työryhmät: palveluntarjonta ja sen kohdentuminen sekä … · 2017-04-06 · 0,8 0,9 1 5-6kk...
TRANSCRIPT
Työpaja 3 Saarijärvi 4.4.2017
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja
vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Työryhmät: Palveluntarjonta ja sen kohdentuminen sekä
Kuntoutus ja ennaltaehkäisy
Agenda
1 Riskimittarin kuvaus
2 Käyttökokemuksia mittarin toimivuudesta
3
Kotihoidon asiakkaiden hoitoisuus (RAI MAPLe 5) vaihtelee
merkittävästi ja RAI-arvioiden peittävyys on alhaisella tasolla monessa yksikössä – miten tunnistaa suurimmassa riskissä olevat?
73 8249 309
67
22250
784
190
157 27
387
371100
14
233144
139
20
362
462
746
285
705
35% 52% 64% 25%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Kunta 1 Kunta 2 Kunta 3 Kunta 4
5 4 3 2 1 Ei voimassa olevaa arviota
Esimerkki kotihoidon vertaiskehittämisen kuntavertailusta eräistä Suomen kunnista
Asiakasmäärä eri hoitoisuusluokissa (RAI MAPLe 5) Arvioitujen asiakkaiden jakautuminen eri luokkiin
Copyright © InterRAI, THL.
9% 12%
31%
15%
8%
32%
31%
38%
22%
22%
17%
19%44%
14%
9%
11%
17% 20%13%
17%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Kunta 1 Kunta 2 Kunta 3 Kunta 4
5 4 3 2 1
Raskashoito
isem
pi a
sia
kas
▪ Mihin verrata toimintakyvyn muutosta ilman voimassa olevaa RAI-arviota?
▪ Miten tunnistaa merkittävät muutokset toimintakyvyssä ja miten verrata asiakkaan hoitoisuutta muihin asiakkaisiin?
▪ Mikä on asiakkaan todellinen palvelutarve – kykeneekö asiakas asumaan kotonaan kotihoidon turvin?
3
4
1. Kotihoitotiimin nykyiset asiakkaat
Korkean
riskin
asiakkaat
Kohonneen
riskin
asiakkaat
Normaalin riskin asiakkaat
2. Toteutuneet siirtymät (% ryhmän asiakkaista) ympärivuorokautiseen hoivaan
3. Esimerkkitoimenpiteet
riskiasiakkaille
Kuntoutusjakso ja siivouspalvelu
Kotihoidon käyntien lisääminen
ja kotikuntoutusjakso
Ei lisäpalveluita
2
1
34. Asiakkaat ovat nykyistä paremmassa kunnossa, he pärjäävät
kotonaan pidempään ja ympärivuorokautisen hoivan käyttö vähenee
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
40%
45%
50% Korkean riskin
asiakkaat (5%
kaikista asiakkaista)
Kohonneen riskin
asiakkaat (15%)
Normaalin riskin
asiakkaat (80%)
Riskiasiakkaiden tunnistamista tehdään siksi, että asiakkaat
saisivat juuri heidän tarvitsemansa palvelut ja he pärjäisivät entistä pidempään kotonaan
5
Riskimittari on ympärivuorokautiseen hoivaan siirtymisen riskin
kartoittamiseen tarkoitettu työkalu palveluohjaajille ja kotihoidon omahoitajille
▪ Työkalu on kehitetty riskiasiakkaiden tunnistamiseen
säännöllisen kotihoidon asiakkaiden joukosta.
− Työkalu soveltuu käytettäväksi säännöllisessä kotihoidossa oleville
asiakkaille, joilla on ajantasalla oleva RAI-arvio sekä
terveyspalvelukäyttö tiedossa edellisen 6 kuukauden ajalta.
▪ Palveluohjaus ja kotihoito voivat hyödyntää työkalua
arvioidakseen asiakkaan riskitasoa joutua siirtymään kotoa
ympärivuorokautisiin palveluihin seuraavan vuoden aikana.
Sitä voidaan hyödyntää myös yhtenä omatyöntekijän
työkaluna.
▪ Työkalua voidaan käyttää RAI-arvioinnin tekemisen
yhteydessä ns. ”riskilaskurina”, johon täytetään vaaditut
tiedot ja laskuri laskee niiden pohjalta asiakkaan riskiarvon,
jota voidaan hyödyntää päätöksenteon tukena.
▪ Vaikutusten maksimoimiseksi käytettävissä olevan
palveluvalikoiman tulisi mahdollistaa myös muunlaisia
ratkaisuja ja keinoja kotona selviytymisen tukemiseksi
kuin käyntien lisääminen, kuten tehostettuja
kotikuntoutusjaksoja.
Riskitason määrittämiseksi tarvittavat tiedot
1. RAI MAPLe 5- arvo (1-5)
2. Onko diagnoosi dementiasta? (kyllä/ei)
3. Onko diagnoosi Alzheimerista? (kyllä/ei)
4. RAI IADL_6-arvo (0-6)
5. RAI CPS-arvo (0-6)
6. ESH ja PTH hoitojaksojen määrä (3-6 kk sitten)
7. ESH:n ajanvarauksellisten käyntien määrä (edeltävä 0-3 kk)
8. Päivystyskäyntien määrä (edeltävä 3-6 kk)
9. Onkod iagnoosi virtsarakkotulehduksesta? (kyllä/ei)
10. Onko ESH:n psykiatrian käyntejä (edeltävä 0-6 kk)? (kyllä/ei)
11. Onko diagnoosi pään somaattisesta vammasta? (kyllä/ei)
12. Ikä
13. Millloin yllä olevat tiedot on päivitetty?
6
RAI IADL_6
Riskimittarissa hyödynnettävät RAI-mittaritiedot
▪ Method for Assigning Priority Levels, asiakkaan palveluntarve
− voidaan käyttää arvioitaessa asiakkaan palveluntarvetta yhdessä muun tiedon kanssa, mm. asiakkaan koettu terveys,
asiakkaan toivomukset, aiempien sairaalahoitojen määrä ja läheisten tarpeet.
− Mittari kuvaa asiakkaan palvelujen tarvetta asteikolla 1-5; mitä suurempi arvo, sitä enemmän palveluntarvetta.
▪ Instrumental Activities of Daily Living, asioiden hoitoon liittyvät toiminnot
− Mittarissa arvioidaan kuinka paljon asiakkaalla on vaikeuksia selviytyä seuraavista toiminnoista:
• aterioiden valmistaminen
• tavalliset kotitaloustyöt
• puhelimen käyttö
− Mittarin arvoon vaikuttaa, paljonko ja kuinka monessa toiminnossa asiakkaalla on vaikeuksia
− Arvioidaan asteikolla 0-6
▪ Cognitive Performance Scale, kognitio
− mittarissa arvioidaan asiakkaan kognitiivista kykyä neljän muuttujan suhteen:
• lähimuisti
• ymmärretyksi tuleminen
• päätöksentekokyky
• kyky syödä itse
− mittarin asteikko on 0-6; mitä suurempi arvo, sitä vaikeampi on kognition tason heikkeneminen.
RAI MAPLe 5
RAI CPS
7
Riskimittarin taustalla on laaja noin 400 eri muuttujan analyysi
▪ Mallin rakentaminen aloitettiin johtamalla suuri joukko muuttujia (yli 400)
seuraavista aineistoista:
− Kotihoidon käynnit, palvelusuunnitelmat ja asiakkuudet
− RAI-mittausten tulokset
− Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluiden suoritetiedot
− Sairaanhoitopiirin ajanvaraus- ja päivystyskäynnit sekä osastojaksot
− Pysyväisdiagnoosit sekä käyntien ja hoitojaksojen yhteydessä tilastoidut
diagnoosit
− Ympärivuorokautisen hoidon asiakkuustiedot
Erityisesti diagnoosit parantavat riskimittarin toimintavarmuutta
▪ Muuttujajoukosta identifioitiin erityisellä muuttujavalinta-menetelmällä (ns.
LASSO Logistic Regression) erikokoisia riskitekijäjoukkoja (noin 20
muuttujaa), jotka maksimoivat ennustustarkkuuden samalla kun tarvittavien
muuttujien lukumäärä minimoitiin.
▪ Lopulliseen malliin valikoitui useiden simulaatioiden jälkeen 11-12
riskitekijää
▪ Edelliseen riskimittariin verrattuna uusi mittari sisältää useita parannuksia:
− Mittari pohjautuu enemmän asiakkaan terveydentilaa kuvaaviin tietoihin: se
osaa arvioida miten diagnoosi dementiasta tai Alzheimerista kasvattaa
ympärivuorokautiseen siirtymisen riskiä
8
RAI-arvioiduille asiakkaille kehitettiin hyvän tarkkuuden riskimittari
Parametrit (kun edellisen parametrin lisäksi
malliin lisätään uusia parametreja riveittäin)
Ennustuskyky
kumulatiivinen
*
Parametrin
vaikutus riskiin**
RAI MAPLe 5 0.72 Suuri
Diagnoosi dementiasta (F00-F03) 0.77 Keskinkertainen
Diagnoosi Alzheimerista (G30-G32) 0.80 Suuri
RAI IADL_6 0.81 Keskinkertainen
RAI CPS 0.82 Suuri
Hoitojaksojen määrä (3-6 kk ennen siirtoa) 0.85 Suuri
ESH:n ajanvarauksellisten käyntien määrä
(edeltävä 0-3 kk)0.851 Suuri
Päivystyskäyntien määrä (edeltävä 3-6 kk) 0.853 Pieni
Diagnoosi virtsarakkotulehduksesta (N30-N39) 0.853 Pieni
Onko ESH:n psykiatrian käyntejä (edeltävä 0-6 kk) 0.853 Keskinkertainen
Diagnoosi pään somaattisesta vammasta (S00-
S09)0.855 Suuri
Ikä 0.858 Pieni
Aiempaan riskimittariin verrattuna uusina tekijöinä tässä mallissa ovat erityisesti diagnoosit
RAI-arvioidun asiakkaan riskimittarin parametrit
▪ Mallin ennustuskyky (ns. AUC-arvo) oli 0.858, mikä edustaa hyvää
tarkkuutta. Paras mahdollinen AUC olisi 1.0 ja huonoin 0.5.
− Pelkästään MAPLe 5:n ennustuskyky on 0.72. Riittävän ennustuskyvyn raja-arvona pidetään yleisestä 0.75:ttä. ***
* AUC (area under curve) on ennustemalleja kuvaava tunnusluku, joka kertoo sen ennustekyvystä. AUC-arvo vaihtelee välillä 0.5-1 (0,5 = ei ennustekykyä ja 1 = täydellinen ennustevarmuus)
** Parametrin vaikutus perustuu normalisoituun painokertoimeen mallissa. Lisäksi arviossa on otettu huomioon se, miten parametrin lisääminen malliin kasvattaa ennustustarkkuutta.
*** Lähde: Steyerberg EW. Clinical prediction models: a practical approach to development, validation and updating. New York: Springer-Verlag; 2009. DOI 978-0-387-77244-8.
Ennustuskyky on tiettyyn rajaan asti sitä parempi
mitä enemmän mallissa on parametreja
0,72
0,8
0,858
0,65
0,7
0,75
0,8
0,85
0,9
Ennustyskyky
kun mallissa
on kolme
parametria
9
Tyypillisellä siirtyneellä asiakkaalla on diagnoosi muistisairaudesta
9%
17%
9%
5%
1%
16%
47%
38%
13%
6%
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
40%
45%
50%
Ei siirtyneet Siirtyneet
RAI-arvioissa tyypillinen ei-siirtynyt asiakas sai aina yhden yksikön pienemmän arvion kuin siirtynyt
65
70
75
80
85
90
95
0
1
2
3
4
5
6
Ei siirtyneet Siirtyneet
Osuus RAI-arvioiduista asiakkaista 2011-2016 Tyypillisen asiakkaan RAI-luokka (vasen akseli) ja ikä (oikea)
Hajontaväleissä on esitetty 20% ja 80% persentiilit. Hajonta kattaa siis 60% asiakkaista.
RAI-luokka Ikä
10
Tyypillisellä siirtyneellä asiakkaalla on enemmän
päivystyskäyntejä ja hoitojaksoja etenkin 2-6 kk ennen siirtymistä
0
0,05
0,1
0,15
0,2
0,25
0,3
5-6kk 4-5kk 3-4kk 2-3kk 1-2kk 0-1kk
Päivystyskäynnit ennen siirtymistä
(käyntiä/kk/asiakas)
0
0,05
0,1
0,15
0,2
0,25
0,3
0,35
0,4
5-6kk 4-5kk 3-4kk 2-3kk 1-2kk 0-1kk
Siirtyneet
Ei siirtyneet
Hoitojaksot ennen siirtymistä
(jaksoa/kk/asiakas)
Kuvaajissa ovat mukana vain RAI-arvioidut asiakkaat
Siirtyneet
Ei siirtyneet
0
0,1
0,2
0,3
0,4
0,5
0,6
0,7
0,8
0,9
1
5-6kk 4-5kk 3-4kk 2-3kk 1-2kk 0-1kk
Siirtyneet
Ei siirtyneet
ESH:n ajanvaraukselliset käynnit
ennen siirtymistä (käynnit/kk/asiakas)
Riskimittarin
tarkasteluaika
Riskimittarin
tarkasteluaika
Riskimittarin
tarkasteluaika
Siirtymä Siirtymä Siirtymä
Agenda
1 Riskimittarin kuvaus
2 Käyttökokemuksia mittarin toimivuudesta
12
Esimerkkikunnassa riskimittarin perusteella 16,4 %:lla asiakkaista
tunnistettiin korkea riski – hoitajien oma vastaava arvio oli 13,7 %
Eniten hajontaa arviointien tuloksissa oli kohonneen riskin asiakkaissa
Kotihoidon asiakkaat riskiluokittain (%:ia asiakkaista)
▪ Pohjoinen: Päivätoiminta, kävelykamu, kuntoutustiimin arviointi, omaisten tukeminen
▪ Länsi: Päivätoiminta, kävelykamu, kuntoutustiimin arviointi, intervallijaksot
▪ Itä: Kuntoutustiimin arviointi + suunnitelma, kävelykamu, kummivanhustoiminta
Korkean riskin asiakkaille suunnitellut yleisimmät toimenpiteet
13
Esimerkkejä riskiasiakkaille määritetyistä toimenpiteistä
1. Kuntoutustiimin arviointikäynti + suunnitelma;
käynnit tiheämmin. Aloittaa jumpan.
Intervallijaksot ja päivätoiminnan lisääminen.
2. Alhainen BMI, puhutaan tyttärelle lisäravinteiden
hankkimiseksi. Kuntoutustiimin arviointikäynti ja
kuntoutussuunnitelma. Lääkitysarviointi,
tukisidoshoito.
3. Tarkistetaan, onko kummivanhusta.
Kuntoutustiimin arviointikäynti ja
kuntoutussuunnitelma.
4. Kävelykamu + kummivanhustoimintaan mukaan.
Toimintaterapia käy kotona.
5. Päivätoiminta, kävelykamu, kuntoutustiimin
arviointi.
6. Yleistila alas kk:n sisällä. Lisäravinteita päivittäin,
motivoidaan omaisia kotiruoan valmistamiseen.
Kuntoutustiimin arviointikäynti.
7. Hankitaan kävelykamu, vapaa-ajanohjaajan
ryhmä, motivoidaan hyvinvointikeskuksen
palveluiden käyttöön.
8. Fysioterapeutti arvioinut, asiakas ei halua
kuntoutusta. Tarvitsee sosiaalisia suhteita.
9. Arjen kuntoutussuunnitelma. Kuntoutustiimin
kotikäynti yhdessä omahoitajan kanssa.
10. Kuntoutustiimin arviointikäynti ja
kuntoutussuunnitelma
11. Motivoidaan asiakasta jatkamaan kotihoidon
palveluja. Ollaan yhteydessä omaisiin ja
selvitetään taustat. Sen jälkeen mietitään
hoitosuunnitelma.
12. Käynnit 3 krt/pv ruokailun ja lääkityksen seurantaan.
13. Kuntoutustiimin arviointikäynti ja
kuntoutussuunnitelma
14. Päivätoiminta, kävelykamu
Esimerkkikunnassa ei ollut saatavilla tehostettua kotikuntoutusjaksoa
14
Kokemuksia riskimittarin käytöstä
▪ Riskimittarin koettiin vahvistavan ja tukevan päätöksentekoa – se voi myös auttaa hyödyntämään RAI:ta nykyistä tehokkaammin.
▪ Pohjoisessa oli mukana sairaanhoitajat, Idässä ja Lännessä omahoitajat – tämä teki eroa siihen, miten kokonaisuutta mietittiin. Sairaanhoitajien koettiiin kykenevän miettimään erilaisia vaihtoehtoja omahoitajia laajemmin
▪ Tärkeää olisi löytää keinoja siihen, miten sekä asiakkaita että henkilöstöä pystyttäisiin motivoimaan nykyistä paremmin toimintakykyä edistävään toimintaan.
▪ Kokemuksen perusteella koettiin tärkeäksi saada kuntoutustiimi nopeasti mukaan.
▪ Päivätoimintaa tulisi nykyistä enemmän hyödyntää kuntoutumisen tukena päivätoimintalähetteissä tulisi aina olla määriteltynä asiakkaan tavoitteet
▪ Excel koettiin helpoksi ja käyttökelpoiseksi.
▪ Riskimittaria tullaan käyttämään kaikkien kotihoidon asiakkaiden uudelleen arviointien yhteydessä
Esimerkkikunnassa ei ollut saatavilla tehostettua kotikuntoutusjaksoa
15
Ris
kim
itta
ri h
yö
dyn
täm
inen
Tehostetun kotikuntoutuksen malli soveltuu käytettäväksi yhdessä
riskimittarin kanssa
Vaativimmissa tapauksissa kuntoutusta voidaan toteuttaa myös kuntoutusyksiköissä
Tehostettu kotikuntoutus on o Yksilöllisiin tarpeisiin kohdennettua ja asiakkaiden kanssa yhdessä sovittujen tavoiteiden mukaista
o Moniammatillista (sh, lh, ft, tt, tarvittaesa myös mm. palveluohjaus ja vanhussosiaalityö)
o Jatkuvaa toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinmista kuntoutus- ja arviointijakson ajan
o Lyhytaikaista (määritelty maksimikesto)
o Asiakasta ja omaisia osallistavaa
Vaativimmissa tapauksissa kuntoutusta voidaan toteuttaa myös kuntoutusyksiköissä
Kuntoutustarpeen tunnistaminen Kuntoutus ja arviointi Jatkon suunnittelu
Palveluiden uusi asiakasPalveluohjauksen kautta ohjautuva
asiakas
Kotihoidon nykyinen asiakasKh:n asiakkaat, joilla muutos
toimintakyvyssä
Palvelutarpeen arviointi
Koti
ilman palveluita
Koti
4 (-8) viikon arviointi- ja
kuntoutusjakso tai
tehostettu
kotikuntoutusjakso
Sairaalasta kotiutuvat nykyiset
kh:n asiakkaatKh:n asiakkaat, joilla muutos
toimintakyvyssä
Muut sairaalasta kotiutuvat
ikäihmiset, joilla ei palvelun-
tarvetta
Kotihoidon tarve vähenee,
kuntouttava hoitotyö jatkuu
Kotihoidon tarvetta ei synny
Kotihoidon tarve pysyy ennallaan,
kuntoutus jatkuu avokäynteinä
Kotihoidon tarve pysyy ennallaan,
kuntouttava hoitotyö jatkuu
Kotihoidon tarve loppuu
Kotihoidon tarve vähenee, kuntoutus
jatkuu avokäynteinä
Kiitos!
16