1

KO S T IKOSKINENV ä r i e l ä ä v a r j o s s a

2

Kosti Koskinen – Väri elää varjossa2.9.-23.10.2005Rauman Taidemuseo, EinolaKuninkaankatu 3726100 Rauma

NäyttelytyöryhmäHenna Paunu, näyttelyn suunnittelu, julkaisun toimitusJanne Koski, graafinen suunnitteluPauliina Monto-Kokkonen, julkaisun teoskuvatMika Kallioniemi, tekninen toteutus

DokumentointiJuuso Gustafsson, Juha Kemppainen, Mona Mattila

JulkaisijaRauman Taidemuseo

Maisema Anundilanaukiolta, 1958, öljy kankaalle, 45 x 60 cm, Euran kansalaisopiston kokoelma.

Näyttelyn tukijat:

Eeva ja Alpo Saravan Rahasto

PainoPainorauma Oy

ISBN 952-99387-1-3

Takakannen kuvaPuisto, öljy, 35 x 44 cm, yksityiskokoelma.

Kosti Koskisen valokuvatRauman Taideyhdistyksen arkisto.

PAINORAUMA me hoidamme.

3

Kosti Koskisen (1905-1983) syntymästä onkulunut sata vuotta. Hän on yksi Raumantunnetuimpia taiteilijoita, joka pääasiassakuvasi maisemia Vanhassa Raumassa, tekimuotokuvia ja asetelmia. Hänet tunnetaanmyös koloristina - rohkeana värinkäyttäjänäja uuden kokeilijana.

Kosti Koskinen oli taiteilijana etsijä, jokaomaksui jatkuvasti uusia vaikutteita. Hänmaalasi laajan tuotannon, jossa näkyy vai-kutteita impressionismista pop-taiteeseen.Hän toimi myös antiikkikauppiaana, muu-sikkona ja kirjailijana, luki kirjallisuutta, olikiinnostunut taiteen historiasta ja teoriois-ta. Taidetta koskevien muistiinpanojen kie-lenä on usein englanti tai ruotsi, tilanteentullen keskustelukieli vaihtui ranskaksi. Kiin-nostusta riitti myös teatterin puolelle ja tai-teen opettamiseen. Koskinen oli taiteilijuu-delleen omistautunut, kulttuuria tunteva seu-ramies, hyvin pukeutuva tyylitajuinen dan-dy ja elämäntavoiltaan boheemi – poikkeuk-sellinen persoonallisuus vaikka tämän päivänRaumalla.

Koskisen elämää ja työskentelyä Raumallaleimasi levottomuus ja kaipuu muualle. Tai-teilija haaveili Pariisista, riippumattomuudes-ta ja ymmärryksestä, mutta taloudellinen ti-lanne oli jatkuvasti epävarma, tulot vähäisiäja epäsäännöllisiä. Taidemarkkinat Raumal-la olivat pienet ja tilaajan makumieltymyk-set vaikuttivat usein tuotantoon. Muotoku-van tilaaja ei ollut tyytyväinen ekspressiivi-seen sivellintekniikkaan tai vakavaan ilmee-seen. Uuteen kirkkoherranvirastoon luon-nosteltua väriä ja lämpöä hehkuvaa Exodus–maalausta ei kelpuutettukaan suunnitellullepaikalle vaan se korvattiin metallisella ristil-lä. Taiteilija joutui liian usein tinkimäänomasta taidekäsityksestään saadakseen polt-topuuta, leipää tai pullon miestä väkeväm-pää. Koskinen on itse kirjoittanut: ”Olenollut taiteen sekatyöläinen. Minun oli vas-taanotettava kaikki tilauksentapaisetkin, niinvastenmielisiä kuin ne saattoivat olla.”

Ymmärtäjien, ihailijoiden ja tukijoiden jouk-ko oli pieni, mutta sitäkin tärkeämpi. Nuo-remmille taiteilijoille Koskinen oli esikuva,

oikea taiteilija, joka tunsi modernismin suun-tauksia ja Helsingin taide-elämää. 1950-lu-vulla Matti Alapoti sai yksityisopetusta Kos-kiselta ja Immo Tuominen kävi näyttämässämaestrolle ensimmäisiä maalausharjoitelmi-aan. 1960-70-lukujen vaihteessa nuoren Jar-mo Mäkilän varttuessa Raumalla Koskinentunnettiin hyvin, mutta taiteilijan elämän-kohtalossa oli ainesta myös varoittavaan esi-merkkiin.

Ehkä merkittävin yksittäinen vaikuttaja jatukija Kosti Koskiselle oli Alpo Sarava, liik-keenharjoittaja, taidemaalari ja Rauman Tai-demuseon ensimmäinen intendentti, jokajärjesti käytännön asioita ja loi edellytyksettaiteen tekemiseen, mutta vaikutti myös laa-jemmin kaupungin kuvataidekentän muo-toutumiseen ja henkiseen ilmapiiriin. Kos-kinen asui usean vuosikymmenen ajan Sara-van sukulaisten omistamassa Pinnalan talos-sa, jossa Rauman Taidemuseo nykyään toi-mii.

Kosti Koskisen näyttely on osa Rauman Tai-demuseon raumalaisia taiteilijoita esitteleväänäyttelysarjaa ja tutkimustyötä. HuK JenniVarho on perehtynyt Kosti Koskista koske-van laajaan arkistomateriaaliin ja kirjoittanutaiheeseen liittyvän proseminaari-tutkielman.Elämänvaiheiden ja teosten omistustietojakoskevaa tärkeää taustatietoa on antanutKoskisen lähipiiriin kuulunut Iiro Penttilä.Tuotannon dokumentoinnissa ja kartoitta-misessa ovat olleet apuna teoksia omistavatyksityishenkilöt. Suurin osa näyttelyn teok-sista on myös lainattu heiltä. Rauman Tai-demuseo on saanut tässä yhteydessä myösvastaanottaa Koskisen tuotantoa lahjoituk-sena yksityishenkilöiltä. Näyttelyn tukijatovat mahdollistaneet tämän julkaisun painat-tamisen. Lämpimät kiitokset kaikille!

Henna PaunuAmanuenssi

Rauman Taidemuseo

KOSTI KOSKINENVÄRI ELÄÄ VARJOSSA

4

Kosti Verner Koskinen syntyi Raumalla14.10.1905 Anna Charlotta ja räätäli Ver-ner Koskisen perheeseen. Koskinen opiskelikuusi luokkaa Rauman yhteislyseossa, jonkajälkeen perhe muutti Helsinkiin. Hän aloit-ti opinnot yhteiskunnallisen korkeakoulunsanomalehtimieslinjalla vuonna 1923, mut-ta jo vuoden jälkeen siirtyi opiskelemaan Si-belius-akatemiaan ja Suomen Taideyhdistyk-sen Piirustuskouluun. Ensimmäisen kerranhänen maalauksiaan oli esillä vuonna 1926Nuorten näyttelyssä Helsingissä. Sibelius-akatemian opinnot keskeytyivät kahden vuo-den jälkeen ja Piirustuskoulu vuotta myö-hemmin sillä isän sairastuttua perhe muuttitakaisin Raumalle. Koskinen jatkoi maalaa-mista, toimi mykkäelokuvien säestäjänä sekäravintolamuusikkona ja kirjoitti paikal-lislehtiin kulttuurialan arvosteluita. Vuonna1930 WSOY julkaisi Koskisen novellikoko-elman Ihmeellinen Kuherruskuukausi.

MALLILUOKASTA MAISEMAAN

Piirustuskoulussa opetus rajoittui mallin piir-tämiseen ja maalaamiseen. Raumalle muu-tettuaan Koskinen alkoi maisemamaalauk-sen. Hän lähti maalaamaan aikaisin aamul-

Jenni Varho

KOSTI KOSKINEN –MODERNISMIN TIENNÄYTTÄJÄ RAUMALLA

la, koska halusi työskennellä rauhassa. Aihee-na olivat kotikaupungin idylliset maisemat,useimmiten kirkko tai raatihuone. Joukossaon myös muutamia moderneja kaupunki-kuvia, kuten Rauman SOK:n funkkis-rakennusta iltavalaistuksessa tai Karin kou-lua esittävät maalaukset.

Ensimmäinen yksityisnäyttely oli Raumallavuonna 1932. Koskinen osallistui myös yh-teisnäyttelyihin Helsingissä - vuonna 1931Suomen Taiteilijain vuosinäyttelyyn ja 1945Finlandia-näyttelyyn. Hän seurasi näyttelyi-tä Helsingissä, opiskeli itsenäisesti ja sai ope-tusta Sam Vannilta (1908-1992) sekä YrjöVerholta (1901-1992). 1940-luvulta lähtienKoskisesta on vuosittain useita artikkeleitapaikallislehdissä. 1960-luvulla hänelle myön-nettiin useita apurahoja ja vuonna 1975 val-tion taiteilijaeläke.

Koskinen toimi piirustuksen ja maalauksenopettajana Rauman kansalaisopistossa ja oliRauman Taiteilijaseuran perustajajäsen.Monet raumalaiset taiteen tekijät ovat olleethänen oppilainaan. Koskinen luki paljon jateki muistiinpanoja, jotka käsittelivät taidet-ta, filosofiaa, uskontoa ja politiikkaa. Hänoli myös kiinnostunut taideteoriasta ja taide-

Karin koulu, 1950-l,öljy, 15 x 20 cm,

yksityiskokoelma.

5

Äidin muotokuva, 1958, öljy kankaalle, 38,5 x26,5 cm, Rauman Taidemuseo.

Raumanjoen varrelta, 1930, öljy kankaalle, 49 x 50 cm, yksityiskokoelma.

6

Pohjankatu, 1957,öljy kankaalle, 60 x 70 cm,

yksityiskokoelma.

Pohjankatua, 1968, öljykankaalle, 65 x 71 cm,

yksityiskokoelma.

Pohjankatua, 1961, öljykankaalle, 49 x 60 cm,

yksityiskokoelma.

7

historiasta. Erityisen mielenkiinnon kohtei-na olivat impressionistit ja jälki-impressio-nistit. Koskisen mukaan yksi hienommistahetkistä oli, kun hän näki Van Goghin jaCezannen maalauksia Helsingissä. Muistiin-panot kertovat myös taiteilijan yksinäisyydes-tä ja haaveista. Unelmana Koskisella oli pääs-tä Pariisiin ja että hän olisi voinut tehdä tai-teilijan työtä ilman jokapäiväistä huolta toi-meentulosta.

Koskinen oli värikäs ja poikkeuksellinen hen-kilö, jonka ylevä olemus, hienosteleva pu-keutuminen sekä boheemit elämäntavat erot-tuivat Raumalla. Lähemmin Koskisen tun-teneet tietävät, että hän oli luonteeltaan herk-kä ja haavoittuva. Kosti Koskinen kuoli Rau-malla 22.06.1983.

RAUMANJOEN VARRELTA –ÄÄRIVIIVOJA JA TUMMIA SÄVYJÄ

Koskinen kuvasi paljon Vanhaa Raumaa, jos-sa hän myös asui ja työskenteli vuosikym-menien ajan. Seuraavassa on analysoitu tar-kemmin kolme Vanha Rauma -aiheista maa-lausta.

Raumanjoen varrelta (1930) kuvaa jokeareunustavia puita ja puutaloja. Maalaukses-sa on voimakas perspektiivivaikutelma, jos-sa talojen rivistö etääntyy kohti katoa-mispistettä. Tilavaikutelmaa luodaan myöserilaisten kontrastien avulla. Koskinen käyt-tää värilämpötilaa hyväkseen - lämpimät vä-rit tulevat lähelle katsojaa ja kylmätetääntyvät. Etäisyyden kasvaessa värin inten-siteetti heikkenee ja harmaan vivahde voi-mistuu. Maalaus tarkentuu etualalle, taka-ala on maalattu suurpiirteisemmin. Sininenääriviiva hallitsee työtä. Puiden runkoihinKoskinen on pursottanut väriä suoraantuubista. Koskisen myöhemmässä tuotannos-sa esiintyvä maiseman abstrahointi ja erään-lainen kubisoiva rakenteellisuus ei vielä pää-se esiin, mutta tulee selvemmin esille myö-hemmissä teoksissa.

Värinkäytöltään Raumanjoen varrelta tuomieleen impressionistien maalaukset. Koski-nen käyttää samaa värikontrastia kuin useim-mat impressionistit - lämmin valo on keltai-nen ja varjot sinertävät. Vaikka Koskinen onkäyttänyt tässä maalauksessa niin puhtaitakuin murrettujakin värejä, niin teoksen sävyon kauttaaltaan tumma mutta ei synkkä.

Varjot on maalattu tummansinisellä. 1910-luvun puolivälissä varsinkin Tyko Sallinen jaMarraskuun ryhmä tummensivat väriasteik-koaan seuratessaan kubismin esimerkkiä.Maalaustapa yleistyi seuraavien vuosikymme-nien ajaksi. Koskisen alkukauden töille on-kin tyypillistä tumman väripaletin käyttö.

POHJANKATU – VALOA VARJOISSA

Koskinen ei pysynyt kauaa uskollisenatummalle yleissävylle. 1940-50-luvuilla hänmaalasi useita maalauksia, joissa valo ja värikorostuvat. Yksi huikeimmista on vuonna1957 valmistunut Pohjankatu, jossa värithohtavat valoa. Pohjankatu oli Koskisenlempiaiheita Vanhassa Raumassa. Hän maa-lasi sitä eri kuvakulmista, eri vuorokauden-ja vuodenaikoina koko taiteilijauransa ajan.Maalauksessa avautuu puutalojen ja vehrei-den puiden reunustama autio hiekkapääl-lysteinen katu. Rohkeista väreistä huolimat-ta taiteilija on pystynyt säilyttämään teok-sessaan rauhallisen tunnelman. Teoksestavälittyy kaupungin verkkainen elämänrytmija puuarkkitehtuurin harmonisuus. Sommit-telu rakentuu voimakkaan perspektiivin va-raan, kuten Raumanjoen varrelta –maalaus.Maalauksen pakopiste on sijoitettu melkokeskelle, joka on Koskisen teoksille ominais-ta. Maalauksen etuala on tuotu lähelle kat-sojaa, joka antaa teokselle voimakkaan todel-lisuuden tunnun ja pitkän perspektiivin.Pohjankatu on varmemmin ja reippaamminmaalattu kuin Raumanjoen varrelta. Taitei-lija on käyttänyt ilmavampaa maalaustyyliä;pohjakangas näkyy paikoitellen läpi, väri-kerrokset ovat ohuempia ja väripinnat suu-rempia.

1950-luvulta lähtien Koskinen yksinkertais-taa aiheitaan. Hän jäsentää maalauksenpintoina, joissa väri saa yhä suuremman mer-kityksen. Värin suhde aiheeseen ei ole alis-teinen, vaan värillä on merkitystä itsenään,se luo kuvaan tunnelman, antaa mahdolli-suuden erilaisille tulkinnoille. Tätä tukevatmyös Koskisen muistiinpanot: ”Rem. De-taljien poisjättäminen ja niiden alistaminenpääasian alle, impress. ei detaljeja” ja”Luonnossa ei näy lehtiä yms. Niitä itse yrittä-nyt maalata, vain massoja”.

Aikakauden yksi tärkeimmistä suomalaisistataidekriitikoista, Edward Richter, kehui KostiKoskisen puhdasta palettia, mutta rauma-

8

Raumalaisaihe, 1958, öljy kankaalle, 60 x 70 cm, yksityiskokoelma.

Lepäävä nainen, 1930,liitupiirros, 14 x 20 cm,

Rauman kaupungin kokoelma.

9

lainen yleisö ei ollut yhtä suopeaa. Koskinenpuolusti taiteilijan oikeutta omaan näkemyk-seen. Tämä tulee esille vuonna 1956 Sata-kunnan Kansassa julkaistussa haastattelussa:

”Menkööt valokuvaajan puheille. Ei taide-maalaus ole mitään luonnon jäljentämistä.Maalauksessaan taiteilija kuvaa oman näke-myksensä ja se saattaa olla sekä väriensä ettämuotojensakin puolesta hyvinkin kaukana sii-tä, millaisena maalauskohteen muut näkevät.On hyvin kyseenalaista onko kohteesta mitäsuurimmalla tarkkuudella tehty jäljennös tai-detta…”

Koskinen tutki erityisesti ranskalaistenimpressionistien värinkäyttöä ja erilaisia väri-teorioita. Häntä kiinnosti Paul Gauguin, jo-hon häntä muutamissa artikkeleissaverrataankin. Yksi toistuvista tehokeinoistaoli komplementtivärien käyttäminen. Aset-tamalla vierekkäin väriympyrän vastakkaisiavärejä syntyy voimakkaita kontrasteja, jotkalisäävät värin intensiivisyyttä. Pohjankatu -maalauksessa Koskinen on sijoittanutkadmiumvihreän lehvästön viereen aidan,joka lähentelee voimakkaimmillaan puhdastasinooperia. Lähes yhtä voimakkaankontrastin aiheuttaa oranssi talo ja sininentaivas. Fauvistit käyttivät värien riitasointujayhdistämällä esimerkiksi sinooperin viereenvioletin ja vihreän viereen vaaleanpunaisen.Maalauksen aita on vaaleanpunainen ja var-jot violetit. Impressionisteille varjot eivät ol-leet pimeyttä, vaan täynnä värejä. Varjo oliusein violetti, auringonvalon keltaisenkomplementtiväri.

RAUMALAISAIHE - KOHTI MUODONTUTKIMISTA

Vuonna 1958 valmistuneessa Raumalaisaihe-teoksessa on kuvattu tuttua Vanhan Rau-man maisemaa kirkkoineen. Maalauksessa onkubistista pelkistystä ja pyrkimystä raken-teellisuuden korostamiseen. Todellisuutta onpyritty yksinkertaistamaan ja vain olennai-nen on otettu mukaan. Puiden lehvästöjä onpelkistetty geometrisiksi perusmuodoiksi.Voimakkaat ekspressiiviset siveltimenvedoton hylätty, sen sijaan Koskinen maalaatasaisempia pintoja. Koskinen on paikoitel-len levittänyt väriä palettiveitsellä. Maalaus-ta rytmittävät täsmälliset suorat siniset ääri-viivat, jotka antavat maalaukselle jäntevyyttä.

Valon ja varjon vaihtelua Koskinen kuvaahyvin elävästi ja naturalistisesti.

Talvi- ja jatkosodan jälkeen kubismi vaikut-ti moniin suomalaisiin taiteilijoihin. Kubis-min katsotaan tulleen Suomeen lähinnä Hen-ri Le Fauconnierin (1881-1946) ja myöhem-min André Lhoten (1885-1962) oppien vä-lityksellä. Monet suomalaiset taiteilijat opis-kelivat 1940-50-luvuilla Pariisissa Lhotenjohdolla toimineessa taidekoulussa. Koskinenoli yhteydessä siellä opiskelleeseen UntoPusaan (1913-1973), jonka tiedetään aktii-visesti välittäneen Pariisin-kokemuksiaantaiteilijatovereilleen ja lähipiirilleen. Koski-nen luki ja opiskeli Lhoten maisemamaala-usta koskevia kirjoituksia. Vuoden 1954 Sa-takunnan Kansan lehtiartikkelissa Koskinenkertoi, miten hänen maisemamaalaus-kurssillaan oppilaat saivat tutustua tuon kuu-luisan ranskalaisen opettajan teoriaan.Lhoten mukaan taiteilijan halutessa koros-taa plastista muotoa, hän ei voinut käyttäävoimakkaita värejä, vaan valöörikontrastia.Jos taiteilija puolestaan halusi maalata puh-tailla ja kirkkailla väreillä, hän ei saanut ko-rostaa plastisuutta. Lhoten mukaan ”Vapau-tus impressionistien perhosliidosta on saavutet-tavissa vain rakenteellisuuden ja johdonmukai-suuden tiellä.”

Koskinen käsitteli Lhoten ajatuksia muistiin-panoissaan, miten taiteilijan tuli rakentaakuvattava maisema omien tarpeidensa mu-kaan. Edessä avautuvan näköalan kopioi-minen kankaalle ei ollut kuin alustava tut-kielma. Silti Lhote korosti, miten tärkeää olituntea klassisen maalaustaiteen perinne ja senperussäännöt. Modernin taiteen pyrkimyk-set tuli yhdistää klassiselle perustalle. Koski-nen sai vaikutteita myös Picassolta, japani-laisista puupiirustuksista ja lasimaalauksista.

Raumalaisaihetta seuraa maalauksia, jotkaovat jo selvästi pidemmälle vietyjä muunnel-mia, joissa luonnonmukainen maisema onabstrahoitu rakenteiksi. Koskinen on kokeil-lut monia tapoja jäsentää maalauspintaa - hängeometrisoi maiseman erilaisiksi pinta-struktuureiksi, välillä hän linkoaa maisemanhuikeaan kierteeseen italialaisten futuristientavoin. Yhtenä huipentumana voidaan pitäävuonna 1961 valmistunutta teosta, joka voittiRauman kaupunginkirjaston maalauskilpai-lun. Siinä näkyy myös Lhoten maalauksilletyypillinen kaarevan viivan käyttö.

10

Myös Sam Vannin maalauskurssit vaikutti-vat Koskisen ajatteluun. Koskisen muis-tiinpanoista löytyy sivuja, jotka on ilmeises-ti tehty Vannin luentojen pohjalta. Sieltä löy-tyy esimerkiksi seuraava teksti: ”Kuka välit-tää, onko niin nähty – pääasia, mitä taulutarvitsee”.

Kosti Koskinen oli raumalaisen modernisminedelläkävijä ja kokeilija, joka vaihtoi rohkeastityylilajista toiseen – hänen tuotannossaan onvaikutteita impressionismista, ekspressionis-mista ja kubismista. Koskisen tuotantoonkuuluu maisemia, muotokuvia ja asetelmia,mutta 1950-luvulta lähtien hän alkoi tehdäteoksia, joiden lähtökohtana oli uni, elämystai kirjallinen aihe. Hän kokeili myös infor-malismia ja surrealismia. Koskista voidaanpitää nimenomaan värin maalarina, hänentuotantonsa värillinen kaari kulkee perintei-sen murretun väripaletin kautta kohtifauvistien suosimia rajuja värikontrasteja jalopuksi informalistisiin kokeiluihin. Ehkäparhaiten Koskisen taiteilijaluonnetta kuvaatapa signeerata verenpunaisella, taiteilijansydänverellä.

Teksti on tiivistelmä Jenni Varhon Turun yliopistoon teke-mästä taidehistorian proseminaaritutkielmasta VÄRI JAMUOTO, Kosti Koskisen (1905-1983) Vanha Rauma –maalausten suhde moderniin taiteeseen. Tutkielman pää-

asiallisen lähdeaineiston muodostaa Rauman Taidemuseos-sa sijaitseva, Rauman Taideyhdistyksen hallinnassa olevaKosti Koskisen jäämistö sekä häntä koskevat lehtileikkeet jateostietokanta. Jäämistö käsittää taiteilijan kirjeitä,lehtileikkeitä, luonnoksia, harjoitelmia, piirroksia, muistiin-panoja sekä Koskisen viimeisinä vuosina tekemä muistelmi-en käsikirjoitus.

Seinämaalausluonnos, 1961, öljy kankaalle, 58,5 x 169 cm, Rauman kaupungin kokoelma.

11

Näyteikkunassa, 1961, öljykankaalle, 61 x 50 cm,Rauman Taidemuseo.

Raitiovaunussa, 1953, öljykankaalle, 50 x 60 cm,

Rauman Taidemuseo.

12

Katse, 1970,kollaasi, 40 x 30 cm,

yksityiskokoelma

Arvoitus (Enigma),kollaasi, 29,5 x 40 cm,Rauman Taidemuseo.

13

Kummitustalo, 1970, kollaasi, 40 x 30 cm, yksityiskokoelma.

14

KOSTI KOSKINENcurriculum vitae

1905 Syntyi 14.10. Raumalla, vanhemmat räätäli Wer-ner Koskinen ja Anna Charlotta os. Wahnlund.

1916 Aloittaa koulunkäynnin Rauman Lyseossa.

1923 Keskeyttää opinnot Rauman Lyseossa.

1924 Aloittaa opiskelun Suomen TaideyhdistyksenPiirustuskoulussa, Sibelius-Akatemiassa ja Helsingin yh-teiskunnallisessa korkeakoulussa sanomalehtimieslinjalla.

1925 Teoksia ensimmäistä kertaa esillä Helsingin Nuor-ten Näyttelyssä.

1926 Osallistuu Suomen Taiteilijain vuosinäyttelyyn.

1927-1928 Toimii säestäjänä elokuvateatteri Fenniassa.

1929 Järjestää yksityisnäyttelyn Raumalla.

1930 Julkaisee novellikokoelman ”Ihmeellinen kuherrus-kuukausi”.

1931 Osallistuu Suomen Taiteilijain XXXIX näyttelyyn.

1932 Järjestää yksityisnäyttelyn Rauman Kansalaisopis-tolla. Osallistuu Suomen Taiteilijain vuosinäyttelyyn.

1933 Järjestää näyttelyn Raumalla yhdessä Into Linturinkanssa. Piano-opinnot Lauri Kesäniemen ohjauksessa al-kavat.

1936 Aloittaa hotelli Raumanlinnan pianistina.

1939 Osallistuu Suomen Taiteilijaseuran näyttelyyn.

1940 Osallistuu Nuorten Näyttelyyn.

1942 Avioituu 24. joulukuuta Anna Edith os. Sakkinkanssa. Osallistuu Suomen Taiteilijaseuran syysnäyttelyyn.

1943 Näyttely Raumalla yhdessä Elis Ismarin kanssa.

1945 Osallistuu Finlandia-näyttelyyn. Näyttely Raumallayhdessä Arvo Iissalon, Elis Ismarin ja Ensio Harninkanssa. On mukana perustamassa Rauman Taiteilija-seuraa.

1946 Osallistuu raumalaisten taiteilijoidenyhteisnäyttelyyn Raumalla.

1947 Osallistuu raumalaisten taiteilijoidenyhteisnäyttelyyn Gävlessä.

1948 Osallistuu Satakunnan kuvataiteilijoiden näytte-lyyn. Yksityisnäyttely ”Rauma-aiheita” RaumanKansalaisopistolla. Osallistuu yhteisnäyttelyyn Gävlessä.

1949 Yksityisnäyttely Raumalla.

1950 Osallistuu Suomen Taideakatemian I kolmi-vuotisnäyttelyyn. Osallistuu Rauman Taiteilijaseuran jaSatakunnan Kuvataitelijoiden näyttelyihin.

1951 Osallistuu Rauman Taiteilijaseuran näyttelyyn. Al-kaa opettaa Rauman Kansalaisopiston taidemaalaus- japiirustuspiirissä jatkaen vuoteen 1958 saakka.

1952 Näyttely Raumalla yhdessä Unto Kasken kanssa.Osallistuu Rauman Taiteilijaseuran näyttelyyn.

1953 Yksityinen piirustusnäyttely Raumalla. OsallistuuRauman Taiteilijaseuran näyttelyyn Raumalla jaNæstvedissä, Tanskassa. Toimi opettajana Suomen Kan-sa-koulunopettajien Liiton maalauskursseilla. OsallistuuSuomen Taiteilijaseuran näyttelyyn ja Suomen Kuva-taidejärjestöjen liiton näyttelyyn Imatralla. Näyttely Po-rissa Alpo Saravan kanssa.

1954 Näyttely Raumalla yhdessä Alpo Saravan kanssa.Osallistuu Satakunnan kuvataiteilijoiden ja RaumanTaitelijaseuran vuosinäyttelyyn. Yksityisnäyttely Porissa.

1955 Osallistuu Rauman Taiteilijaseuran 10-vuotis-näyttelyyn, Satakunnan Kuvataiteilijoiden näyttelyyn.Pitää oman 50-vuotisjuhlanäyttelyn.

1956-58 Osallistuu Rauman Taiteilijaseuran vuosi-näyttelyihin.

Omakuva, 1946, akvarelli, 30 x 21 cm,Karhulan rahaston kokoelma.

15

1959 Näyttely yhdessä Kaisa Mäkelän kanssa. Osallis-tuu Satakunnan Taiteen ja Rauman Taiteilijaseuran näyt-telyihin sekä Suomen Taiteilijain vuosinäyttelyyn.

1960 Yksityisnäyttely Raumalla sekä osallistuminenRauman Taiteilijaseuran näyttelyyn.

1961 Voittaa I-palkinnon Rauman kaupungin kirjasto-talon seinämaalauskilpailussa. Osallistuu Rauman Taitei-lijaseuran näyttelyyn.

1962 Yksityisnäyttely Raumalla. Osallistuu Satakunnantaiteen ja Rauman Taiteilijaseuran näyttelyihin. Vastaan-ottaa Satakunnan Kulttuuripäivien taiteilijastipendin jasanomalehti Länsi-Suomen taiteilijamitalin. Voittaa kol-mannen palkinnon Aronahteen koulun ruokasalinseinämaalauskilpailussa. Saa apurahan Emma ja EdvardGrönlundin rahastolta.

1963 Yksityisnäyttely Raumalla. Osallistuu Rauman Tai-teilijaseuran vuosinäyttelyyn. Saa kutsun osallistuaSatakunnan Kulttuuripäivien näyttelyyn. Rauman kau-punginkirjaston seinämaalauskilpailun voittanut teos val-mistuu. Tekee Exodus -nimisen ehdotuksen Raumanuuteen kirkkoherranvirastoon. Ehdotusta ei hyväksytä.Akvaario-teos valmistuu ja sijoitetaan lastenkotiin Lions-klubin lahjoituksena.

1964 Osallistuu Rauman Taiteilijaseuran vuosinäyttelyyn,Satakunnan Kuvataiteilijoiden näyttelyyn ja pitää yksityis-näyttelyn Raumalla.

1965 Osallistuu Rauman Taiteilijaseuran 20-vuotisjuhla-näyttelyyn. Järjestää yksityisnäyttelyn Porissa.

1966 Pitää yksityisnäyttelyn Porin Taidevintissä.

1967 Osallistuu Rauman Taiteilijaseuran näyttelyyn, Sa-takunnan kulttuuripäivien näyttelyyn ja RaumanTaiteilijaseuran näyttelyyn Gävlessä, Ruotsissa.

1968 On mukana ryhmä 100:n näyttelyssä Raumalla jaHämeenlinnassa sekä yhteisnäyttelyssä Gävlessä.

1969 Saa Turun ja Porin läänin taidepalkinnon. Osal-listuu Rauman Taiteilijaseuran syysnäyttelyyn ja pitääyksityisnäyttelyn Pinnalassa. Saa Suomen Kulttuurirahas-ton Satakunnan rahaston apurahan.

1970 Osallistuu Rauman Taiteilijaseuran XXV-vuotisjuhlanäyttelyyn. Kutsutaan Rauman Taiteilijaseurankunniajäseneksi.

1971 Osallistuu yhteisnäyttelyyn Rauman Taidemuseossa.

1973 Osallistuu yhteisnäyttelyyn Rauman Taidemuseossa.

1974 Saa Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahas-ton apurahan.

1975 Pitää 70-vuotisjuhlanäyttelyn Rauman Taidemu-seossa. Osallistuu Rauman Taiteilijaseuran XXV-vuotisjuhlanäyttelyyn ja saa valtion taiteilijaeläkkeen.

1983 Kosti Koskinen kuoli Raumalla 22.6.1983

Kosti Koskinen toimi pia-nistina hotelli Rauman-linnassa vuodesta 1936alkaen.

16