Työhyvinvoinnin haasteet tällä hetkellä XIX Valtakunnalliset

Päihde- ja mielenterveyspäivät

15.10.2012

Ylilääkäri Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Muuttuvan työelämän haasteita

• Vielä noin 100 vuotta sitten suuri osa suomalaisesta työvoimasta

työskenteli yksinkertaisten rutiinitehtävien parissa

• Nykyään yhä useamman työ on monimutkaista ja henkistä

– Työtehtävät, työn vaatimukset ja työn kulku ovat usein epäselviä ja

taajaan muuttuvia

• Taustalla jatkuva pyrkimys parempaan tehokkuuteen, saada

vähemmällä enemmän aikaan > luova tuho

• Tehokkuutta haetaan eri tavoin

– Globaali työnjako ja erikoistuminen

– Teknologiset ja organisatoriset innovaatiot

• Olemassa olevat työt vähenevät jatkuvasti, mutta samaan aikaan

myös syntyy uusia töitä

Työn ja hyvinvoinnin yhteydestä

• Tietyt työelämän nykypiirteet ovat henkisen hyvinvoinnin

kannalta kuluttavia

– Epävarmuus työn pysyvyydestä

– Työn ja työtehtävien muuttuminen

– Informaatiotulvan hallinta ja tietojen päivittäminen

• Työ vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin enemmän kuin aiemmin,

mutta toisaalta myös henkinen hyvinvointi vaikuttaa työkykyyn

enemmän kuin aiemmin, koska pelkällä rutiinisuorituksella ei

pärjää

• Keskimäärin työn myönteiset vaikutukset hyvinvointiin ovat

kuitenkin huomattavasti suuremmat kuin sen kuormittavat

vaikutukset

Työn ja vapaa-ajan sekoittuminen

• Työ ja vapaa-aika sekoittuvat

• Kotona käytetään yhä enemmän aikaa työhön ja työnkaltaiseen

tekemiseen

• Henkisen pääoman ylläpitäminen on vaativaa ja vie aikaa – myös

kotona

• Kuluttaminen ja vapaa-ajan vietto yhä intensiivisempää

• Odotukset onnellisuuden suhteen ovat nousseet – se mikä riitti

onnelliseen elämään 20 vuotta sitten ei enää vastaakaan

nykyisiä odotuksia

Henkisiä menestystekijöitä työelämässä

• Henkisiä taitoja tämän päivän työelämässä menestymiseksi

– Löydettävä suunta kun sellaista ei anneta

– Asetettava rajoja siellä missä niitä ei ole

• Työaika

• Työkuorma

• Työsuoritus

– Kyettävä tekemään päätöksiä ja ottamaan vastuuta niiden seurauksista

– Siedettävä epävarmuutta

– Kerättävä osaamispääomaa ja hyödynnettävä sitä parhaalla

mahdollisella tavalla

– Kehitettävä omaa osaamista tilanteen muutosten mukaan ja niitä

ennakoiden

Mistä työkyky muodostuu?

Työn tekemisen edellytysten ja vaatimusten oltava

tasapainossa

Työn tekemisen edellytykset

Työn

vaatimukset

Mahdoton työ

Kiinnostamaton työ

Lähde: Seppo Kettunen

Ilmarinen

Työkyvyttömyyseläkkeet työkyvyttömyyden syyn

mukaan 1980–2010 (yksityinen sektori)

Lähde ETK. Lukuihin sisältyvät varsinaiset työkyvyttömyyseläkkeet ja yksilölliset varhaiseläkkeet

0

25 000

50 000

75 000

100 000

125 000

150 000

175 000

200 000

225 000

250 000

80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10

Muut sairaudet Verenkierto- elinten sairaudet Tuki- ja liikunta- elinten sairaudet Mielenterveyden häiriöt

Työeläkejärjestelmästä 1996-2011 mielenterveyden häiriöiden

perusteella eläkkeelle siirtyneet (Lähde: ETK)

Työkykyä ja työhyvinvointia pitää johtaa

• Työkykyä ja työhyvinvointia voi ja pitää johtaa – Työkyvyn johtaminen on organisaation johdon tehtävä

• Työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtaminen ei ole vain terveyden edistämistä ja sairauksien hoitamista, vaan mitä suurimmassa määrin myös työn voimavara- ja vetovoimatekijöiden vahvistamista – Selkeät johtamiskäytännöt ja esimiehen tuki

– Palaute ja arvostus

– Työn mielekkyys ja palkitsevuus

– Luottamus ja hyvä tiedonkulku

– Kannustava työyhteisö

– Korkea työmarkkina-arvo ja ammatillinen itsetunto

• Työ ja työtavat tukemaan hyvinvointia – Uhriajattelua vältettävä

– Paluuta menneeseen ei ole, työtavat muokattava tukemaan hyvinvointia nykytilanteessa

11

Johtamisen ja työkuormituksen vaikutus psyykkiseen

rasittuneisuuteen ja sairauslomiin (Kivimäki 2004)

Psyykkinen

rasittuneisuus

Yli 3 vrk

sairauspoissaolo

Johtamisen

oikeudenmukaisuus

-17 % -24 %

Yhteistoiminta/sujuvuus -20 % -17 %

Vaikutusmahdollisuudet -13 % -20 %

Työkuormitus +21 % +31 %

EK:n työkykyjohtamisen mallin osa-alueet

• Aktiivinen vuorovaikutus

• Sairauspoissaolojen seuranta ja hallinta

• Työkyvyttömyyden ehkäisy

• Ongelmien varhainen puheeksi ottaminen

• Työhön paluun tuki

• Työpaikan terveellisyys ja turvallisuus

• Työkykyä edistävä yhteistyö työpaikalla

• Terveysriskien kartoittaminen

• Työhyvinvoinnin ja työkyvyn mittarit

• Elämäntavat

• Palautuminen

• Kiireen ja stressin hallinta

YDINPROSESSIT

ELÄMÄN HALLINTA

APUVÄLINEET

Elämänhallinta

• Palautuminen

– Riittävä palautuminen on mahdollista töiden jälkeen,

viikonloppuisin/vapailla ja vuosilomilla (esim. työmäärän hallinta, joustot,

sähköposti ja muu työhön liittyvä viestintä loma-aikoina)

– Palautumista tukevat työtavat ja työyhteisön pelisäännöt (esim.

tavoitettavauus, sähköpostin lähettäminen ja lukeminen,

kokousajankohdat)

• Kiireen ja stressin hallinta

– Työyhteisön työtavat tukevat kiireen ja stressin hallintaa (suunnittelu ja

ennakointi, ajan varaaminen yllätyksiin, sähköpostin hallinta)

– Valittamisen kulttuurista siirrytään toiminnan kulttuuriin

• Kiirettä ja stressiä aiheuttavat tekijät pyritään korjaamaan (työtapojen

muuttaminen, tehtävien priorisointi, resurssien uudelleen kohdentaminen)

Stressi ja suorituskyky

Suoritus-kyky

Paine

Optimistressi

Positiivinen stressi

Parhaan

suorituskyvyn alue

Matala stressi

Kyllästy-minen

Korkea stressi

Ahdistuneisuus, tyytymättömyys

Matala Korkea

Heikko

Hyvä

Työn ei pidä tuntua tältä!

Työelämän tila Suomessa ei ole synkkä!

• Työolobarometri (TEM) 9-10/10, n = 1053

– Yleisarvosana 7.99, asteikolla 4-10

– Työaikajoustot ja mahdollisuus osallistua työpaikan kehittymiseen

lisääntyneet tasaisesti

– 70-80 % voi jatkuvasti oppia uutta työssään, esimiehet suhtautuvat

rakentavasti muutosesityksiin, johdon ja työntekijöiden suhteet ovat

avoimet

• EPSI rating -kysely 5-6/11, n = 3000

– 50 % viihtyy työpaikallaan erittäin hyvin

– 17 % viihtyy työssään erittäin huonosti

– Viihtymiseen vaikuttavat eniten mahdollisuudet vaikuttaa työn

tekotapaan, työntekijän osaamisen hyödyntäminen ja palkan sekä

työpanoksen tasapaino