työyhteisösovittelu (tyso) -tutkimuksen tavoitteet

SSF / T. Brunila / 2008 1

Sovittelu

Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu

ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien

käsittelyssä.


Työyhteisösovittelu (Tyso) -tutkimuksen tavoitteet

• Tavoitteena on lisätä ihmisten sovitteluvalmiutta ja ymmärrystä sovittelun mahdollisuuksista, vähentää hankalien ristiriitojen haittavaikutuksia, parantaa ihmisten yhteistyökykyä ja kehittää heidän yhteistoiminnallista oppimisvalmiuttansa.

• Tutkimuksen avulla tuotetaan lisäksi uutta teoreettista tietoa siitä, miten ja minkälaista oppimista sovittelun yhteydessä syntyy, sekä mitä haasteita sovittelu asettaa johtajuudelle. (Pehrman 2007)


Tyso-hankkeen idea

• Hankkeen ideana on siirtää rikossovittelussa ja koulujen vertaissovittelussa hyväksi koettu toimintamalli konfliktien hallinnasta työyhteisöjen, perheiden, naapuruussuhteiden, liike-elämän ja julkisyhteisöjen hyödynnettäväksi. Tärkeimpänä taustateoriana on restoratiivinen oikeus (restorative justice).

• Sovittelua voidaan kutsua myös oppivaksi oikeudeksi, koska tässä pyritään muuttamaan ihmisen ajattelua kohtaamaan konflikteja uudella tavalla. (Pehrman, Brunila 2008)


Konfliktin määrittelyä

-Konflikti määritellään ristiriidaksi, riidaksi, kiistaksi, selkkaukseksi tai erimielisyydeksi.

-Konflikti on prosessi, jossa yksi osapuolista havaitsee ja ymmärtää, että hänen intressinsä ovat vastakkaiset tai kielteiset verrattuna muiden osapuolten intresseihin.

- Konflikteja esiintyy yksilöllisellä tasolla, ryhmätasolla, organisaatiotasolla ja valtiollisella tasolla.

- Yhdellä tasolla esiintyvä konflikti vaikuttaa myös muilla tasoilla. (Peltonen & Villanen 2004, Wall & Callister 1995, Pruit & Kim 2004)


Konfliktin muodot

- Konflikti voi esiintyä piilevässä muodossa (latentconflict) ja muuttua myöhemmin joko tunnekonfliktiksi (felt conflict) tai havaituksi konfliktiksi (perceived conflict).

- Havaittu konflikti voi muuttua tunnekonfliktiksi ja tunnekonflikti voi muuttua havaittavaan muotoon.

-Sekä tunne-, että havaittu konflikti voivat muuttua silminnähtäväksi, eli konkreettisesti havaituksi jossain vaiheessa (manifest conflict). (Pondy 1967)


Ihmissuhdeongelmien käsittely

• Ihmissuhdeongelmiin ei puututa ajoissa• Ongelmat ovat usein pitkäkestoisia• Ongelmista ei puhuta• Ongelmien syynä ovat usein väärin ymmärrykset • Ongelmien ratkaisuun ei ole toimivia keinoja

käytössä• Ongelmia yritetään ratkaista säännöillä ja lain

voimalla (Pehrman 2006)


Restoratiivinen oikeus

• Restoratiivinen oikeus on prosessi, joka sisältää laajan mahdollisuuden niille, joilla on osuus käsiteltävään rikokseen yhdessä tunnistaa ja osoittaa vahingot, tarpeet ja velvollisuudet, sekä parantaa ja korjata asiat niin hyvin kuin mahdollista.

• Restoratiivinen oikeus korostaa yhteistyöhön perustuvaa prosessia ja yhteisymmärrykseen perustuvaa lopputulosta. (Zehr H. 2002)


Restoratiivisen oikeuden kolme peruspilaria

• Kohtaaminen

• Korvaaminen

• Korjaaminen


Kaksi erilaista näkökulmaa

Rikosoikeus

• Rikos on loukkaus lakia kohtaan

• Rikokset luovat syyllisyyden tunnetta

• Oikeuden täytyy määrittää syyllisyys ja määrätä rangaistus

• Fokus: Rikollisten pitää saada rangaistus tekojensa mukaan

Restoratiivinen oikeus

• Rikos on loukkaus ihmisten välisiä suhteita kohtaan

• Rikokset luovat velvollisuuden tunnetta

• Oikeus on uhrien, rikollisten ja yhteiskunnan jäsenten pyrkimys palauttaa asiat oikeudenmukaiseen tilaan

• Fokus: Rikoksen tekijä ottaa vastuun teostaan ja korjaa uhrin vahingot hänen tarpeidensa mukaan

(Zehr H. 2002)


Häpeää pitää myös purkaa

• Jos tekijä hyväksyy häpeän ja myöntää, että teko oli väärä, luodaan edellytykset sille, että hän ottaa vastuun teostaan ja korjaa vahingot.

• Ellei tekijä tunnusta häpeää hän turvautuu defensseihin, joiden avulla hän tulee toimeen häpeän kanssa ja suojelee minäänsä (reintegraatio on tärkeä) (Elonheimo 2003)


Väittely = oikeudenkäynti

Väittelyssä:1. oletetaan, että minulla on ainoa oikea vastaus2. perustuu riidanhaluisuuteen: asianosaiset pyrkivät

osoittamaan, että vastapuoli on väärässä3. tavoitteena on voitto4. tunnelma on usein epämiellyttävä ja uhkaava5. kilpaillaan puheajasta6. puolustetaan omaa olettamusta totuutena7. luodaan voittajia ja häviäjiä8. itsevarmuus kasvaa voitosta9. ihminen oppii puolustamaan omia oikeuksiaan

itsekkäästi (Domenici & Littlejohn 2001)


Vuoropuhelu = sovittelu

Vuoropuhelussa: 1. oletetaan, että oikea vastaus löytyy eri osapuolten

näkemyksistä2. perustuu yhteistyöhön: asianosaiset yrittävät ymmärtää

toisiaan3. tavoitteena on kokonaisvaltaisesti etsiä pysyviä myönteisiä

ratkaisuja4. tunnelma on turvallinen5. kuunteleminen on yhtä tärkeätä kuin puhuminen6. paljastetaan sekä oma epävarmuus että vahva uskomme

joihinkin seikkoihin7. kaikki ovat voittajia8. ihminen kypsyy käsittelemään rakentavasti ristiriitaa

(empowerment / voimaantuminen)9. ihminen oppii käsittelemään luovasti kaikkia konfliktejaan

(Domenici & Littlejohn 2001)


Vuoropuhelu

• antaa laajemman mahdollisuuden tunteiden käsittelylle

• inspiroi rehellisyyteen ja suoruuteen• estää pinnalliset pakkokompromissit• mahdollistaa vaihtoehdot, oppimisen ja luovuuden• luo edellytykset sille, että jokainen tulee kuulluksi• etsii joka suhteessa syvempää totuutta (Gerzon 2006)


Ymmärryksen avulla opitaan

• Väärin ymmärrys johtaa puhumattomuuteen, ristiriitoihin ja kiusaamiseen

• Ymmärrys johtaa oppimiseen ja sopuun

• Väärinymmärrys > puhuminen ja kuuleminen > ymmärrys > oppiminen > sopiminen (Pehrman 2006)


Opettele puhumaan ja kuuntelemaan

• Kuuntele mitä toinen sanoo. Mitä hän tuntee? Mitä hän tarkoittaa? Sanooko hän asian kömpelösti, vaikka ei tahtoisi loukata?

• Ihminen tietää itse parhaiten omat tunteensa. Jos toinen sanoo, että häntä pelottaa tai harmittaa, älä ”tiedä”, ettei asiassa ole mitään pelkäämistä tms. Kysy mieluummin: ”mikä siinä pelottaa?” Anna toiselle lupa tuntea omat tunteensa: ”Sinua varmaan harmitti, kun esimies moitti” jne.

• Kerro miltä sinusta itsestäsi tuntuu, vältä syyttelyä. Sano esim. ”Minua suututtaa, kun joudun siivoamaan sinun jälkesi”. Vältä toisen syyttelyä ja ”aina” –sanoja (”Sinä olet aina niin huolimaton”). On parempi sanoa suoraan omat toiveensa, esim.: ”Voisitko tiskata” (kuin ”Sinä et koskaan tee täällä mitään”).

• Anna toisen pitää itsekunnioituksensa. Vaikka olisit kuinka vihainen, älä sano niitä asioita, joiden tiedät pahimmin loukkaavan.

• Menneiden vääryyksien muisteleminen on ymmärrettävää, mutta se myrkyttää elämääsi. Osaatko myös antaa anteeksi ja unohtaa? (Stakes 2001)


Emansipatorinen yhteiskuntatiede Sovittelu

• Emansipatorinen yhteiskuntatiede edistää ihmisten ymmärrystä sosiaalisesta asemastaan ja tekee heidät kykeneviksi osallistumaan yhteiskunnalliseen kommunikaatioon.

• Sovittelun ideana on osallistaa ihmiset itse ratkaisemaan ongelmansa sekä koulu- ja työyhteisössä, perheissä että koko yhteiskunnassa.

• Sovittelu on uusi idea, uusi konfliktinratkaisukulttuuri ja sen avulla pyritään näkemään asioita toisella tavalla kuin aikaisemmin.

• Sovittelu on luova interventio koulu- ja työyhteisöjen, perheiden sekä koko yhteiskunnan toimintatapojen muuttamiselle osallistuvampaan suuntaan.

• Sovittelu perustuu siihen, että kansalaiset otetaan mukaan omien asioidensa käsittelyyn ja vältetään ulossulkemista, leimaamista ja vieraantumista.

• Sovittelu perustuu vahvasti osapuolten tarpeisiin eikä niinkään heidän laillisiin oikeuksiinsa. (Pehrman, Brunila 2008)


Käyttäytymiskulttuuri ja ihmisen mieli

• Sovittelun suurimpia esteitä ovat ihmisten ja organisaatioiden piintyneet ajattelutavat ja valtaan perustuva kulttuuri.

• Esteenä on myös ihmisen mieli, eli ihminen itse. Hän ajattelee, haluaa, manipuloi, juoruilee, on ahne ja kateellinen. Mieli reagoi vihaisesti kaikkeen mikä ärsyttää.

• Valtakulttuuri ei kasvata ihmistä toisten kunnioittamiseen,

suvaitsevuuteen, myötätuntoon, luottamukseen ja anteeksiantoon, jotka ovat sovittelun arvoja. (Perhman, Brunila 2008)


Sovittelussa palautetaan luottamus

• Ihminen on sisimmältä olemukseltaan sosiaalinen olento. Sovittelussa valmennetaan ihmisen mieltä uudella tavalla.

• Sovittelun ydin on dialogi, oppimisen halu, inhimillinen kasvu ja huomion kiinnittäminen tulevaisuuteen.

• Sovittelussa mennään syvemmälle ihmisen parempaan minään, jolloin oma etu, toisen ihmisen näkökulma ja kokonaisuuden etu tulevat ymmärrettäviksi (community consciousness) ja nähdään, että totuus on usein suhteellista.

• Sovittelu tuottaa esille rehellisiä perusteluja eikä verukkeita. Sovittelussa palautetaan luottamus.

(Christie, Domenici & Littlejohn, Stenius, Brunila)


Sovittelun määritelmä• Sovittelu on vapaaehtoinen konfliktinhallintamenetelmä, jossa puolueeton ulkopuolinen henkilö, sovittelija, auttaa riidan osapuolia erityisen sovittelumenettelyn avulla löytämään molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun. • Sovittelija ei osallistu erimielisyyden ratkaisuun vaan toimii sovinnon mahdollistajana (fasilitaattorina). • Sovittelija ohjaa prosessia, jonka lopputuloksena asianosaiset itse löytävät ratkaisun. Hän ei ole passiivinen vetäytyjä vaan aktiivinen kuuntelija. Sovittelija sallii myös tunteiden käsittelyn, moraalisen pohdinnan ja arvokeskustelun. • Sovittelija ei tuomitse, mutta huolehtii kuitenkin siitä, että sopimus on osapuolille kohtuullinen. • Sovittelu on tulevaisuuteen suuntautuvaa sosiaalista toimintaa, jolla aktiivisesti etsitään pysyviä myönteisiä ratkaisuja. Sovittelu on oppimisprosessi. (SSF 2007)


Ratkaisun ja sopimisen lisäksi sovitteluprosessin tavoitteena on:

– Learning, growing, coopeperating: Oppiminen, kasvu ja yhteistoiminta

– Empowerment: Vahvistaa itsetietoisuutta

– Recognition: Laajentaa valmiutta tunnistaa ja ymmärtää toisten osapuolten tilanteita ja inhimillisiä luonteenpiirteitä (Domenici &Littlejohn 2001)


Sovittelu on oppimisprosessi

• Sovittelussa opitaan:– luovaa ongelmanratkaisutaitoa– kokonaisvaltaista ajattelua– erilaisuuden ymmärrystä– sovitteluprosessin johtamista– ryhmätyöskentelyä– rohkeutta– objektiivisuutta– kuuntelutaitoa (Pehrman 2006)


Sovittelijan rooli

• Sovittelija on fasilitaattori. Sovittelija tutkii osapuolten mielenkiintoa ja vaihtoehtoja prosessin aikana (”prosessin johtaja”).

• Sovittelija on tasapuolinen (ei esitä mielipidettä, keskustelun tasapuolisuus).

• Sovittelija huolehtii voimatasapainosta (jokainen osapuoli pääsee osallistumaan, osallistujat osaavat itse päättää).

• Sovittelija on ”face manager” (välttää sudenkuoppia, kasvojen menetystä ja tilanteita, joista voi aiheutua vastustusta).

• Sovittelija on roolimalli (kunnioitus, edistää rakentavaa kommunikointia, on rehellinen ja aito, ymmärrys toisia kohtaan)

(Domenici &Littlejohn 2001)


Sovitteluprosessi ja oppiminen

(Pehrman 2006)

Osallistava valmistutuminen

Syvällinen ja osallistava prosessi= syvällinen vuorovaikutus, laaja

yhteisymmärrys ja suuri oppimisvaikutusFasilitatiivinen ohjaus ja arviointi

Uudistava oppimiskäsitys

Yhteinen ymmärrys tuo sopimuksen

Sopimus ja seuranta

Ohut ja pinnallinen prosessi= muodollinen vuorovaikutus, vähäinen yhteisymmärrys, pieni

oppimisvaikutus, evaluatiivinen ohjaus, behavioristinen oppimiskäsitys


Konfliktin muuttaminen mahdollisuudeksi”Sovittelijan työkalupakki”

1. Kokonaisnäkemys (Integral vision)

2. Systeemiajattelu (Systems thinking)

3. Läsnäolo (Presence)

4. Selvitystyö (Inquiry)

5. Keskustelun virittäminen (Concious conversation)

6. Vuoropuhelu (Dialogue)

7. Sillanrakennus (Bridging)

8. Innovaatio (Innovation) (Gerzon M. 2006)


Sovittelun hyödyt

• Sovittelu on tarkoituksen mukainen menetelmä (nopea, voidaan toteuttaa erilaisissa paikoissa)

• Sovittelulla saadaan aikaan kestäviä ratkaisuja (järkevyys, realistisuus)

• Sovittelu on tehokasta (säästää aikaa, energiaa ja kustannuksia)• Sovittelu on vaikuttavaa (ihmiset sitoutuvat siihen, mitä ovat

luoneet)• Sovittelu on konflikteja ehkäisevää toimintaa (varhainen

puuttuminen lieventää konfliktin seurausten vakavuutta)• Sovittelu säilyttää suhteet tai määrittää ne uudella

terveemmällä tavalla (yhteinen ymmärrys lisääntyy)• Sovittelu on henkilökohtainen ja luottamuksellinen

(osapuolet rohkaistuvat puhumaan avoimesti) (Domenici &Littlejohn 2001)

työyhteisösovittelu (tyso) -tutkimuksen tavoitteet

Documents