Arjen hyvinvoinnin uudet haasteet

Timo Hämäläinen

Majvik 11.12.2012

Iso kuva: historiallinen murros

MARKKINOIDEN JA LIIKETOIMIN- TOJEN KANSAINVÄLISTYMINEN

MARKKINOIDEN JA ARVOKETJUJEN ERIKOISTUMINEN

IT -VALLANKUMOUS

KASVANUT TIETOINTENSIIVISYYS JA VERKOSTOYHTEISTYÖ

YHTEISKUNNAN SOPEUTUMINEN - Arkielämä ja hyvinvointi - Yhteinen maailmankuva - Arvot ja käyttäytymisnormit - Lait, asetukset ja sääntely - Julkisen sektorin rooli ja organisointi Lähde: Freeman &

Perez (1988)

Agenda

• Sosiaalisten erojen kasvu

• Hyvinvointiparadigmaa laajennettava

• Hyvinvoinnin uudet haasteet

• Yhteiskunnallinen murros ja henkinen hyvinvointi

• Päätöksenteon lyhytjänteisyys ja itsekeskeisyys

• Yksittäisten päätösten vaikutusten kumuloituminen

• Politiikkajohtopäätökset

• Hyvinvointiosaamisesta Suomen kilpailuetu

Instrumentaalinen puhe dominoi keskustelua

Talous (globalisaatio, kilpailu-

kyky, tehokkuus, tuottavuus, kasvu)

Hyvinvointivaltio (sosiaaliset erot, budjetti-alijäämät, palvelurakenne, sosiaali-turva, tasa-arvo)

Lähde: Habermas (1987, Vol. 2)

Arkielämän hyvinvointi?? (hyvinvointi?, onnellisuus?, hyvä elämä?)

5

Käytettävissä olevien tulojen mediaani (€) sosio-ekonomisen aseman mukaan 1990–2009

Lähde: Tilastokeskus

6

30

35

40

45

50

19

88

19

89

19

90

19

91

19

92

19

93

19

94

19

95

19

96

19

97

19

98

19

99

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

35 vuotiaiden naisten ja miesten eliniänodote tulotasoittain 1988-2007

Women 5thquintile(highest)

Women 4thquintile

Women 3rdquintile

Women 2ndquintile

Women 1stquintile(lowest)

Men 5thquintile(highest)

Men 4thquintile

Men 3rdquintile

Men 2ndquintile

Men 1stquintile(lowest)

Ero 3.9 vuotta

Ero 7.4 vuotta

Ero 6.8 vuotta

Ero 12.5 vuotta

Lähde: Tarkiainen L, Martikainen P, Laaksonen M, Valkonen T. JECH 2010

Pekka Kuusi rules

• Pekka Kuusi – suomalaisen hyvinvointivaltion ideologi – korosti materiaalista hyvinvointia ja talouskasvua 1960-luvun alun köyhässä Suomessa.

• Valtaväestön perustarpeet on jo tyydytetty. Suomi on vaurastunut, vapautunut ja kaupallistunut. Suomalaisilla on uudenlaisia hyvinvointihaasteita.

• Hyvinvoinnista puhutaan kuitenkin edelleen 60-luvun viitekehyksessä, joka korostaa materiaalista ja objektiivisesti mitattavissa olevaa hyvinvointia (tulot, köyhyys,sosiaaliturva, asunnot, terveys, jne.)

Puuteongelmat ovat edelleen tärkeitä, mutta nyt tarvitaan hyvinvointikäsityksen päivittämistä.

RESURSSIT JA TOIMINTAMAH- DOLLISUUDET - Tulot & varallisuus - Osaaminen & taidot - Fyysinen & henki- nen terveys - Sosiaalinen pääoma - Informaatio - Aika - Poliiittinen valta - Luonnonvarat

MASLOWIN TARPEET - Itsensä toteuttaminen - Itsekunnioitus ja sosiaalinen arvostus - Lähimmäisen rakkaus ja yhteisöllisyys - Turvallisuus - Fysiologiset tarpeet

ARJEN AKTI- VITEETIT JA ROOLIT - Työntekijä - Kuluttaja - Perheen jäsen - Sukulainen - Ystävä - Harrastaja - Kansalainen

SUBJEKTIIVINEN HYVINVOINTI

ELINYMPÄRISTÖ - Luonnonympäristö - Infrastruktuuri - Teknologiat - Organisaatiot - Väestörakenne - Kulttuuri (arvot & normit, aktiviteetit) - Instituutiot (lait & sääntely) - Politiikka - Talous - Työmarkkinat - Media

KOHERENSSIN TUNNE - Ymmärrettävyys - Hallittavuus - Merkityksellisyys • Korkeampi päämäärä • Muiden palveleminen • Flow aktivitetit

Arjen valintojen vaikutukset

Palaute tarpeiden tyydytyksestä

Palaute onnelli- suudesta

Palaute onnelli- suudesta

Palaute tarpeiden tyydytyksestä

Arjen valintojen vaikutukset

Lähde: Hämäläinen (2012)

11.12.2012 9

Olemme siirtyneet ”loputtomien valintojen yhteiskuntaan” (problem of choice)

• Suomalaisen talouspolitiikan ja hyvinvointivaltion keskeinen tavoite on ollut lisätä kansalaisten käytössä olevia resursseja, toimintamahdollisuuksia ja vapauksia.

• Tämä tavoite on saavutettu erinomaisesti: Suomalaisilla on nykyään enemmän resursseja, toimintamahdollisuuksia, vapauksia ja vaihtoehtoja kuin koskaan aiemmin.

• Samalla arkielämästä on kuitenkin tullut aiempaa epävarmempaa, monimutkaisempaa ja kiivasrytmisempää, ja siitä kunnialla selviäminen vaatii erilaista osaamista kuin aiemmin.

• Vauraaseen ja vapaaseen yhteiskuntaan liittyy myös valinnan pakko.

11.12.2012 10

Päätöksenteko on vaikeutunut

• Yhteiskunnan murros, erikoistuminen ja monimutkaistuminen ovat lisänneet päätöksenteon epävarmuutta ja ”ulkoisvaikutuksia”.

• Saatavilla olevan ja ihmisten prosessoiman tiedon määrä on räjähtänyt, aivojen kapasiteetti ei ole kasvanut (”infoähky”).

• Vanhat ajattelu- ja toimintamallit eivät enää toimi odotetusti muuttuneessa maailmassa.

• Perinteiset käyttäytymisnormit eivät enää rajaa ja tue päätöksentekoa sekä käyttäytymistä samoin kuin ennen. (normien rapautuminen)

Rationaalinen päätöksenteko on vaikeutunut. Pitkän aikavälin suunnittelu sekä oman toiminnan seurausten ymmärtäminen aiempaa vaikeampaa.

Mielenterveys- ja elämänhallintaongelmat kärjistyvät; lyhytjänteiset, kapea-alaiset ja itsekkäät päätökset muodostuvat ongelmaksi.

Maailma on hämmentävä paikka!

11.12.2012 11

- Ilmaston lämpeneminen - Terrorismi - Talouden globalisaatio - Työelämän muutos - Finanssi- ja talouskriisi - Maahanmuutto - Yhteiskunnan polarisoituminen - Jokela & Kauhajoki - Euromaiden rahoituskriisi - Arabimaiden vallankumoukset - jne.

Lähde: O’Hara 2008

Arjen erilaisten tehtävien ja roolien yhteensovittamisen vaikeus

+-

+-

+-

+-

TYÖ

PERHE

YSTÄVÄT

KULUTTAJA

KANSALAINEN

SUKULAISET

HARRASTUS 1

HARRASTUS 2

Synergiat ja konfliktit

Kullakin omat: - Päämäärät - Käytännöt - Kontekstit - Viitekehykset - Kielet - Normit

Crisis and opportunity

Lähde: O’Hara (2008)

Yhteiskunnallinen murros ja henkinen hyvinvointi

Epävarmuu- den kasvu, kompleksisuus

Valintojen ongelmat

Individualismi, normittomuus, kulutusyhteis- kunta, materia- lismi & instru- mentalismi

Ymmärrettävyys

Hallittavuus

Merkityksellisyys

Koherens- sin tunne

Mielenterveys, subjektiivinen hyvinvointi (QoL)

Lähteet: Aaron Antonovsky (1987); Monica Ericsson & Bengt Lindström (2005)

Henkisessä hyvinvoinnissa ongelmia • Erityisopetusta saavien nuorten määrä on kasvanut 90-luvun puolivälistä

alkaen (Tilastokeskus) • Nuorten (16 - 29 v.) mielenterveyden häiriöiden vuoksi saamat sairauslomat

ja työkyvyttömyyseläkkeet kasvoivat voimakkaasti vuosina 2000 - 2007 (Raitasalo ja Maaniemi 2008)

• Nuorten nukahtamis- ja unihäiriöt ovat kasvaneet jatkuvasti vuosina 1996 – 2004 (Rimpelä, Luopa, Räsänen ja Jokela 2006)

• Nuorten psyykelääkkeiden käyttö lisääntyi selvästi viime vuosikymmenen aikana (Autti-Rämö, Seppänen, Raitasalo, Martikainen ja Sorander 2009)

• 15 – 25 prosenttia nuorista kärsii jostakin mielenterveyden häiriöstä (Marttunen ja Kaltiala-Heino 2007)

----------------------------------------- • 20 – 25 prosentilla väestöstä on psyykkisiä stressioireita (Lönnqvist 2008), • Työperäiset univaikeudet ovat kasvaneet selvästi vuosina 1990 - 2003

(Härmä ja Sallinen 2006), • Mielialalääkkeiden käyttö on kahdeksankertaistunut vuodesta 1990

(Lääkelaitos), • Asukasta kohti laskettu alkoholinkulutus kasvoi 18 prosenttia 1995 - 2008

(THL), • Mielenterveyden häiriöt nousivat 2000-luvulla suurimmaksi syyksi

sairauspoissaoloille ja uusille työkyvyttömyyseläkkeille (Raitasalo ja Maaniemi 2007, 2008).

15

11.12.2012 16

Puolustusvoimat: varusmiesten kipupisteet

• Psyykkiset ongelmat aiempaa yleisempiä

• Huonompi fyysinen kunto kuin isällään

• Huumeet, alkoholi, lääkkeet

• Rikkinäinen kotitausta

• Raha-asiat sekaisin, pikavippikierteet

• Vuorokausirytmi sekaisin

• Elämänhallinta vaikeaa

18

Työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä saaneet 1996-2011 työkyvyttömyyden pääasiallisen syyn

mukaan

Mielenterveyden häiriöt

Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet

Verenkiertoelinten sairaudet

Muut sairaudet

1996 67 025 87 045 32 111 60 431

1997 67 879 81 864 29 752 58 507

1998 68 649 77 415 27 641 56 911

1999 70 152 73 480 25 918 56 123

2000 71 538 70 245 24 381 54 970

2001 72 923 67 886 23 188 54 153

2002 74 774 66 440 22 164 54 100

2003 77 020 65 155 21 207 54 068

2004 78 650 63 956 20 302 54 002

2005 80 356 64 055 19 824 54 549

2006 80 830 62 983 18 840 53 913

2007 82 360 64 275 18 530 54 421

2008 82 783 64 337 17 950 54 245

2009 82 459 63 746 17 049 53 667

2010 81 142 61 954 15 960 51 985

2011 78 711 59 338 14 813 50 053

Yksikkö: henkilöä Lähde: Eläketurvakeskus

Päätöksenteon lyhytjänteisyys ja itsekeskeisyys näyttää lisääntyneen.

Uusien varusmiesten paino (kg)

67

68

69

70

71

72

73

74

75

76

77

78

1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

Keh

on

pain

o (

kg

)

Lähde: Santtila & kumpp., Puolustusvoimat

Uusien varusmiesten Cooper-testin tulokset 1975 - 2006

2200

2300

2400

2500

2600

2700

2800

1975

1977

1979

1981

1983

1985

1987

1989

1991

1993

1995

1997

1999

2001

2003

2005

Ju

oksu

matk

a 1

2 m

in (

m)

Lähde: Santtila & kumpp., Puolustusvoimat

11.12.2012 25

Miten päätöksenteon lyhytjänteisyys ja itsekkyys heikentää hyvinvointia?

Yksittäisiin päätöksiin liittyy usein pieniä negatiivisia sivuvaikutuksia, joihin ei kiinnitetä huomiota, mutta jotka kumuloituvat suuriksi ongelmiksi:

• ajan kuluessa, kun henkilö toistaa samoja päätöksiä ja käyttäytymismalleja

• suuressa joukossa, kun lukuisat ihmiset tekevät samanlaisia päätöksiä

Lyhytnäköisillä ja itsekkäillä päätöksillä on kumuloituvia hyvinvointivaikutuksia

• Epäterveellinen ravitsemus ja riittämätön liikunta ylipaino ja siihen liittyvät sairaudet (diabetes 2, metabolinen oireyhtymä)

• Alkoholin, tupakan ja huumeiden käyttö riippuvuudet, sairaudet ja kuolleisuus

• Ylikulutus ylivelkaantuminen • Kova panostus omaan työuraan ja harrastuksiin

läheissuhteet ja lasten kasvatus kärsivät, työperäiset mielenterveysongelmat lisääntyvät

• Lasten hankkimisen lykkääminen lapsettomuus, väestön vanheneminen

• Lomamatkojen ja yksityisautoilun lisääntyminen ympäristöongelmien kasvu

Politiikkajohtopäätöksiä

• Hyvinvointi yhteiskuntapolitiikan keskiöön – talous ja hyvinvointivaltio vain instrumentteja

• Hyvinvointikäsitys päivitettävä: henkinen hyvinvointi mukaan

• Ashby’n laki (complexity gap) Arkielämän epävarmuutta ja kompleksiteettia vähennettävä: (a) koherentit elinympäristöt (luonto, rakennettu), (b) helposti navigoitavat kaupungit, (c) selkeät organisaatiot, (d) räätälöidyt palvelut (outsourcing), (e) helppokäyttöiset teknologiat, (f) yhteisöllisyyden edistäminen, (g) yhteiset visiot, arvot ja pelinsäännöt (luottamus), (h) valintatilanteiden helpottaminen (Nudge), (i) elämänhallinnan opetus, (j) taustoittavia asiaohjelmia, jne..

Hyvinvointi ja kilpailukyky eivät ole ristiriidassa keskenään

Perinteinen ajattelumalli:

• Hyvinvointi = hyvinvointivaltio = korkeat verot & raskas regulaatio huono yritysten kilpailukyky

Uusi ajattelumalli:

• Ylivoimainen hyvinvointiosaaminen tuotteiden lisäarvo kilpailukyky

• Lisäksi: parempi arjen hyvinvointi kansalaisille

parempia palveluita julkisella sektorilla

parempia julkishyödykkeitä ja -palveluita

houkutteleva innovointi- ja investointiympäristö yrityksille

Suomesta voisi tulla hyvinvointiosaamisen edelläkävijä!

Kansan-talous

Arjen hyvinvointi

Julkinen sektori (public value, effectiveness)

(value-added, competitiveness)

(subjective well-being)

31

Social Sustainability Key Themes and Domains

Emerging Traditional

Basic needs, including Housing

Education and skills

Equity

Employment

Human rights

Poverty

Social justice

Demographic change (ageing and international migration)

Empowerment, Participation and Access

Identity, Sense of Place and Culture

Health and Safety

Social mixing and cohesion

Social Capital

Well being, Happiness and Quality of life

Lähde: Andrea Colantonio

Welfare state goals!