metsälain muutos

Metsälain muutosKeskeisintä:

• Uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteet poistuneet – kiertoaika metsänomistajan päätettävissä

• Hakkuu- ja uudistamistapojen yksityiskohtaista säätelyä vähennetty:- puulajivalinnan säätelyä väljennetään - kasvatushakkuiden toteuttamistapa metsänomistajan harkintaan

(ala-/yläharvennus)

• Pienaukkohakkuut ja eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuut sallittuja

20.04.23 Suomen metsäkeskus 1

TermitA. Määritelmät, jotka nyt sisällytetty lakiin (2 a §) jatk.

4. Käsittelyalue: metsikkökuvio tai kartalle rajattu alue, jolla tehdään samantyyppisiä hakkuu- tai muita metsänhoitotoimenpiteitä pääasiassa koko alueella; voi olla useamman kiinteistön alueella.•’Samantyyppinen toimenpide’ määrittyy ilmoitusvelvollisuuden perusteella (MMM:n asetus metsänkäyttöilmoituksesta)

• Uudistushakkuussa metsänkäyttöilmoituksessa ilmoitetaan kuvioittain mm. uudistamistapa sekä mahdollinen maanpinnan käsittelytapa.


MetsänkäyttöilmoitusIlmoituksen määräajat (14 §)

•Ilmoitus vähintään 10 päivää (aiemmin 14) ennen hakkuuta tai muuta toimenpidettä. Laskeminen alkaa ilmoituksen jättöpäivää seuraavasta arkipäivästä.

› Esim. perjantaina jätetyssä laskenta alkaa arkimaanantaista.

•Aikaisintaan 3 vuotta ennen toimenpidettä.

•Laajoja metsätuhoja koskevissa hakkuissa metsänkäyttöilmoitukselle ei ole määräaikaa: Poikkeuslupaa ei tarvita ennenaikaisessa aloituksessa, lukuun ottamatta 10 §:n kohteita. Edellytykset:

› Metsäkeskus on osoittanut, ts. rajannut, ko. laajan tuhoalueen.

› Hakkuun on pääosin kohdistuttava tuhopuustoon.



Kasvatushakkuiden tekeminen Kasvatushakkuun vaihtoehtoiset toteuttamistavat•A Tasaikäisrakenteisen metsän kasvatus:

› Ala- ja yläharvennukset (alaharvennus ei enää pääsääntönä kuten aiemmin VNA:ssa)

•B Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus:› Poiminta- ja pienaukkohakkuut (aiemmin erityiskohteita)

•Metsänkäyttöilmoitukseen merkitään kasvatushakkuiden yhteydessä hakkuun toteuttamistapa eli onko tasa- vai eri-ikäisrakenten metsän kasvatushakkuu.•Tasa- ja eri-ikäisrakenteiselle metsälle määritelty omat kasvatettavan puuston vähimmäismäärät (VNA liite A ja B).


Kasvatushakkuiden tekeminen Havupuuvaltaiset tuoreet tai sitä ravinteikkaammat kankaat , kasvatuskelpoisen puuston määrä tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite A, PPA= pohjapinta-ala)

Valtapituus

< 12 m, Runkoluku

≥ 12 m, PPA, m²

≥ 14 m, PPA, m²

≥ 16 m, PPA, m²

≥ 18 m, PPA, m²

≥ 20 m, PPA, m²

≥ 22 m, PPA,m²

Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio,Salla, Savukoski ja Sodankylä

600 7 9 11 11

Em. aiemmin (*/**) 600/600 7 9 11 13/11 13/12 -

Muu pohjoinen Suomi 700 8 10 12 12

Pohjois-Suomi aiemmin (*/**) 700/700 9/8 11/10 13/12 14/12 14/12 -

Keskinen Suomi 700 9 11 13 14

Väli-Suomi aiemmin (*/**) 800/700 10/9 12/11 14/13 15/14 16/14 16/14

Eteläinen Suomi 800 9 11 13 15

Etelä-Suomi aiemmin (*/**) 800/800 10/9 12/11 14/13 15/15 16/15 16/15

* kuusivaltainen lehtomainen kangas

** mänty- ja kuusivaltainen tuore kangas

Ravinteisuudeltaan vastaavilla turvemailla noudatetaan samoja rajoja.


Kasvatushakkuiden tekeminen Raudus- ja hieskoivuvaltaiset kankaat, kasvatuskelpoisen puuston määrä tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite A, PPA= pohjapinta-ala)

* rauduskoivuvaltainen tuore tai sitä ravinteikkaampi kangas

** hieskoivuvaltainen tuore tai sitä ravinteikkaampi kangas

Valtapituus

< 12 m,Runkoluku

≥ 12 m, PPA, m²

≥ 14 m, PPA, m²

≥ 16 m, PPA, m²

≥ 18 m, PPA, m²

≥ 20 m, PPA, m²


500 6 6 8 9

Em. Aiemmin (*/**) 400/500 -/- 6/6 8/8 9/9 -/-Muu pohjoinen Suomi 600 7 7 9 10Pohjois-Suomi (*/**) 500/600 -/- 7/7 9/9 10/10 -/-Keskinen Suomi 600 7 7 9 10Väli-Suomi (*/**) 600/700 -/- 7/7 9/9 11/10 12/10Eteläinen Suomi 600 7 7 9 10Etelä-Suomi (*/**) 600/700 -/- 7/7 9/9 11/10 12/10

Ravinteisuudeltaan vastaavilla turvemailla noudatetaan samoja rajoja.


Kasvatushakkuiden tekeminen Kasvatuskelpoisen puuston määrä eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite B) Tuoreet tai sitä

ravinteikkaammat kankaat

Kuivahkot tai sitä karummat kankaat

Pohjapinta-ala, m² Pohjapinta-ala, m²


7 5

Muu pohjoinen Suomi 8 6Keskinen Suomi 9 8Eteläinen Suomi 10 9

• Puuston tasaisesta jakautumisesta voidaan poiketa.• Ravinteisuudeltaan vastaavilla turvemailla noudatetaan

samoja rajoja.• Ei aiemmin hakkuutapana.


Kasvatushakkuiden tekeminen Kasvatuskelpoisen puuston määrä (VNA 2 §)

•Ojitetulla turvemaalla kasvatuskelpoisen puuston määrä voi olla enintään 20 % alhaisempi kuin muualla vaadittu (aiemmin 10 %).

•Kasvupaikan kallioisuuden tai muun erityisen syyn vuoksi kasvatuskelpoisen puuston vähimmäismäärä voidaan edelleen alittaa. Erityisen perusteltu syy esitetään metsänkäyttöilmoituksessa.

•Erityiskohteella sen ominaisuudet otetaan edelleen huomioon.


Uudistushakkuun ajankohta

• Ei enää uudistushakkuiden järeys- ja ikäkriteereitä

• Uudistushakkuun voi tehdä koska vain, mutta uudistamisvelvoitteen täyttämisestä on huolehdittava.

→ Neuvonnan ja metsänhoitosuosituksen merkitys kasvaa › Muutos ei muuta taloudellisia realiteetteja. Lisää kuitenkin

joustavuutta ja mahdollistaa metsänomistajan tavoitteiden toteutumisen esim. poikkeuksellisissa puumarkkinatilanteissa.


Uudistamisvelvoitteen syntyminen

Uudistamisvelvoite uudistushakkuussa (5 a §) ja kasvatushakkuussa (5 §)

•Hakkuusta seuraa uudistamisvelvoite, 1) jos avoin alue on yli 0,3 ha

• Myös kasvatushakkuu muuttuu uudistushakkuuksi rajan ylityttyä.

2) jos kasvatuskelpoisen puuston määrä alittaa säännösten edellyttämän vähimmäismäärän käsittelyalueella.

•Mahdollistaa uudistamisen enintään 0,3 ha:n pienaukkoja käyttäen, jolloin hakkuu katsotaan kasvatushakkuuksi.

Uudistamisvelvoitteen sisältö

Perustamistoimenpiteet (8 §)

•Perustamistoimenpiteet saatettava loppuun kolmen vuoden kuluessa puunkorjuusta kuten aiemmin, muttei kytkentää (aiemmin 5 v) puunkorjuun aloitukseen.

•Luontaisen uudistumisen edellytykset (VNA 8 §) kuten aiemmin.

› Jos edellytykset eivät täyty, on tehtävä viljely. (VNA 9 §)› Edellytysten menetys - esim. siemenpuut kaatuvat ennen

taimettumista - johtaa viljelyyn uudistamisvelvoitteen kautta.

› Ei edellytetä enää kuitenkaan, että on tapahtunut kuusen taimettumista jo ennen uudistushakkuuta.


Uudistamisvelvoitteen sisältöUudistamiseen hyväksyttävät puulajit (8 a §)

•Männyn, kuusen, rauduskoivun ja haavan lisäksi hybridihaapa, Siperian lehtikuusi, tervaleppä, metsälehmus, tammi, kynä- ja vuorijalava, vaahtera sekä saarni sallittuja valtapuulajina taimikkoa perustettaessa ilman erityisehtoja – hieskoivu edelleen rajoitetusti.

•Hyväksyttäville puulajeille ei enää tarkkaa kasvupaikkarajausta.

› Muita kuin em. puulajeja käytettäessä on selvitettävä metsänkäyttöilmoituksessa kasvatuskelpoisuus ja soveltuvuus alueelle. › Kasvatuskelpoisuuden vaatimuksena ei ole enää

’markkinakelpoisen puun’ tuottaminen.


Uudistamisvelvoitteen sisältö

Uudistamiseen hyväksyttävät puulajit

•Hieskoivu sallittu pääpuulajina kuten aiemmin (8 a §)› Turvemaat› Kangasmaiden soistuneet osat› Tiiviit savi- tai hiesuvaltaiset maa

•Muilla kasvupaikoilla hieskoivu hyväksytään täydentävänä puulajina kuten aiemmin (VNA 12 §)

› Pohjoisessa Suomessa osuus taimikosta enintään 50 % › Muualla osuus taimikosta enintään 20 %


Uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko

Velvoitteen täyttyminen

•Velvoite täyttyy, kun taimien keskipituus 0,5 m. (8 §)

•Sama määräaika, 10 vuoden kuluessa puunkorjuun päättymisestä, koskee sekä viljeltyjä että luontaisesti uudistuneita taimikoita.

•Riittävän tiheä, taimet tasaisesti jakautuneet.

•Muu kasvillisuus ei uhkaa kehitystä välittömästi.

•Aiemmin ’taloudellisesti kasvatuskelpoinen taimikko’ saavutettiin, kun taimien keskipituus oli 1,3 m.



• Kehityskelpoinen taimikko saavutettava määräajassa, jotka uudet.(VNA 10§)


Kehityskelpoinen taimikko,

keskipituus 0,5 m

Aiemmin luontaisessa

uudistamisessa ’taimikko, jolla edellytykset

kehittyä’ Hakkuun

päättymisestä, vuotta

Vuotta, perustamistyöt + määräaika

Suojametsäalue 25 3 + 15Inari, Kittilä, Muonio,Salla, Savukoski ja Sodankylä, aiemmin

3 + 12

Lappi (etelä) sekä Kuusamo ja Taivalkoski, aiemmin

3 + 7

Pohjoinen Suomi 20 Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, aiemmin 3 + 5Keskinen Suomi 15Etelä-Suomi, aiemmin 3 + 3Eteläinen Suomi 10


(VNA 11 §) Eteläinen ja keskinen Suomi:

› Havupuuvaltaiset taimikot ≥ 1 500 tainta/ha› Lehtipuuvaltaiset taimikot ≥ 1 100 tainta/ha

•Suurempi tiheys vaaditaan, koska uudistamisvelvoite täyttyy jo, kun taimikon keskipituus on vähintään 0,5 m (aiemmin 1,3 m).


Aiemmin mä 1 300 ku 1 200 le 1 000

metsälain muutos

Documents