johdatus organisaatioviestinnän teoriaan ja tutkimukseen
DESCRIPTION
Luento HY:n johdatus viestinnän tutkimukseen -kurssilla syksyllä 2013.TRANSCRIPT
Johdatus organisaatioviestinnän
teoriaan ja tutkimukseen
Johdatus viestinnän tutkimukseen
Helsingin yliopisto, Viestinnän oppiaine
Petro Poutanen, VTM
jatko-opiskelija, apurahatutkija
AGENDA
Klo 12.15 MIKSI tutkia organisaatioita ja viestintää
Klo 12.30 Katsaus tutkimuskenttään
Klo 12.45 MITÄ on ”organisaatioviestinnän” tutkimus?
Klo 13.15 Video
Klo 13.35 Mitä on PR?
Klo 14.00 Caseja + keskustelua + yhteenveto
LUENNON TAVOITTEET
Osata määritellä organisaatioviestintä ja PR sekä tuntea lähitutkimuskenttää
Ymmärtää organisaatioiden viestinnän merkitys teoriassa ja käytännössä
Saada näkökulmia organisaatioviestinnän tutkimusaiheisiin
MINÄ
MIKSI ORGANISAATIOVIESTINTÄ?
5
Organisaatioiden läsnäolo kaikkialla
Organisaatioiden toiminta edellyttää viestintää
Ympäröivä yhteiskunta edellyttää osallistumista
Onko olemassa muuta tapaa vaikuttaa kuin viestintä?
6
§ WIION LAIT §
1. Viestintä yleensä epäonnistuu – paitsi sattumalta.
1.1 Jos viestintä voi epäonnistua, niin se epäonnistuu.
1.2 Jos viestintä ei voi epäonnistua, niin se kuitenkin tavallisimmin epäonnistuu.
1.3 Jos viestintä näyttää onnistuvan toivotulla tavalla, niin kyseessä on
väärinkäsitys.
1.4 Jos olet itse viestintääsi tyytyväinen, niin viestintä varmasti epäonnistuu.
7
KATSAUS KENTTÄÄN:
Organisaatiot & viestinnän
tutkimus
8
Interpersonal communication, Public
relations, Organizational communication,
Advertising, Corporate reputation, Corporate
communication, Management communication,
Communication management, Integrated
marketing communication, marketing
communication, Journalism and mass
communication, visual communication…
9
Tiedotus- ja suhdetoiminta / PR (Public
relations / Public affairs)
Akateeminen oppiala ja käytäntö/ammatti
Juuret käytännössä (1900-luvun alku), tutkimusta 1970
Teoreettisesti ohutta
Funktionalistinen ja pragmaattinen ote
Trendit: yhteisöllinen merkitysten tuottaminen ja suhteiden hallintaan (co-creation of meanings), yhteiskunnallisuus
10
Liike-elämän viestintä / yritysviestintä
(Business communication)
Juuret retoriikassa
Lingvistinen näkökulma (yritys)viestintään
Keskittyy viestintätaitoihin
Mikronäkökulma: fokus viestijässä
11
Organisaatioviestintä (organizational
communication)
Tutkimus- ja teoriaorientoitunutta
Juuret puheviestinnässä
Akateemiseksi oppialaksi 1950-luvulla
Vahva riippuvuus organisaatioteorioista
”Kielellinen käänne” 1980-luvulla voimakas
Legitiimi osa ”viestintätieteitä”
Trendit: ”CCO” 2000-luvulta alkaen
12
Yhteisöviestintä / organisaatioviestintä /
yritysviestintä (corporate communication)
Yrityskeskeistä, tutkii yritysten viestintäfunktioiden toimintaa,
”Uusi PR”, ”strateginen ote viestintään”,1980
Opetetaan sekä liiketoiminnan että viestinnän koulutusohjelmissa
Funktionalistinen ja pragmaattinen ote
Trendit: integroitu viestintä, stakeholder-suhteet, maineenhallinta, 1990
13
14
Sisäisen ja ulkoisen viestinnän tutkimus
(Organizational Communication)
Yhteisöviestinnän tutkimus
(PR & Corporate Communication)
Henkilöstösuhteet
(Human relations)
Sitouttaminen
(Socialization)
Päätöksenteko
(Desicion making)
Konfliktinhallinta
(Conflict management)
(Tunne)johtaminen
(Emotions & relationships at work)
(Kulttuurinen) moninaisuus
(Diversity, multiculturalism)
Viestintäteknologiat
(Technologies, media use)
Sidosryhmäsuhteiden hallinta
(stakeholder management)
Organisaatioyhteisön
identiteetti
(Corporate identity)
Imago, brändi ja maine
(Branding, reputation)
Viestintästrategia
(communication strategy)
Kampanjasuunnittelu
(Campaign planning)
Suostuttelun keinot
(Theories of persuasion)
Viestinnän mittaaminen
(Research & measurement)
Mediasuhteiden hoito
(Media relations)
Sisäinen viestintä
(Internal communication)
Ympäristön luotaus
(Information scanning)
Issueiden hallinta
(Issues management,
Public affairs)
Institutionaaliset & organisatoriset suhteet
(Institutional & organizational relations)
Kriisiviestintä
(Crisis communication)
Yhteisösuhteet &
vastuullisuusviestintä
(Community relations &
Corporate social responsibility)
Muutos ja johtajuus
(Change & leadership)
Aihealueita kerätty lähteistä: Cornelissen (2011), Miller (2012), Jablin & Putnam (2001)
ORGANISAATIOVIESTINTÄ
15
”[OC] includes the various complex communication practices of
humans engaged in collective , coordinated, and goal oriented
behavior. In simple terms, [OC] scholars study the dynamic
relationships between communication processess and human
organizing”
(Mumby 2006, 3290)
NÄKÖKULMIA
16
19001960 modernien organisaatioiden tehokkuus
Tieteellinen liikkeenjohto, byrokratiat ja rationaalinen organisointi
Viestintä tuottavuutta tukevaa tiedon siirtoa ”organisaatiosäiliön” sisällä
Viestinnän suunta kulki ylhäältä alas, kirjallista, johtamisen väline
17
2. Maailmansotaan mennessä
usko byrokratioihin ja
teknologioihin järkkyi. Työväen
liike sai jalansijaa.
Hawthrone-tutkimukset loivat
pohjaa ”inhimillisten resurssien”
suuntauksella ja rationaliteettia
vertikaaliselle ja alhaalta–ylös-
viestinnälle.
Työntekijät aktiivisina toimijoina,
esimies–alaissuhteiden tärkeys.
1980-luvulla
”organisaatiokulttuurista”
muodikas tutkimuskohde. Esim.
jaetut arvot, kieli ja käytännöt,
identifioituminen ja
sosiaalistumisprosessi.
”Kielellinen käänne” vastavoimana
”tieteelliselle metodille”.
Kulttuurista kognitiona
rituaaleihin, symboleihin ja
käytäntöihin.
”Managerialistiset” teoriat
kohtasivat käytännöllistä ja
ideologista kritiikkiä.
1900-luvun lopulla ”kriittisen
koulukunnan”. Yksilöiden
vapauttaminen alistavasta ja
”piiloisesta” vallankäytöstä
organisaatiossa, hegemonian
paljastamisen.
Tutkimuskohteita mm. sukupuoli,
rotu, luokka, rakenteet, myytit,
tarinat, symbolit…
Metateoriat
Viestintä siirtona
Koulukuntia: klassinen liikkeenjohto, ihmissuhdekoulukunta, systeemiteoriat, varhaiset kulttuuriteoriat, kriittiset teoria, viestintäverkostot
Malleja: SR-malli, informaatioteoria, sirkulaarinen malli, transaktiomalli,
Viestintä konstituutiona
Koulukuntia: Uudemmat kulttuuriteoriat, postmoderni teoria, kriittinen teoria, CCO
Malleja: ”viestintä tulkintana”, sense-making theory, agent–network theory
YHTEENVETO: Organisaatioviestinnän
metodologiset paradigmat
Funktionalismi
Interpretativismi
Radikaali humanismi / strukturalismi
22
23
1900–1930 1990 1980 1950–1970 2000 ->
Byrokraattinen
koulukunta
(Max Weber)
Administratiivinen
koulukunta
(Henry Fayol)
Ihmissuhde-
Koulukunta &
Harold Lasswellin
viestinnän siirtomalli
Purdue-
yliopiston
organisaatio-
viestinnän
laitos &
Charles
Redding
Organisaatio-
ilmaston
tutkimukset
Viestinnän
kontingenssi-
teoria
(Osmo Wiio)
1. Aallon
Kulttuuri-
kolukunta
Kriittisesti
virittynyt
kulttuuri-
koulukunta
Postmoderni
teoria
Kriittinen
koulukunta
Post-
strukturalistinen
teoria
Tieteellinen
liikkeenjohto
(Frederik Taylor)
Järestelmäteoria
Kaaos- &
kompleksisuusteoria?
Oppiva
organisaatio
Innovaatio-
johtaminen?
Sense making
”Business
communications” &
”Industrial
communications”
PR!
PR
25
”…public relations [is] the management of
mutually influential relationships within a web of
stakeholder and organizational relationships”
(Coombs & Holladay, 2007, 26, 55–57)
Organisaatiokeskeinen
näkemys
Mediakeskeinen
näkemys
Realistinen
näkemys
(Coombs & Holladay, 2007, 26, 55–57)
SIDOSRYHMÄSUHTEIDEN HOITO
Mikä on stake?
Sidosryhmien potentiaalinen valta
Viestien välittämistä ja kuuntelemista,
suhteiden rakentamista
27
AVAINKÄSITTEITÄ
Sidosryhmä: ”any group that can affect or be affected by the actions of an organization” (Freeman, 1984)
Tilanneteoria & teemojen hallinta (Issues management, Gruning & Hunt, 1984)
Leimahtava julkisuus (Iivonen & Åberg, 2009; Aula & Åberg, 2012)
”Me emme halua lasten kauneuskisoja
Suomeen”
29
30
Kuvan lähde: http://tapiotuomola.blogspot.fi/2013/08/soneran-laiton-
markkinointikampanja.html#.UkuwhWSW4fk
YHTEEVETO
Organisaatioviestintää voi tutkia monen eri nimikkeen alla
”Organisaatioviestintä” teoreettisempaa, organisaation mikrotason käytäntöjen sekä viestintäjärjestelmän tutkimista. Voi olla funktionalistista, tulkinallista tai kriittistä.
PR ja CC ovat funktionaalisia, viestintäfunktion toimintaa tutkivia, painotus julkisuuksien/yleisöjen tarkastelussa (sisällä ja ulkona)
Erilaiset teoreettiset taustaolettamukset johtavat erilaisiin tapoihin käsitteellistää viestintä ja organisaatio (metateoriat)
32