Verkkotyön organisointi

Työpaja, jossa taotaan uutta. 

Suurella sydämellä(seurakunnan oma sivu)

LastenkirkkoKirkko Suomessa(Facebook)

Kirkko kuulolla(Suomi24)

Verkkopalvelut

Seurakuntien omat Facebook-sivut

Nettipappi

Usko, Toivo, Rakkaus

Fleim Kirkko lähellläsi (Helistin)Jiipeenetti

Omat nettisivut

Suurella sydämellä(etusivu)

Verkkotyön työpaikat voivat sijaita neljässä erityyppisessä verkkoyhteydessä. Näiden hahmottaminen auttaa näkemään työn rajat ja mahdollisuudet.

1. Omissa, siis itse omistetuissa, palveluissa valtakunnallisesti tehtävä työ. Paikka jossa verkkotyötä tehdään on oma ja siten sen kehittäminen on kirkon omien päätösten mukaista. Palvelut vertautuvat rakennuksiin, joihin toivotaan ihmisten tulevan ja osallistuvan siellä tapahtuviin asioihin. Samalla vastuu ”rakennuksen” ylläpidosta ja muutoksista on kirkolla. Tämä malli takaa hallitun työympäristön, sen heikkouksia ovat usein suuret perustamiskustannukset, ylläpidon kustannukset ja ihmisten saaminen näiden palveluiden käyttäjiksi. (esim. lastenkirkko.fi, fleim.fi)

2. Omissa palveluissa paikallisesti tehtävä työ. Tätä työtä tehdään esim. seurakunnan omien verkkosivujen kautta. Tämä on ehkä perinteisin verkkotyön ymmärrys. Etuna on oma hallittu ympäristö, haittana vuorovaikutuksen mahdollistaminen ja ihmisten saaminen palveluiden käyttäjiksi.

3. Muiden omistamissa palveluissa valtakunnallisesti tehtävä työ. Tämä työtapa on päädytty toteuttamaan niin, että jonkin kirkon kannalta kiinnostavan ja jo ennestään hyvin jotain kohderyhmää tavoittavan palvelun omistajan kanssa on neuvoteltu sopimus jonka pohjalta kirkko voi palvelussa työtään tehdä. Tämä voi joko maksaa, jolloin se vertautuu tilan vuokraamiseen tai olla ilmaista. Nämä palvelut vaativat sekä työvoimaa seurakunnista että koordinointia. Niiden etuna on usein varsin edullinen hinta, hyvä tavoittavuus ja kohderyhmän löytäminen. Ongelmana on ympäristön muuttuminen omista päätöksistä riippumatta. (esim. Kirkko kuulolla palvelussa Suomi24.fi ja Kirkko Suomessa palvelussa facebook.com)

4. Muiden omistamissa palveluissa paikallisesti tehtävä työ. Tässä työssä paikallisuus on käsitteenä lähinnä suuntaava, useimmat palvelut ovat todellisuudessa valtakunnallisia. Asiat joita käsitellään voivat kuitenkin rajautua paikallisesti ja olla näin tästä näkökulmasta kiinnostavia. Etuna on mahdollisuus osallistua esim. omasta seurakunnasta tai sen toiminnasta käytävään keskusteluun. Tämä työ voi toimia tehokkaana keskustelun tai tiedottamisen välineenä. (esim. paikallislehtien keskustelupalstat, Suomi24.fi paikallisryhmät, facebook.com perustetut seurakunnan ryhmät)

Miksi kirkon ja sen työntekijöiden kannattaa ja pitää olla verkossaja miten saan työyhteisöni ajattelemaan samoin.

Verkkotyön kuusi teesiä

Informaation jakaminen

Ihmiset etsivät tietoa etsitään netistäja on parempi, että olemme itse vastaamassa kysymyksiin. 

Verkossa syntyy vahvoja mielikuvia, pelkästään verkossa oleminen rakentaa kirkosta myönteistä mielikuvaa –Kirkko on mukana ihmisten arjessa. 

Mielikuvien luominen

Verkko on turvallinen paikka kertoa nimettömänä elämän kipeistä asioista ja kysyä ”rakastaako Jumala minua vaikka olenkin tällainen”

Sielunhoito

Verkkohartauden äärelle kokoontuu usein isompi seurakunta kuin kirkon seinien sisäpuolelle- verkko tuo hartauden keskelle arkea ja tukee kristittynä kasvamista silloinkin, kun ei ole mahdollisuutta osallistua seurakunnan yhteisiin kokoontumisiin

 

Hengellisen elämän hoitaminen

Verkossa voi tukea ja vahvistaa jo olemassa olevaa yhteyttä tai synnyttää uutta 

Yhteyden mahdollistaminen

 Verkko auttaa tekemään hyvää ja muuttamaan maailmaa

Vaikuttaminen

 Miten organisoida seurakunnan verkkotyötä?

 Esimiehelle perusteleminen vaatii usein sinnikkyyttä ja kärsivällisyyttä.Joskus työtoverit ovat iso haaste. Kannattaa tuumata tovi, mikä on toimivin tapa tuoda asiaa juuri tässä työyhteisössä, samat konstit kun eivät pure kaikkialla.

 On hyvä, että verkkotyön miettiminen ja organisoiminen on annettu yhdelle työntekijälle jonkinlaiseksi vastuualueeksi. Hän voi sitten delegoida ja vastuuttaa muita monella eri tavalla, mutta yhdellä pitää olla jotenkin langat käsissään. Pieni rykäys asioiden alkuun saattamiseen, sen jälkeen muut tekemään töitä jonka jälkeen vastuuhenkilö on enemmän konsulttina muille ja seurailee että homma pyörii. Pieni verkkotyöryhmäkin on hyvä asia, jos sellainen syntyy kivuttomasti.

 Ensiksi koko työyhteisölle pitää avata verkkotyön perusteet, että on joku ymmärrys. On hyvä muistaa, että kaikkien ei todellakaan tarvitse pyöriä verkossa, kaikkien ei tarvitse tehdä verkkotyötä.

 Toiseksi koolle ne, jotka ovat käyneet HTV-koulutuksen tai ovat muuten jo syvällä verkon uumenissa. Heiltä löytyy ideoita ja ajatuksia, niitä sitten vaan kehittelemään. Jokaisessa seurakunnassa pitää miettiä verkkotyötä ihan siitä omasta näkövinkkelistä - mikä toimii juuri meillä? Se voi olla vaikka vain yksi juttu, pienikin. Ei kannata ahnehtia liikaa, verkko on ääretön ja rajaton.

 Kolmanneksi käsittelyyn jokainen työala: mikä olisi hyvä juttu juuri teidän työnne kannalta? Eikä pidä unohtaa kirkon yhteisiä projekteja, niihin pitää ehdottomasti rohkaista ihmisiä mukaan. Niissä mukana olevat saavat hyvää tukea ja koulutusta.

 Tärkeintä on saada ihmiset katsomaan työtään niin, että edes toisinaan heille välähtäisi myös verkon näkökulma. Verkkotyön luonteeseen ei sovi liian raskaat koneistot. Iloisesti ja sopivan kevyesti mutta tosissaan ja nöyrällä mielellä.

Ideasta valtakunnalliseksi palveluksi