jari keinänen yhteisÖllisyyden haasteet · median riippumattomuus poliittisista puolueista....

YHTEISÖLLISYYDEN HAASTEET – Opettajan aineisto

© Jari Keinänen & Atena Kustannus Oy 2015

Jari Keinänen YHTEISÖLLISYYDEN

HAASTEET

OPETTAJAN AINEISTO


OPETTAJALLE:

•  Yhteisöllisyyden haasteet -kirjan opettajan aineisto sisältää dioja ja pohdintatehtäviä hyödynnettäväksi oppitunneilla.

•  Voit käyttää aineistoa sellaisenaan tai muokata siitä itsellesi sopivan kokonaisuuden.

•  Aineiston käyttö edellyttää Powerpoint 2003 tai uudempaa Powerpoint-ohjelmaversiota. Aineiston joidenkin elementtien toimivuus eri ohjelmaversioissa voi vaihdella. Suosittelemme aineiston toimivuuden testaamista ennen sen käyttöä oppitunneilla.

•  Aineiston käyttöoikeus on henkilökohtainen. Alkuperäistä aineistoa tai verkkopalvelun käyttäjätunnuksia ei saa luovuttaa muille.

•  Alkuperäinen aineisto: –  © Jari Keinänen ja Atena Kustannus Oy –  Tekijät vastaavat vain alkuperäisen aineiston sisällöstä. –  Kuvalähteet on merkitty kunkin kuvan kohdalle. Jos sama kuva esiintyy aineistossa

useammin kuin kerran, kuvalähde on mainittu ensimmäisen kuvan yhteydessä. –  ISBN 978-952-300-141-1 (sähköinen aineisto), ISBN 978-952-300-142-8 (tuloste)


Yhteisöllisyyden haasteet Luku 1

Yhteiskunta filosofian tutkimuskohteena


POHDI JA OTA KANTAA:

•  Yhteiskunta on ikivanha ilmiö. Miksi ihmiset ovat eläneet ja elävät yhteiskunnissa?

•  Miten yhteiskunta näkyy arjessasi?

•  Kumpi on perustavampi, yksilö vai yhteiskunta? Onko yhteiskunta yksilöiden tuote vai ovatko yksilöt yhteiskunnan tuotteita?

•  On väitetty, että yhteiskuntaa ei oikeastaan ole olemassa. On vain yksilöitä ja heidän käyttäytymisensä. Oletko samaa mieltä?


YHTEISKUNNAN PIIRTEITÄ

•  Kansalaiset – joukko ihmisiä, joiden välillä on vuorovaikutus- ja riippuvuussuhteita

•  Maa-alue, valtion rajat •  Oma kulttuuri: tavat, perinteet, kieli, taide, arvot, asenteet jne. •  Hallinto ja poliittinen järjestelmä •  Järjestyksenpito: lait, oikeuslaitos, poliisi •  Puolustus: armeija •  Talousjärjestelmä: tuotanto, omistus, työnjako, elinkeinot, yritystoiminta, rahoitus

jne. •  Kasvatus- ja koulutusjärjestelmä •  Sosiaalipalvelut: terveydenhoito, lastenhoito, vanhustenhoito jne. •  Tekniset palvelut: liikenne, jätteet, tietoliikenne, vesi, energia jne. •  Tiedonvälitys (julkisuus, media)


YHTEISKUNTAMUOTOJA

•  Poliittinen järjestelmä luokitusperusteena:

–  Yksinvalta (esim. tyrannia), harvainvalta (esim. aristokratia), monien valta (esim. demokratia) jne.

•  Talous luokitusperusteena:

–  Keräily-yhteiskunta, maanviljelysyhteiskunta markkinatalousyhteiskunta, teollisuusyhteiskunta jne.

•  Kehitysvaihe luokitusperusteena:

–  Feodaaliyhteiskunta, sääty-yhteiskunta, porvarillinen yhteiskunta jne.


YHTEISKUNTAFILOSOFIAN KYSYMYKSIÄ

•  Mikä on yhteiskunnan tarkoitus? •  Millainen yhteiskuntamuoto on paras? •  Mitä tarkoitetaan oikeudenmukaisuudella? •  Mitä on tasa-arvo ja miten se toteutuu? •  Miten valta pitäisi yhteiskunnassa jakaa? •  Miten yhteiskunnan talous pitäisi järjestää? •  Miten yhteiskuntien väliset suhteet pitäisi ymmärtää? •  Mitkä ovat nyky-yhteiskuntien haasteet ja kehitysnäkymät?


ETSI JA POHDI (oppikirja s. 18–21):

1.  Millainen on yhteiskuntafilosofian suhde muihin filosofian osa-alueisiin?

2.  Millainen on yhteiskuntafilosofian ja politiikan suhde?




Miksi yhteiskuntia on?



•  ”Ihminen ei voi elää hyvää elämää yhteiskunnan ulkopuolella.”

•  ”Kaikki ihmisten välinen eriarvoisuus on yhteiskunnallista alkuperää.”

•  ”Elämä epäoikeudenmukaisessa yhteiskunnassa on parempaa kuin elämä yhteiskunnan ulkopuolella.”

•  ”Kysymys oikeudenmukaisuudesta tai hyvästä elämästä voi nousta vain yhteiskunnan sisällä.”


YHTEISKUNTIEN FILOSOFINEN PERUSTA (oppikirja s. 24–32)

1.  Yhteiskuntien syntyä voidaan tarkastella historiallisesta tai filosofisesta näkökulmasta. Miten?

2.  Yhteisössä eläminen kuuluu Aristoteleen mielestä ihmisen olemukseen. Miksi? 3.  Miten Aristoteles perustelee kaupunkivaltioiden olemassaolon? 4.  Thomas Hobbesin ihmiskäsitys poikkeaa Aristoteleen käsityksestä. Miten? 5.  Hobbesin käsitys yhteiskunnan synnystä perustuu luonnontilahypoteesiin ja

yhteiskuntasopimuksen ajatukseen. Miten? 6.  Miten Adam Ferguson on kritikoinut Hobbesin teoriaa? 7.  Miksi John Locke piti yhteiskuntasopimuksen ajatusta tärkeänä? 8.  Miten Locken yhteiskuntasopimusteoria poikkeaa Hobbesin teoriasta? 9.  Millainen on Jean Jacques Rousseaun näkemys luonnontilasta ja

yhteiskuntasopimuksen tehtävästä? 10.  Mitä Rousseau tarkoittaa yleistahdolla? Miten yleistahto toteutuu? 11.  Miten yhteiskuntasopimusteorioita on arvosteltu?


YHTEISKUNNAN PERUSTA ARISTOTELEEN MUKAAN

•  Ihminen on zoon politikon, yhteisöllinen eläin.

•  Yhteiskunnat ovat olemassa ihmisen hyvää elämää varten.

•  Ihmisen olemus voi täysimittaisesti toteutua vain kaupunkivaltiossa.

Kuv

aläh

de: h

ttp://

en.w

ikip

edia

.org

/wik

i/Aris

totle


YHTEISKUNNAN PERUSTA THOMAS HOBBESIN MUKAAN

•  Luonnontilassa ihmisten elämä olisi turvatonta eloonjäämiskamppailua.

•  Yksilöt solmivat yhteiskuntasopimuksen vapautuakseen luonnontilan anarkiasta.

•  Yksilöt luopuvat täydellisestä vapaudestaan ja alistuvat lakien ohjaamiksi.

•  Yhteiskuntasopimuksen toteutumista valvoo voimakas armeija ja poliisi. K

uval

ähde

: ht

tp://

en.w

ikip

edia

.org

/wik

i/Tho

mas

_Hob

bes


YHTEISKUNNAN PERUSTA JOHN LOCKEN MUKAAN

•  Ihmisellä on taju luonnollisista oikeuksista ja kyky empatiaan.

•  Luonnontilan ongelma on objektiivisen tuomarin puute.

•  Yksilöt solmivat yhteiskuntasopimuksen turvatakseen omistusoikeutensa.

•  Omaisuutta voi olla vain lakien säätelemässä yhteiskunnassa.

Kuv

aläh

de: h

ttp://

leon

ardo

oh.w

ordp

ress

.com

/lock

e/


YHTEISKUNNAN PERUSTA JEAN-JACQUES ROUSSEAUN MUKAAN

•  Luonnontila oli jalojen villien sopusointuista ja tasa-arvoista elämää.

•  Eriarvoisuus ja ahneus ovat modernin yhteiskunnan tuotteita.

•  Yhteiskuntasopimuksen tehtävä on varmistaa yleistahdon toteutuminen.

•  Yleistahto = kaikkien kansalaisten etujen mukainen päätöksenteko.

•  Yleistahto toteutuu parhaiten pienten yhteisöjen suorassa demokratiassa.

Kuv

aläh

de: h

ttp://

en.w

ikip

edia

.org

/wik

i/Jea

n-Ja

cque

s_R

ouss

eau




Millainen yhteiskunnan pitäisi olla?



•  ”Ihminen on käynyt Kuussa, joten hän kykenee aikaansaamaan myös täydellisen yhteiskunnan, jos haluaa.”

•  ”Täydellisessä yhteiskunnassa ei ole sosiaalista eriarvoisuutta missään muodossa.”

•  ”Täydellisen yhteiskunnan esteenä on ihmisluonto.” •  ”Paremmasta yhteiskunnasta haaveileminen on turhaa.” •  ”Mitä rikkaampi yhteiskunta, sitä paremmin sen kansalaiset

voivat.” •  ”Täydellinen yhteiskunta ei voi olla demokratia, sillä suurin

osa kansasta ei kykene järkeviin poliittisiin päätöksiin.”


UTOPIAT ELI IHANNEYHTEISKUNTATEORIAT

•  Filosofien näkemyksiä ja ajatuskokeita parhaasta mahdollisesta yhteiskunnasta.

•  ”Utopia” viittaa Thomas Moren (1478–1535) romaaniin Utopia, joka kuvaa onnellista yhteiskuntaa.

•  Utopioiden taustalla on usein filosofien tyytymättömyys omaan yhteiskuntaan.

•  Utopioita on arvosteltu tosiasioiden sivuuttamisesta ja epärealistisesta ihmiskuvasta.

•  Utopismi on motivoinut yhteiskunnallista ääriajattelua ja terrorismia.

•  Tunnettuja utopisteja ovat mm. Platon ja Karl Marx.


PLATON (427–347 eaa.)

Kuv

aläh

de: h

ttp://

ww

w.a

ncie

nt.e

u/pl

ato/


PLATONIN IHANNEYHTEISKUNTA (s. 37–42)

1.  Miksi Platon pitää työnjakoa hyvän yhteiskunnan edellytyksenä 2.  Millainen on Platonin ihmiskäsitys? 3.  Millainen on Platonin käsitys ihanneyhteiskunnan työnjaosta ja

luokkajärjestelmästä? 4.  Äänestäisitkö Platonin ehdottaman järjestelmän puolesta vai sitä

vastaan? Perustele kantasi.

5.  Millainen on Platonin kuvaama hallitsijoiden kasvatusohjelma? 6.  Millaisia ehtoja ja vaatimuksia liittyy hallitsijan asemaan? Mitä mieltä

itse olet niistä? 7.  Millaiset ovat hallitsijan valtaoikeudet ja -keinot?

8.  Filosofeista tulisi Platonin mukaan hyviä hallitsijoita. Miksi? Oletko samaa mieltä?


YHTEISKUNTALUOKAT PLATONIN IHANNEYHTEISKUNNASSA

•  Yhteiskuntien kehnous johtuu väärien ihmisten valikoitumisesta johtajiksi.

•  Hyvässä yhteiskunnassa kansalaisten tehtävät määräytyvät hallitsevan sielunosan mukaan.

•  Ihmisellä on kolme sielunosaa: järki, tunne ja halu (vietti). •  Järjen hallitsemat sopivat johtajiksi, tunteen hallitsemat sotilaiksi ja

halun hallitsemat työläisiksi. •  Hyvässä yhteiskunnassa kukin yhteiskuntaluokka keskittyy vain

omiin tehtäviinsä. •  Johtajien erityishyve on viisaus, sotilaiden rohkeus ja työläisten

kohtuus. •  Kaikkien kansalaisten yleishyve on kohtuus.


OIKEUDENMUKAINEN HALLITSIJA

•  Hallitsijaksi sopivat erotetaan vanhemmistaan jo lapsina ja siirretään yhteiskunnan kasvatettaviksi.

•  Vain pitkän ja vaativan hallitsijakoulutuksen läpäisseet ovat riittävän oikeamielisiä ja järkeviä toimiakseen hallitsijoina.

•  Hallitsijan on elettävä vaatimattomasti, vailla omaisuutta, perhettä ja normaaleja sukulaisuussuhteita.

•  Hallitsija päättää kaikista yhteiskunnan asioista: ulkopolitiikasta, tiedonvälityksestä, taiteesta, taloudesta jne.

•  Parhaita hallitsijoita olisivat filosofit, sillä heillä on järkeilyyn perustuva näkemys oikeudenmukaisuuden ideasta.



•  ”Parhaan yhteiskunnan sijasta on tavoiteltava vähiten huonoa.”

•  ”Iso joukko on usein parempi päättäjä kuin viisainkaan yksinvaltias.”

•  ”Hyvää hallitsijaa ei voi tulla sellaisesta, joka ei ole koskaan tehnyt muita töitä.”

•  ”Hyvää hallitsijaa ei voi tulla sellaisesta, joka on tehnyt vain muita töitä.”


ARISTOTELEEN UTOPIAKRITIIKKI

•  Platonin totalitaristisessa ihannevaltiossa vain hallitsijoilla on kansalaisen asema.

•  Eri näkökulmat huomioidaan sitä paremmin, mitä useammat osallistuvat päätöksentekoon.

•  Tavalliset kansalaiset voivat olla joissakin asioissa parempia päättäjiä kuin eliitti.

•  Kommunismi on ihmisluonnon vastainen järjestelmä. •  Yhteiskunnan kehittämisen lähtökohtana pitää olla empiiriset

havainnot todellisista yhteiskunnista, ei utopiat. •  Ei ole olemassa yhtä oikeaa yhteiskuntamuotoa – hyvä

yhteiskunta voi toteutua monella tavalla.


HYVÄT JA HUONOT YHTEISKUNTAMUODOT (s. 44–45)

1. Mitkä ovat Aristoteleen mukaan hyvän yhteiskunnan edellytyksiä?

2. Miksi monarkia, aristokratia ja politeia ovat hyviä yhteiskuntia?

3. Miksi tyrannia, oligarkia ja demokratia ovat huonoja yhteiskuntia?

4. Miksi monarkia ja aristokratia toteutuvat harvoin? 5. Miksi politeia on paras toteutettavissa oleva yhteiskunta? 6. Edustaako Suomen poliittinen nykyjärjestelmä mielestäsi

politeiaa, demokratiaa vai oligarkiaa?


HYVÄT JA HUONOT YHTEISKUNTAMUODOT (s. 44–45)

•  Hyvä yhteiskunta takaa kaikille kansalaisille mahdollisuuden elää ihmisen olemuksen mukaista hyvää elämää.

•  Hyvässä yhteiskunnassa viisas yksinvaltias (monarkia), viisas eliitti (aristokratia) tai keskiluokka (politeia) hallitsee kaikkien parhaaksi.

•  Huonossa yhteiskunnassa heikkoluonteinen tyranni (tyrannia), rikas eliitti (oligarkia) tai köyhä kansa (demokratia) hallitsee omaksi parhaakseen.

•  Aito monarkia ja aristokratia toteutuvat harvoin. •  Varmimmin toteutuva hyvä yhteiskunta on politeia, sillä

keskiluokka ymmärtää köyhiä muttei kadehdi rikkaita.


IHANNEYHTEISKUNTA KEHITYKSEN PÄÄMÄÄRÄNÄ

•  G. W. Hegelin ja Karl Marxin mukaan ihmiskunnan historia on kehitystä kohti ihanneyhteiskuntaa.

•  Hegelin mukaan kehitys on hengen vapautumista materian kahleista. •  Kehityksen tasot Hegelin mukaan: subjektiivinen henki, objektiivinen

henki ja absoluuttinen henki. •  Objektiivisen hengen tason ilmentymiä ovat valtio, lait ja

virkamieskunta. •  Absoluuttisen hengen tasolla tiede, taide, uskonto ja filosofia

kukoistavat vapaana materian kahleista. •  Marxin mukaan kehityksen moottori on materia, ei henki. •  Muutokset hengessä (ajattelussa) heijastavat muutoksia aineellisissa

(taloudellisissa) olosuhteissa.


G. W. HEGEL (1770–1831)

Kuv

aläh

de:

http

://en

.wik

iped

ia.o

rg/w

iki/G

eorg

_Wilh

elm

_Frie

dric

h_H

egel


YHTEISKUNTAELÄMÄN TASOT HEGELIN MUKAAN

•  Perheen tasolla kansalaisten ajattelua hallitsee lasten ja sukulaisten hyvinvointi.

•  Kansalaisyhteiskunnan tasolla kansalaiset toimivat taloudellisen hyödyntavoittelun yhteistyökumppaneina.

•  Kansalaisyhteiskunnan tuotteita ovat työnjako sekä yhteiskuntaluokat ja näiden eturistiriidat.

•  Valtion tasolla kansalaiset toimivat eturistiriitojen yläpuolella objektiivisina lainsäätäjinä ja poliittisina päättäjinä.

•  Valtion tason rakenteita ovat mm. kuningas, valtiopäivät ja virkamieskunta.


KARL MARX (1818–1883)

Kuv

aläh

de:

http

://sp

arta

cus-

educ

atio

nal.c

om/T

Um

arx.

htm


MARXIN MATERIALISTINEN YHTEISKUNTAKÄSITYS (s. 48–51)

1.  Miten Marxin näkemys valtiosta poikkeaa Hegelin näkemyksestä?

2.  Millainen on Marxin näkemys yhteiskunnan rakenteesta? 3.  Marxin mukaan yhteiskunnan henkinen päällysrakenne

heijastaa aineellista perustaa. Mitä hän tarkoitti? 4.  Mitä Marx ajatteli yhteiskunnan muuttamisesta ja filosofin

tehtävästä?


KAPITALISTINEN YHTEISKUNTA

•  1800-luvun teollisuusyhteiskunnissa vallitsi luokkaristiriita omistavan porvariston (”kapitalistien”) ja työväestön välillä.

•  Työvoiman ylitarjonta mahdollistaa riiston eli työväestön palkkojen ja työehtojen räikeän polkemisen.

•  Seurauksena on kapitalistien vaurastuminen sekä työväestön syvenevä kurjistuminen ja vieraantuminen.

•  Vieraantuminen ilmenee luokkatietoisuuden puutteena ja passiivisena kohtaloon tyytymisenä.

•  Kapitalismin kehityslogiikka johtaa monopolikapitalismiin eli omistuksen keskittymiseen yhä harvempien käsiin.


KOMMUNISTINEN YHTEISKUNTA

•  Kapitalismin luokkaristiriita johtaa vääjäämättä työväestön aseelliseen vallankumoukseen.

•  Työväestö riistää porvaristolta poliittiset valta-asemat ja ottaa tuotantovälineet haltuunsa.

•  Vallankumouksen jälkeen poliittinen valta on keskitetty kommunistiselle puolueelle.

•  ”Proletariaatin diktatuurin” aikana porvarillinen maailmakuva tuhotaan, jonka jälkeen seuraa kommunistinen yhteiskunta.

•  Kommunismissa yhteiskunta omistaa tuotantovälineet ja markkinatalous on korvattu suunnitelmataloudella.

•  Suuria omaisuus- ja tuloeroja ei ole, joten ei myöskään luokkaristiriitoja.


MARXIN YHTEISKUNTAFILOSOFIAN ONGELMIA

1.  Pohtikaa ryhmissä, millaisia ongelmia liittyy Marxin käsitykseen

a)  kapitalistisesta markkinataloudesta ja

b)  kommunistisesta yhteiskunnasta.

2.  Lue oppikirjan s. 54–55 ja vastaa: a)  Millaisia ongelmia liittyi ns. reaalisosialismiin?

b)  Miten heijastusteoriaa voidaan arvostella?

c)  Entä riistoteoriaa?

d)  Entä teoriaa yhteiskunnan muuttamisesta?


LIBERALISMIN HISTORIAA (s. 55–56)

Liberalismi

Klassinen (1600–1800-luku)

Brittiläinen: Locke, Hume,

Ferguson, Smith, Mill

Ranskalainen: Rousseau, Voltaire,

Montesquieu, de Tocqueville, Constant

Uusliberalisimi (1900–2000-luku)

Hayek, Friedman, Nozick

Sosiaaliliberalismi (1900–2000-luku)



•  Miten määrittelisit yksilönvapauden rajat yhteiskunnassa? Mitkä asiat ovat ihmisten ”omia asioita”, joihin valtio ei saa puuttua?

•  Kummassa seuraavista yhteiskunnista haluaisit asua? 1)  Yhteiskunnassa, joka puuttuu kansalaisten elämäntapoihin,

mutta jossa on kattava sosiaaliturva.

2)  Yhteiskunnassa, joka ei puutu kansalaisten elämäntapoihin, mutta jossa on olematon sosiaaliturva.


LIBERALISTINEN YHTEISKUNTA (s. 56–61)

1.  Millainen on liberalistinen käsitys yhteiskunnan tehtävistä?

2.  Miten J. S. Mill määritteli yksilön vapauden rajat yhteiskunnassa?

3.  Millainen on liberalistien käsitys poliittisesta vapaudesta?

4.  Millaisia argumentteja on esitetty vapaan markkinatalouden puolesta?

5.  Mikä on näkymätön käsi?


BRITTILÄISIÄ LIBERALISTEJA

Adam Smith (1723–1790)

John Stuart Mill (1806–1873)

Kuv

aläh

de: h

ttp://

en.w

ikip

edia

.org

/wik

i/Ada

m_S

mith

Kuv

aläh

de: h

ttp://

en.w

ikip

edia

.org

/wik

i/Joh

n_S

tuar

t_M

ill


RANSKALAISIA LIBERALISTEJA

Voltaire (1694–1778)

Benjamin Constant (1767–1830)

Kuv

aläh

de: h

ttp://

de.w

ikip

edia

.org

/wik

i/Ben

jam

in_C

onst

ant

Kuv

aläh

de: h

ttp://

oll.l

iber

tyfu

nd.o

rg/p

eopl

e/vo

ltaire


YÖVARTIJAVALTIO

•  Yhteiskunnan tehtävä on yhteiskuntarauhan valvominen ja perusoikeuksien turvaaminen.

•  Hyvässä yhteiskunnassa on mahdollisimman vähän elämää rajoittavia lakeja, holhousta ja valtiollista kontrollia.

•  Yhteiskunta ei saa estää kansalaisia hyödyntämästä kykyjään ja lahjojaan.

•  Yhteiskunta ei voi eikä sen pidä yrittää taata menestymistä kaikille – jokainen on oman onnensa seppä.

•  J. S. Millin mukaan yksilönvapautta rajoittaa vain vahinkoperiaate ja rajoitetun holhouksen periaate (s. 58).


POLIITTINEN VAPAUS

•  Poliittinen vapaus = kansalaisten yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnan asioihin.

•  Vaikuttamismahdollisuus toteutuu parhaiten äänioikeutena suorassa tai edustuksellisessa demokratiassa.

•  Äänioikeus kuuluu kaikille syntyperästä, yhteiskuntaluokasta, sukupuolesta ja varallisuudesta riippumatta.

•  Mies ja ääni -periaate. •  Tärkeä poliittisen vapauden perusta on sananvapaus ja

median riippumattomuus poliittisista puolueista.


TALOUDELLINEN VAPAUS

•  Vapaa markkinatalous on parempi kuin suunnitelmatalous ja säätelytalous.

•  Talouden moottorina oltava yksilöiden vapaa kilpailu markkinoilla.

•  Egoistinen voiton tavoittelu koituu kaikkien hyödyksi näkymättömän käden (Adam Smith) ohjaamana.

•  Vapaa markkinatalous on tasa-arvoinen: jokaisella on mahdollisuus ja lupa menestyä syntyperästä riippumatta.

•  Tulo- ja varallisuuserot ovat oikeudenmukainen seuraus lahjakkuus- ja ahkeruuseroista.

•  Korkea verotus heikentää talouden perustaa eli yksilöiden halua yrittää ja menestyä.



•  Platonin ja Marxin mukaan yhteiskuntaa ei voi parantaa pikkuhiljaa ja vähän kerrallaan, vaan tarvitaan kertakaikkinen mullistus. Miten tätä voitaisiin perustella?

•  Miten voitaisiin perustella väitettä, että yhteiskuntaa kannattaa parantaa vain vähän kerrallaan ja pikkuhiljaa?

•  Voisiko väkivalta olla jossakin tilanteessa oikeutettu keino yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi vai onko se aina väärä keino?

•  Tuloeroja ja sosiaalista eriarvoisuutta vastustavissa mielenosoituksissa on nyky-Suomessakin kivitetty ikkunoita ja autoja. Mitä mieltä olet tällaisesta toiminnasta?


EDMUND BURKE (1729–1797)

Kuv

aläh

de:

http

://w

ww

.thef

amou

speo

ple.

com

/pro

files

/edm

und-

burk

e-19

0.ph

p


NÄKEMYKSIÄ YHTEISKUNNAN UUDISTAMISESTA

•  Radikalismi –  Väkivaltaiset toimet ovat mahdollisia tai välttämättömiä

utopistisen yhteiskuntaihanteen aikaansaamiseksi. –  Yhteiskunta on uudistettava juuriaan myöten. –  Esim. 1970-luvun marxilainen Punainen armeijakunta.

•  Konservativismi –  Radikaalit uudistamisyritykset johtavat vain huonompaan

yhteiskuntaan. –  Perinteisiin ja vanhoihin menettelytapoihin sisältyy sukupolvien

aikana kiteytynyt viisaus. –  Lähipäätösperiaate (ks. s. 65) –  Edmund Burke


KARL POPPER (1902–1994)

Kuv

aläh

de: h

ttp://

en.w

ikip

edia

.org

/wik

i/Kar

l_P

oppe

r


KARL POPPERIN UTOPISMIKRITIIKKI

•  Yhteiskuntateoriat ovat syntyaikansa tuotteita, joten on mahdotonta suunnitella lopullista ihanneyhteiskuntaa.

•  Mikään yhteiskuntamalli ei takaa onnellisuutta, sillä onnellisuus riippuu myös yksilöllisistä tekijöistä.

•  Diktatuuri on järjestelmänä huono, vaikka diktaattori olisi hyvää tarkoittava. –  Viisainkin diktaattori muuttuu helposti kuuroksi valituksille. –  Hyvä tarkoitus voi jopa laskea kynnystä käyttää äärikeinoja.

•  Utopistinen uudistusyritys on hyppy tuntemattomaan, jonka kaikkia seurauksia ei tiedä kukaan.

•  Yhteiskuntaa pitää uudistaa osa kerrallaan yrityksistä saatu kokemuspalaute huomioiden.


FRANKFURTIN KOULUKUNNAN JÄSENIÄ

Theodor Adorno (1903–1969)

Herbert Marcuse (1898–1979)

Kuv

aläh

de: h

ttp://

en.w

ikip

edia

.org

/wik

i/Cou

nter

cultu

re_o

f_th

e_19

60s

Kuv

aläh

de: h

ttp://

ww

w.o

penc

ultu

re.c

om/2

013/

06/

hear

_the

odor

_ado

rnos

_ava

nt-g

arde

_mus

ical

_com

posi

tions

_.ht

ml


FRANKFURTIN KOULUKUNTA

•  1920-luvulla Saksassa syntynyt marxilainen tutkijaryhmä, joka tutki kapitalistisen yhteiskunnan kulttuuriteollisuutta.

•  Kapitalismissa tuotetaan loputtomasti samankaltaisia, kertakäyttöisiä kulttuurituotteita suurille massoille.

•  Kulttuuriteollisuus turruttaa kansalaiset väärään tietoisuuteen, joka estää heitä näkemästä kapitalismin kuristavaa arkea.

•  Kriittinen tietoisuus voidaan herättää avantgardistisella taiteella, joka rikkoo kaavamaisia ilmaisukeinoja.

•  Jürgen Habermasin mukaan tarvitaan myös emansipatorista tiedettä, joka paljastaa kahlitsevia yhteiskunnallisia rakenteita.




Valta



•  Opettajan ja opiskelijan suhde koulussa on valtasuhde. Onko se mielestäsi hyvä vai huono asia?

•  Opiskelijat voivat myös olla vallan käyttäjiä suhteessa opettajiin. Miten?

•  ”Vallan keskittäminen yhdelle on aina paha ja vallan jakaminen monille aina hyvä.”

•  Runoilija Paavo Haavikko kirjoittaa teoksessaan Puhua, vastata, opettaa: ”Tosi herkut ovat raakoja, osterit, lohi, ja valta.” Miten ymmärtäisit Haavikon aforismin?

•  Johtajilla on yleensä paljon kavereita. Silti on sanottu, että vallan huipulla on yksinäistä. Miksi?


VALLAN MÄÄRITTELYÄ (s. 72–76)

1.  Väittämissä ”Jenni hallitsee kännykän käytön.” ja ”Presidentti hallitsee Suomea.” viitataan valtaan, mutta eri merkityksessä. Miten?

2.  Miten sosiaalinen valta voidaan määritellä?

3.  Kuvaile seuraavia vallan muotoja: a)  legitiimi valta, b)  karismavalta, c)  poliittinen valta, d)  tuomio- ja rankaisuvalta, e)  väkivalta.


MICHEL FOUCAULT (1926–1984)

Kuv

aläh

de:

http

://w

ww

.ub.

edu/

web

/ub/

en/m

enu_

eine

s/no

ticie

s/20

14/0

3/01

2.ht

ml


TIETO VALLAN LÄHTEENÄ

•  Asiantuntijavalta –  Koulutukseen tai tiedolliseen erityisosaamiseen perustuvaa valtaa. –  Ilmenee ”oikeutena” vaikuttaa kansalaisten käsityksiin ja

mielipiteisiin. •  Diskurssin valta

–  Puhetapoihin ja -tilanteisiin (diskursseihin) liittyvien piilonormien vaikutus.

•  Median valta –  Julkisten viestinten vaikutus maailmankuvaan, elämäntapoihin,

politiikkaan ja kiinnostuksen kohteisiin. •  Manipulaatio

–  Yritys vaikuttaa yksilön tai joukon käsityksiin salaa. –  Keinot vaihtelevat räikeästä propagandasta mainontaan ja

piilomainontaan.


SUORA JA EDUSTUKSELLINEN DEMOKRATIA (s. 84–88)

1.  Mikä on suoran ja edustuksellisen demokratian ero? 2.  Miksi edustuksellisen demokratian ”kansanvaltaisuus”

voidaan kiistää? 3.  Millaisia ongelmia liittyy edustukselliseen demokratiaan? 4.  Edustuksellista demokratiaa on puolustettu

kompetenssiargumentilla. Millainen se on? 5.  Millaisia ongelmia liittyy kompetenssiargumenttiin? 6.  Miksi ammattipoliitikkoja voidaan pitää hyvinä päättäjinä?


KESKITETYN VALLAN PUOLUSTUS

•  Platon –  Parhaassa yhteiskunnassa kaikki poliittinen valta on keskitetty

harvoille viisaille yksilöille. –  Päättäjien määrän itsetarkoituksellinen kasvattaminen ei edistä

viisasta päätöksentekoa.

•  Thomas Hobbes –  Yhteiskuntasopimus vapauttaa ihmiset luonnontilasta vain, jos sitä

valvoo yksi ylivoimainen hallitsija, Suvereeni. –  Suvereenin nostaa muiden yläpuolelle vahva armeija ja poliisi. –  Suvereeni on lakienkin yläpuolella ja oikeutettu kukistamaan kapinat

ja vallankumousyritykset keinoja kaihtamatta. –  Vallalla on oltava yksi tahto ja yksi ääni – vallan jakaminen johtaa

yhteiskunnan takaisin luonnontilaan. –  Epäoikeudenmukainenkin yhteiskunta on parempi kuin luonnontila.


NICCOLO MACHIAVELLI (1469–1527)

Kuv

aläh

de:

http

://w

ww

.bio

grap

hy.c

om/p

eopl

e/ni

ccol

%C

3%B

2-m

achi

avel

li-93

9244

6


HALLITSIJAN VALLAN KEINOT

•  Machiavellin mukaan politiikan on perustuttava tosiasioihin, ei toiveisiin (poliittinen realismi).

•  Koska ihmiset ovat moraalittomia egoisteja, myös hallitsijan on oltava tällainen säilyttääkseen valtansa.

•  Kaikki keinot ovat hallitsijalle sallittuja: uhkailu, kiristys, väkivalta, lahjonta, valehtelu…

•  Hallitsijan on parempi olla pelätty kuin pidetty. •  Hajota ja hallitse -periaate. •  Uskonto on hallitsijan työkalu.


MONTESQUIEU (1689–1755)

Kuv

aläh

de:

http

://en

.wik

iped

ia.o

rg/w

iki/M

onte

squi

eu


JAETUN VALLAN PUOLUSTUS

•  John Locke –  Hallitsija saa valtansa kansalta, ei Jumalalta. –  Absoluuttinen yksinvalta on kansalaiselle turvattomampi tila kuin

luonnontila. –  Hallitsijan vallalle täytyy olla laissa säädetyt rajat. –  Kansan on voitava valvoa hallitsijan toimintaa ja vaihtaa huono

hallitsija.

•  Montesquieu –  Vallan kolmijako-oppi: lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta ja

tuomiovalta erotettava toisistaan. –  Vallan eri alueiden kuuluttava eri ryhmille. –  Vallan jakaminen takaa vallan tasapainon, jossa kaikkien

eturyhmien intressit tulevat huomioiduiksi päätöksenteossa.


ANARKISTEJA

Mihail Bakunin (1814–1876)

Pierre-Joseph Proudhon (1809–1865)

Kuv

aläh

de:

http

://en

.wik

iped

ia.o

rg/w

iki/P

ierr

e-Jo

seph

_Pro

udho

n

Kuv

aläh

de: h

ttp://

en.w

ikip

edia

.org

/wik

i/Mik

hail_

Bak

unin


ANARKISMI

•  Kreik. anarkhos, ei esivaltaa. •  Vaatii valtahierarkioiden purkamista sekä täydellistä tasa-arvoa ja

yksilönvapautta. •  Valtasuhteet ja -asetelmat ovat sinänsä pahoja ja luovat eripuraa

ihmisten välille. •  Suhtautuu kriittisesti vallitsevaan yhteiskuntaan ja pyrkii sen

perinpohjaiseen muuttamiseen. •  Osa anarkisteista hyväksyy terrorismin, mutta anarkisteissa on

myös pasifisteja. •  1960-luvun hippiliikkeessä on nähtävissä anarkismin piirteitä. •  Ympäristö- ja eläinaktivismi vastustaa anarkismin hengessä

ihmisen ja luonnon välistä valtasuhdetta.




Oikeudenmukaisuus



•  ”Ihmisellä on luontainen oikeudenmukaisuuden taju.”

•  ”Vain ihmisellä on taju oikeudenmukaisuudesta.”

•  ”Oikeudenmukaisuus ja laillisuus ovat sama asia.”

•  ”Oikeudenmukaisuus ja moraalisesti oikea voidaan samaistaa.”


OIKEUDENMUKAISUUDEN ARVIOINTI

•  Edellyttää vertailua. •  David Humen mukaan kysymys oikeudenmukaisuudesta

nousee esiin, koska -  ihmiset ovat jossain määrin itsekkäitä. - maailmassa vallitsee suhteellinen materiaalinen niukkuus. -  ihmiset ovat suhteellisen tasaväkisiä.

•  Oikeudenmukaisuuden muodollinen periaate : -  ”Samanlaisia tapauksia kohdeltava samalla tavoin, erilaisia eri

tavoin.” (Aristoteles)

•  Oikeudenmukaisuuden sisällölliset ehdot: - Ominaisuudet, joiden perusteella tapaukset ovat samanlaisia/

erilaisia. - Samanlaisen kohtelun ehdot.


OIKEUDENMUKAISUUDEN LAJIT

•  Distributiivinen oikeudenmukaisuus (jako-oikeudenmukaisuus) –  Etujen (esim. palkat) ja rasitteiden (esim. verot) jakamisen

periaatteet. –  Aristoteles: ”Kullekin annetaan se, minkä hän ansaitsee.”

•  Retributiivinen (oikaiseva) oikeudenmukaisuus –  Vääryyksien oikaisemisen periaatteet. –  Aristoteles: ”Kullekin palautetaan se, mikä hänelle kuuluu” –

korvaus sama kuin menetys. –  Rangaistuksen symmetriaperiaate: ”Silmä silmästä, hammas

hampaasta.” (Hammurabin laki)


RANKAISEMISEN OIKEUDENMUKAISUUS

•  Velvollisuuseettinen teoria –  Syyllinen ansaitsee rangaistuksen – rangaistus on rikoksen

sovitus. –  Rangaistuksen on vastattava rikosta (symmetriaperiaate).

•  Utilitaristinen teoria –  Rankaisemisesta on hyötyä yhteiskunnalle – se ehkäisee

rikoksia. –  Yleisehkäisevä vaikutus: rangaistus toimii pelotteena. –  Erityisehkäisevä vaikutus: tuomitut poissa pahanteosta.

•  Terapeuttinen teoria –  Rankaisemisen tehtävä on kasvattaa rikollisia ja palauttaa

heidän yhteiskuntakelpoisuutensa.


OIKEUDENMUKAISUUS JA TASA-ARVO (s. 112–119)

1.  Miten yhteiskunnallinen tasa-arvo voidaan määritellä? 2.  Miten voidaan perustella kyvyiltään ja ominaisuuksiltaan

erilaisten ihmisten tasa-arvoa? 3.  Millainen on sattuma-egalitaristinen näkemys tasa-arvon ja

varallisuuserojen suhteesta? 4.  Mitä liberalistit tarkoittavat lähtökohtien tasa-arvolla? 5.  Miten John Rawls kyseenalaistaa liberalistien käsityksen

menestyksestä ansaittuna? 6.  Millainen on sosiaaliliberalistien näkemys lähtökohtien tasa-

arvosta? 7.  Mitä tarkoitetaan lopputuloksen tasa-arvolla ja miten se voidaan

yhteiskunnassa järjestää? 8.  Miten uusliberalistit ovat arvostelleet sosiaaliliberalismia? Miten

sosiaaliberalistit ovat vastanneet?


KLASSISEN LIBERALISMIN KÄSITYS OIKEUDENMUKAISUUDESTA JA

TASA-ARVOSTA

•  Tulo- ja varallisuuserot ovat oikeudenmukaisia, jos ne ovat yksilöiden omien valintojen seurauksia.

•  Vain ”sattumanvaraisista seikoista” (ihonväri, sukupuoli, syntyperä jne.) johtuvat erot ovat epäoikeudenmukaisia.

•  Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa vallitsee lähtökohtien tasa-arvo: yhtäläiset juridiset oikeudet tavoitella menestystä.

•  Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa vallitsee negatiivinen vapaus: mahdollisuutta menestykseen ei kahlita perusteettomilla laeilla.

•  Perimästä ja kasvatuksesta johtuvat menestyserot on hyväksyttävä väistämättöminä tosiasioina.


SOSIAALILIBERALISTINEN KÄSITYS OIKEUDENMUKAISUUDESTA JA

TASA-ARVOSTA •  John Rawls: Menestykseen vaikuttavat seikat määräytyvät

”luonnon arpajaisissa”. •  Lähtökohtien tasa-arvo ei voi merkitä pelkästään negatiivista

vapautta eli juridisten esteiden puutetta. •  Yhteiskunnan on varmistettava myös positiivinen vapaus eli

yksilöiden todellinen mahdollisuus tavoitella menestystä. •  Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa menestyksen tavoittelun

lopputuloksia tasataan (lopputuloksen tasa-arvo). •  Nämä toteutuvat erilaisten tukijärjestelmien avulla, jotka

rahoitetaan progressiivisella verotuksella. •  Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan filosofinen perusta.


JOHN RAWLS (1921–2002)

Kuv

aläh

de: h

ttp://

en.w

ikip

edia

.org

/wik

i/Joh

n_R

awls


UTILITARISTINEN OIKEUDENMUKAISUUSKÄSITYS

•  Oikeudenmukaisia ovat järjestelyt, jotka lisäävät eniten koko yhteiskunnan hyvinvointia.

•  Hyvinvoinnin summan arvioinnissa sovellettava alenevan rajahyödyn lakia. –  Maltillinen tulonsiirto hyvätuloisilta köyhille lisää köyhien hyvinvointia

paljon ja laskee vain vähän hyvätuloisten hyvinvointia.

•  Arvioinnin painopiste on kohdistettava hyvinvoinnin objektiivisiin resursseihin (resurssiutilitarismi). –  Kuukausitulot, asumismahdollisuudet, terveyspalvelut,

harrastusmahdollisuudet jne. –  Köyhien mahdollisuuksia hyödyntää hyvinvoinnin resursseja voidaan

tukea, jos se lisää koko yhteiskunnan hyvinvointia eniten.


JOHN RAWLSIN OIKEUDENMUKAISUUSTEORIA (s. 122–125)

1.  John Rawlsin tunnetussa ajatuskokeessa kuvitellaan alkutilanne ja tietämättömyyden verho. Mitä nämä ovat?

2.  Miksi yhteiskunta, joka on suunniteltu tietämättömyyden verhon takana, on oikeudenmukainen?

3.  Millainen on oikeudenmukaisen yhteiskunnan vapausperiaate?

4.  Entä eroperiaate? 5.  Miksi Rawls ei kannata tuloerotonta yhteiskuntaa? 6.  Millainen on vapausperiaatteen ja eroperiaatteen suhde? 7.  Millasta kritiikkiä Rawlsin teoriaa kohtaan on esitetty?




Yhteiskuntien väliset suhteet



•  ”Valtioilla on velvollisuus auttaa toisen valtion kansalaisia hädässä.”

•  ”Valtioilla on velvollisuus auttaa toisia valtioita vain, jos auttaminen ei heikennä omien kansalaisten hyvinvointia.”

•  ”Sellaista valtiota, joka on itse aiheuttanut ongelmansa, ei tarvitse auttaa.”

•  ”Valtion on ensin korjattava omat sisäiset ongelmansa ja autettava muita vasta sen jälkeen.”

•  ”Valtion nykykansalaiset ovat korvausvastuussa valtionsa aiemmin harjoittamasta sorrosta.”


GLOBAALI OIKEUDENMUKAISUUS

•  Yhteiskuntien välisten suhteiden oikeudenmukaisuus – kansainvälisen yhteisön oikeudenmukaisuus.

•  Kysymyksiä: –  Varallisuuden jakautuminen valtioiden kesken (globaali jako-

oikeudenmukaisuus)? –  Valtioiden välisen auttamisvelvollisuuden rajat ja keinot? –  Kansainvälistä oikeutta tai ihmisoikeuksia rikkoneiden valtioiden

rankaiseminen (globaali retributiivinen oikeudenmukaisuus)? –  Sodan oikeutus?


POLIITTINEN REALISMI JA GLOBAALI OIKEUDENMUKAISUUS

•  Valtioiden toiminnan lähtökohta on aina oman hyvinvoinnin ja turvallisuuden varmistaminen.

•  Valtiolla on vain omia kansalaisia koskeva auttamisvelvollisuus.

•  Oikeudenmukaisuuteen kiinnitetään huomiota vain, jos siitä ei ole valtiolle poliittista tai taloudellista haittaa.

•  Maapallon valtiot elävät ikuisessa luonnontilassa, sillä sopimuksia valvovaa Suvereenia ei ole.

•  Valtioiden elämää leimaa huoli omasta turvallisuudesta ja jatkuva varustautuminen tulevia konflikteja varten.


FILOSOFIEN NÄKEMYKSIÄ GLOBAALISTA OIKEUDENMUKAISUUDESTA (s. 133–138)

1.  Millainen oli stoalaisten näkemys ihmisoikeuksista ja ihmisarvosta?

2.  Hugo Grotiuksen mukaan valtiota velvoittavat periaatteet voidaan päätellä ns. luonnollisista moraaliperiaatteista. Miten?

3.  Millaisia moraalisia velvollisuuksia valtioilla on Grotiuksen mukaan?

4.  Miten kansainvälinen laki eroaa valtioiden sisäisistä laeista Immanuel Kantin mukaan?

5.  Mikä on Kantin mukaan kansainvälisen lain tärkein periaate?

6.  Mitkä seikat edistävät Kantin mukaan kansainvälisen lain noudattamista?

7.  Millaisiin globaalin oikeudenmukaisuuden periaatteisiin päädyttäisiin Rawlsin mukaan tietämättömyyden verhon takana?

8.  Miten Rawlsin teoriaa voidaan arvostella?


GLOBAALIN OIKEUDENMUKAISUUDEN FILOSOFEJA

Hugo Grotius (1583–1645)

Immanuel Kant (1724–1804)

Kuv

aläh

de: h

ttp://

en.w

ikip

edia

.org

/wik

i/Im

man

uel_

Kan

t

Kuv

aläh

de: h

ttp://

en.w

ikip

edia

.org

/wik

i/Hug

o_G

rotiu

s


OIKEUTETUN SODAN TEORIA

•  Sota voi joissakin tilanteissa olla moraalisesti oikeutettu.

•  Oikeutetun sodan ehtoja (Augustinus): –  Oikea peruste: puolustautuminen, humanitaarinen interventio. –  Sodan hyötyjen oltava haittoja suurempia. –  Viimeinen keino. –  Laillisen, kansan luottamusta nauttivan hallituksen päätös. –  Taistelut käytävä sotilaiden kesken – sotatoimet eivät kohdistu

siviileihin.

•  Tuomas Akvinolaisen kaksoisvaikutusperiaate (ks. s.144).


PASIFISMI

•  Laaja pasifismi (väkivallattomuusoppi): Väkivaltaa on vältettävä kaikissa tilanteissa.

•  Suppea pasifismi (rauhanaate): Sota on aina väärä ratkaisu.

•  Argumentteja: –  Sodasta seuraa aina enemmän kärsimystä kuin sodasta

pidättäytymisestä. –  Sota on ihmisyksilöiden tarkoituksellista tappamista ja ihmisen

velvollisuus on välttää sitä. –  Sodissa kuolee siviilejä ja siviilien tappaminen on väärin.


POLIITTINEN REALISMI JA SOTA

•  Sodat ovat ihmisluonnosta ja niukoista resursseista johtuvia väistämättömiä tosiasioita.

•  Sodan oikeutuksen pohtiminen on yhtä turhaa kuin luonnonkatastrofien oikeutuksen pohtiminen.

•  Valtioiden on syytä varustautua sotien varalle.

•  Valtio, jolla ei ole uskottavaa puolustusta, tuhoutuu ennemmin tai myöhemmin.

•  Valtioiden välisissä suhteissa pätee vain vahvemman oikeus.




Oikeudenmukaisuus globalisoituvassa maailmassa



•  Mitkä ovat mielestäsi tämän hetken polttavimmat globaalit oikeudenmukaisuuskysymykset?

•  Miten moderni viestintäteknologia edistää globalisaatiota?

•  Joidenkin mielestä kehitysavun sijasta pitäisi puhua kehitysvelasta. Miten tätä voidaan perustella?

•  Miten globalisaatio näkyy suomalaisessa katukuvassa?

•  Edistääkö globalisaatio mielestäsi kulttuurista moninaisuutta vai sen köyhtymistä?


GLOBALISAATIO

•  Yhteiskuntien välisten riippuvuus- ja vaikutussuhteiden lisääntyminen 1900- ja 2000-luvuilla.

•  Tapahtuu taloudellisella, ekologisella, poliittisella ja kulttuurisella tasolla.

•  Syitä: maa- ja ilmailuliikenteen sekä merenkulun kehitys, muuttoliike maasta toiseen, viestintäteknologian kehitys.

•  Voidaan nähdä kansallisvaltioiden itsemääräämisoikeutta ja autonomiaa uhkaavana tekijänä.

•  Tekee joidenkin mielestä poliittisesta realismista vanhanaikaista: valtio ei voi huolehtia vain ”omista asioistaan”.


POLIITTINEN GLOBALISAATIO

•  Tärkeitä poliittisia päätöksiä tehdään yhä enemmän valtioiden välisissä yhteistyöjärjestöissä.

•  Suuria vallankäyttäjiä: YK, IMF, WTO, Maailmanpankki, EU, G8-maat jne.

•  Uhkien muuttuminen globaaleiksi pakottaa valtiot neuvottelupöytään.

•  Uusi viestintäteknologia tuo vaihtoehtoliikkeille reaaliaikaisen maailmanlaajuisen näkyvyyden.

•  Edistääkö globalisaatio demokratiaa vai kosmokratiaa eli päätösvallan keskittymistä yhä harvemmille valtioille?

•  Rikkaimmat valtiot, erityisesti USA, määrittelevät globaalin talous- ja turvallisuuspolitiikan päälinjat.


TALOUDELLINEN GLOBALISAATIO (s.154–160)

1.  Millaisia ulottuvuuksia taloudellisella globalisaatiolla on?

2.  Miten maailmantalouden pelisäännöt ovat muuttuneet toisen maailmansodan jälkeen?

3.  Miten varallisuus ja hyvinvointi ovat jakautuneet maapallolla?

4.  Miksi kehitysapu on ollut tehoton väline?

5.  Millainen on kehitysmaiden asema nykyisessä maailmantaloudessa?

6.  Miksi voidaan väittää, että monikansallisten suuryritysten valta kaventaa myös rikkaiden valtioiden itsemääräämisoikeutta?

7.  Millaisia seurauksia on ollut tuotannon globalisaatiosta?


TALOUDELLINEN GLOBALISAATIO

•  Monikansalliset suuryritykset ovat rikkaampia ja vaikutusvaltaisempia kuin koskaan.

•  Markkinoiden globalisaatio: –  Tuotteiden ja palvelujen tarjonta muuttunut maailmanlaajuiseksi. –  Paikallisten yrittäjien kilpailuympäristönä koko maailma.

•  Tuotannon globalisaatio: –  Tuotantoprosessin vaiheet voidaan hajauttaa ympäri maailmaa. –  Työ teetetään siellä, missä se on halvinta. (Ks. s. 158–159.)

•  Omistuksen globalisaatio: –  Yritysten omistus on siirtynyt kansainvälisille sijoitusrahastoille ja

pankeille. –  Omistussuhteet ovat ketjuuntuneet ja muuttuneet hämäriksi. –  Omistuksilla käydään kauppaa globaaleilla osakemarkkinoilla.


RIKKAAT JA KÖYHÄT VALTIOT

•  Rikkain 10 % maapallon väestöstä omistaa suurimman osan maapallon kokonaisvarallisuudesta.

•  Länsi-Euroopan valtioiden, USA:n ja Japanin kansalaisten tulotaso on monikymmenkertainen köyhimpiin maihin verrattuna.

•  Kehitysapu on ollut riittämätön ja tehoton keino köyhyyden vähentämisessä.

•  Kehitysmaiden riippuvuus Maailmanpankin ja IMF:n lainoista kaventaa poliittista ja taloudellista itsemääräämisoikeutta.

•  Hyöty luonnonrikkauksista valuu länsimaisille suuryrityksille, joiden raaka-ainepankkina kehitysmaat toimivat.

•  ”Ekologinen velka”: kehitysmaat ovat historian valossa moraalisesti oikeutettuja korvauksiin länsimailta.


EKOLOGINEN GLOBALISAATIO

•  Lokaali on globaalia – paikalliset toimet vaikuttavat koko maapalloon.

•  Teollisuuden päästöistä kärsivät myös kansat, joiden elämäntapa ei perustu teolliseen tuotantoon.

•  Ilmastonmuutoksesta kärsivät eniten ne, jotka voivat vähiten vaikuttaa sen etenemiseen.

•  Suurimmat kasvihuonepäästöjen aiheuttajat, kuten USA ja Kiina, eivät halua sitoutua tiukkoihin päästönormeihin.

•  Nollasummapeli: päästöjen vähentäminen tiukkojen normien maissa johtaa niiden kasvuun löyhien normien maissa.

•  Länsimainen elintaso koko ihmiskunnalle vaatisi kolmen nykyisenkaltaisen maapallon luonnonvarat.


KULTTUURINEN GLOBALISAATIO

•  Kulttuurisen vuorovaikutuksen lisääntyminen maapallon kansojen välillä.

•  Syitä: työperäinen maahanmuutto, poliittinen pakolaisuus, matkailun lisääntyminen, uusi viestintäteknologia.

•  Tuo uusia piirteitä aiemmin etnisesti homogeenisten yhteiskuntien käsityksiin, tapoihin ja arvoihin.

•  Voi merkitä maalimankuvan avartumista ja kulttuurisen suvaitsevaisuuden lisääntymistä.

•  Uhkana ”mcdonaldisaatio”: länsimaisen kulttuurin ylivalta johtaa omaleimaisten paikallisten kulttuuripiirteiden katoamiseen.


KULTTUURISET RISTIRIIDAT

•  Kulttuuriset eroavaisuudet synnyttävät jännitteitä etnisten vähemmistöjen ja valtaväestön välille.

•  Kulttuurinen monismi: –  Maassa maan tavalla – maahanmuuttajien pitää mukautua

valtakulttuuriin.

–  Kulttuurinen moninaisuus lisää konfliktien riskiä.

•  Monikulturismi (kulttuurinen pluralismi): –  Kulttuurinen moninaisuus on rikkaus.

–  Vähemmistöjen mahdollisuuksia vaalia kulttuuriaan pitää tukea ja edistää.

jari keinänen yhteisÖllisyyden haasteet · median riippumattomuus poliittisista puolueista....

Documents