ARP:stä Androidiin puhelin tielläliikkujan apuna ennen ja nyt 26.8.2014 Mobilia-säätiö Lauri Ronkainen

TUTKIMUSRAPORTTI

TAKO pooli 5

Nykydokumentointi 2014

”Se ei ole enää pelkkä puhelin”

kohtaamisia mobiiliteknologian

tuotannon ja käyttökulttuurin äärellä

Sisällys Johdanto ............................................................................................................................................... 1

Matkapuhelimen esiasteet: ula-radio ja la-puhelin ............................................................................. 2

Matkapuhelinverkot tulevat: ARP, NMT ja GSM ................................................................................. 5

Älypuhelimet ...................................................................................................................................... 11

Kännykät liikenteessä 2014 ................................................................................................................ 14

Pohdintaa ........................................................................................................................................... 18

Lähteet ja tutkimuskirjallisuus ........................................................................................................... 20

Liitteet ................................................................................................................................................ 24

1

Johdanto

Matkapuhelimet ovat tulleet osaksi suomalaisten arkea. Vuonna 2011 96 prosenttia suomalaisista

omisti kännykän.1 Puhelinten tekniset ominaisuudet sekä verkon kattavuus ovat parantuneet

vuosien varrella. Myös hintakehitys on ollut huikeaa: vuonna 1992 Mobira Cityman 2000 (Nokia

1011, joka sai myös lempinimen Ringa) maksoi 8250 markkaa eli noin 1850 euroa.2 Vuonna 2014

kalleimmatkin älypuhelimet ovat noin 600 euron hintaisia ja halvimman peruspuhelimen saa 25

eurolla. Samalla myös puheluiden hinnat ovat pudonneet. Esimerkiksi vuosina 1995–2005

matkapuheluiden hinnat laskivat keskimäärin 9 prosenttia vuodessa.3

Mobilian nykydokumentointiprojektissa tutkitaan matkapuhelimen käyttöä tielläliikkujien

apuvälineenä. Miten ihmiset käyttävät laitteitaan, millaisia laitteita ja toimintoja käytetään ja

miten tämä käyttö on muuttunut vuosien varrella teknologian kehittymisen myötä?

Mielenkiintoista on tarkastella muun muassa sitä, miten ammatissaan tiellä liikkuvien kuljettajien

mobiililaitteiden käyttö poikkeaa ”siviilikäytöstä”. Tutkimuksessa luodaan myös katsaus

liikenteessä käytettävien sähköisten viestimien kehitykseen aina ensimmäisistä ULA-radioista ja

autoradiopuhelimista nykyaikaisiin älypuhelimiin asti.

Tutkimusta varten on kerätty tietoa vanhoista ja uusista puhelimista sekä niiden käytöstä.

Tutkimusmateriaali koostuu valokuvista, arkistoaineistosta, lehtiartikkeleista, mainoksista sekä

tätä tutkimusta varten kerätystä haastattelumateriaalista. Otanta oli yhteensä 50 haastattelua.

Kysely toteutettiin elokuussa 2014 Tampereen seudun ABC-huoltoasemilla lomakehaastatteluina,

joissa oli sekä avoimia kysymyksiä että monivalintakysymyksiä. Tarkoituksena oli saada

mahdollisimman helposti kvantifioitavaa tietoa, mutta muutamat avoimet kysymykset jättivät tilaa

myös kvalitatiiviselle aineistolle. Tutkimusta varten on myös otettu valokuvia sekä

haastattelutilanteissa että elektroniikkaliikkeessä.

1 Euroopan komission, suomen edustuston viikkotiedote 17.2.2011, Kännykän käyttö ulkomailla lisääntyy, vaikka

hinta huolettaa. 2 Elias verkkonäyttely, Nokia 1011 / Mobira Cityman 2000, 1992–94; Markkamäärät voi muuttaa vuoden 2011 euroiksi

elintasokustannusindeksiin sidotun taulukon avulla. 3 Kangas 2007, 42.

2

Matkapuhelimen esiasteet: ula-radio ja la-puhelin

Liikenteessä käytettävien mobiililaitteiden historia Suomessa alkaa 1950-luvulta. Ensimmäisenä

autoissa käytettävänä sähköisenä viestimenä voidaan pitää taksiliikenteessä käytettyjä ula-

radiota.4 Pohjoismaiden ensimmäiset ula-kokeilut aloitettiin Kööpenhaminassa heinäkuussa 1950

ja sieltä käytiin katsomassa mallia myös suomalaisia taksiradiojärjestelmiä suunniteltaessa.

Vuonna 1954 toimintansa aloitti Turun Ulataxi-osuuskunta 54 auton kalustolla. Seuraavan

kymmenen vuoden aikana ula-järjestelmä levisi Suomen suurimpiin kaupunkeihin ja saatiinpa

Sodankylään myös ”maailman pohjoisin ula”.5 Poikkeuksen suurten kaupunkien joukkoon teki

Oulu, jossa taksiautoilijat halusivat saada aikaan yksimielisen päätöksen ja näin ollen ula-aikaan

siirryttiinkin vasta vuonna 1967.6

Kuva 1. Turun ula-taksikeskus7

4 ULA = ultralyhyet aallot. Taajuus vaihtelee välillä 87,5–108 MHz.

5 Mauranen 1995,264.

6 Tommola 2006, 112.

7 Turun Taksit ry.

3

Ensimmäiset autoihin asennetut ula-radiot olivat ”parin kenkälaatikon kokoisia” ja painoivat 7,5

kiloa.8 Radiot eivät olleet halpa investointi, sillä yksi laite maksoi 110 000 markkaa eli noin

neljänneksen uuden Pobedan hinnasta.9 Rahalle sai kuitenkin vastinetta, sillä ennen ulaa

kyyditykset oli sovittava kasvokkain ajokeskuksen kanssa ja kuljettajille viestitettiin autojen

tarvetta muun muassa erilaisin signaalilipuin. Uutta radiopohjaista järjestelmää puolustettiinkin

sen aiheuttamilla säästöillä: hukka-ajo ja odottelu vähenivät, joten autot ja kuljettajat olivat

tehokkaammassa käytössä. Suomalaisen taksiautoilun historiaa tutkineen Tapani Maurasen

mukaan jo ensimmäisenä ula-vuosikymmenenä arvioitiin hukka-ajon vähentyneen 35–40

prosenttia.10 Puhelinten yleistyessä asiakkaat toki pystyivät soittamaan tilauksensa ajokeskukseen

ja vastaavasti kuljettajat pystyivät tarkistamaan seuraavan toimeksiantonsa puhelimitse.11 Kaikkiin

kaupunkeihin taksien puhelinkeskusjärjestelmiä ei kuitenkaan ollut vielä rakennettu 1950-luvulla.

Joskus järjestelmä oli niin tuore, ettei siitä haluttu heti luopua tai se omaksuttiin niin myöhään,

että ula-järjestelmä oli ehditty jo luoda. Esimerkiksi Tampereella toimi 1950-luvun puolivälissä

rinnakkain sekä puhelinvälitteinen tilauskeskus että ula.12

Kun taksiliikennettä ohjattiin ula-radioiden avulla, kuulivat kaikki samalla taajuudella ja kantama-

alueella olevat radiot toisiaan. Käytännössä tämä tarkoitti jatkuvaa radioliikenteen taustameteliä

taksimatkan aikana. Meluhaitan lisäksi ongelmia syntyi myös siitä, että autoilijat ”vastasivat

kaukaa” eli ottivat vastaan tilauksia, joiden luokse jokin toinen auto olisi ennättänyt ensin.13 Tätä

ja muuta häiriökäyttäytymistä pyrittiin kitkemään radioliikenteen sisäisillä pelisäännöillä, joiden

rikkomisesta seurasi rangaistuksia. Esimerkiksi Oulussa oli käytössä yhden tai kahden viikon

”nappulakielto”, jonka aikana rangaistu taksi ei saanut ottaa tilauksia ulalta.14

Lyhytaaltopuhelin yleistyi Suomessa 1960-luvulla edullisuutensa ansiosta. La-puhelin eli

ammattislangissa ”lälläri” oli monelle ammattiautoilijalle ula-radiota halvempi viestintäratkaisu ja

siksi sitä kutsuttiinkin ”köyhän miehen ulaksi”. Laitteet olivat aluksi melko suuria ja ne oli

8 Mauranen 1995, 261.

9 Mauranen 1995, 261; Blomberg 1996, 116.

10 Mauranen 1995, 265.

11 Blomberg 1996, 115.

12 Mauranen 1995, 263–264.

13 Mauranen 1995, 262.

14 Tommola 2006, 112.

4

asennettava esimerkiksi kuskin istuimen alle. Myöhemmin koko kuitenkin pieneni ja La-puhelinta

saattoi kantaa mukanaan tai siirtää sen helposti toiseen kulkuneuvoon. ”Lällärin” vakavimpia

ongelmia oli ajoittain heikko kuuluvuus ja alttius häiriöille. Suomalainen autoilija saattoi toisinaan

kuulla la-puhelimestaan italialaista radioliikennettä, sillä Alppien toisella puolella sallittiin

suuremmat lähetystehot.15

Ula-radio ja la-puhelin eroavat ominaisuuksiltaan ja toimintaperiaatteeltaan myöhemmistä ARP-,

NMT- ja GSM-verkoissa toimineista laitteista. Näiden erojen vuoksi ulasta ja la-puhelimesta ei ole

mielekästä puhua varsinaisina matkapuhelimina, vaikka ne mahdollistavatkin sähköisen

kommunikoinnin tien päällä. Ula-radio lähettää ja vastaanottaa äänisignaalia tietyllä

aaltopituudella. Signaali kulkee tukiasemien kautta toisiin vastaanottimiin ja kaikki kanavalla ja

tukiaseman kantosäteellä olevat kuulevat toisiaan. La-puhelimet toimivat myös ilman tukiasemia,

kunhan puhelun osapuolet ovat toistensa kantosäteellä. Tukiasemat olivat esimerkiksi

taksiliikenteessä pääasiassa yritysten ja osuuskuntien ylläpitämiä. Julkisissa verkoissa taas niistä

vastasi ensin Posti- ja lennätinlaitos ja GSM-aikana myös yksittäiset palveluntarjoajat, kuten

Radiolinja ja Finnet.

15

Blomberg 1996, 117.

5

Matkapuhelinverkot tulevat: ARP, NMT ja GSM

Posti- ja lennätinlaitoksen ylläpitämä Autoradiopuhelin eli ARP oli toiminnassa vuosina 1971–2000.

Se oli ensimmäinen valtakunnallinen matkapuhelinverkko Suomessa. Julkisen palvelun verkoissa

puhelin on jatkuvasti yhteydessä vahvimman signaalin tukiasemaan ja etsii ympäristöstä

voimakkaampaa signaalia. Tukiasemien ohjain puolestaan pitää lukua yksittäisten puhelinten

sijainnista, jolloin puhelut ohjautuvat oikeisiin laitteisiin. Toisin kuin myöhemmissä NMT- ja GSM-

verkoissa, ARP:ssa siirtyminen tukiasemasolujen välillä ei ollut automaattista vaan edellytti

käyttäjältä vastaus- ja kutsukanavien säätämistä. Lisäksi toiseen ARP-puhelimeen soittaessa olisi

ollut hyvä tietää tämän sijainti.

Kuva 2. Saloran autopuhelinmainos 1970-luvun alusta.

6

”On miehiä, joilla on kaikkialla langat käsissään – heillä on autossaan Salora -radiopuhelin.” Näin

mainostettiin 1970-luvun alussa Salora SRP 22/25 CAP -autopuhelinta.16 Tuolloin autopuhelimet

olivat vielä melko uusi ilmiö. Itse laitteet olivat suuria ja kalliita. Esimerkiksi Salora SRP 22/25 CAP

maksoi 4000 markkaa, joka oli keskituloiselle kansalaiselle suurin piirtein 4-5 kuukauden palkka.17

Lisäksi ne kuluttivat paljon virtaa ja niiden käyttö oli vaikeaa ja kallista.

Autopuhelin koostui kolmesta osasta: käyttölaiteesta (luuri), radioyksiköstä ja

antennisuodattimesta. ARP-laitteet voidaan jakaa duplex- ja simplex- luokkiin. Simplexissä

lähettäminen ja kuuntelu eivät onnistuneet yhtä aikaa, vaan kunkin kanavan käyttäjän oli

odotettava omaa vuoroaan. Duplex puolestaan salli ”normaalin” puhelinkeskustelun. Vuonna 1976

markkinoille tullutta Salora SRP 25:a sai sekä simplexinä että duplexina (mallit S/CAA & D/CAA).

Samaan aikaan myös laitteen koko pieneni ja sen pystyi ottamaan kantolaukussa mukaan. Massaa

autopuhelimelle jäi kuitenkin edelleen 7 kiloa.18 Hintansa ja käyttöominaisuuksiensa vuoksi

autopuhelimesta ei tullut koko kansan käyttöesinettä, vaan se jäi enemmänkin viranomaisten

viestimeksi. ARP-verkko tarjosi kuitenkin ensimmäisen, koko maan kattavan, julkisen

radioliikenneverkon, jolle oli käyttöä myös aikana, jolloin NMT- ja GSM-verkot eivät vielä kattaneet

koko maata.

1970- ja 80-lukujen taitteessa ARP-verkon varaan alettiin rakentaa taksien alueellisia ja jopa

läänikohtaisia tilausjärjestelmiä. Taksiliiton yhteistyökumppanina oli Posti- ja telelaitos, joka

vuonna 1989 palveli 900 autoa 12 välityskeskuksen kautta.19 Radiotaksi ei siis huippuvuosinakaan

ollut kaikkia takseja koskenut uudistus (vuonna 1989 takseja oli Suomessa liikenteessä noin

940020). Ennemminkin voidaan puhua siirtymäkauden ilmiöstä, joka jäi eteenpäin jyräävän, uuden

teknologian jalkoihin. Vuonna 1987 Helsingin Ympäristön Ula-Taksiosuuskunta otti käyttöön atk-

pohjaisen TAXI-80 -välitysjärjestelmän. Sen etuina nähtiin asiakaspalvelun ja työajankäytön

tehokkuus, hiljaisuus ja tasapuolisuus (kyydin sai se taksi, joka tilaushetkellä oli asiakasta lähinnä).

16

ELIAS-verkkonäyttely, Salora SRP-22/25 CAP tuote-esite. 17

ELIAS-verkkonäyttely, Salora SRP-22/25 CAP, 1971–73. 18

ELIAS-verkkonäyttely, Salora SRP 25 S/CAA & D/CAA, 1976–81. 19

Mauranen 1995, 355. 20

Suomen Taksiliitto ry, vuosikertomus 1989.

7

Ongelmana taas oli laitteiden hinta, etenkin kun monilla paikkakunnilla siirtyminen uuteen

järjestelmään eli ”datalle” osui 1990-luvun lamaan.21

Yhteispohjoismainen NMT 450 (Nordiska mobiltelefongruppen) otettiin käyttöön vuonna 1981. Se

toimi 450 MHz taajuusalueella ja kattoi melko laajan maantieteellisen alueen Pohjoismaissa,

Baltiassa ja Venäjän länsiosissa. NMT 450 oli ensimmäinen täysautomaattinen

matkapuhelinverkko ja se mahdollisti verkkovierailut myös toisen valtakunnan

matkapuhelinverkoissa. NMT 900 otettiin käyttöön vuonna 1987, jotta ruuhkautuvan NMT 450-

verkon kuormitus olisi keventynyt. Samalla voitiin palvella markkinoille tulevia uusia

matkapuhelimia. Suomessa NMT 900 oli aluksi tarjolla vain suurimmissa kaupungeissa eikä sen

kattavuus ollut muutenkaan yhtä laaja kuin NMT 450:n.22 Suomen NMT-verkot ajettiin alas vuoden

2002 lopussa.

Mobiililaitteiden kehitys sai lisää vauhtia NMT 450- ja NMT 900-verkkojen avaamisen myötä.

Huhtikuussa 1981 tulivat markkinoille ensimmäiset suomalaisen Mobiran23 valmistamat NMT 450-

verkkoon tarkoitetut autopuhelimet. Mobira MD25 D10, jota markkinoitiin muun muassa nimellä

Mobira Combi, painoi kymmenen kiloa ja maksoi 20 000 markkaa. ARP-aikaan verrattuna

ominaisuudet olivat kuitenkin jo huomattavan edistyksellisiä. Kuluttajan kannalta suurin uudistus

lienee ollut verkon automaattisuus: käyttäjän ei tarvinnut enää pitää lukua tukiasemista ja

välityskeskusalueista, vaan puhelut hoituivat yhtä yksinkertaisesti, kuin lankapuhelimessakin.

Muita ominaisuuksia olivat muun muassa 50-paikkainen lyhytvalintamuisti sekä lisävarusteena

saatava hands free.24

Vuonna 1984 markkinoille tuli ensimmäinen Mobiran valmistama kannettava NMT-puhelin Mobira

Talkman MD50NA, jolla olikin painoa enää 5 kiloa. NMT 900-verkon tullessa käyttöön vuonna 1987

Mobira lanseerasi Cityman 900-mallin, joka oli ensimmäinen Mobiran suurelle yleisölle tarkoitettu

käsipuhelin. Laite oli keventynyt entisestään ja nyt päästiin jo alle 800 gramman. Samana vuonna

21

Mauranen 1995, 356. 22

YLEN elävä arkisto: Ensimmäinen kännykkä: NMT; Blomberg 1996, 118. 23

Nokia ja Salora perustivat Mobira oy:n vuonna 1979. Nokiasta tuli Saloran enemmistöosakas 1983. Samana vuonna valtionyhtiö Televan ja Nokian yhteisyritys Telenokia tuli osaksi Mobiraa. Vuonna 1986 Mobirasta tuli Nokia-Mobira Oy ja vuonna 1989 Nokia Mobile Phones. ELIAS-verkkonäyttely, 1970, 1980. 24

ELIAS-verkkonäyttely, Mobira MD25 D16, 1981–84.

8

Nokia rekisteröi tavaramerkikseen Aarne Visurin kehittämän ”kännykkä”-sanan, vaikka nimi pian

vakiintuikin tarkoittamaan kaikkia matkapuhelimia.25

Toisen sukupolven automaattinen matkapuhelinverkko GSM otettiin näyttävästi käyttöön 1.

heinäkuuta 1991. Tuolloin ensimmäiseksi mainostetun GSM-puhelun soitti Suomen Pankin

pääjohtaja Harri Holkeri.26 Jälkeenpäin saavutus on tosin siirtynyt tilaisuutta varten yhteyttä

testanneen Nokian insinöörin Pekka Longan nimiin.27 GSM (Groupe Special Mobile, myöhemmin

Global System for Mobile Communications) oli Euroopan Yhteisön viestintäviranomaisten yhteinen

hanke, jota oli valmisteltu jo vuosikymmenen ajan. Ensimmäinen GSM-verkko toimi 900 MHz

taajuusalueella, mutta tämän ruuhkautuessa otettiin käyttöön myös 1800 MHz taajuusalue 1990-

luvun lopussa. Tämä edellytti uutta teknologiaa myös itse matkapuhelimissa: pelkästään 1800

MHz:n alueella toimivia ”Citypuhelimia” alettiin myydä vuonna 1998 ja myös ensimmäiset

kaksitaajuuspuhelimet tulivat pian markkinoille.

Käyttäjän kannalta GSM tarjosi huomattavia teknologisia uudistuksia NMT-verkkoon verrattuna.

Irrotettava SIM-kortti paransi käyttäjien tietoturvaa kehittyneen salausmenetelmän ansiosta ja

puhelinliittymien luvattomat käyttöönotot vähenivät nelinumeroisen PIN-koodin myötä. GSM

laajennuksineen mahdollisti myös monipuolisemman tietoliikenteen: käyttäjät pystyivät

lähettämään toisilleen tekstiviestejä ja käyttämään internetiä aluksi yksinkertaistettujen WAP-

sivujen ja myöhemmin kehittyneempien mobiiliselainten avulla. Tiedonsiirto on nopeutunut

olennaisesti laajennusten (muun muassa HSCSD, GPRS, EDGE) myötä.28 Nykyään on jo käytössä

kolmannen ja neljännen sukupolven tietoliikenneyhteyksiä, jotka mahdollistavat entistä

nopeamman tiedonsiirron ja muun muassa videopuhelut. Yhtenäinen EU-lainsäädäntö on myös

helpottanut mobiililaitteiden käyttöä kotimaan ulkopuolella luomalla hintakattoja toisen maan

verkossa soitettaville puheluille, tekstiviesteille ja datansiirrolle. Lähitulevaisuudessa nämä

roaming-maksut saattavat jopa olla historiaa.29

25

ELIAS-verkkonäyttely, Mobira Cityman 900, 1987. 26

YLE:n elävä arkisto: Maailman ensimmäinen GSM-puhelu, 1.7.1991 . 27

HS 1.3.2014: Insinööri Pekka Lonka kertoo, kuinka Nokian ihme luotiin ja tuhottiin. 28

Vanhaa GSM-datayhteyttä käyttäen siirtonopeus on ollut 9,6 kbit/s, kun taas EDGE mahdollistaa jopa 236,8 kbit/s latausnopeuden. 29

Wired 4.3.2014: European Parliament Votes to Protect Net Neutrality, Kill Roaming Fees.

9

Matkapuhelinvalmistajat ovat ottaneet autoilijat huomioon tuotekehityksessä. Vuonna 1999

suomalainen matkapuhelinvalmistaja Benefon toi markkinoille Esc! -mallin, joka oli maailman

ensimmäinen GPS-sateliittipaikannuksella varustettu puhelin. Painoa tällä oman aikansa

edelläkävijällä oli enää 150 grammaa. Vuonna 2001 Tekniikan maailma -lehdessä hehkutettiin

laitteen navigaatio-ominaisuuksia: ”Benefon muuttuu puhelimesta navigaattoriksi valitsemalla

vain menuvalikosta GPS-osa päälle ja kääntämällä takana oleva pikku levyantenni kohti taivasta.

Laite kertoo käyttäjänsä sijainnin heti, kun se saa yhteyden avaruudessa kiitäviin satelliitteihin.

Parhaimmillaan tämä käy alle kahdessa minuutissa.”30 Esc!:iin pystyi myös ohjelmoimaan reittejä

ja lataamaan sekä maa- että merikarttoja tietokoneelta.

Kuva 3. Garmin zümo 390 LM moottoripyöränavigaattori.

30

TM 7.11.2001 Maailma Kartalla.

10

2000- ja 2010-luvuilla puhelinten karttaominaisuudet ovat kehittyneet huomattavasti. Tämä

johtuu osittain siitä, että johtavat käyttöjärjestelmien kehittäjät ja laitteiden valmistajat ovat

rakentaneet omia karttapalveluitaan (Google, Nokia ja Apple).31 Nokia tosin on tehnyt yhteistyötä

myös autovalmistajien kanssa ja tämän seurauksena 80 prosenttia kiinteästi autoihin

asennettavista navigaattoreista käyttää Nokian karttoja.32 Matkapuhelimet eivät heti syrjäyttäneet

erillisiä GPS-laitteita. Vuotta 2012 voidaan pitää tämän kehityksen käännepisteenä, sillä silloin

markkinat olivat jakaantuneet tasan älypuhelinten ja varsinaisten navigaattoreiden välillä. Tuolloin

molemmilla oli noin 150 miljoonaa käyttäjää, mutta sittemmin älypuhelimet ovat kasvattaneet

osuuttaan ja kehityksen ennustetaan jatkuvan samaan suuntaan.33

31

Malm 2014. 32

Ääni-blogi, Nokia Drive kaikkiin Windows 8 -älypuhelimiin. 33

Malm 2014.

11

Älypuhelimet

Vuonna 2014 älypuhelimina pidettäviä laitteita on ollut markkinoilla jo 20 vuotta, mutta suuren

yleisön keskuuteen ne ovat levinneet toden teolla vasta vuodesta 2007 alkaen. Tuolloin julkaistiin

sekä Applen iPhone-puhelin että Googlen Android-käyttöjärjestelmä. Ensimmäinen Android-

puhelin HTC Dream tuli markkinoille seuraavan vuoden syksyllä. Sekä Apple että Google ovat

vallanneet puhelinmarkkinoita matkapuhelinjätti Nokialta, joka turvautui pitkään Samsungin

kehittämään Symbian-käyttöjärjestelmään, mutta joka vuodesta 2011 lähtien on käyttänyt Lumia-

tuoteperheessään Microsoftin Windows Phone 8 -käyttöjärjestelmää. Lokakuusta 2013 lähtien

Microsoft on omistanut Nokian matkapuhelintuotannon. Vuoteen 2014 mennessä Google on

ottanut markkinat tehokkaasti haltuunsa. Maailmanlaajuisesti Androidilla on nyt 85 prosentin

markkinaosuus älypuhelinten käyttöjärjestelmistä.

Kuvio 1. Älypuhelinkäyttöjärjestelmien markkinaosuudet vuoden 2014 toisella neljänneksellä. 34

Millaisia sitten ovat 2010-luvun puhelimet? Koska kirjo on hyvin laaja, on kysymykseen vaikea

vastata ilman karkeaa yleistämistä. Käyttötarkoituksensa ja ominaisuuksiensa perusteella

puhelimet voidaan jakaa ”peruspuhelimiin” ja älypuhelimiin. Tyyppiesimerkkinä 2010-luvun

peruspuhelimesta voi toimia vaikkapa Nokia 108, joka vuonna 2014 maksaa 25,90 euroa. Painoa

laitteella on 70 grammaa, näyttö on 1,8 tuuman kokoinen ja puhelimen VGA-tasoisella (640x480

34

The Next Web, Report: Android reached record 85% smartphone market share in Q2 2014, Xiaomi now fifth-largest vendor.

Android

Apple iOS

Microsoft

Muut

12

pikseliä) kameralla voidaan ottaa myös videokuvaa. Puhelimessa omaa muistia on 4 MB, mutta

sitä voi laajentaa microSDHC -muistikortilla aina 32 gigatavuun asti. Laitteessa on FM-radio, mp3-

musiikkisoitin sekä MPEG-4 -videotoisto. Yhdellä latauksella puhelimen valmiusaika on jopa 31

vuorokautta.35

Vuonna 2014 puhelinskaalan toisesta ääripäästä löytyy Samsungin uusi lippulaivatuote Samsung

Galaxy S5. Puhelimessa on 5,1 tuuman 1080x1920 resoluution näyttö, 2,5 gigahertsin

neliydinprosessori, markkinoiden uusin 4.42-versio Googlen Android-käyttöjärjestelmästä, 8

gigatavua FLASH-muistia, 2 gigatavua RAM-muistia sekä paikka 32 gigatavun microSDHC-kortille.

Lisäksi laitteessa on sormenjälkitunnistin, sykemittari sekä vesi- ja pölytiiviit kuoret. Hintaa sillä on

629,90 euroa ja painoa 145 grammaa.36 Suurin osa älypuhelimista on kuitenkin huomattavasti

edullisempia. Esimerkiksi Samsungin älypuhelinten ”karvalakkimalli” Galaxy Trend Plussan saa

hintaan 78,90€. Fyysisiltä ominaisuuksiltaan se on lippulaivaa vaatimattomampi:

tuplaydinprosessorissa on vain 1,2 GHz suoritintehoa, näyttö, kamera ja akku ovat selkeästi

heikompia eikä puhelin pysty hyödyntämään kehittyvän GSM-verkon uusimpia

yhteisominaisuuksia ja huippunopeuksia. Käyttöjärjestelmäksi on jätetty Androidin vanhempi

versio 4.2.37

Käyttöjärjestelmiä tarjoavilla yrityksillä on omat verkkokauppansa, joista käyttäjät voivat ladata

suoraan laitteisiinsa ilmaista ja maksullista sisältöä, kuten pelejä, ohjelmia musiikkia, videoita sekä

kirjoja. Vuonna 2014 kolme suurinta kauppaa olivat Google Play (Google), iTunes (Apple) sekä Ovi

(Nokia). Puhelinten fyysiset komponentit asettavat rajoituksia niissä käytettäville ohjelmistoille ja

sisällölle. Esimerkiksi hidas suoritin tai vähäinen RAM-muisti voi aiheuttaa sovellusten

hidastumista, ”tökkimistä” ja kaatumista. Käytännössä tämä rajaa raskaampien sovellusten käytön

sellaisiin laitteisiin, joissa on tehoja niiden pyörittämiseen.

Tarjolla olevien sovellusten kirjo on hyvin laaja. Kesällä 2014 pelkästään Android-alustalle oli

tarjolla yli 1 300 000 sovellusta. Näistä yli 80 prosenttia oli ilmaisia.38 Sovellusten avulla käyttäjä

35 Nokia 108 puhelin, musta, Verkkokauppa.com.

36 Verkkokauppa.com, Samsung Galaxy S5, kulta.

37 Verkkokauppa.com, Samsung Galaxy Trend Plus, musta.

38 AppBrain, Number of Android applications.

13

voi muun muassa seurata säätietoja, hoitaa pankkiasioitaan, oppia kieliä, tarkkailla ruokavaliotaan

ja verkostoitua. Eräs vuosituhannen suosituimmista sovelluksista on suomalaisen Rovio Mobilen

vuonna 2009 julkaisema Angry Birds. Tässä hittipelissä pelaaja ampuu ritsalla vihaisia lintuja

sikojen päälle. 2000-luvulla pelien tulonmuodostus on muuttunut: pelin ilmaisversiossa on

mainoksia, joista pääsee eroon ostamalla maksullisen version. Myös maksullisella lisäsisällöllä,

kuten paremmilla aseilla, kerätään tuloja.

Kuva 4. Angry Birds.

14

Kännykät liikenteessä 2014

Elokuussa 2014 toteutetussa kyselytutkimuksessa kerättiin tietoa siitä, mitä laitteita ihmiset tien

päällä käyttävät ja mitä toimintoja he hyödyntävät. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 50

ihmistä. Kyselyyn vastanneista noin kolme neljännestä oli miehiä, vastaajien keski-ikä oli 45 vuotta.

Nuorin vastaaja oli 16-vuotias, vanhin 73-vuotias.

Mobiililaitteista on tullut tärkeä osa tielläliikkujien arkea. Kyselyyn vastanneista 96 prosenttia

sanoi käyttävänsä puhelinta autoillessaan ja 72 prosenttia kertoi käyttäneensä navigaattoria. Myös

kannettavilla tietokoneilla ja tableteilla oli käyttäjäkuntaa, sillä 42 prosenttia haastatelluista kertoi

käyttäneensä kyseisiä laitteita liikenteessä. Vastanneiden joukossa oli yllättävän paljon myös

sellaisia, jotka olivat käyttäneet liikenteessä radiopuhelimia ja kiinteitä autopuhelimia (yli

neljännes haastatelluista). Tämä selittyy osaltaan kyselyn melko suurella ikähaarukalla, sillä

iäkkäämmillä vastaajilla on ollut aikaa käyttää nykyisiä kännyköitä edeltäneitä laitteita. Mukaan

mahtui myös kaksi vastaajaa, joilla ei ollut omakohtaista kokemusta mobiililaitteista liikenteessä.

Kuva 5. Älypuhelimien tulon myötä Kalle Sorsa (vas.) ja Veli-Matti Jussila käyttävät

kännyköitään entistä monipuolisemmin.

15

Kuvio 2. Matkapuhelimen käyttö liikenteessä.

Kaikki vastaajat, jotka olivat käyttäneet matkapuhelinta tien päällä, olivat käyttäneet sitä

puheluihin. Nykyään oletetaan, että ihminen on aina tavoitettavissa, myös tien päällä. Jo

ensimmäisiin NMT-puhelimiin kehitettiin lisävarusteiksi hands free -laitteita, joiden avulla

kuljettaja pystyi keskittymään paremmin liikenteeseen käsien jäädessä vapaaksi. Vuonna 2003

Suomessa säädettiin laki, joka velvoitti autoilijat käyttämään hands free -laitetta liikenteessä,

mutta silti suuri osa ihmisistä ajelee kännykkä korvalla. Tieliikenneturvallisuuden

valistusorganisaatio Liikenneturva on kuitenkin todennut, että lain myötä kännykkään puhuminen

ratissa on muuttunut harkitummaksi.39 Tilannetta on helpottanut myös tekniikan kehittyminen:

useimmissa kännyköissä on kaiutintoiminto, joten puhelimen voi laskea keskustelun ajaksi pois

käsistään.

Hands free -laitteiden turvallisuutta liikenteessä on kyseenalaistettu. Vuonna 2006 julkaistussa

tutkimuksessa David L. Strayer ja Frank A. Drews toteavat, että laboratorio-olosuhteissa

kännykkään puhuminen hands free -laitteella aiheutti käytännössä yhtä paljon vaaratilanteita, kuin

puhuminen puhelin korvalla. Olennainen ero tavalliseen ajoon on reaktioajan pituudessa: testeissä

puhelimessa puhuvilla havaittiin keskimäärin 72 millisekuntia (noin 10 prosenttia

kokonaisreaktioajasta) pidempi viive kuin ilman puhelinta autoilevilla. Tämä viive selittyy sillä, että

autoilija keskittyy puhelussaan keskustelun sisältöön ja huomio siirtyy osittain pois liikenteestä.

39

Liikenneturva 17.8.2006, Uutta tietoa matkapuhelimen ja hands free -laitteen käytöstä.

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

Puhelut Tekstiviestit Navigaattori Internet

16

Kännykän pitäminen korvalla ei kuitenkaan ole niin vaativaa puuhaa, että se vaikuttaisi

olennaisesti reaktioaikaan.40

Puheluiden lisäksi ihmiset viestivät liikenteessä myös tekstiviesteillä. 60 prosenttia oli ottanut

vastaan tai lähettänyt tien päällä tekstiviestejä. Suomessa on viimeaikoina ryhdytty puuttumaan

tähän ja sosiaalinen normi on alkanut pikkuhiljaa muuttua: haastattelutilanteissa autoilijat, jotka

myönsivät lähettävänsä tekstiviestejä liikenteessä, suhtautuivat asiaan hieman nolostellen.

Useimmat kuitenkin vakuuttivat, etteivät lue tai lähetä tekstiviestejä ajon aikana. Tekstiviestien

lukemista pidettiin kuitenkin hyväksyttävämpänä toimintana, kuin viestin kirjoittamista.

Noin puolet vastaajista käytti kännykällä navigaattoria ja Internetiä. Eniten puhelimen Internet-

yhteyttä käytettiin hakupalveluihin, mutta huomattava joukko käytti puhelimellaan myös

sosiaalista mediaa ja sähköpostia. Nettiyhteyttä käytettiin myös iltapäivälehtien lukemiseen,

pikaviestittelyyn, karttojen selailuun ja sääennusteiden seuraamiseen. Mobiililaitteiden

hakupalveluissa Google oli ylivoimainen suosikki, sillä sen osuus hakupalveluiden mainostuloista

oli lähes 70 prosenttia vuonna 2014.41

Älypuhelimella on tärkeä rooli myös takapenkin viihdekeskuksena. Jos maisemien katselu

automatkan ainoana ohjelmanumerona alkaa tympiä, nykyaikaisella kännykällä pystyy

katselemaan videoita, kuuntelemaan musiikkia ja pelaamaan. Vaikka kuljettajien kyselytuloksissa

viihdekäyttö jäikin melko pieneen rooliin, ovat nämä ominaisuudet tärkeitä, kun liikutaan autolla

lasten kanssa.

54 prosenttia vastaajista käytti työtehtävissään mobiililaitteita liikenteessä. Heistä noin puolet koki

työkäytön ja siviilikäytön olevan erilaista. Suurimmat erot liittyivät käytön määrään ja eri

viestintämuotojen suhteeseen: töissä laitteita käytettiin enemmän ja usein puhelut ja

hakupalvelut korostuivat. Tien päällä etsittiin etenkin asiakkaiden ja yritysten yhteystietoja sekä

reittiohjeita.

40

Strayer & Drews 2006. 41

Search Engine Land, 5.6.2014, Report: Google Losing Share Of Mobile Search Ad Market.

17

Noin kolmannes kaikista vastaajista koki mobiililaitteiden käyttönsä kasvaneen vuosien varrella.

Toisaalta neljännes haastatelluista oli sitä mieltä, ettei heidän kohdallaan mobiililaitteiden käyttö

ollut muuttunut lainkaan. Suurimmat muutokset liittyivät laitteiden ja palveluiden kirjoon.

Viidennes vastaajista koki, että viestintä mobiililaitteilla on monipuolistunut ja joka kymmenes oli

sitä mieltä, että kosketuspinta ympäröivään maailmaan on siirtynyt Internetiin: yhteydenpito

töissä ja vapaa-ajalla sekä asioiden hoitaminen tapahtuvat nykyään verkossa. Eräs haastateltava oli

jopa sitä mieltä, että puhelimesta on tullut niin tärkeä osa arkea, että ”se on integroitunut kehoon

omaksi jäsenekseen.”

Kuvio 2. Internetin käyttö puhelimella.

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

Haku SoMe ja viestintä Viihde

18

Pohdintaa

Ensimmäiset varsinaiset autopuhelimet tulivat Suomeen 1970-luvun alussa. Näin ollen ARP-

laitteiden ja uusimpien älypuhelinten väliin mahtuu yli 40 vuotta laitteiden ja infrastruktuurin

kehitystä ja innovaatioita sekä käyttökulttuurin muotoutumista. Puhelinten globaalit markkinat,

kehittynyt teknologia sekä yleinen elintason nousu ovat tuoneet kännykät kaikkien suomalaisten

ulottuville. Kun 1970-luvun alussa keskituloisen kansalaisen piti investoida autopuhelimeen noin

neljän kuukauden palkka, kuittaantuu halvimman kännykän hankinta nykyään parin tunnin

työnteolla. Matkapuhelimet ovat osa arkea – ei pelkästään Suomessa, vaan koko maailmassa.

Vuonna 2013 maailmassa arvioitiin olevan 6,5 miljardia kännykkää. Laskennallisesti tämä

tarkoittaa sitä, että 91 prosenttia maailman väestöstä omistaa matkapuhelimen. Ruotsalainen

teknologiayhtiö Ericson arvioi kuitenkin käyttäjien todelliseksi määräksi 4,5 miljardia eli 63

prosenttia maapallon väestöstä.42

Ensimmäiset autopuhelimet ja kännykät kehitettiin täyttämään pienen ihmisjoukon tarvetta olla

tavoitettavissa jatkuvasti. Samalla kun puhelimista on tullut koko kansan kommunikaatioväline, on

myös tavoitettavuuden vaatimus yleistynyt ja siitä on tullut jopa sosiaalinen normi: kännykän

täytyy olla aina mukana ja siihen täytyy vastata. Tästä kehityksestä voidaan löytää sekä hyviä että

huonoja puolia: yhtäältä asioiden hoitaminen tehostuu ja epävarmuus vähenee, toisaalta

tehokkuuden vaatimusten myötä kiire ja stressi lisääntyvät. Kun kännykkäkulttuuri vielä haki

uomiaan 1990-luvulla, oli aivan normaalia jättää puhelin kotiin ja pitää sitä pois päältä.

Älypuhelimet ovat helpottaneet autoilua etenkin vieraassa ympäristössä muun muassa navigointi-

ja hakupalveluiden kautta. Karttojen, puhelinluetteloiden ja matkaoppaiden selaamisen sijaan

tarvittavat reitit, puhelinnumerot ja ruokapaikat löytyvät yleensä muutamassa sekunnissa

kännykän ruudulta. Hakupalvelut muodostavatkin suurimman osan tielläliikkujien Internet-

käytöstä.

Kuten ennustaminen yleensäkin, on myös informaatioteknologiamarkkinoiden tulevaisuuden

arviointi vaikeaa. Muutamista uudistuksista on kuitenkin jo merkkejä ilmassa. Vaikka Google pitää

Android-käyttöjärjestelmällään viestintäalaa tiukasti otteessaan, tulee sen hegemonia luultavasti

42

Ericsson Mobility Report 2013.

19

murtumaan uusien innovaatioiden tieltä. Kädessä pidettävät puhelimet saattavat muutenkin

jossain vaiheessa jäädä historiaan silmille asetettavien älylasien kehityksen myötä.

Google Glass -älylasit ovat olleet tarjolla Yhdysvaltain markkinoilla keväästä 2014 lähtien, vaikkakin

vasta avoimessa beta-testauksessa. Aivan kaikkien ulottuvilla ne eivät vielä ole, sillä kesällä 2014

niistä piti maksaa 1500 dollaria. Toiminta-ajatus on kuitenkin innovatiivinen: laseilla voi tehdä

samoja asioita kuin älypuhelimellakin (etsiä tietoa, navigoida, kuunnella musiikkia, soittaa

puheluita ja vastata viesteihin), mutta käsien sijasta laseja ohjataan pääasiassa äänikomennoilla ja

liiketunnistuksella. Myös vaihtoehtoisia älylasien käyttöliittymiä on kehitteillä: Tampereen

yliopistossa testattiin keväällä 2014 muun muassa älylasien ohjausta katseella. Toimiakseen

tehokkaasti Google Glass tarvitsee tällä hetkellä älypuhelimen, jonka verkkoyhteyttä se pystyy

hyödyntämään langattoman bluetooth -yhteyden kautta.43 Ehkä kädessä pidettävälle puhelimelle

on siis käyttöä vielä tulevaisuudessakin.

43

Tech Radar, Google Glass review, Explorer Edition upgrades to 2GB of RAM in the US and UK. Is it worth the price now?

20

Lähteet ja tutkimuskirjallisuus

Arkistolähteet

Suomen Taksiliitto ry

Vuosikertomus 1989.

Turun Taksit ry

Valokuva: ”Turun Ula-Taxi:n ulakeskus 50-luvulla”.

YLE:n elävä arkisto

Ensimmäinen kännykkä: NMT,

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/ensimmainen_kannykka_nmt_35317.html#media

=35325 Yleisradio 2.4.1987.

Maailman ensimmäinen GSM-puhelu,

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/maailman_ensimmainen_gsm-

puhelu_28637.html#media=28640 Yleisradio 1.7.1991.

Näyttelyt

Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo SAMU, ELIAS-verkkonäyttely,

elektroniikkakokoelmat. http://www.eliaskokoelmat.fi/fi/arkisto.php luettu 13.8.2014.

Mobira Cityman 900, 1987.

Mobira MD25 D16, 1981–84.

Nokia 1011 / Mobira Cityman 2000, 1992–94.

Salora SRP-22/25 CAP, 1971–73.

Salora SRP-22/25 CAP tuote-esite.

Salora SRP 25 S/CAA & D/CAA, 1976-81.

Lehdet ja verkkojulkaisut

Helsingin Sanomat

Hämäläinen, Unto, HS Insinööri Pekka Lonka kertoo, kuinka Nokian ihme luotiin ja

tuhottiin,

http://www.hs.fi/kuukausiliite/Insin%C3%B6%C3%B6ri+Pekka+Lonka+kertoo+kuinka

+Nokian+ihme+luotiin+ja+tuhottiin/a1393557253575?jako=2bf5ca97a57e2832ee9d9

21

6cd608ce835&ref=og-url&fb_locale=fi_FI&sivu=1 HS:n kuukausiliite 1.3.2014, luettu

13.8.2014.

The Next Web

Josh Ong, Report: Android reached record 85% smartphone market share in Q2 2014,

Xiaomi now fifth-largest vendor,

http://thenextweb.com/google/2014/07/31/android-reached-record-85-

smartphone-market-share-q2-2014-report/ 31.7.2014, luettu 12.8.2014.

Search Engine Land

Sterling, Greg, Report: Google Losing Share Of Mobile Search Ad Market,

http://searchengineland.com/report-google-losing-share-mobile-search-ad-market-

193418 5.6.2014, luettu 26.8.2014.

Tech Radar

Swider, Matt, Google Glass review, Explorer Edition upgrades to 2GB of RAM in the

US and UK. Is it worth the price now?

http://www.techradar.com/reviews/gadgets/google-glass-1152283/review 7.8.2014,

luettu 14.8.2014.

Tekniikan maailma

Ylönen, Raimo, Maailma kartalla, http://tekniikanmaailma.fi/vanhat/benefon-esc-

gsmgps-navigointipuhelin-maailma-kartalla 7.11.2001 7.11.2001, luettu 13.8.2014.

The Wired

Finley, Klint, European Parliament Votes to Protect Net Neutrality, Kill Roaming

Fees http://www.wired.com/2014/04/eu-net-neutrality/ 4.3.2014, luettu 13.8.2014.

Ääni

Nokia Drive kaikkiin Windows 8 -älypuhelimiin,

http://aani.nokia.fi/2012/07/11/nokia-drive-kaikkiin-windows-8-alypuhelimiin/

11.7.2012, luettu 7.8.2014.

Tiedotteet

Ericson

Ericsson Mobility Report, Interim Update,

http://www.ericsson.com/res/docs/2013/emr-august-2013.pdf elokuu 2013, luettu

14.8.2014.

22

Euroopan komissio

Suomen edustuston viikkotiedote 17.2.2011, Kännykän käyttö ulkomailla lisääntyy,

vaikka hinta huolettaa, http://ec.europa.eu/finland/misc/viti/tiedote_2011_07.htm

luettu 13.8.2014.

Liikenneturva, Uutta tietoa matkapuhelimen ja hands free -laitteen käytöstä,

http://ikansaratissa.multiedition.fi/www/fi/index.php?we_objectID=1633 17.8.2006.

Muut lähteet

AppBrain

Number of Android applications http://www.appbrain.com/stats/number-of-

android-apps luettu 15.8.2014.

Tilastokeskus

Rahanarvonkerroin 1860 – 2011, http://www.stat.fi/til/khi/2011/khi_2011_2012-01-

18_tau_001.html luettu 7.8.2014.

Verkkokauppa.com

Nokia 108 puhelin, musta,

http://www.verkkokauppa.com/fi/product/13152/dntrg/Nokia-108-puhelin-musta

luettu 8.8.2014.

Samsung Galaxy S5, kulta,

http://www.verkkokauppa.com/fi/product/28446/drqxk/Samsung-Galaxy-S5-kulta

luettu 8.8.2014.

Samsung Galaxy Trend Plus, musta,

http://www.verkkokauppa.com/fi/product/30942/dqttf/Samsung-Galaxy-Trend-

Plus-musta luettu 11.8.2014.

Tutkimuskirjallisuus

Blomberg, Olli, Suomen Kuorma-autoliikenteen historia I – Maanteiden tavaraliikenne

– talouselämän perusedellytys, Forssan kirjapaino, Forssa 1996.

Kangas, Pertti, Suomen telemaksujen hintataso 2006, Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja

17/2007, http://www.lvm.fi/fileserver/LVM17_2007.pdf Helsinki 2007.

23

Malm, André, Mobile Navigation Services and Devices, Berg Insight,

http://www.berginsight.com/ReportPDF/ProductSheet/bi-mns6-ps.pdf

luettu 7.8.2014.

Mauranen, Tapani, Taksi! – Matka Suomalaisen taksin historiaan, Forssan kirjapaino, Forssa 1995.

Strayer, David L. & Drews, Frank A. Multitasking in the Automobile, teoksessa Kramer, Arthur F. &

Wiegmann, Douglas A. & Kirlik, Alex, Attention: From Theory to Practice, Oxford

University Press, Oxford 2006.

Tommola, Kalle, Taksit taloussuhdanteiden pyörteissä (1956–1979). Teoksessa Hankonen, Johanna

& Tommola, Kalle, ”Vuosisadan matka – Oululaisen taksiautoilun historia 1906 –

2006”, Kalevaprint, Oulu 2006.

24

Liitteet

Kollaasi 1. Androidin valikkoja ja sovelluksia.

25

Kollaasi 2. Lippulaivoja ja karvalakkeja.

26

Kollaasi 1. Androidin valikkoja ja sovelluksia.

Vasen yläkulma: Android 4.4:n valikko. Käyttäjä voi kustomoida aloitusnäytön ulkoasua ja

toimintoja hyvin vapaasti. Niin sanottujen ”widgetien” kautta sovelluksia voidaan käyttää suoraan

aloitusnäytöltä niin, ettei varsinaista sovellusikkunaa tarvitse avata.

Oikea yläkulma: Google Play -kauppa. Kaupan kautta käyttäjä voi hankkia laitteeseensa ilmaista ja

maksullista sisältöä. Nokialla ja Applella on omat vastaavat kauppansa Ovi ja App Store.

Vasen alakulma: Google maps. Navigaatiosovellus etsii reitin käännös käännökseltä.

Kulkuvälineeksi voi valita auton, joukkoliikenteen, polkupyörän tai omat jalat.

Oikea alakulma: Google Goggles. Sovellus nopeuttaa tiedonhakua tunnistamalla kuvista tekstiä,

viiva- ja QR-koodeja, kasvoja sekä muotoja.

Kollaasi 2. Lippulaivoja ja karvalakkeja.

Vasen yläkulma: Samsung Galaxy S5. Korealaisvalmistajan uudessa lippulaivassa on muun muassa

sykemittari. Musta möykky puhelinten yläkulmassa on Verkkokauppa.comin varkaudenestolaite

eikä kuulu itse puhelimeen.

Ylhäällä keskellä: iPhone 5S. Applen tuorein ja kallein älypuhelin on ulkoasultaan ja valikoiltaan

hyvin lähellä alkuperäistä vuoden 2007 designia.

Oikea yläkulma: Nokia 108. Tämän karvalakkimallin sai vuonna 2014 hintaan 25,90€. Toisin kuin

älypuhelimissa, siinä on fyysinen näppäimistö kosketusnäytön sijaan. Pieni näyttö takaa myös

pitkän akunkeston.

Vasen alakulma: Samsung Galaxy Trend Plus. Yhtenä Samsungin edullisimmista älypuhelinmalleista

Trend Plus tarjoaa suurimman osan samoista toiminnoista, kuin kalliimmat kilpailijansa.

Oikea alakulma: Nokia Lumia 1520:n aloitusnäyttö. Nokian ryhdyttyä käyttämään Windows Phone-

käyttöjärjestelmää uudessa Lumia-tuoteperheessään älypuhelinten valikot ovat muuttuneet

huomattavasti. Aikaisempi käyttöjärjestelmä Symbian muistutti enemmän Androidia.