soccan toiminta 2017 - socca - pääkaupunkiseudun ......ja tehdä esitys jatkotyön...

Soccan toiminta 2017

Heikki Waris -instituutin

toiminta 2017

Sisällysluettelo

Socca pähkinänkuoreSSapääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccal Olemme pääkaupunkiseudun kuntien ja korkeakoulujen yhteinen sosiaalialan

kehittämisen ja tutkimuksen verkosto-organisaatio. l Hallinnollisesti osa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:a. l Toimintamme pohjautuu sosiaalialan osaamiskeskuksia koskevaan lakiin ja asetukseen

sekä pääkaupunkiseudulla solmittuun yhteistyösopimukseen.l Toimintaamme ohjaa sopimuskumppaneidemme edustajista koostuva

neuvottelukunta.l Sopimuskumppaneitamme ovat pääkaupunkiseudun kunnat,

Helsingin yliopisto sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS.l Muita kumppaneitamme ovat muun muassa muut alueen ammattikorkeakoulut ja

järjestöt sekä valtakunnallinen sosiaalialan osaamiskeskusten verkosto.l Kehitämme uusia työmenetelmiä, tuotamme sosiaalialaa koskevaa tietoa ja teemme

käytäntöä hyödyttävää tutkimusta.

VuoSi 2017l Vuoden lopussa vakituisia työntekijöitä oli 5 ja määräaikaisessa työsuhteessa vuoden

aikana yhteensä 20 henkilöä. Lisäksi kolme Helsingin yliopiston työntekijää osallistui toimintaan Heikki Waris -instituutissa.

l Kokonaisbudjetti oli noin 1,3 miljoonaa euroa.l Teemamme: Ikäihmisten palveluiden kehittäminen (GeroMetro), sosiaalityön

käytännönopetus ja käytäntötutkimus (Praksis ja Heikki Waris-instituutti), sosiaalihuollon tiedonhallinnan Kansa-koulu-hanke, Lasten ja perheiden muutosohjelmaan kuuluva Lapsen paras – yhdessä enemmän -hanke, sosiaalityön vaikuttavuus, rahapeliongelmiin keskittyvä Peliklinikka ja aikuissosiaalityön kehittämishanke PRO SOS -hanke.

l Järjestimme yhteensä noin 160 tapahtumaa ja niihin osallistui noin 4 000 henkilöä.

ESIPUHE: Vahvaa vaikuttamista sosiaalialan puolesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

Socca mukana Uudenmaan maakunnan sote-valmistelussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

GeroMetrossa tehdään mallia kotona tapahtuvalle kuntoutukselle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

Kansa-koulu-hankkeen kirjaamisvalmennus kattaa koko pääkaupunkiseudun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

Sosiaalityön vaikuttavuus etenee lupaavasti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

Pääkaupunkiseudun Praksis monialaisen sosiaalityön juurilla ja edistäjänä – uuden teemakauden aloitus suuntasi vuotta 2017 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

Heikki Waris -instituutti – verkostojen kutomista ja kehittyviä käytäntöjä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

Socca hallinnoi Pääkaupunkiseudun LAPE-hanketta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19

Aikuissosiaalityön PRO SOS -hanke pelittää täysillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

Peliklinikalla jatkettiin rahapeliongelmien parissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

Viestintä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

Henkilöstö ja talous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27

LIITTEET

Kooste Soccan verkostoista ja tapahtumista 2017 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28

Soccan lausunnot, kannanotot ja eduskuntakuulemiset 2017 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28

Julkaisuluettelo 2017 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29

Kansainvälinen toiminta 2017 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30

Soccan neuvottelukunnan jäsenet 2016–2017 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31

Soccan työntekijöiden jäsenyydet neuvottelukunnissa, työryhmissä ja ohjausryhmissä 2017 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31

n Soccan toiminta 2017 2

sote-uudistusta on koko vuoden seurattu kuin parastakin jännitysnäytelmää. Olemme pohtineet uudistuksen merkitystä sosiaali-palveluille ja tutkimukselle ja opetukselle ja siinä rinnalla vieneet Soccan omia hankkeita eteenpäin sote-uudistuksen hengessä palveluja integroiden, asiakkaita osallistaen ja yhteiske-hittäen.

Sotea koskevat hyvin laajat lakiesitykset eivät ole edenneet hallituksen suunnitelmien mukaan. Eduskunnan peruslakivaliokunnan kesäkuisen lausunnon jälkeen varsinainen lakipaketti jäi eduskunnassa odottamaan ja valinnanvapauslaki palautui uuteen valmiste-luun. Niinpä myös Soccan vuotta rytmittivät

että sosiaalihuollossa on kyse usein hallinto-päätösten tekemisestä ja tätä ei voi siirtää yri-tysten tehtäväksi. Seuraavassa lakiluonnok-sessa sote-keskusten tehtävät olivatkin sosi-aalihuollon osalta rajoittuneet neuvontaan ja ohjaukseen. Ratkaisuksi siihen, että asiakkaat kuitenkin voisivat saada mahdollisimman pit-källe palvelut sote-keskuksesta esitetään nyt jalkautuvan sosiaalityön mallia. Vaikka emme vielä tiedäkään mallin lopullista hallituksen esitystä, lausunnot myös sosiaalihuollon osal-ta tulevat olemaan hyvin kriittisiä ja paine uudelleenharkintaan suuri.

valinnanvapauslakiesitys on rakennettu pitkälti siitä näkökulmasta, että asiakkaalle turvataan pääsy lääkäriin – tai ainakin ter-veysasemalle. Uudistuksesta on puuttunut kokonaiskuva sosiaalihuollon rakenteesta, toimintatavasta ja nykyisen erityislainsäädän-nön luonteesta. Palvelut ovat tälläkin hetkellä jo liiaksi pirstoutuneet ja uusi malli pirstoisi niitä entisestään. Soccassa tehty kehittämistyö kuitenkin muun muassa hallituksen laajoissa kärkihankkeissa (Lasten ja perheiden muu-tosohjelma LAPE sekä kotihoidon ja omais-hoidon I&O-hanke) on tähdännyt siihen, että palveluja saisi sujuvasti ja keskitetysti samasta paikasta. Tätä valmistelua yhteensovitamme yhä aktiivisemmin muuhun maakunnan sote-valmisteluun. n

LiSätietoja:www.socca.fi/lausunnot

monen vuoden vaikuttamistyö tuli myös palkituksi, kun terveystieteisiin suunnattu valtion tutkimusrahoitus laajennetaan halli-tuksen esityksen mukaan koskemaan myös sosiaalitieteitä. Myös sosiaalityön käytännön harjoittelusta koituvat ylimääräiset kulut kor-vattaisiin palvelun tuottajille samoin periaat-tein kun lääkärien harjoittelu. Vastuu valtion tutkimus- ja koulutusrahoituksesta olisi tule-vaisuudessa maakunnalla, ei enää yliopistol-lisella keskussairaalalla. Tämä mahdollistaisi ainakin periaatteessa sosiaali- ja terveyden-huollossa tasapuolisemman mahdollisuuden myös sosiaalihuollon tutkimuksen ja opetuk-sen järjestämiselle.

Muilta osin ei lakiesityksiä voi sosiaalihuol-lon näkökulmasta kiittää. Jo ensimmäinen ver-sio valinnanvapauslaista olisi avannut kaikki sosiaalipalvelut valinnanvapauden piiriin. So-siaalihuollossa ei aikaisempaa kokemusta va-linnanvapaudesta ole kuten terveydenhuollos-sa ja jo pelkästään työntekijän ja toimipisteen valinta maakunnan liikelaitoksen palveluissa olisi hyppy tuntemattomaan. Uhkakuvana on sosiaalipalvelujen pirstaloituminen ja erityi-sesti paljon palveluja tarvitsevien ihmisten palvelukokonaisuuden hajoaminen.

vakavimmat ongelmat liittyivät niin sanot-tuihin suoran valinnan palveluihin ja mah-dollisuuteen valita sote-keskus. Perustuslaki-valiokunta otti kesäkuussa selvän kannan ”so-siaalihuollon palvelujen kuulumista suoran valinnan palveluihin tulee vielä tarkastella seikkaperäisesti uudelleen”. Perusteluna oli,

lausunnot, eduskunnan asiantuntijakuulemi-set, kannanotot ja jatkuva pohdiskelu eri foo-rumeilla, mitä tämä kaikki tarkoittaa.

l Maaliskuussa sosiaalialan osaamiskeskus-johtajat antoivat lausunnon lakiesityksestä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä.

l �Toukokuussa hallituksen lakiesitys valin-nanvapaudesta tuli lausuntokierrokselle.

l �Toukokuussa hallituksen lakiesitys palvelu-jen tuottamisesta tuli lausuntokierrokselle ja elokuussa sitä täydennettiin.

l �Kesäkuussa saimme kuulla eduskunnan pe-rustuslakivaliokunnan lausunnon ja valin-nanvapauslaki palasi takaisin valmisteluun.

l �Elokuussa annettiin asetus terveydenhuol-lon alueellisesta keskittämisestä.

l �Marraskuussa tuli uusi lakiesitys valinnan-vapaudesta lausuntokierrokselle.

kaikissa lainvalmistelun vaiheissa niin Soc-ca kuin sosiaalialan osaamiskeskusjohtajat ottivat kantaa ja pitivät yhteyttä niin perus-palveluministereihin kuin virkamiehiinkin. Kannanottojen ytimessä oli aina se, miten sosiaalipalvelujen asema muuttuisi, mitä ta-pahtuu palvelujen saatavuudelle ja laadulle ja paranevatko tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen edellytykset. Yritimme vaikuttaa ja toivottavasti myös onnistuimme edes vähän. Merkkinä tästä oli ainakin se, että loppuvuotta kohden sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyi aktiivisesti omassa tiedotuksessaan nostamaan esiin myös sosiaalipalvelujen asemaa uudis-tuksessa ja sosiaalialan osaamiskeskusjohtajat kutsuttiin mukaan moniin keskusteluihin.

johtaja pirjo marjamäki

esipuhe


Vahvaa vaikuttamista sosiaalialan puolesta

Socca mukana uudenmaan maakunnan sote-valmistelussa

n Uudenmaan sote-valmistelussa nousi keväällä esiin ensin alueellisen kehittämistoiminnan rooli ja myöhemmin myös tutkimuksen ja opetuksen rooli. Kuntien ja HUS:n johdosta koostuva sote-tiimi asetti esivalmistelua varten työryhmän, jonka puheenjohtajaksi kutsuttiin Soccan johtaja Pirjo Marja-mäki. Muiksi jäseniksi nimettiin HUS:n tutkimusjohtaja Anne Pitkäranta (varapj), ylilääkäri Tapani Hämäläinen HUS:n perusterveydenhuollon yksiköstä, suunnittelija Kaisa Pasanen Helsingistä, kehittämisjohtaja Tuula Heinänen Espoosta ja johtava ylihoitaja Kaarina Torppa HUS:sta. Sihteeriksi kutsut-tiin kehittämispäällikkö Katja Louhio perusterveydenhuollon yksiköstä. Esivalmisteluryhmän tehtävänä oli kuvata opetuk-sen, tutkimuksen ja kehittämisen nykytila Uudellamaalla, tunnistaa uuden sote lainsäädännön edellyttämät muutokset ja tehdä esitys jatkotyön organisoinnista.

Esivalmisteluryhmä otti valmisteluun mukaan laajas-ti ylipiston, ammattikorkeakoulujen, kuntien ja järjestöjen asiantuntijoita järjestämällä touko–kesäkuussa kolme laajaa kuulemistilaisuutta sekä tutkijaseminaarin. Tutkijaseminaa-rissa halusimme luoda vuoropuhelua sote-uudistusta eri asiakasryhmien näkökulmasta valmisteleville työryhmien jäsenille ja eri alojen tutkijoille sekä tunnistaa jo nyt käynnissä olevaa uudistuksen kannalta hyödyllistä tutkimusta ja uusia tutkimustarpeita.

Kuulemisten pohjalta varsinaisen valmisteluryhmän työ vuosille 2018–19 teemoitettiin ja organisoitiin. Työ käynnistyi Uusimaa 2019 -hankkeen johdolla syksyllä ja puheenjohtajaksi kutsuttiin hankkeessa osallisuusjohtajana aloittanut Pirjo


Soccan hankkeet ja uudenmaan Sote VaLmiSteLuryhmätUudenmaan maakunnan sote-valmistelua varten on nimetty kullekin keskeiselle asiakasryhmälle oma valmisteluryhmänsä. Ensivaiheessa ryhmät kartoittavat palvelujen nykytilaa koko maakunnan alueella. Soccan kehittämistyötä onkin jo nyt pyritty kiinnittämään näiden asiakaskohtaisten ryhmien työ-hön. Konkreettisesti tämä on tapahtunut esimerkiksi niin, että Soccan koordinoiman pääkaupunkiseudun LAPE-hankkeen etenemisestä on raportoitu Uudenmaan ”Lapset ja perheet”-valmisteluryhmälle, GeroMetro kehittämisverkostomme on esitellyt työtään ”Ikääntyneiden” valmisteluryhmälle ja ai-kuissosiaalityön ESR-hankkeemme PRO SOS on seurannut tarkalla korvalla ”Aikuisten palvelujen” valmisteluryhmän työ-tä. Samoin olemme tehneet tiivistä yhteistyönä niin Lasten ja perheiden palvelujen LAPE-kärkihankkeen kuin Ikäihmisten ja omaishoidon I&O-kärkihankkeen muutosagenttien kanssa. Myös Soccan johdolla tehty aikuisväestön hyvinvointimittarin kehittely on kiinnostanut maakunnan sote-valmistelijoita.

rahapeLiongeLmiin keSkittyVä peLikLinikka eSimerkkinä nykyiSeen kehittämiSeen pohjautuVaSta toimintamaLLiStaKiinnostava, kaikkia palveluja läpileikkaava teema on ollut sosiaalipalvelujen porrastaminen sote-uudistuksen yhteydessä. Pisimmällä pohdinta porrastamisesta on ollut rikostaustaisten ihmisten palveluissa, lasten- ja perheiden vaativinta erityis-osaamista vaativissa palveluissa ja peliriippuvuudesta kärsivien palveluissa. Näiden palvelujen kehittämistä olemme Soccassa tehneet jo vuosia ja jatkamme kehittämistyötä entistä tiiviim-min ensi vuonna.

Paras esimerkki nykyisen kehittämistyön vakiinnuttami-sesta pysyväksi toimintamalliksi on rahapeliongelmien hoi-toon keskittyvä Peliklinikka. Asiantuntijaryhmä teki vuonna 2017 THL:n johdolla suunnitelman rahapelihaittojen ehkäisyn

ja korjaavan työn järjestämiseksi Suomessa. Suunnitelman mukaan maakunnat vastaisivat rahapelihaittojen ehkäisyn ja hoidon järjestämisestä alueellaan. Rahapelihaittojen ehkäisy, tarpeen mukaiset tuki- ja hoitopalvelut sekä sujuvat palvelu-ketjut varmistettaisiin maakunnan strategiassa, palvelulupa-uksessa ja sopimuksissa palveluntuottajien kanssa. Kunnat puolestaan toteuttaisivat rahapelihaittojen ehkäisyä entiseen tapaan osana lakisääteistä ehkäisevää päihdetyötä. Nykyisen Peliklinikan kokemusten pohjalta Uudellemaalle perustettai-siin valtakunnallinen Pelihaittakeskus, joka kehittäisi tuki- ja hoitopalveluja ja ylläpitäisi osaamista.

Sote eSiLLä Soccan neuVotteLukunnaSSaSoccan neuvottelukunta on jokaisessa kokouksessaan käsitellyt sote-uudistusta niin valtakunnallisesta kuin Uudenmaan val-mistelunkin näkökulmasta. Puheenjohtaja Ulla Tikkanen on seurannut Uudenmaan valmistelua aitiopaikalta – ensin maa-kunnan sote-tiimistä ja nykyisin sote-virkamiesjohtoryhmästä käsin ja muut neuvottelukunnan jäsenet oman taustatahonsa näkökulmasta. Kuntien perhe- ja sosiaalijohtajat ja Soccan joh-taja ovat kokoontuneet myös erikseen vaihtamaan näkemyksiä uudistuksen etenemisestä. Uudenmaan valmistelun yhteys Soccan toimintaan vahvistui myös sen jälkeen, kun Soccan johtaja Pirjo Marjamäki lokakuun alusta lähtien siirtyi osa-aikaisesti yhdeksi Uusimaa 2019 -hankkeen hankejohtajaksi. Kaikesta huolimatta on todettava, että sosiaalipalvelut ovat tähän saakka jääneet valmistelussa terveyspalvelujen varjoon ja tarve huolehtia niiden kehittymisestä seuraavina vuosina on erityisen suuri. n

LiSätietoja:www.uusimaa2019.fi > Valmisteluryhmät > Sote-uudistus >Tutkimus, kehitys ja opettaminen

Marjamäki. Puheenjohtajavalinnalla haluttiin korostaa sitä, että sosiaalitieteelliselle tutkimukselle on tulossa aikaisempaa vahvempi rooli kehittää sote-uudistuksen tarvitsemaa tieto-pohjaa terveystieteellisen tutkimuksen rinnalla.

työryhmä nimettiin myöhemmin tkio-johtoryhmäksi (tutkimus, kehittäminen, innovaatio ja opetus) ja sen kokoonpano ja tehtävät ovat seuraavat:

Pirjo Marjamäki, puheenjohtaja

tutkimuksen rahoitus: tutkimusjohtaja Anne Pitkäranta, HUS ja valtiotieteellisen tiedekunnan dekaani Hannu Nieminen

tutkimusstrategia: lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Risto Renkonen ja professori Marketta Rajavaara, valtiotieteellinen tiedekunta

opetus ja sen rahoitus: rehtori Riitta Konkola, Metropolia Ammattikorkeakoulu ja professori Minna Kaila, lääketieteellinen tiedekunta

kehittäminen: professori Pirjo Ståhle, Aalto yliopisto

ruotsinkielinen kehittäminen uudenmaan maakunnan valtakunnallisena tehtävänä: toimitusjohtaja Torbjörn Stoor, ruotsinkielinen sosiaalialan osaamiskeskus FSKCLisäksi työryhmän yhteisenä tehtävänä ovat myös brändi- ja visiotyö.



gerometrossa tehdään mallia kotona tapahtuvalle kuntoutukselle

gerometro

Vuonna 2014 perustettu GeroMetro on pääkaupunkiseudun kuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava ja Kirkkonummi) yhteinen ikäihmisten palveluiden kehittämisrakenne. GeroMetro on nopeasti lunastanut paikkansa pääkaupunkiseudun kuntien vanhustyön yhteisenä kehittämistapana, jonka vahvuutena on yhteinen jakaminen ja luottamukseen, tuntemiseen ja sitoutumiseen perustuva verkostotyö.

n Vuonna 2017 GeroMetrossa jatkettiin syksyllä 2016 käynnistynyttä työskentelyä ”Kuntoutus kotona” -teeman parissa. Kehittämisessä oli mukana myös päivystyksellisiin tilanteisiin liittyvä Helsingin kaupungin koordinoima koko-naisuus (PÄTIJÄ) sekä Postin Kotipalveluiden yhteistyöpilotti Kirkkonummen kunnan kanssa. Kehittämiseen osallistui kaikkiaan lähes 20 yhteisen teeman alle sijoittuvaa kuntien kehittämistehtävää.

Verkostoa ohjasi kuntien vanhustyön ja HUS:n edus-tajista sekä pääkaupunkiseudun muutosagentista koostuva ohjausryhmä. Kuntien edustajista koostuva projektiryhmä puolestaan suunnitteli kehittämistyön käytännön toteutusta ja mallin luomista. Kaikessa GeroMetron kehittämisessä kes-kiössä pyrittiin pitämään ikäihminen itse verkostoineen, ja osassa tilaisuuksista paikalla oli myös kokemusasiantuntijoita.

monipuoLinen SeminaariSarja Vauhdittamaan kehittämiStäKehittämistyö käynnistyi maaliskuussa aloitusseminaarissa, jossa paneuduimme viestintään sekä GeroMetron ja kau-den kuntoutusteeman esittelyyn. Lisäksi kehittämistehtävät esittäytyivät toisilleen. Toukokuussa Metropolian opiskelijoi-den järjestämässä seminaarissa pohdimme hoivateknologian mahdollisuuksia ja haasteita vanhustyössä. Kesäkuun Gero-Metro-verkoston ja Sosiaalitaito Oy:n yhteistyöseminaarissa kuulimme ajankohtaisesta kehittämisestä Uudellamaalla ja loimme pohjaa Uudenmaan alueellisille yhteisille toiminta-malleille.

Syksyllä Kuntoutus kotona -seminaarissa aiheena oli koti-kuntoutuksen ajankohtainen tutkimus ja käytännön esimerkit kotikuntoutuksessa. GeroMetro oli myös mukana päivystyk-sellisiin tilanteisiin liittyvän PÄTIJÄ-hankkeen laajassa kyse-lyssä sekä seminaarissa. Syksy päättyi digitaalisia palveluita esitelleeseen seminaariin, jonka järjestimme joulukuussa Lau-rea AMK:n Yhdessä terveempi Uusimaa -hankkeen kanssa.

työpajoiSSa pohdimme kuntoutuSmaLLia moneLta kantiLtaKotona tapahtuvan kuntoutuksen mallia lähdimme luomaan neljässä työpajassa. Ensimmäisessä työpajassa työstettiin yh-teistä visiolle kotona tapahtuvasta kuntoutuksesta ja työs-kentelyä jatkettiin myöhemmin yhdessä pääkaupunkiseudun vanhusneuvostojen kanssa. Muiden työpajojen aiheina olivat muun muassa asiakasryhmät, miten palveluihin tullaan, mitkä


ovat palvelun keskeisimpiä elementtejä, malliin liittyvät käsit-teet ja kuntoutusprosessin hyvät käytännöt.

Näiden työpajojen lisäksi järjestimme kolme sosiaalisen kuntoutuksen työpajaa, joissa pohdittiin mitä vanhustyössä tehtävä sosiaalinen kuntoutus on, mitä yhtymäkohtia sillä on yleisempään sosiaaliseen kuntoutukseen ja sosiaalisen kuntoutuksen tarpeiden arviointia ja asiakasryhmiä. Syksyn työpajaa pohjusti pienimuotoinen kysely sosiaalisen kuntou-tuksen menetelmistä, ja yhdessä aikuissosiaalityön PRO SOS -hankkeen kanssa järjestetyssä koulutuksessa keskustelimme sosiaalisen kuntoutuksen ja muun kuntoutuksen yhtymäkoh-dista ja näkymistä palvelujärjestelmässä.

ViLkaSta VieStintääViestimme kehittämisen etenemisestä koko vuoden Face-bookissa, kirjoittamalla blogeja sekä lähettämällä infokirjeitä. GeroMetron kyydissä -blogisarjassa ilmestyi yhteensä lähes 20 blogikirjoitusta, aiheina muun muassa Tanskaan suun-

tautuneen opintomatkan anti. Facebook-sivua päivitimme useita kertoja viikossa ja postitukset ovat saaneet lukuisia uudelleenjakoja. GeroMetron sanoma leviää!

opiSkeLijaharjoitteLijoita ja eSittäytymiSiä opiSkeLijoiLLeKehittämistyössämme auttoivat ja harjoittelunsa meille te-kivät ennätykselliset kymmenen geronomiopiskelijaa sekä Metropolia Ammattikorkeakoulusta että Kymen ammatti-korkeakoulusta. Lisäksi esittelimme GeroMetroa Metropolian vanhustyön YAMK-tutkinnon opiskelijoille sekä Moniamma-tillinen kotikuntoutus -erikoistumiskoulutuksen osallistujille. Metropolian kanssa suunnittelemme myös toisen asteen kotikuntoutuskoulutusta lähihoitajille alkavaksi seuraavien vuosien aikana.

tiina autio erikoissuunnittelija

tiina Soukiala (työvapaalla) kehittämissuunnittelija

meri pekkanen kehittämissuunnittelija

LiSätietoja:www.socca.fi/gerometrowww.facebook.com/gerometro/

gerometron Vuoden 2017 tiLaiSuudet ja tuotokSetl Yhdeksän kehittämistehtävän haastattelut ja

kaikkien GeroMetro-kuntien vanhusneuvostojen yhteistapaaminen

l Järjestimme kolme seminaaria sekä yhdeksän työpajaa ja muuta verkostotapaamista

l Kaikkiaan tilaisuuksiin osallistui noin 720 henkeä

kotona kuntoutuminen on kanSainVäLinen kiinnoStukSenkohdeOlemme mukana Helsingin sosiaali- ja terveysalan koordi-noimassa konsortiossa, joka on osa EUROPEAN INNOVATI-ON PARTNERSHIP on Active and Healthy Ageing -verkos-toa (EIP AHA). Verkostomme toimintaan kävi tutustumassa kuntapäättäjistä ja sosiaali- ja terveystoimen johdosta koos-tuva vierailijajoukko Boråsista ja Erasmus ja EU-rahoitteinen Metropolian AMK:n koordinoima SOCRE-verkosto (Venäjän ja Kosovon kumppanit).

GeroMetro-verkosto teki Tanskaan opintomatkan loka-kuussa 2017. Matkalla tutustuimme Tanskan kotikuntou-tuksen kokemuksiin ja tuloksiin, vierailimme muistikylässä sekä kuulimme Tanskassa 2008 toteutetun sote-uudistuksen kokemuksia. Opintomatkalle osallistui 30 verkoston jäsentä kaikista GeroMetro-kunnista. n

Kokemusasiantuntija Pipsa toi ikäihmisen näkökulman kotona kuntoutumiseen GeroMetron seminaarissa syyskuussa.


kansa-koulu-hankkeen kirjaamisvalmennus kattaa koko pääkaupunkiseudun

kanSa-kouLu-hanke

Valtakunnallisessa Kansa-koulu-hankkeessa valmennamme sosiaalialan ammattilaisia uuden asiakasasiakirjalain mukaiseen, valtakunnallisesti yhtenäiseen kirjaamiseen. Hyvin tehty ja yhtenäinen kirjaaminen parantaa asiakkaan oikeusturvaa ja helpottaa samoja asiakkaita auttavien eri ammattilaisten työtä.


n Kansa-koulu-hanke on sosiaalihuollon asiakasasia-kirjalain toimeenpanohanke, jota toteutetaan sosiaalialan osaamiskeskusverkostoa hyödyntäen vuosina 2015–2017. Pääkaupunkiseudulla hankkeen kunnat ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kirkkonummi ja Kauniainen. Näiden lisäksi kirjaa-misvalmennuksiin on osallistunut ammattikorkeakoulujen opettajia (Metropolia, DIAK, Laurea) sekä yksityisiä palve-luntuottajia.

kirjaamiSVaLmennuSten SiSäLtöKirjaamisvalmennus sisältää neljä koulutuspäivää, joissa kä-sitellään kirjaamista hyvin laaja-alaisesti aina kirjaamisen etikasta ja asiakaslähtöisyydestä ja sosiaalihuollon kirjaamisen perusperiaatteista osallistavaan kirjaamiseen, kieleen, kirjaa-mista ohjaavaan lainsäädäntöön sekä tietosuojaan ja tietotur-vaan. Tiedonhallinnan ja tulevien Kanta-palveluiden osalta perehdytään sosiaalipalvelujen luokitukseen ja sosiaalihuollon asiakastietomalliin, kokonaisarkkitehtuuriin ja sosiaalialan tiedonhallinnan sanastoon.

Valmennus muodostaa oppimisprosessin, jossa eri sosiaa-lipalveluista tuleville, julkisen ja yksityisen sektorin kirjaamis-valmentajille muodostuu laaja-alainen kuva sosiaalihuollon kirjaamisesta ja tulevista muutoksista. Osallistujien ryhmäy-tyminen ja kokemusten jakaminen ovat valmennusten suola. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon rajapintakirjaaminen on nostattanut valmennuksissa paljon keskustelua ja pohdin-taa myös tulevan Kanta-liittymisen osalta. Myös maakunta-uudistus on noussut useissa keskusteluissa esiin.

Kirjaamisvalmentajilta saaduissa palautteissa kiitellään usein muiden kanssa käytyjen keskustelujen lisänneen ym-märrystä muita sosiaalipalveluita kohtaan. Tämä jos mikä on erittäin tärkeää ja mieluisaa luettavaa, kun tavoitteena on kehittää yhtenäistä kirjaamistapaa sosiaalihuoltoon!

kirjaamiSVaLmennukSet pääkaupunkiSeuduLLa Kevätkaudella pääkaupunkiseudulla järjestettiin 1-vaiheen kirjaamisvalmennuksia Helsingissä kaksi valmennusryhmää ja Vantaalla yksi. Lisäksi aloitettiin 2-vaiheen valmennukset loppukeväästä Espoossa. Syyskaudella jatkettiin 2-vaiheen kir-jaamisvalmennuksia Helsingissä kolmella valmennusryhmällä.

Valmennukset on jaettu vaiheisiin kohderyhmittäin. En-simmäisen vaiheen kirjaamisvalmentajat tulivat pääasiassa seuraavista palveluista: ns. sosiaalitoimistot, kasvatus- ja perheneuvolat, perheoikeudelliset yksiköt, sosiaalipäivystys, työllistymispalvelut, kunnalliset ja alueelliset lastensuojelu-yksiköt, perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu. Toisessa vai-heessa edustettuna olivat: hoivapainotteiset toimintayksiköt, asumispalvelut, kotihoito, päivätoiminta, erityishuoltopiirit sekä päihdehuollon yksiköt ja yksityiset palveluntuottajat.

Ensimmäisessä vaiheessa pääkaupunkiseudulle valmistui 140 kirjaamisvalmentajaa ja toisessa vaiheessa 120. Vuoden 2018 alussa tullaan järjestämään vielä yksi valmennusryhmä sekä ruotsinkielinen valmennus.

kirjaamiSVaLmentajien VerkoSto Pääkaupunkiseudun kirjaamisvalmentajien verkostotapaami-sissa suunniteltiin tulevia organisaatioiden kirjaamisvalmen-nuksia, vaihdettiin kokemuksia, jaettiin ideoita, verkostoidut-tiin ja saatiin lisäkoulutusta. Tapaamisia järjestettiin kevätkau-della neljä, joista yksi oli koko päivän lisäkoulutus teemalla ’Sormet näppäimillä – kielenhuoltoa kirjaamisvalmentajille’. Tuolloin perehdyimme Kotuksen kouluttajan johdattelemana kielioppikiemuroihin ja vaikeiden asioiden kirjoittamiseen. Li-säksi keväällä Kansa-koulu-hankkeen aluekierroksen tilaisuu-dessa kuultiin hankkeen pilottien tuloksia ja Apotin esittelyä tulevasta tietojärjestelmästä.

Kuntien valmentajamäärät loppuvuonna 2017.

Helsinki Espoo Vantaa Kirkkonummi Kauniainen

150

140

130

120

110

100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

0

140

47 47

62


anna Väinäläaluekoordinaattori, erikoissuunnittelija

LiSätietoja:www.socca.fi/kansa-koulu

ten kesto on 1–2 puolikasta päivää. Tavoitteena kunnissa on saada kirjaamisvalmennukset järjestettyä kesään 2018 men-nessä. Tämän jälkeen Apotti-kunnissa aletaan valmistautua Apotin järjestämiin koulutuksiin, Vantaa ensimmäisenä jo syksyllä 2018. Jatkossa kirjaamisvalmennusten järjestäminen uusille työntekijöille on suunniteltu osaksi organisaatioiden vuosittaista koulutuskalenteria. Kirjaamisvalmentajien itsensä järjestämien valmennusten tueksi kuvattiin loppuvuodesta valmennusmoduulit videoille, joissa paikalliset kirjaamisval-mentajat elävöittävät materiaalia omilla esimerkeillään.

Hankkeen aluekoordinaattori ja muutamia kirjaamisval-mentajia on osallistunut THL:n sosiaalihuollon toiminta- ja tietomääritysten asiantuntijaverkostoon, jossa he pääsevät kommentoimaan uusia määrityksiä. Hankkeen omissa ver-kostoissa on alueellisesti ja kansallisesti Moodle-keskustelujen avulla käsitelty lukuisia kirjaamisen käytännöissä ilmenneitä kysymyksiä. Kirjaamisvalmentajat ovat näin osaltaan kehit-tämässä kirjaamisosaamista valtakunnallisesti yhtenäisellä tavalla. Kansallista kokemusten vaihtoa on saatu myös kirjaa-misvalmentajien korvatessa valmennuspäiviä muissa ryhmis-sä eri puolilla Suomea sekä aluekoordinaattorin valmentaessa muiden alueiden ryhmiä. n

Syyskaudella valmentajaverkosto kokoontui kolme kertaa, joista yksi päivä oli lisäkoulutusta. Aiheena oli tällä kertaa selkokieli ja sen pääperiaatteiden huomioiminen kaikessa kirjoittamisessa. Teoriaosuuden lisäksi Selkokielikeskuksen kouluttaja päästi valmentajat kokeilemaan omia taitojaan muun muassa hankkeen omilla, kimuranteilla teksteillä.

Kirjaamisvalmentajia osallistui kesäkuussa THL:n järjes-tämään kirjaamisvalmentajien kesäseminaariin ja sen ’Kir-jaamisen monet kasvot’ -kilpailuun. Verkostossa oli jo jonkin aikaa elänyt idea tarrakampanjasta, joka nyt toteutettiin kilpailua varten. Kirjaamistarroilla on ahkerasti tarroitettu pääkaupunkiseudun sosiaalipalvelujen yksikköjä muistuttaen kirjaamisen tärkeydestä. Dokumentoinnin motivoijana on käytetty myös julisteita, joissa kerrotaan vinkkejä innostavaan ja inspiroivaan kirjaamiseen.

kirjaamiSVaLmennukSet organiSaatioiSSaKirjaamisvalmentajat ovat pitäneet kirjaamisvalmennuksia organisaatioissaan aiempien suunnitelmien mukaan. Ensim-mäisen vaiheen valmentajat ovat suurimmalta osin jo pitäneet valmennuksensa, ja yleisin valmennusten kesto on ollut kaksi puolikasta päivää. Toisen vaiheen valmennuksia käynnistetään useammassa kunnassa ensi vuoden alusta ja niissä valmennus-


Sosiaalityön vaikuttavuus etenee lupaavasti

n Sote-uudistuksen yksi keskeinen tavoite on toiminnan vaikuttavuutta koskevan tiedon tuottaminen ja hyödyntämi-nen. Soccan tehtävänä on tukea pääkaupunkiseudun kuntia ja myöhemmin maakuntaa siinä, että erityisesti sosiaalityössä syntyy luotettavaa ja systemaattista tietoa vaikuttavuudesta.

tutkittua tietoa paLVeLujen uudiStamiSen tuekSiTuleva sote-uudistus edellyttää tutkittua tietoa asiakkaiden elämäntilanteesta osana palvelutarpeen arviointia ja tietoa palvelujen vaikuttavuudesta.

Alkuvuodesta Socca osallistui Sitran koordinoimaan pal-velupakettityöhön, jossa käytiin läpi kaikille maakunnille yhteisiä tiedolla johtamisen mittareita. Aikuissosiaalityössä vaikuttavuuden arvioinnin toiseksi mittariksi valittiin pää-kaupunkiseudun aikuisväestön hyvinvointimittari. Samassa yhteydessä syntyi myös esitys siitä, miten voisi olla viisasta erottaa toisistaan hyvin erityyppiset palvelukokonaisuudet niin aikuissosiaalityössä kuin muillakin palvelualoilla.

” Sote-uudistus edellyttää tutkittua tietoa asiakkaiden elämäntilanteesta osana palvelutarpeen arviointia ja tietoa palvelujen vaikuttavuudesta.”


petteri paasio tutkija

rosa hossain-karhu erikoissuunnittelija

LiSätietoja: www.socca.fi/vaikuttavuus

” Aikuisväestön hyvinvointimittari auttaa asiakasta havainnollistamaan oman elämäntilanteensa kokonaisuutta.”

Socca järjesti syyskuussa valtakunnallisen sosiaalityön vai-kuttavuuden tutkijaverkoston tapaamisen, jossa käytiin läpi konkreettisia vaikuttavuuden arvioinnin tutkimushankkeita. Paikalla oli lähes 30 vaikuttavuudesta kiinnostunutta tutkijaa, kehittäjää ja työntekijää.

Pilottina vaikuttavuuden arvioinnin toteuttamiselle olem-me jatkaneet Peliklinikan aineistojen analyysiä.

aikuiSVäeStön hyVinVointimittarin käyttö eteneeJatkoimme vuonna 2015 pääkaupunkiseudun kuntien ja Soccan yhteistyönä luodun aikuisväestön hyvinvointimittarin käytön tukemista ja sen edelleen kehittämistä. Järjestimme muun muassa työntekijöille ja lähiesimiehille useita koulu-tustilaisuuksia mittarin käytöstä.

Keräsimme myös työntekijöiden kokemuksia mittarin käytöstä pääkaupunkiseudun kunnista. Palautteen mukaan mittari on muun muassa auttanut asiakkaita havainnollis-

Tärkeää näkökulma mittarin käytön laajentamiselle tu-levaisuudessa on asiakastietojärjestelmä Apotin kanssa te-kemämme yhteistyö, jonka ansiosta mittari on saatu osaksi Apotin asiakastietojärjestelmää. Apotti tulee pilottikäyttöön Vantaalle loppuvuodesta 2018 ja mittarin sähköinen versio on silloin siinä mukana.

VahViStuSta VaikuttaVuuden ediStämiSeenLoppuvuonna palkkasimme Soccaan erikoissuunnittelija Ro-sa Hossain-Karhun vahvistamaan mittarin käyttöönottoa kuntien aikuissosiaalityössä ja mahdollisuuksien mukaan kokeilemaan mittaria ja ottamaan sen käyttöön myös muissa kuin aikuissosiaalityön palveluissa. n

tamaan oman elämäntilanteensa kokonaisuudessaan; esi-merkiksi huomaamaan, että asiakas kokee elämän monen osa-alueen positiivisena ja toimivana, vaikka ongelmia voi-kin olla. Mittari on toiminut hyvin keskustelun avaajana ja alustuksena. Palautteen perusteella loppuvuonna mittarista valmistui versio 2.5.

Mittarin käyttöä on esitelty myös kansallisesti lähinnä valtakunnallisen aikuissosiaalityön PRO SOS -hankkeen osahankkeille eri puolilla Suomea ja se on herättänyt kiin-nostusta. Mittaria on kokeiltu myös pääkaupunkiseudulla Niemikotisäätiössä ja kokemukset ovat olleet positiivisia.

Kaiken kaikkiaan aikuisväestön mittaria on esitetty yli 10 erilaisella foorumilla ja kehitys- ja koulutustilaisuuksiin on osallistunut noin 350 ihmistä.

Mittari liittyy olennaisesti palvelutarpeen arviointiin, joten olemme osallistuneet myös palvelutarpeen arviointia koskevan käsikirjan tekemiseen. Käsikirjaa tehdään osana valtakunnallista PRO SOS -hanketta.

n Heikki Waris -instituutin toiminta 2017 13

pääkaupunkiseudun praksis monialaisen sosiaalityön juurilla ja edistäjänä – uuden teemakauden aloitus suuntasi vuotta 2017

n Pääkaupunkiseudun Praksiksessa vuonna 2017 aloitim-me uuden monialaisen sosiaalityön teemakauden vuosille 2017–2018. Monialaisella sosiaalityöllä tarkoitamme paitsi mo-niammatillisuutta, myös asiakkaiden ottamista mukaan oman asiakastyönsä prosessiin, asiakastyön kehittämiseen ja tutki-mukseen. Monialaisuudella haemme ratkaisuja pitkittyneisiin, monimutkaisiin ja jopa ylisukupolvisiin huono-osaisuuden ketjuihin. Monialaisuus viittaa lisäksi Praksiksen toimintaym-päristön muutoksiin ja sote-uudistukseen, jossa myös sosiaa-lityö hakee paikkaansa uudelleen ja lisää yhteistyötään muiden tieteenalojen kanssa.

mikä on prakSiS? Pääkaupunkiseudun Praksis osana Heikki Waris -instituuttia on Soccan, Helsingin yliopiston ja pääkaupunkiseudun kuntien yhteistä toimintaa asiakastyön käytäntöjä kehittävälle sosiaalialan käytäntötutkimukselle ja -opetukselle. Praksis-toiminta mahdollistaa yliopiston, kaupunkien ja kolmannen sektorin välisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen. Tavoitteena on rakentaa ja ylläpitää pääkaupunkiseudun sosiaalialan asiantuntijaosaamista ja uudistaa sen tietoperustaa käytännöistä käsin.


Teema on näkynyt Praksiksen toiminnassa muun muassa yhteistyönä lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman LAPE:n kanssa tehtävässä kehittämistyössä pääkaupunkiseudulla ja ai-kuissosiaalityön kehittämisen PRO SOS -hankkeessa. Hankkeet ovat olleet mukana monialaisessa korkeakoulujen, järjestöjen ja terveydenhuollon kanssa yhteistyönä tehtävässä oppimis-verkostotoiminnassa ja sosiaalityön käytännönopetuksessa. Osallisuuden aika ry on ollut merkittävä yhteistyökumppani tarjoamalla kokemusasiantuntijoiden tietotaitoa opetukseen ja oppimisverkostotyöskentelyyn.

Tänäkin vuonna Praksis-toimintaan kuuluivat keskeisesti Helsingin yliopiston sosiaalityön oppiaineen asiakastyön tai-tojen ja ammatillisten valmiuksien opetus sekä opiskelijoiden käytännön tutkimuksen organisointi ja ohjaaminen. Sosiaali-työn käytännönopetus uudistui Helsingin yliopiston Iso pyörä -tutkintouudistuksen myötä. Myös yhteistyömme lääketieteel-lisen tiedekunnan ja terveydenhuollon kanssa vahvistui moni-toimijaisessa sosiaalityön käytännön opetuksessa.

SoSiaaLityötä moniaLaiSeSti tarkaSteLLenOlemme käsitelleet monialaisen sosiaalityön teemaa kaikille avoimen pääkaupunkiseudun oppimis-verkostotyöskentelyn avulla, tarkastelemalla ilmiötä eri tavoin yliopisto-opetuksessa sekä kuntien omissa kokeiluissa ja kehittämisessä. Oppimisver-kostotyöskentely on ollut yhteistä LAPE-hankkeen kanssa ja tilaisuuksia on kutsuttu yhteiskehittämispäiviksi. Sosiaalityön käytännön opetuksen näkökulmasta LAPE-hankkeessa ovat erityisen tärkeitä lastensuojelun uudistuvat, tutkimusperustei-set käytännöt asiakastyössä ja asiakastyön organisoinnissa sekä moniammatillisten yhteistyökäytäntöjen kehittäminen.

Vuoden pyörineessä PRO SOS -hankkeessa kohderyhmä-nä ovat heikoimmassa sosiaalisessa asemassa olevat, erityistä tukea tarvitsevat ihmiset. Monialaisuus viittaa hankkeen pyr-kimykseen yhdistää leikillisyyden ja pelillisyyden tutkimusta ja käytäntöä aikuissosiaalityöhön ja sosiaaliseen kuntoutukseen

sekä hankkeen monialaisiin toimijoihin, joita ovat asiakkaat, työntekijät, järjestöt ja korkeakoulut.

kuntien ja huS:n kehittämiStoiminta 2017Kuntien ja Praksiksen yhteistoiminnan prosessi jatkoi vah-vistumistaan. Opiskelijoiden käytäntötutkimusten tuottamaa tietoa integroitiin kunnissa tavoitteellisesti osaksi työpaikkojen

oman kehittämisen jatkumoja ja paikallista päätöksentekoa. Opiskelijoiden tutkimusten tuloksia esiteltiin myös laajasti kuntaorganisaatioissa. Tutkimustulosten tiedon välittymisen edistämiseksi opiskelijat valmistivat postereita, joita on esitelty muun muassa oppimisverkostotapahtumissa ja Praksiksen verkkosivulla.

helsingissä on jatkettu palveluiden uudistamistyötä ja kehittä-mistä. Keväällä käynnistettiin uramallikokeilu, johon osallistui sosiaalityöntekijöitä eri palveluista. Kokeilussa työntekijöiden työnkuvasta 30 % kohdentui kehittämiseen ja kouluttamiseen. Myös sosiaalista raportointia on jatkettu. Syksyllä Helsingis-sä lastensuojelun avohuollossa aloitettiin Käytäntö ja teoria -ryhmän kokeilu, josta saatu palaute on positiivista. Helsinki on myös innovoinut Praksikselle toimialan strategiaa tukevan vision. Tavoitteena on, että kaksikielinen Praksis-toiminta tukee konkreettisesti tiedolla johtamista, vahvistaa sosiaalialan käytäntöjen tutkimusperusteista kehittämistä osana monialais-ta työtä ja edistää monitoimijaista kehittämistä. Yhteistyö yli-opiston kanssa näkyy konkreettisesti käytännön opintojaksojen pohjalta tehdyssä työn kehittämisessä.

vantaalla perhepalveluissa on tehty organisaatiomuutos, jossa palvelujen painopistettä on muutettu korjaavista ja kun-touttavista palveluista ennalta ehkäisevään ja varhaisen tuen palveluihin. Perhepalveluissa on työskennelty uuden sosiaali-huoltolain mukaisten velvoitteiden ja asiakaslähtöisten palve-lujen kehittämiseksi. Aikuissosiaalityössä aloitettiin elokuussa Uusien asiakkaiden palvelut -yksikkö, johon on keskitetty uusien asiakkaiden asiakasohjaus ja moniammatillinen pal-velutarpeen arviointi sekä lastensuojelutarpeen arvioinnit. Praksis-toimintaan on luotu koordinointiryhmä, joka koordi-noi keskitetysti käytännön opetuksen ja käytäntötutkimuksen opintokursseja yhteistyössä yliopiston kanssa ja välittää näistä syntyvää tietoa Vantaa sisällä.


espoossa ja kauniaisissa on pyritty kehittämään aikuissosi-aalityön, perhesosiaalityön ja lastensuojelun yhteistyötä. Mo-nialaisen sosiaalityön teeman mukaisesti Espoossa on kehitetty monialaista palvelutarpeen arviointia. Tutkivan sosiaalityön verkosto on osa Praksis-toimintaa ja verkoston tarkoituksena on esitellä tehtyjä tutkimuksia, keskustella tutkimusteemoista ja tukea tutkimusten ja opinnäytetöiden tekemistä. Espoo on tarjonnut yliopisto-opiskelijoille käytännön harjoittelupaikkoja, käytäntötutkimuksien aiheita ja työntekijät ovat myös pitäneet vierailijaluentoja Helsingin yliopiston käytännön opetuksen kurssilla.

HUS:n toiminta Praksis-verkostossa on herättänyt opiskeli-joissa suurta mielenkiintoa käytännön harjoittelujaksolla ja mo-net opiskelijat ovat suorittaneet jakson HUS:n yksiköissä. Myös monet HUS:n sosiaalityöntekijät ovat kiinnostuneet käytännön opetuksesta ja hakeutuneet käytännön opettajakoulutukseen. HUS:ssa toimiva akateeminen tutkimusverkosto on tuonut uutta kehittävää näkökulmaa terveyssosiaalityön ja Praksis-verkoston tutkimuksen kentälle.

käytännön opetuS ja käytännön opettajakouLutuS Praksis-toiminnassa olennaista on sosiaalityön yliopisto-opis-kelijoiden käytännönopetuksen järjestäminen yhteistyössä

Lukuja: prakSiS 2017l Pääkaupunkiseudun Praksis järjesti

5 oppimisverkostotilaisuutta, joihin osallistui yhteensä noin 530 henkeä.

l Helsingin yliopiston käytännön opetukseen osallistui yhteensä 75 opiskelijaa, joista 16 oli ruotsinkielisessä ohjauksessa.

l Asiakastyön taidot -opintojaksolle osallistui 29 opiskelijaa.

l Opiskelijoiden käytäntötutkimuksia valmistui 42 kpl.

l Sosiaalityön Ammatilliset valmiudet ja asiakastyön taidot -opintojaksolla oli 48 opiskelijaa.

l Käytännön opettajakoulutuksen toiseen vaiheeseen (Moduuli II) osallistui 16 käytännön opettajaa.

maria tapola-haapalayliopistonlehtori

kuntien kanssa. Vuonna 2017 opetuksen uudistamistyö oli Praksiksen keskeinen tehtävä, kun Helsingin yliopiston Iso pyörä -tutkintouudistuksen mukaiset koulutusohjelmat aloitti-vat elokuussa. Tutkintouudistuksen myötä sosiaalityön opetus siirtyi osaksi valtiotieteellisen tiedekunnan sosiaalitieteiden kandi- ja maisteriohjelmaa. Sosiaalityön käytännönopetuksen laajuus ja sisällöt ovat säilyneet ennallaan ja opetus järjestetään kolmena opintojaksona (15 op + 5 op + 10 op). Suurin muutos on se, että kaikki opiskelijat opiskelevat ensimmäisen vuoden yleisiä sosiaalitieteiden perusopintoja ja siirtyminen sosiaali-työn opintoihin tapahtuu toisen opintovuoden alussa.

Käytännön opettajille järjestettiin jatkokoulutusta syyslu-kukaudella Moduuli II -opintokokonaisuudella, jossa muun muassa syvennettiin ohjaustaitoja ja vahvistettiin käytännön opettajien omaa tutkivaa ja kehittävää työotetta. Kaikille käytän-nön opettaja koulutuksen saaneille aloitettiin alumnitoiminta keväällä yhteisellä juhlatilaisuudella sekä avaamalla ryhmälle oma Facebook-sivu. Praksiksen monialaisuuden kehittämis-teema näkyi käytännön opetuksessa kolmannen kerran lääke-tieteellisen tiedekunnan kanssa järjestettynä yhteisenä opin-tojaksona. Tavoitteena on jo opiskeluaikana oppia toimimaan poikkitieteellisessä yhteistyössä ja näin valmistautua työelämän moniammatilliseen verkostotyöhön. Lisäsimme ja kehitimme yhteistyötä myös ruotsinkielisen Praksis-toiminnan kanssa. n

mirja Satka sosiaalityön käytäntötutkimuksen professori

maija jäppinen yliopistonlehtori

jenika heinonen koulutussuunnittelija

LiSätietoja:blogs.helsinki.fi/heikkiwaris www.socca.fi/praksisʼ


heikki Waris -instituutti – verkostojen kutomista ja kehittyviä käytäntöjä

mikä on heikki WariS -inStituutti?Heikki Waris -instituutin ytimenä on Pääkaupunkiseudun Praksis-toiminta, mutta toimintaan sisältyy myös yliopiston tekemä tutkimusyhteistyö kuntien ja järjestöjen kanssa. Tällä kaudella yhteistyö lääketieteellisen tiedekunnan, lääke- ja hoitotieteen edustajien sekä HUS:n sosiaalityöntekijöiden kanssa on lisääntynyt. Instituutin tutkimushankkeissa kehitetään käytäntötutkimuksen menetelmiä, käsitteitä ja metodologiaa sekä osallistutaan kansainväliseen yhteistyöhön tutkimuksessa, kehittämistyössä ja opetuksessa. Lisäksi annetaan pedagogista ja tieteellistä ohjausta opiskelijoille, ammatissa toimiville ja työyhteisöille, jotka kehittävät ammattikäytäntöjään ja tuottavat tutkittua tietoa. Tehtävänä on innostaa ja tukea tutkimusperustaisen osaamisen kehittymistä esimerkiksi vaikuttavien ammatillisten työmenetelmien kautta. Toiminta tapahtuu yhteistyössä palvelujen käyttäjien ja -tuottajien sekä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi identifioidaan heikkoja signaaleja asiakastyön ja moniammatillisen työn rajapinnoilta, tulkitaan kehittämis- ja tutkimustyön tuloksia kuntien ja muiden yhteistyötahojen palvelujen kehittämiseksi.

n Vuosi oli tiivistahtinen, valmistelimme instituutissa muun muassa maakunnallisiin sote-rakenteisiin siirtymistä jäsentämällä sosiaalityön opetusta osaksi suurempaa yhteis-toiminnallista ekosysteemiä. Tässä hyödynsimme Praksiksen tuoretta arviointia (Hytti 2017). Lisäksi teimme vaikutta-mistyötä: kirjoitimme muun muassa Helsingin Sanomiin sosiaali- ja terveydenhuollon käytännönopetuksen riskeistä sote-suunnittelussa. Toimintakaudella aloitimme uusien so-siaalityön opetus- ja tutkimusrakenteiden valmistelun, joka kytkeytyi myös hallituksen Lapsi- ja perhepalvelujen muutos-ohjelmaan (LAPE) ja valmistelimme Learning Lab -verkostoa Espoon Me-talon kanssa. Olimme myös mukana THL:n ja osaamiskeskusverkoston valtakunnallisen lastensuojelun ke-hittämisrakenteen suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Tutkimushankkeemme etenivät suunnitellusti. Uutena tutkimushankkeena alkoi yhdessä THL:n kanssa tehtävä lastensuojelun systeemisen mallin arviointitutkimus, johon osallistui myös käytäntötutkimuksia tekeviä sosiaalityön opis-kelijoita.

Käytäntötutkimuksen Verstas kokoontui temaattisiin kes-kusteluihin esimerkiksi tutkimusten, opinnäytetöiden ohjauk-sen tai työn alla olevien yhteisten konferenssiesitysten tiimoil-ta. Verstas tarjoaa osana omaa työtään käytäntötutkimusta tekeville asiantuntijoille ja yliopistotutkijoille oppimisyhteisön ja yhteisen tiedonmuodostuksen dialogisen areenan.

tutkimuShankkeet 2017Systeemisen lastensuojelun toimintamallin arviointitutkimusMonet suomalaiset kunnat mukaan lukien Helsinki pilotoivat systeemisen lastensuojelun toimintamallia (Hackneyn malli) osana Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaa (LAPE) vuosina 2017–2018. THL ja Helsingin kaupunki tutkivat mal-lin pilotointia. Tutkimuksessa tarkastellaan toimintamallin implementointia ja vaikuttavuutta. Tutkimusaineisto koostuu määrällisestä ja laadullisesta aineistosta ja aineistoa kerätään lastensuojelun työntekijöiltä, asiakkailta, esimiehiltä sekä muil-ta pilotoinnin avainhenkilöiltä kyselyin, lomakkein ja haastat-teluin. Vastuututkijoiden Elina Aaltion ja Nanne Isokuortin lisäksi sosiaalityön opiskelijat tekevät aiheesta opinnäytetutki-muksia. Tutkimus on osa tohtorikoulutettava Nanne Isokuortin väitöskirjaa.


jälkihuollon nuorten tuen tarpeet, asiakkuusprofiilit ja osallisuus Tutkimus kohdistuu helsinkiläisiin lastensuojelun jälkihuol-tonuoriin. Kyseessä on asiakasdokumentteihin ja jälkihuollon työntekijöiden ryhmähaastatteluihin perustuva tutkimus. Osaa nuorista on myös haastateltu heidän palvelukokemuk-sistaan ja tuen tarpeistaan sekä henkilökuntaa työn haasteista ja johtamisesta. Monivuotiseen, monialaiseen sekä yhteis-toiminnalliseen tutkimushankkeeseen (sosiaalityö, hoito- ja lääketiede) Helsingin yliopiston tutkijoiden lisäksi osallistuu Helsingin kaupungin ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoita. Hanke sai VTR rahoitusta vuosina 2015–16. Vuonna 2017 hankkeesta valmistui yksi sosiaalityön pro gradu -tutkielma ja ohjauksessa oli lisäksi kolme tutkielmaa. Tutkijaryhmän alustavia tuloksia esiteltiin sekä alan tutkijoille että jälkihuol-lon ammattilaisille. Sosiaalityön osalta tutkimusta johtaa Mirja Satka.

Lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteistyö – monitoimijainen verkosto palvelujärjestelmän ja nuorten kokemusten tasollaArtikkeliväitöskirjassa tutkitaan monitoimijaisia verkostoja sekä kvalitatiivisin että kvantitatiivisin menetelmin. Tutki-mus kohdentuu lastensuojelun sijoituksiin sekä nuorisopsy-kiatriseen hoitoon eli yhteiskunnan nuorille kohdistamiin viimesijaisiin ja korjaaviin palveluihin. Nämä nuoret ovat kohdanneet suuren määrän yhteiskunnan ja viranomaisten hallintaa, vallankäyttöä sekä osin myös tahdosta riippumatto-mia toimenpiteitä. Tutkimusaineisto muodostuu laadullisesta haastatteluaineistosta sekä HUS:n ja THL:n keräämästä lasten ja nuorten REFINEMENT (REsearch on FiNancing systems’ Effect on the quality on MENtal health care) -aineistosta. Tutkimus on osa sosiaalityön jatko-opiskelija Johanna Hed-manin väitöskirjaa.

myönteiset muutokset vanhemmuuden tarinoissa ylisukupolvisuuden näkökulmasta tarkasteltunaTutkimuksessa tarkastellaan asiakkaina olleiden lasten van-hempien tarinoita oman vanhemmuutensa myönteisistä muutoksista mahdollisen ylisukupolvisen jatkuvuuden näkö-kulmasta. Aineistona ovat narratiiviset haastattelut vanhem-milta, joiden vanhemmuudessa on lastensuojelun työntekijän arvion mukaan tapahtunut myönteinen muutos. Metodinen lähestymistapa on narratiivinen hyödyntäen sisäisen tarina ja tarinallisen kiertokulun käsitteistöä. Tutkimus on sosiaalityön jatko-opiskelija Anna Vuoren lisensiaatintyö.

Sosiaalipalvelutoimistojen tilojen ja palvelutoiminnan kehittäminen yhdessä kokeilemallaArtikkeliväitöskirjan metodologisena tavoitteena on tutkia kokeilemista uutena kuntien sosiaalipalveluiden kehittä-misen ja sosiaalityön käytäntötutkimuksen menetelmänä. Teoreettisena tavoitteena on tarkastella inhimillisten toimijoi-den ja materiaalisen ympäristön toimijuutta kehittämisessä. Tutkimusaineisto muodostui osana Soccan Hyvän olon tila -hanketta vuosina 2012–2013 tehdyistä sosiaalipalveluiden ja -tilojen kehittämiskokeiluista, Espoon aikuissosiaalityön avokonttoriuudistusta käsittelevistä työntekijöiden ja pal-velunkäyttäjien haastatteluista sekä palvelunkäyttäjien ja ammattilaisten kokeilemista, sosiaalisen kuntoutuksen kehit-tämismenetelmänä käyttämästä ryhmästä. Tutkimus on osa tohtorikoulutettava Heidi Muurisen väitöskirjaa.

käytäntötutkimukSia ja yhteiSön arViointi -peLiOhjasimme muun muassa PRO SOS -hankkeeseen, jälkihuol-totutkimukseen ja lastensuojelun systeemisen mallin arvioin-tiin liittyviä opinnäytetöitä. Instituutin ohjaama käytäntötut-kimus näyttää vakiintuneen palvelujen tuottajien ja yliopiston yhteistyömuodoksi.

Syksyn 2016 valtakunnallisen LAPE-mallinnustyöskente-lyn pohjalta kehittämispäällikkö Laura Yliruka Heikki Waris -instituutista ja projektikoordinaattori Minna Kallio Osalli-suuden aika ry:stä kehittivät lastenkotien käyttöön Yhteisön kokemuspelin, jota on pilotoitu hyvin kokemuksin Helsingis-sä. Peliä voi pelata ensi vuonna vapaasti eri puolilla Suomea ja pelin valtakunnalliseen pilotointiin yhdistetään käytäntö-tutkimusta.

tiiViStä kanSaLLiSta ja kanSainVäLiStä yhteiStyötäInstituutti osallistui keväällä 2017 sekä sosiaalityön tutkimuk-sen päivien että sosiaalityön asiantuntijapäivien järjestämiseen ja niillä esiintymiseen Helsingissä. Lisäksi syksyllä osallistuim-me lastensuojelun monitieteisille tutkimuspäiville.


Kansainvälinen toiminta oli vilkasta kuten aiempinakin vuosina. Praksiksessa tehtävä käytäntötutkimus oli esillä ESWRA:n eurooppalaisen sosiaalityön tutkimuksen käytän-tötutkimuksen Pre-konferenssissa ja valmistelimme myös pre-organised workshop’n sosiaalityön käytäntötutkimuksen 4. maailmankonferenssiin Hong Kongissa. Kehittämispäällikkö Laura Yliruka toimi myös moderaattorina kyseisessä konfe-renssissa ja piti esityksen PRO SOS -hankkeen tematiikasta.

kanSainVäLiStyViä juLkaiSuja 2017 Heikki Waris -instituutin työ kiinnosti kansainvälistä yleisöä. Vuonna 2017 sovittiin Käytäntötutkimuksen taito -kirjan osien kääntämisestä kiinaksi ja Kuvastin-menetelmän käsikirjan kääntämisestä norjaksi.

esimerkkejä julkaisuista: Stenius-Ayoade,A&Haaramo,P&Erkkila,E&Marola,N&Nousiainen,K&Wahlbeck,K&Eriksson,J.G.(2017)Mentaldisordersandtheuseofprimaryhealthcareservicesamonghomelessshelterusersinthe.Helsinkimetropolitanarea,Finland.BMCHealthServicesResearch17:428.doi10.1186/s12913-017-2372-3.Connolly,N&Whyte,L&Satka,M:Fromrelationship-basedpracticeinsocialworkandfamilysupportservicestoco-productionwithfamilies,315–325,InDolan,Patrick&Frost,Nick(eds.)TheRoutledgeHandbookofGlobalChildWelfare.NewYork,Routledge2017.Rissanen,A.V.E.,Kääriäinen,A.M.,Rantala,K.E.,Sarasoja,L.M.&Aikio,M.(2017)Vuoroasumisenperiaatteetjasopiminenvanhempienjaviranomaistenkäsityksinä.Janus25(1)38–56.Virkki,T.&Jäppinen,M.T.H.2017Interpersonalviolence:Differencesandconnections.Husso,M.,Virkki,T.,Notko,M.,Hirvonen,H.&Eilola,J.(toim.).Abingdon:Routledge,s.107–121.Lisätietoajulkaisuistalöytyyosoitteestahttp://blogs.helsinki.fi/heikkiwaris/kaytantotutkimus/julkaisut/

maria tapola-haapalayliopistonlehtori

Laura yliruka kehittämispäällikkö

maija jäppinen yliopistonlehtori

mirja Satka sosiaalityön käytäntö-tutkimuksen professori

LiSätietoja:blogs.helsinki.fi/heikkiwaris www.facebook.com/heikkiwarisinstituutti/

Konferenssin myötä saimme myös professori Lynette Jouber-tin Melbournen yliopistosta vierailulle elokuussa pitämään innostavan kansainvälisen työpajan terveyssosiaalityön tutki-muksesta. Sen tuloksena suunniteltu kansainvälinen symposio hyväksyttiin ESWRA 2018 konferenssiin.

Syyskuussa 2017 joukko sosiaalialan asiantuntijoita Norjan Askøysta vieraili Helsingissä tutustumassa Kuvastin-menetel-mään tarkoituksenaan ottaa se käyttöön omassa työssään. n

WariS Lähti LentämäänKevään korvalla perustimme Waris lentää -blogin http://blogs.helsinki.fi/warislentaa/. Sen seitsemässä tekstissä pohdittiin, miten sosiaalinen saadaan näkyväksi ja mitä on käytäntötutkimus. Lisäksi teimme käytäntötutkimuksesta esittelyvideon, jonka kohdeyleisönä ovat opiskelijat ja suuri yleisö.


Socca hallinnoi pääkaupunkiseudun Lape-hanketta

LapSen paraS – yhdeSSä enemmän -hanke

Hallituksen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE) tavoitteena ovat nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut. Palvelujen painopistettä siirretään kaikille yhteisiin ja ehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon. Muutosohjelman periaatteita ovat lapsen oikeudet ja lapsen etu, lapsi- ja perhelähtöisyys, voimavarojen vahvistaminen ja perheiden monimuotoisuus. Myös koulua ja varhaiskasvatusta kehitetään tukemaan lapsen hyvinvointia.

n Pääkaupunkiseudun hankesuunnitelma hyväksyttiin lopullisesti huhtikuussa 2017 ja hankkeelle myönnettiin 2,3 miljoonan euron avustus. Lapsen paras – yhdessä enemmän kehittämiskokonaisuudet ovat: l Perhekeskus-toimintamallin kehittäminenl Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren

hyvinvoinnin tukenal Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen

Toteuttajina hankkeessa ovat Espoo, Helsinki, HUS, Kau-niainen, Kerava, Kirkkonummi ja Vantaa, ruotsinkielinen sosiaalialan osaamiskeskus FSKC, sekä HelsinkiMissio ry, Nice Hearts ry, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uuden-maan piiri, Pelastakaa Lapset ja ammattikorkeakoulut Diak ja Laurea. Socca toimii tämän laajan hankkeen hallinnoijana.


perhekeSkuStoiminnan kehittäminenPerhekeskus-kehittämiskokonaisuudessa tavoitteenamme on luoda yhteinen perhekeskustoimintamalli pääkaupunkiseu-dulle. Perhekeskuksessa verkostoidaan lapsille ja perheille tarkoitettuja julkisia sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan palve-luita, järjestöjen ja seurakuntien palveluita ja vapaaehtoisten toimijoiden palveluita. Asiakaslähtöistä työotetta kehitetään niin, että lapsi, nuori tai perhe on toiminnan keskiössä määrit-tämässä työntekijöiden kanssa ne toimet, joihin kaikki sitoutu-vat. Konkreettisesti tämä tarkoittaa esimerkiksi, että kuvaamme ja arvioimme vertaillen kuntien nykyistä perhekeskustoimintaa ja lisäämme peruspalveluiden välistä yhteistyötä. Kokoam-me vanhemmuuden ja parisuhteen tuen sekä eropalveluiden parhaita käytäntäjä sekä vahvistamme näyttöön perustuvien menetelmien hyödyntämistä.

Perhekeskuksessa verkostoidaan lapsille ja perheille tar-koitettuja julkisia sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan palveluita, järjestöjen ja seurakuntien palveluita ja vapaaehtoisten toimi-joiden palveluita.

VarhaiSkaSVatuS, kouLu ja oppiLaitoS LapSen ja nuoren hyVinVoinnin tukenaTässä kehittämiskokonaisuudessa vahvistamme varhaiskas-vatuksen, koulun ja oppilaitosten roolia lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa. Samalla vahvistamme yhteistyö-rakenteita maakunnan vastuulle siirtyvien sote-palveluiden

” Hyvä kohtaaminen luo luottamusta ja palvelut ovat lapsille ja nuorille ihmisiä ja yhteisöjä. Tukea tuodaan lapsen, nuoren ja perheen arkeen.”

ja kunnan sivistyspalveluiden välillä. Kehitämme palveluiden lapsilähtöisyyttä ja monialaista yhteistyötä sekä varhaiskasva-tukseen, kouluun ja oppilaitoksiin jalkautuvia erityispalveluita. Konkreettisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi yhteisöllisen ja yksilöllisen oppilashuoltotyön toimintamallien arvioiminen, vertailu ja mallintaminen; systemaattisen asiakaspalautteen ja asiakashyödyn mittaamisen mallin kehittäminen sekä lasten, nuorten ja vanhempien osallistumistapojen vakiinnuttaminen.

erityiS- ja VaatiVimman taSon paLVeLuiden kehittäminenErityis- ja vaativan tason muutostyön tavoitteenamme on uudistaa palvelujen rakenteita ja palveluiden ohjausta ja joh-tamista sekä luoda työskentelytapoja, jotka perustuvat tutki-mustietoon ja hyvin suunniteltuihin integroituihin toiminta-malleihin, jolloin lapset, nuoret ja perheet saavat tarvitsemansa tuen ja palvelut siten, että eri ammattiryhmien osaaminen sekä läheisverkoston ja eri palveluiden voimavarat kootaan yhteen vastaamaan tuen ja palveluiden tarpeeseen. Toteutuksessa eri-tyistason tuki sovitetaan saumattomasti perustasolla koottuun toimijoiden verkostoon.

Konkreettisesti tämä tarkoittaa esimerkiksi yhteisen moni-toimijaisen arviointimallin luomista ja integratiivisten työmuo-tojen lisäämistä, kuten esim. erityispalvelujen konsultaatiota, jalkautuvaa työtä ja verkostotyötä. Kehitämme muun muassa perhetyön ja perhekuntoutuksen mallia traumaattisista oloista maahan tulleille perheille ja lapsille.

Lisäksi luomme osaamis- ja tukikeskuksen (OT-keskus) monialaista toimintamallia. Osaamis- ja tukikeskuksiin koo-taan osaaminen, jota tarvitaan harvoin ja joka edellyttää vaati-vaa erikoistumista ja erityisosaamista sekä suurta väestöpohjaa ja palvelujen määrää. Alueen vaativia palveluita tuottavat yksi-köt liittyvät tai linkittyvät OT-keskuksen verkostorakenteeseen. Vaativinta erityisosaamista viedään palveluihin konsultaatioi-den, yhdessä työskentelyn sekä digitaalisten konsultaatio- ja

yhteistyömuotojen avulla. Toteutimme valtakunnallisen ky-selyn sosiaalityöntekijöille OT-keskusten suunnittelun tueksi.

yhteiStä työSkenteLyä moneLLa taVaLLaLapsen paras – yhdessä enemmän -hankkeen aloitusseminaa-ri pidettiin Heurekassa toukokuussa. Tilaisuudessa esiteltiin hankkeen tavoitteita ja mukana oli laajasti järjestöjä ja muita kumppaneita.

Hankkeen varsinainen kehittämistyö tapahtuu laajasti kuntien, järjestöjen ja seurakuntien omissa ja integroiduissa työryhmissä ja työpajoissa. Kunnissa työskentelevien hanke-työntekijöiden yhteismäärä vastaa jo yli 20 henkilötyövuotta. Työskentelyä tuetaan ja kehittämisideoita vaihdetaan sisältö-teemoihin pohjautuvalla työryhmätyöskentelyllä.

Hankkeen ydinteemoja edistettiin vuonna 2017 järjestä-mällä lisäksi kolme yhteiskehittämispäivää yhdessä Pääkau-punkiseudun Praksis -verkoston kanssa. Päivien teemoina olivat lastensuojelun sijaishuolto, maahanmuuttajataustaisten lasten ja perheiden palvelut sekä monitoimijainen arviointi pääkaupunkiseudulla. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä yli 300 julkisen ja kolmannen sektorin ammattilaista ja palaute oli hyvin myönteistä.

Lisäksi järjestimme hankkeen työntekijöille sähköisten palveluiden ja järjestelmien info-päivän, jossa esittäytyivät Kanta, Apotti, UNA asiakas- ja potilastietojärjestelmien uu-distamisyhteistyö, ODA Omat digiajan hyvinvointipalvelut ja peruskoulujen, lukioiden sekä yritysten ja yhteisöjen yhteiske-hittämisalusta Kyky-tori. Tapahtuman tavoitteena oli edistää sähköisten vaihtoehtojen ja mahdollisuuksien hyödyntämistä kaikessa kehittämistyössä, sillä sote-palveluiden digitalisaatio on tärkeä osa kehittämistyötämme.

Syksyn lopulla paneuduimme erityisesti järjestöyhteistyö-hön ja kutsuimme kokoon pääkaupunkiseudun järjestöjä, seurakuntia, oppilaitoksia ja yrityksiä. Hankkeemme yhtenä tavoitteena on luoda pysyvät yhteistyökäytännöt kolmannen

sektorin kanssa ja tapahtumaan osallistuikin 80 yhteistyöstä kiinnostunutta toimijaa. Moni heistä valittiinkin saman tien mukaan yhteiseen hanketyöhön.

Soccan Lape-työntekijätPääkaupunkiseudun LAPE-muutosagenttina aloitti tiiviisti hankkeen valmistelussa mukana ollut Tiina Turkia helmi-kuun lopulla. Muutosagentin tehtävä on tukea ja koordinoida hallituksen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kärki-hankkeen toteutumista alueella.

Muutosagentin työssä on kolme kokonaisuutta: valtakun-nallinen taso, Uudenmaan maakunnan Sote-valmisteluntaso

sekä Lapsen paras – yhdessä enemmän hankkeen taso.Laajan hankekokonaisuuden koordinoinnista vastaava pro-

jektipäällikkö Mette Kontio aloitti kokopäiväisen työnsä ke-säkuussa 2017. Soccan kehittämispäällikkö Laura Yliruka oli myöskin aktiivisesti mukana jo hankesuunnittelusta lähtien ja vuonna 2017 hän toimi hankkeessa 50 % kehittämispäällikkönä erityis- ja vaativan tason kehittämiskokonaisuudessa sekä 50 % tutkimuskoordinaattorina osaamis- ja tukikeskusten suunnitte-lussa (OT-keskukset). Laura valittiin myös Uudenmaan toiseksi edustajaksi sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnalliseen OT-työrukkaseen. Kaikkia hankkeen työntekijöitä tukee ja auttaa hankesihteerinä 50 % toimiva Merja Tapio. n


LiSätietoja:www.socca.fi/lape www.facebook.com/PksLapewww.facebook.com/muutosagenttiTiina/

merja tapioHankesihteeri

tiina turkiaPääkaupunkiseudun Lape muutosagentti

Laura yliruka kehittämispäällikkö, tutkimuskoordinaattori

mette kontioprojektipäällikkö

” Muutostyö on ammattilaisten, johtajien, päättäjien sekä lasten, nuorten ja vanhempien kumppanuutta. ”

Vuoden aikana polkaisimme käyntiin eri puolilla pää-kaupunkiseutua kymmenkunta kokeilua, joiden pohjalta on tarkoitus mallintaa leikillisen/pelillisen sosiaalisen kuntou-tuksen toimintamallia osana palvelutarpeen arviointia.

Kaikki kokeilut perustuivat ryhmätoimintaan, mutta muu-ten niissä oli paljon eroja. Leikillinen tai pelillinen elementti saattoi olla esimerkiksi sosiaalinen sirkus, erilaisten pelien hyödyntäminen, pelaaminen ja jopa pelien kehittäminen. Jot-kut kokeiluista oli suunnattu tarkemmin rajatulle aikuissosi-aalityön kohderyhmälle kuten maahanmuuttajille tai nuorille, joissain taas yhdistävänä tekijänä oli esimerkiksi kiinnostus pelaamiseen tai elokuviin. Joissain kokeiluissa pilotoitiin ryhmämuotoista sosiaalisen kuntoutustarpeen arviointia ja osa oli toiminnallisia sosiaalisen kuntoutuksen ryhmiä.

Muutamia kokeiluja ei saatu käynnistymään hyvästä yrityk-sestä huolimatta. Näistä saatiin yhdessä analysoiden kuitenkin hyviä oppimiskokemuksia – tätähän kokeileminen juuri tar-koittaa, testataan erilaisia asioita, joista osa toimii ja osa ei.

kykyViiSarin piLotointiaPRO SOS -hankkeessa pilotoidaan eri puolilla Suomea Työ-terveyslaitoksen kehittämää Kykyviisaria, joka on työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä kaikille työikäisille. Koulutimme syksyllä pääkaupunkiseudun kehittäjätiimi-en työntekijöitä käyttämään Kykyviisaria. Valtakunnallisesti Kykyviisaria testataan muun muassa osana palvelutarpeen arviointia, kuntoutusohjausta, suunnitelmallista sosiaalityötä ja sosiaalisen kuntoutuksen alku- ja loppuarviointia.

aikuissosiaalityön pro SoS -hanke pelittää täysillä

n Valtakunnallinen PRO SOS -hanke käynnistyi kun-nolla tammikuussa 2017, kun hankejohtaja Jutta Paavola sekä monet muiden osahankkeiden työntekijöistä aloittivat työnsä. Maaliskuussa Seinäjoella kokoonnuimme ensi kertaa koko hankeporukan yhteiseen Kick Offiin ja sen jälkeen yhteydenpito olikin aktiivista sekä Skypessä että yhteisissä hankekokouksissa.

pääkaupunkiSeudun kokeiLut pyrähtiVät käyntiinPääkaupunkiseudulla vuosi 2017 lähti käyntiin uusia verkos-toja luodessa ja jo olemassa olevia kehittäessä. Kevään aikana mukaan lähti viisi aikuissosiaalityön tiimiä Helsingistä, kaksi Vantaalta ja kaksi Espoosta. Lähdimme yhdessä näiden työnte-kijä- ja asiakasosallistujista koostuvien kehittäjätiimien kanssa suunnittelemaan ja kokeilemaan leikillisyyttä ja pelillisyyttä.


pääkaupunkiSeudun pro SoS -oSahanke

Pelillisyyttä ja leikillisyyttä aikuissosiaalityöhön on osa ESR-rahoitteista valtakunnallista PRO SOS - uudenlaista sosiaalityötä rakentamassa hanketta (2016–2018). Osahankkeessamme kehitämme asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa yhdessä uusia ja innostavia sosiaalisen kuntoutuksen toimintatapoja sekä vahvistamme sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien sosiaalisen kuntoutuksen arvioinnin osaamista. Koko valtakunnallisen hankkeen visiona on vahva, asiakaslähtöinen ja vaikuttava sosiaalityö maakunnissa. Pyrkimyksenä onkin yhdistää kehittämistä osaksi maakunnallista valmistelutyötä.

pekko kähkönenerikoissuunnittelija

yontale gebrenegus kokemusasiantuntija

tytti hytti erikoissuunnittelija

jouni Sipiläinen erikoissuunnittelija

LiSätietoja: www.socca.fi/prosos, www.facebook.com/PROSOSpks/

innoVaatioideoita metropoLia ammattikorkeakouLuStaAlkuvuodesta olimme yhteistyökumppanina Metropolian Am-mattikorkeakoulun poikkitieteisissä innovaatio-opinnoissa, joista jäi hankkeelle käyttöön neljä innovaatioideaa aiheesta ”Miten edistää aikuisväestön hyvinvointia ja osallisuutta pe-lillisyyden ja leikillisyyden keinoin?”. Innovaatioideat liittyvät esimerkiksi tilojen ja välineiden hyödyntämiseen leikillisesti kuten esimerkiksi Trivial Pursuit pelin idean hyödyntäminen sosiaalityössä.

Seminaareja ja työpajojaVuoden aikana järjestimme kaksi seminaaria, joista ensimmäi-nen keskittyi pelaamiseen, leikillisyyteen ja niiden mahdollista-maan vuorovaikutukseen ja toinen sosiaaliseen kuntoutukseen sosiaalityön ammattikäytäntöinä. Pelaamista ja leikillisyyttä kanssamme esitteli Metropolian Kepeli-hanke ja sosiaalisen

mirka oinonen kokemusasiantuntija

Kevätkaudella hankkeessa työskentelivät myös kokemusasiantuntija miro pulkkinen ja erikoissuunnittelija emmi Lattu.

Pääkaupunkiseudun osahanke sai myös laajempaa näky-vyyttä loppuvuodesta, kun Talentia-lehti teki meistä jutun otsikolla ”Pelit- aikuissosiaalityön käyttämätön mahdollisuus”. Oli hienoa saada lehtijutun kautta positiivista näkyvyyttä pe-lillisyyden ja leikillisyyden mahdollisuuksille. Tästä on hyvä jatkaa ensi vuonna!

Julkaisimme osana valtakunnallista hanketta PRO SOS -hankkeen aikuissosiaalityön alkukartoituksen. Elina Hiltunen teki myös osahankkeeseemme liittyvän sosiaalityön pro gradu-tutkielman ”Viisi tarinaa uppoutuvan digitaalisen pelaamisen merkityksistä. Relationaalinen näkökulma.”

hankkeen ihmiSetHankkeen pyörittämisessä pääkaupunkiseudulla kahden ko-koaikaisen hanketyöntekijän lisäksi oli kaksi kokemusasian-tuntijaa ja 50 % erikoissuunnittelija. Kokemusasiantuntijat tarjosivat tiimiimme asiantuntemusta peleistä, pelaamisesta ja asiakkaiden ja työntekijöiden välisestä yhteistutkijuudesta. Erikoissuunnittelija puolestaan paneutuu sosiaalisen kuntou-tuksen määrittelyyn ja sen arviointiin. n

kuntoutuksen seminaarissa puolestaan mukana olivat myös Pääkaupunkiseudun ikäihmisten palvelujen kehittämisver-kosto GeroMetro, valtakunnallinen sosiaalisen kuntoutuksen Sosku-hanke ja Diak.

Seminaarien lisäksi järjestimme vuonna 2017 kaksitoista työpajaa, joista osa oli kaikille avoimia ja osa hankkeen ke-hittäjätiimeille suunnattuja. Työpajoissa valjastettiin palvelu-muotoiluajattelua kokeilujen suunnittelun tueksi työpajoissa, mietittiin pelitarinoiden hyödyntämistä työskentelyssä paljon pelaavien asiakkaiden kanssa, tutustuttiin yhteistutkijuuteen ja sen periaatteisiin, pohdittiin sosiaalista kuntoutusta sosi-aalityön ammattikäytäntöinä sekä ideoitiin pelin kehittämistä yhdessä asiakkaiden kanssa ja leikillisyyden ja pelillisyyden mahdollisuuksia maahanmuuttajien kanssa työskenneltäessä. Vuoden viimeisessä työpajassa joulukuussa kokosimme ajatuk-sia leikillisyyden ja pelillisyyden mahdollisuuksista sosiaalisen kuntoutuksen tarpeen arvioinnissa.

Palautteiden perusteella työpajat koettiin pääsääntöisesti todella mielenkiintoisiksi ja hyödyllisiksi. Asteikolla 1–10 keskiarvo asettui yhdeksikön kieppeille ja osuipa joukkoon useampi täysi kymppikin.


” Sain intoa lähteä toteuttamaan lautapelien kehittämistä yhdessä asiakkaiden kanssa.”


peliklinikalla jatkettiin rahapeliongelmien parissa

n Peliklinikan hankekumppaneita olivat vuosina 2010–2017 Helsingin ja Vantaan kaupunkien lisäksi A-klinikkasää-tiö, Sininauhaliitto, Sosped säätiö, Pääkaupunkiseudun sosi-aalialan osaamiskeskus Socca sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Peliklinikka on osa THL:n koordinoimaa koko-naishanketta rahapelaamisesta aiheutuvien haittojen selvittä-miseksi sekä ehkäisyn ja hoidon kehittämiseksi. Peliklinikan visiona on olla Suomen johtava peliongelmiin erikoistunut palvelu-, osaamis- ja kehittämiskeskus.

nimetään rahapelihaittojen ehkäisyn työryhmä. Ryhmä on kiinteässä yhteistyössä Ehkäisevän päihdetyön toimintaoh-jelman kanssa, jota koordinoidaan THL:stä. THL, Pelihaitta-keskus ja rahapelihaittojen ehkäisyn yhteistyöryhmä tukisivat maakuntia niiden vastuulle kuuluvan rahapelihaittojen hoidon ja ehkäisyn järjestämisessä yhteistyössä maakuntiin sijoitetta-viksi ehdotettujen viiden työntekijän kanssa.

työnjakoa SeLkeyttämiStä jatkettiinKeskeisenä tavoitteena oli jatkaa vuonna 2016 aloitettua työn-jaon selkiyttämistä kuntien peruspalvelujen, erityispalvelujen ja erikoistuneen erityispalvelun Peliklinikan välillä ongelma-pelaajien hoidossa.

Keväällä 2017 käynnistettiin pilotit yhteistyössä THL:n ja EHYT ry:n kanssa Vantaan kaupungin itäisellä ja läntisellä A-klinikalla, Vantaan Nupissa, Huumehoitoklinikalla, Helsingin kaupungin nuorisoasemalla ja Helsingin kaupungin lännen psykiatria- ja päihdekeskuksessa. Pilottien tavoitteina olivat raha- ja digitaalisen pelaamisen puheeksi ottaminen, peli-ongelmien tunnistaminen ja varhainen auttaminen. Syksyllä 2017 esiteltiin pilottien tulokset ja sovittiin jatkotoimenpiteis-tä. Koko pilotissa tehtiin yhteensä 762 puheeksiottoa.

Helsingin kaupungin lännen päihdekeskuksen työnteki-jöille järjestettiin mini-interventiokoulutus, jota pilotoidaan kevään 2018 aikana. Lisäksi Peliklinikan työntekijöiden ja päihdekeskuksen työntekijöiden kanssa tehtiin case-työsken-telyä, jossa keskusteltiin yhteistyön rajapinnoista sekä tarkoi-tuksenmukaisesta työnjaosta.

SuunniteLma rahapeLihaittojen ehkäiSyn ja korjaaVan työn järjeStämiSekSi SuomeSSa Sosiaali- ja terveysministeriö antoi keväällä 2017 THL:lle teh-täväksi laatia asiantuntijayhteistyönä suunnitelman rahapeli-haittojen ehkäisyn ja korjaavan työn järjestämiseksi Suomessa. Työ liittyy tulevaan arpajaislain muutostyön 2. vaiheeseen ja erityisesti selvitystarpeeseen siitä, miten lainsäädäntöä tulisi muuttaa haittojen ehkäisyn osalta. Rahapeleistä saatavat tuotot ovat suurelta osin peräisin pieneltä paljon pelaavien ryhmältä, joka on usein huonossa sosiaalisessa asemassa ja itsekin avun tarpeessa.

THL kokosi työtä varten asiantuntijaryhmän, johon osal-listuivat myös Peliklinikan projektipäällikkö Corinne Björken-heim ja Soccan johtaja Pirjo Marjamäki. Asiantuntijaryhmä ehdottaa muun muassa, että rahapelipolitiikasta laaditaan valtioneuvoston periaatepäätös ja sitä toimeenpaneva kansal-linen ohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa ja ohjaa ohjelman mukaista rahapelihaittojen ehkäisyä ja hoidon ke-hittämistä. THL koordinoi tätä kokonaisuutta ja tukee laajassa yhteistyössä tehtävää haittojen ehkäisyä ja vähentämistä.

Suunnitelmassa ehdotetaan, että tuki- ja hoitopalvelujen ja osaamisen kehittämiseksi perustetaan valtakunnallinen Peli-haittakeskus (rahapelihaittojen vähentämisen kehittämis- ja tukikeskus), joka kokoaa yhteen pääosin jo olemassa olevia toimintoja. Keskuksen tuki- ja hoitopalvelut olisivat asiakkaille maksuttomia ja avoimia asuinpaikasta riippumatta. Tätä toi-mintamallia on jo usean vuoden aikana testattu Peliklinikalla.

Haittojen ehkäisyn vahvistamiseksi ja kansalaisviestintään

peLikLinikkaPeliklinikka on rahapeliongelmiin erikoistunut palvelukokonaisuus, joka tarjoaa apua myös muusta digipelaamisesta ja netin liikakäytöstä aiheutuviin haittoihin. Se on Helsingin ja Vantaan kuntien, järjestöjen ja valtion yhteishanke. Peliklinikka palvelee pelaajia, heidän läheisiään ja heitä työssään kohtaavia ammattilaisia. Palvelut ovat maksuttomia, ja osa palveluista on valtakunnallisia.

aLueeLLiSet paLVeLut

VaLtakunnaLLiSet paLVeLut

järjeStöttkunnat


maria heiskanentutkija

petteri paasiotutkija

corinne Björkenheimprojektipäällikkö

LiSätietoja:www.peliklinikka.fiwww.peluuri.fiwww.tiltti.fi

peLikLinikan aineiStot uLkopuoLiSten tutkijoiden käyttöönPeliklinikan eri palveluissa syntyvä tieto rakentaa yhteistä ym-märrystä rahapeliongelman piirteistä ja hoidon elementeistä. Peliklinikan aineistoista on kasvanut vuosien aikana merkit-tävän kokoisia kuvauksia suomalaisesta rahapeliongelmasta. Alkoholitutkimussäätiö jakaa apurahoja rahapeliongelmien tutkimukseen, ja tänä vuonna heidän hakunsa yhteydessä esi-teltiin myös Peliklinikan aineistot. Lisäksi aineistoja on aktiivi-sesti markkinoitu erilaisissa tutkijatapaamisissa syksyllä 2017. Tavoitteena on, että myös Peliklinikan ulkopuoliset tutkijat tarttuisivat laajemmin näihin aineistoihin.

Peliklinikalla on selvitetty työntekijöiden haastatteluiden avulla talousongelmissa olevien asiakkaiden auttamista. Sel-vityksen tuloksia hyödynnetään palvelujen välisen yhteistyön kehittämisessä ja käytettyjen työskentelymuotojen kuvaami-sessa. n

peLuuriTuki-, ohjaus- ja

neuvontapalvelut sekä Peli poikki -ohjelma.

Auttava puhelin, chat, eNeuvonta sekä

sähköiset keskustelufoorumit.Rahoittaja: Rahapeliyhtiöt ja THL/STM

aVohoitoTukea, hoitoa ja päivystys-

vastaanotto yksilö-, pari-, perhe- tai ryhmämuotoisena täysi-ikäisille

helsinkiläisille ja vantaalaisille.Rahoittaja: Helsingin ja Vantaan kaupungit

tiLttiMatalan kynnyksen

tuki- ja neuvonta palvelut pelaajille, läheisille ja heitä

työssään kohtaaville ammattilaisille.Rahoittaja: Sosiaali- ja terveysjärjestöjen

avustuskeskus STEA

kehittäminenl

koordinointil

tiedonkeruul

tutkimuSRahoittaja: THL/STM


Viestintä

riitta ropo tiedottaja

tapahtunutta VieStinnäSSä 2017 (suluissa luvut 2016)

l Verkkosivuillamme käyntejä vuodessa 43 800 (63 600), kävijöitä 28 500 (42 300) ja katsottuja sivuja 115 700 (173 400).

l Teimme tai olimme mukana 8 (4) kannanotossa, lausunnossa ja eduskuntakuulemisessa.

l Järjestimme yhteensä 160 (90) tapahtumaa, joissa oli noin 4 000 (2 500) osallistujaa.

l Kirjoitimme lähes 100 (90) uutista ja blogia verkkosivuillemme.

l Facebook-sivuillamme oli 1 130 (840) seuraajaa ja klikkauksia, tykkäyksiä, jakoja ja kommentteja yhteensä lähes 22 000 (9 800).

n Tulevaan sote uudistukseen valmistautumisen myötä olemme nostaneet entistä enemmän esiin sosiaalialan ja so-siaalialan kehittämisen ja tutkimuksen näkökulmia esimer-kiksi eduskuntakuulemisilla ja kannanotoilla. Soccan johtaja Pirjo Marjamäki on ollut kysytty asiantuntija erilaisilla foo-rumeilla ja asiantuntijaryhmissä. Samoin erittäin aktiivinen osallistumisemme Lasten ja perheiden palvelujen (LAPE) kärkihankkeeseen ja yhteistyö myös Ikäihmisten kotihoidon ja kaikenikäisten omaishoidon (I&O) kärkihankkeeseen on ollut osaltaan myös vahvaa vaikuttamista ja viestintää.

Vaikuttamisviestinnässä aktiivinen oli myös kehittämis-päällikkömme Laura Yliruka, joka osallistui adressin val-misteluun lastensuojelun resurssipulasta ja sen pohjana olevan valtakunnalliseen selvityksen tekoon. Häntä myös haastateltiin aiheen tiimoilta YLE:n uutisiin ja uutinen levisi laajasti. Vaikuttamistyön tuotti myös tulosta, sillä lastensuojelu herätti pitkän keskustelun eduskunnan täys-istunnossa, se poiki lakialoitteita ja myös valtuustoaloitteita pääkaupunkiseudulla. Medianäkyvyyttä saimme myös muun muassa Talentia-lehdessä julkaistulla PRO SOS -hankkeesta kertovalla haastattelulla, joka hienosti avasi pelillisyyden mahdollisuuksia sosiaalityössä.

Järjestämiemme tilaisuuksien, verkostotapaamisten ja esittelyjen määrä lisääntyi huomattavasti ja työntekijämme ovat entistä suuremman osan ajasta tapaamassa kuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden työntekijöitä eri puolilla pääkaupunkiseutua ja myös muualla Suomessa. Tätä kautta lähiverkostot ja niissä tapahtuva kohtaamisviestintä lisääntyi

merkittävästi ja tarjosimme yhä useammalle mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia yli kunta- ja organisaatiorajojen.

Jatkoimme tuttuun tapaan viestintäämme myös Faceboo-kin, verkkosivujen, blogien ja uutiskirjeiden avulla. Vuonna 2017 hankkeiden ja kehittämisverkostojen omat Facebook-sivut aktivoituvat ilahduttavasti: muun muassa PRO SOS -hanke kertoi värikkäästi pelillisten kokeilujen etenemisestä, pääkaupunkiseudun Lape-hanke välitti tunnelmia lukuisista tilaisuuksistaan ja valtakunnallisesta LAPE-kehittämisestä sekä GeroMetro kehittämisen etenemisestä. Soccan omien Facebook-sivujen postauksia tykättiin, klikattiin, jaettiin ja kommentoitiin lähes 22 000 kertaa. Myös blogimme olivat virkeitä: GeroMetron kyydissä jatkettiin matkaa kotona tapahtuvan kuntoutuksen herättämiin ajatuksiin ja pääkau-punkiseudun Lape-hankkeen blogissa esiteltiin lasten ja perheiden palvelujen kehittämistä monelta kantilta.

Pääkaupunkiseudun laajan LAPE-hankkeen myötä vies-tinnän kohderyhmät laajenivat pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi myös Keravalle, Kirkkonummelle ja järjestöihin ja so-siaalialan ammattilaisten lisäksi myös koulun ja oppilaitosten ja varhaiskasvatuksen väelle. n

www.socca.fi/ www.facebook.com/soccaosaamiskeskus/


rahoituSLähteet 2017STM:nperusavustus33%

Muuvaltionerillisrahoitus37%

Kuntienrahoitus16%

ESR14%

Palkatjapalkkiot60%

Henkilösivukulut15%

Palveluidenostot12%

Aineetjatarvikkeet3%

toiminnan kuLut 2017

henkilöstö ja talous

n Soccassa työskenteli vuoden lopussa vakituisessa työsuh-teessa viisi henkilöä ja määräaikaisessa työsuhteessa vuoden aikana yhteensä 20 henkilöä. Lisäksi työyhteisöämme ilahdut-tivat työpanoksellaan yliopisto- ja ammattikorkeakouluhar-joittelijat, joita vuoden aikana oli yhteensä kuusi.

Järjestimme yhteensä yhdeksän rekrytointia, joista yksi oli vakituisen erikoissuunnittelijan rekrytointi marraskuussa. Runsas rekrytointi johtui alkaneiden hankkeiden lisäksi sijai-suuksista, joita oli kolme. Socca on osoittautunut halutuksi työ- ja harjoittelupaikaksi. Saimme avoinna olleisiin tehtäviin runsaasti hakemuksia ja useita kyselyjä harjoittelupaikasta.

Työntekijämme liikkuivat paljon kentällä, joten maa-nantaisin pidetty koko työyhteisön tiimipalaveri oli tärkeä tapaamispaikka, jossa jaettiin hankkeiden kuulumiset ja muut yhteiset asiat.

taLouSSoccan talous koostui lakisäteiseen osaamiskeskustoimintaan myönnetystä STM:n valtionavustuksesta sekä eri lähteistä saa-duista erillisrahoituksista. Toiminnan rahoitus vuonna 2017 oli kaikkiaan noin 1,3 miljoonaa euroa. Toimintamenot koostuivat suurimmaksi osaksi henkilöstökuluista.

Valtionavustuksella katettiin Soccan johtajan, tiedotta-jan, projektisihteerin, vakituisen erikoissuunnittelijan ja van-hustyön erikoissuunnittelijan henkilöstökulujen lisäksi mm. HUS:n yhteispalvelujen kuluja sekä toimitilan vuokrakuluja.

Pääkaupunkiseudun kunnat rahoittivat yhteistyösopimuk-sessa sovitun mukaisesti Pääkaupunkiseudun Praksis-toimin-

taa, rahoitus koostui mm. kehittämispäällikön, Helsingin yli-opiston professorin ja yliopiston lehtorin henkilöstökuluista, joista osa on Soccan budjetissa.

Ikäihmisten palveluiden kehittämisverkosto GeroMetron toimintaan liittyivät myös Kerava ja Kirkkonummi, jotka osaltaan rahoittivat hanketta pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi. Kansa-koulu kirjaamisvalmennus -hankkeen kuluista suurin osa katettiin valtion erillisrahoituksella, jota myön-nettiin valtakunnallisesti eri sosiaalialan osaamiskeskuksille. Toinen sosiaalialan osaamiskeskusten yhteinen hanke, PRO SOS – uudenlaista aikuissosiaalityötä yhdessä rakentamassa, rahoitettiin ESR-rahoituksella.

Hallituksen kärkihankkeista Socca sai valtionavustusta Lap-si- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) pääkaupun-kiseudun hankkeeseen, jossa toimimme hankehallinnoinnin lisäksi myös Erityis- ja vaativimman tason osakokonaisuuden kehittämistyössä. Pääkaupunkiseudun LAPE-muutosagentin toiminta rahoitettiin myös erillisellä valtionavustuksella.

Monitoimijaisella Peliklinikalla on useiden toimijoiden myötä eri rahoittajia. Soccan osalta rahoitus saatiin THL:lta, ja sillä katettiin projektipäällikön ja tutkijan henkilökulut sekä muita toiminnan ja hallinnon kuluja. n

Vuokratjamuuttoimintakulut10%


kooSte Soccan VerkoStoiSta ja tapahtumiSta 2017 kaikille avoimet verkostotapaamisten osallistujat tapaamiset ja koulutukset määrä yhteensäGeroMetron seminaarit 4 440Praksis avoimet oppimisverkostotapaamiset (yhteistyössä LAPE-hankkeen kanssa) 5 310LAPE seminaarit ja yhteiskehittämispäivät (osin yhteistyössä Praksiksen kanssa) 7 370Kansa-koulu-hankkeen seminaarit 1 40PRO SOS- seminaarit ja avoimet työpajat 4 240yhteensä 17 1 160 Kehittämisverkostojen sisäiset tapaamiset Lape verkostotapaamiset 50 900Praksis-toiminnan verkostotapaamiset 32 220GeroMetron verkostotapaamiset 8 280Kansa-koulun kirjaamisvalmentajaverkoston tapaamiset 8 230PRO SOS -työpajat kehittäjätiimeille 10 180yhteensä 98 1 630 Muut tapaamiset Aikuisväestön hyvinvointimittarin ja muun vaikuttavuustyön esittelytilaisuudet 7 200yhteensä 7 200 Koulutukset Käytännön opettajakoulutus (5 lähiopetuspäivä, 16 opiskelijaa) 5 80Kansa-koulu kirjaamisvalmennukset (lähiopetuspäivät *opiskelijat) 30 850Aikuisväestön hyvinvointimittarin käyttökoulutukset pääkaupunkiseudulla 3 140yhteensä 38 1 070

KAIKKI YHTEENSÄ 160 4 060

Soccan LauSunnot, kannanotot ja eduSkuntakuuLemiSet 2017

EduskuntakuulemisetKehittämispäällikkö Laura Yliruka eduskunnan kunta- ja terveysjaoston kuultavana sosiaalialan tutkimuksesta ja tutkimusrahoituksesta 31.3.2017Soccan johtaja Pirjo Marjamäki ja HUS:n tutkimusjohtaja Anne Pitkäranta olivat eduskunnan kunta- ja terveysjaoston kuultavina aiheesta yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoitus ensi vuoden talousarviossa ja sote-uudistuksessa 12.10.2017

Lausunnot ja kannanototSoccan lausunto valinnanvapauslaista 14.12.2017

SoSiaaLiaLan oSaamiSkeSkuSjohtajien LauSunnot, kannanotot ja kuuLemiSet 2017

KuulemisetSosiaalialan osaamiskeskusjohtajien tapaaminen sosiaali- ja terveysministeriössä 6.10.2017, aiheena sosiaalialan kehittämistyön haasteet

Lausunnot ja kannanototSosiaalialan osaamiskeskusjohtajien kannanotto valinnanvapauslakiin 9.3.2017Sosiaalialan osaamiskeskusjohtajien lausunto sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamista koskevan lakiesityksen täydentämisluonnoksesta 28.3.2017Sosiaalialan osaamiskeskusten kannanotto sosiaalialan kehittämisen haasteista 4.10.2017Sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnet ja sosiaalialan osaamiskeskusjohtajat ottivat kantaa sosiaalipoliittisen ja sosiaalityön tutkimuksen puolesta 6.10.2017, aiheena kestävän ja vaikuttavan SOTE-kehittämisrakenteen varmistaminen

LIITTEET


juLkaiSuLuetteLo 2017

julkaisut ja raportitHiltunen, Elina (2017): Viisi tarinaa uppoutuvan digitaalisen pelaamisen merkityksistä. Relationaalinen näkökulma. Pro gradu -tutkielma, Sosiaalitieteiden laitos, Helsingin yliopisto.Hytti, Tytti(2017): Pääkaupunkiseudun Praksis - Sosiaalialan asiakastyötä kehittävän käytäntötutkimuksen ja opetuksen nykytila ja tulevaisuus. Soccan työpapereita 2017:1.Paasio, Petteri (2017): Sosiaalityö ja vaikuttavuus. Teoksessa Aulikki Kananoja & Martti Lähteinen & Pirjo Marjamäki (toim.) Sosiaalityön käsikirja. 4. painos. Helsinki: Tietosanomat, 403–416.Peliklinikan toimintakatsaus 2015–2016 (Corinne Björkenheim, Maria Heiskanen, Jenni Kämppi, Mari Pajula).Salonen, A., Castrén, Sari; Latvala, Tiina; Heiskanen, Maria & Alho, Hannu: Rahapelikysely 2016. Rahapelaaminen, rahapelihaitat ja rahapelien markkinointiin liittyvät mielipiteet rahapeliongelmaan apua hakevien Peliklinikan asiakkaiden näkökulmasta.Timonen-Kallio, Eeva; Yliruka, Laura ja Närhi, Pekka (2017): Lastensuojelun terapeuttisen laitoskasvatuksen mallinnus. Työpapereita 23. Helsinki: THL.Volanto, Sinikka ja Zechner, Minna (2017): PRO SOS -hankkeen aikuissosiaalityön alkukartoitus - Palvelutarpeen arviointi, kuntien ja Kansaneläkelaitoksen yhteistyö toimeentulotuessa ja sosiaalityön yhteiskehittäminen. PRO SOS -hankkeen raportti 1. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 128.

Tieteelliset artikkelitAutio T & Rissanen S (2017): Positive emotions in caring for a spouse: a literature review, Scandinavian Journal of Caring Sciences, May 24.Connolly, N & Whyte, L & Satka, M: From relationship-based practice in social work and family support services to co-production with families, 315-325, In Dolan, Patrick & Frost, Nick (eds.) The Routledge Handbook of Global Child Welfare. New York, Routledge 2017. Rissanen, A. V. E., Kääriäinen, A. M., Rantala, K. E., Sarasoja, L. M. & Aikio, M. (2017) Vuoroasumisen periaatteet ja sopiminen vanhempien ja viranomaisten käsityksinä. Janus 25 (1) 38–56. Stenius-Ayoade, A & Haaramo, P & Erkkila, E& Marola, N & Nousiainen, K & Wahlbeck, K & Eriksson, J. G. (2017) Mental disorders and the use of primary health care services among homeless shelter users in the. Helsinki metropolitan area, Finland. BMC Health Services Research 17:428. doi 10.1186/s12913-017-2372-3.Virkki, T. & Jäppinen, M. T. H. 2017 Interpersonal violence: Differences and connections. Husso, M., Virkki, T., Notko, M., Hirvonen, H. & Eilola, J. (toim.). Abingdon: Routledge, s. 107–121.

Lisää tietoa Heikki Waris -instituutin julkaisuista löytyy osoitteesta http://blogs.helsinki.fi/heikkiwaris/kaytantotutkimus/julkaisut/

OpinnäytetyötPraksisSosiaalityön maisteriopiskelijoiden käytäntötutkimuksia (K5) 42 kpl Luettelo käytäntötutkimuksista www.socca.fi/kaytantotutkimuksia2017

PRO SOS Oinonen, Mirka (2017): Pelit ja pelaaminen identiteetin neuvottelemisen välineinä. Narratiiveja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöiltä. Kandidaatin tutkielma. Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta.

OppaatEriksson, Pia, Montonen Mia ja Yliruka, Laura (2017): Yhteiskehittämispäivien opas (THL) Osaamiskeskusten ja THL:n yhteistyöhön tuotettu opas. Yliruka, Laura: Kuvastin käsikirja (2007) käännettiin norjaksi.

LIITTEET


kanSainVäLinen toiminta 2017

osallistuminen kv-seminaareihin, kehittämisyhteistyö ja koulutuksetGeroMetro oli mukana Helsingin sosiaali- ja terveysalan koordinoimassa konsortiossa, joka on osa EUROPEAN INNOVATION PARTNERSHIP on Active and Healthy Ageing -verkostoa (EIP AHA). GeroMetron edustaja osallistui myös Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n järjestämään Norden-hankkeen omaishoitoa käsittelevään selvitykseen. Hankkeessa olivat Suomen lisäksi mukana Viro ja Latvia. Peliklinikan projektipäällikkö ja projektitutkija osallistuivat SNSUS (Stiftelsen Nordiska Sällskapet för Upplysning om Spelberoende) -konferenssiin Odensessa/Tanskassa toukokuussa 2017.Heikki Waris -instituurissa valmisteltiin pre-organised workshop sosiaalityön käytäntötutkimuksen 4. maailmankonferenssiin Hong Kongissa toukokuussa 2017 yhteistyössä Helsingin ja Espoon kaupungin sosiaalityöntekijöiden sekä professori Mike Austinin kanssa. Kehittämispäällikkö Laura Yliruka toimi konferenssissa moderaattorina ja esitteli pelillisyyttä sosiaalisessa kuntoutuksessa: ”Towards social rehabilitation by using collaborative practice research and ideas of playfulness and gamification”Laura Yliruka oli myös ESWRA-konferenssin (20.–21.4.2017) käytäntötutkimuksen pre-konferenssin (19.4.2017) järjestämistoimikunnassa ja puheenjohtajana Aahlborgissa Tanskassa.Mirja Satka toimi Lars Uggerhöj’n kanssa eurooppalaisen ESWRAn käytäntötutkimuksen SIG-verkoston organisoijana ja tutkijaverkoston Global Partnership for Transformative Social Work johtoryhmässä.Heikki Waris -instituutissa suunniteltiin Irlannnin Galway’ssä pidettävä eurooppalainen kesäkoulu sosiaalityön käytäntötutkimuksesta (Practice Research in Child Welfare Studies). Toteutus siirtyi vuodelle 2018, rahoitus: Unesco Child & Research Centre, NUI ja ESWRA.Heikki Waris -instituutissa järjestettiin tohtorikoulutuskurssi tieteidenvälisestä tutkimuksesta sosiaalitieteissä ja erityisesti sosiaalityössä, professori Peter Sommerfeld, Helsinki 23.–25.1.2017.

OpintomatkatGeroMetro-verkosto teki Tanskaan opintomatkan lokakuussa 2017. Matkalla tutustuttiin Tanskan kotikuntoutuksen kokemuksiin ja tuloksiin, vierailtiin muistikylässä sekä kuultiin Tanskassa 2008 toteutetun sote-uudistuksen kokemuksia.

LIITTEET

Kv-vieraatGeroMetro verkoston toimintaan kävi toukokuussa tutustumassa kuntapäättäjistä ja sosiaali- ja terveystoimen johdosta koostuva vierailijajoukko Boråsista. Myös GeroMetron kehittämistapa kiinnosti, sillä Erasmus ja EU-rahoitteinen Metropolian AMK:n koordinoima SOCRE-verkosto (Venäjän ja Kosovon kumppanit) vieraili GeroMetron kevään työpajassa saamassa vinkkejä työskentelytavasta.Michigan State Universityn ryhmä tutustui Soccassa sosiaalityön vaikuttavuustyöhönProfessori Lynette Joubert Melbournen yliopistosta luennoi sosiaalityön käytäntötutkimuksesta terveydenhuollossa ja tutustui Heikki Waris-instituutin ja HUS:n akateemisen sosiaalityön tutkimusverkoston toimijoihin 10.–11.8.2017.Syyskuussa 2017 joukko sosiaalialan asiantuntijoita Norjan Askøysta vieraili Helsingissä tutustumassa Kuvastin-menetelmään tarkoituksenaan ottaa se käyttöön omassa työssään.


Soccan työntekijöiden jäSenyydet neuVotteLukunniSSa, työryhmiSSä ja ohjauSryhmiSSä 2017

Sosiaalialan kehittäminen ja tutkimusUudenmaan sote ja maakuntauudistus, tutkimus, kehittäminen ja opetus -johtoryhmä Pirjo Marjamäki (puheenjohtaja)Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan neuvottelukunta (STM) Pirjo MarjamäkiSosiaali- ja terveydenhuollon ammatti- henkilöiden valvontalautakunta (Valvira) Pirjo Marjamäki Laura Yliruka (varajäsen)Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunta (STM) Pirjo MarjamäkiValtakunnallisen PRO SOS ESR -hankkeen ohjausryhmä Pirjo MarjamäkiPääkaupunkiseudun PRO SOS -hankkeen ohjausryhmä Laura YlirukaSitran palvelupakettityöryhmä Petteri PaasioOsallisuuden aika ry, ohjausryhmä Laura Yliruka

Lapset ja perheetMonitieteisen lastensuojelututkimuksen kansallinen asiantuntijaryhmä Laura YlirukaLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma, LapeTekijät (THL) Laura YlirukaLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma PKS-Lapen ohjausryhmä Laura Yliruka Mette Kontio

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma, Erityis- ja vaativimman tason kehittäjäryhmä Laura YlirukaLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma, valtakunnallinen OT-työrukkanen (STM:n nimeämä) Laura YlirukaLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman arviointiryhmä Laura YlirukaTHL & OSKE työrukkanen; yhteiskehittämispäivien tiedontuotanto Laura Yliruka

Ikäihmisten palvelutIkäihmisten kotihoidon ja kaikenikäisten omaishoidon kärkihankkeen ohjausryhmä (STM) Pirjo MarjamäkiTOIMIA VERKOSTO (THL) – iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaaminen palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä – suosituksen päivitysryhmä Tiina AutioMuistiliiton Kansallisen muistiohjelman ohjausryhmä Tiina AutioIkäihmisten kotihoidon ja kaikenikäisten omaishoidon – kärkihankkeen ohjausryhmä (STM) Tiina AutioPäivystyksellisten tilanteiden PÄTIJÄ-hankkkeen ohjausryhmä Tiina AutioToimintaterapian ja geronomikoulutuksen neuvottelukunta Ammattikorkeakoulu Metropoliassa Meri Pekkanen

Toimintaterapeuttien maailmanjärjestön (WFOT) sekä Euroopan järjestön (COTEC) 1. varadelegaatti Meri Pekkanen

PeliriippuvuusAsiatuntijaryhmän jäsenyys: Suunnitelma rahapelihaittojen ehkäisyn ja korjaavan työn järjestämiseksi Suomessa (THL) Pirjo Marjamäki ja Corinne BjörkenheimPeliklinikan yhteistoimintaryhmän jäsen Pirjo Marjamäki, Corinne Björkenheim ja Maria HeiskanenPeluurin johtoryhmän jäsen Corinne Björkenheim Tiltti-hankkeen ohjausryhmän jäsen (Sininauhaliitto ry) Corinne BjörkenheimHelsingin Pakka-ohjausryhmän jäsen (valtakunnallinen ehkäisevän päihdetyön yhteisövaikuttamisen malli) Corinne Björkenheim

Sosiaalialan tiedonhallintaKansa-kouluhankkeen ohjausryhmän jäsen (THL) Pirjo MarjamäkiSosiaalihuollon toiminta- ja tietomääritysten asiantuntijaverkosto (THL) Anna VäinäläEspoon Kansa-koulun ohjausryhmän jäsen Anna Väinälä

Soccan neuVotteLukunnan jäSenet 2016–2017

Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Kauniaisten sosiaali- ja terveysjohtaja Ulla Tikkanen.

jäsenet

Marja-Leena Remes, perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja, Espoo varalla Mari Ahlström, lastensuojelupalvelujen päällikkö, EspooKati Villgren, sosiaalityön esimies, Vantaa varalla Anna Cantell-Forsbom, perhepalvelujen johtaja, VantaaUlla Tikkanen, sosiaali- ja terveysjohtaja, Kauniainen varalla Jaana Myhrberg, sosiaalipalvelupäällikkö, KauniainenTiina Mäki, hallintojohta, Helsinki varalla Ulla Tyyskä, kehittämispäällikkö, HelsinkiMarketta Rajavaara, hyvinvointipalvelujen professori, Helsingin yliopisto varalla Pirkko-Liisa Rauhala, yliopistonlehtori, Helsingin yliopistoTapani Hämäläinen, ylilääkäri, Perusterveydenhuollon yksikkö HUS-kuntayhtymä varalla Visa Honkanen, kehittämisjohtaja HUS

LIITTEET

soccan toiminta 2017 - socca - pääkaupunkiseudun ......ja tehdä esitys jatkotyön...

Documents