaksi, ennen kuin tuli se Tangokuningattaren titteli ja sen mukana hulinavuodet.

– sen jälkeen on elämän koulu kuljetta-nut. Vain laulamista olen sittemmin opis-kellut.

kirsi rannolla on hieman ristiriitaiset aja-tukset tv:n laulukilpailuista, joita on nyky-ään tarjolla ponnahduslaudoiksi vähintään yksi versio joka kanavalla.

– Toki on hyvä, että on paikka, missä pää-see näyttämään ja ihmisten tietoisuuteen. mutta oman itsensä löytäminen nimenomaan artistina on kaikkein tärkeintä, hän korostaa.

auraviihteen järjestämään suomen Tähti -kilpailuun kirsi ehti aikoinaan kerran osal-listua.

– ja Tangokuningatar-kisassa olin 20 par-haan joukossa vuotta ennen kuin voitin. mutta olihan se aika silloin 1990-luvulla muutenkin kaikin puolin niin erilaista.

myös kirsin esikuvat ovat vuosien saa-tossa vaihtuneet.

– Arja Koriseva oli aikoinaan ylivoimai-nen ykkönen. nykyään esikuvani ovat ulko-maalaisia, Celine Dion etunenässä.

nyt on kirsi ranto itse monen idoli. mutta fanipostikin on muuttanut muotoaan.

– Perinteisessäkin muodossa sitä jonkin verran vielä tulee, mutta kyllähän sosiaali-sen median tuoma muutos näkyy silläkin saralla.

Joulu mielelle I www.kummit.fi 47

JOULU MIELELLE

48 www.kummit.fi I Joulu Mielelle

Joulu tuli Mielelle tuplaten

Hyväntekijöille oli sijaa Musiikkitalossa

Teksti: Matti Hannula • Kuvat: Juha Loikkanen

Lastenklinikoiden Kummien perinteinen Joulu Mielelle -hyväntekeväisyyskonserttipidettiin tällä kertaa runsaan vuoden ikäisen Helsingin Musiikkitalon upeissa puitteissa. Tuvan täydelle katsomolle olikin tarjolla tuplakonsertti, kun pienen väliajan jälkeen heti

Kummien konsertin perään nähtiin ja kuultiin viime keväänä 60 vuotta täyttäneenmusiikin monitoimimiehen Esa Niemisen juhlakonsertti. Suurin osa Kummien

joulukonsertin artisteista esiintyi myös tuossa illan toisessa osiossa.Jouluevankeliumia vapaasti mukaillen: hyväntekijöille oli sijaa Musiikkitalossa.

Joulu Mielelle -konsertti esitettiin MTV3:lla 16. joulukuuta.

Kummien Joulu Mielelle -konsertinartistilista oli laatutavaraa täynnä.

Konsertti käynnistyiSinikka Sokan lausumalla

Joulurunolla.

Tuulin esittämän kappaleennimi oli Hiljaisuus.

Varpunen jouluaamuna kuulostiJuha Tapion tulkitsemana juuri

niin kauniilta kuin sen pitääkin.

Pirjo Nuotio jaJanne Virtanenjuonsivat.

Joulu Mielelle I www.kummit.fi 49

Hieno startti

Helena Lindgren ja Jorma Uotinen mene-vät Aira Samulinin luo joulunviettoon.

tävät joulun perinteisesti Aira Samulinin luona Hyrsylänmutkassa.

– se perinne alkoi jo 1980-luvun alku-puolella, muisteli uotinen.

HeLena LinDGreniÄ ja Jorma Uotista ei ole totuttu näkemään yhtä aikaa estra-dilla. joulu mielelle -konsertin laulullisen osuuden alkajaisiksi he kuitenkin lauloivat yhdessä Petteri Punakuonon.

– ei tämä nyt niin harvinaista ole. onhan meillä yhteinen musiikkiesitys Kielletyt lei-kit, jota teemme tilauksesta, jorma uotinen kertoi.

– Tilauksia on ollut, mutta enemmänkin mahtuisi kalenteriin. ihmiset eivät taida oikein tietää siitä, Helena Lindgren arvelee.

– me olemme näitä vanhan polven artis-teja, jotka ovat aika huonoja markkinoi-maan, hän naurahtaa.

Helena Lindgren tekee myös omaa keik-kaa koko ajan. kummien joulukonserttia seuraavana päivänä hänellä oli Helsingissä Lady and the Tramp -pikkujoulushownsa ensi-ilta.

– Vähän jännittää, Helena myönsi.Helena Lindgren ja jorma uotinen viet-

– siellä on kaikki jouluruoat valmiina saukkolan marttojen valmistamina. mei-dän tarvitsee vain viedä samppanjat muka-namme, Lindgren jatkoi.

jorma uotisen jämäkkää mutta hyvän-tuulista ja riimirikasta tuomarointia on menneenäkin syksynä saatu seurata Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa.

– Tämä kausi oli lähtötilanteeltaan tasai-sempi, uotinen vertaa aiempiin tuotanto-kausiin. joskus aiemmin on ollut liiankin selkeitä ennakkosuosikkeja, joista tietää, että heillä on suuret faniporukat takana.

Helena Lindgren oli samaa mieltä:– nyt oli todella jännä tilanne. Yleensä

olen hyvissä ajoin tiennyt, ketkä ovat finaa-lissa ja kuka voittaa, sanoo Helena Lind-gren, joka kilpailisi itsekin mielellään täh-titanssijana ohjelmassa.

– mutta valitettavasti en voi, koska jorma on tuomaroimassa, hän harmitteli.

joulukuun alussa päättyneen Tanssii täh-tien kanssa -ohjelman tuoreimman tuotan-tojakson voitti koomikko Krisse Salminen ja tanssinopettajansa Matti Puro.

kesÄn aLussa julkisuuteen ponnahtanut teinitähti Tuuli esiintyi syyskuussa elämä Lapselle -konsertissa ja nyt kummien joulu-konsertissa, missä hän esitti kappaleen Hiljaisuus. Tuuli oli itse asiassa ainoa artisti, joka oli mukana loppuvuoden molemmissa kummi-konserteissa. keikkaa on muuten-kin piisannut.

– Pientä hässäkkää on ollut, mutta hyvin olen ehtinyt koulunkin hoitaa. se on kui-tenkin ykkössijalla, Tuuli korosti.

Tuuli käy peruskoulun seitsemättä luok-kaa. koulussa fanit eivät pyöri jaloissa.

– aluksi oli jotain pientä, mutta sen jäl-keen olen saanut olla siellä ihan rauhassa. mutta kyllä sekä oman luokan oppilaat ja muutkin kyselevät aina kiinnostuneena, missä olen ollut, jos olen ollut pois kou-

lusta. siis kivalla tavalla kiinnostuneena, Tuuli täsmentää.

Levy-yhtiö Warner music puolestaan kiinnostui Tuulista viime keväänä.

– olivat kuulleet nauhoittamiani lauluja. sitten alettiin työstää albumia, Tuuli kertoi.

ensimmäisen keikkansa hän teki viime kesän alussa, juuri ennen koulujen loppu-mista.

– eikä ole kaduttanut, että tälle tielle läh-din. Tää on ollut kivaa. Laulaminen on aina ollut unelma-ammattini. Toivottavasti tätä saa tehdä mahdollisimman pitkään. jossa-kin vaiheessa voisin kyllä tehdä jotakin muutakin. mutta laulaminen on ykkösjuttu.

Tuulilla on jo nyt muitakin juttuja:– soitan pianoa, tanssin ja käyn musiik-

kiteatterissa.

Tuuli teki Kummi-tuplat

Syksyllä Tuuli oli ”Ellissä” ja nyt Kummien joulukonsertissa.

The Baseballskirvoitti kirkaisuja

katsomosta.Let It Snow oli

heidän laulunsa.

Lea Laven, Sinikka Sokka, Maria Lund ja Sara Welling lauloivat yhdessä Sydämeni joulun teen. Siihen yhtyi Joulu Mielelle -konsertin päätteeksi koko artistikatras.

Helena Lindgrenin ja Jorma Uotisen Petteri Punakuono oli valloittava.

Samuli Edelmann tunnelmoiHiljaisuuden valosta. Mirkka Paajanen säesti sekä viululla että laululla.

50 www.kummit.fi I Joulu Mielelle

JOULU MIELELLE

Lumi tuo Johannalle joulun

Marita Taavitsainen jaMarkku Aro duetoivat

Marian pojasta.

Jarkko Aholakajautti ilmoille

Ave Marian.

PerinteinenOi jouluyö

soi komeastiJari Sillanpään

esittämänä.

Joulu Mielelle I www.kummit.fi 51

PersoonaLLisen, helposti tunnistetta-van äänen omaava Johanna Kurkela esitti kummien joulukonsertissa Kaikki askeleet -nimisen kappaleen tuoreimmalta albumil-taan.

– kummit on hyvällä asialla. on kiva olla tällaisessa mukana, johanna tuumi.

Laulaminen ja musiikki ovat aina olleet iso osa hänen elämäänsä.

– olen muistavinani, että lauleskelin jo, ennen kuin osasin kunnolla puhua. mutta en silloin pienenä koskaan osannut ajatella, että tätä voi tehdä myös työkseen.

Laulamisesta alkoi tulla johannalle am-matti sen jälkeen, kun hän oli lukiossa ol-lessaan esiintynyt koulun juhlissa.

– kaverit kehottivat tekemään demon, ja nyt ollaan tässä. nyt on kiva katsoa taakse-päin näitä vuosia, niitä ihmisiä, joita olen kohdannut, ja askelia, joita olen astunut. kaikella on ollut merkityksensä.

johanna kurkelan viides studioalbumi, Sudenmorsian, ilmestyi lokakuun alussa. se on myynyt jo kultaa ja on johannan vii-des kultalevy. Platinarajan hänen levyistään ovat ylittäneet 2007 julkaistu Marmoritai-vas, 2010 ilmestynyt Hyvästi, Dolores Haze ja kokoelmalevy Uneni kaunein – parhaat 2005–2011.

– mukavaa, että on ihmisiä, jotka halu-avat jakaa tämän musiikin ilon kanssani, johanna kiitteli.

Tuoreimman albumin kappaleet syntyivät

johannalle ennestään vieraalla metodilla.– meillä oli ”biisileiri” levy-yhtiöni kaiku

recordingsin tiloissa Helsingissä viime keväänä. sinne kokoontui ryhmä säveltä-jiä ja sanoittajia. oli mahtavaa päästä teks-tintekijöiden kanssa saman pöydän ääreen kertomaan, kuka olen ja mitkä ovat minulle tärkeitä aiheita, hän kertoi.

– nautin yhdessä tekemisestä ja tämän levyn myötä sen löysin. Levy oli monien ihmisten aikaansaannos, ja siitä tuli loisto-fiilis. koen olevani enemmän tiimipelaaja kuin sooloilija.

”Asenne ratkaisee”

johanna kurkela on taannoin itse kuun-nellut paljon Celine Dionia.

– Falling into you oli aikoinaan kova juttu. nautin monenlaisesta musiikista, mutta ehkä eniten elokuvamusiikista, sellaisesta fiilismusasta. myös Emmylou Harrisia on tullut kuunneltua paljon. Varsinkin Wrecking Ball on loistava. naisäänet kaiken kaikkiaan kiehtovat.

johanna kurkela on syntyisin Lumijoelta, 40 kilometriä oulusta etelään. nykyään hän asuu kiteellä.

– olen pienestä asti viihtynyt autossa, tykännyt matkustella ja nähdä erilaisia paikkoja ja tutustua erilaisiin ihmisiin.

johanna ei myönnä, että kiteeltä olisi pitkä matka joka paikkaan.

– asenne ratkaisee.Tänä vuonna hän on kuitenkin matkus-

tanut vähemmän kuin normaalisti.– Pidin elämäni pisimmän keikkatauon.

se kesti kahdeksan kuukautta. sinä aikana tehtiin Sudenmorsianta. Lokakuun alusta alkoi keikkakiertue, ja joulukuun alussa jään joululomalle, johanna raportoi.

– olen tosi jouluihminen. olen jo alka-nut fiilistellä, johanna kertoi kummien jou-lukonsertin nauhoituspäivänä, 21. marras-kuuta.

– Paketoin lahjat ja kirjoitan kortit ajoissa. kun lumi tulee, alkaa minun jouluni.

Johanna Kurkela alkoi fi ilistellä joulua jo marraskuussa.

Johanna Kurkelan kappale Kaikki askeleet oli hänen tuoreelta albumiltaan.

White Christmas soi Kirsi Rannon ja Jore Marjarannan laulamana komeasti.

Ei mikään tavallinen vuosi

Juha Tapiosta ilmestyi syksyllä kirja, ja loppuvuodesta tuli markkinoille hänen joululevynsä.

juHa TaPio esiTTi joulu mielelle -kon-sertissa kappaleen Varpunen jouluaamuna, joka on monen mielestä se ainoa oikea jou-lulaulu. Hän esiintyi nyt ensimmäistä ker-taa kummien joulukonsertissa. elämä Lap-selle -konsertissa hänet on sen sijaan nähty useasti.

– Viimeksi vuonna 2009, juha Tapio muisteli.

Vastikään häneltä ilmestyi albumi Joulu-lauluja, missä tuo Varpunen jouluaamuna on tietenkin myös mukana.

aiemmin syksyllä julkaistiin Jaakko Heinimäen kirjoittama kirja Ohikiitävää – Juha Tapion tie.

– Tämä on ollut erikoisproduktioiden vuosi, kun on tullut sekä kirja että jou-lulevy. molempia oli kovasti ja pitkään kysytty. olen aina aiemmin ajatellut, ettei-vät ne kuulu tähän lauluntekijän hommaan, emma-gaalassa 2009 vuoden miessolistina palkittu juha Tapio naurahtaa.

– mutta kun tarpeeksi monta kertaa oli kysytty, ajattelin, että sehän voisi olla kivaa-kin. ihan siltä pohjalta lähdin noihin projek-teihin.

– on imartelevaa, että näin nuoresta mie-hestä tehdään kirja, 38-vuotias juha Tapio toteaa.

– jaakko Heinimäki teki ammattimiehen työtä ja sai aikaan jäntevän ja vetävän koko-naisuuden. olen erittäin tyytyväinen lop-putulokseen. jos olisin itse kirjoittanut, kir-jassa olisi varmasti ainakin 300 lukua, joista jokainen alkaisi sanoilla: Mutta toisaalta…

juha Tapio on aiemmin pitänyt yksityis-elämänsä melko visusti pois julkisuudesta.

kirjan myötä linja aavistuksen löystyi.– mutta ei kotiovia nytkään avattu yhtään

sen enempää kuin oli tarpeellista.Vaasalaissyntyinen juha Tapio asuu avo-

vaimonsa sekä 10- ja 7-vuotiaiden poikiensa kanssa Tuusulassa. Perhe viettää joulun perinteisin menoin.

– ensisijaisesti lasten ehdoilla. menem-me Pohjanmaalle. mummolat ja poikien serkut ovat siellä. Yhteisöllinen perhejoulu toteutuu parhaiten niin, juha Tapio toteaa.

– aattoaamuna haen aina poikien kanssa metsästä kuusen. siitä se joulunvietto var-sinaisesti alkaa.

kiittää:Pääsponsorit:LaakkonenAurinkomatkatTiimari OyjRadio Nova

Lisäksi kiitämme:Esa Nieminen orkestereineenNiklas Rosström FinnairMainostoimisto KingLumene OyAavasaksan VesiKPSS Finland OyArtistitLevy-yhtiötTyöhuone OyLuovat Palvelut OyMusiikkitalo

LastenklinikatInserttiperheetVapaaehtoiset

Maski ja hiuksetTyöhuone OyMira AaltoSanna ManninenSusanna EronenKrista VainioSusanna SintonenElisa Uimonen

TV-tuotantoBlue Media Productions Oy

OhjaajaTimo Suomi

TuotantopäällikköHeidi Musakka

Vastaava tuottajaAarni Kuorikoski

Vastaava tuottaja/MTV3Tomi Suomela

JuontajatPirjo NuotioJanne Virtanen

JOULU MIELELLE

52 www.kummit.fi I Joulu Mielelle

Juhlakalu itse. Esa Nieminen täyttiviime huhtikuussa 60 vuotta. Nyt juhlittiinNiemisen sävellysten merkeissä.

Ja sitten juhlittiinNiemisen Esaa

Marita Taavitsainenesitti Esa Niemisen

sävellyksenTämä rakkaus…

Jari Sillanpäänvalinta oli Jack.

…ja yllätti sen jälkeen säveltäjän.

JOULU MIELELLE

Joulu Mielelle I www.kummit.fi 53

Maria Lund ja Sinikka Sokka lauloivat kappaleenSydänparka. Se on Elizabeth Taylorin elämästä kertovastaLiz-musikaalista, jota kaksikko tähdittää.

Lea LavenharrastiKullan-huuhdontaa.

Jore Marjaranta oliRakkauden rajamailla.

Kestän mitävaan, väittikonkariMarkku Aro.Pitäneepaikkaansa.Laulava näyttelijä Sara Welling lumosi

kappaleella Millainen laulu minusta jää.

JOULU MIELELLE

54 www.kummit.fi I Joulu Mielelle

Jokunen Teemu-nalle lensi konsertti-illan päätteeksi katsomoon. Vuoden 1995 tangokuninkaallisten, Jari Sillanpään ja MaritaTaavitsaisen, heittosuorituksessa oli harmoniaa.

En sua mielestäni saaoli tuttua ja taattuaKirsi Rantoa.

1,49Lahjarasia

12,5 x 12,5 cm

Kauniit paketit TiimaristaLahjat on ilo antaa kauniissa paketeissa. Mikäpä sen helpompaa ja hauskempaa, kuin sujauttaa ne lahjakasseihin ja -laatikoihin. Kaikki

lahjakassit

Edullisin tuoteveloituksetta

Osta 3Maksa 2

Tarjoukset voimassa 24.12.2012 saakka tai niin kauan kuin tuotteita riittää.

www.tiimari.fi

Askartelukartonki 10 x 15 cm(norm. 1,80/20 kpl)

20 kpl

Käsintehdyt3D-tarrat 2,49

1,49

3 pss

3 kpl(norm. 11,97/3 kpl)

Hohdokastajälkeä

Käsintehty joulutarra 2,49

5,99Metallitussit

5,59 3,99Isot chenillepallot, pss

Pienet chenillepallot, pss

Paljon pehmeitä palloja!Voita Mini One ikiomaksi!

Liity nyt Tiimarin kanta-asiakkaaksi ja voit voittaa upeita palkintoja itsellesi tai pukinkonttiin! Arvomme kaikkien liittyneiden kesken henkilöauton, 5000 euron Aurinko-matkojen lahjakortin sekä 5 iPadia. Arvonta suoritetaan 31.12.2012.

Klikkaa siis heti osoitteeseen www.tiimari.fi ja liity kanta-asiakkaaksi!

kanta-asiakas

-20%

Chenille-pallot

(norm. 4,47/3 pss)

(norm. 4,99)(norm. 6,99)

1,49Lahjarasia

12,5 x 12,5 cm

Kauniit paketit TiimaristaLahjat on ilo antaa kauniissa paketeissa. Mikäpä sen helpompaa ja hauskempaa, kuin sujauttaa ne lahjakasseihin ja -laatikoihin. Kaikki

lahjakassit

Edullisin tuoteveloituksetta

Osta 3Maksa 2

Tarjoukset voimassa 24.12.2012 saakka tai niin kauan kuin tuotteita riittää.

www.tiimari.fi

Askartelukartonki 10 x 15 cm(norm. 1,80/20 kpl)

20 kpl

Käsintehdyt3D-tarrat 2,49

1,49

3 pss

3 kpl(norm. 11,97/3 kpl)

Hohdokastajälkeä

Käsintehty joulutarra 2,49

5,99Metallitussit

5,59 3,99Isot chenillepallot, pss

Pienet chenillepallot, pss

Paljon pehmeitä palloja!Voita Mini One ikiomaksi!

Liity nyt Tiimarin kanta-asiakkaaksi ja voit voittaa upeita palkintoja itsellesi tai pukinkonttiin! Arvomme kaikkien liittyneiden kesken henkilöauton, 5000 euron Aurinko-matkojen lahjakortin sekä 5 iPadia. Arvonta suoritetaan 31.12.2012.

Klikkaa siis heti osoitteeseen www.tiimari.fi ja liity kanta-asiakkaaksi!

kanta-asiakas

-20%

Chenille-pallot

(norm. 4,47/3 pss)

(norm. 4,99)(norm. 6,99)

KUSTANNUSYHTIÖ

56 www.kummit.fi I Kustannusyhtiö

Kummit-lehden kustannusyhtiön ytimessä myyntijohtaja Jukka Myyryläinen (vas.), toimistopäällikkö Outi Saarinen ja myyntipäällikkö Tom Multisilta.

Ensimmäisen Kummit-lehden ilmestymisestä tuli päättyvänä vuonnakuluneeksi jo 15 vuotta.

– Sisältö on säilynyt lähes samanlaisena kuin siitä silloin lehden perustamis-vaiheessa päätettiin. Hyvä niin, myyntijohtaja Jukka Myyryläinen toteaa.

Kummit-lehdellä jo pitkä historia

Teksti ja kuva: Matti Hannula

Kustannusyhtiö on elintärkeä taustaorganisaatio

mYYrYLÄinen on mYÖs oikea mies ker-tomaan, miten kaikki sai alkunsa.

– alun perin idea lehdestä tuli lehden toimituspäällikkönä yhä toimivalta Ari Men-nanderilta. Lehden perustava kokous pidet-tiin Tampereella erään keskustan hotellin kabinetissa tammikuussa 1997. Paikalla oli-vat mennanderin ja minun lisäkseni tule-van kummit-lehden kustannusyhtiön perustaja Kaj Kuhlefelt, alkuvaiheissa kum-mien toiminnassa vahvasti mukana olleet Petri Ahoniemi ja Juha Rantasila sekä tie-tysti kummien silloinen toiminnanjohtaja Hilkka Ahde, muistelee myyryläinen. Hän alkoi johtaa lehden taustalle saman tien perustettua myynti-, markkinointi- ja kus-tannusorganisaatiota, suomen Lk Lehden kustannus oy:tä.

– kummeilla oli aiemmin ollut ongel-mia puhelinmyyntiyhteistyökumppanei-den kanssa, mistä syystä päätimme perus-taa kummit ry:n johdolla kummien toimin-taa tukevan kustannus- ja markkinointiyh-tiön, johon keskitettiin toimitus, tuotanto sekä muu puhelinmarkkinointitoiminta kuten kalenterin, Teemu-vuosinallen ym. kummit-tuotteiden myyntityö. aivan alusta lähtien otimme keskeiseksi tekijäksi hyvän-tekeväisyystoiminnan korkeat eettiset arvot, myyryläinen korostaa.

– jokainen uusi työntekijämme on pereh-dytetty toimimaan em. arvoja kunnioittaen, ja toiminta on ollut koko ajan avointa ja läpinäkyvää.

Myönteinen vastaanotto

Lehden tekeminen alkoi koemarkkinoin-nilla.

– otin yhden ystäväni avukseni. otimme puhelinluettelot käteen, soitimme sadalle satunnaisesti valitsemallemme ihmiselle ja kyselimme suhtautumisesta lehteen, missä kerrotaan muun muassa suomalaisista pikku potilaista, uusista hoitomenetelmistä, lastenklinikoiden kuulumisista ja vähän kummeistakin, myyryläinen kertoo.

– Vastaanotto oli niin myönteinen, ett-emme arkailleet lähteä kummien kanssa kunnolla liikkeelle.

kustannusyhtiö palkkasi lehdelle levikki- ja ilmoitusmyyjiä.

– siihen aikaan oli helppo saada hyviä ihmisiä töihin. muun muassa pankkitoimi-henkilöitä oli paljon ja insinöörejäkin. nyky-ään rekrytointi on paljon haasteellisempaa.

jo kahden vuoden ponnistelujen jälkeen kummit-lehden levikki oli ennätykselliset 22 000 kappaletta.

Puhelinmyyjien työpaikka

Heti ensimmäisenä toimintavuotenaan suo-men Lk Lehden kustannuksella oli töissä kolmisenkymmentä puhelinmyyjää. kaiken kaikkiaan heitä on kummit-lehden historian aikana ollut yli 500. Vaikka työntekijöiden vaihtuvuus onkin ollut suuri, on joukossa vielä alkuperäisiäkin tekijöitä.

– Tällä hetkellä kummit-lehden levikki- ja ilmoitusmyynnissä työskentelee noin 15 henkilöä, joista noin puolet on päivä- ja puo-let iltavuorossa, myyntijohtaja myyryläinen kertoo.

– Puhelinmyyntityö on nykyään haasta-vampaa kuin toiminnan alkuaikoina, sillä hy-

vällä asialla on moni muukin järjestö. myy-jä, joka hallitsee äänen käytön sekä puhetek-niikan ja osaa vielä kertoa hyvän tarinan, pär-jää tässä vähemmän arvostetussa ammatissa.

Merkittäviä summia

suomen Lk Lehden kustannuksen toimiti-lat olivat ensin pitkään Pasilassa, sitten yhtä pitkään kampissa, kunnes viime kesänä tuli eteen muutto Herttoniemeen, itäväylän var-teen.

– siistit, remontoidut ja valoisat tilat ylim-mässä kerroksessa, myyntipäällikkö Tom Multisilta ylpeänä esittelee.

sieltä myydään nyt puhelimitse kummit-lehden tilausten lisäksi muun muassa Teemu-nalleja, kummien kalentereita ja muita oheistuotteita.

– moni kuulemma sanoo, ettei yleensä osallistu mihinkään puhelinkampanjoi-hin, mutta kummeille antaa mielellään. se kertoo kummien korkeasta arvostuksesta, toteaa myyntipäällikkö multisilta.

suomen Lk Lehden kustannuksen toi-minta tuottaakin Lastenklinikoiden kum-meille vuosittain merkittävän summan. kaikki tulot toimintakustannusten jälkeen tilitetään kummit ry:lle.

Nro 1/1997 Nro 2/1997 Nro 3/1997 Nro 4/1997 Nro 1/1998 Nro 2/1998 Nro 3/1998 Nro 4/1998

Nro 1/1999 Nro 2/1999 Nro 3/1999 Nro 4/1999 Nro 1/2000 Nro 2/2000 Nro 3/2000 Nro 4/2000

Nro 1/2001 Nro 2/2001 Nro 3/2001 Nro 4/2001 Nro 1/2002 Nro 2/2002 Nro 3/2002 Nro 4/2002

Nro 1/2003 Nro 2/2003 Nro 3/2003 Nro 4/2003 Nro 1/2004 Nro2/2004 Nro 3/2004 Nro 4/2004

Nro 1/2005 Nro 2/2005 Nro 3/2005 Nro 4/2005 Nro 1/2006 Nro 2/2006 Nro 3/2006 Nro 4/2006

Nro 1/2007 Nro 2/2007 Nro 3/2007 Nro 4/2007 Nro 1/2008 Nro 2/2008 Nro 3/2008 Nro 4/2008

Nro 1/2009 Nro 2/2009 Nro 3/2009 Nro 4/2009 Nro 1/2010 Nro 2/2010 Nro 3/2010 Nro 4/2010

Nro 1/2011 Nro 2/2011 Nro 3/2011 Nro 4/2011 Nro 1/2012 Nro 2/2012 Nro 3/2012 Nro 4/2012

KANSIKAVALKADI

Kansikavalkadi I www.kummit.fi 57

LAHJOITUSLAHJOITUS

58 www.kummit.fi I Lahjoitus

Vileda jatkaa arvokasta lasten ja nuorten mielenterveystyön tukemistaan.Tänäkin vuonna jokaisesta Wettex Soft&Fresh Kummit -kampanjarullasta onlahjoitettu Lastenklinikoiden Kummien kautta 10 senttiä lasten ja nuorten

mielenterveystyön tukemiseen. Potti, upeat 15 675 euroa, luovutettiinmarraskuussa Helsingin Lastenlinnassa.

Viledalta taas iso pottimielenterveystyöhön

Teksti ja kuva: Matti Hannula

Viledan puolesta merkittävän lahjoituksen kävivät tuomassa maajohtaja Tuija Koivuniemi(oik.) ja markkinointiassistentti Sanna Hiedanpää (toinen vas.). Shekin vastaanottivat HUSinnuorisopsykiatrian osaston ylihoitaja Teija Rintamäki (keskellä) ja lastenpsykiatrian osastonylihoitaja Tuija Kotavuopio. Vasemmalla projektipäällikkö Susanna Laurila Kummeista.

ViLeDan koLmen VuoDen kokonais-lahjoitus on jo yli 50 000 euroa suoma-laisen osaamisen lisäämiseksi ja pitkäjän-teisen toiminnan kehittämiseksi lasten ja nuorten mielenterveystyössä.

Lasten mielenterveyshäiriöiden hoidossa vanhempien kanssa yhdessä tehtävä työ on keskeisenä painopistealueena. Viledalta saatua tukea on jo aiemmin käytetty yhdys-valtalaisen lasten ja nuorten psykiatrian huippuasiantuntijan Gabor Keitnerin pitämien koulutustilaisuuksien kustanta-miseen. ensimmäisen, mcmasterin mal-liin perustuvan käytännönläheisen val-mennusjakson keitner piti suomessa jo vuonna 2011. siinä koulutettiin Helsingin ja uudenmaan alueelta 20 henkilöä, jou-kossa lääkäreitä, hoitajia, perhetyönteki-jöitä ja psykiatreja. Tämä valmennusjakso järjestettiin Viledan vuoden 2011 Wettex soft&Fresh -kampanjasta kerätyillä lahjoi-tusvaroilla.

kesäkuun 2012 alussa järjestettiin toi-nen keitnerin vetämä valmennusjakso, missä koulutettavat oli valittu kaikilta yli-opistollisilta lastenklinikkapaikkakunnilta valtakunnallisesti kattavasti. osa koulutuk-sesta oli jatkokoulutusta jo edellisellä ker-ralla mukana olleille.

Vuorovaikutus olennaisenaosana

kokonaan englanninkieliseen koulutuk-seen osallistuvilta on edellytetty, että he etukäteen tutustuvat perusteellisesti aihetta käsittelevään teokseen, jota keitner on itse-

kin ollut kirjoittamassa. esivalmistelua tapahtuu myös opintopiireissä.

– minä sain palautetta eräältä osas-tomme työntekijältä, joka oli mukana kesä-kuun koulutuksessa. Hän oli saanut pal-jon rohkaisua kohdata lapsen vanhempia yksin, kun ennen sitä oli aina ollut vahvasti

KUMMIVIERASKYNÄ

Suutarit pysykööt lestissäänkun kenTÄn LaiDaLLa seuraa palloilulajien juniorivalmennusta, tuntuu siltä, että ollaan varsinaisessa roolien sekamelskassa. roolien sisäistäminen ja tiedostaminen lähtee aina huippu-urheilutasolta asti. en jaksaisi enää voimakkaasti puuttua syksyn aikana jääkiekossa tapahtuneisiin ylilyönteihin muuten kuin toteamalla, ettei huippu- tai ammattilaisurheilussakaan voida unohtaa esikuvana ja idolina toimimisen vastuuta. Huippu-urheilija on junioreille tärkeä roolimalli, jonka tekemisistä opitaan ja jonka tapoja matkitaan. ei ammattilaisurheilu ole yhteiskunnan säännöistä ulkopuolella oleva saareke. Toivon että syksyn ikävillä tapahtumilla on ollut tätä kuvaa selkeyttänyt vaikutus.

mikä sitten on vanhempien tai juniorivalmentajien rooli tässä kentässä?juniorivalmentaja – lajista riippumatta – on monien erilaisten odotusten aallokossa.

juniorivalmentajalla on varsin iso tehtävä nuorten kehittymisessä ja kasvamisessa. joskus se ajaa ohi vanhempien ja opettajien vaikutuksen. juniorivalmennuksen kulma-kivet ovat samat kuin kasvatuksen yleensä: toimia tasapuolisesti ja oikeudenmukai-sesti sekä saada aikaan yhteistoiminnan henki.

mutkikkain osa tässä kokoonpanossa ovat monesti junioreiden vanhemmat. Vanhem-mat, jotka välillä harhoissaan elävät lapsensa kautta omia menetettyjä pelivuosiaan tai joissain tapauksissa elävät ja näkevät lapsensa huippu- tai ammattiurheilijana. nämä turhaumat ja harhat monesti sekoittavat hyvin toimivia joukkueita. Toisinaan vanhem-pien odotukset voivat jopa tappaa lapsen innon urheilla.

ei meidän lapsemme täydy välttämättä saada eniten jääaikaa, olla aloituskokoonpa-nossa tai ykkösviisikossa. Vanhempien rooli on kuskata, kannustaa ja tukea omaa lastaan ja koko lapsensa edustamaa joukkuetta, samoin luottaa ja tukea lapsensa valmentajaa. joukkueurheilu parhaimmillaan kasvattaa junioreita hyvään sosiaaliseen elämään, johon kuuluvat myös epäonnistumiset ja tappiot. aivan liian usein unohde-taan, että urheilu on hauskaa, ja kun ollaan juniorimaailmassa, sitä toteutetaan lapsen ehdoilla.

Sakke

Kummivieraskynä I www.kummit.fi 59

Kummit-lehden Kummivieraskynä-palstalla kirjoittaatällä kertaa Sakari ”Sakke” Pietilä. Hän on liikunta-tieteiden maisteri, joka on tullut tunnetuksi moni-puolisesta toiminnastaan jääkiekon parissa. Pietiläon valmentanut SM-liigassa Ilvestä, HPK:ta, Jokereitaja Bluesia. Hän on myös toiminut Suomen A-maa-joukkueen apuvalmentajana ja sekä B-maajoukkueenettä alle 18-vuotiaiden maajoukkueen päävalmentajana.Ruotsissa hän on valmentanut Luleå HF -joukkuetta.Pietilä on toiminut NHL-joukkue Chicago Blackhawksinkykyjenetsijänä. TV:stä hän on tuttu jääkiekkolähetystenkommentaattorina. Tällä hetkellä Pietilä on jääkiekonSM-liigan päävideotuomari ja Itävallan alle 18-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja.

mukana työpariajattelu, nuorisopsykiatrian osaston ylihoitaja Teija Rintamäki kertoo.

– Yksin työskennellessä kaikki huomio kohdistuu paremmin perheeseen.

– Totta. Vanhempienkaan näkökulmasta kahden vieraan ihmisen läsnäolo ei välttä-mättä ole positiivinen asia. He kokevat hel-posti itsensä altavastaajina, täydentää las-tenpsykiatrian osaston ylihoitaja Tuija Kota-vuopio.

Viledan avustuksellateho-oppiin

kolmas Gabor keitnerin valmennusses-sio järjestettiin Husin omakustanteena marraskuussa. sen yhteydessä syntyi aja-tus, että Hus voisi lähettää yhden tai kaksi työntekijää joksikin aikaa Yhdysvaltoihin oppiin. asiasta tehtiinkin päätös marras-kuun lopussa: usa:an kolmeksi kuukau-deksi lähtee virkamatkamääräyksenä toden-näköisesti yksi henkilö Husin lastenpsyki-atriasta ja yksi nuorisopsykiatriasta. Vileda jatkaa jo neljättä kertaa lasten ja nuor-ten mielenterveystyön tukemista: vuoden 2013 Wettex soft&Fresh kummit -kampan-jaliinat ovat herkkä pinkki ja raikas lime modernein kuvioin. Tästä kampanjaliinasta saatavalla lahjoituksella voidaan kattaa toi-sen koulutettavan kulut.

– Tavoitteena on, että kun nämä koulu-tettavat saavat Yhdysvalloissa tehoannok-sen mcmasteria, heillä olisi sitten valmi-udet kouluttaa täällä muita. sitä kautta saamme oppia valtakunnallisestikin levi-tettyä, mutta se vie tietysti aikaa, ylihoitaja kotavuopio sanoo.

– Projektista on apua lasten ja nuorten mielenterveystyön kehittämisessä koko val-takunnan laajuisesti, korostaa Viledan maa-johtaja Tuija Koivuniemi.

Ideointi jatkuu

Viledan ja Lastenklinikoiden kummien yhdessä kesän kynnyksellä käynnistämä ’Tunti lisää lapselle’ -kampanja jatkuu yhä. siinä haastetaan kaikki ideoimaan, miten perheissä voidaan viettää enemmän aikaa lasten kanssa.

– kun on hyvät välineet, ei siivoamiseen mene paljon aikaa, mutta siihen voi silti ottaa koko perheen mukaan, maajohtaja koivuniemi vinkkaa ”viran puolesta”.

Nyt kaikki mukaan jakamaan omiavinkkejään ’Tunti lisää lapselle’-kampanjassa osoitteessafacebook.com/tuntilisaalapselle

När man lär sig föräldrafärdigheter återspeglas det i barnets välmående.När man lär sig föräldrafärdigheter återspeglas det i barnets välmående.

DeT Finns mÄnGDer med internatio-nella forskningsresultat som påvisar att vårdprogram som stöder föräldraskap är den mest effektiva förebyggande vårdåtgär-den vid beteendeproblem hos barn. Voima-perheet-projektet är ett förebyggande och samtidigt ett tidigt vårdprogram. målgrup-pen är barn under skolåldern som har bete-endeproblem.

– Problemen behöver inte nödvändigt-vis vara allvarliga och det är rätt svårt att definiera problemens svårighetsgrad. men dessa problem är en stor utmaning för för-äldrarna. således är stödjandet av föräld-rarna en outnyttjad möjlighet i ett tidigt eller förebyggande ingripande i barns men-tala problem, betonar professor sourander.

Familjer som kommer med sitt barn till rådgivningen på fyraårskontroll får en enkät hemskickad i förväg på posten. enkä-ten skall i första hand fyllas i hemma. om blanketten inte är ifylld när man kommer till rådgivningen får vårdnadshavaren fylla i den under besöket.

– Vi har valt fyraårskontrollen därför att vi strävat efter att erbjuda rådgivningarna ett verktyg för att uppskatta barnets psyko-sociala utveckling och ifrågavarande kon-troll har genom statsrådets förordning år 2009 blivit en s.k. utvidgad kontroll, säger projektchef Terja Ristkari.

– Det här är samtidigt en fortsättning på utvecklandet av rådgivningsarbetet, fram-håller hon.

en kopia av blanketten postas från råd-givningen till Voimaperheet-arbetsgrup-pen för utvärdering. som svar får rådgiv-ningen en styrkor och svårigheter -profil (sDQ) som de kan använda. På så sätt kan profilen användas i samband med barnets läkarbesök.

Åboprojekt förnyar mentalvårdstjänsterför barnProjektet Voimaperheet vid Åbo universitets Barnpsykiatriska forskningscenterär unikt i hela världen.

– Vi hoppas att våra forskningsrön är så betydelsefulla att de åtminstone ivästvärlden kommer att påverka hur resurserna fördelas inom mentalvårdenför barn, säger professor i barnpsykiatri och forskningsledare för Voimaperheet-projektet, Andre Sourander.Barnklinikernas Faddrar har varit en central fi nansiär i projektet.

60 www.kummit.fi I På svenska

PÅ SVENSKA

PÅ SVENSKA

”Det bästa i min karriär”

Forskningsprogrammet utförs som distans-arbete. en viktig roll innehas av en famil-jecoach, som skapar ett samarbetsförhål-lande med familjen. med stöd av ett nätba-serat vårdprogram jobbar familjecoachen och föräldern tillsammans. målet är att för-älderns beteende i de vardagliga rutinerna med barnet förändras så att barnets utveck-ling tar en ny riktning.

– De finns några klara skäl till distansar-betet. För det första är tröskeln att komma med sitt barn till mentalvårdsbyrån rätt hög,

eftersom människan av naturen skäms över sina problem. man vill inte delta i vårdgrup-per utan problemen löses hellre anonymt, berättar sourander.

– en annan orsak är att de familjer som på rådgivningen konstateras ha problem i princip har möjligheten att redan inom ett par veckor komma med i ett tre månader långt vårdprogram.

– jag har länge arbetat inom special-sjukvården och mentalvården för barn. Det här programmet är det finaste som jag upplevt under min karriär, säger souran-der stolt.

– Programmets grundläggande utgångs-punkt är: uppmärksamma det goda i ditt barn! man fäster uppmärksamheten vid det som barnet kan och som barnet gör bra, betonar Terja ristkari.

– efter att vi klart kunnat påvisa nyt-tan med vår forskning i Åboregionen bör vi sprida projektet vidare på nationell nivå, säger andre sourander.

– Vi strävar efter att ge människor verk-samhetsmodeller och att åstadkomma för-ändring. när man lär sig föräldrafärdigheter återspeglas det i barnets välmående, sam-manfattar sourander.

Kirsi Ranto hämtade änglaljus tillFaddrarnas jul

kirsi ranTo Var glad att få göra sin Fad-der-debut i sångens tecken och dessutom i det fina musikhuset.

– Det var jättefint att jag blev inbjuden. i duett tillsammans med Jore Marjaranta

framförde hon sången White Christmas. kirsi ranto är alltså Tangodrottning mo-

dell 1998.– jag hade redan uppträtt i fyra år innan

dess. men då blev jag naturligtvis känd i of-fentligheten och arbetsmängden blev för-stås en helt annan.

några år senare blev hon utbränd.– när jag fick förverkliga min dröm kas-

tade jag in mig i arbetet så till den grad att jag glömde sköta om mitt eget välmående, konstaterar kirsi. Trots det skulle hon inte ändra på någonting.

– jag upplever att det var nödvändigt för mig att gå igenom allt det där för att nu kunna vara där jag är idag. Livets olika kri-ser är änglar i förklädnad.

kirsi gifte sig år 2005 men äktenskapet höll endast ett år.

– allt föll då ihop på en gång. Det blev en domino-effekt.

Änglakonsertet

efter att ha levt i stillhet en liten tid gav kirsi ranto ut sin skiva Kotimatka år 2007. Det

var hennes femte album, men det första som innehöll hennes egna låtar och texter.

– i och med Kotimatka-låtarna återgick jag till mina rötter som musiker då jag började ge solokonserter, där jag inte bara sjunger utan också själv spelar piano.

Det var så kirsi rantos Änglakonserter fick sin början.

– Först som privata tillställningar och då ordet har spritt sig har jag fått uppträda lite annanstans också, ler kirsi.

Nästa sommar har det gått 15 år sedan Kirsi Ranto kröntes till Tangodrottning.Därför är det förvånande att hon aldrig har gjort något Fadder-sånguppträdandeförrän nyligen på Joulu Mielelle -konserten. Visst har vi sett Kirsi också tidigare påBarnklinikernas Faddrars evenemang – men endast bowlande!

– Livets olika kriser är änglar i förklädnad, säger Kirsi Ranto. Foto: Shawn Reeder

För ett år sedan kom kirsi ut med sin jul-skiva Ja niin joulu tulla saa. På skivan finns två av hennes egna melodier och texter. De övriga sångerna är av det traditionella sla-get. kirsi har producerat julskivan själv, vil-ket hon också gjorde med skivan Läikytät mua, som kom ut år 2010 och som tills vi-dare är hennes färskaste ”normala” album.

Jul i Indien

För fyra år sedan ”hittade” kirsi ett indiskt helgon, Moder Amma.

– en av mina vänner hade redan i flera års tid åkt för att se moder amma när hon besökte Helsingfors. Den här gången bad hon mig följa med.

moder amma är speciellt känd för sitt kramande, som hennes anhängare säger sig få ny kraft av.

– Det kändes genast väldigt speciellt, sä-ger kirsi. efter det har kirsi flera gånger rest till indien för att träffa amma. av sin andliga lärare har hon också fått ett indiskt namn, Deepthi, som fritt översatt betyder förhärligare.

i år firar kirsi julen i indien.– jag har redan en längre tid längtat ef-

ter den här resan. att träffa moder amma är lite som att ladda mobiltelefonen, jämför kirsi på ett jordnära sätt.

På svenska I www.kummit.fi 61

PÅ SVENSKA

Sedu Koskinen projektchef för Elämän Kevät -evenemanget

PÅ SVENSKA

62 www.kummit.fi I På svenska

seDus ProjekTCHeFsPosT är tidsbun-den.

– jag har många idéer om hur vi skall få de stora företagen engagerade, säger han.

konstnär Vesa-Matti Loiri har lovat vara evenemangets beskyddare.

– jag ville ha en ”tvärvetenskaplig”, upp-skattad finländare till uppgiften. Vesku är en konstnär som respekteras av hela folket, motiverar sedu sitt val.

– Vesku var mycket tagen då jag bad honom bli beskyddare.

Mångsidigt utbud

evenemangsdagen inleds kl 9 på golfbanan i Tali, där man tävlar i lag på fyra perso-ner så att varje lag har en kändisfadder, en proffsgolfare och två spelare från ett delta-gande företag.

klockan 15 börjar ett seminarium på Hartwall arenan där talarna kommer att bestå av åtta betydande inhemska och utländska personer. Var och en har en kvart på sig att tala under ämnet Livets Vår.

klockan 17 avnjuts en galamiddag och efter den, klockan 19.30, börjar en välgö-renhetskonsert, där många inhemska och utländska toppnamn kommer att uppträda.

en kuriositet på välgörenhetsevene-manget kommer att vara kändisar i olika arbetsuppgifter.

– jag kommer att sätta dem i arbete bl.a. i garderoben, baren och som servitö-rer, avslöjar sedu koskinen.

Många järn i elden

sedu koskinen har själv blivit ”gudfar” åt två-åriga Joonatan från kuusankoski.

– jag läste en tidningsartikel i somras om cancerbarnet joonatan och tog sedan kontakt med hans föräldrar. joonatan skall de kommande två och ett halvt åren ha en

Den 23 maj 2013 ordnar Barnklinikernas Faddrar rf Elämän Kevät -välgörenhets-evenemanget på Hartwall Arenan i Helsingfors till förmån för barnpatienterna.Projektchef för evenemanget är affärsman Seppo ”Sedu” Koskinen. Intäkterna frånevenemanget går till Barnkliniken i Helsingfors för att förbättra förhållandena däroch som boägg för det nya barnsjukhuset som är tänkt att tas i bruk år 2017.

Faddrarnas vårevenemang har någonting för alla

kateter i bröstet då cytostatika ges in i ben-märgen, berättar sedu.

– Familjen har fem barn av vilka joo-natan är yngst. Föräldrarna förtjänar 1700 euro i månaden. Hjälp behövs.

sedu koskinen, 55, har främst blivit känd för sina restaurangaffärer, bl.a. för nattklubbskedjan onnela. sedermera har sedu flyttat tyngdpunkten på restaurangsi-

dan till vanliga middagsgäster. startskottet för den inriktningen blev restaurang namu. Det kommande årsskiftet öppnar sedu för-nyade restaurang- och mötesutrymmen i Helsingfors i det s.k. marthahuset.

sedu har också mobilapplikationsföre-taget apply interactive, som erbjuder sina kunder skräddarsydda digitala publikatio-ner för mobiltelefoner och pekdatorer.

Sedu Koskinen bygger uppett toppevenemang

åt Faddrarna till våren.Foto: Matti Hannula

PÅ SVENSKA

På svenska I www.kummit.fi 63

PÅ SVENSKA

oCH DeT HÄnDe sig två dagar innan den första luckan i julkalendern skulle öppnas att julgubben och sångaren Tommi Läntinen besökte Barnkliniken i Helsingfors för att hälsa på de små patien-terna. Även lite julklappar delades ut.

roschier advokatbyrå kom även i år med en julgran till poliklinikens aula. De fixade annars också till lite julstämning och ord-nade med lämplig servering. De goda jul-tårtorna åts upp på nolltid men det fanns mycket annat julgott att mumsa på.

Tommi Läntinen sjöng några trevliga sånger i aulan och gick sedan med julgub-ben på en rundtur på avdelningarna. De små – och även lite större – barnpatien-terna fick små julklappar för att orka vänta tills julgubben tittar in igen på julafton.

Julgubben och tomtenissen Tommi besökte kliniken

Kämpa på! På Barnklinikens infektionsavdelning K1 träffade julgubben och tomtenissen Tommi treåriga Vanessa Rieppo från Lovisa. Foto: Matti Hannula

i sLuTeT aV ÅreT fick Barnklinikernas Faddrar lysande förstärkning när våra fram-gångsrika olympiska seglare sällade sig till våra led.

Tuuli Petäjä-Sirén, som tog silver i bräd-

segling i London, Silja Lehtinens båtlag, som tog brons i matchracing, duon Lauri Lehtinen – Kalle Bask, som kom sjua i olympiska 49er-klassen samt Tapio Nirkko, som kom femma i Vm i Finnjolle, är nu

alla Faddrar. Denna seglarseptett har lovat förverkliga

ett ’Faddrar i seglen’-evenemang i Tölö-viken i början av nästa juni. exakt datum har ännu inte fastställts.

Seglarhjältar med i Faddrarna

Silja Lehtinen (vä.) och Mikaela Wulff (mitten) siktar tillsammans till Olympiska spelen i Rio de Janeiro 2016 i 49er FX -klassen.Tuuli Petäjä-Sirén, som tog silver i brädsegling i London, fortsätter också till nästa olympiad i RS:X-klassen, även om det förekommit nyhetsinslag om att brädsegling inte skulle fi nnas med i tävlingsprogrammet i Brasilien. Foto: Matti Hannula

Edellä mainittuja viihtyvyyteen

liittyviä toiveita ovat esittäneet

useat yksiköt. Tarkemmat osasto-

kohtaiset toivelistat myös laite-

toiveista löytyvät Kummien

nettisivuilta osoitteesta

www.kummit.fi

TOIVELISTAT

Kummit-lehti julkaisee yliopistollisten lastenklinikoiden toivelistoja.Viime numerossamme listasimme Tampereen, Turun, Kuopion ja Oulun

klinikoiden toiveita. Tällä kertaa julkaisemme otoksia Helsingin viihtyvyys-toiveista. Tarkemmat osastokohtaiset toivelistat kaikkien viiden klinikan

osalta löytyvät Kummien nettisivuilta osoitteesta www.kummit.fi .

LisTojen ToiVoTaan HeLPoTTaVan lahjoituk-sia harkitsevia yrityksiä, yhteisöjä ja yksityishenkilöi-tä löytämään mieluisia tapoja auttaa klinikoita ja pie-niä potilaita. Lastenklinikoiden kummit ry:n toimisto

tarjoaa apuaan lahjoitusten käytännön toteutuksessa. Toimiston yhteystiedot löytyvät tämän lehden sivulta 66. kun lahjoitus on tehty, internetin listalle merki-tään myös lahjoittajan nimi.

Klinikoiden toivelistat

• kirjoja (mm. Tatu ja Patu)• musiikkia eri-ikäisille lapsille• kovakantisia kirjoja pienille lapsille• palapelejä eri-ikäisille • pieniä värityskirjoja ja värikyniä• DVD-elokuvia eri-ikäisille• taulutelevisioita • leluja eri-ikäisille• soivia leluja pienille lapsille• soittorasioita• Playstation 3 -ohjaimia ja pelejä• mobileja • sermejä tilanjakajiksi• Zaky-hoivakäsiä • nintendo-laitteita ja -pelejä• X-BoX -pelejä pienille lapsille• duploja• pöytäjääkiekkopelejä• muovisia keittiövälineitä• muovisia keräilyhahmoja• legoja

Potilaiden viihtyvyyteen liittyviä toiveitaHyksin lastenyksiköt Lastenklinikalla, Lastenlinnassa, Jorvin, Peijaksen ja Auroran sairaaloissasekä muissa kiinteistöissä toivovat muun muassa seuraavanlaisia tavaroita potilaiden viihtyvyyden lisäämiseksi:

• Fisher Price -leluja• Playmobil-leluja • seinä- ja kattokuvia sekä tarroja • imetystyynyjä• torkkupeittoja• julisteita eri-ikäisille• ”urheuspalkintoja”

64 www.kummit.fi I Toivelistat

KUMPPANEITA

Näistä rojaltituotteista tuloja Kummeille

ViledaVileda lahjoittaa jokaisesta Wettex

Soft&Fresh 1,5 m LTD Edition -kampanja-rullasta 10 senttiä Lastenklinikoiden

Kummeille lasten ja nuorten psykiatrisen työn tukemiseen.

Oy Hoxit AbOy Hoxit Ab tilittää 5 % leluautomaat-

tiensa bruttomyynnistä Lastenklinikoiden Kummeille.

AinaComAinaCom lahjoittaa 1.2.2012 – 31.1.2013 tilatuista uusista 10M tai nopeammista

laajakaistaliittymistä ja Aina Täysi-Q -mobiililiittymistä 5 € / liittymä Kummeille. Kerätyillä varoilla autetaan keskosperheitä

Kanta-Hämeessä.

AurinkomatkatAurinkomatkat lahjoittaa viikon 50/2012

matkamyynneistä osuuden pientenpotilaiden hyväksi.

LaakkonenLaakkosen ja Kummien yhteistyöllä

tuetaan lasten syöpätautien tutkimusta Suomessa. Kolmivuotisella yhteistyö-

sopimuksella tähdätään vähintään 120 000 euron lahjoituspottiin, ja

keräystalkoot on aloitettu vuonna 2012autohuoltoihin liitetyllä rojaltilla, joka

kestää koko sopimuskauden ajan.

LaatukoruLaatukoru-liikkeet lahjoittavat 10 %

vuoden 2012 aikana myydyistä Teemu-nalle -tunnuksin koristelluista kummi-lahjoista sekä nomination-korupalasta.

Lahjoituksella hankitaan keskoskaappeja lastenklinikoille.

Aqua Lapland /Aavasaksan VesiAqua Lapland /Aavasaksan Vesi tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa

lahjoittamalla jokaisesta myydystä Kummit-lähdevesipullosta ja -kanisterista 10 senttiä Kummeille. Lisäksi lähdevettä lahjoitetaan

Kummien tapahtumiin.

VAASAN Oy - Food ServiceVAASAN Oy – Food Service toteuttaa rojaltikampanjan 1.5.2012 – 30.4.2013.

Tällä aikavälillä ravintolakanaviin myydyistä VAASAN Kotoinen korvapuusti, VAASAN

Lihapasteija ja VAASAN Mustikkatassu-munkki -tuotteista VAASAN sitoutuu

lahjoittamaan Kummeille 1 senttiä / tuote.

Newtop OyNewtop Oy lahjoittaa jokaisen myydyn Kummit-vaate- ja Kummit-kodintekstiili-malliston tuotteen hinnasta 0,5 – 1 euroa lyhentämättömänä Kummien toimintaan. Myös osa Newtopin oman P2P-valmis-

vaatemalliston tuotteista kerryttäälahjoitusta.

OriolaOriola lahjoittaa 1.4. – 31.12.2012

välisenä aikana myydyistä Gefilus Tipat, Gefilus + D3 sekä Gefilus Purutabletti, vadelma-mansikka (30 tabl. pakkaus)tuotteista 6 senttiä / tuote Lasten-

klinikoiden Kummeille. Kerätty summa lahjoitetaan elinsiirtopotilaiden hoitoon.

Tallink SiljaTallink Silja lahjoittaa osuuden Kummit

Cruise -tunnuksella nimettyjen risteilyjen lipputuotoista sekä Kummit-nallen

myynnistä laivojen taxfree-myymälöissä.

Kraft FoodsLoppuvuoden aikana myydyistä LU:nperinteisistä pipareista lahjoitetaan

Kummeille 5 senttiä/pakkaus.

Rojaltituotteet I www.kummit.fi 65

66 www.kummit.fi I Tapahtumaopas

Lasten Teemu-nalle -paitaMateriaali: 100 % puuvillaVäri: valkoinen ja mustaKoot: 98-104 ja 122-128 cm

I love Kummit -paita aikuiselle ja lapselle, materiaali 100 % puuvillaNaisten koot: XS - XL, värit pinkki, valkoinen ja musta(malli kapea ja pitkä, koot hiukan normaalia pienempiä)Miesten koot: M - XL, värit valkoinen ja mustaLasten koot: 98-104, 122-128 ja 134-140 cm, väri pinkki

Kummien vuosikalenteri 2013Sis. lasten piirroksia klinikka-ajalta sekä vastauksia visaisiinkysymyksiin

Teemu-nalle -bodyMateriaali: 100 % puuvillaVäri: valkoinenKoko: 0-6 kk

Kuvittaja Noora Federleyn suunnittelema ainutlaatuinenjuhlavuoden postikorttisetti (sis. 4 korttia) - Teemu-nalle ja neljä vuodenaikaa!(Korttisettiä rajoitettu määrä)

Kummit 20 v. -pinssiKorkeus: 2,5 cm

Tuotteen hinnasta noin 70 % lastenklinikoiden hyväksi!

5 €

10 €

15 €15 €

15 €

50 €

Tilaukset:www.kummit.fi

(kauppa)(09) 6824 520

Lastenklinikoiden Kummien juhlavuoden tuotteitalapsipotilaiden hyväksi

KUMMIT-LEHTI:

Päätoimittaja: Anne Knaster Puh. (09) 6824 5215, GSM 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi

Toimitus: Primastory Ky ja Mennu-Media Oy

Toimitussihteeri: Matti Hannula 0400 845 590

Ulkoasu: Viestintänetti Oy, Jyväskylä

Postiosoite: Kummit-lehti Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki

Tilaukset: Suomen LK Lehden Kustannus Oy Kummit-lehti/Tilaajapalvelu Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki Puh. (09) 8867 5200, Fax (09) 8867 5201

Ilmoitukset: Suomen LK Lehden Kustannus Oy Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki Puh. (09) 8867 5211, Fax (09) 8867 5201

Kustantaja: Suomen LK Lehden Kustannus Oy

Painos: 10 000 kpl

Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy

Paperi: MY Brite gloss 80 g/m

www.kummit.fi

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:

Lastenklinikoiden Kummit ryPohjoinen Makasiinikatu 6 A 5, 00130 HelsinkiPuh. (09) 6824 520, Fax (09) 6824 5210kummit@kummit.fi

Toiminnanjohtaja Anne Knaster Puh. (09) 6824 5215, GSM 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi

Projektipäällikkö Susanna Laurila Puh. 040 179 7914 susanna.laurila@kummit.fi

Taloussihteeri Kirsti ”Kikka” Claverth Puh. (09) 6824 5211 kikka.claverth@kummit.fi

Hallinnon ja Kaisa Heinonsalmimarkkinoinnin Puh. (09) 6824 5218assistentti kaisa.heinonsalmi@kummit.fi

Graafinen suunnittelija Marja-Leena Palomäki Puh. (09) 6824 5212, GSM 050 4646 371 marja.palomaki@kummit.fi

Viestintäpäällikkö Matti Valli Puh. (09) 6824 5214 matti.valli@kummit.fi

Projektiassistentti Rudolf Donner (määräaikainen)

Nettikauppa Marie-Louise Frölander-Ulf Puh. (09) 6824 520 ml.frolander@kummit.fi

Henkilökunnan tarkemmat toimenkuvat: www.kummit.fi -> yhteystiedot

Kummit verkossa: www.kummit.fi ja www.elamalapselle.fi

Lahjoitustili: FI57 1573 3000 0350 05

TAPAHTUMAOPAS

Kummeilla edessään entistä vilkkaampi tapahtumavuosiVuosi 2013 on Lastenklinikoiden Kummien 20-vuotisjuhlavuosi. Niinpä Kummien ohjelmassa on tavallistakin enemmän tapahtumia. Muun muassa seuraavanlaista on tarjolla:

23.5.2013 Elämän kevät -konsertti, seminaari ja golfPäivä täynnä tapahtumia. elämän keväästä tarkemmin tämän lehden sivulla 24.

28.5.2013 Kummit Golf 10-vuotisjuhlatapahtuma, Vanajanlinna Golf, Hämeenlinnakevään kummit Golf järjestetään perinteisesti Vanajan-linna Golfissa. upeat puitteet ja rento kevätmeininki ovat olleet omiaan tässä tapahtumassa.

12.6.2013 Kummit Golf, Turun seutukummit Golf -tapahtumat ovat laajentuneet Turunseudulle. Perinne saatiin käyntiin kesällä 2011naantalissa. Tulevan kesäkuun tapahtumasta tarkempaatietoa seuraavassa lehdessämme.

Kesäkuu 2013 Kummiristeily, Tallink SiljaTallink silja järjestää kummit-risteilyjä, joiden lippu-tuloista tietty prosenttiosuus menee kummeille. kesäkuun alun risteilyllä on myös kummien järjestämää ohjelmaa.

Kesäkuu 2013 Kummipurjehdus, Töölönlahti, Helsinkimenestyneet olympiapurjehtijamme Tuuli Petäjän jasilja Lehtisen johdolla ovat mukana kesäkuun alunpurjehdustapahtumassa.

15.8.2013 Kummit Golf, HirsalaHirsalassa järjestettävän kummit Golfin joukkuepaikattäyttyvät poikkeuksetta jo hyvissä ajoin ennen tapahtumaa. Päivä vietetään hyvässä hengessä Hirsalan mainiollakentällä, ja iltaohjelma sisältää muun muassa hyvän-tekeväisyyshuutokaupan sekä maukkaan illallisen.

31.8.2013 Midnight Run – Kummijuoksu, Helsinkijuoksutapahtuma hyväntekeväisyyden merkeissämyöhäisessä syysillassa Helsingin keskustassa.

18.9.2013 Elämä Lapselle 20-vuotisjuhlakonsertti, Helsinkikummit-vuoden päätapahtuma järjestetään perinteisesti Hartwall areenassa. elämä Lapselle -hyväntekeväisyys-konsertti on osa laajempaa elämä Lapselle -kampanjaa,joka pitää sisällään konsertin lisäksi tuotemyynnin jalipas- sekä päivätyökeräyksen. konsertti kerää suomenkuumimmat artistit sekä kansainvälisiä tähtiä esiintymään äärimmäisen tärkeän asian puolesta. elämä Lapselle-konsertti on yksi suomen tunnetuimmista kulttuuri-tapahtumista. se järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1995.

Lokakuu 2013 Kummit Bowlingkummien keilatapahtuma kerää taas yrityksiä kisailemaan pikkupotilaiden hyväksi.

Joulukuu 2013 Joulu Mielelle -konsertti, Helsinkijoulu mielelle -konsertti järjestetään tuttuun tapaankummit-vuoden loppuhuipennukseksi. konsertti esitetään perinteisesti mTV3-kanavalla.

Lisäksi Lastenklinikoiden Kummit järjestää muunmuassa klinikoiden Kummikeskiviikkoja, hemmottelu-päiviä sekä lukuisia muita pienempiä tapahtumia.Niistä, kuten myös suurempien tapahtumien tarkemmat päivämäärät, löydät tietoa Kummit-lehdestä,nettiosoitteesta kummit.fi sekä facebookista.

Lasten Teemu-nalle -paitaMateriaali: 100 % puuvillaVäri: valkoinen ja mustaKoot: 98-104 ja 122-128 cm

I love Kummit -paita aikuiselle ja lapselle, materiaali 100 % puuvillaNaisten koot: XS - XL, värit pinkki, valkoinen ja musta(malli kapea ja pitkä, koot hiukan normaalia pienempiä)Miesten koot: M - XL, värit valkoinen ja mustaLasten koot: 98-104, 122-128 ja 134-140 cm, väri pinkki

Kummien vuosikalenteri 2013Sis. lasten piirroksia klinikka-ajalta sekä vastauksia visaisiinkysymyksiin

Teemu-nalle -bodyMateriaali: 100 % puuvillaVäri: valkoinenKoko: 0-6 kk

Kuvittaja Noora Federleyn suunnittelema ainutlaatuinenjuhlavuoden postikorttisetti (sis. 4 korttia) - Teemu-nalle ja neljä vuodenaikaa!(Korttisettiä rajoitettu määrä)

Kummit 20 v. -pinssiKorkeus: 2,5 cm

Tuotteen hinnasta noin 70 % lastenklinikoiden hyväksi!

5 €

10 €

15 €15 €

15 €

50 €

Tilaukset:www.kummit.fi

(kauppa)(09) 6824 520

Lastenklinikoiden Kummien juhlavuoden tuotteitalapsipotilaiden hyväksi

Pienistä huolloista kasvaa

suuri apuLaakkonen tukee Lastenklinikoiden Kummien arvokasta työtä Suomessa vähintään 40.000 eurolla vuodessa.Kun huollatat autosi Laakkosen asiantuntevassa merkkihuollossa, olet mukana tekemässä hyvää ja auttamassa pieniä potilaita.

Huollon ajanvaraus www.laakkonen.fi /eservice.php