toimintakertomus - liikenneturva · nuorten liikenneturvallisuus 11 12 14 16 työikäisten...

Toimintakertomus2012

Liikenneturva on julkisoikeudellinen yhdistys, joka toimii valtakunnallisena liikenneturvallisuustyön keskusjärjestönä (Laki LiikenneturvastaNo 278/2003). Liikenneturvan tarkoituksena on liikenneturvallisuuden edistäminen tiedotuksen, valistuksen ja koulutuksen keinoin.Liikenneturvan päättäviä toimielimiä ovat keskusjärjestön kokous ja hallitus.Toiminnan rahoitukseen käytetään liikennevakuutuslain(N:o 279/1959) mukaisella liikenneturvallisuuden edistämiseen tarkoitetulla maksulla kerättyjä varoja.Liikenneturvalla on 12 aluetoimistoa eri puolella Suomea sekä 57 jäsenyhteisöä.

Sitratie 7, 00420 Helsinki Postiosoite: PL 29, 00421 Helsinki Sähköposti: [email protected]

Trafikskyddet är en offentligrättslig förening som är riksomfattande centralorganisation för trafiksäkerhetsarbetet (Lag om Trafikskyddet Nr. 278/2003). Trafikskyddets syfte är att främja trafiksäkerheten genom information, upplysning och utbildning.Trafikskyddets beslutande organ utgörs av centralorganisationens möte och styrelsen.För finansiering av verksamheten används intäkter av den avgift för främjande av trafiksäkerheten som nämns i trafikförsäkringslagen (Nr. 279/1959).Trafikskyddet har 12 distriktsbyråer runt om i Finland och 57 medlemssamfund.

Cittervägen 7, FI-00420 HelsinkiPostadress: PB 29, FI-00421 HelsingforsE-mail: fö[email protected]

Liikenneturva, the Central Organization for Traffic Safety in Finland, is an association which functions as the central organization for traffic safety work (Law on Liikenneturva N:o 278/2003) under public law. The purpose of Liikenneturva is to promote the cause of traffic safety through communication, education and training.The decision-making bodies of Liikenneturva are the General Assembly of the Central Organization and the Board of Directors.The operations are financed by funds collected via traffic insurance fee in accordance with the Law on Traffic Insurance (N:o 279/1959).Liikenneturva has 12 regional offices located around Finland and 57 member communities.

Sitratie 7, FI-00420 Helsinki Postal Address: P.O. Box 29, FI-00421 HelsinkiE-mail: first [email protected]

Sitratie 7, FI-00420 Helsinki Postal Address: P.O. Box 29, FI-00421 HelsinkiE-mail: first [email protected]

Toimintakertomustyöryhmä:oi’Kare Ojaniemi, Pasi Anteroinen ja Sisko Väyrynen-HämäläinenUlkoasu ja taitto: Toni Itkonen Paino: Erweko Oy, 2013

Sisällys

Toimitusjohtajan katsaus

Tieliikenteen turvallisuus 2012

Liikenneturvan toiminta

Väestöviestintä 4 6 8 10

Sidosryhmät ja päättäjät

Poimintoja vuoden varrelta

Lasten liikenneturvallisuus

Nuorten liikenneturvallisuus

11 12 14 16

Työikäisten liikenneturvallisuus

Iäkkäiden liikenneturvallisuus

Kuntatyö Tiedon tuotanto18 20 22 24

Kansainvälinen toiminta

Hallinto- ja muut toimielimet

Talous

Rapport från verkställande direktör

Managing Director’s review

Henkilöstä Liikenneturvallisuus-alan ansiomitalit

26

32

27

41 43

28 30

Liikenneturvallisuus näkyi ja kuului - hyvän turvallisuus-kehityksen taustalla useita tekijöitä

Vuosi 2012 oli Suomen tieliikenteen turvalli-sin vuosi sitten vuoden 1942. Liikennekuole-mat ja loukkaantumiset vähenivät edellisistä vuosista. Myös vakavasti vammautuneiden määrä pieneni selvästi. Myönteinen suunta näkyy monilla osa-alueilla. Mopoilun ja moot-toripyöräilijöiden turvallisuus parani, samoin jalankulkijoiden turvallisuus. Liikenteessä oli myös aikaisempaa vähemmän rattijuopumus-onnettomuuksia. Turvallisuuden kehitys on hyvä osoitus määrätietoisesta ja monipuoli-sesta työstä, jota useat toimijat ovat tehneet yhtäaikaisesti samaa päämäärää tavoitellen.

LIIKENNETURVA onnistui työssä omalta osaltaan. Olimme mukana valtakunnallisessa liikennetur-vallisuustyön suunnittelussa ja toteutuksessa.

Liikenneturva on ollut omalla toiminnallaan toteut-tamassa uutta liikennepolitiikkaa liikenne- ja vies-tintäministeriön linjaamalla tavalla. Liikenneturvan rooli noteerattiin niin valtioneuvoston antamassa periaatepäätöksessä tieliikenteen turvallisuuden parantamiseksi kuin myös eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnössä, joka koskee liiken-nepoliittista selontekoa. Jäsenyhteisötyö oli otettu toimintasuunnitel-massa painopistealueeksi. Kertomusvuonna val-misteltiin kokonaisarvio sidosryhmätyöstä sen kehittämisen pohjaksi. Toteutimme useita yhteis-

työhankkeita eri jäsenyhteisöjen ja muiden sidos-ryhmien kanssa. Liikenneturva, valtakunnallisena keskusjärjestö-nä, onnistui jälleen kokoamaan useiden eri alojen toimijoita tieliikenteen turvallisuustyöhön. Tuimme jäseniämme tuottamalla erilaisia aineistoja ja toi-mintamalleja. Suomen Vanhempainliitto ry tuli jä-seneksemme toimintavuoden alussa ja toteutimme yhdessä Loistava isä -valokuvauskilpailun. Liiken-neturva lähti mukaan kehittämään autourheilun

4 Liikenneturvan toimintakertomus 20124

Toimitusjohtajan katsaus

Kuva: Liikenneturva/ Nina Mönkkönen

kansallisen lajiliiton, AKK-Motorsportin vetämää yläkoululaisille suunnattua Turvassa tiellä -tieliiken-neturvallisuuskampanjaa valmentamalla AKK:n kouluttajia koulutustilaisuuksia varten. Liikennetur-valla oli yhteisiä hankkeita myös monen muun jä-senensä kanssa. Nuorten Akatemian kanssa loimme Päätä itse! -hankkeen, joka käynnistää kymmeniä nuorten omia liikenneturvallisuusaiheisia projekteja. Kunnissa tekemämme työ oli edelleen aktiivis-ta. Vain viisi prosenttia suomalaisista asui sellaisissa kunnissa, joissa Liikenneturvalla ei ollut toimintaa lainkaan. Paikallinen työ on yksi tärkeimmistä Lii-kenneturvan aluetoimistojen tehtävistä. Liiken-neturva oli kysytty yhteistyökumppani kunnan eri tehtävissä ja eri ikäryhmien liikkumiseen liittyen. Yritysyhteistyöstä onnistunut esimerkki on Ro-vio, joka halusi lähteä Liikenneturvan kanssa te-kemään vapaaehtoista liikenneturvallisuustyötä. Järjestimme yhteisen suojatiekampanjan, jonka myötä Liikenneturva kiersi Angry Birds -hahmojen kanssa 12 paikkakunnalla esittelemässä hyvää suo-jatiekäyttäytymistä. Olimme mukana UPM:n työlii-kenneprojektissa ja toteutimme Nokia renkaiden ja Oulun yliopiston kanssa raskaan kaluston rengas-tutkimuksen. Olemme ansainneet paikkamme luotettavana tiedontuottajana. Suuri määrä mediakontakteja perustuu oikeaan ja ajantasaiseen tietoon. An-noimme lähes tuhat haastattelua, taustoitimme median liikenneaiheita ja olimme mukana laajois-sakin juttusarjoissa. Alkuvuodesta huomiota herät-tävin liikenneturvallisuusaihe oli rattijuopumuksen torjuminen. Aiheen nosti kärkeen rattijuopon ai-heuttama lapsen kuolema. Liikenneturva vastasi tiedotustarpeeseen nopeasti ja reagoi joustavasti aiheen käsittelyn edetessä. Väsymys tieliikenteessä oli kesän iso ajan-kohtaisteema. Aihetta käsiteltiin MTV3:n Suomi-Areenalla Porissa ja kiinnostus siihen säilyi pitkään tämän erikoisviikon jälkeenkin. Syksyllä nostimme viestinnässä esiin lasten turvallisen liikkumisen ot-sikolla Jokainen tie on koulutie. Avasimme aiheesta vilkkaan keskustelun myös sosiaalisessa mediassa. Myöhemmin syksyllä kärkiteemana oli suojateiden turvallisuus, jossa muistutimme sekä autoilijoiden että jalankulkijoiden vastuusta. Sekä viestinnän että koulutuksen tärkeimpien hankkeiden vaikuttavuutta selvitettiin niin pitkälle kuin mahdollista. Turvavyökampanjan huomioarvo-mittaukset näyttivät ennätyslukuja. Selvitys osoittaa, että viesti osui tavoiteltuun kohderyhmään, se näh-tiin, se muistettiin ja siitä keskusteltiin. Kampanjaan liittyvä Hyppy-elokuva palkittiin Voitto-mainoselo-kuvakilpailun parhaana tietoiskuna Yhteiskunnal- linen- ja kulttuurisarjassa.

Koulutuspuolella vaikuttavuutta arvioitiin myös pidemmän ajan kuluttua koulutusten päättymises-tä. Vuonna 2011 järjestettyä ja suosiota niittänyt-tä opettajien täydennyskoulutushanketta jatkettiin kertomusvuonna päivän mittaisella onnistuneella seminaarilla. Seminaarissa tiedusteltiin edellisvuo-den koulutuksessa mukana olleilta, miten oppeja oli vuoden aikana hyödynnetty. Koulutus miellettiin erittäin hyödylliseksi ja saadut opit oli otettu käyt-töön. Opettajat toivoivat myös uusia koulutustilai-suuksia. Koulutimme kouluttajia moottoripyöräilijöille, henkilöautoille ja raskaiden ajoneuvojen kuljettajil-le tarkoitettuun jatkokoulutukseen. Kevään 2012 alussa Liikenneturva ja enduron 13-kertainen maail-manmestari Juha Salminen kannustivat motoristeja pohtimaan, miten tulevasta ajokaudesta tehdään turvallinen. Samalla toimittajille tarjottiin mahdol-lisuus tutustua moottoripyöräilijöille tarkoitettuun koulutusmalliin Liikenneturvan järjestämässä esitte-lytilaisuudessa. Hallinnossa toimintamallien kehitystyötä jatket-tiin. Kehittämisen kulmakivinä ovat talouden läpinä-kyvyys, avoimuus ja tehostaminen. Vuoden aikana laadittiin työsuojelun toimintaohjelma ja uusi han-kintaohje. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma uudistettiin varhaisen tuen periaatteiden mukai-sesti. Talouskoulutusta annettiin koko henkilöstöl-le. Useita palvelusopimuksia uusittiin, mikä johtaa säästöihin. Myös johtamis- ja toimintakulttuuria kehitettiin. Henkilöstön koulutustilaisuuksissa ja eri yhteyksis-sä johdon ja yksiköiden yhteistyössä korostettiin keskittymistä Liikenneturvan ydintehtäviin. Henki-löstöstrategiassa linjataan sekä valmistautuminen henkilöstön eläköitymiseen että siihen, miten var-mistetaan Liikenneturvan strategian toteuttamisen kannalta tarpeellinen osaaminen. Työhyvinvointiin panostetaan jatkuvasti. Kehi-tys on ollut myönteistä kahtena edellisenä vuon-na. Koko työyhteisön arvioissa edistystä on ollut kaikilla selvitetyillä osa-alueilla: työn määrä, vaiku-tusmahdollisuudet, palkitsevuus, yhteisöllisyys, oi-keudenmukaisuus ja arvojen yhteensopivuus. Myös tyytyväisyys esimiehiin sekä heiltä saatuun tukeen ja palautteeseen oli lisääntynyt. Syksyn aikana esimie-hiä valmennettiin suoritusarviointien tekemisessä ja palautteen antamisessa. Kiitokseni Liikenneturvan henkilökunnalle ja yhteis-työkumppaneille. Turvallisuustyö perustuu yhteis-työhön myös tulevaisuudessa. Anna-Liisa Tarvainen

5Liikenneturvan toimintakertomus 2012 5


Tieliikenteen turvallisuus 2012

Lähde: Tilastokeskus ja Liikenneturva

Tieliikenteessä vakavasti loukkaantuneet 2006–2012

TIELIIKENNE kehittyi onnettomuustietojen va-lossa turvallisempaan suuntaan vuonna 2012. Sekä tieliikenteessä kuolleiden että loukkaan-

tuneiden määrä väheni yli kymmenellä prosentilla. Kuolemien määrä laski kolmellatoista prosentilla ja loukkaantumisten yhdellätoista prosentilla. Tilasto-keskuksen ennakkotietojen mukaan tieliikenteessä kuoli 255 ja loukkaantui 7 095 ihmistä. Pelastuslai-toksen tietoon tulleiden vakavien loukkaantumisten määrä väheni neljänneksellä. Vakavia loukkaantumi-sia kirjattiin yhteensä 926.

Liikenteen määrä pääteillä on pysynyt lähes ennallaan Kansantalouden muutokset heijastuvat tieliiken-teeseen. Talouskasvun myötä ajamisen määrä eli altistus kolareille kasvaa ja ajotavat muuttuvat. Liikennemäärien kasvaessa turvallisuushaasteet li-sääntyvät. Toimintavuoden aikana liikenteen määrä pääteillä pysyi lähes ennallaan. Raskaan liikenteen määrä laski 1,3 prosentilla. Autojen keskinopeudet ovat pysyneet toimintavuoden aikana ennallaan.

Tilastoissa erottuvia piirteitä vuonna 2012

Tieliikenteen uhreista 58 prosenttia (147 henkilöä) menehtyi matkustaessaan henkilöautolla. Henkilö-autossa kuolleiden määrä laski 15 prosentilla. On-nettomuustyypeittäin tarkasteltuna eniten ihmisiä menehtyi nokkakolareissa ja tieltä suistumisissa. Nokkakolareissa kuoli 87 ihmistä, kolme edellis-vuotta enemmän. Tieltä suistumisonnettomuuksis-sa kuoli 69 ihmistä, 18 edellisvuotta vähemmän. Rattijuopumusonnettomuuksissa kuoli ja louk-kaantui ennakkotietojen mukaan vähemmän ihmi-siä kuin vuotta aiemmin. Poliisin tietoon tuli noin

19 000 rattijuopumustapausta. Tämä on 11 pro-senttia edellisvuotista vähemmän. Moottoripyöräilijöiden liikennekuolemien mää-rä laski. Kuolleita oli ennakkotietojen mukaan 21. Pyöräilijöitä menehtyi yksi vähemmän kuin edellise-nä vuonna, yhteensä 18. Jalankulkijoita menehtyi liikenteessä 12 edellisvuotta vähemmän, yhteensä 29. Mopo-onnettomuuksissa kuoli seitsemän ihmis-tä, kolme vähemmän kuin edellisenä vuonna. Louk-kaantuneiden määrä laski viime vuosina selvästi. Loukkaantuneita oli ennakkotietojen mukaan 752, mikä on 32 prosenttia edellisvuotista vähemmän. Hyvä turvallisuuskehitys jatkui Suomen lisäksi myös Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Suomen, ja koko Euroopan, kuluvan vuosikymmenen tavoittee-na on puolittaa liikennekuolemien määrä vuoden 2010 tasosta vuoteen 2020 mennessä.

loukkaantuneet

1278

926

0

500

1000

1500

2000

2500

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

7Liikenneturvan toimintakertomus 2012

Tieliikenteessä kuolleet tienkäyttäjäryhmittäin 2005–2012

Tieliikenteessä kuolleet onnettomuustyypeittäin 2005–2012

Lähde: Tilastokeskus ja Liikenneturva

Tieliikenteessä kuolleet 2002–2012 Tieliikenteessä loukkaantuneet 2002–2012

7931

7078

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

8 000

9 000

10 000

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

292

255

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Tilastointiperusteet muuttuneet

126

46 41

19

28 22

10

120

28 29

1821

32

7

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

Henkilöauto, kulj.

Henkilöauto, matk.

Jalan-kulkija

Polku-pyörä

Moottori-pyörä

Muu Mopo

Kuol

leet

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

84 87

37

23

35 26

87

69

26

16

2532

0

20

40

60

80

100

120

140

Kohtaaminen Suistuminen Risteävät ajosuunnat

Muu Jalankulkijaonn Samat ajosuunnat

Kuol

leet

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012


Liikenneturvan toiminta

Lähtökohdat

LIIKENNETURVA on julkisoikeudellinen yhdistys, jonka tehtävänä on edistää tieliikenneturval-lisuutta toimimalla ihmisten turvallisen liikku-

misen puolesta. Liikenneturva on valtakunnallinen valistus- ja etujärjestö sekä vapaaehtoisen liikenne-turvallisuustyön palvelu- ja keskusjärjestö, jolla oli 57 jäsenyhteisöä vuonna 2012. Liikenneturva on luotettava, joustava ja yhteistyötä arvostava kump-pani. Järjestömme verkostoituu ja käy yhteistyöhön vapaasti yli hallinto- ja intressirajojen. Pyrimme yhteistyössä aktivoimaan ja autta-maan yhteisöjä, yrityksiä ja yksilöitä ottamaan tur-vallisuuden edistämisen osaksi omaa toimintaansa. Vapaaehtoiseen liikenneturvallisuustyöhön kannus-taminen tapahtuu kohtaamalla tuhansia ihmisiä ta-pahtumissa, tempauksissa ja teemapäivillä. Ydinosaamistamme ovat liikennekulttuuriin vaikuttaminen, ihmisten turvallisen liikkumisen edistäminen sekä ihmisen roolin ymmärtäminen ja puolustaminen liikkumista koskevissa ratkaisuissa. Asiantuntemuksemme, riippumattomuutemme ja työmme laatu perustuvat tieteelliseen tutkimus- ja tilasto-osaamiseen. Toimimme yhteisesti määritet-tyjen arvojemme mukaan: turvallisuus ensin, asian-tuntijuus ja yhteistyö. Turvallisen liikkumisen perusta luodaan elinikäisellä liikennekasvatuksella. Työmme on ennalta ehkäisevää ja se perustuu ensisijassa tiedon lisäämiseen ja suostutteluun. Liikenneturva vaikuttaa kansalaisten arvoihin, asenteisiin ja liiken-nekäyttäytymiseen sekä liikenneturvallisuustieto-uden ja turvallisuuden arvostuksen parantamiseen yhteiskunnassa. Työtämme ohjaa turvallisuusvisio, tavoite, ettei kenenkään tule kuolla tai vakavasti loukkaantua tieliikenteessä.

Vaikuttavuus

Tieliikenteen turvallisuutta tulee kuvata myös mui-den kuin onnettomuustilastojen kautta. Liiken-neturva kerääkin vuosittain laajan tietopohjan tielläliikkujien kokemuksista, koetusta turvallisuu-desta sekä liikennekäyttäytymisestä. Koettu turval-lisuus on yksi merkittävä, laadullinen indikaattori, jolla voidaan seurata turvallisuuskehitystä. Onnettomuuksien taustalla on yhä merkittävä määrä liikennekäyttäytymiseen liittyviä valintoja, joita kokemukset, tunteet ja arvot ohjaavat. Arviol-ta joka toisen kuolonkolarin taustasyistä löytyy yhä tietoinen riskinotto. Liikennekäyttäytymiseen vaikuttaminen on pit-käjänteistä työtä. Se on luonteeltaan suostuttelevaa ja motivoivaa. Yksi vaikutuskanava on laajemman asenneilmaston ja liikennekulttuurin muokkaaminen turvallisuusmyönteisemmäksi. Myös sosiaaliseen normiin vaikuttaminen eli yleisesti epätoivottavan käyttäytymisen paheksunnan vahvistaminen, on yksi keino torjua liikennettä vaarantavaa käyttäyty-mistä, kuten rattijuopumusta. Tutkimusten perusteella on nähtävissä, miten pitkällä tähtäyksellä kampanjoinnin seuraukse-na suhtautuminen liikennesääntöjen rikkomiseen muuttuu. Muun muassa rattijuopumukseen suhtau-dutaan tänä päivänä aiempaa kielteisemmin. Suh-tautuminen eri liikenneturvallisuuden ilmiöihin on toinen valistustyön seurantaan käytettävä mittari. Asenneilmapiiriä on kartoitettava työn kohdennuk-sen ja tuloksellisuuden selvittämiseksi.


Kuva: Liikenneturva/Nina Mönkkönen

Kuva: Liikenneturva



Väestöviestintä

LIIKENNETURVA on osallistunut ja ylläpitänyt omalta osaltaan asiantuntevaa liikenneturvalli-suuskeskustelua viestimällä ja kampanjoimalla

aktiivisesti. Erityisen laaja keskustelu käynnistyi vuo-den 2012 alussa rattijuopon yliajettua 11-vuotiaan tytön Helsingin Viikissä. Tällöin otimme tehtäväk-semme rattijuopumuksen asenneilmapirin yleisyyden ja onnettomuuskehityksen taustoittamisen, jotta julkinen keskustelu perustuisi tutkittuun tietoon. Läpi vuoden seurasimme ja ohjasimme toimin-tasuunnitelman ja liikenteen vuosikellon mukai-sesti liikenneturvallisuuskeskustelua julkisuudessa lähettämällä viikoittain tiedotteita tai ajankohtaisia liikennevinkkejä, joissa nostettiin esiin onnetto-muustilastoja, liikennekäyttäytymisen seuranta- ja tutkimustuloksia sekä tapahtumia. Jatkuvaa ha-kukonenäkyvyyttä ylläpidettiin Google Display ja Google Ads -mainonnalla. Myös ymmärrettävän, luotettavan, ajankohtai-sen ja perustelevan liikenneturvallisuustiedon yllä-pito on oleellinen osa työtämme. Liikenneturvan verkkosivuilla vierailikin vuoden aikana satojatuhan-sia suomalaisia. Suunnitelman mukaisesti aloitimme laajan verkkosivu-uudistuksen valmistelun. Kertomusvuonna jatkoimme yhteiskunnallista kampanjointia allekirjoituksella Välitä, muista − ennakoi. Toimintavuoden pääteemoja noudatta-en toimme esiin turvavyön käytön tarpeellisuutta jatkamalla Musta vyö -kampanjaa. Pitkäjänteinen kampanjointi on todettu taloudelliseksi ja tavoitteel-liseksi. Seurantatutkimusten mukaan tavanomaisiin yhteiskunnallisiin kampanjoihin verrattuna Musta vyö -kampanjan tv-mainonnan viestin läpimeno ja siihen suhtautuminen olivat selvästi keskimääräistä myönteisempiä. Viestimme kuultiin, ymmärrettiin ja hyväksyttiin. Liikenneturvan Hyppy-mainoselokuva palkittiin Voitto-mainoselokuvakilpailun parhaana tietoisku-na yhteiskunnallinen- ja kulttuurisarjassa. Kampanja oli Suomen paras myös laadullisin kriteerein. Tele-vision lisäksi kampanja levisi myös radion ja verkon välityksellä sekä paikallisten tapahtumien, kuten

toisen asteen oppilaitoksien vierailuiden ja yleisöta-pahtumien sekä messujen kautta. Toimintavuoden aikana teimme uuden, rohkean avauksen yritysten vapaaehtoisen liikenneturvalli-suustyön tukemiseksi. Saimme myös poikkeuksellis-ta vetoapua kampanjoinnillemme, kun yksi Suomen suurimmista yritysbrändeistä, Rovion Angry Birds, lähti mukaan vapaaehtoiseen liikenneturvallisuus-työhön. Yhteistyöstä syntyi 12 tapahtuman Suoja-tie-kiertue sekä mediakampanja. Liikenneturvallisuuden esiintuominen mediassa oli iso osa työtämme. Haastatteluista, tietopyynnöis-tä, kyselyistä, radiojutuista, toimittajatapaamisista ja tiedotustilaisuuksista koostuvien henkilökohtais-ten mediakontaktien määrä pysyi vuoden aika-na edellisvuoden tasolla (830). Kartoitimme myös tavallisten kansalaisten yhteydenottojen vuosittais-ta määrää kahden kuukauden seurannalla. Tämän perusteella vastasimme vuoden aikana tuhansiin ta-vallisten tienkäyttäjien kysymyksiin ja palautteisiin. Kasvatimme sosiaalisen median painoarvoam-me laajentaen Facebook-ryhmämme seuraajien ja vaikutuksen piirin tulevien määrää moninkertaisek-si. Vuoden 2012 aikana Liikenneturva kolminker-taisti Facebook-ryhmänsä jäsenmäärän yli 10 000 keskustelijan ja kommentoijan joukoksi. Parhaim-man viikon aikana tavoitimme sosiaalisessa medias-sa yli miljoona suomalaista. Paikallisuus on merkittävä tekijä vaikuttavan lii-kennevalistuksen kannalta. Siksi hyödynsimmekin läpi vuoden aluetoimistojemme vahvaa, paikallista osaamista ja verkostoja yhteistyössä eri medioiden ja paikallisten toimijoiden kanssa. Kaikkialla Suo-messa jatkoimme tiivistä yhteistyötä Yleisradion, paikallisradioiden ja sanomalehtien kanssa. Asiakaslehtemme Liikennevilkku ilmestyi vuo-den aikana neljä kertaa. Sen kärkiteemoja olivat ennakoivan ajon koulutus, lasten ja pyöräilyn lii-kenneturvallisuus sekä ajokorttiuudistus. Suomen ainoana tieliikenteen turvallisuuteen keskittyvänä julkaisuna Liikennevilkku toimii keskustelufoorumi-na ja äänitorvena koko alalle.


VUONNA 2012 Liikenneturva sai uuden jä-senen Suomen Vanhempainliiton liittyessä Liikenneturvan 57. jäseneksi. Uusi jäsenyys

sinetöitiin yhteistyöhankkeella Loistava isä, jonka valokuvauskilpailu käynnistettiin juuri ennen isänpäi-vää. Kilpailulla haluttiin herättää aikuisia pohtimaan, miltä asenteemme ja käyttäytymisemme liikenteessä näyttävät lasten ja nuorten näkökulmasta. Jäsenyhteisömme kanssa tehty yhteistyö on hyvä tapa parantaa liikenneturvallisuutta, sillä näin hyödynnämme jäsenyhteisöjemme erityisosaamista ja kontakteja. Yhteistyön hedelminä syntyivät muun muassa rattijuopumuskampanja, rengasratsia, Au-ton päivä, Auton vapaapäivä, vanhusten viikko ja tapaturmapäivä. Tämän lisäksi tarjosimme osaa-mistamme ja asiantuntemustamme kymmenien pienempien kampanjoiden ja tapahtumien järjestä-misessä. Jäsenyhteisöjen lisäksi osallistuimme myös viran-omaisten ohjaamaan viestintäyhteistyöhön muun

muassa Eläköön-kampanjan osalta. Nuorille kohdis-tetun Eläköön-kampanjan teemoja olivat mopoilu ja vesiturvallisuus, eli vesillä ja veden äärellä liikkumi-nen, sekä päihteet. Liikenneturvallisuusalan 37. tutkijaseminaari järjestettiin huhtikuussa. Seminaarissa käsiteltiin muun muassa riskikuljettajia ja riskinottoa, tempe-ramentin vaikutusta liikennekäyttäytymiseen sekä ikäkuljettajia. Osallistuimme valtakunnalliseen Liikennerait-tiuspäivään Liikkuvan poliisin ja Liikennevakuutus-keskuksen kanssa. Kesällä olimme mukana Porin Suomi Areena-tapahtumassa, jossa korostimme väsymyksen mer-kitystä liikenneturvallisuudessa sekä järjestimme onnistuneen infotilaisuuden kesäliikenteestä pää-kaupunkiseudun kesätoimittajille. Sidosryhmille jaettiin ajankohtaista tietoa toi-minnastamme Eturengas-uutiskirjeellä kaksi kertaa toimintavuoden aikana.

Sidosryhmät ja päättäjät


2012TAM

01HEL

02MAA

03HUH

04TOU

05KES

06HEI

07ELO

08SYY

09LOK

10MAR

11JOU

12

11.1Pysy pystyssä-seminaari

23–27.1REAK- kouluttakurssi,Rovaniemi

6–10.2REAK- kouluttakurssi,Rovaniemi

17.2Särmänä Liikenteessä -tiedotustilaisuus, Vekarajärvi

Hiihtoloma Selkä menosuun-taan on taape-rolle turvallisin

12.3Turvavyö- kampanja alkaa

16.3”Hyppy” valitaan vuoden yhteis-kunnalliseksi mainokseksi

13.4Tapaturmapäivä

19.4Opettajien täydennyskoulutus- seminaari, Tampere

5–13.5 Valtakunnallinen pyöräilyviikko, Jyväskylä

21.5 Munapää-kampanja alkaa

28.5 Tyhmä saa olla muttei rattijuoppo

10.4Turvallisen ajokauden koulutusstartti moottoripyö-räilijöille

Poimintoja vuoden varrelta

13–17.5MPEAK- kouluttakurssi,Joutsa


2012TAM

01HEL

02MAA

03HUH

04TOU

05KES

06HEI

07ELO

08SYY

09LOK

10MAR

11JOU

12

Seminaarit, tapahtumat

Kampanjat Kurssit, Muut tilaisuudet

21.5 Munapää-kampanja alkaa

28.5 Tyhmä saa olla muttei rattijuoppo

14.6 Kesätoimittaja- tapahtuma

16.7 Suomi Areena: Väsymysteltta

3.9 Rengasratsia

12.9 Suojatie- kiertue alkaa (Angry birds)

27–28.9 Hyvä Ikä -messut

5.10 Varhais- kasvatus-messut

17.10 Neuvola-päivät

12.11 Ikänsä ratissa

30.7 Jokainen tie on koulutie

2-30.12 Radiokampanja Tarkkaamattomuus

5–9.11EAK- kouluttakurssi,Tampere


Lasten

liikenneturvallisuus

Alle kouluikäiset (0–5-vuotiaat)

PÄÄVASTUU pienten lasten turvallisuudesta on vanhemmilla. Liikenneturvassa tuemme ko-din, päivähoidon ja koulun liikennekasvatusta.

Teimme alle kouluikäisten lasten vanhemmille ja var-haiskasvatuksen ammattilaisten tueksi uuden Lapsi liikenteessä -esitteen. Esite havainnollistaa, miten liikennekasvatuksen voi helposti liittää osaksi arkea. Työn tueksi valmistui lapsuuden ja nuoruusiän kehi-tys- ja oppimisteorioihin sekä liikenne- ja riskikäyt-täytymisen tutkimukseen perustuva, Esko Keskisen toteuttama selvitys Lapset ja nuoret liikenteessä – kehitykselliset edellytykset ja liikenneturvallisuus. Kehitimme lapsille suunnatuista verkkoaineis-toista osallistavan Turvapupu-sivuston, johon lisä-simme talviliikenteeseen liittyvää tietoa lapsille ja

heidän vanhemmilleen. Turvapupua markkinoitiin lokakuussa Helsingissä Varhaiskasvatusmessuilla. Opettajaopiskelijoiden liikennekasvatuspereh-dytys jatkui Oulun, Jyväskylän ja Tampereen opetta-jankoulutuslaitoksilla. Neuvoloille markkinoitiin sekä Lapsi turvallisesti autossa -esitettä että Liikenneturvan palveluita lo-kakuussa Helsingissä järjestetyillä Valtakunnallisilla neuvolapäivillä. Teimme myös koulujen, päiväkotien ja neuvoloiden käyttöön turvavyö-, heijastin- ja pyö-räilykypäräaiheisia julisteita. Kouluttajat vierailivat päiväkodeissa ja kouluissa tuoden esiin heijastimen käyttöä ja näkyvyyttä lapsille tarinallisuuden ja elä-myksellisyyden keinoin. Lisäksi toimitimme kouluille ja päiväkodeille neljä sähköistä Turvauutiset-uutiskirjettä, jotka tarjoavat toimintamalleja ja ideoita opettajille siitä, miten lii-kennekasvatus on helppo ottaa osaksi koulupäivää.

15-24

15-24


Kouluikäiset (6–17-vuotiaat)

KOULUJEN alkaessa suuntasimme kampan-joinnilla huomiota suojatieturvallisuuteen. Jokainen tie on koulutie -kampanja yhdisti

perinteisen tienvarsimainonnan ja sosiaalisessa mediassa tehdyn osallistavan viestinnän. Sosiaali-sessa mediassa saimmekin yli 10 000 suomalaista jakamaan kampanjaviestiämme omalle lähipiirilleen ja ystävilleen. Jatkoimme suojatieteemaista kampanjointia 12 paikkakunnan kiertueella, jossa mukana olivat myös Angry Birds -hahmot. Kampanjaa tuettiin radio-, lehti- ja verkkomainonnalla. Näkyvän ja positiivi-sen kampanjan aikana tien päällä tavattiin tuhansia suomalaisia ja saatiin mukaan tuhansia verkkokom-mentoijia samalla kun radio- ja lehtimainonta nä-kyivät ja kuuluivat sadoissa tuhansissa suomalaisissa aamiaispöydissä. Keskitimme pyöräilykypäräkampanjointiamme toista vuotta peräkkäin teini-ikäisille, sillä siinä iässä kypärän käyttöaste laskee rajusti. Munapää-kam-panja kutsui nuoret osallistavalle kampanjasivustolle www.munapaa.fi, jonka sisältö purki kypärään liitty-viä myyttejä ja esitteli muun muassa tyylikkäitä pyö-räilykypäriä. Pyöräilykypärän käyttö oli myös aiheena Snapper Films Oy:n tuottaman Ella ja kaverit –eloku-van alussa nähtävässä Liikenneturvan spotissa. Järjestimme suuren opettajankoulutusseminaa-rin huhtikuussa Tampereella. Se oli päätös Ehyt Ry:n kanssa tehdylle yhteistyölle Liikenne hurahti verkos-

toon – ja opettajat menivät mukana. Opettajat ko-kivat seminaarin erittäin korkeatasoiseksi ja sisällöt helposti omassa työssään hyödynnettäviksi. Vuoden aikana järjestimme myös kaksi ruotsinkielistä opet-tajien täydennyskoulutuspäivää. Opettajien motivoi-minen vapaaehtoiseen liikenneturvallisuustyöhön on yhä tärkeämpää. Paikallistasolla vierailimme myös monissa yläkoulun ja ammattioppilaitoksen opetta-jille tarkoitetuissa Virkaehtosopimuksen mukainen koulutus (VESO) -päivissä. Toimitimme tilausten perusteella koulutulok-kaiden vanhemmille tarkoitettua Kirje vanhemmille -esitettä kouluihin. Lisäksi olimme mukana Man-nerheimin Lastensuojeluliiton Hyvä alku koulutielle -kampanjassa. MLL:n toteuttamassa palautekyselys-sä ekaluokkalaisten vanhemmat pitivät Liikennetur-van aineistoa tärkeänä ja arvioivat sen kampanjaan osallistuneiden yhteistyökumppaneiden aineistoista parhaaksi. Hyvä alku koulutielle -yhteistyökampanjasta saatujen hyvien tulosten perusteella käynnistimme yhteistyön Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) kanssa myös seiskaluokkalaisten vanhemmille suun-natulla suorapostituskampanjalla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Ehkäi-sevän päihdetyö Ehyt ry:n kanssa suunnittelimme nuorten vertaisoppimisen hyödyntämistä nuoriso-ohjaajien työssä. Nuoriso-ohjaajat ovat tärkeä vai-kuttamisen kanava, sillä he kohtaavat työssään paljon nuoria. Syksyn aikana osallistuimme asian tiimoilta kolmeen työpajaan. Lisäksi aloitettiin oppilastyönä kouluille tarkoite-tun sähköisen vaaranpaikkakartoitustyökalun kehit-tämisen Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa.

15-24

Kuva: LVM


Nuorten


(15–24-vuotiaat)

TAVOITIMME lähes 20 000 varusmiestä Puolus- tusvoimien ja Sotilaskotiliiton kanssa yh-teistyössä toteutetulla Särmänä liikenteessä

-koulutusmallilla. Teimme koulutusmallista toimin-tavuonna selvityksen, joka osoitti, että koulutus toimii hyvin ja koetaan tärkeäksi. Yhteistyötä vaalien järjestimme Vekaranjärven varuskunnassa lomakul-jetuksien turvavyöratsian, joka herätti kiinnostusta myös mediassa. Tuimme hanketta myös seitsemällä alueellisella koulutustilaisuudella. Särmänä liiken-teessä on merkittävin, yksittäinen nuorille suunnattu liikenneturvallisuustoimi Suomessa ja siitä on tullut kiinteä osa Puolustusvoimien liikenneturvallisuuskou-lutusta.

Osana liikenneraittiuskampanjointia jatkettiin Tyhmä saa olla -liikenneraittiuskampanjaa, jonka radiomainos syntyi nuorten toimesta Raiku-radio-mainoskilpailussa. Juhannuksena ja loppuvuodesta toteutettu kampanjointi vahvisti sosiaalista pahek-suntaa, joka liittyy päihtyneenä ajamiseen. Nuorten mopoilijoiden liikenneturvallisuus ja päihteettömyys tuli huomion kohteeksi alan yhteis-kampanjassa Eläköön. Mopoilijoiden liikennetur-vallisuus oli keskiössä myös AKK-Motorsport ry:n kanssa tekemässämme mopoilijoiden koulutusmal-lin pilottiprojektissa, jonka laajennamme vuonna 2013 valtakunnalliseksi Turvassa tiellä -kampanjak-si. Lisäksi Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa pi-

15-24

Kuva: Liikenneturva


Särmänä liikenteessä on

merkittävin, yksittäinen nuorille

suunnattu liikenneturvallisuus-

toimi Suomessa

detyt Tappomopo -taikuriesitykset kohtasivat 8000 yläkouluikäistä. Haimme uutta tarttumapintaa nuorten arkeen Nuorten Akatemian kanssa, käynnistämällä Päätä itse -hankkeen, jossa nuoret pääsevät itse mietti-mään oman liikenneturvallisuutensa kehittämistä. Liikenneturvan vuorovaikutus nuorten kanssa mah-dollistaa uusien ideoiden ja mielipiteiden saamisen sekä liikenneturvallisuuden nostamisen puheenai-heeksi nuorten parissa. Hanke jatkuu vuonna 2013 nuorten omilla projekteilla. Toteutimme lukuisissa kouluvierailuissa Enna-koitu katumus -koulutusmallia, joka hyödyntää teatterin ja draaman keinoja liikennekasvatuksessa.

Kuva: Liikenneturva

Kuva: Liikenneturva


Työikäisten


(25–64-vuotiaat)

Olemme vuosikymmenten

saatossa luoneet Suomeen vahvan

perustan ennakoivalle ajotavalle

LÄPI vuoden teimme ajotapaan, turvaväliin, turvavyöhön ja säähän liittyviä radiotietoiskuja. Radio Iskelmän liikennetiedotteiden yhteydessä

toteutimme erityisen laajan ohjelmayhteistyön. Ko-konaisvaltainen radiomainonta on yhä erinomainen väylä tavoittaa laaja joukko autoilevia, työikäisiä suomalaisia liikenteessä. Uudistimme Jalan ja pyörällä -oppaan. Opas käy läpi yleisimmät jalankulun ja pyöräilyn liiken-netilanteet ja säännöt kansankielisesti kuvien kera. Tutkimme pyöräilyn väistämissääntöjen tuntemusta ja viestimme epäkohdista pyöräilykauden alkaessa. Teimme kävelyn ja pyöräilyn säännöistä myös moni-puolisia tuotteita opettajien käyttöön. Kampanjoinnin lisäksi tarjosimme eri ajoneu-voilla räätälöityjä ennakoivan ajon koulutuksia (EAK). Olemme vuosikymmenten saatossa luoneet Suomeen vahvan perustan ennakoivalle ajotaval-le. Vuonna 2012 koko EAK-tuoteperheen ulkoinen ilme uudistettiin entistä yhteneväisemmäksi ja sel-keämmäksi. Jatkoimme henkilöautolla liikkuville tarkoitetun ennakoivan ajon koulutuksen sisällön ja materiaa-lin kokonaisuudistuksen kurssitestausta. Kurssin palautteet nousivat yli Liikenneturvalle asetetun ta-voitetason. Esittelimme ennakoivan ajotavan koulu-tusta turvallisuusalan ammattilaisille Turvallisuus- ja puolustusmessuilla Lahdessa. Toteutimme UPM:n kanssa työliikenteen turval-lisuuteen liittyvän hankkeen eri puolella Suomea. Olemalla mukana yhteiskampanjassa Eläköön Am-mattilainen-kampanjassa herättelimme tieliikenteen ammattilaisia toimimaan henkilökohtaisesti liiken-neturvallisuuden edistämiseksi. Jatkoimme vuoden 2011 lopulla aloitettua mo-toristien ennakoivan ajon koulutukseen (MPEAK) liittyvän materiaalin kokonaisuudistusta. Toteutim-me viikon mittaisen MPEAK-kouluttajakurssin ker-tomusvuoden toukokuussa Joutsassa. Myös tämän kurssin palautearviointi ylitti Liikenneturvalle asete-tun tavoitetason.

Lisäksi jatkoimme uudemman Mitä moottori-pyöräilijöiden kuolemankolareista voi oppia? -kou-lutuksen markkinointia. Järjestimme iltapäivän koulutustilaisuuden motoristitoimittajille sekä MP Arkadian jäsenille. Koulutukseen osallistui myös enduron 13-kertainen maailmanmestari Juha Salmi-nen, joka vastasi myös motoristien liikenneturvalli-suuskysymyksiin Liikenneturvan Facebook-sivuilla ajokauden kynnyksellä. Raskaan liikenteen tarpeisiin kehittämämme raskaiden ajoneuvojen ennakoivan ajon koulutus (REAK) on käytössä sekä raskaiden ajoneuvojen ajokorttien suorittamiseen tähtäävässä opetuksessa että ammattikuljettajien jatkokoulutuksessa. REAK on vakiinnuttanut paikkansa ammatillisten oppilai-tosten, kurssikeskusten ja puolustusvoimien ope-tuksessa. Aloitimme toimintavuonna koulutuksiin liitty-vän laajan materiaalin uudistamisen. Tammi-hel-mikuussa järjestimme kaksi REAK-kouluttajakurssia Rovaniemellä. Lisäksi REAK-kouluttajana toimiville järjestettiin huhtikuussa Jyväskylässä kahden päivän mittainen täydennyskoulutus. Kaikkien REAK-kou-luttajakurssien arvioinnit ylittivät Liikenneturvalle asetetun tavoitetason.

15-24


Kuva: Liikenneturva

Kuva: Liikenneturva


Iäkkäiden


(yli 65-vuotiaat)

Kuva: Liikenneturva / Sini Aarnio-Kurki

PAINOTIMME heijastinkampanjointiamme iäkkäille tielläliikkujille, sillä Liikenneturvan seurantatietojen mukaan iäkkäät käyttävät

heijastimia muuta väestöä vähemmän. Näytä loistavalta -lehtimainonta ja -ulkomainonta saivat tukea myös mainonnasta radiossa ja apteekkien Terve-TV:ssä. Jatkoimme ikäkuljettajien helppokäyttöisen, turvallisen ja ajoergonomialtaan sopivan auton valintaan keskittyneen Ikänsä ratissa -aineiston ja www.ikansaratissa.fi-verkkosivun tunnetuksi teke-mistä. Sivusto valmistui myös ruotsiksi. Esimerkiksi ajoneuvon oikea valinta voi parantaa iäkkäiden lii-kenneturvallisuutta. Markkinoimme Liikenneturvan

sähköisiä verkkopalveluja iäkkäille Hyvä Ikä 2012 -messuilla sekä iäkkäille tarkoitetuissa lehdissä. Ikäkuljettajien ajamisen oman arvioinnin avuksi tarkoitettu opas jaettiin kaikille ajokortin uusijoille Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin kautta. Päivitet-ty opas ilmestyi toimintavuoden keväällä. Liiken-neturvan aluetoimistot järjestivät lisäksi runsaasti muita, paljon mielenkiintoa herättäneitä, iäkkäille suunnattuja tapahtumia. Tammikuussa järjestetty Pysy pystyssä -kampan-jan seminaari nosti esiin kaatumisonnettomuuksien ennaltaehkäisyn keinoja. Yhteiskampanjaa tuettiin muun muassa radiomainonnalla.

15-24


Kuva: Liikenneturva / Sini Aarnio-Kurki

IKÄNSÄRATISSA

IKÄNSÄRATISSA

Liikenneturvan uusi verkko-sivusto www.ikansaratissa.fi► Tietoa helppokäyttöisistä ja turvallisista autoista.► Vinkkejä ajomukavuuden parantamiseen.► Apuvälineitä auton arviointiin.

Mittaristo

Sisäänkäynti

Säädöt

Näkyvyys

Uusi teknologia

Tavaratila

Klikkaa ja lue vinkit!


Kuntatyö

LIIKENNETURVAN toiminnan perustana on mo-nipuolinen kuntatyö, jonka kautta tavoitamme merkittävän osan kunnista ja kuntalaisista.

Monilla alueilla tukena on liikenneturvallisuustoimi-jatyö, joka jäntevöittää työtä kunnissa. Iso osa työstä tapahtuu Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten vetämissä liikenneturvallisuusryhmissä. Paikallisuus, läsnäolo ja ihmisten aito kohtaaminen ovat kunta-työmme keskiössä. Liikenneturvan tapahtuma- ja kontaktipäiväkirjaan kertyikin yli 1400 merkintää toimintavuoden aikana. Kaikkialla Suomessa yksi työmme painopisteistä on kuntien liikenneturvallisuustyön tukeminen. Osal-listuimme kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmien tekoon liikenneturvallisuusryhmien kokouksissa. Järjestimme myös monenlaista koulutusta sekä tapahtumia yhteistyössä kuntien ja eri yhteistyö-kumppaneiden kanssa. Liikenneturvan edustajat ohjasivat ja kannustivat kuntia liikenneturvallisuus-työhön päivittäin. Kunta- tai seutukuntakohtais-ten liikenneturvallisuussuunnitelmien päivitys ja toteuttaminen vaatii yhteistyötä ja ammattitaitoa. Liikenneturvan kuntatyöllä on välillisesti hyvin mer-kittävä osa kuntalaisten liikkumisen turvallisuuden edistämisessä. Yhtenä toimintamallina käymme pai-kallisissa seminaareissa läpi parhaita käytäntöjä ja opimme toisiltamme. Paikallisesti järjestimme lukuisia eri tavoin liik-kuville ja eri-ikäisille suunnattuja turvallisuustapah-tumia. Paikalliset tapahtumat ja yhteistyö aktivoivat alueiden toimijoita ja yhteisöjä liikenneturvallisuus-työhön. Tavoitteemme on kannustaa muita tahoja vapaaehtoiseen liikenneturvallisuustyöhön. Veimme turvalaiteasioita ja liikenneturvallisuus-viestiä oikeaan aikaan ja paikkaan kytkettyinä osak-si ihmisten arkea. Järjestimme keväällä runsaasti tilaisuuksia, joissa toimme esille erityisesti pyöräilyn sääntötuntemusta. Syksyllä taas kiinnitimme huo-miota polkupyörien valojen käyttöön. Alkukesällä korostimme turvavöiden merkitystä muun muassa pyörähtävän auton ja törmäysvaa’an avulla ja iltojen

pimetessä käynnistyi puolestaan heijastinkampan-jointi. Liikenneturva kohtasi ihmisiä lukuisilla messuilla ja tapahtumissa. Ihmisten arkeen osallistuminen vei Liikenneturvan mukaan niin Turvaa tenaville -suur-tapahtumaan, 112-päivään, Etnosoi!-festivaaleille kuin Lucia-kulkueeseen. Elinikäinen liikennekasvatus konkretisoitui Lii-kenneturvan aluetoimistojen kouluttaessa neu-voloiden, päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten, nuorisotoimen sekä työsuojelun henkilöstöä ja iäkkäiden kanssa toimivia. Lisäksi koulutusta saivat koululaisautonkuljettajat, liikennepuistojen työnte-kijät, toimittajat, kodinhoitajat, maahanmuuttajat, vaihto-oppilaat ja lukuisat muut liikenteen turvalli-suudesta innostuneet ryhmät.

Liikenneturvan tapahtuma-

ja kontaktipäiväkirjaan kertyikin

yli 1400 merkintää toimintavuo-

den aikana.

Kuva: Liikenneturva


Kuva: Liikenneturva


Tiedon tuotanto

Tiedontuotantoyksikkö tuottaa ja ko-koaa liikenneturvallisuuteen liittyviä aineistoja viestinnän ja koulutuksen suun-nittelun ja kohdentamisen tueksi sekä arvioi toteutettujen toimenpiteiden tulok-sellisuutta. Tutkimus- ja tilastotiedoilla pal-velemme laajasti median ja viranomaisten tarpeita liikenneturvallisuuskysymyksissä.

TutkimusLiikennekäyttäytymisen seurantatutkimukset

KERÄÄMME ja analysoimme vuosittain tietoa liikennekäyttäytymisen muutoksista. Omilla seurantamittauksillamme tarkkailemme

pyöräilykypärän, turvavyön ja heijastimen käyttöä sekä punaista päin ajamista ja kävelemistä. Hyö-dynnämme myös muun muassa Liikenneviraston nopeusmittauksia ja poliisin puhallusratsiatutkimuk-sen tietoja. Liikenneturvan turvalaitteiden käytön seurantamittaukset otettiin mukaan myös Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin kehitteillä olevaan liikenteen indikaattorijärjestelmään.

Liikenteen ilmapiiri ja muut kyselytutkimukset

Liikenneturva toteuttaa joka vuosi Liikenteen il-mapiiri –kyselytutkimuksen, joka kuvaa tavallisten kuljettajien kokemuksia liikenteestä, koettua tur-vallisuutta sekä liikenteeseen liittyviä tuntemuksia.

Keräsimme toimintavuonna kyselytutkimuksilla taustoittavaa tietoa muun muassa pyöräilyn väistä-

missääntöjen tuntemisesta, suhtautumisesta ratti-juopumukseen, mopoautoiluun ja pyöräilykypärän käyttöön sekä siitä, mitä liikenteessä pelätään ja mikä suututtaa. Hyödynnämme kerättyjä tietoja Lii-kenneturvan viestinnässä ja kampanjoinnissa. Kertomusvuoden lopulla käynnistimme nuoril-le suunnatun kyselytutkimuksen yhteistyössä TNS Gallup Oy:n kanssa. Tutkimuksella selvitetään 15-19 -vuotiaiden liikkumista ja asenteita liikenteessä. Tu-lokset valmistuvat keväällä 2013.

Muut tutkimukset

Tekemämme seurantatutkimus liikenteen riskikäyt-täytymisestä valmistui ja se esiteltiin liikennepsy-kologian kansainvälisessä kongressissa elokuussa. Lisäksi käynnistimme Helsingin yliopiston kanssa yhteistyötutkimuksen Vertaiskasvatuksen käytöstä turvallisuuskasvatuksessa (Heini Sarias). Tuloksellisuuden arvioimiseksi ja Liikenneturvan toiminnan ohjausta varten, keräsimme toiminnan tehokkuutta kuvaavia tietoja. Tässä yhteydessä ke-räsimme käyttäjäarvioita muun muassa uudiste-tuista Pidä pelivaraa ja Jalan ja pyörällä -oppaista. Samoin keräsimme jälkipalautetta opettajille vuon-na 2011 järjestetystä liikennekasvatuksesta. Liikenneturva tekee tutkimusta myös yhteis-työnä. Kertomusvuonna käynnistimme Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin kanssa kuljettajaopetus-suunnitelman uudistamiseen liittyvän seurantatut-kimuksen, jonka tulokset valmistuvat vuonna 2013. Tampereen yliopiston kanssa käynnistyi selvitys pyö-räilymäärien vaikutuksesta pyöräilyn turvallisuuteen. Tulokset valmistuvat keväällä 2013. Lisäksi Liikenneturva, Suomen Kuljetus ja Logis-tiikka SKAL ry, Rahtarit ry, Liikennevakuutuskeskus, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Liikennevirasto ja Työterveyslaitos käynnistivät yhteistyössä selvityk-sen raskaan liikenteen ajo- ja lepoaikamääräysten vaikutuksesta turvallisuuteen.


Tietopalvelu

Tietopalvelumme perusta on tiedon luotettavuus ja ajantasaisuus. Koemme, että tunnemme liikennetur-vallisuuden nykytilan, sillä päiväkohtainen onnetto-muusseurantamme sekä ketterästi kerätyt kysely- ja seurantatietomme antavat ajankohtaisen tiedon sii-tä, miten suomalaisen liikenteen pulssi sykkii. Suomen virallisen tilaston Tieliikenneonnetto-muudet 2011-vuosikirja laadittiin jälleen Tilasto-keskuksen ja Liikenneturvan yhteistyönä. Julkaisu sisältää tietoja poliisin tietoon tulleista tieliikenteen onnettomuuksista sekä niissä kuolleista ja loukkaan-tuneista henkilöistä vuonna 2011. Teimme Tilasto-keskuksen kanssa yhteistyötä myös kuukausittain julkaistavien liikenneonnettomuuksien ennakkotie-tojen tiedottamisessa. Kokoamme ja ylläpidämme Tilastokeskuksen tietokannasta laadittuja tienkäyt-täjä- ja ikäryhmäkohtaisia sekä alueellisia ja eri ai-heisiin keskittyviä tilastokatsauksia. Virallisen tilaston tietopohjaa laajennamme pelastuslaitosten resurssi- ja onnettomuustilasto-järjestelmän Pronton tiedoilla, joita hyödynnetään etenkin liikenteessä vakavasti vammautuneiden määrän arvioinnissa. Teemme yhteistyötä myös Liikennevakuutuskeskuksen kanssa ja hyödyn-nämme tutkijalautakuntien onnettomuusaineisto-ja onnettomuuksia tarkentavien tietojen lähteenä. Reaaliaikaisen onnettomuustilanteen seuraamiseksi keräsimme myös sähköisesti tietoja eri medioiden julkaisemista onnettomuusuutisoinneista.

Toimimme kansallisena tiedonkeruun koordi-naattorina Maailman terveysjärjestö WHO:n Global Status Report on Road Safety 2013 -raportin koos-tamisessa. Raportti julkaistaan vuoden 2013 alussa. Kolmannen, sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistelun yhteydessä toimimme arjen ja asumisen turvallisuuden asiantuntijaryhmässä, jonka yhtenä tehtävänä oli liikkumisen turvallisuuden paranta-minen. Sisäasianministeriö julkaisi ryhmän työstä raportin Arjen ja asumisen turvallisuuden paranta-minen. Sisäisen turvallisuuden ohjelman alatyöryh-märaportti/2012. Ylläpidämme Suomen laajinta, yksinomaan lii-kenneturvallisuuteen erikoistunutta yli 31000 ni-mekeestä koostuvaa kirjastoa. Seuraamme alan kansallista ja kansainvälistä kehitystä julkaisujen sekä verkkopalvelujen avulla. Kirjastomme palvelee alan tutkijoita, liikenneturvallisuudesta kiinnostu-neita kansalaisia ja yhteistyökumppaneita. Erilaisia tiedonhakuja tehtiin lähes päivittäin. Liikenneturvan kirjasto oli mukana myös valtakunnallisessa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Jatkoimme liikenne-turvallisuusalan historiallisen aineiston tallentamista ja digitoimista yhteistyössä auto- ja tiemuseo Mobi-lian kanssa.

Jalankulkuliikenne

Nuoret jalankulkijat Jalankulkijat MopoautoilijatPolkupyöräilijät

Kevytliikenne

HenkilöautoliikenneJoukkoliikenne

Autoliikenne


suustutkimuksesta, -ajattelusta, -suunnittelusta ja -valvonnasta sekä kuljettajien vapaaehtoisesta jat-kokoulutuksesta. Neuvottelukunta tutustui myös Liikennevakuutuskeskusta vastaavaan organisaa-tioon ja hälytysajoneuvojen kuljettajien koulutuk-seen, joka tapahtuu muun liikenteen seassa. Liikenneturvan pohjoismaisten sisarjärjestöjen edustajat kokoontuivat marraskuussa Oslossa kes-kustelemaan nuorten liikenneturvallisuuteen liitty-vistä uusimmista tutkimuksista ja suunnittelemaan tulevaa toimintaa. Liikenneturvasta osallistui tilai-suuteen Katariina Rahikainen. Kiinan liikenneturvallisuusvaltuuskunta Gansu Province Transport Department vieraili maaliskuussa Liikenneturvassa tutustumassa Liikenneturvan työ-hön. Valtuuskuntaa kiinnosti erityisesti turvalaitteet. Bulgarian apulaisliikenneministerin johtama val-tuuskunta vieraili toukokuussa tutustumassa Liiken-neturvan toimintaan. Liikenneturva erosi PRI:n (La Prévention Routìere Internationale) jäsenyydestä toimintavuo-den lopussa.

Kansainvälinen toiminta

POHJOISMAIDEN yhteistyöjärjestö NTR (Nor-diska Trafiksäkerhets Rådet) piti johtajiston kokouksen maaliskuussa Tukholmassa ja

vuosikokouksen elokuussa Kööpenhaminassa. Kokouksiin osallistui tiedottaja Lena von Knorring. Yhteyspäällikkö Heli Lintamo ja Lena von Knorring osallistuivat Trygg Trafikkin järjestämään liikennetur-vallisuuskonferenssiin huhtikuussa Oslossa. Tiedottaja Kaisa Hara ja Lena von Knorring osal-listuivat NTR:n nuorisotyöryhmän kokoukseen kesä-kuussa Kööpenhaminassa. Suunnittelija Petri Jääskeläinen osallistui Pohjois-maiden tie- ja liikennefoorumin liikenneturvallisuus-jaoston toimintakauden päätöstapahtumaan sekä Via Nordica-konferenssiin kesäkuussa Reykjavikissa. Tylosand / MHF - liikenneturvallisuusseminaa-riin syyskuussa Halmstadissa osallistuivat toimitus-johtaja Anna-Liisa Tarvainen, yhteyspäällikkö Heli Lintamo sekä toimitusjohtajan assistentti Sisko Väy-rynen-Hämäläinen. Seminaarin keskeisenä aiheena oli pyöräilyturvallisuus. ETSC (European Transport Safety Council) piti Safe and Sober -seminaarin maaliskuussa Helsin-gissä. Petri Jääskeläinen piti tilaisuudessa esityksen rattijuopumustilanteesta ja liikenneturvallisuuskam-panjoinnista. Tiedottaja Pasi Anteroinen osallistui ETSC:n PIN-raportin julkistamistilaisuuteen sekä Main Councilin tapaamiseen marraskuussa Bresci-assa. Yhteyspäällikkö Tuula Taskinen osallistui Suo-men edustajana Serbian liikenneturvallisuuskon-ferenssiin huhtikuussa Donji Milanovacissa. Hän piti esityksen aiheesta Local Traffic Safety Work in Finland. Suomen Pietarin pääkonsulaatti kutsui Liikenne-turvan edustajan syyskuussa Anitshovin palatsissa järjestettyyn Eurooppa-päivän tapahtumaan. Suun-nittelija Katariina Rahikainen osallistui tilaisuuteen ja piti esityksen pyöräilystä ja liikenneturvallisuudesta. Tiedotusalan neuvottelukunta teki opinto-matkan Englantiin syyskuussa. Matkalla saatiin monipuolinen kuva brittiläisestä liikenneturvalli-


Liikenneturvallisuusalan

ansiomitalit

LIIKENNEMINISTERI Merja Kyllönen myönsi Liikenneturvan hallituksen esityksestä liikenne-turvallisuusalan ansiomitalit 11 alalla ansioitu-

neelle henkilölle. Mitalit luovutettiin 30.5.2012 pide-tyssä lounastilaisuudessa Helsingissä. Mitalin saivat seuraavat henkilöt: liikenneturvallisuussuunnittelija Aila Alahuhtala, päätoimittaja Velimatti Honkanen, kunnossapitopäällikkö Heikki Ikonen, kapteeni evp. Markku Kallatsa, lääninoikeuslääkäri Jarmo Lipasti, kehitysjohtaja Pasi Pellikka, ylikomisario Simo Pukkila, toimitusjohtaja Lasse Säynäjoki, aluepäällikkö Reijo Tarkiainen, vanhempi konstaapeli Martti Väänänen ja insinööri, tekninen johtaja Antti Westersund.

Kuva: Liikenneturva



Henkilöstö

Yleistä

HENKILÖSTÖHALLINNON ohjaavat arvot ovat: turvallisuus ensin, asiantuntijuus ja yhteistyö. Pääsanomamme on: asiantuntijuutemme

syntyy yhdessä. Liikenneturvan uuteen henkilöstöstrategiaan on määritelty Liikenneturvan tavoitteet, periaatteet ja menettelytavat, joita noudatamme Liikenneturvan henkilöstöasioiden hoidossa ja joilla lisäämme Lii-kenneturvan tehokkuutta, luotettavuutta ja henki-löstön viihtyvyyttä. Työsuojelun uusi toimintaohjelma vuodelle 2013 valmistui kesäkuussa. Ohjelma jatkaa kerto-musvuonna aloitettua aluetoimistojen työpaikkasel-vitysten loppuunsaattamista, pelastussuunnitelmien tekoa yhdessä taloyhtiöiden kanssa ja ajantasais-ten turvallisuuskansioiden laadintaa. Muita asioita vuoden 2012 tapaan ovat sairauspoissaolot, työ-terveyshuollon kustannukset, työterveyshuollon toimintasuunnitelman seuranta, työtapaturmat, työilmapiirikysely, työhön liittyvien riskien arviointi sekä henkilöstöltä tulevat palautteiden ja aloittei-den käsittely. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma vuosille 2013 - 2015 valmistui marraskuussa. Toimintasuun-nitelma painottaa varhaisen tuen ohjelmaa, jonka merkitys arjen käytännöissä käytiin läpi koko hen-kilökunnan kesken syksyn henkilöstöpäivien yhtey-dessä. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan sisältyvä, uusi Liikenneturvan päihdeohjelma nou-dattaa Suomen Terveystalo Oy:n ja työmarkkinajär-jestöjen suosittelemaa hoitoonohjausmallia. Kehityskeskustelut pidettiin henkilökunnalle tammi-maaliskuun aikana. Esimiehet osallistuivat syksyn aikana suoritusarviointivalmennukseen. Uu-distetun palkkausjärjestelmän rakennemuutokset tulevat päätökseen vuoden 2013 aikana, kun suori-tusarvioinnit toteutetaan osana kehityskeskusteluja.

Henkilöstön määrä ja rakenne

Liikenneturvan henkilöstön määrä toimintavuoden lopussa oli 47 henkilöä. Aluetoimistoissa oli yh-teensä 19 henkilöä ja keskustoimistossa 28. Hen-kilötyövuosien määrä oli 45. Henkilötyövuosien määrällä tarkoitetaan säännölliseen normaaliin työ-aikaan suhteutettua henkilötyövuosien yhteismää-rää. Määräaikaisia työsuhteita oli vuoden lopussa kolme ja osa-aikatyössä oli yksi työntekijä. Liikenneturvan henkilöstöstä naisia oli 57,4 ja miehiä 42,6 prosenttia. Henkilöstön keski-ikä oli 46,9 vuotta; naisten 46,4 ja miesten 47,5 vuotta. Liikenneturvan koulutustasoindeksi oli 5,6 vuoden lopussa asteikolla yhdestä kahdeksaan. Korkea-koulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneiden osuus koko henkilöstöstä oli 60 prosenttia. Liikenneturvaan tuli toimintavuoden aikana kuusi uutta henkilöä vakinaiseen tai määräaikaiseen työsuhteeseen. Vanhuuseläkkeelle jäi yksi henkilö. Eläkkeelle siirtymisten yhteydessä on koettu tär-keäksi varmistaa osaamisen siirtyminen rekrytoita-ville henkilöille.

Työhyvinvointi ja työterveyshuolto

Työhyvinvointikyselyllä tiedusteltiin edellisen vuo-den tavoin määrällisestä työkuormituksesta, vai-kutusmahdollisuuksista, työn palkitsevuudesta, yhteisöllisyydestä, oikeudenmukaisuudesta ja arvo-jen yhteensopivuudesta. Kyselyssä käytetyn Areas of Worklife Survey (AWLS) -menetelmän perusteella ei voida antaa yhtä työhyvinvoinnin arvoa. Mutta jos edellä mainituista työelämän keskeisistä alueista


lasketaan keskiarvo, Liikenneturvan henkilöstökyse-lyn tulokseksi asteikolla yhdestä viiteen tulee 3,68 (vuonna 2011 3,61), kun normiaineiston vastaava luku on 3,39. Kyselyn vastausprosentti oli 82. Kaikki koko taloa kuvaavat yleiset tekijät olivat kyselyssä joko paremmalla tai samalla, hyvällä tasol-la kuin edellisenä vuonna. Vaikutusmahdollisuudet ja organisaation arvojen ja omien arvojen yhteenso-pivuus saavat normiarvoja selvästi korkeammat ar-viot. Liikenneturvassa työn määrä ja kuormittavuus on normiaineiston tasolla. Työn palkitsevuuden kokemus edellismittaukseen verrattuna on kohon-nut samoin kuin yhteisöllisyys. Kokemus oikeuden-mukaisuudesta oli vuonna 2012 yli normitason. Tärkeimmät kehittämisalueet ovat johtaminen ja esimiestyö, töiden organisointi ja suunnittelu sekä yhteistyö. Seuraavina ryhminä tulevat henkilöstön kehittäminen ja työn arvostus, joihin jatkossa tul-laan panostamaan. Henkilöstön työterveyshuollosta vastaa Suomen Terveystalo Oy. Liikenneturva tarjoaa henkilöstölle la-kisääteisen työterveyshuollon ja työehtosopimuksin sovitun sairaanhoidon yleis- ja erikoislääkäritasoisine palveluineen. Työterveyshuollon toimintasuunnitel-man mukaisesti kutsutaan niin sanottuihin ikätar-kastuksiin kaikki alle 50-vuotta täyttäneet viiden, 50 - 60-vuotiaat kolmen ja 60-vuotta täyttäneet yhden vuoden välein. Liikenneturvassa on käytössä työhöntulotarkastus kaikille uusille, Liikenneturvaan vakinaiseen tai vähintään puolen vuoden pituiseen määräaikaiseen työsuhteeseen tuleville henkilöille. Sairauspäiviä vuonna 2012 oli yhteensä 288. Sairauspäivien määrä henkilötyövuotta kohden oli 6,4 päivää. Lukumääräisesti eniten oli 1-3 päivän sairaustapauksia. Työtapaturmatapauksia ei ollut. Aluehallintoviraston työsuojelutarkastukset teh-tiin Kuopiossa ja Mikkelissä. Tarkastuksessa ainoa esille tullut asia oli asiakasväkivallan uhka, johon liittyvät toimintaohjeet täydennetään työsuojeluoh-jelmaan vuonna 2013.

Aluetoimistojen työpaikkaselvitykset painottuivat työolojen terveydellisten riskien pienentämiseen. Liikenneturvassa työsuojelun päämääränä on saada henkisesti ja fyysisesti terveelliset ja turvalliset työs-kentelyolosuhteet koko henkilöstölle. Liikenneturva tukee myös omaehtoista liikuntaa.

Henkilöstön kehittäminen ja koulutus

Liikenneturvassa toimii työryhmä, joka suunnittelee ja toteuttaa henkilöstölle virkistysohjelmaa. Virkis-tyspäivää vietettiin toukokuussa kulttuurin ja liikun-nan parissa. Lokakuussa oli mahdollisuus käydä teatterissa. Marraskuun koulutuspäivillä oli ohjelmassa var-haista tukea koskevat tietoiskut ja luento kuljettajien kasvavista riskitekijöistä. Henkilökunnasta 14 osal-listui keväällä järjestettyyn ensiavun peruskurssiin. Kaiken kaikkiaan Liikenneturvan koulutuspa-nostus oli viisi työpäivää henkilötyövuotta kohti ja 96 prosenttia henkilöstöstä osallistui koulutukseen. Lisäksi työnantaja tukee henkilöstön omaehtoista opiskelua.

Työvoimakustannukset

Liikenneturvan henkilöstömenot vuonna 2012 oli-vat yhteensä 3,06 miljoonaa euroa. Henkilöstöme-noista 2,43 miljoonaa euroa käytettiin palkkoihin ja palkkioihin sekä 0,63 miljoonaa euroa henkilö-sivukuluihin. Henkilösivukuluista käytettiin koulu-tukseen 29 185 €, työterveyshuoltoon 23 293 € ja virkistys- ja harrastustoimintaan 12 705 € loppu-kulujen jakautuessa sosiaaliturvaan ja muihin hen-kilöstömenoihin. Henkilöstömenot olivat 48,8 % toiminnan kuluista.

Kuva: Liikenneturva


LausunnotLiikenne- ja viestintäministeriölle

z luonnoksesta hallituksen esitykseksi edus-kunnalle laiksi ajokorttilain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

z luonnoksesta 6.3.2012 valtioneuvoston liiken-nepoliittiseksi selonteoksi eduskunnalle 2012

z liikenneonnettomuuksien vakavuuden tilastoin-nin kehittämisestä (KUUVA-tutkimus)

z luonnoksesta hallituksen esitykseksi ajoneuvo-jen katsastus- ja yksittäishyväksyntätehtävien järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi

z asetausehdotuksista liittyen lakiin ajokorttilain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 144/2012 VP)

z ehdotuksesta liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi autojen ja perävaunujen rakentees-ta ja varusteista annetun asetuksen muuttami-sesta

z luonnoksesta strategiaksi raskaiden tavarakulje-tusajoneuvojen mitoista ja massoista

z maantielain muuttamista koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta

z liikenne- ja viestintäministeriön asetusehdotuk-sesta erikoiskuljetusajoneuvoista ja erikoiskulje-tusten suorittamisesta

Sisäasiainministeriölle

z poliisin hallintorakenteen kehittämisestä z luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi polii-

sin hallinnosta annetun lain muuttamisesta ja eräistä siihen liittyvistä laeista

z iäkkäiden turvallisuutta koskevista julkaisuista: Turvallinen elämä ikääntyneille. Toimintaohjel-ma ikääntyneiden turvallisuuden parantami-seksi. SM julkaisu 19/2011 ja Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen, OM julkaisu 41/2011.

Valtioneuvoston kanslialle

z ehdotuksesta fuusioida Ilmatieteen laitos ja Suomen ympäristökeskus Ympäristön tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi

Liikennevirastolle

z standardiehdotuksesta ISO7FDIS 39001 Road Traffic Safety (RTS) Management Systems

Rajavartiolaitokselle

z arviointimuistiosta rajavartiolain-säädännön muutostarpeista

Onnettomuustutkintakeskukselle

z luonnoksesta teematutkinta tasoristeysonnetto-muuksista

Eduskunnan liikenne- ja viestintä- valiokunnalle

z valtioneuvoston liikennepoliittisesta selonteosta eduskunnalle, VNS 2/2012 vp Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä

z hallituksen esityksestä HE 39/2012 vp eduskunnalle laiksi maantielain muuttamisesta

z asiasta LIO 11/2012 vp liikenneturvallisuus ja liikennevalvonta

z hallituksen esityksestä HE 144/2012 vp edus-kunnalle laeiksi ajokorttilain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta


Hallinto- ja muut toimielimet

LIIKENNETURVA on julkisoikeudellinen yhdistys, joka toimii valtakunnallisena liikenneturvalli-suustyön keskusjärjestönä (Laki Liikennetur-

vasta N:o 278/2003). Sen päättäviä toimielimiä ovat keskusjärjestön kokous ja hallitus. Johtoryhmä on toimitusjohtajan neuvoa-antava toimielin. Liiken-neturvassa toimivat lisäksi hallituksen nimeämät tiedotusalan neuvottelukunta, kävelyn ja pyöräilyn neuvottelukunta sekä palkitsemistoimikunta. Keskusjärjestön kokous kokoontui kaksi kertaa; toukokuussa oli kevätkokous ja joulukuussa syys-kokous. Varsinaisten kokousasioiden ohella kevät-kokouksessa tutkimuspäällikkö Juha Valtonen piti esityksen tieliikenneturvallisuuden tilastoinnista. Syyskokouksessa koulutuspäällikkö Antero Lammi

piti esityksen koulujen liikennekasvatuksesta sekä opettajien täydennyskoulutushankkeesta. Hallitus kokoontui neljä kertaa. Maakun-takokous pidettiin elokuussa Rovaniemellä. Yhteyspäällikkö Petri Niska kertoi hallitukselle Lapin liikenneturvallisuustyöstä ja tilanteesta ja aluepääl-likkö Rainer Kinisjärvi esitteli Liikenneturvan kun-tatyötä. Kokouksen jälkeen käytiin tutustumassa moottorikelkkatehdas BRP Finland Oy:öön ja Kult-tuuritalo Korundiin. Johtoryhmä piti toimintavuoden aikana yksi-toista kokousta. Palkitsemistoimikunta kokoontui yhden kerran. Tiedotusalan neuvottelukunta ko-koontui viisi ja kävelyn ja pyöräilyn neuvottelukunta niin ikään viisi kertaa.


Hallitus

Puheenjohtaja

Kansanedustaja

Martti Korhonen

Jäsen Varajäsen Edustaa

LiikenneneuvosKimmo Kiiski

Neuvotteleva virkamiesMerja Vahva

Liikenne- ja viestintäministeriö

OpetusneuvosJukka Lehtinen

HallitusneuvosMerja Leinonen

Opetus- ja kulttuuriministeriö

PoliisitarkastajaJari Pajunen

PoliisitarkastajaSeppo Sivula

Sisäasiainministeriö

Neuvotteleva virkamiesMerja Söderholm

HallitussihteeriVirva Walo

Sosiaali- ja terveysministeriö

ToimitusjohtajaUlla Niku-Koskinen

TiedotuspäällikköVeikko T. Valkonen

Vakuutusala ja liikennevakuutus-yhtiöt

TyösuojelusihteeriPasi Ritokoski

SihteeriHarri Pasanen

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

ProfessoriTimo Tervo

DosenttiAarne Kivioja

Suomen Lääkäriliitto/Liikennelääketiede

ToimitusjohtajaIiro Lehtonen

ViestintäpäällikköSaara Remes

Moottoriliikenteen Keskusjärjestö/ Ammattiliikenne

LiikenneinsinööriSilja Siltala

Yhdyskuntatekniikan asiantuntijaMarika Kämppi

Suomen Kuntaliitto

ToiminnanjohtajaPasi Perhoniemi

ToimitusjohtajaKaija Savolainen

Moottoriliikenteen Keskusjärjestö/Yksityisautoilu

ToimittajaOlli Orkoneva

DI, PDMatti Kosola

Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö ry/ Suomen Liikenneliitto SuLi ry

1. varapuheenjohtajatoimitusjohtajaUlla Niku-Koskinen

2. varapuheenjohtajaliikenneneuvosKimmo Kiiski

henkilöstön edustajaaluepäällikköSatu Tuomikoski

henkilöstön varaedustajayhteyspäällikköAntero Aho

sihteeritoimitusjohtajan assistenttiSisko Väyrynen-Hämäläinen


JohtoryhmäPuheenjohtaja

Toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen

Jäsenet

Tutkimuspäällikkö Sirpa Rajalin (25.3. saakka)

Tutkimuspäällikkö Juha Valtonen (26.3. alkaen)

Viestintäpäällikkö Kare OjaniemiHallintopäällikkö Visa Reinikainen Koulutuspäällikkö Antero LammiAluepäällikkö Rainer KinisjärviTiedottaja Kaisa Hara, henkilöstön edustajaKoulutusohjaaja Olli Lehto, henkilöstön varaedustaja

Sihteeri

Toimitusjohtajan assistentti Sisko Väyrynen-Hämäläinen

Tiedotusalan neuvottelukuntaPuheenjohtaja

Toimittaja Kari Pitkänen, Laatutekstit Kari Pitkänen Oy

Jäsenet

Tiedotuspäällikkö Veikko T. Valkonen, Liikennevakuutuskeskus Liikennetoimittaja Matti Heikura, KalevaToimittaja Tommi Lempinen, IltasanomatToimittaja Jaana Ahtiainen, Radio NovaRedaktör Dan Kronqvist, HufvudstadsbladetToimittaja Pentti J. Rönkkö, IltalehtiViestintäjohtaja Nina Nizovsky, Suomen Taksiliitto ry Tutkija, dosentti Esko Keskinen, Turun yliopisto

Sihteeri

Viestintäpäällikkö Kare Ojaniemi, Liikenneturva

PalkitsemistoimikuntaPuheenjohtaja

Toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen

Jäsenet

Liikenneturvallisuuspäällikkö Auli Forsberg, LiikennevirastoLiikenneturvallisuusjohtaja Pekka Sulander, Liikennevakuutuskeskus/VALTFreelancetoimittaja Ilpo MattilaPuheenjohtaja Kimmo Puntti, Rahtarit ryLiikkuvan poliisin päällikkö Kari Rantala, Liikkuva poliisi

Sihteeri

Toimitusjohtajan assistentti Sisko Väyrynen-Hämäläinen

Kävelyn ja pyöräilyn neuvottelukuntaPuheenjohtaja

Toimistopäällikkö Leena Silfverberg, Helsingin kaupunki

Jäsenet

Neuvotteleva virkamies Katariina Myllärniemi, Liikenne- ja viestintäministeriöSales Manager Jutta Behm, Coreplast OyToimitusjohtaja Susanna Blomqvist, Saintex OySuutarimestari Hannu Heiskanen, Taitavat Suutarit ryKehittämispäällikkö Satu Pajala, Terveyden ja hyvinvoinnin laitosMateriaalijohtaja Raimo Tihveräinen, Epsira OyToimitusjohtaja Jari Elamo, Helkama Velox OyToiminnanjohtaja Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto Toimittaja Harri Oksanen, YLEYlikomisario Pekka Höök, Helsingin poliisilaitosLiikenneinsinööri Kimmo Kiuru, Hyvinkään kaupunkiToimittaja Olli Orkoneva, Liikenneturvan hallituksen edustaja


Liikenneturvan edustajat

Turvallisuusinsinööri Ari-Pekka Elovaara Tiedottaja Kaisa Hara

Sihteeri

Yhteyspäällikkö Varpu Tavaststjerna

Jäsenyydet

Liikenneturva oli jäsenenä seuraavissa yhteisöissä:

z Nordiska Trafiksäkerhetsrådet (NTR) z La Prévention Routière Internationale (PRI) z European Transport Safety Council (ETSC) z Pohjoismaiden Tieteknillisen Liiton Suomen-osasto z Aikakauslehtien Liitto z Mainostajien Liitto z Mobilia säätiö

JäsenyhteisötToimintavuoden aikana liittyi kolme uutta jäsentä ja erosi kaksi. Jäseniä yhteensä 57.

1. Aivovammaliitto ry2. A-Katsastus Oy3. Aktia Skadeförsäkring Ab4. AKK-Motorsport ry 5. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry6. Autoalan Keskusliitto ry7. Autojoukkokiltojen Liitto ry8. Autokatsastusmiesten Yhdistys ry9. Autoliikenteen Työnantajaliitto ry10. Autoliitto ry11. Autonrengasliitto ry 12. Autotuojat ry 13. Autovahinkokeskus Oy14. A-Vakuutus Oy15. Ehkäisevä Päihdetyö EHYT ry16. Eläkkeensaajien Keskusliitto 17. If Vahinkovakuutusyhtiö Oy18. Invalidiliitto ry19. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia20. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola21. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva22. K1 Katsastajat Oy23. Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö – Tra-

fikpolitiska föreningen Majoritet r.y.24. Liikennevakuutuskeskus

25. Linja-autoliitto ry26. Lähivakuutus Keskinäinen Yhtiö27. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry28. Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry29. Moottoripyöräkerho 69 ry30. Mönkkärit ry31. Nykterhetsförbundet Hälsa och Trafik rf.32. Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö33. Pohjola Vakuutus Oy34. Rahtarit ry35. SF-Caravan ry36. Suomen Autokoululiitto ry37. Suomen Autoteknillinen Liitto ry38. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry 39. Suomen Kuntaliitto ry40. Suomen Liikenneliitto SuLi ry41. Suomen Logistiikkayhdistys ry42. Suomen Lääkäriliitto - Finlands Läkarförbund ry43. Suomen Moottoriliitto - Finlands Motorförbund44. Suomen Motoristit ry45. Suomen Paikallisliikenneliitto - Fin-

lands Lokaltrafikförbund ry46. Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry47. Suomen Taksiliitto ry48. Suomen Tiepalvelumiehet STM ry49. Suomen Tiepalvelumies Liitto ry50. Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry51. Suomen Vanhempainliitto ry52. Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC53. Tilausajokuljettajat ry54. Työsuojelupäälliköt ry55. Työväen Sivistysliitto TSL ry56. Yksityisten Katsastustoimipaikkojen Liitto ry 57. Ålands Ömsesidiga Försäkringsbolag


Henkilökunta

Keskustoimisto

Tarvainen Anna-Liisa, toimitusjohtaja Väyrynen-Hämäläinen Sisko, toimitusjohtajan assistenttiAarnio-Kurki Sini, sihteeri Anteroinen Pasi, tiedottaja Antinaho Anne, taloussihteeriElovaara Ari-Pekka, turvallisuusinsinööri Hara Kaisa, tiedottaja Hedberg Nina, tiedottaja (13.8. alkaen)

Hämäläinen Tarja, tiedotusavustaja Itkonen Toni, graafinen suunnittelija (29.10. alkaen)

Jääskeläinen Petri, suunnittelijaKahilainen Juho, tiedottaja (2.5. saakka, isäkuukausi 9.1.-12.2.)

Karesto Lauri, graafinen suunnittelija (15.3.-31.10.)

Karvinen Salla, tutkimusassistentti (30.4. saakka)

von Knorring Lena, tiedottaja Lammi Antero, koulutuspäällikkö Loikkanen Laura, suunnittelijaLorentz Johanna, varastonhoitajaMannila-Nieminen Eila, toimistosihteeriMäkilä Katja, informaatikko Ojaniemi Kare, viestintäpäällikkö Piirainen Marjaana, tiedotusavustaja Pöysti Leena, suunnittelija Rahikainen Katariina, suunnittelija (1.8. alkaen)

Rajalin Sirpa, tutkimuspäällikkö (30.6. saakka)

Reinikainen Visa, hallintopäällikköRuohonen Lassi, ict-järjestelmäasiantuntija Schrey Aulikki, suunnittelija (vuorotteluvapaalla 1.8. alkaen)

Tanskanen Kaisa, graafinen suunnittelija (äitiys- ja vanhem-

painvapaalla 30.6.saakka ja 20.12. alkaen, hoitovapaalla 10.9.-19.12.)

Tervo-Hiltula Peppi, suunnittelija (1.4. alkaen, äitiys- ja

vanhempainvapaalla 27.10. alkaen)

Tuomela Nina, graafinen suunnittelija (14.7. saakka,

äitiysvapaalla 16.3.-14.7.)

Valtonen Juha, tutkimuspäällikkö (19.3. alkaen)

Vuoristo Toni, koulutusohjaaja

Aluetoimistot

HelsinkiLehto Olli, koulutusohjaaja Tavaststjerna Varpu, yhteyspäällikkö

KouvolaHinkkanen Anna-Maija, yhteyspäällikkö

LahtiTuomikoski Satu, aluepäällikkö

TurkuAho Antero, yhteyspäällikkö Aho Esa, koulutusohjaaja

TampereJoki Matti, suunnittelija

JyväskyläPiippa Leena, aluepäällikkö Rossi Tomi, koulutusohjaaja

VaasaLintamo Heli, yhteyspäällikkö

KuopioKorhonen Tarja, koulutusohjaaja Taskinen Tuula, yhteyspäällikkö

JoensuuSiintomaa Marja, yhteyspäällikkö

MikkeliKarvonen Eini, koulutusohjaaja (31.10. saakka), yhteyspäällikkö (1.11. alkaen)Tarkiainen Reijo, aluepäällikkö

OuluKalmakoski Eero, yhteyspäällikköKinisjärvi Rainer, aluepäällikkö

RovaniemiNiska Petri, yhteyspäällikköTervo Pentti, koulutusohjaaja


lutehtävissä seitsemän henkilöä. Määräaikaisessa työsuhteessa oli tilikauden aikana keskimäärin kol-me henkilöä. Uusi taloussääntö on ollut voimassa taloushal-linnossa vuoden 2012 alusta. Samassa yhteydessä uudistimme myös laskuntarkastuksen ja -hyväksy-misen prosessit sekä luottokorttipolitiikan. Koko Lii-kenneturvan henkilöstö kävi tilivuoden aikana läpi talouskoulutuksen ja sai opastusta ja tukea laskujen käsittelyyn ja uusien ohjeiden soveltamiseen. Talou-den läpinäkyvyys, avoimuus ja tehostaminen ovat olleet kehittämisen kulmakiviä.

Tase Käyttöomaisuuden määrä 31.12.2012 oli 3 554 000,63 euroa. Käyttöomaisuus muodostuu lähes yksinomaan toimitilojen hallintaan oikeuttavi-en osakkeiden kirjanpitoarvosta. Liikenneturvalla ei ole tällä hetkellä pitkäaikaista velkaa. Taseen rahoitusasema pysyi vakaana ja tase oli loppusummaltaan 4 343 238,09 euroa. Talousarvio toteutui varsinaisen toiminnan osal-ta 100 % ja toiminta toteutui talousraamien ja suunnitelmien mukaisesti.

Talous

Talousarvion toteutuminen 2012,

euroa ( netto )

Tuotot ja kulut

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN päätöksen nojalla Liikenneturva sai toiminnan rahoitta-miseksi varoja vuoden 2012 liikennevakuutus-

maksuihin sisältyvästä liikenneturvallisuusmaksu-osuudesta 6 130 000 euroa. Lisäystä edelliseen vuoteen ver-rattuna oli 180 000 euroa (3,0 %). Muut tuotot yh-teensä 184 976,84 euroa ovat kertyneet myynti-, kurssi-, yhteistyöhanketuottojen ja toiminta-avus-tuksen lisäksi jäsenmaksu-, vuokra-, korko-, osin-ko- ja sekalaisista tuotoista. Tilikauden tuotot olivat yhteensä 6 314 976,84 euroa. Toiminnasta aiheutui kuluja 6 280 081,58 eu-roa. Kuluista 5 322 120,10 euroa aiheutui hankkeis-ta, 957 570,98 euroa johtotehtävistä ja toimintaa tukevista peruspalveluista sekä 390,50 euroa rahoi-tuskuluista. Edellä oleviin kuluihin sisältyy palkkoja ja palkkioita 2 427 845,21 euroa sekä henkilösivu-kuluja 636 473,50 euroa. Tilikauden ylijäämä on 34 895,26 euroa. Vakinaisesta henkilöstöstä hankkeissa toimi keskimäärin 37 henkilöä sekä johto- ja peruspalve-

0

Kampanjat

Turvallisuusviestintä

Liikennekasvatus

Kuljettajien jatkokoulutus

Alueellinen liikenneturvallisuustyö

Tiedontuotanto

Johto

Toimisto

Yhteensä

Toteutunut Talousarvio

100 000

200 000

300 000

400 000

500 000

600 000

700 000


Tilinpäätös

1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2011

VARSINAINEN TOIMINTA

Tuotot 177 918,74 319 643,68

Kulut

Henkilöstökulut -3 064 318,71 -3 212 165,84

Muut kulut -3 215 372,37 -3 175 094,91

Kulut yhteensä -6 279 691,08 -6 387 260,75

KULUJÄÄMÄ -6 101 772,34 -6 067 617,07

VARAINHANKINTA

Tuotot 5 600,00 5 520,00

KULUJÄÄMÄ -6 096 172,34 -6 062 097,07

SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA

Tuotot 1 458,10 10 349,77

Kulut - 390,50 -1 324,27

SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA YHTEENSÄ 1 067,60 9 025,50

KULUJÄÄMÄ -6 095 104,74 -6 053 071,57

YLEISAVUSTUKSET

Liikenneturvallisuusmaksut 6 130 000,00 5 950 000,00

TILIKAUDEN ALI-/YLIJÄÄMÄ 34 895,26 -103 071,57

TULOSLASKELMA


VASTAAVAA 31.12.2012 31.12.2011

PYSYVÄT VASTAAVAT

Käyttöomaisuus

Osakkeet ja osuudet 3 554 000,63 3 536 323,36

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Saamiset

Myyntisaamiset 631,20 61 754,44

Siirtosaamiset 62 469,76 28 959,37

Muut saamiset 4 936,50 4 425,00

Saamiset yhteensä 68 037,46 95 138,81

Rahat ja pankkisaamiset 721 200,00 704 060,46

VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 789 237,46 799 199,27

4 343 238,09 4 335 522,63

VASTATTAVAA 31.12.2012 31.12.2011

OMA PÄÄOMA

Toimitilojen hankintarahasto 2 572 251,15 2 572 251,15

Edellisten tilikausien ylijäämä 870 331,14 973 402,71

Tilikauden yli-/alijäämä 34 895,26 -103 071,57

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 3 477 477,55 3 442 582,29

VIERAS PÄÄOMA

Lyhytaikainen

Saadut ennakot 0,00 95 975,00

Ostovelat 263 476,19 205 057,91

Siirtovelat 602 284,35 591 907,43

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 865 760,54 892 940,34

4 343 238,09 4 335 522,63

Tase


TILINPÄÄTÖSMERKINTÄSuoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 5. huhtkuuta 2013

Asko VuorenalustaKHT

Klaus KrokforsJHTT, CFE


Tilintarkastuskertomus


Rapport från verkställande

direktör

Trafiksäkerheten syntes och hördes – flera fakto-rer bidrog till den positiva säkerhetsutvecklingen

2012 var det säkraste året i vägtrafiken i Finland sedan 1942. Antalet döda och ska-dade i trafiken minskade jämfört med åren innan. Även antalet allvarligt skadade mins-kade tydligt. Den positiva trenden märks inom flera delområden. Säkerheten för mo-pedister och motorcyklister förbättrades, li-kaså för fotgängare. Dessutom skedde färre olyckor relaterade till rattonykterhet. Utveck-lingen av säkerheten är ett bevis på ett mål-medvetet och mångsidigt arbete utfört av flera aktörer samtidigt och mot samma mål.

TRAFIKSKYDDET lyckades med arbetet för sin del. Vi deltog i den riksomfattande planerin-gen och genomförandet av trafiksäkerhetsar-

betet. Med sin egen verksamhet har Trafikskyddet varit med och genomfört den nya trafikpolitiken enligt kommunikationsministeriets riktlinjer. I verksamhetsplanen hade arbetet med med-lemssamfunden valts som ett prioriteringsområde. Som en riksomfattande centralorganisation lycka-des Trafikskyddet igen samla aktörer från flera olika områden till säkerhetsarbete inom vägtrafiken. Vi stödde våra medlemmar genom att producera oli-ka typer av material och handlingsmallar. Finlands Föräldraförbund rf blev medlem hos oss i början av verksamhetsåret. Trafikskyddet deltog i utveck-landet av trafiksäkerhetskampanjen Turvassa tiellä (Trygg på vägen) för elever i årskurserna 7–9 under ledning av AKK-Motorsport, det nationella gren-förbundet för bilsport.Tillsammans med Nuorten

Akatemia skapade vi projektet Bestäm själv som är starten till tiotals trafiksäkerhetsrelaterade projekt som drivs av ungdomarna själva. Vi fortsatte med vårt aktiva arbete i kommuner-na. Bara fem procent av finländarna bor i kommuner där Trafikskyddet inte hade någon verksamhet alls. Lokalt arbete är ett av de viktigaste uppdrag som Trafikskyddets regionala kontor har. Trafikskyddet var en efterfrågad samarbetspartner i kommuner-nas olika uppgifter och i fråga om trafiksäkerheten för olika åldersgrupper.



Ett lyckat exempel på företagssamarbete är Ro-vio som ville inleda ett frivilligt trafiksäkerhetsarbete tillsammans med Trafikskyddet. Vi arrangerade en gemensam kampanj för övergångsställen där Trafik-skyddet och Angry Birds-karaktärerna åkte runt till 12 orter för att förklara vad som är gott beteende vid övergångsställen. Vi har förtjänat vår plats som en tillförlitlig infor-mationsproducent. Den stora mängden mediakon-takter baseras på korrekt och aktuell information. Vi gav närmare tusen intervjuer, gav en bakgrund till trafikteman i media och deltog i även omfattande artikelserier. I början av året var det mest uppmärk-sammade ämnet inom trafiksäkerhet förebyggande av rattonykterheten. Ämnet blev högaktuellt i sam-band med att en rattfyllerist orsakade ett barns död. Trafikskyddet mötte informationsbehovet snabbt och reagerade flexibelt då behandlingen av ämnet fortsatte. Sommarens stora aktualitet var trötthet i väg-trafiken. Ämnet behandlades på MTV3:s Suomi-Areena i Björneborg. Under hösten lyfte vi fram barnens säkerhet i trafiken i vår kommunikation un-der rubriken ”Varje väg är en skolväg”. Vi öppnade ett livligt samtal om ämnet även i sociala medier. Senare under hösten var det viktigaste temat sä-kerheten vid övergångsställen, där vi påminde om både bilisternas och fotgängarnas ansvar. Effektiviteten av de viktigaste projekten inom både kommunikation och utbildning utreddes så långt som möjligt. Mätningen av säkerhetsbältes-kampanjens genomslagskraft visade rekordsiffror. Utredningen bevisar att budskapet nådde den mål-grupp som eftersträvades: människorna såg kam-panjen, kom ihåg den och diskuterade den. Filmen Hyppy (Hoppet) som anknöt till kampanjen belöna-des i reklamfilmtävlingen Voitto som bästa informa-tionsinslag i Samhälls- och kulturserien. På utbildningssidan bedömdes genomslagskraf-ten även en längre tid efter utbildningarna. Vida-reutbildningsprojektet för lärare som arrangerades 2011 och rönte stor popularitet fick fortsättning i form av ett lyckat seminarium. Utbildningen ansågs vara mycket nyttig. Vi arrangerade utbildningar för utbildare till en fortutbildning för motorcyklister, personbilister och förare av tunga fordon. Inom administrationen fortsatte vi att utveckla våra handlingsmallar. Hörn-stenarna i utvecklingen är ekonomins transparens, öppenhet och effektivering. Handlingsplanen för personalhälsovården förnyades enligt principerna för tidigt ingripande. Även ledarskaps- och verksamhetskulturen ut-vecklades. Under personalutbildningar och i olika sammanhang där ledningen och enheterna samar-

betade framhävdes att Trafikskyddet ska koncentre-ra sig på sina kärnuppgifter. I personalstrategin dras riktlinjer både för hur man förbereder sig för medar-betarnas pensionering och hur man säkerställer den kompetens som är nödvändig för genomförandet av Trafikskyddets strategi. Trivseln på arbetet är något vi kontinuerligt sat-sar på. Utvecklingen har varit positiv i två år i rad. På hela arbetsplatsen har bedömningarna blivit bättre på alla delområden: det vill jag tacka

Trafikskyddets personal och samarbetspartner för. Samarbete är grunden för säkerhetsarbetet även i framtiden.

Anna-Liisa Tarvainen


Traffic safety was seen and heard - several factors underlying the favourable development of safety

With regard to Finnish road traffic, 2012 was the safest year since 1942. Traffic deaths and injuries decreased compared to previ-ous years. Furthermore, the number of seri-ously injured people decreased considerably. The favourable trend can be seen in several areas. The safety of moped drivers and mo-torcyclists improved, as did pedestrian safety. There were also fewer drunk driving-related accidents than before. The development of safety is good evidence of the determined and diverse work carried out by several parties at the same time, aiming for a common goal.

LIIKENNETURVA succeeded well in its work. We took part in the planning and implementation of nationwide traffic safety work. Liikenneturva

has implemented new traffic policy as laid down by the Ministry of Transport and Communications. Cooperation with the member organisations was made a focus area in the action plan. As a national central organisation, Liikenneturva once again succeeded in involving parties from several fields in road traffic safety work. We supported our members by producing diverse materials and oper-ating models. The Finnish Parents’ League joined us at the beginning of the year under review. Liiken-neturva joined the development of the Turvassa tiellä (“Safely on the road”) road traffic safety cam-paign for upper school children headed by the na-tional motorsport organisation, AK-Motorsport. We created the Päätä itse (“Decide for yourself”) project

Managing Director’s review

with the Youth Academy, launching dozens of road traffic-related projects originating from young peo-ple themselves. We continued active work in municipalities. Only five percent of Finns lived in municipalities where Liikenneturva does not operate at all. Local work is one of the key tasks of Liikenneturva’s re-gional offices. Liikenneturva was a popular partner for diverse municipal tasks and among various age groups.



An example of successful cooperation with companies is Rovio, which wanted to engage in voluntary traffic safety work with Liikenneturva. We arranged a joint pedestrian crossing campaign in which Liikenneturva toured 12 cities with Angry Birds characters presenting good pedestrian cross-ing behaviour. We have earned our position as a reliable pro-vider of information. The large number of media contacts is based on correct and up-to-date infor-mation. We gave almost a thousand interviews, provided background information for traffic topics in the media and were even involved with an ex-tensive series of articles. Early in the year, the most prominent traffic safety topic was the prevention of drunk driving. The theme became a focal point due to the death of a child caused by a drunk driver. Liikenneturva responded swiftly to the need for communication and reacted flexibly as the discus-sion on the theme progressed. Tiredness is road traffic was a big topical theme in the summer. It was discussed at MTV3’s SuomiA-reena event in Pori. In the autumn, we highlighted children’s safety in traffic under the theme “Every road is a school path”. We also opened lively de-bate on the topic in social media. Later in the au-tumn, the focal theme was the safety of pedestrian crossings, in connection with which we reminded the public of the responsibility of both motorists and pedestrians. The effectiveness of both communications and major education projects was surveyed as much as possible. The attention value measurements of the safety belt campaign showed record-high figures. The survey shows that the message hit the target group; it was seen, remembered and talked about. The Hyppy (“Jump”) movie related to the campaign was awarded as the best public information film in the social and cultural category of the Voitto adver-tising film competition. The effect of education was also assessed after a longer time had passed since the completion of training. The highly popular supplementary educati-on project for teachers organised in 2011 was follo-wed up with a successful seminar. The training was considered very useful. We trained instructors for further training for motorcyclists and drivers of passenger cars and heavy vehicles. The development of administrative operating models was continued. The cornerstones of the development work are transparency, open-ness and streamlining of finances. The occupational healthcare action plan was reformed in line with the principles of early support.

The management and operating culture was also developed. Focusing on Liikenneturva’s core tasks was emphasised at the personnel training events and in various contexts in the cooperation between the management and the units. The per-sonnel strategy sets out the preparation for the re-tirement of employees as well as how to secure the competence required to implement Liikenneturva’s strategy. We continuously invested in wellbeing at work. The development has been favourable over two consecutive years. Progress has taken place in the estimates of the entire working community: I would like to extend my thanks to

Liikenneturva’s employees and partners. Safety work is based on cooperation, also in the future.

Anna-Liisa Tarvainen

Hyväksytty Liikenneturvan kevätkokouksessa 15.5.2013


Liikenneturva palvelee sinua koko maassa

RovaniemiKorkalonkatu 18,96200 RovaniemiPuh. 020 7282 383

JoensuuKirkkokatu 19 A 9,80100 JoensuuPuh. 020 7282 390

KuopioTulliportinkatu 26 A 1,70100 KuopioPuh. 020 7282 396

MikkeliVuorikatu 5 A,50100 MikkeliPuh. 020 7282 393

KouvolaKouvolankatu 30 C 14,45100 KouvolaPuh. 020 7282 369

HelsinkiSitratie 7,00420 HelsinkiPuh. 020 7282 339

OuluTorikatu 33 A 1,90100 OuluPuh. 020 7282 379

VaasaPalosaarentie 16 B 12,65200 VaasaPuh. 020 7282 376

JyväskyläKauppakatu 41 A 9,40100 JyväskyläPuh. 020 7282 386

TamperePolvikatu 2 E 25,33100 TamperePuh. 020 7282 372

TurkuHumalistonkatu 2b B 26,20100 TurkuPuh. 020 7282 362

LahtiKulmakatu 3 C,15140 LahtiPuh. 020 7282 366

toimintakertomus - liikenneturva · nuorten liikenneturvallisuus 11 12 14 16 työikäisten...

Documents