Kokemäenjoen rantaosayleiskaavan

muutos 6, rakennusinventointi

25.1.2020, Jesse Salmi, rak.ins.

2

SISÄLLYS

1 KUVAUS / JOHDANTO ........................................................................................... 3

2 KOHDE ....................................................................................................................... 4

3 HISTORIA .................................................................................................................. 5

4 RAKENNUS ............................................................................................................... 9

4.1 Asuinrakennus ..................................................................................................... 9

4.2 Talousrakennus .................................................................................................. 15

5 ARVIOINTI .............................................................................................................. 18

5.1 Kunto / säilymisedellytykset .............................................................................. 18

LÄHTEET ....................................................................................................................... 19

3

1 KUVAUS / JOHDANTO

Kauko Girs on tilannut oheisen rakennusinventoinnin Kokemäenjoen rantaosayleiskaa-

van muutosta varten. Muutosalueen rakennuspaikka on voimassa olevassa oikeusvaikut-

teisessa Kokemäenjoen rantaosayleiskaavassa (hyväksytty 15.3.2010) omakotitalojen

aluetta (AO). Kaavaan ei ole merkitty rakennuksiin tai rakennuspaikkaan kohdistuvia

suojelumerkintöjä. Rakennuspaikka kuuluu osaksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi

merkittyä aluetta (kh-141).

Kaavamuutoksella on tarkoitus laajentaa olemassa olevan rakennuspaikan kokoa. Muu-

toksella ei lisätä rakennuspaikan rakennusoikeutta. Kaavamuutoksen seurauksena ra-

kennuspaikan käyttötarkoitus ei muutu eikä olemassa olevia kaavamääräyksiä ole tar-

koitus lieventää.

Rakennusinventoinnin tarkoituksena on todeta vanhan rakennuspaikan nykytilanne.

Inventoinnissa tarkastellaan rakennuspaikan rakennuksia sekä piha-aluetta. Vanha ra-

kennuspaikka rajoittuu pelto- ja metsäalueeseen. Lähiympäristössä on vakituista ja va-

paa-ajan asutusta.

Kuva 1. Sijainti, Kokemäen kaupunki.

4

2 KOHDE

Flutantie 19

32830 RISTE

Kiinteistötunnus: 271-452-1-137

Kiinteistön nimi: Nurmi

Kylä: Säpilä

Omistaja: Kauko Girs

Inventoija: Jesse Salmi, rakennusinsinööri (AMK), Hovirakenne Oy

Asuinrakennus:

Rakennettu: n. 1900-luvun alussa, laajennus n. 1940-luvulla

Suunnittelija: ei tietoa

Kerros lkm: 1

Pinta-ala: n. 50 m2

Perustus: luonnonkivi, betoni

Runko: hirsi, laajennus: rankorakenne

Vuoraus: pystyrimalauta

Ulkoväri: punainen

Kattomuoto: satulakatto

Vesikate: profiilipelti, sinkkipinnoitettu

Ikkunat: pääikkunat: 1-ruutuiset, osassa tuuletusikkunat

Talousrakennus

Rakennettu: n. 1960-luvun alussa

Suunnittelija: ei tiedossa

Kerros lkm: 1

Pinta-ala: n. 48 m2

Perustus: betoni

Runko: rankorakenne

Vuoraus: pystyrimalauta

Ulkoväri: punainen

Kattomuoto: satulakatto

Vesikate: profiilipelti, sinkkipinnoitettu

Ikkunat: pääikkunat: 2-ruutuiset

5

3 HISTORIA

Rakennuspaikan ja sen läheisyydessä olevan asutuksen syntyhistoria ajoittunee 1800-

luvun loppupuolelle. Nurmi -niminen tila on lohkottu Säterin kartanon maista vuonna

1923 vanhemman maanmittausinsinööri Sinivaaran toimesta. Toimituspöytäkirjan mu-

kaan lohkominen on tehty vuokra-alueen perusteella eli rakennuspaikka on muodostu-

nut jo ennen ko. toimitusta. Samaisessa maanmittaustoimituksessa on lohkottu useita

vuokramaa-alueita omiksi kiinteistöikseen (kuva 2.).

Säterin tilan kartano on muodostunut 1660-luvulla kahdesta Kassari Baranoffille vuon-

na 1613 lahjoitetusta tilasta, joka nautti säterivapautta vuodesta 1664. Säterivapaus pe-

ruutettiin vuonna 1683 ja myönnettiin Gotthard Baranoffille elinaikaiseksi läänityksek-

si. Hänen kuoltuaan se muodostettiin säteriratsutilaksi, joka ostettiin perinnöksi vuonna

1791. Tilaan liitettiin 1920-luvulla Sukara -niminen osa Vähä-Ikalan perintötilasta.

Tila on siirtynyt nykyiselle omistajasuvulle, Juuselalle vuonna 1928. (Lähde 3)

Vaatimattoman kokoisen kiinteistön perusteella kyseessä lienee alun perin mäkitupa.

Mäkitupalaiset ovat ilmeisesti olleet Säterin kartanon työväkeä. Suullisen perimätiedon

mukaan mäkitupalaiset ovat viljelleet perunaa lähialueella muutaman aarin suuruisissa

peltokappaleissa. (haastattelu, Kauko Girs)

Nurmi -nimisellä kiinteistöllä on ollut säilyneen asuinrakennuksen lisäksi sauna- ja na-

vettorakennus. Hirsirakenteinen (3x3 m) sauna on palanut 1960-luvun alussa. Sauna on

sijainnut asuinrakennuksen vieressä Flutantien varrella. Navetto on purettu uuden talo-

usrakennuksen tieltä ja on sijainnut nykyisen talousrakennuksen takana, mahdollisesti

osin naapurikiinteistön puolella. (haastattelu, Kauko Girs)

Kiinteistöä ovat asuttaneet vuosien varrella useat eri asukkaat ja se on ollut sekä vaki-

tuisessa että vapaa-ajan asuinkäytössä. Kauko Girs osti kiinteistön v. 2016 Saarisen pe-

rikunnalta. Samana vuonna Kauko Girs on ostanut Nurmen tilaan lisämaata Toini ja

Seppo Juuselalta niin ikään Säterin tilasta. (haastattelu, Kauko Girs)

6

Kuva 2. Maanmittaustoimituskartta vuodelta 1923. Maanmittauslaitoksen arkisto

7

Kuva 3. Flutantieltä kuvattuna

Kuva 4. Piha-alue

8

Kuva 5. Talousrakennuksen päädystä kuvattuna

Kuva 6. Kuvattu talousrakennuksen päädystä kohti Kokemäenjokea

9

4 RAKENNUS

4.1 Asuinrakennus

Asuinrakennuksessa on kuisti, keittiö, tupa, makuualkovi ja eteinen (kuva 7.).

Rakennus on kokenut vuosien saatossa runsaita korjaus- ja muutostöitä. Rakennuksen

eteinen ja makuualkovi on tehty laajennuksena n.1940-luvulla. Ikkunoiden ja katon uu-

siminen ajoittunee 1960-70-luvuille. Julkisivun yhteyteen tehty katos on tehty arviolta

1990-luvulla.

Sisätiloissa on tehty vuosien varrella pintaremonttia. Tuvan seinät on paneloitu. Sähköjä

on uusittu pinta-asennuksina. Rakennus ei tällä hetkellä sovellu asumiseen huonon kun-

tonsa ja asumiseen liittyvien puutteiden takia. Rakennuksessa ei muun muassa ole wc-

ja saniteettitiloja.

Viimeisin korjaustyö on liittynyt perustusvaurioon, jolloin rikkoutunutta luonnonki-

visokkelia on korvattu harkkorakenteella. Tässä yhteydessä kamarin lankkulattia on

ollut auki. (haastattelu, Kauko Girs)

Kuva 7. Asuinrakennuksen pohjapiirros (ei mittakaavassa)

10

Kuva 8. Asuinrakennuksen pääty Flutantieltä kuvattuna

Kuva 9. Asuinrakennuksen pellon puoleinen julkisivu

11

Kuva 10. Asuinrakennuksen julkisivut

Kuva 11. Asuinrakennuksen luonnonkivisokkeli ja korjattu harkkosokkeli

12

Kuva 12. Asuinrakennuksen ikkuna

Kuva 13. Asuinrakennuksen keittiö

13

Kuva 14. Keittiön ikkuna

Kuva 15. Tupa, josta tulisija on purettu.

14

Kuva 16. Tuvan paneloitu seinä

Kuva 17. Tuvan helmipaneelikatto

15

4.2 Talousrakennus

Talousrakennuksessa on vanha heinäsuoja ja pieni navettahuone (ajoittuu 1960-luvun

alkuun). Lisäksi rakennuksen päädyssä on vanha ulkokäymälä (1,2x1,2 m). Vanhan

heinäsuojan ulkoseinissä on kevyt lautarakenne. Navettahuoneen ulkoseinissä ja yläpoh-

jassa on oletettavasti purueriste (rakenteita ei ole avattu). Navettahuoneen ullakolle, on

tehty kevytrakenteinen huone, jonne johtaa vanhasta heinäsuojasta portaat. Muutoin

rakennukseen ei silmämääräisesti ole tehty suurempia korjaus- tai muutostöitä.

Rakennusta on käytetty varastona.

Kuva 18. Talousrakennuksen pohjakuva (ei mittakaavassa)

16

Kuva 19. Talousrakennuksen pääty ja pihan puoleinen julkisivu

Kuva 20. Talousrakennuksen pääty ja metsän puoleinen julkisivu

17

Kuva 21. Talousrakennuksen vanhan heinävaraston päätyseinä sisältä kuvattuna

Kuva 22. Talousrakennuksen vanhan navettohuoneen ovi ja portaat

18

5 ARVIOINTI

Inventointikohteen asuinrakennukseen on tehty vuosien varrella muutoksia, jotka ovat

heikentäneet rakennuksen alkuperäistä ulkoasua. Talousrakennus on vaatimaton ja aika-

kautensa tyyppirakennus. Vanha pihapiiri rajoittuu peltoon ja metsikköön ja näkymää

Kokemäenjoelle ei pihasta ole. Naapurirakennukset eivät juuri näy rakennuspaikan mai-

semassa runsaasta puustosta ja kasvillisuudesta johtuen.

Rakennuksilla ei edellä mainittuun perustuen ole suojelutarvetta.

5.1 Kunto / säilymisedellytykset

Rakennuksien kunto on nykytilassaan huono. Asuinrakennuksen saattaminen asuinkäyt-

töön edellyttää laajaa peruskorjausta ja -parannusta. Kiinteistön omistajan suunnitelmis-

sa on hakea vanhalle asuinrakennukselle käyttötarkoituksen muutos ja kunnostaa se

talouskäyttöön. Vanha talousrakennus on tarkoitus purkaa lähitulevaisuudessa uuden

asuinrakennuksen tieltä.

19

LÄHTEET

Lähde 1. Haastattelu 23.1.2020 / Kauko Girs

Lähde 2. Maanmittauslaitoksen arkisto ja karttapaikka

Lähde 3. Suuri Maatilakirja II, Turun ja Porin lääni, Ahvenanmaa, 1964

Lähde 4. Satakunnan maakuntakaava, Satakuntaliitto

Lähde 5. Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Satakuntaliitto

Lähde 6. Kokemäenjoen rantaosayleiskaava, Kokemäen kaupunki

Katselmus ja valokuvat, 19.1.2020 Jesse Salmi

Pohjapiirrokset, 23.1.2020 Kauko Girs