dink tutkimusraportti 221012

Tiivistelmä

28.10.2012Koulutusohjelma

Kreikka matkakohteena

Marita Andstén, Gerda Arumets, Marko Holmström, Johanna Huovari,

Milla Koppelo, Riina Korkeakoski, Emilia Kujala, Salla Leppänen, Lotta

Liira, Mikko-Taneli Mäki, Oinariina Oinonen, Reetta Oittinen, Senni

Poranen, Roosa Rautiainen, Rosa Riihimäki, Sonja Riippi, Oona Rintala,

Sanna Räkkä, Aino Saajoranta, Riikka Stick, Niko Tummala, Nea

Vesalainen

Tiivistelmä


Raportti

Matkailupalveluiden myynti, M3MY

Syksy 2012

22.10.2012

Tekijä tai tekijät

Matkailupalveluiden myynti M3MY

Syksy 2012

Ryhmätunnus tai aloitusvuosi

M3MY

Raportin nimi


Sivu- ja liitesivumäärä

Opettajat tai ohjaajat

Anne Koppatz

Ulla Olasmaa-Kuisma

Tiivistelmä


Tähän tiivistelmä!

Asiasanat

Kreeta, lapsettomat pariskunnat

Authors

Sales of Travel and Tourism

services M3MY autumn 2012

Group or year of entry

M3MY

Tiivistelmä


The title of thesis

Greece As a travel destination

Number of pages and

appendices

Supervisor(s)

Anne Koppatz

Ulla Olasmaa-Kuisma

Tiivistelmä


Include English abstract in Thesis reports.

If English abstract is not required in other reports delete this page.

Key words

Crete, DINKs,

Sisällys

1 Johdanto

2 Kreikka matkakohteena

Tiivistelmä


2.1 Perustietoa Kreikasta

2.2 Mytologia

2.3 Kohdetietoa Kreetasta

2.3.1 Pinnanmuodot ja maaperä

2.3.2 Ilmasto

2.3.3 Kasvillisuus

2.3.4 Luonnonmullistukset ja katastrofit

2.4 Kreetan vetovoimatekijät

2.4.1 Matkailuvetovoima (Attractions)

2.4.2 Saavutettavuus (Accessibility)

2.4.3 Palvelutarjonta (Amenities)

2.5 Kestävä kehitys

2.5.1 Ekoturismi

2.5.2 Kreetan taloustilanne

2.5.3 Kestävän kehityksen nähtävyyksiä

3 Tutkimuksen kulku

3.1 Tutkimusmenetelmät

3.2 Aineiston hankinta

3.3 Tutkimuksen luotettavuus ja pätevyys

4 Tutkimustulokset

4.1 Asiakkaat

4.2 Matkanjärjestäjien edustajat

4.3 Yritysten edustajat

4.4 Kilpailijoiden tarjonta

5 Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset

Lähteet

Liitteet

Johdanto

Tiivistelmä


Tämä on Aurinkomatkojen toimeksiannosta tehty tutkimus lapsettomien

pariskuntien matkustustottumuksista. Tämän tutkimuksen ovat tuottaneet

HAAGA-HELIAn toisen vuoden matkailualan restonomiopiskelijat heidän

syyslukukauden pääprojektia, joka liittyy PSS2RM0021 Matkailupalvelujen

kehittäminen ja myynti 1 -opintojaksoon.

Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa matkustavien, lapsettomien

pariskuntien (DINK) kuluttajakäyttäytymistä ja heidän matkaan liittyviä

odotuksiaan ja toiveitaan. Tutkimus tehdään Oy Aurinkomatkat - Suntours

Ltd Ab:n toimesta, joka on Suomen suurin matkanjärjestäjä.

Aurinkomatkojen tarjonta on hyvin laaja, ja he tarjoavat esimerkiksi

erilaisia rantalomia, aktiivilomia, teemamatkoja, À la Carte-matkoja sekä

ryhmämatkoja. Aurinkomatkat on tunnettu erityisesti perhelomien

järjestäjänä, mutta heillä ei vielä ole lapsettomille pariskunnille

suunniteltuja matkapaketteja tarjolla. Tarkoituksenamme onkin selvittää

millaisia toiveita lapsettomilla pariskunnilla on, jotta Aurinkomatkat

voisivat suunnitella lomia heidän tarpeisiinsa.

Tavoitteenamme on perehtyä lapsettomien pariskuntien odotuksiin,

mieltymyksiin ja toiveisiin matkustamista koskien. Tutkimuksemme aikana

pyrimme oppia tuntemaan Lapsettomiin pariskuntiin asiakkaina, ja

erityisesti mitkä tekijät vaikuttavat heidän ostopäätökseensä ja

kuluttajakäyttäytymiseensä.

Tavoitteenamme on selvittää, mitä kahdestaan matkustavat lapsettomat

pariskunnat odottavat ja toivovat lomamatkaltaan. Vaikuttavatko kohteesta

saadut mielikuvat tai ennakko-odotukset kohteen valintaan ja mikä on

esimerkiksi ekologisuuden ja kestävän kehityksen rooli kohdetta

valittaessa? Tekevätkö he varauksensa Internetin kautta vai menevätkö he

Tiivistelmä


matkanjärjestäjän toimistoon tekemään varauksen kasvokkain jonkun

kanssa? Tarjontaa kahdestaan matkustaville lapsettomille pariskunnille on,

mutta millaista tarjontaa? Mitä he arvostavat ja mitä taas eivät?

Tutkimustuloksiemme pohjalta Aurinkomatkat voivat luoda uusia

matkapalveluja, joita he voivat segmentoida erityisesti lapsettomille

pariskunnille sopiviksi. Aurinkomatkat voivat hyödyntää tätä tutkimusta

kehittäessään vanhaa tarjontaansa, sekä kehittää niitä erityisesti myös

lapsettomia pariskuntia kiehtovimmiksi.

Raportti koostuu seuraavista osista: Kreikka matkakohteena, tutkimuksen

kulku, tutkimustulokset sekä johtopäätökset. Aluksi selvennämme, mikä

Kreikka todellisuudessa on. Osiossa kerrotaan perustiedot Kreikasta, sen

historiasta sekä mitä vetovoimatekijöitä valmismatkakohteellamme

Kreetalla on. Syvennymme hiukan myös kestävään kehitykseen.

Tutkimuksen kulku kattaa muun muassa tutkimusmenetelmän edut sekä

haasteet. Kerromme myös, kuinka aineistoa on hankittu ja kuinka

luotettava tutkimus todellisuudessa on.

Tutkimustulokset osiossa analysoimme tekemäämme tutkimusta ja sen

avulla pyrimme luomaan kuvaa siitä millaisia matkustajia lapsettomat

pariskunnat realistisesti ovatkaan.

Tiivistelmä


Lapseton pariskunta kuluttajana

DINK - määritelmä

DINK, englanniksi ”dual income, no kids”, tarkoittaa suomeksi lapsetonta

pariskuntaa. Lapsettomat pariskunnat voidaan jakaa kahteen ryhmään;

pariskuntiin, joilla ei vielä ole lapsia (Double Income, No Kids Yet) ja

pariskuntiin, joilla ei ole lainkaan lapsia (Double Income, No Kids)

(Koppatz 24.8.2012). Oy Aurinkomatkat–Suntours Ltd Ab on määritellyt

asiakasryhmän samassa taloudessa asuviksi alle 40-vuotiaiksi

lapsettomiksi pariskunniksi. Kun tarkastellaan lapsettomia pariskuntia,

voidaan todeta, että myös homo- ja lesbopariskunnat kuuluvat

asiakasryhmään.

Suomen kotitalouksista yhteensä 30 % (781 000) on vuonna 2010 ollut

lapsettomia pariskuntia. Tilastokeskuksen tutkimus tulokehityksestä

kertoo että vuodesta 1987 vuoteen 2010 paras tulotaso on ollut juuri

lapsettomilla pariskunnilla, joilla on käytössään kahden henkilön tulot ja ei

lapsia elätettävänä. Ikäluokaltaan 35-64 vuotiaat pariskunnat ovat

parhaiten toimeen tulevia. Heistä suurin osa on 35-64 vuotiaita (362 000)

ja vähiten on alle 35- vuotiaita. (Tilastokeskus 2010.)

Matkailutottumukset

Nuoret, lapsettomat pariskunnat arvostavat lomaa ja haluavat nähdä

mahdollisimman paljon. Matkan keskivertopituus on 16 yötä eli lyhyempi

kuin yleinen keskiverto 20 yötä. Tällöin lyhyeen aikaan yritetään

mahduttaa mahdollisimman paljon nähtävää ja koettavaa. Nuoret,

Tiivistelmä


lapsettomat pariskunnat pitävät kylpylöistä, eri urheilulajeista ja

vuokraavat mielellään auton, mutta viihde-elämä , kuten konsertit, eivät

olleet heidän aktiviteettilistansa kärkisijoilla. (Pizam & Mansfeld 2000,

441–443.)

Matkustaminen on lapsettomalle pariskunnalle yksi merkittävimmistä

kuluttamisen kohteista ja myös matkustusmarkkinat ottavat pariskunnat

huomioon tarjonnassaan. Esimerkiksi lapsettomat hotellit ja lennot

yleistyvät koko ajan. Dinklife.com sivusto tarjoaa listan parhaista

lapsettomista hotelleista vedoten rauhallisuuteen ja

nautinnonhaluisuuteen. Juuri nämä adjektiivit kuvaavat hyvin DINK-

pariskuntia. Todennäköisesti heidän arkensa on kiireistä ja työntäyteistä,

jolloin lomalta odotetaan paljon ja ollaan myös valmiita maksamaan

laadusta. (Dinklife 2012a. ThinkTopics; Dinklife 2012b. Best Hotels for

Couple Vacations – No Kids Allowed.)

Ostopäätösprosessi

Ostokäyttäytymisessä huomioidaan ostos edeltävät prosessit, varsinaiset

ostotoiminnat ja oston jälkeiset prosessit. Ensimmäiseen vaiheeseen

liittyvät tarpeen havaitseminen, informaation etsiminen ja vaihtoehtojen

arviointi. Toisessa vaiheessa huomioidaan, mitkä tekijät vaikuttavat

ostohetkellä kuluttajan käyttäytymiseen eli valintaan ja ostamiseen ja

viimeisessä vaiheessa arvioidaan aikaisempien ostokokemuksien

vaikutusta seuraaviin ostopäätöksiin. (Albanese & Boedeker 2002, 104.)

Matkailupalvelun ostopäätösprosessi on usein monimutkainen, sillä

kuluttajan tulee miettiä useita asioita, kuten matkakohdetta,

matkustustapaa, majoitusta, ruokailupalveluita, loman pituutta ja

Tiivistelmä


ajankohtaa sekä matkanjärjestäjää (jos hän valitsee seuramatkan

omatoimimatkan sijaan). Monimutkaisuus tarkoittaa tässä tilanteessa sitä,

että päätöksentekoprosessi vie paljon aikaa, se ei ole rutiininomainen

toimenpide, se sisältää paljon riskejä, siihen liittyy voimakas tunnelataus

ja tietoa etsitään monesta eri lähteestä. (Albanese & Boedeker 2002, 104–

105.)

Lapsettoman pariskunnan lomamatkan ostopäätösprosessin voisi sijoittaa

ostopäätösprosessikehykseen seuraavasti: Kesken talven pariskunta

havaitsee olevansa väsynyt ja kaipaavansa lomaa esimerkiksi

aurinkoisessa Aasiassa, jossa he eivät vielä ole käyneet. Koska tarve

päästä aurinkoon on suuri ja pariskunnan taloudellinen tilanne on

keskiarvoa parempi, alkaa pariskunta puntaroida eri kohteiden ja

matkapakettien välillä. Pariskunta keskittyy nautintoon ja rentoutumiseen

eikä raha ole heille ongelma. Näin ollen he saattavat ottaa yhteyttä

esimerkiksi eri matkatoimistoihin ja pyytää räätälöityä matkapakettia

vaivan säästämiseksi. Saatuaan tarjoukset eri palveluntarjoajilta he

vertailevat niitä ja päätyvät ostamaan jonkin tietyn matkatoimiston

erikseen räätälöidyn matkan Seychelleille ja lomailevat siellä. Loman

aikana ja loman jälkeen asiakkaana ollut pariskunta arvioi loman

toteutumista verraten sitä edellisiin lomamatkoihinsa sekä pohtii saivatko

he rahoillensa vastinetta. Ollessaan tyytyväisiä lomaansa pariskunta

tiedostavina kuluttajina saattaa ottaa yhteyttä matkatoimistoon, antaa

palautetta ja jopa ryhtyä käyttämään kyseistä matkatoimistoa siitä

hetkestä lähtien. Elleivät he ole tyytyväisiä, vaihtavat he matkatoimistoa ja

todennäköisesti myös antavan negatiivista palautetta matkatoimistolle.

Ollessaan myös sosiaalisia ja paljon tekemisissä muiden lapsettomien

pariskuntien kanssa, saattavat he puhua matkasta myös muille

potentiaalisille kyseisen matkatoimiston asiakkaille ja näin ollen

Tiivistelmä


matkatoimiston maine riippuu myös matkan onnistumisesta. DINK-

pariskunta on hyvin vaikuttava kuluttajaryhmä.


Luvussa kaksi käsitellään perustietoa Kreikasta; maantietoa, historiaa,

väestöä ja kulttuuria. Lisäksi luvussa syvennytään erityisesti Kreetaan ja

sen vetovoimatekijöihin, kohdetietoon sekä kestävään kehitykseen.

Perustietoa Kreikasta

Kreikka on Etelä-Euroopassa sijaitseva valtio. Kreikan rajanaapureita ovat

pohjoisessa Bulgaria ja Makedonia, idässä Turkki ja luoteessa Makedonia.

Lännessä lähin naapurimaa on Italia. Kreikassa asuu 10,7 miljoonaa

ihmistä (2012, CIA). Valtiomuoto on tasavalta. Kreikan pinta-ala on 131

957 m2 (2012, CIA) sekä asukastiheys on 80,91/km2. (CIA, Greece, 2012).

Kreikan pääkaupunki on Ateena, jonka asukasluku on 3,1 miljoonaa.

Muita suuria kaupunkeja ovat Thessaloniki ja Patras. (Lonely planet:

Greece, Lonely planet publication PTY LTD 2004 sivu. 4-5). Manner-

Kreikan lisäksi valtioon kuuluu noin 2 000 saarta, joista suurin on Kreeta.

(Rantapallo, Kreikka, 2012)

Kreikka kuuluu Euroopan Unioniin (EU) sekä Schengen-alueeseen, joka

mahdollistaa ihmisten liikkuvuuden rajojen yli ilman järjestelmällisiä

tarkastuksia. Valuuttana on euro (EUR). Kreikan virallinen kieli on

Kreikka, jota puhuukin väestöstä 99 prosenttia. (CIA) Käytössä on

kreikkalainen kirjaimisto. (CIA, Greece, 2012) Kreikan vallitseva uskonto

Tiivistelmä


on ortodoksisuus, jonka osuus on 98 %. 1,3 % väestöstä on muslimeja ja

0,7 % muiden uskontojen edustajia. (CIA, Greece, 2012) Suomen

konsulaatti sijaitsee Kreikan pääkaupungissa Ateenassa. Lisäksi Haniassa

sijaitsee Suomen kunniakonsulaatti.

Kreikka sijaitsee aikavyöhykkeellä, joka on GMT+2 (Eyewitness travel

guide: Greece Dorling Kidersley 1997, s.301.) Kreikassa on siis sama

aikavyöhyke kuin Suomessa. (CIA, Greece, 2012). Kreikassa vallitsee

välimeren ilmasto. Suuret alueelliset vaihtelut ilmasto-oloissa ovat

kuitenkin mahdollisia. (Rantapallo, 2012)

Rikollisuusaste Kreikassa on alhainen verrattuna moniin muihin Euroopan

valtioihin, ja sitä pidetään suhteellisen turvallisena matkailumaana.

Matkustaessa normaalin turvallisuuden noudattaminen yleisesti riittää.

Yleisin rikollisuuden muoto Kreikassa on taskuvarkaudet. Kreikan

suurimmissa kaupungeissa on ollut viime vuosina paljon mellakoita ja

lakkoja, jotka aiheuttavat järjestyshäiriöitä. Häiriöitä ei lomakohteissa

kuitenkaan ole esiintynyt. (CIA, Greece, 2012)

Kreikka on hyvin suosittu matkailumaa. Maa on saavuttanut erityistä

suosiota pohjosmaisten turistien keskuudessa. Erityisen tunnettu Kreikka

on rantakohteistaan sekä kulttuurisista nähtävyyksistään. Lomaan voi

yhdistää sekä kulttuuria että rentoutumista. Turismin osuus Kreikan

BKT:sta on 15 %. Kreikan suosittuja vientituotteita ovat elintarvikkeet,

kuten oliivit, hedelmät sekä viinit. Teollisuuden tuotteista viedään

malmeja, metalleja ja tekstiilejä. Raaka tupakka on myös tärkeä

vientituote. Kreikan tärkeitä tuontituotteita ovat elintarvikkeet,

polttoaineet, koneet, metallit ja puu. (CIA, Greece, 2012)

Tiivistelmä


Kreikassa on 17 Unescon maailmanperintökohdetta:

* Apollo Epicuriuksen temppeli Bassaissa

* Ateenan linnavuori, Akropolis

* Athos-vuori luostareineen

* Dafnen, Osios Lukaksen ja Khioksen Nea Monin luostarit

* Delfoin arkeologinen alue

* Delos, Apollonin myyttinen syntymäpaikka

* Epidauroksen arkeologinen alue

* Khorán historiallinen keskusta, Pyhän Johanneksen luostari sekä

Ilmestyskirjaluola Pátmos-saarella

* Korfun vanha kaupunki

* Meteoran luostarit lähes luoksepääsemättömillä kallioilla

* Mykenen ja Tirynsin arkeologiset alueet

* Mystrasin rauniot linnoituksineen, palatsineen, kirkkoineen ja

luostareineen

* Olympian arkeologinen alue

* Pythagorion ja Heraion Samoksella

* Rodoksen keskiaikainen kaupunki

* Thessalonikin varhaiskristilliset ja bysanttilaiset monumentit

* Verginan arkeologinen nähtävyys (Unesco, World Heritage List 2012.)

Kreikan kansallispäivää vietetään 25.3. (Halinen, A. Matkailijan maantieto,

WSOY Porvoo 2001 s.185).

Kreikan päälentokenttä sijaitsee Ateenassa ja on nimeltään Eleftherios

Venizelos International Airport (ATH). Se on maailman 27. vilkkain

lentokenttä, jonka matkustajamäärä on 15 miljoonaa vuodessa. Sen kautta

kulkee vuosittain 65 eri lentoyhtiötä. (Eyewitness travel guide: Greece

Dorling Kidersley 1997 s.313). Helsingistä lentoaika on 3h 15min.

Tiivistelmä


(Blueone, 2012)

Liikenne poikkeaa Suomen oloista, sillä Kreikassa on suuremmat

ajonopeudet ja teiden kunto ja ajo-olosuhteet saattavat vaihdella

huomattavasti. Auton vuokraus on edullista ja suosittua matkailijoiden

keskuudessa tästä huolimatta. Bussit ovat suosituin joukkoliikenneväline

Kreikassa. Reittiverkosto on laaja ja todella kattava. Linja-autot ovat

edullinen tapa liikkua läpi Kreikan. Rautatieverkostoja on hiljattain alettu

uusimaan koko Kreikassa. Kreikan saaristossa liikuttaessa luonnollinen ja

kätevin tapa ovat lautta- ja laivaliikenne. Kesäisin lauttaliikenne on

aktiivisempaa kuin talvella, vaikeiden sääolosuhteiden ja alhaisen

kysynnän vuoksi.

Kreikassa on kolmantena vuonna peräkkäin tavattu Länsi-Niilin virusta,

joka aiheuttaa flunssan tapaisia oireita, mutta voi olla vakava terveys

henkilöille joilla on alentunut immuniteetti. Virusta vastaan voi yrittää

suojautua asianmukaisesti ja välttämällä seisovaa vettä. Hyönteisten

välttäminen on myös tapa ehkäistä viruksen tartuntaa. Virusta vastaan ei

ole vielä kehitetty rokotetta tai lääkettä. Kaiken kattava matkavakuutus on

suositeltavaa matkustettaessa Kreikkaan. Kreikkalaisten elämää kuvastaa

kiireettömyys. (Ulkoasiainministeriö, Kreikka: matkustustiedote 2011)

Mytologia

Sana myytti tulee kreikan sanasta mythos, joka tarkoittaa tarinaa. Kreikan

mytologiassa myytit eivät kuitenkaan olleet vain pelkkiä tarinoita vaan

niillä oli paljon tärkeämpi asema ihmisten elämässä. Myytit olivat lähinnä

ihmisten keksittyjä tarinoita kuvaamaan maailman silloista menoa, mutta

välillä niillä oli tositapahtumiin sijoittuva pohja kuten Ilias, joka kertoo

Tiivistelmä


Troijan sodasta. Koska antiikin Kreikassa ei ollut vastaavia

kirjakokonaisuuksia kuten Raamattu ja Koraani, olivat myytit ainoita, jotka

selittivät miten ihmiset syntyivät ja miksi erilaiset luonnonilmiöt olivat

olemassa. ( Google Books, Greek Mythology. 2012.)

Kuten saduissakin, oli myyteillä opetuksellisia tarinoita kerrottavanaan.

Hyvä esimerkki juuri Ikaros, joka ei kuunnellut isänsä neuvoja ja lensi liian

lähelle aurinkoa.

Myytit vaikuttivat oleellisesti Kreetan saarella vallinneeseen minolaiseen

kulttuuriin, joka sijoittui vuosiin 3000 – 1100 eaa. Koska myytit selittivät

elämän tapahtumia, ne olivat tärkeitä elementtejä taiteessa ja

keramiikassa. Minolaiset uhrasivat myös eläimiä myyttiensä jumalille,

heille tärkeissä paikoissa. Myytit tuovat esille sen kuinka tärkeänä

eläimenä minolaiset pitivät härkää. Heillä oli erilaisia pelejä ja leikkejä

joihin liittyi härkien kanssa mittelöt. Tällaisten pelien avulla ihminen näytti

voimansa ns. luonnonvoimien edessä.( Ancient Greece 2012a.)

Seuraavaksi esitellään muutamia esimerkkejä juuri Kreetan saarelle

ominaisista jumalista ja myyteistä.

Poseidon on yksi tärkeimmistä jumalista Kreetan historiassa. Poseidon

tunnetaan meren jumalana ja yksi hänen tunnusmerkeistään on atrain,

jonka hän sai lahjaksi yksisilmäisiltä kykloopeilta. Häneen liittyviä

myyttejä ovat muun muassa titaanien taistelut Tartaroksessa, sota Kosin

saarella sekä viehtymys moniin naisiin. (Theoi 2011.) Kaikkein merkittävin

myytti on kuitenkin minotauroksen luominen. Minotauros sai siis alkunsa,

kun kuningas Minos rikkoi Poseidonin kanssa tehdyn sopimuksen ja

Poseidon päätti langettaa kirouksen Minoksen vaimon ylle. Vaimon oli

määrä rakastumaan härkään, ja kuten voi olettaa, hän tuli raskaaksi ja

synnytti Minotauroksen. (Ellingham, Dubin, Jansz, Fisher, Greece the

Tiivistelmä


rough guide 1998)

Minotauroksen alkuperä voidaan jäljittää kuningas Minoksen

epäonnistuneeseen yritykseen käyttää jumalia hyväkseen. Minos pyysi

jumalilta täydellistä härkää uhrattavaksi. Poseidon suostui hänen

pyyntöönsä, mutta härkä oli niin suurenmoinen eläin, että Minos päätti

pitää sen itsellään ja uhrasi toisen härän. Kuullessaan tästä Poseidon

kehitti ilkeän rangaistuksen Minokselle. Vihainen jumala heitti Minoksen

vaimon Pasifaen päälle loitsun, joka sai hänet rakastumaan syvästi

taivaalliseen härkään. Pasifae tuli raskaaksi ja synnytti Minotauroksen.

Minos antoi kuuluisan arkkitehdin suunnitella labyrintin, johon

Minotauros vangittiin, suojellen Kreetan asukkaita sen aiheuttamalta

hävitykseltä. Joka vuosi 7 nuorta miestä ja neitoa lähetettiin Kreetalle,

jossa heidät annettiin kammottavalle Minotaurokselle, joka tappoi heidät

labyrintissä. Lopulta Theseus, kuningas Aigeuksen poika lähti labyrinttiin

ja tappoi Minotauroksen. (Brian, Fagan, 2001. Thames & Hudson Ldt.

London. )

Daidalos oli arvostettu ja taitava rakentaja. Hänet ja poikansa Ikaros

karkoitettiin kotoaan Ateenasta Kreetan saarelle. Kreetalla kuningas

Minos palkkasi Daidaloksen arkkitehdikseen ja rakennusmestarikseen.

Minos antoi Daidalokselle tehtäväksi rakentaa labyrintti, jonne hirviö

Minotaurus piti sulkea iäksi. Urhea Theseus surmasi Minotauruksen.

Kuningas Minos kuitenkin epäili, että Daidalos vuotaisi labyrintin

salaisuuden muille hallitsijoille ja telkesi Daidaloksen ja hänen poikansa

Ikaroksen labyrinttiin.

Ikaros ja Daidalos suunnittelivat pakoa labyrintista. Isä suunnitteli

pojalleen Ikarokselle siivet vahasta ja sulista, joilla hän voisi lentää pois

labyrintistä. Daidalos neuvoi Ikarosta lentämään kaukana auringosta,

Tiivistelmä


koska lämpö voisi sulattaa vahan. Hetken lennettyään Ikaros unohti isänsä

neuvot ja lensi lähemmäs aurinkoa. Lämpö sulatti sulkia yhteen liittävän

vahan ja Ikaros putosi mereen ja hukkui.( Kreikan mytologia 1990.)

Ikaroksen meri ja saari Ikaria on nimetty hänen mukaansa.

Knossos sijaitsee Keski- Kreetan pohjoisosassa Iraklionin lähellä. Se on

tärkeä minolaispalatsi joka löytyi vasta 1900- luvun alussa arkeologisten

kaivausten avulla. Suurin osa palatsin jäänteistä on niin kutsutun uuden

palatsin raunioita. Knossoksen palatsiin kuuluu portaikkoja, käytäviä,

valtaistuinsali, varastotiloja, aarrekammio ja muita tiloja. (Lomamatkailija

2012.) Tarun mukaan kuningas Minos kätki härkäpäisen ja

ihmisvartaloisen hirviö Minotauroksen labyrinttiin, jossa se tappoi ihmisiä.

(Rantapallo 2012.)

Kuningas Minos rakennutti Knossoksen arkkitehti Daidaloksella. Minos

piti Daidalosta vankina jotta kukaan muu ei näkisi palatsin suunnitelmaa.

(Ancient Greece 2012b.)

Kreikkalainen mytologia on vaikuttanut vahvasti Kreikan kulttuuriin; se

näkyy taruissa, lauluissa, näytelmissä, rakennuksissa, patsaissa,

kirjallisuudessa sekä taiteessa ja näin ollen on myös yksi syy matkustaa

Kreikkaan. Mytologia näkyy erityisesti Kreetalla erittäin vahvasti siksi,

että Kreeta on varhaisinta kreikkalaisen kulttuurin aluetta ja näin ollen

monen myyttisen tarinan synnyinpaikka. Turismin kannalta Kreetalla on

useita mytologisia nähtävyyksiä, sillä saarelle on rakennettu useita

turisteja kiinnostavia temppeleitä ja monumentteja, jotka kuvaavat

uskonnollisia aiheita. (Matkaopas.info, 2009.) Tällaisia nähtävyyksiä, joihin

liittyy mytologian tarustoja, ovat muun muassa Knossos – palatsi, Górtynin

muinainen kaupunki sekä Dikti-vuoren luola (Simula, A. 2011). Lisäksi

useat museot ja arkeologiset kohteet ovat suosittuja nähtävyyksiä, joissa

Tiivistelmä


on nähtävissä mytologian vaikutus kreikkalaiseen ja kreetalaiseen

kulttuuriin.

Rantojen, lämpötilan ja maisemien lisäksi myös historia ja tarut ovat yksi

syy matkustaa Kreetalle.

Kohdetietoa Kreetasta

Kreeta on suurin ja eteläisin Kreikalle kuuluvista saarista (Dubin 2003,

244; Kreikka.net 2009). Se sijaitsee Peloponnesoksen niemimaan

kaakkoispuolella, noin 160 kilometrin etäisyydellä Kreikan mantereesta ja

300 kilometriä Libyasta pohjoiseen (EasyTerra 2012). Saari on pinta-

alaltaan 8 261 neliökilometrien laajuinen, mikä tekee siitä viidenneksi

suurimman Välimeren alueella (Kreikka.net 2009). Muodoltaan Kreeta on

pitkänomainen: saari on itä-länsisuunnassa 260 kilometrin mittainen, kun

taas pohjois- ja etelärannikon välinen etäisyys on pisimmillään 60

kilometriä. (Kreikka 2007.)

Kreetan saarella on noin 600 000 asukasta, ja se muodostaa yhden

Kreikan 13 hallinnollisesta alueesta (Simula 2011a). Saari on jaettu

maantieteellisesti neljään hallintopiiriin: Keski-Kreetalla sijaitsevat

Rethymnonin ja Iraklionin prefektuurit, saaren länsiosissa Hanian

prefektuuri ja Itä-Kreetalla Lasithin prefektuuri (Kreikka.net 2009; Simula

2011a). Kreetan suurimpia kaupunkeja ovat näiden alueiden

pääkaupungit, jotka ovat Lasithin Agios Nikolaosta lukuun ottamatta

samannimisiä kuin itse hallintopiirit. Hania, Rethymnon sekä Agios

Nikolaos ovat lisäksi saaren suosituimpia lomanviettokohteita – eniten

turisteja vetää kuitenkin puoleensa Hania, joka on 60 000 asukkaallaan

Kreetan toisiksi suurin kaupunki. (Simula 2011a; Simula 2011b.) Saaren

suurimmalla kaupungilla, 150 000 asukkaan Iraklionilla on koko Kreetan

Tiivistelmä


pääkaupungin asema (Kreikka 2007). Kaikki mainitut kaupungit, kuten

myös valtaosa Kreetan muusta asutuksesta, ovat keskittyneet saaren

pohjoisrannikon tuntumaan, sillä maasto on kyseisellä alueella

tasaisempaa kuin saaren muissa osissa (Kreikka 2007; Kreikka.net 2009).

Pinnanmuodot ja maaperä

Kreetan saari muodostuu Egeanmeressä kulkevan, suurimmaksi osaksi

veden alle jäävän vuorijonon huipusta. Tämä näkyy selvästi saaren

pinnanmuodoissa: Kreetan pinta-alasta vain neljäsosa on alavaa eli alle

100 metriä merenpinnan korkeudesta, kun taas yli kolmannes ulottuu

vähintään 500 metriä merenpinnan yläpuolelle. Kreetalla on lisäksi

kymmeniä yli 2 000 metrin huippuja, joista korkein on saaren keskellä

sijaitseva 2 456-metrinen Idavuorten Psilorítrís. (Tuominen-Gialitaki

1990, 22.) Kreetan etelärannikko on myös hyvin jyrkkää aluetta, joka voi

olla kohdittain yli 2000 metrin korkuinen jopa 10 kilometrin matkalta.

Saaren pohjoisrannoilla maasto on sen sijaan matalampaa ja

tasaisempaa (Kreikka.net 2009). Korkealla vuoristossa on myös viljeltyjä

tasankoja, joista suurin on Lasíthin tasanko 850 metrin korkeudessa.

(Tuominen-Gialitaki 1990, 22.)

Korkeuserojen ohella Kreetalle ovat tyypillisiä mereltä sisämaahan

työntyvät rotkot, joista suurin on 21 kilometrin mittainen Samarian

rotko. (Tuominen-Gialitaki 1990, 22.) Kyseinen rotko sijaitsee Kreetan

länsiosassa Samarian kansallispuistossa, ja se on Euroopan pisin.

Samarian rotko onkin erittäin suosittu vaelluskohde: siellä kulkee noin

16 kilometriä pitkä polku, jota reunustavat satoja metrejä korkeat jyrkät

kallioseinämät. Polku alkaa 1 250 metrin korkeudesta, josta

laskeudutaan hiljalleen Välimeren rannalle. (Simula 2011c.)

Tiivistelmä


Kreetan sijainti Euroopan ja Afrikan mannerlaattojen törmäyskohdassa

tekee saaren maaperästä geologisesti erittäin monimuotoisen, mikä

lisää alueen maantieteellistä vaihtelevuutta. Kreetalle tyypillistä on

karstimaaperä, jonka ilmenemismuotoja ovat muun muassa luolat ja

maanalaiset virrat sekä lähteet. Karstimaaperäalueeseen eivät

puolestaan kuulu pintavedet kuten järvet, joet ja lammet, sillä satanut

vesi imeytyy nopeasti huokoiseen maaperään. (Tuominen-Gialitaki 1990,

22.)

Ilmasto

Kreetalla vallitsee välimerenilmasto, jolle ovat ominaista kuivat ja kuumat

kesät sekä leudot ja sateiset talvet (Simula 2011d). Kesäaika kestää

Kreetalla hieman pidempään kuin muilla Kreikan saarilla, sillä Kreeta on

Kreikan eteläisin saari. Kreetan etelä- ja pohjoisrannikon välillä näkyy

myös hieman ilmastollisia eroja. Etelässä ilmasto on tyypillisesti

kuumempaa ja kuivempaa kuin pohjoisessa, jonka vuoksi etelärannikolla

uimavedet pysyvät mukavan lämpöisinä jopa joulukuuhun asti. (Fisher &

Garvey 1995, 8.) Kreeta on myös melko tuulinen saari, mikä johtuu puiden

vähäisestä määrästä, vuorista sekä niiden rotkoista ja laaksoista (Simula

2011d).

Kevät on parasta aikaa vierailla Kreetalla, sillä huhtitoukokuussa sää on

selkeää eikä liian kuumaa ja kasvillisuus on vehreää ja kukoistavaa.

Kreetalla ei myöskään ole keväällä paljoa turisteja, jolloin voi välttyä

ruuhkilta lomallaan. (Hanna 1996, 8.) Kesäelokuu on Kreetalla

matkailullisesti pahinta ruuhka-aikaa ja hintataso on korkeimmillaan. Ilma

on tällöin kuuminta sekä pohjoistuuli aiheuttaa muun muassa kovaa

Tiivistelmä


merenkäyntiä. (Fisher & Garvey 1995, 8; Hanna 1996, 8.)

Syksyllä turismi alkaa jälleen vähentyä, ja ilma muuttuu leudommaksi.

Syksy onkin toinen hyvä aika vierailla Kreetalla. Aurinko paistaa yhä ja

tuulet ovat laantuneet, mutta sateet alkavat hiljalleen yleistyä. Kasvusto

on myös kesän jäljiltä kuivaa, tehden ympäristöstä nuutuneen näköisen.

(Hanna 1996, 8.) Talvella turistit taas ovat pääosin kadonneet ja sateet

alkavat valloittaa saarta. Ilma on vaihtelevaa, sillä saattaa esiintyä niin

myrskyisiä kylmiä päiviä kuin aurinkoisia, lämpimiä päiviä. Vuoristossa

saattaa myös sataa lunta, jolloin jopa laskettelukin on mahdollista. (Fisher

& Garvey 1995, 8; Hanna 1996, 9.)

Kuvio 1. Kreetan ilmasto (Napsu 2011)

Kasvillisuus

Kreetalla esiintyy noin 2 100 kasvilajia. Näistä 300 on endeemisiä eli

kotoperäisiä kasveja, joita kasvaa Kreetalla enemmän kuin millään muulla

Tiivistelmä


Välimeren saarella. (Tuominen-Gialitaki 2002, 42,44.) Kreetan

eristyneisyys saaren lähialueista on mahdollistanut uusien kasvilajien

synnyn sekä erilaisten kreetalaisten muunnelmien olemassaolon. Monet

Kreetan kasveista ovat myös säilyneet, vaikka luonnossa ja ilmastossa on

tapahtunut erilaisia mullistuksia. (Kreeta.info 2012a.)

Kreetan yleisimpiin pensaslajeihin kuuluu esimerkiksi oleanteri, jota

kasvaa teiden varressa ajettaessa poispäin Hanian ja Iraklionin

lentokentiltä (Kreeta.info 2012b). Yleisistä puista mainittakoon oliivipuu,

jota on arvioiden mukaan viljelty Kreetalla jo 6 000 vuoden ajan – nykyään

saarella arvioidaan kasvavan jopa 35 miljoonaa oliivipuuta. (Kreeta.info

2012c.) Kreetan kasvillisuutta pääsee ihailemaan kätevästi esimerkiksi

Hanian lähellä sijaitsevassa Botanical Parkissa, jossa voi kasvien ja puiden

lisäksi nähdä erilaisia eläimiä, kuten esimerkiksi aaseja, strutseja sekä

vuohia (Kreeta.info 2012d).

Luonnonmullistukset ja katastrofit

Tuhansia vuosia sitten Kreetalla kukoistanut pronssikautinen minolainen

kulttuuri tuhoutui joidenkin tietojen mukaan tulivuorenpurkauksesta sekä

siitä johtuneesta hyökyaallosta (Simula 2011d). Nykyään Kreeta on

kuitenkin EU:n yleisesti turvalliseksi luokittelema matkakohde, ja

luonnonmullistukset saarella ovat harvinaisia (Matkailija.net 2012).

Kreikka sijaitsee kaikesta huolimatta seismisesti aktiivisella alueella ja on

jopa Euroopan seismisesti aktiivisin maa. Tämä tarkoittaa, että

maanjäristykset mantereella ja saarilla ovat maan turvallisuudesta

huolimatta mahdollisia. Kesäisin kuivuus, kuumuus ja tuulisuus edistävät

metsäpalojen leviämistä. Lisäksi ajoittaiset rankkasateet ovat Kreikassa

mahdollisia. (Ulkoasiainministeriö 2012; Yle Uutiset 2011.)

Tiivistelmä


Kreetan vetovoimatekijät

Vuonna 2011 Haniaan saapui 84 000 suomalaista matkustajaa, tämä on

yhteensä 13 prosenttia Kreetalle saapuvista lentomatkaajista. Määrä on

ollut suomalaisten keskuudessa kasvussa, joten Kreikan talouskriisi ei ole

vaikuttanut suomalaisten matkustamiseen. Hania saa 75 prosenttia

tuloistaan turismista ja työllistää joka neljännen Kreetalaisen. Uusia

matkailuvaltteja ovat kestävään kehitykseen liittyvät palvelut esimerkiksi

laadukas lähiruoka, hotellien kunnostaminen ekologisiksi ja palvelujen

hiominen (Kotiliesi 2012).

Matkailuvetovoima (Attractions)

Kun lentokone kaartaa Kreetan saarelle, näkee matkustaja turkoosin

meren ja valkoiset hiekkarannat. Kreeta tunnetaankin valkosinisestä

väriyhdistelmästä ja se toistuu lipun lisäksi muun muassa talojen

värityksessä. Kreetalla on useita upeita rantoja kuten esimerkiksi

Elafonissi – Kahluusaaret. Useimmat Kreetan rannoista ovat puhtaita ja

turvallisia. (Miller ym.2012, 240.)

Kreetalla on paljon historiallisia ja arkeologisesti merkittäviä kohteita,

jonka vuoksi monet matkailijat valitsevat Kreetan lomakohteekseen. Yksi

tunnetuimmista arkeologisista nähtävyyksistä on Knossoksen

muinaiskaupunki ja palatsikompleksi. Koska minolaisten olemassaolo on

ollut ristiriitainen uskomus, on Knossos tunnistettu todisteeksi heidän

olemassaolostaan. Se sijaitsee viisi kilometriä Iraklionista suoraan etelään.

Jotta retkestä saa enemmän irti, kannattaa ottaa opas mukaan. Muita

tärkeitä arkeologisia nähtävyyksiä ovat Rethymonin vanha kaupunki,

Melidonin tippukiviluola sekä Hanian vanha kaupunki. (Rantapallo 2012;

Tiivistelmä


Bennett 2004, 39.)

Kreeta on tunnettu yhdestä maailman terveellisimmistä ruuistaan ja

kreetalaiset ovat pitkäikäistä ja tervettä kansaa. Käytettyjä raaka-aineita

ovat muun muassa oliivit, juustot ja erilaiset kasvikset. Kasvisruokien

lisäksi kreetalaiset suosivat lammasta. Tavérnat ovat kreikkalaisen

ravintolakulttuurin ydin. Ruokamatkailu onkin suomalaisten yksi pääsyistä

matkustaa Kreetalle. (Voi hyvin 2008.) Myös viinikulttuuri kukoistaa

Kreetalla ja viinitilat ovat yksi vetovoimaisimmista kohteista Kreetalla.

Monet tilat tarjoavat viininmaistajaisia, kierroksia viljelmillä sekä

mahdollisuutta tutustua tilojen historiaan ja viininvalmistuksen saloihin.

Kreetalla nautitaan ruuan yhteydessä myös väkeviä juomia, kuten Rakia ja

Ouzoa. (Miller ym. 2012, 247.)

Saavutettavuus (Accessibility)

Kreetalle on Suomesta hyvät lentoyhteydet ja se kuuluu useiden

lentoyhtiöiden kohdevalikoimaan. Halpalentoyhtiö Norwegian Air Shuttle

ASA:n uutuuksiin kuuluu suorat lennot Suomesta Kreetalle. Hinnat

vaihtelevat ajankohdasta ja lentoyhtiöstä riippuen noin 80–400 euroa.

Kreetan lentoasemat sijaitsevat Haniassa ja Heraklionissa. Kreetalle

järjestetään paljon pakettimatkoja kesäkaudella (huhtikuusta lokakuuhun).

Toinen mainio vaihtoehto saarelle saapumiseen on lautat, joita lähtee

muun muassa Ateenasta. (Rantapallo 2012.)

Palvelutarjonta (Amenities)

Oli kohde kuinka eksoottinen tahansa, on sieltä löydyttävä tietyt

peruspalvelut, kuten majoitus, ruokapalvelut ja ohjelmatarjontaa.

Majoitus- ja ravintolapalvelut ovat hyvin edustettuina Kreikassa ja ne

Tiivistelmä


koostuvat suurimmaksi osaksi pienistä ja keskisuurista yrityksistä, jotka

ovat useimmiten perheyrityksiä. Virallisten tietojen mukaan Kreikassa

majoituskapasiteetti on 300 000 petipaikkaa, mutta määrä lisääntyy jopa

miljoonaan kun otetaan huomioon rekisteröimättömät yritykset (Boniface

& Cooper 2009, 341.) Kreetalla on yli 1600 hotellia (Tripadvisor 2012.)

Suurin osa Kreikkaan matkustavista turisteista matkustavat ennemmin

virkistyksen kuin kulttuurin perässä. He kaipaavat aurinkoa, hiekkaa,

merta ja yöelämää. (Boniface & Cooper 2009, 339.) Ihanteellisen

sijaintinsa ansiosta Kreetalla on upeat mahdollisuudet harrastaa

monipuolisia vesiaktiviteetteja kuten sukellusta ja snorklausta.

Valitettavasti Välimerellä ei nähdä värikkäitä kaloja, sillä vesi ei ole

riittävän lämmintä ja meri on kärsinyt liikapyynnistä. (Bennett 2004, 91.)

Aktiivilomailijalle suositeltava kohde Kreetalla on Samarian rotko. Se on

pisin saaren useista rotkoista ja noin 16 kilometrin vaellusreitti vaatii

hyvää peruskuntoa ja on miellyttävämpi tehdä vähän viileämmällä ilmalla.

(Pieni matkaopas 2012a.)

Kreetalla suurin osa tieverkostosta on EU:n standardien mukaan

heikkokuntoista, varsinkin turistien mopo-onnettomuudet ovat yleisiä.

Toisaalta Kreikalla on yksi maailman laajimmista laivaverkostoista. Island

hopping eli saarelta toiselle laivalla matkustaminen on turistien

keskuudessa suosittua ja se on samalla erinomainen tapa tutustua Kreikan

saaristoon. (Boniface & Cooper 2009, 340.) Retkipyöräilyn suosio kasvaa

Kreetalla koko ajan, joskin paikallisten autoilijoiden huoleton ajotyyli

saattaa yllättää kokeneenkin matkailijan. (Bennett 2004, 126.)

Tiivistelmä


Kreetalla on hyvät ostosmahdollisuudet ja se tunnetaan erityisesti

käsitöistään. Suosituimmat tuliaiset saarelta ovat ruokatavarat kuten

oliiviöljy ja paikalliset alkoholituotteet. Lisäksi nahka, keramiikka, korut ja

kirjontatyöt ovat matkailijoiden suosiossa. (Pieni matkaopas 2012b.)

Kestävä kehitys

Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan jatkuvaa yhteiskunnallista muutosta,

joka tapahtuu paikallisesti, alueellisesti ja maailmanlaajuisesti. Sen

päämääränä on taata ihmisille hyvät elämisen mahdollisuudet nyt ja

tulevaisuudessa. Ihminen, talous ja ympäristö ovat tasavertaisia

päätöksenteossa ja toiminnassa. (Ymparisto 2012.) Matkailussa suuressa

roolissa tiennäyttäjinä kestävään ja vihreään makailuun ovat

matkanjärjestäjät. Aurinkomatkat on luonut itselleen kestävän matkailun

ohjelman, johon sen asiakkaat voivat heidän verkkosivuillaan tutustua.

Aurinkomatkojen mukaan kestävä matkailu on taloudellisesti kannattavaa

vaarantamatta kuitenkaan ympäristöä tai lomakohteen paikallisia

kulttuureita. Aurinkomatkat myös työskentelevät yhdessä muiden

matkanjärjestäjien ja YK-järjestöjen kanssa vähentääkseen matkailun

ilmastovaikutuksia ja parantaakseen entisestään matkailun positiivisia

vaikutuksia.

(Aurinkomatkat, 2012).

Ekoturismi

Vihreämatkailu alias ekoturismi on noussut trendiksi koska ihmiset, joilla

on varaa sijoittaa lomaansa, eivät halua kokea huonoa omatuntoa.

Ekoturismin yhtenä tarkoituksena on myös pitää lomakohteen

alkuperäinen imago ennallaan. Muita ekoturismin päämääriä ovat

Ehkäistään ilmastonmuutosta, suojellaan ympäristöä, pidetään huolta

Tiivistelmä


paikallisesta väestöstä. ( David L. Edgell, Sr.,PhD, 2006, 15 – 23).

Ympäristöä suojelevasta matkailusta voidaan puhua silloin kun

matkailussa otetaan huomioon ympäristön suojeluperiaatteet ja pyritään

sovittamaan ne taloudellisten ja määrällisten tavoitteiden kanssa yhteen.

EU jäsenyys on lisännyt myös matkailijoiden ympäristötietoutta.

Matkaillessa ympäristövastuullisuus ei saa rajoittua ainoastaan

luontoympäristöön vaan matkailun luonteeseen tulee kiinnittää huomiota

myös taajamissa ja kaupungeissa. (Matkailun osaamiskeskus, Matkailun

verkkoyliopisto ja Joensuun yliopisto, 1997, 19-23).

Kreetan taloustilanne

Arja Kivipelto (3.8.2012) kirjoittaa Helsingin Sanomissa: ”Eurossa tai ei,

Kreetalla on edelleen viisi valttikorttia matkailijoille: pikkukylät, komeat

rotkot, hyvä ruoka, kauniit rannat ja rauniot.” Vaikka Kreikalla meneekin

taloudellisesti erittäin huonosti ja maan maine on ollut jo jonkin aikaa

epävakaa, turistit silti luottavat Kreetan matkailun vetovoimaan. Turistit

eivät ainakaan vielä ole kaikkoamassa Kreetan upealta saarelta. Mia

Kuntsin (12/2012) mukaan tilanne Kreetalla on paljon parempi kuin

esimerkiksi Ateenassa, koska Kreetalla lähes jokainen omistaa talonsa ja

melkein jokaisella on mahdollisuus kasvattaa puutarhassa oliiveja tai

appelsiineja.

Hanian, Kreetan länsipuolella sijaitsevan suuren kaupungin, seudulla

turismista saadaan 75 prosenttia tuloista ja se työllistää jopa joka

neljännen aktiivisesta työvoimasta. Uusiksi valteiksi Kreetalla on nostettu

laadukas lähiruoka: vihannekset, viinit ja oliiviöljy jotta matkailijoiden

tuleminen kohteeseen ei tyrehtyisi. Hotelleja kunnostetaan

Tiivistelmä


ekologisemmiksi ja palveluja parannetaan matkailijoille sopivammiksi.

(Kuntsi 2012, 33) Kuntsi jatkaa että vuosien 2010–2012 aikana Kreetalla

on tehnyt 500 ihmistä itsemurhan, joista moni oli pienyrittäjiä joilla meni

ennen talouskriisiä hyvin.

Länsi-Kreetalla, eli Hanian seudulla, ei ole ulkomaisia hotelliketjuja ja

matkailun jälkeen tärkein elinkeino on maatalous, eli maatalousmatkailu

on erittäin tärkeää (Toiviainen 2012a, 28). Toiviainen jatkaa että Länsi-

Kreetan upeita maisemia ei ole pilattu jättimäisillä rakennusprojekteilla

kuin ehkä jossain muualla. Talouskriisi on osaltaan vaikuttanut siihen,

ettei matkailun vihreyteen ole halukkuutta kiinnittää niin paljon huomiota

kuin nousukautena.

Kestävän kehityksen nähtävyyksiä

Seuraavassa esitellään kaksi esimerkkikylää, jotka edustavat ekologisuutta

ja kestävää kehitystä Kreetalla sekä Samarian rotko, joka on yksi

mantereen kauneimmista ja parhaiten säilyneimmistä nähtävyyksistä.

Kerromme myös Kissamoksen alueesta, joka on yksi Kreetan tärkeimpiä

suojelukohteita.

Vamosin noin 800 asukkaan perinnekylä sijaitsee Hanian itä-puolella.

Kylässä on edelleen alkuperäinen maaseudun merkistö, pieniä viljelyksiä,

vapaasti kasvavaa metsikkö ja vähän turismia. Vuosien varrella Vamos on

kehittynyt ”vihreän turismin” esikuvaksi entisöinnin ja korjausten

ansiosta. Kyläläiset ovat myös perustaneet kehitysyhtiön, joka perustaa

toimintansa yksittäisten matkailijoiden ja pienryhmien varaan. Se ei siis

etsi suurta turistimassaa. Suurin osa kyläläisistä on jollain tavalla tämän

kehitysyhtiön toimissa mukana, joko välillisesti tai välittömästi.

Tiivistelmä


Päämääränä on saada kylästä monipuolinen, elävä ja toimelias erilaisten

hankkeiden kautta. Kylä on juuri oikea vierailukohde niille, jotka haluavat

kokea perinteistä Kreetaa. Vamos tarjoaa matkailijalle perinteisiä ja

tasokkaita palveluja, perinteistä elämäntapaa ja lähellä tuotettua ruokaa.

Tämä kaikki toiminta tapahtuu mahdollisimman vähän ympäristöä

kuormittavana. Kylässä järjestetään useita pienimuotoisia ruokakursseja.

Niistä yksi on suomenkielinen, Merja Tuominen-Gialitakin vetämä.

(Kreetainfo a2012.)

Milianin satoja vuosia vanhan perinnekylän omistavat kaksi perhettä, jotka

kylän autioituessa pikkuhiljaa, ostivat sen itselleen. He ovat muokanneet

kylän ekologisesti toimivaksi ja muinaisen kreetalaiskylän muotoon. Se

sijaitsee Hania - Paleochora –tien lähellä ja sen toimintaideana on

vuokrata taloista huoneita matkailijoille, jotka haluavat nauttia

menneisyyden tunnusta. Kylän taverna on melken sadalle hengelle

mitoitettu ja se on valaistu pääosin kynttilöillä. Verkkosähkön puuttuminen

on yksi ekologisuuden merkki. Tarvittava sähkö saadaan omista

aurinkokennoista. Milianin kylä kasvattaa eläimet ja vihannekset itse, ja se

mitä ei saada omasta kylästä, ostetaan naapurikylistä. Tärkeintä on, että

kaikki on ekologisista lähtökohdista tuotettua. Kylän jätehuolto on myös

tehokas ja täysin suljettu. (Kreetainfo b2012)

Kreetalla on monia nähtävyyksiä, mutta yksi yli muiden on 18 kilometriä

pitkä Euroopan pisin kanjoni, Samarian rotko. Se julistettiin

Kansallispuistoksi vuonna 1962 jotta sen luontoa ja eläimiä pystyttäisiin

suojelemaan. Euroopan valtuusto palkitsi Samarian rotkon äskettäin

yhdeksi turmeltumattomaksi ja kauneimmaksi luonnonalueeksi koko

mantereella. (Greek Reporter 2012)

Hanian lähellä sijaitsee Kissamos-niminen alue, jonka pääelinkeinoja ovat

Tiivistelmä


oliivipuut, pähkinät, päärynät, appelsiinipuut, viiniviljelmät ja karjatalous.

Luonto on koskematon ja tarjoaa paljon kauniita vaellusreittejä.

Niemenkärki Balos on yksi esimerkki luontoa säästävästä

matkailukohteesta. Sinne pääsee vain veneellä tai pitkää, ja

vaikeakulkuista tietä pitkin. Balos on pilaamaton laguuni ja se kuuluukin

yhtenä Kissamoksen muiden alueiden kanssa Kreetan tärkeimpiin

suojelukohteisiin. Monet muutkin rannat ovat rauhoitettuja, kuten

Elafonissin rannat, mikä tarkoittaa, ettei rannoille saa rakentaa.

(Toiviainen 2012b, 31.)

Tutkimuksen kulku

Tähän jotain tekstiä…

Tutkimusmenetelmät

Tutkimusmenetelmillä tarkoitetaan tutkimuksen konkreettisia aineiston

havainnointi- ja analysointi menetelmiä. Nämä menetelmät voidaan jakaa

kvalitatiivisiin ja kvantitatiivisiin menetelmiin.

Kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusmenetelmällä tarkoitetaan, että

pyritään ymmärtämään tutkimuskohteen laatua, merkitystä ja

ominaisuuksia kokonaisvaltaisesti. Kvantitatiivisellä eli määrällisellä

tutkimusmenetelmällä taas pyritään kuvaamaan ja tulkitsemaan

tutkimuskohdetta tilastoiden ja numeroiden avulla.

(https://koppa.jyu.fi/avoimet/hum/menetelmapolkuja/menetelmapolku/

tutkimusstrategiat/laadullinen-tutkimus)

Ennen Kreikan matkaa otamme etukäteen selvää tutkittavasta

Tiivistelmä


asiakasryhmästä ja yri-tämme saada heistä niin paljon tietoa irti kuin

pystymme kirjojen ja sosiaalisen median avulla. Tutustumme myös

Kreikkaan, erityisesti Kreetaan, matkakohteena ja teemme

matkasuunnitelman.

Kreetalla teemme kenttätutkimusta eli koitamme etsiä kohderyhmään

kuuluvia henkilöitä ja toivomme heidän tekevän yhteistyötä kanssamme

haastattelun muodossa, jonka nauhoitamme ja analysoimme myöhemmin.

Kirjoituspöytätutkimus ei sovellu tässä tapauksessa, koska aiempaa tietoa

DINK:eistä Kreetalla ei ole ja kyseinen tutkimusmenetelmä perustuu

pitkälti valmiiden tietojen käyttöön. Kenttätutkimuksen avulla saamme

haalittua lisää tietoa aiheesta.

Teorian kirjoittamiseen yhdistämme sekä haastattelut, että muut lähteet.

Käytämme siis kvalitatiivista tutkimusotetta, koska olemme kiinnostuneita

mielipiteistä ja arvioimme tutkimuksemme tulosta. Haastattelu tapahtuu

kasvotusten, ja haluamme vastaukset miksi, miten ja millainen. Meillä ei

ole resursseja järjestää kvantitatiivista tutkimusta, koska tilastoihin

tarvitaan paljon enemmän osallistujia luotettavan tuloksen saamiseksi. Se

perustuu numeerisiin tuloksiin. Kenttätutkimuksemme tulee olemaan

primaaridataa, koska aiempia tiedonlähteitä ei ole paljoa. Primaaridatalla

tarkoitetaan itse kerättyä tietoa tutkimuksen aikana. Käytämme kuitenkin

analysoinnissa mahdollisimman paljon valmiita tilastoja ja tiedonlähteitä.

Aineiston hankinta

Tutkimusta varten aineistoa hankittiin haastattelemalla asiakkaita,

matkanjärjestäjien sekä yritysten edustajia. Asiakkaitamme ovat 25 - 45-

Tiivistelmä


vuotiaat lapsettomat pariskunnat, niin kotimaassa kuin Kreetan

kohteessakin. Halusimme tietää miksi ja minne asiakkaamme matkustavat,

mitä he lomaltaan haluavat sekä millaisia palveluita ja

majoitusvaihtoehtoja he suosivat. Lisäksi kysyimme heiltä mikä heidän

matkustusajankohtansa yleensä on, sekä kuinka pitkiä heidän lomansa

ovat kestoltaan. Lopuksi annoimme asiakkaidemme unelmoida hetken ja

kertoa meille millainen olisi heidän unelmalomansa. Kreetalla esitetyt

haastattelukysymykset löytyvät liitteestä 1 ja Suomessa esitetyt liitteestä

2.

Matkanjärjestäjien edustajiin kuuluvat oppaat, agentti ja kohdepäällikkö.

Kysymyksiä, joita esitimme heille, olivat heidän uraansa liittyviä.

Halusimme tietää asiakkaiden ominaisuuksista; kuinka suuri osa

asiakkaista on lapsettomia pariskuntia, millaisia he ovat

kulutustottumuksiltaan sekä millaisia aktiviteetteja Oy Aurinkomatkat-

Suntours Ab Ltd:llä on tarjota pariskunnille. Nämä kysymykset löytyvät

liitteestä 3.

Yritysten edustajiin kuuluivat hotellien omistajat ja työntekijät.

Tiedustelimme hotellien johtajilta muun muassa heidän toimenkuviaan,

asemiaan sekä hotellien perustietoja ja luokituksia. Kohderyhmään liittyviä

kysymyksiä olivat muun muassa markkinastrategia sekä lapsettomien

pariskuntien huomiointi asiakaspalvelussa. Tiedustelimme myös heidän

palvelutarjontaansa. Kysymykset löytyvät liitteestä 4. Hotellien

henkilökunnilta tiedustelimme seuraavia asioita: miten sesonkien vaihtelu

vaikuttaa lapsettomien pariskuntien matkailuun, millaisia palveluita ja

majoitusta he suosivat, mikä on heidän matkansa kesto. Lisäksi

tiedustelimme millaista heidän ajankäyttönsä. Ravintolahenkilökunnalta

kyselimme pariskunnan ruokailutottumuksia. (Liite 5)

Tiivistelmä


Haastattelun lisäksi toisena tutkimusmenetelmänä käytimme

havainnointia. Laadimme sitä varten havainnointilomakkeita. Hotelleja

koskevissa havainnoinneissa kiinnitimme huomiota muun muassa hotellin

ulkoasuun ja hotellivirkailijan käytökseen. Tämän lisäksi matkanjärjestäjiä

haastatelleet havainnoivat matkatoimistojen yleisilmettä, oppaiden

olemusta sekä kohde- ja tuotetietoutta. Kreetalla asiakkaita havainnoineet

kiinnittivät huomiota pukeutumiseen, ostokäyttäytymiseen, liikkumiseen

sekä yleiseen käyttäytymiseen. Suomeen jääneet opiskelijamme

havainnoivat eri matkanjärjestäjien verkkosivuja. Havainnointitaulukko

liite 6.

Tutkimuksen luotettavuus ja pätevyys

(sisältäen lähteet,

prosessin, aineiston, menetelmien & lopputuloksen luotettavuuden,

ajankohtaisuuden, relevanssin jne.) > Nymfit kokoaa ensimmäisen version,

kommentointivastuu kaikilla

Tutkimustulokset

Tähän jotain tekstiä

Asiakkaat

(8 haastattelua Kreetalta + 4 haastattelua Suomesta yhteen

koottuna)

Tiivistelmä


Matkanjärjestäjien edustajat

(sis. oppaat, agentin edustaja,

kohdepäällikkö, yht. 4 haastattelua)

Yritysten edustajat

(sis. hotellien omistajat ym. työntekijät, 8

haastattelua)

Kilpailijoiden tarjonta

(Suomeen jääneiden korvaavan tehtävän

tulokset)

> Havainnointien tulokset raportoidaan siinä yhteydessä, jossa ko.

haastattelu puretaan.

Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset

> Team Feta kokoaa

ensimmäisen version, kommentointivastuu kaikilla. Tähän kohtaan myös

Suomeen jääneiden korvaavan tehtävän tuloksia Paikka auringossa -

osuuden osalta.

Lähteet

Tiivistelmä


Tähän lähteet ))

Ancient Greece 2012a. Luettavissa:

http://www.ancient-greece.org/culture/minoan-cult.html. Luettu: 29.8.2012

Ancient Greece 2012b. Luettavissa:

www.ancient-greece.org/archeology/knossos. Luettu: 29.8.2012

Bennett, L. 2004. Kreeta-matkaopas. 2.painos. Apa Publications GmbH &

Co, Singapore.

Blueone, 2012. Luettavissa: http://www.blue1.com/fi/fi/. Luettu: 24.9.2012

Boniface, B. & Cooper, C. 2009. Worldwide destinations. 5.painos.

Butterworth-Heinemann. Slovenia.

Brian, Fagan, 2001. Thames & Hudson Ldt. London.

Ellingham, Dubin, Jansz, Fisher, Greece the rough guide 1998.Rough

Guides Ltd.

Central Intelligence Agency, Greece, 2012. Luettavissa:

https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/gr.html.

Luettu: 24.9.2012

David L. Edgell, Sr.,PhD, 2006. Managing Sustainable Turism. THHP.

Binghamton.

Dubin, M. 2003. Kaupunkikirjat: Kreikan saaret. WSOY. Helsinki.

Tiivistelmä


EasyTerra 2012. Tietoa alueesta Kreeta. Luettavissa:

http://fi.easyterra.com/kreikka/autovuokraamo-kreeta.htm. Luettu:

1.9.2012.

Eyewitness travel guide: Greece Dorling Kidersley 1997 s.313.

Fisher, J. & Garvey, G. 1995. Crete The Rough Guide. 3. painos. Rough

Guides Ltd. Lontoo.

Google Books, Greece mythology 2012. Luettavissa:

http://books.google.fi/books?

id=vp97ssiijnsC&printsec=frontcover&dq=greek+myths&source=bl&ots

=XZTDfdW2rE&sig=d_3iap0L3ZhkS6ngRH2ttfAeL88&hl=en&sa=X&ei=0

XU-UN6hG6vQ4QSxg4C4Aw&redir_esc=y#v=onepage&q=greek

%20myths&f=false. Luettu: 30.8.2012

Greek reporter 2012. Frauds Stated They Lived in Samaria Canyon Only

to Receive EU Benefits. Luettavissa:

http://greece.greekreporter.com/2012/05/15/frauds-stated-they-lived-in-

samaria-canyon-only-to-receive-eu-benefits/ Luettu: 27.8.2012

Halinen, A. Matkailijan maantieto, WSOY Porvoo 2001 s.185.

Hanna, N. 1996. Globetrotter Travel Guide Crete. 1. painos. New Holland

Publishers Ltd. Lontoo.

Kivipelto A. 2012. 5 tähteä Kreetalla. Helsingin Sanomat

Kreeta.info 2012a. Tusina Kreetan vuorten kukkaa. Luettavissa:

Tiivistelmä


http://kreeta.info/extra/kreetan-kasvit/vuorten-kukat. Luettu: 1.9.2012.

Kreeta.info 2012b. Tusina Kreetan tavallista pensasta. Luettavissa:

http://kreeta.info/extra/kreetan-kasvit/yleisimm%C3%A4t-pensaat. Luettu:

1.9.2012.

Kreeta.info 2012c. Tusina tavallista Kreetan puuta. Luettavissa:

http://kreeta.info/extra/kreetan-kasvit/yleisimm%C3%A4t-puut. Luettu:

1.9.2012.

Kreeta.info 2012d. Botanical Park. Luettavissa:

http://kreeta.info/perheille/botanical-park/perustiedot. Luettu: 2.9.2012.

Kreetainfo a2012. Vamosin perinnekylä. Luettavissa:

http://kreeta.info/kohteet/kyl%C3%A4t/vamos/perustiedot Luettu:

29.08.2012

Kreetainfo b2012. Milianin perinnekylä. Luettavissa:

http://kreeta.info/extra/perinnekyl%C3%A4t/milia/perustiedot Luettu:

29.08.2012

Kreikan mytologia 1990, viides painos, Gummerus Kirjapaino

Lomamatkailija 2012. Luettavissa: www.lomamatkailija.com/kreeta.

Luettu: 28.8.2012

Kreetan herkut tutuiksi. Ruuska, Tuija. Voi Hyvin. 05/2008.

Kreeta on runsauden saari. Artikkeli. Luettavissa:

http://www.hs.fi/matka/Kreeta+on+runsauden+saari/a1338430694238.

Luettu 26.08.2012

Tiivistelmä


Kreikka 2007. Kreeta. Luettavissa: http://kreikka.matkalippu.info/kreeta.

Luettu: 1.9.2012.

Kreikka.net 2009. Kreeta, Kreta, Crete. Luettavissa:

http://www.kreikka.net/kohteet/kreeta/. Luettu: 1.9.2012.

Kuntsi M. 2012. Vieläkö Kreetalla aurinko hymyilee? Kotiliesi, s. 30–35.

Lonely planet: Greece, Lonely planet publication PTY LTD 2004 sivu. 4-5.

Matkailija.net 2012. Kato Stalos: Koko perheen lomakohde Kreetalla.

Luettavissa: http://www.matkailijat.net/lueBlogi/247-kato-stalos---koko-

perheen-lomakohde-kreetalla/. Luettu: 2.9.2012.

Matkailun osaamiskeskus, Matkailun verkkoyliopisto ja Joensuun yliopisto,

1997. Kestävä matkailu. Mynäprint Oy. Mynämäki.

Matkaopas.info, 2009. Kreeta – myyttinen saari lumoaa. Luettavissa:

http://www.matkaopas.info/kreeta/ Luettu: 31.8.2012

Miller, K., Armstrong, K., Averbuck, A., Clark, M., Deliso, C., Hannigan, D.,

Kyriakopoulos, V., Schulte-Peevers, A. & Waters, R. 2012. Discover Greece.

2.painos. Lonely Planet Publications Pty Ltd, Kiina.

Napsu 2011. Kuvio 1. Luettavissa: http://www.napsu.fi/matkailu/maailman-

saa/562. Luettu: 2.9.2012.

Pieni matkaopas 2012a. Tunnetuimpia Kreetan nähtävyyksiä. Luettavissa:

Tiivistelmä


http://www.pienimatkaopas.com/kreeta/nahtavyydet.html. Luettu:

3.9.2012.

Pieni matkaopas 2012b. Ostokset. Luettavissa:

http://www.pienimatkaopas.com/kreeta/ostokset.html. Luettu: 3.9.2012.

Rantapallo 2012. Luettavissa:www.rantapallo.fi/rantalomat/auringon-ja-

sankaritarujen-kreeta. Luettu: 28.8.2012

Rantapallo 2012. Kreeta. Luettavissa:

http://www.rantapallo.fi/kreikka/kreeta/. Luettu: 28.8.2012.

Rantapallo, Kreikka - Välimeren aurinkoparatiisi, 2012. Luettavissa:

http://www.rantapallo.fi/kreikka/. Luettu: 24.9.2012

Simula, A. 2011. Tunnetuimpia Kreetan nähtävyyksiä. Luettavissa:

http://www.pienimatkaopas.com/kreeta/nahtavyydet.html Luettu:

31.8.2012

Simula, A. 2011a. Kreeta: Pieni matkaopas. Nähtävää. Luettavissa:

http://www.pienimatkaopas.com/kreeta/nahtavaa.html. Luettu: 1.9.2012.

Simula, A. 2011b. Kreeta: Pieni matkaopas. Kreetan kaupungit.

Luettavissa: http://www.pienimatkaopas.com/kreeta/alueet.html. Luettu:

1.9.2012.

Simula, A. 2011c. Kreeta: Pieni matkaopas. Nähtävyydet. Luettavissa:

http://www.pienimatkaopas.com/kreeta/nahtavyydet.html. Luettu:

30.8.2012.

Tiivistelmä


Simula, A. 2011d. Kreeta: Pieni matkaopas. Kreetan sää ja ilmasto.

Luettavissa: http://www.pienimatkaopas.com/kreeta/saa.html. Luettu:

2.9.2012.

Simula, A. 2011e. Kreeta: Pieni matkaopas. Kreeta, Kreikka. Luettavissa:

http://www.pienimatkaopas.com/kreeta. Luettu: 1.9.2012.

Suomen ulkoasiainministeriö, Suomen suurlähetystö Ateena 2012.

Luettavissa: http://www.finland.gr/Public/Default.aspx. Luettu: 24.9.2012

Theoi 2011. Poseidon. Luettavissa:

http://www.theoi.com/Olympios/Poseidon.html. Luettu: 30.8.2012.

Toiviainen T. 2012a. Maisematerapiaa. Moottori, s. 26-32.

Toiviainen T. 2012b. Maisematerapiaa. Moottori, s. 31.

Tripadvisor 2012. Hotels travellers recommend. Luettavissa:

http://www.tripadvisor.co.uk/Hotels-g189413-Crete-Hotels.html. Luettu

30.08.2012.

Tuominen-Gialitaki, M. 1990. Kreeta – tuulten ja myyttien saari.

Gummerus kirjapaino Oy. Helsinki.

Tuominen-Gialitaki, M. 2002. Kreeta, vieraanvaraisten jumalten saari.

Gummerus Oy. Jyväskylä.

Unesco, World Heritage List 2012. Luettavissa:

http://whc.unesco.org/en/list/. Luettu: 24.9.2012

Tiivistelmä


Ulkoasianministeriö 2012. Matkustustietoa maittain: Kreikka. Luettavissa:

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?

contentid=66049&nodeid=15735&contentlan=1&culture=fi-FI. Luettu:

2.9.2012.

Yle Uutiset 2011. Kreikassa pienehkö maanjäristys. Luettavissa:

http://yle.fi/uutiset/kreikassa_pienehko_maanjaristys/5448512. Luettu:

2.9.2012.

Ymparisto 2012. Kestäväkehitys. Luettavissa:

http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=94236 Luettu: 27.8.2012

Vieläkö Kreetalla aurinko hymyilee? Kuntsi, Mia. Kotiliesi 12/2012.

Albanese, P. & Boedeker, M. 2002. Matkailumarkkinointi. Edita Prima Oy,

Helsinki.

Dinklife 2012a. ThinkTopics. Luettavissa: http://www.dinklife.com/topic.

Luettu: 31.8.2012.

Dinklife 2012b. Best Hotels for Couple Vacations – No Kids Allowed.

Luettavissa: http://www.dinklife.com/topic/travel/best-hotels-couples-

vacations-no-kids-allowed. Luettu: 31.8.2012.

Koppatz, A. 24.8.2012. Matkailijatypologiat ja kuluttajakäyttäytyminen.

PowerPoint-esitys. Anne Koppatz. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu.

Porvoo.

Tiivistelmä


Pizam, A. & Mansfeld, Y. 2000. Consumer behaviour in travel and tourism.

The Haworth Hospitality Press, Binghamton.

Tilastokeskus 2010. Kotitalouksien tulokehitys väestöryhmittäin.

Luettavissa: http://www.stat.fi/til/tjt/2010/tjt_2010_2012-05-

23_kat_003_fi.html. Luettu: 21.8.2012.

Liitteet

dink tutkimusraportti 221012

Documents