TERVE-SOS 2014Lappeenranta 7.5.2014

IÄKKÄIDEN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN KEHITYS

Seppo Koskinen, Päivi Sainio, Tuija Martelin ja Ari-Pekka Sihvonen

2

Esityksen sisältö

1. Terveyden ja toimintakyvyn viimeaikaiset muutokset

2. Toimintakyky vaihtelee väestöryhmittäin

3. Toimintakyvyn kehitysnäkymät

4. Yhteenveto ja päätelmät

3

1. Terveyden ja toimintakyvyn kehitys 2000-luvulla

Terveys 2000- ja Terveys 2011 -tutkimusten tuloksia

Esimerkkejä eri ulottuvuuksilta:• Koettu terveys, pitkäaikaissairaus• Verenkiertoelinten sairaudet• Hengityselinten sairaudet• Mielenterveys• Liikkuminen• Kaukonäkö• Oppimiskyky• Pukeutuminen• Harrastaminen

4

Pitkäaikaissairaiden ja terveytensä keskitasoiseksi tai huonommaksi kokevien osuus (%) 65 vuotta täyttäneistä vuosina 2000 ja 2011

******

Sainio ym. 2013

5

Lääkärin toteaman aivohalvauksen ja sepelvaltimotaudin ikävakioitu yleisyys (%) 65 vuotta täyttäneessä väestössä vuosina 2000 ja 2011

******

Sainio ym. 2013

6

Keuhkoputkien ahtauman ja astman ikävakioitu yleisyys (%) 65 vuotta täyttäneessä väestössä vuosina 2000 ja 2011

******

Sainio ym. 2013

7

Psyykkisen kuormittuneisuuden (GHQ12 yli 3) ikävakioitu yleisyys (%) 65 vuotta täyttäneessä väestössä vuosina 2000 ja 2011

******

Sainio ym. 2013

8

Vaikeuksia puolen kilometrin kävelyssä kokeneiden osuus (%) vuosina 2000 ja 2011

******

Sainio ym. 2013

9

Heikentyneen kaukonäön yleisyys (%) vuosina 2000 ja 2011

0

10

20

30

40

50

60

70

80

65-74 75-84 85+ 65+ 65-74 75-84 85+ 65+

Naiset Miehet

%

2000 2011

*** ***

Sainio ym. 2013

10

Opittujen sanojen lukumäärä vuosina 2000 ja 2011

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

65-74 75-84 85+ 65+ 65-74 75-84 85+ 65+

Naiset Miehet

lkm

2000 2011

******

Sainio ym. 2013

11

Vaikeuksia pukeutumisessa ilmoittaneiden osuus (%) vuosina 2000 ja 2011

0

10

20

30

40

50

60

65-74 75-84 85+ 65+ 65-74 75-84 85+ 65+

Naiset Miehet

%

2000 2011

* *

Sainio ym. 2013

12

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

65-74 75-84 85+ 65+ 65-74 75-84 85+ 65+

Naiset Miehet

%

2000 2011

Kerho- tai yhdistystoimintaan osallistuneiden osuus (%) vuosina 2000 ja 2011

*

*

Sainio ym. 2013

Täysin työkykyisenä itseään pitävien osuus (%) vuosina 2000 ja 2011

14.2.2013

14

Miksi toimintakyky on parantunut?

• Toimintakykyä heikentävät sairaudet vähentyneet, erityisesti verenkiertoelinten vakavat taudit

• Sairauksien hoito ja kuntoutus tehostuneet

• Monet elintavat muuttuneet terveellisimmiksi

• Koulutustaso on noussut

• Toiminta- ja asenneympäristö muuttunut

• Sukupolvien kuormitushistorioiden erilaisuus

15

Onko elinajan piteneminen

lisännyt toimintakykyisiä vai

raihnaita elinvuosia?

16

Elinajan odotteen jakautuminen toimintakykyisiin ja toimintarajoitteisiin elinvuosiin vuosina 2000 ja 2011: 65 vuotta täyttäneet (Lähde: Sihvonen ym. 2013)

Kuvio 2a (Perustoiminnoista suoriutuminen)

0

5

10

15

20

25

1 2 3 4

Naiset: 2000 2011 Miehet: 2000 2011

vuos

ia

terveenä / toimintakykyisenä sairaana / toimintarajoitteisena

Sihvonen ym. 2013

Perustoiminnoista suoriutuminen*

Suoriutuu perustoiminnoista

Ei suoriudu perustoiminnoista

* perustoiminnat: asunnossa liikkuminen, pukeutuminen/riisuutuminen, vuoteeseen asettuminen / vuoteesta nouseminen

2000 2011 2000 2011 NAISET MIEHET

17

• Vuodesta 2000 vuoteen 2011 toimintakykyinen elinaika lisääntyi Suomessa jopa nopeammin kuin koko elinajanodote lisääntyneet elinvuodet ovat olleet toimintakykyisiä

18

2. Terveys ja toimintakyky vaihtelevat väestöryhmittäin

Väestöryhmien väliset terveys- ja toimintakykyerot

ovat suuria kaikissa ikäryhmissä

63 vuotta täyttäneiden suomalaisten toimintakyky koulutusryhmittäin vuonna 2013

19

www.terveytemme.fi/ath/vanhuspalvelulaki/

Internetiä sähköiseen asiointiin käyttävien osuus

500 metrin kävelyssä vaikeuksia kokevien osuus

Järjestötoimintaan aktiivisesti osallistuvien osuus

Apua tarvitsevien osuus

20

Mistä erot johtuvat?

• Toimintakyky on yhteydessä moniin tekijöihin, kuten:

- sairauksiin

- elintapoihin

- psykososiaalisiin tekijöihin

- ympäristön ominaisuuksiin

Toimintakyvyn väestöryhmittäisten erojen taustalla voi olla hyvin monenlaisia tekijöitä

21

Esimerkki: koulutusryhmien väliset erot liikkumisvaikeuksien*) yleisyydessä

• miehillä krooniset taudit, tupakointi ja lihavuus, työn fyysinen rasittavuus (työhistoria) selittivät yli 80 % alkuperäisistä koulutusryhmien eroista

• miehillä tärkein yksittäinen selittäjä oli työn fyysinen rasittavuus, sairauksista diabetes ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet

• naisilla selittyi runsas 60 %; tärkein yksittäinen selittäjä oli lihavuus

*) portaiden nousuSainio ym. 2007

22

Johtopäätös• Väestön toimintakyky voi kohentua merkittävästi

ainoastaan siinä tapauksessa, että saavutetaan huomattavaa edistystä niissä isoissa väestöryhmissä, joissa valtaosa toimintarajoitteista on

0

20000

40000

60000

80000

100000

120000

140000

30-44 45-54 55-64 65-74 75-84 85+

Korkea

Keski

Perus

Kävelyvaikeuksia kokevien määrä koulutusryhmittäin vuonna 2000

23

Toimintakyvyn rajoitusten takia apua

tarvitsevien suomalaisten lukumäärä olisi

vain noin puolet nykyisestä,

jos koko väestössä toimintakyky olisi yhtä

hyvä kuin korkea-asteen koulutuksen

suorittaneiden ryhmässä.

Koskinen ja Martelin 2007

24

Miten eroja voitaisiin kaventaa?

• toimintakykyyn vaikuttavat mm. monet sairaudet ja terveyskäyttäytymisen piirteet:

jos näiden eroja onnistutaan kaventamaan, myös toimintakyvyn erot todennäköisesti kapenevat!

• toimintakyky riippuu myös ympäristöstä: esim. asunnon varustetaso, apuvälineet, erilaisten palveluiden saavutettavuus

huomiota erityisesti huono-osaisiin ryhmiin

25

3. Toimintakyvyn kehitysnäkymät?Miten kehittyy toimintarajoitteista kärsivien 55

vuotta täyttäneiden määrä?Esimerkkinä perustoiminnot:

– Asunnossa liikkuminen– Pukeutuminen/riisuutuminen– Vuoteeseen asettuminen / vuoteesta nouseminen

Avun tarve

26

Väestön ikärakenne vuosina 2011 ja 2050

Lähde: Tilastokeskus

2011 2050

18 % 27 %

5 % 11 %

27

0

100 000

200 000

300 000

400 000

500 000

600 000

700 000

2000 2020 2040 2000 2020 2040

85+

75-84

55-74

Laine ym 2009, Koskinen ym. 2012b

Perustoimintojen rajoituksista kärsivien 55 vuotta täyttäneiden määrän kehitysnäkymät

A) Toimintarajoitteisten* osuus kussakin ikäryhmässä säilyy v. 2000 tasolla

B) Toimintarajoitteisten osuus kussakin ikäryhmässä muuttuu kuten jaksolla 1980–2000

* pukeutuminen, vuoteeseen asettuminen ja asunnossa liikkuminen

28

Jatkuuko toimintakyvyn paraneminen?

Vastaan:

• Työelämän koventuneet vaatimukset, epävarmuus työpaikasta

• Sosiaalisen syrjäytymisen yleistyminen?

• Alkoholin ja päihteiden käytön yleistyminen

• Lihavuuden lisääntyminen, ravintotottumusten muutokset

• Tuki- ja liikuntaelinten oireet ja liikkumisvaikeudet lisääntymässä nuoremmissa ikäryhmissä?

29

Jatkuuko toimintakyvyn paraneminen?

Puolesta:

• Koulutustason nousu

• Elinympäristön muutokset?

• Sairauksien ja niiden aiheuttamien haittojen parantuneet ehkäisy- ja hoitomahdollisuudet

• Varhaiskuntoutuksen lisääminen

• Ikääntyvien toimintakyvyn edistäminen

• Tupakoinnin vähentyminen

30

Jatkuuko toimintakyvyn paraneminen?

• Väestön toimintakyvyn tuleva kehitys riippuu paljolti siitä, kuinka hyvin onnistumme luomaan edellytyksiä myönteiselle kehitykselle

– Toimeentulo

– Asuin- ja elinolot

– Sosiaalinen ympäristö

– Elintavat

– Sairauksien hoito ja kuntoutus

– Muut toimintakykyä edistävät toimet

31

4 Yhteenveto ja päätelmät• Toimintakyky on parantunut

• Jo 1970-luvulta alkanut myönteinen kehitys jatkunut 2000-11

• Iäkkäiden määrä kasvaa nopeasti tulevaisuudessa => toimintarajoitteisten määrä kasvaa, mutta

• Toimintakyvyn myönteinen muutos kompensoi osan väestön vanhenemisen aiheuttamasta avun- ja hoidon tarpeen lisääntymisestä

• Toimintakyvyn koheneminen luo edellytyksiä sille, että yhä suurempi osa iäkkäistä pystyy asumaan itsenäisesti kotonaan ja osallistumaan monenlaiseen vapaaehtoistoimintaan ja omaistensa huolenpitoon

Kiitos!

33

KirjallisuuttaAromaa A, Koskinen S (toim.), Terveys ja toimintakyky Suomessa. Terveys 2000 -tutkimuksen perustulokset. Kansanterveyslaitoksen

julkaisuja B3/2002, Helsinki 2002, s. 71–87. http://www.terveys2000.fi/perusraportti/index.htm

ICF. Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. STAKES, Ohjeita ja luokituksia 2004:4.

Jylhä M, Vuorisalmi M, Luukkaala T, Sarkeala T, Hervonen A. Elinikä pitenee nopeammin kuin toimintakyky paranee 90-vuotiaiden ja sitä vanhempien toimintakyvyn muutokset vuosina 1996-2007. Suomen Lääkärilehti 2009;25:2285–2290.

Koskinen S, Lundqvist A-M, Ristiluoma N (toim). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 68/2012, Tampere, 2012a. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-769-1.

– Luvut: Sainio ym. Fyysinen toimintakyky, Koskinen ym. Näkö ja kuulo, Tuulio-Henriksson ym. Kognitiivinen toimintakyky, Koskinen ym. Sosiaalinen toimintakyky, Gould ym. Työkyky, Blomgren ym. Avun saanti ja tarve, Sainio ym. Arkitoiminnot, Suvisaari ym. Psyykkiset oireet ja mielenterveyden häiriöt

Koskinen S, Härkänen T, Martelin T, Rissanen H, Sainio P. Ikääntyvän väestön terveys, toimintarajoitteet ja työkyky: kehitysnäkymät vuoteen 2040. (käsikirjoitus, 2012b)

Koskinen S ja Martelin T. Nykyiset kansanterveysongelmat ja mahdollisuudet niiden torjumiseen. Teoksessa Pekurinen M, Puska P. Terveydenhuollon menojen hillintä. Rahoitusjärjestelmän ja ennaltaehkäisyn merkitys. VNK:n julkaisusarja 4/2007.s. 78-92.

Laine V, Sinko P, Vihriälä V, talousneuvoston sihteeristö: Ikääntymisraportti. Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja varautumisen riittävyydestä. VNK:n julkaisusarja 1/2009. http://vnk.fi/julkaisukansio/2009/j01-ikaantymisraportti-j04-ageing-report/pdf/fi.pdf

Ranta S. Vanhenemismuutosten eteneminen. 75-vuotiaiden henkilöiden antropometristen ominaisuuksien, fyysisen toimintakyvyn ja kognitiivisen kyvykkyyden muutokset viiden ja kymmenen vuoden seuranta-aikana. Studies in sport, physical education and health 100. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä, 2004

Sihvonen A-P, Martelin T, Koskinen S, Sainio P, Aromaa A. Terveet ja toimintakykyiset elinvuodet. Kirjassa: Heikkinen E ym. (toim.): Gerontologia. Duodecim, 2013, s. 66-71

Sainio P., Martelin T., Koskinen S., Heliovaara M. Educational differences in mobility: the contribution of physical workload, obesity, smoking and chronic conditions. J Epidemiol Commun Health. 2007; 61(5):401-408

Sainio P, Koskinen S, Sihvonen A-P, Martelin T, Aromaa A. Iäkkään väestön terveyden ja toimintakyvyn kehitys. Kirjassa: Heikkinen E ym. (toim.): Gerontologia. Duodecim, 2013, s. 50-65

Talala K, Härkänen T, Martelin T, ym. Koulutusryhmien välisten terveys- ja hyvinvointierojen muutos vuodesta 2000 vuoteen 2011 Suomessa. Käsikirjoitus 2014

Vanhuspalvelulain vaikutusten seuranta: www.thl.fi/vanhuspalvelulainseuranta

Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto ja toimintakyvyn mittaritietokanta: www.toimia.fi,

Terveys 2000 -tutkimus: www.terveys2000.fi

Terveys 2011 -tutkimus: www.terveys2011.info