johdatus viestintään, teema 3: joukkoviestintä
DESCRIPTION
Johdatus viestintään, teema 3: joukkoviestintä. Leif Åberg kevät 2008. Yleisöviestintä. pääasiassa yksisuuntaista viestintää lähetysjärjestelmästä vastaanotto-järjestelmään palaute voi olla epäsuoraa, vähäistä ja viivästynyttä. Jaottelu: osin päällekkäisiä käsitteitä. - PowerPoint PPT PresentationTRANSCRIPT
Johdatus viestintään,teema 3:
joukkoviestintäLeif Åbergkevät 2008
Yleisöviestintä
• pääasiassa yksisuuntaista viestintää lähetysjärjestelmästä vastaanotto-järjestelmään
• palaute voi olla epäsuoraa, vähäistä ja viivästynyttä
Jaottelu: osin päällekkäisiä käsitteitä
• Kohde- tai pienjoukkoviestintä: viestintätapahtumaan osallistuville järjestelmille on asetettu rajoituksia kuten– tietyn yhteisön jäsenyys, tai – voimavarat tai järjestelmän koko asettavat
rajoituksia, kuten pienkustannustoiminta
• vertaisviestintä (liikenneministeriön käsite): verkkopohjaista pull-tyyppistä viestintää
• joukkoviestintä: yksi lähettäjä lähettää sanomansa samanaikaisesti viestimiä käyttäen vastaanottajaryhmälle, jonka koolle tai koostumukselle ei ole etukäteen asetettu rajoituksia
Push- ja pull -mediat(Negroponte)
Push• perinteiset, pääosin
yksisuuntaiset mediat• “työntävät” tietoa
vastaanottajille
Pull• uudet, vuorovaikut-
teiset verkkomediat• vastaanottajat “vetä-
vät” haluamaansa tietoa medioista
Yleisöviestintä
kent
täto
imitt
ajat
uutis-toimistot
joukko-viestin
Joukkoviestintä prosessina
Kaksi funktiomallia
Joukkoviestinnän tehtävät (Laswell ja Wright)
1 ympäristön tarkkailu: uutistoiminta
2 vaikutteiden yhdistäminen: kommentit
3 yhteisen perinteen siirtäminen, sosiaalistaminen: kasvatus
4 viihdyttäminen: viihde5 toiminta markkinoinnin
jatkeena: mainonta ja ilmoittelu
Journalismin tehtävät (Kunelius, Nieminen ja Pantti )
1 tiedon tarjoaminen kansalaisille mielipiteenmuodostukseen
2 valvominen ja kritisointi: vahtikoira
3 foorumin tarjoaminen eri näkemyksille ja toimijoille
4 päättäjiä ja kansalaisia yhdistävän dialogin tuottaminen
5 me-hengen tuottaminen: yhteisiä kokemuksia
6 vallitsevien arvojen uusintaminen
Joukkoviestinnän käyttösyymallit
• 1930-luvulla Lazarsfeld, Herta Herzog• miksi viestimiä seurataan?• etsitään hyötyä ja palkkioita; aineellista tai
aineetonta, välitöntä tai viivästynyttä• 1970-luvulta uusi nousu: Katz, Blumler,
Palmgreen, Rosengren, Tannenbaum
Käyttösyyt McQuailin mukaan
– irtiotto tai huvitus• paetaan rutiineja, rasituksia ja omia ongelmia• puretaan turhia paineita
– henkilökohtaiset suhteet• kumppanuussuhteita välineissä esiintyviin
– identiteetin uusintaminen• toiminta minän viitepisteenä• oman elämän ilmaiseminen• arvojen vahvistaminen ja uusintaminen
– ympäristön tarkkailu ja tiedonhankinta
Päiväjärjestysmalli (Noelle-Neumann; Shaw ja McCombs)
1) sosiaalisena olentona ihminen tarkkailee jatkuvasti ympäristöään
2) tarkkailu tapahtuu oman observoinnin, keskinäisviestinnän ja yhä enemmän joukkoviestinnän kautta
3) joukkoviestinnän vaikutukset
vähäiset, kun• asenteet jäykät• viestimet erimielisiä• asia vanha, siitä on jo
asenne• omat tiedot toisen-
laisia kuin viestimissä kuvatut
suuret, kun• asenteet joustavia• viestimet samaa mieltä• uusi asia, ei entisiä
asenteita• omat tiedot saman
suuntaisia kuin viestimissä kuvatut
4) joukkoviestintä “määrää” puheenaiheet keskinäisviestintää varten eli joukkoviestintä määrää kansallisia päiväjärjestyksiä, agendoja
5) joukkoviestinnän pääasialliset vaikutukset ovat siten epäsuoria
Tuoreita journalistisia malleja
• public journalism, kansalaisjournalismi• market-driven journalism
Public Journalism, kansalaisjournalismi
(Jay Rosen, David Merritt)
• puhutaan ihmisille tärkeistä asioista
• ihmisille luontevalla tavalla: keskustellen, väitellen
• kysellen toiminnan eettistä ja arvoperustaa
• pyrkien mobilisoi-maan toimintaa
• poikkeuksellista: yhdistää tutkimuksen ja käytännön
Kansalaisjournalismi: perusperiaatteet
• julkisuudet syntyvät kaikkialla, missä siirrämme kiinnostuksemme yksityisyydestämme yhteisiin asioihin
• kansalaisyhteiskunta on osallistumista ja toimintaa yhteisten asioiden hoitamiseksi
• journalismin tehtävänä on tukea ja tarvittaessa luoda näitä julkisuuksia, jotta kansalaisyhteiskunta syntyy
perusperiaatteet jatkuvat ...• journalismi ei ole vallan vahtikoira vaan yhteistoiminnan
organisoija• journalismin pitäisi siis käsitellä sellaisia asioita kuten
– mitkä asiat ovat ihmisille tärkeitä (what matters to citizen)– selvittää ja paljastaa vaihtoehtoja, joiden eteen yhteisö joutuu– yllytyksiä keskusteluun, joka on välttämätöntä
• journalismin EI pitäisi käsitellä sellaisia asioita kuin– mitä poliitikot kertovat tai myyvät (what politicians tell or
sell)– kuka on nousussa, kuka laskussa– mikä on ammatillisesti oikeaoppista
Market-Driven Journalism John McManus
• kaupallisen uutistuotannon malli• vrt Kuneliuksen kahden kierron malli
Uutistuotannon ympäristö(kulttuuri, lait ja säännökset, teknologia)
Sijoittajat ja omistajat
Emoyhtiö
Mainos-tajat
Uutis-lähteet
Mediayritys
UutisosastoJournalistisetnormit
Markkina-normit
OrganisaatiokulttuuriUutisten tekijätUutispäätökset:
etsintä, valinta, raportointi
KuluttajatSuuri yleisö
pääomaa, ohjausta
pääomaa, policy
voitto, vaikutusvalta
tuotot, vaikutusvalta$
huomiohuomio
tieto
huomio, $sisällöt
Suomalainen mediamaisema
• Sanoma- ja aikakauslehdistö hallitsee mediataloutta
• Radio ja tv hallitsevat ajankäyttöä• Internet nousussa• Median omistus keskittyy• Yleisöt pirstoutuvat• Journalismi muuttuu sisällöntuotannoksi??• Internetistä sähköisen median tärkein jakelutie??
Joukkoviestinnän päivittäinen käyttö Suomessa, minuuttia
388427 440 455 461
480510
562 560
466
300
360
420
480
540
600
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
huom: tiedon keruutapa muuttunut 2006: aiemmin kyselylomake, vuonna 2006 puhelinhaastattelu.TNS Gallupin mukaan muutos ei ole todellisuudessa näin dramaattinen!
Joukkoviestinnän päivittäinen käyttö Suomessa 2004minuuttia ja % kokonaisajasta
37 %
30 %
2 %3 %
9 %6 % 5 %2 %
6 %
televisio 207 minradio 169 minvideo/DVD 11 minäänitallenteet 18 minsanomalehdet 48 minaikakauslehdet 33 minkirjat 29 minmuu kirjallinen 10 minInternet 33 min
Joukkoviestinnän päivittäinen käyttö Suomessa 2006minuuttia ja % kokonaisajasta
36 %
28 %
3 %
6 %
8 %4 % 5 % 1 %
9 %
televisio 171 min
radio 130 min
video/DVD 12 min
äänitallenteet 26 min
sanomalehdet 36 min
aikakauslehdet 20 min
kirjat 25 min
Ilmais- ja noutolehdet 6 min
Internet 40 min
Lähde: TNS Atlas Intermedia 2006/TNS Gallup Oy
Suhteelliset käyttömuutokset2004, % 2006, % Ero, %-yksikköä
Televisio 37 36 - 1%
Radio 30 28 - 2%
Videot/DVD:t 2 3 + 1%
Äänitallenteet 3 6 + 3%
Sanomalehdet 9 8 - 1%
Aikakauslehdet 5 4 - 1%
Kirjat 5 5 0
Ilmais- ja noutolehdet
2 1 - 1%
Internet 6 9 + 3%
Kaikki viestimet yhteensäKeskimäärin päivässä käytetty aika, minuuttia, v 2006 (keltainen,
ylin pylväs) v 2004 (vihreä, keskipylväs ja v 2000 (turkoosi, alin pylväs). Kaikki viestimet v 2006 yhteensä 7 t 46 min, v 2004 yhteensä 9 t 20 min,
v 2000 yht 7 t 38 min
171
130
36
25
40
26
12
6
207
169
48
29
33
33
18
11
10
2
142
142
38
25
42
14
36
12
2
5
0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240
Televisio
Radio
Sanomalehdet
Kirjat
Aikakauslehdet
Internet
Äänitallenteet
Video/DVD
Ilmais- ja noutolehdet
Suoramainontamin
2006 2004 2000
lähde: TNS Gallup – Kansallinen mediatutkimus 2000, 2004, TNS Atlas Intermedia 2006/TNS
Internetin käyttö Suomessa1000 käyttäjää
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
joskusviikottainpäivittäinLin. (joskus)Lin. (viikottain)Lin. (päivittäin)
(Lähde: Taloustutkimus Oy, Web & Mobile Tracking / maalis-huhtikuu 2007)
Internetin käyttö Suomessa
• Internetin käyttäjämäärän vuosikasvu enää noin 2 %. Viikoittain ja päivittäin käyttävien osuudet selvemmin kasvussa.
• Noin 3,0 miljoonaa viikkokäyttäjää, lähes 2,5 miljoonaa päivittäiskäyttäjää
• eniten kasvussa: viikoittainen/päivittäinen kotikäyttö
(Lähde: Taloustutkimus Oy, Web & Mobile Tracking /maalis-huhtikuu 2007)
Nuorten verkkoviestintä lisääntyy vauhdilla
• Erityisen suosittuja ovat pikaviestipalvelut, kuten Messenger. Pikaviestipalveluja käyttää noin 70 % 15-24-vuotiaista.
• Erilaisiin verkossa toimiviin yhteisöihin ja ryhmiin kuuluminen on nuorille tärkeää. ”Jos kaikki muut ovat ”mesessä”, sieltä pois jääminen tarkoittaa ryhmän ulkopuolelle joutumista“
• 15-24-vuotiaiden internetissä viettämä aika on lisääntynyt viime vuosien aikana merkittävästi. Internetiä viikoittain käyttävät, joita on tässä ikäryhmässä peräti 95 %, viettävät netissä jo keskimäärin noin 10 tuntia viikossa.
• Lähde: Taloustutkimus, Web & Mobile Tracking / maalis-huhtikuu 2007 ja tutkimuspäällikkö Lotta Nivari
(Lähde: Taloustutkimus Oy, Web & Mobile Tracking / maalis-huhtikuu 2007)
Internetin käyttäjien profiiliverrattuna koko väestöön
Internetin käyttäjien osuuseri väestöryhmissä
Koko väestö
Internetin käyttäjät
Internetiä päivittäin/
lähes päivittäin käyttävät
% % %SukupuoliNainen 50 50 50Mies 50 50 50
Ikä15-24 vuotta 16 20 2225-34 vuotta 15 19 2235-49 vuotta 27 32 3250-59 vuotta 27 24 2060-79 vuotta 15 6 4Keskiarvo 45,0 40,2 38,0
AsuinpaikkakuntaHelsinki 10 11 13Espoo/Vantaa/Kauniainen 9 10 11muu pääkaupunkiseutu 5 6 6muu yli 50.000 as. kaup. 22 22 24muu kaupunki 29 28 26muu kunta 24 22 20
%
Kaikki 80
SukupuoliNainen 79Mies 81
Ikä15-24 vuotta 10025-34 vuotta 9835-49 vuotta 9550-64 vuotta 7265-79 vuotta 30
AsuinpaikkaPääkaupunkiseutu 89Muu yli 50 000 asukkaan kaupunki 81Muu kaupunki 77Muu kunta 74
Internetin käyttösyyt
– yleisimpiä olivat sähköpostin käyttö ja tietojen etsiminen www-sivuilta
– laskujen maksu internetin kautta oli myös erittäin yleistä: neljä viidestä maksoi niitä ainakin joskus, runsas puolet ”hyvin usein”.
– Melko yleistä: uutisryhmien seuraaminen, tilaus- ja ostopalvelut sekä ohjelmien hakeminen internetistä tietokoneeseen
– Viihdepalveluita käytti puolestaan joka kolmas.
Lähde: Suomen Gallup, Intermediatutkimus 2002, Ympäristöministeriö 2004
Arvostetuimmat verkkobrändit 2006:(lähde: Taloustutkimus 2006, 4700 internet käyttäjää
Taloustutkimus Oy:n internet-panelissa)
1. Google 2. YTV Reittiopas 3. HelMet (Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen yhteinen haku- ja
varausjärjestelmä)4. Ilmatieteen laitos 5. Telkku.com 6. VR 7. Finlex 8. Wikipedia 9. Osuuspankin verkkopankki 10. Yle 11. Kansalaisen karttapaikka 12. Työvoimatoimisto/mol.fi 13. YTJ (patentti- ja rekisterihallituksen ja verohallinnon yhteinen yritystietojärjestelmä)14. Tiehallinto 15. Vero.fi 16. Nordea Solo 17. Lippupalvelu 18. MBNet (MikroBitti-lehden digitaalinen jatke)19. Foreca 20. Matkahuolto
Kiinteät liittymät ja matkapuhelinliittymät 100 asukasta kohti vuosina 1990 ja 1995–2006. Lähde: Tilastokeskus
Matkapuhelimista lähteneiden tekstiviestien määrä sekä tekstiviestit keskimäärin liittymää kohden vuosina 2002-2006
0,000
0,500
1,000
1,500
2,000
2,500
3,000
3,500
viestien määrä,miljardia viestiä
1,325 1,647 2,193 2,728 3,088
2002 2003 2004 2005 2006
0
100
200
300
400
500
600
Tekstiviesten määräliittymää kohtivuodessa
293 347 439 507 544
2002 2003 2004 2005 2006
Lähde: Tilastokeskus, Televiestintä 2006
Suomen matkapuhelintietoa vuodelta 2006
• 78 prosenttia puheluista ja 71% puheluminuuteista soitettiin matkapuhelimista (noin 4,5 miljardia puhelua)
• Lähetettyjen tekstiviestien määrä kasvoi 13 prosenttia edellisvuodesta: vuoden 2006 aikana viestejä lähetettiin kaikkiaan huikeat 3,1 miljardia kappaletta eli keskimäärin 544 viestiä liittymää kohti vuodessa
• Multimediaviestejä 21,6 miljoonaa/v, 35% enemmän edellisvuoteen verraten
• Vuoden 2006 lopussa matkapuhelinliittymiä oli 108 ja kiinteitä puhelinliittymiä 36 sataa asukasta kohti
• Laajakaistaliittymiä vuoden 2006 lopussa 1.4 miljoonaa
Lähde: Tilastokeskus, Televiestintä 2006
Mediayhteiskunta?
• Väitteitä median vallan kasvusta tarkasteltava kriittisesti
• Median valta on kuviteltua valtaa• Valta on suhde (ihmisten, organisaatioiden ja
instituutioiden välillä)• Median roolia yhteiskunnassa tarkasteltava
suhteessa muihin instituutioihin ja organisaatioihin
Medioituminen
• Media on eräs todellisuutta koskevan tiedon ja tulkintojen lähde
• ’mediatodellisuuden’ ja muun todellisuuden raja hämärtyy: mediatapahtumat
• media on osa instituutioiden ja organisaatioiden toimintaympäristöä: julkisuuden hallinta, medialogiikan tuntemus
• esimerkki: politiikan medioituminen
Medioituminen arkielämän tasolla
• median kulutus suurta• medialla tärkeä rooli tiedon, tulkintojen ja
kokemusten välittäjänä• maailmankuva, puheenaiheet, muodit,
identiteetti, yhteisöt
Medioituminen instituutioiden tasolla
• mediasta tullut tärkeä osa instituutioiden ja organisaatioiden toimintaympäristöä
• media välittää instituutioiden vuorovaikutusta
• instituutiot mukautuvat median toimintalogiikkaan pyrkiessään julkisuuden hallintaan
Medioituminen politiikassa
• Mediasta tullut tärkeä politiikan areena• politiikka mukautuu median toimintalogiikkaan
(henkilöt, viihde, yksityiselämä, draama, vuodot..)→ symbioosi ja/vai kulttuurien törmäys
• poliitikot käyttävät mainostoimistoja ja pr-ammattilaisia hallitakseen julkisuutta
• gallupit, imagopolitiikka, intiimin politiikka: poliittinen kulttuuri muuttuu
Poliitikkojen ja median suhteet murroksessa
• kunnioitus: politiikan autonomia vahva• symbioosi: vaihtosopimus,
molemminpuolinen hyötysuhde• medioituminen: median logiikka ohjaa,
poliitikot pyrkivät julkisuuden hallintaan
Poliitikkojen yksityiselämä
• perinteisesti ollut tabu• paljastusten aika (Saksa, Britannia, Ranska)• skandaalien leviäminen maiden rajojen yli• osa kampanjajournalismia• poliitikkojen yritykset vahvistaa
yksityisyyden suojaa lainsäädännöllä epäonnistuneet
• sananvapaus vastaan yksityisyyden suoja