työikäisten palvelukokonaisuus kevyt projektikuvaus...esimerkkinä muistisairauksien palveluketju...
TRANSCRIPT
KEVYT PROJEKTIKUVAUS Projektin nimi: Työikäisten palvelukokonaisuus
Hankejohtaja: Saila Nummikoski
Projektipäällikkö: Jari Savola
Projektin käynnistyminen 13.2.2019Projektin päättyminen 31.3.2019
Nykytilan kuvausVaikeasti työllistyvä tarkoittaa työtöntä, jolla on esimerkiksi alentuneen työkyvyn, korkean iän tai pitkittyneen työttömyyden takia erityisiä haasteita työllistyä avoimille työmarkkinoille.Pilotoinnin yhteydessä kootaan riittävä tausta-aineisto ilmiön ymmärtämiseksi.Ydinryhmä jatkaa ilmiön tarkennusta ja rajaamista, jotta ilmiö saadaan tunnistettavaan, konkreettiseen ja mitattavaan muotoon.Projektin tavoite
Vaikeasti työllistyvän työttömän palveluketjun pilotointi yhteistyössä kuntien ja yhteistyötahojen kanssa.Kaikille kunnille yhteisten palveluketjujen mallinnus
Tiedostetut ja keskeisimmät projektiin kohdistuvat vaatimukset (esim. lakisääteiset vaatimukset tai toimialakohtaiset):Kuntien työmarkkinatuen kuntaosuuden pieneneminen
Aikataulu / Vaiheet / tehtävätAikuisten sosiaalipalvelujen (ASP) valmisteluryhmä on työstänyt pilotoinnin kohteeksi nostettavaa ilmiötä 25.1 ja 25.3.2019. Pilotointi tehtiin kuntien toimesta loppukeväästä 2019
Resurssit / projektitiimiProjektipäällikkö 40%.
Tärkeimmät projektiin liittyvät dokumentit (liitteet)
Liitteenä:
Työkalu ilmiölähtöisen palveluketjun laatimiseen Uudellamaalla
Ilmiölähtöinen palveluketju: Työelämästä syrjäytymisen ehkäisy
Projektin lopputuotokset / tavoiteltu uusi toimintatapaPalveluketjumallinnus vaikeasti työllistyvän työttömän palveluista
Hankekori tai –salkku
Palveluintegraatio ja tuottajien ohjaus
ILMIÖLÄHTÖINEN PALVELUTUOTANNONOHJAUS
PALVELUKETJUILLA
Kesäkuu 2019
02 TAUSTA JA TAVOITTEET
SISÄLLYSLUETTELO
03 OHJEET JA POHJAT
01 ESIPUHE
04 YHTEENVETO
TYÖSTÖPOHJAT
• Palveluintegraatio edellyttää palvelutuotannon ohjausta
kokonaisuutena.
• Tavoitteena on palvelutuotannon ohjaus strategisten linjausten ja tavoitteiden pohjalta. Palvelutuotannon ohjaus pitää sisällään
palveluottajien ohjausta, omavalvontaa ja kattavaa laadukasta tietopohjaa.
• Palveluintegraation toteutuminen vaatii monitoimijuutta asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Palveluketjut tukevat palveluintegraation toteutumista luomalla läpinäkyvyyttä toimijoille ja asiakkaille.
• Palveluketjut kohdistetaan tunnistettuihin merkittäviin ilmiöihin.
• Ilmiölähtöisten palveluketjujen avulla asiakkaiden palvelutuotantoon
osallistuville toimijoille muodostuu yhteinen näkemys ilmiöön liittyvistä ohjaavista periaatteista, riskeistä, indikaattoreista sekä niiden pohjalta tarvittavista toimenpiteistä – ennaltaehkäisyä
korostaen.
01 ESIPUHE (1/2)
Palveluketjut
konkretisoivat
palveluintegraatiota
• Palveluketju on menetelmänä jatkuvasti täydentyvä ja kehittyvä.
• Menetelmää ja sen työstämistä on mahdollista pilkkoa ja kehittää iteratiivisesti, jotta siihen saadaan mukaan kaikki keskeiset toimijat.
• Palveluketjujen avulla palvelujen kokonaisuus tulee näkyväksi kaikille eri toimijoille tunnistetun ilmiön kautta
• Tämä edellyttää että tunnistetaan ja luodaan yhteiset tavoitteet ja riskit, joiden pohjalta määritetään hyödynnettävät mittarit ja toimenpiteet
• Palveluketjun hyöty tulee siitä, että se laaditaan tunnistettujen riskien pohjalta, joihin puuttumalla voidaan ehkäistä
palvelutarpeen kasvua
01 ESIPUHE (2/2)
02 TAUSTA JA TAVOITTEET
SISÄLLYSLUETTELO
03 OHJEET JA POHJAT
01 ESIPUHE
04 YHTEENVETO
TYÖSTÖPOHJAT
Palveluintegraatio
Palveluketjutyön taustalla on tunnistettu tarve
asiakaslähtöiselle palveluintegraatiolle
02 TAUSTA JA TAVOITTEET
• Palveluintegraatio kytkeytyy strategisten tavoitteiden toteutumiseen.
• Palveluintegraatio edellyttää palvelukokonaisuuksien, -tehtävien ja -ketjujen sekä näiden ohjaus- ja seurantakeinojen ja mittareiden määrittelyä.
• Palveluintegraatio perustuu ja edellyttää kattavaa tietopohjaa, joka mahdollistaa tuottajien ohjauksen palvelustrategian tavoitteita kohti.
• Erityisesti laaja-alaisesti yhteen sovitettavia palveluja tarvitseville asiakkaille turvataan palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen avulla saumattomat palvelut.
Palveluintegraatio tarkoittaa sosiaali- ja
terveyspalvelujen sekä muiden yhdyspintapalvelujen
yhteen sovittamista toimiviksi kokonaisuuksiksi.
Ilman integraatiota palvelujärjestelmä ei toimi
laadukkaana kokonaisuutena.
Ilmiölähtöisten palveluketjujen synty
02 TAUSTA JA TAVOITTEET
Palveluketjujen suunnittelun
lähtökohtana on
INTEGRAATIOTA erityisesti tarvitsevat asiakasryhmät,
joilla on
toistuva tai jatkuva palveluntarve
tehostettujen palvelujen tarve
riski muuttua paljon palveluja tarvitseviksi
Asiakasryhmien sijaan suunnittelussa päätettiin
keskittyä eri asiakasryhmien tarpeisiin sekä
asiakasryhmiä läpileikkaaviin ilmiöihin.
• Ilmiölähtöinen kehittäminen mahdollistaa
palveluketjujen kohdistamisen tunnistettuihin
konkreettisiin ja mitattavissa oleviin ilmiöihin
(riskeihin, haasteisiin, indikaattoreihin), joihin
puuttumalla voidaan ennaltaehkäistä paljon
palveluja tarvitsevien asiakkuuksien syntymistä.
https://media.sitra.fi/2018/12/21105924/ilmiolahtoisen-suunnittelun-tyokalupakki.pdf
Ilmiöt
02 TAUSTA JA TAVOITTEET
Ilmiölähtöisten palveluketjujen suunnittelun periaatteet
02 TAUSTA JA TAVOITTEET
Palveluketjuilla ohjataan eri
palveluntuottajia ja toimijoita tunnistamaan
kokonaisvaltaisesti asiakkaan elämän-
tilanne sekä palvelutarpeen taso ja
toimimaan siten, että työskentely estää
raskaampien palvelujen tarvetta, ohjaa
ennaltaehkäiseviin palveluihin ja ottaa
huomioon kokonaisvaltaisesti asiakkaan
tarpeenmukaiset yhdistelmät eri palveluja.
Palveluketjujen suunnittelussa huomioitavia periaatteita
• Vaikuttavuuden lisääminen
• Perustason vahvistaminen ja integraation lisääminen sekä
raskaampien palvelujen tarpeen vähentäminen
• Ennaltaehkäisyn korostaminen
• Palveluketjut sisältävät yhteiset tavoitteet ja kuvataan
kriittisimmät palvelut ja toimijat
• Kunkin palveluketjun kustannusvaikutukset arvioidaan ja niitä
seurataan ja puututaan tarvittaessa
• Ilmiölähtöisten palveluketjujen laadinnassa huomioidaan
kokonaisvaikuttavuus (osaoptimoinnin estäminen)
Ilmiölähtöisten palveluketjujen määritelmä 1/2
02 TAUSTA JA TAVOITTEET
• Ilmiölähtöinen palveluketju on menetelmä on kuvata
erilaisiin ilmiöihin liittyviä ihmisryhmiä koskevia hoito- ja
palveluprosesseja yli sektori-, organisaatio- ja
ammattirajojen
• Palveluketju on tietyn asiakasryhmän tarpeiden mukainen
yhdistelmä ja kokonaisuus hoitoja ja palveluja huomioiden
kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset ja yksityiset
palvelut, kuntien ja järjestöjen palvelut sekä kasvupalvelut.
Palveluketjun sisällä voi olla erilaisia ja yhtäaikaisia
diagnooseihin perustuvia hoitoketjuja.
• Ilmiölähtöinen palveluketju ajattelu ja suunnittelu muuntuu tietyn asiakasryhmän tarpeiden mukaisiksi
yhdistelmiksi ja kokonaisuuksiksi. Nämä asiakasryhmien tarpeenmukaiset kokonaisuudet eivät ole enää vanhoja
ja totuttuja palveluketjuja vaan ne on jalostettu ja rikastettu uudella ajattelulla. Perusasia ei muutu, asiakkaat
saavat ilmiölähtöisestä ajattelutavasta kumpuavia palveluja. Ilmiölähtöiseen palveluketjukehittämiseen voivat
osallistua kaikki.
Ilmiölähtöisten palveluketjujen määritelmä 2/2
02 TAUSTA JA TAVOITTEET
• Ilmiölähtöisellä palveluketjulla ohjataan palveluntuottajia. Ilmiölähtöisessä
palvelutuotannossa toimija jakavat tietoa ilmiöistä toisille toimijoille ja koko yhteiskunnalle (esim. yhteiskuntaraportointi). Ilmiölähtöisyyden ajattelun periaatteiden mukaisesti kehitetyistä palveluista toimijat vastaavat palveluistaan, sujuvasta ja oikea-
aikaisesta mahdollisesta siirtymisestä toisen tuottajan tai palveluyksikön palveluihin.
• Ilmiölähtöisyydestä johdetaan uusia rikastettuja palveluketjuja. Näille
konkreettisille palveluketjulle on määritetty mitattava päätavoite (ml. sote- ja yhdyspintapalvelut) sekä uudella ilmiölähtöisellä konseptilla rakennetun palveluketjun kannalta kriittisimmät toimijat. Kunkin palveluketjun osalta määritetään ja kuvataan
kuntien, HUS:n, kilpailutettujen tuottajien sekä muiden toimijoiden vastuut ja velvoitteet palveluketjun tavoitteen saavuttamiseksi. Vastuunjakotaulukot liitetään
ostopalvelutuottajien sopimuksiin.
• Palveluketjulle on määritettävä omistaja/omistajaryhmä, joka on ennaltaehkäisevän painotuksen takia peruspalveluista vastaava kunta. Kunnan vastuulla on, että toimijat
ovat sitoutuneet palveluketjun tavoitteisiin ja tavoitteita tukevaan asiakasohjaukseen. Omistajan/omistajaryhmän on myös sovittava palveluketjun seurannasta ja tavoitteiden
toteutumisesta
• Palveluketjun ilmiön
määrittämisen ja
tunnistamisen tueksi
luodaan "tilannekuva"
ilmiöstä, jotta kaikille syntyy yhteinen käsitys
ilmiöön liittyvästä
kokonaisuudesta.
Ilmiölähtöinen palveluketjusuunnittelu
asiakaslähtöisen palvelujen järjestämisen kulmakivenä
02 TAUSTA JA TAVOITTEET
1. Asiakasymmärrys
Ilmiölähtöisessä suunnittelussa on tiedettävä mitkä ihmisryhmät liittyvät kuhunkin ilmiöön (Esim. köyhyys, maahanmuutto, muistisairaus)
2. Asiakasarvon luominenArvon luominen asiakkaalle tulee olla tekemisen tavoite.
3. Asiakaslähtöinen palvelu
Paranee uusien ilmiölähtöisten näkökulmien tuomisella konkreettisiin palveluketjuihin
4. Asiakaskeskeinen palvelu
Ilmiölähtöisyys on mitä suurimmassa määrin asiakaskeskeisyyttä
5. Tiedon kerääminenIlmiölähtöisesti kehitettyjen konkreettisten palvelujen asiakaskokemuksesta
kerätään tietoa ja sitä analysoidaan.
6. Seuranta ja arviointiPalveluiden jatkokehittäminen ilmiölähtöisesti kerätyn tiedon perusteella.
02 TAUSTA JA TAVOITTEET
SISÄLLYSLUETTELO
03 OHJEET JA POHJAT
01 ESIPUHE
04 YHTEENVETO
TYÖSTÖPOHJAT
Palveluketjun kuvaus
03 OHJEET JA POHJAT
Jokainen palveluketju suunnitellaan ilmiölähtöisesti.
Ilmiölähtöinen kehittäminen
mahdollistaa palveluketjujen
kohdistamisen
tunnistettuihin
konkreettisiin ja
mitattavissa oleviin
ilmiöihin (riskeihin,
haasteisiin, indikaattoreihin),
joihin puuttumalla voidaan
ennaltaehkäistä paljon
palveluja tarvitsevien
asiakkuuksien syntymistä.
Palveluketjun kuvaus
03 OHJEET JA POHJAT
Määritetään palveluketjun
kannalta kriittisimmät
palvelut (Sote) ja
toimijat (Soten ulkopuolella)
Huomioidaan myös
palvelutarpeen porrastus
Jokaiselle palveluketjulle
määritetään ohjaavat periaatteet,
joiden tarkoituksena on ohjata
palveluntuottajien toimintaa
Jokaiselle palveluketjulle
määritetään mitattava päätavoite
Palvelutarvetasot voidaan
määrittää palveluketjukohtaisesti
huomioiden logiikka palvelutarpeen
porrastuksesta
Palvelutarveportaikko rakentuu niin, että kunkin tason palvelut säilyvät vaikka palvelutarve kasvaa
Palveluketjun kuvaus
03 OHJEET JA POHJAT
Kuvataan palvelutarve -tasoittain
palveluketjun kannalta kriittisimmät
toimenpiteet, joilla pyritään
ehkäisemään seuraavalle
palvelutarvetasolle siirtymistä
Määritetään myös palvelutarve -
tasoittain tärkeimmät
vaikuttavuusmittarit ja tunnistetaan
riskit ja riski-indikaattorit
Jokaisen palveluketjun tavoitteet
kuvataan tarkemmin
palvelutarvetasojen kautta
Palveluketjun tarkemmassa
tarkastelussa jatkuu samat
palvelutarve -tasot kuin palveluketjun
ylätason kuvauksessa
Palveluketjun kuvaus
03 OHJEET JA POHJAT
Palveluketjulla pyritään ohjaamaan
ilmiöön liittyviä toimijoita.
Palveluketjun ohjauksen
varmistamiseksi määritetään ja
kuvataan kunkin palvelutarvetason
kannalta keskeisimmät toimijat ja
heidän vastuunsa.
Esimerkkinä muistisairauksien palveluketju
03 OHJEET JA POHJAT
Ilmiölähtöisen palveluketjun
menetelmää kokeiltiin
käytännössä Muistisairaus
ilmiön kautta
Muistisairauksien
palveluketjuja työstettiin
yhdessä moniammatillisessa
työpajassa
Esimerkkinä
muistisairauksien
palveluketju
03 OHJEET JA POHJAT
Esimerkkinä
muistisairauksien
palveluketju
03 OHJEET JA POHJAT
03 OHJEET JA POHJAT
Ilmiölähtöisen palveluketjun
menetelmää kokeiltiin
käytännössä Syrjäytyminen
työelämästä ilmiön kautta
Työelämästä syrjäytymisen
ehkäisy palveluketjuja
työstettiin neljässä
moniammatillisessa
työpajassa
Esimerkkinä
työelämästä
syrjäytymisen
ehkäisy
palveluketju
03 OHJEET JA POHJAT
Esimerkkinä
työelämästä
syrjäytymisen
ehkäisy
palveluketju
03 OHJEET JA POHJAT
02 TAUSTA JA TAVOITTEET
SISÄLLYSLUETTELO
03 OHJEET JA POHJAT
01 ESIPUHE
04 YHTEENVETO
TYÖSTÖPOHJAT
04 YHTEENVETO (1/2)
• Monet aikamme ilmiöt ovat vaikeasti ennakoitavia ja moniulotteisia, joten
tarvittavia toimenpiteitä ja vaihtoehtoja on vaikea hahmottaa yksittäisen hallinnonalan, tieteenalan tai sektorin näkökulman kautta.
• Ilmiöiden jäsentäminen edellyttää kokonaisuuksien systeemistä ymmärrystä.
• On tärkeä ymmärtää, mitä ilmiön osalta tavoitellaan ja mitä valintoja ja toimenpiteitä tarvitaan. Ilmiön kokonaisuuden kannalta on oleellista varmistaa,
että valitut ratkaisut ovat johdonmukaisia ja/tai mahdollisimman ristiriidattomia päällekkäisten tai rinnakkaisten ratkaisujen kanssa.
• Ilmiölähtöisillä palveluketjuilla kuvataan palvelutarpeiden kokonaisuutta ja ohjataan palveluntuottajia ilmiölähtöisesti. Asiakassuunnitelmalla ohjataan yksittäisen asiakkaan palvelupolkua.
• Palveluketjut eivät kuvaa asiakkaan yksilöllistä polkua eri palvelusta/hoidosta/toimipisteestä toiseen tai niiden yhdistelmää.
• Asiakkaan yksilöllinen palvelupolku ja yhdistelmä palveluista kuvataan asiakassuunnitelmaan, johon kootaan ja aikataulutetaan kaikki kunkin asiakkaan tarpeenmukaiset palvelut ja hoidot, niiden tavoitteet ja seuranta.
Asiakassuunnitelmassa vastuut on aina määritetty.
04 YHTEENVETO (2/2)
• Palveluintegraation varmistamiseksi olisi hyödyllistä, mikäli
palveluketjujen jatkokehittämistä ja hyödyntämistä tehtäisiin alueellisesti mahdollisimman samankaltaisesti.
• Vertailukelpoinen tieto ja yhtenäinen ymmärrys ilmiöihin liittyvien riskien,
indikaattorien ja toimenpiteiden osalta helpottavat palveluintegraation toteutumista ja palveluketjujen ohjausvaikutusta.
• Tulevaisuudessa palveluketjuihin tulisi myös kytkeä palvelujen oikea-aikaisen kohdentamisen myötä syntyvä kustannussäästö
• Kustannusvaikuttavuuden tarkastelu edellyttää vertailukelpoisia tietoja
kustannuksista.
€
02 TAUSTA JA TAVOITTEET
SISÄLLYSLUETTELO
03 OHJEET JA POHJAT
01 ESIPUHE
04 YHTEENVETO
TYÖSTÖPOHJAT
Palveluketjun kuvaus
P A L V E L U K E T J U N I L M I Ö
P A L V E L U K E T J U N K O H D E R Y H M Ä
P A L V E L U K E T J U N T A V O I T T E E T
Palveluketjun nimi:
P E R U S T E E T I L M I Ö N T Ä R K E Y D E L L E
Luonnos
P A L V E L U K E T J U N O H J A A V A T P E R I A A T T E E T
P A L V E L U K E T J U N M I T A T T A V A P Ä Ä T A V O I T E
PA LV E L U K E T J U N N I M I :
K O T O N A I T S E N Ä I S E S T I (itsenäinen tai tilapäinen lievä avuntarve)
K O T O N A T U K I P A L V E L U I N J A / T A I A U T E T T U N A (lievästä avuntarpeesta erittäin suureen)
J A T K U V A Y M P Ä R I -V U O R O K A U T I N E N A V U N T A R V E
(erittäin suuri avun tarve)
Y M P Ä R I V U O R O K A U T I N E N A V U N T A R V E
(suuri / erittäin suuri avuntarve)
K E S K E I S E T P A L V E L U T J A T O I M I J A T P A L V E L U T A R V E - T A S O I T T A I N
I L M I ÖL Ä H T ÖI S E N PA LV E L U K E T J U N A S I A K A S N Ä K ÖK U L M A
Riskit IndikaattoritRiskit Indikaattorit
P A L V E L U T A S O K O H T A I S E T T A V O I T T E E T
R I S K I T J A I N D I K A A T T O R I T
I L M I ÖL Ä H T ÖI S E N PA LV E L U K E T J U N TA S OK OH TA I N E N TA R K A S T E L U
V A I K U T T A V U U D E N M I T T A A M I N E N
Riskit Indikaattorit Riskit Indikaattorit
K E S K E I S E T T O I M E N P I T E E T P A L V E L U T A R V E - T A S O I T T A I N
K O T O N A I T S E N Ä I S E S T I (itsenäinen tai tilapäinen lievä avuntarve)
K O T O N A T U K I P A L V E L U I N J A / T A I A U T E T T U N A (lievästä avuntarpeesta erittäin suureen)
J A T K U V A Y M P Ä R I -V U O R O K A U T I N E N A V U N T A R V E(erittäin suuri avun tarve)
Y M P Ä R I V U O R O K A U T I N E N A V U N T A R V E
(suuri / erittäin suuri avuntarve)
I L M I ÖL Ä H T ÖI S E N PA LV E L U K E T J U N TA S OK OH TA I N E N TA R K A S T E L U
Palvelutarvetaso 1: KOTONA ITSENÄISESTI (itsenäinen tai tilapäinen lievä avuntarve)
P A L V E L U K E T J U N M I T A T T A V A P Ä Ä T A V O I T E
K O T O N A I T S E N Ä I S E S T I (itsenäinen tai tilapäinen lievä avuntarve)
• X • X
K E S K E I S E T P A L V E L U T K E S K E I S E T T O I M I J A T
I L M I ÖL Ä H T ÖI S E N PA LV E L U K E T J U N TA S OK OH TA I N E N TA R K A S T E L U
Mikä pitäisi olla tämän palvelutarve –tason tavoite, jotta pystyttäisiin ehkäisemään seuraavalle tasolle siirtymistä?
Mitä riskejä pitäisi tällä palvelutarve –tasolla pystyä tunnistamaan? Mitä indikaattoreita on olemassa riskien tunnistamiseksi?
Miten tämän palvelutarve –tason vaikuttavuutta pitäisi mitata?
Palvelutarvetaso 1: KOTONA ITSENÄISESTI (itsenäinen tai tilapäinen lievä avuntarve)
Keskeiset toimenpiteet tällä palvelutarve -tasolla
Riskit Indikaattorit
PA LV E L U T U OT TA J I E N VA S T U U T
J A T K U V A Y M P Ä R I -V U O R O K A U T I N E N A V U N T A R V E
(erittäin suuri avun tarve)Toimija Palvelu
Tunnistettavat
riskit
Hyödynnettävät
indikaattorit /
mittarit
Vastuut
(asiakas)
Vastuut
(muut toimijat)Huomioita
Palvelutarvetaso 1: KOTONA ITSENÄISESTI (itsenäinen tai tilapäinen lievä avuntarve)
I L M I ÖL Ä H T ÖI S E N PA LV E L U K E T J U N TA S OK OH TA I N E N TA R K A S T E L U
Palvelutarvetaso 2: KOTONA TUKIPALVELUIN JA/TAI AUTETTUNA (lievästä avuntarpeesta erittäin suureen)
P A L V E L U K E T J U N M I T A T T A V A P Ä Ä T A V O I T E
K O T O N A T U K I P A L V E L U I N J A / T A I A U T E T T U N A (lievästä avuntarpeesta erittäin suureen)
• X • X
K E S K E I S E T P A L V E L U T K E S K E I S E T T O I M I J A T
I L M I ÖL Ä H T ÖI S E N PA LV E L U K E T J U N TA S OK OH TA I N E N TA R K A S T E L U
Mikä pitäisi olla tämän palvelutarve –tason tavoite, jotta pystyttäisiin ehkäisemään seuraavalle tasolle siirtymistä?
Mitä riskejä pitäisi tällä palvelutarve –tasolla pystyä tunnistamaan? Mitä indikaattoreita on olemassa riskien tunnistamiseksi?
Miten tämän palvelutarve –tason vaikuttavuutta pitäisi mitata?
Keskeiset toimenpiteet tällä palvelutarve -tasolla
Riskit Indikaattorit
Palvelutarvetaso 2: KOTONA TUKIPALVELUIN JA/TAI AUTETTUNA (lievästä avuntarpeesta erittäin suureen)
PA LV E L U T U OT TA J I E N VA S T U U T
J A T K U V A Y M P Ä R I -V U O R O K A U T I N E N A V U N T A R V E
(erittäin suuri avun tarve)Toimija Palvelu
Tunnistettavat
riskit
Hyödynnettävät
indikaattorit /
mittarit
Vastuut
(asiakas)
Vastuut
(muut toimijat)Huomioita
Palvelutarvetaso 2: KOTONA TUKIPALVELUIN JA/TAI AUTETTUNA (lievästä avuntarpeesta erittäin suureen)
I L M I ÖL Ä H T ÖI S E N PA LV E L U K E T J U N TA S OK OH TA I N E N TA R K A S T E L U
P A L V E L U K E T J U N M I T A T T A V A P Ä Ä T A V O I T E
Y M P Ä R I V U O R O K A U T I N E N A V U N T A R V E (suuri / erittäin suuri avuntarve)
• X • X
K E S K E I S E T P A L V E L U T K E S K E I S E T T O I M I J A T
Palvelutarvetaso 3: YMPÄRIVUOROKAUTINEN AVUNTARVE (suuri tai erittäin suuri avuntarve)
I L M I ÖL Ä H T ÖI S E N PA LV E L U K E T J U N TA S OK OH TA I N E N TA R K A S T E L U
Mikä pitäisi olla tämän palvelutarve –tason tavoite, jotta pystyttäisiin ehkäisemään seuraavalle tasolle siirtymistä?
Mitä riskejä pitäisi tällä palvelutarve –tasolla pystyä tunnistamaan? Mitä indikaattoreita on olemassa riskien tunnistamiseksi?
Miten tämän palvelutarve –tason vaikuttavuutta pitäisi mitata?
Keskeiset toimenpiteet tällä palvelutarve -tasolla
Riskit Indikaattorit
Palvelutarvetaso 3: YMPÄRIVUOROKAUTINEN AVUNTARVE (suuri tai erittäin suuri avuntarve)
PA LV E L U T U OT TA J I E N VA S T U U T
J A T K U V A Y M P Ä R I -V U O R O K A U T I N E N A V U N T A R V E
(erittäin suuri avun tarve)Toimija Palvelu
Tunnistettavat
riskit
Hyödynnettävät
indikaattorit /
mittarit
Vastuut
(asiakas)
Vastuut
(muut toimijat)Huomioita
Palvelutarvetaso 3: YMPÄRIVUOROKAUTINEN AVUNTARVE (suuri tai erittäin suuri avuntarve)
I L M I ÖL Ä H T ÖI S E N PA LV E L U K E T J U N TA S OK OH TA I N E N TA R K A S T E L U
P A L V E L U K E T J U N M I T A T T A V A P Ä Ä T A V O I T E
JATKUVA YMPÄRIVUOROKAUTINEN AVUNTARVE (erittäin suuri avun tarve)
• X • X
K E S K E I S E T P A L V E L U T K E S K E I S E T T O I M I J A T
Palvelutarvetaso 4: JATKUVA YMPÄRI-VUOROKAUTINEN AVUNTARVE (erittäin suuri avun tarve)
I L M I ÖL Ä H T ÖI S E N PA LV E L U K E T J U N TA S OK OH TA I N E N TA R K A S T E L U
Mikä pitäisi olla tämän palvelutarve –tason tavoite, jotta pystyttäisiin ehkäisemään seuraavalle tasolle siirtymistä?
Mitä riskejä pitäisi tällä palvelutarve –tasolla pystyä tunnistamaan? Mitä indikaattoreita on olemassa riskien tunnistamiseksi?
Miten tämän palvelutarve –tason vaikuttavuutta pitäisi mitata?
Keskeiset toimenpiteet tällä palvelutarve -tasolla
Riskit Indikaattorit
Palvelutarvetaso 4: JATKUVA YMPÄRI-VUOROKAUTINEN AVUNTARVE (erittäin suuri avun tarve)
PA LV E L U T U OT TA J I E N VA S T U U T
J A T K U V A Y M P Ä R I -V U O R O K A U T I N E N A V U N T A R V E
(erittäin suuri avun tarve)Toimija Palvelu
Tunnistettavat
riskit
Hyödynnettävät
indikaattorit /
mittarit
Vastuut
(asiakas)
Vastuut
(muut toimijat)Huomioita
Palvelutarvetaso 4: JATKUVA YMPÄRI-VUOROKAUTINEN AVUNTARVE (erittäin suuri avun tarve)
Saila Nummikoski, [email protected]
Helena Nyman-Jokinen, [email protected]
Soili Partanen, [email protected]
Jari Savola, [email protected]
Minni Särkkä-Hietala, [email protected]
Lisätietoja ilmiölähtöisten palveluketjujen kehittämisestä
antavat Uusimaa2019 hankkeen valmistelutiimin puolesta
Ilmiöpohjaisen palveluketjun pilotointiTyöskentely 17.4. - 13.6.2019
Työstettävä ilmiö: Syrjäytyminen työelämästä
Palveluketjun nimi: Työelämästä syrjäytymisen ehkäisy
TYÖSKENTELY ja TYÖSKENTELYPOHJAT
Miksi ilmiölähtöinen kehittäminen?
• Monet aikamme ilmiöt ovat vaikeasti ennakoitavia ja monimutkaisia(esim. syrjäytyminen, eriarvoistuminen).
➢ Päättäjiltä ja virkamiehiltä odotetaan niihin kuitenkin nopeaa reagointia ja tiivistä vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa.
➢ Miten saavutetaan jaettu ymmärrys yhteisistä tavoitteista, strategisista valinnoista tai ilmiöiden välisistä vaikutussuhteista.
• Toimenpiteitä ja julkisen politiikan ja hallinnon vaihtoehtoja on vaikea hahmottaa yksittäisen hallinnonalan, tieteenalan tai sektorin ymmärryksen pohjalta
➢ Ilmiön luonteen ja vaadittavien toimenpiteiden seurauksien hahmottaminen vaatii kokonaisuuksien systeemistä ymmärrystä
➢ On tärkeää ymmärtää, miten valintoja seuraukset vaikuttavat tavoitteisiin ja ovatko ne johdonmukaisia ja/tai mahdollisimman ristiriidattomia päällekkäisten tai rinnakkaisten ratkaisujen kanssa
• Ilmiölähtöisyys haastaa pohtimaan asioita yhdessä, verkostoissa ja monesta näkökulmasta
➢ Ajattelu sopii yhteen muiden trendien, kuten verkostomaisuuden, itseohjautuvuuden, osallisuuden vahvistaminen, tietoperusteisuuden, digitaalisuuden, kokeilevuuden ja läpinäkyvyyden kanssa.
riski muuttua paljon palveluja
tarvitseviksi
Palveluketjujen suunnittelun
lähtökohtana on
INTEGRAATIOTA erityisesti tarvitsevat asiakasryhmät,
joilla on
toistuva tai jatkuva palveluntarve
tehostettujen palvelujen tarve
Asiakasryhmien sijaan suunnittelussa päätettiin
keskittyä eri asiakasryhmien tarpeisiin sekä
asiakasryhmiä läpileikkaaviin ilmiöihin.
• Ilmiölähtöinen kehittäminen mahdollistaa
palveluketjujen kohdistamisen tunnistettuihin
konkreettisiin ja mitattavissa oleviin ilmiöihin
(riskeihin, haasteisiin, indikaattoreihin), joihin
puuttumalla voidaan ennaltaehkäistä paljon palveluja tarvitsevien asiakkuuksien
syntymistä.
Ilmiölähtöisten palveluketjujen suunnittelun lähtökohdat
Ilmiölähtöisillä palveluketjuilla ohjataan palveluntuottajia; Asiakassuunnitelmalla ohjataan yksittäisen asiakkaan palvelupolkua
• Palveluketjut eivät kuvaa asiakkaan yksilöllistä polkua eri palvelusta/hoidosta/toimipisteestä toiseen tai
niiden yhdistelmää.
➢ Asiakkaan yksilöllinen polku ja yhdistelmä palveluista muodostuu asiakassuunnitelmaan, johon kootaan ja
aikataulutetaan kaikki kunkin asiakkaan tarpeenmukaiset palvelut ja hoidot, niiden tavoitteet ja seuranta.
Asiakassuunnitelman vastuutaho on aina määritetty asiakassuunnitelmassa.
• Palveluketjuilla ohjataan eri palveluntuottajia ja toimijoita tunnistamaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan
elämäntilanne sekä palvelutarpeen taso ja toimimaan siten, että työskentely estää raskaampien palvelujen
tarvetta, ohjaa ennaltaehkäiseviin palveluihin ja ottaa huomioon kokonaisvaltaisesti asiakkaan tarpeenmukaiset
yhdistelmät eri palveluja.
• Palveluketjuille tulee määritellä omistaja, joka on ennaltaehkäisevän painotuksen takia peruspalveluista
vastaava kunta. Kunnan vastuulla on, että toimijat ovat sitoutuneet palveluketjun tavoitteisiin ja tavoitteita
tukevaan asiakasohjaukseen.
• Palveluntuottajien ja toimijoiden tulisi noudattaa palveluketjuille sekä niiden tasoille asetettuja tavoitteita
ja kriittisiä toimenpiteitä. Palveluntuottajia ohjataan tunnistamaan kunkin asiakkaan osalta riski-indikaattoreita
ja asetettujen tavoitteiden toteutumista tulee seurata.
Ilmiölähtöisen palveluketjun määritelmä
• Palveluketju on tietyn asiakasryhmän tarpeiden
mukainen yhdistelmä ja kokonaisuus hoitoja ja
palveluja huomioiden kaikki sosiaali- ja
terveydenhuollon julkiset ja yksityiset palvelut,
kuntien ja järjestöjen palvelut sekä kasvupalvelut.
• Palveluketjun sisällä voi olla erilaisia ja yhtäaikaisia
diagnooseihin perustuvia hoitoketjuja esim.
diabeteksen hoitoketju.
• Tällöin hoitoketjuihin osallistuvien
palveluntuottajien ja toimijoiden tulee tunnistaa
oma rooli ja vastuu integraation toteuttamiseksi
Toimija 1. Toimija 2. Toimija 3.
Palveluketju
Asiakas-
suunnitelma
TavoitteetToimenpiteet
ToimijatTulokset
Mittarit
• Palveluketju on menetelmä kuvata erilaisia asiakkaan hoito- ja palveluprosesseja yli sektori-, organisaatio- ja ammattirajojen.
Palveluintegraatio
https://media.sitra.fi/2018/12/21105924/ilmiolahtoisen-suunnittelun-tyokalupakki.pdf
Ilmiöt
Ilmiölähtöisen palveluketjun työstäminen
• Aikuisten sosiaalipalvelujen valmisteluryhmä nimesi asiantuntijat työskentelyyn
• Vantaa, Espoo, Keusote, Karviainen, Sipoo, Kela, HUS
• Pidettiin 4 työpajaa, johon kuhunkin oli ennakkotehtäviä
• 1. Ilmiön hahmottaminen ja nimeäminen
• 2. Palveluketjun kohderyhmä, perusteet, tavoitteet, ohjaavat periaatteet
• 3. Palveluketjun toimijat, palvelut ja tasokohtaiset tavoitteet
• 4. Tasokohtaiset riskit, indikaattorit ja toimenpiteet
Häpeä
Tehtävä 1: Ilmiöstä osatekijöihin… Teemoja ja osatekijöitä
Ilmiö: Vaikeasti työllistyvä
Vaikeasti työllistyvän
seuranta
vastuu/asioiden
eteneminen
KELA, te palvelut, sos terv palvelut
Tukiverkostot-perhe, missä
asiakkuudet
Räätälöidyt palvelut -Korkeasti koulutetut
”sikari porukka”, maahanmuuttajat, nuoret pudokkaat
Yhteistyö, tiedon siirto,
suostumukset, esim
ammatinvalinta
psykologit,
kunoutuslaitokset –perusterv huolto
Arjen taidot, elämänhallinta
Palvelun
oikeaaikaisuus 1-6
kk vs 5 v
Kenellä esitiedot, tiedon keruun
hankaluus –
koulumenestys,
koulukiusaaminen,
traumat, sos kyvyt työmarkkinoilla
Yhä sairauslähtöinen
työkyvyn arvointi ->
monialainen, sos
työ vs terv hoit
Tavoitettavuus
Nuori/yli 30 v
osatyökykyinen
Koulutus/kielitaito
Terveydentila/tutk
ittu?
Tuen tarve esim.
työkokeilu
motivaatio
Yhteiskunta/työllisyyden hoito
Työn tarjonta
Terveydellis
et syyt
Valtakunnallinen
työllisyystilanne,
työllisyysaste
KoulutusKuntoutus
Palvelujen
piiriin
päätyminen
Kohtaamin
en
Oma
tahtotila ja
motivaatio
Sosiaaliset ja
taloudelliset
syyt
Koulutus/kielitaito
Toimintakyky;
mihin pystyy ja
kykenee Osallisuus
Elämänlaatu
Kuntoutuksen
tarve
Ammattilaisen
kyky tunnistaa ja
puuttua oikea-
aikaisestiTunnistaminen ja
ohjaaminen
ennalltaehkäisev
ässä työssä
Tukea
työllistymiseen
Liikunta ja
kulttuuri/
ennaltaehkäisy ja
hyte
Motivaatio,
vastuu ja
seuranta
Ammattilaisen
osaaminen ja
ymmärrys
Ammattilaisten
yhteinen halu ja
tahto
Toimeentulo
Tehtävä 2: Osatekijöistä ilmiöön… Teemoja ja osatekijöitä
Ilmiö: Vaikeasti
työllistyvä
Ikäryhmät-erillaisetpalvelumuodot,
tukitoimet
Eläke tai esimsairausloma sille
jolle se kuuluu
Aito yhteityö, monialaisuus, ns
kolmikanta
neuvottelut
Sakkolista, seuranta,
työllistyminen, aito
työkyky
Kustannustehokkuus, resurssit,
priorisointi
Uudelleen kouluttautumisen
polut
Elämänlaatu,osallisuus
Näköalattomuus, toivottomuus
Yhteiskunnan
tavoite
työllisyydelle
Sosiaalinen
kuntoutus
Työnantajien
suvaitsevaisuus
osatyökykyisiin
Kuinka pitkään
työttömänä
Kelan
etuudet/tukimuod
ot
Sosiaalipuolen
toimenpiteet
TYP, monialainen
yhteistyö
Toimeenpano ja
ohjeistus
työllisyyden
osalta maahanmuutto
Kela ja
työeläkeyhtiöt,eläkekäsittelyt
Palvelujen
saavuttama
ttomuus
esim. TE
Ajatus omasta
vastuusta ja itsemääräämis
oikeudesta
Etuuksien
keskinäisetristiriitaisuudet,
poissulku
palveluista tai ei mahdolisuutta
samanaikaisiin palveluihin
Koulutus/
kouluttamat
tomuus
Yleinen
työllisyystil
anne
Resurssit,
mahdollisuus syventyä tai
henkilökohtaist
aa palvelua
Palvelujen
kohdentuminen ja vastuut toimijoiden
kesken
Yhteisten
välineiden ja
mittareiden puute
Eriarvoisuus eri
organisaatioiden
välillä
Yhteinen tavoite
ja ymmärrys
tavoitteesta
Yhteinen
arviointikehikko
Palvelun tarve
yhtenä mittarina
Työ- ja
toimintakyvyn
arviointi
Puhtaaksikirjoitettu palveluketju -koostediat
”Työelämästä syrjäytymisen ehkäisy”
Palveluketjun kuvaus
P A L V E L U K E T J U N I L M I Ö
P A L V E L U K E T J U N K O H D E R Y H M Ä
P A L V E L U K E T J U N T A V O I T T E E T
Palveluketjun nimi: Työelämästä syrjäytymisen ehkäisy
P E R U S T E E T I L M I Ö N T Ä R K E Y D E L L E
Luonnos
Syrjäytyminen työelämästä
pitkäaikais- ja rakennetyöttömät, vaikeasti työllistyvät, palvelulta palveluille siirtyvät,
paljon palveluja tarvitsevat, osatyökykyiset
työelämästä syrjäytymisuhan alla olevat (nuoret työikäiset 18-29v, nivelvaiheessa olevat
esim. lukiolaiset). vaikeasti tunnistettavat-> tunnistaminen ja syrjäytymisen ehkäisy
Perustuslain § 18: ” 18 § Oikeus työhön ja elinkeinovapaus.
Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaantyöllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman
suojelusta. Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaanjokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään
lailla. Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä.”
• Yksilön etu, vaikutukset kuntalaisiin ja asiakkaisiin-
elämänhallinnan kokonaisvaltaisuus (osallisuus arvona ja
oikeutena, kohtaaminen, läheisverkoston mukaan ottaminen),
vaikutukset tuloihin, asiakkaiden pompottelusta, siirtelystä
palvelujen välillä tai väliinputoamisesta pois, inhimillinen
kärsimys, kun asiakas tarpeeseensa nähden
epätarkoituksenmukaisessa palvelussa /ilman palvelua ja tukea,
kokemus näkymättömyydestä tai kuulluksi tulemattomuudesta
• Yhteiskunnan etu, vaikutukset ympäristöön ja talouteen – työ on
aina kannattavaa, tärkeää ja arvokasta, varhaiseen puuttumiseen
kiinnitettävä huomiota (kasvatus yms yhteiskuntaa tukevat
varhaiset toimenpiteet), kallis asiakasryhmä, palvelutarpeiden
väheneminen – resurssien säästäminen pidemmällä aikavälillä,
työllisyysasteen nostaminen 75% lisää verotuloja (leikkaustarve
VM:n mukaan vain muutaman miljardin), osallisuuden kokemus
turvaa yhteiskuntarauhaa, työllistymismahdollisuuksien
laventaminen
• Organisaatioiden etu, vaikutukset henkilöstöön - eri
organisaatioiden ohjeistukset samansuuntaiseksi, jotta asiakas
kokee tulleensa kuulluksi ja yhdenvertaisuus toteutuu
• Työelämäosallisuuden vahvistaminen asiakkaiden tavoitteita tukevilla,
vaikuittavilla ja yksilölliset tarpeet huomioivilla palvelukonaisuuksilla• Vaikuttavuus; saada vaikuttavuutta ja pitkäjänteisyyttä syrjäytymisvaarassa
olevan asiakkaan palveluun
• Osallisuuden kokemuksen tukeminen ja vahvistaminen; voimavarojen tunnistaminen ja toivon löytyminen, itsenäisyyttä ja oman elämän hallintaa
tukeva• Osaamisen ja toimintakyvyn vahvistaminen/lisääminen, vahvistaa arjen
taitoja, nuorten tukeminen nivelvaiheessa > opiskeluvelvollisuuden
päättyminen • Palvelujen tarpeenmukaisuus – oikea yksilöllinen taso
P A L V E L U K E T J U N O H J A A V A T P E R I A A T T E E T
P A L V E L U K E T J U N M I T A T T A V A P Ä Ä T A V O I T E
PA LV E L U K E T J U N N I M I : Työelämästä syrjäytymisen ehkäisy
1. Eri toimijoiden tulee toimia yhteen, välttää päällekkäistä toimintaa ja työskennellä yhteistyössä asiakkaan tavoitteen mukaisesti ja ennaltaehkäistä palvelutarpeen kasvua/lisääntymistä
2. Asiakaslähtöinen ammatillisuus; asiakkaan tavoitteiden kunnioittaminen, asiakkaan tasa-arvioinen ja tarpeiden mukainen, riittävän monialainen palvelutarpeen arviointi (ml työ- ja toimintakyvyn arviointi), yksilöllinen asiakassuunnitelma sekä sen seuranta
3. Palvelujen tulee olla asiakkaan palvelutarpeen ja valmiuksien mukaisia, asiakkaan status ja/tai etuudet eivät saa määritel lä palveluja
K E S K E I S E T P A L V E L U T J A T O I M I J A T P A L V E L U T A R V E - T A S O I T T A I N
I L M I ÖL Ä H T ÖI S E N PA LV E L U K E T J U N A S I A K A S N Ä K ÖK U L M A
Työikäisten ”NEET” (Not in Employment, Education or Training) aikuisten määrän väheneminen (työllisyysasteen nostaminen ja työelämästä syrjäytymisen ehkäisy)
1. Työvoimahallinnon ja kumppaneiden
ohjauksen ja neuvonnan palvelut
2. Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjauksen
ja neuvonnan palvelut (ei asiakkuutta
välttämättä) -> itsenäisesti, sähköisiä apuvälineitä käyttäen,
3. Palvelut kevyitä työnhakuun liittyviä
palveluita ja koulutuksia.
• TE-toimisto
• Oppilaitokset• Ammattiliitot
• Järjestöt
• Ohjaamo
• Nuorisopalvelut
• Kela• Sosiaali- ja terveydenhuolto (esim.
nettiterapia, miepä omahoito, sähköiset
hyte -palvelut)
• Erityistarpeiden huomioiminen (kielitaito,
tulkkaus)
1. Palvelutarpeen arviointiin perustuvat palvelut
2. Palvelut räätälöityjä, intensiivisempiä ja kalliimpia liittyen
osaamisen lisäämiseen ja työelämään kiinnittymiseen:
koulutukset, henkilökohtainen tuki työnhaussa ja
palvelupolussa, palkkatuki, työkokeilu jne.• TE-toimisto
• Kuntien työllisyyspalvelut (työkokeilut, työpajat, työvalmennus)
• Työ- ja toimintakyvyn arviointi (sote)
• Oppilaitokset
• Nuorisopalvelut• Ammatillinen kuntoutus (Työeläkelaitokset ja Kela)
• Sosiaalinen kuntoutus (sosiaalisen toimintakyvyn
vahvistaminen ja työelämäosallisuuden tukeminen)
• Kuntoutttava työtoiminta (työelämäosallisuuden tukeminen)
• Sosiaaliohjaus• Erityistarpeiden huomioiminen (oppimisvaikeudet,
osatyökykyisyys, nepsy)
1. Erityisen tuen tarve
2. Paljon palveluita tarvitsevat asiakasryhmät
3. Monitoimijainen, monialainen ja verkostoituva
toimintamalli
4. Palvelujen monimuotoisuus• TYP
• TE-toimisto
• Aktivointi- tai monialainen työllistymissuunnitelma
• Monialainen työ- ja toimintakyvyn arviointi (erityisen
tuen tarve ja ESH)• Sosiaalityö (erityisen tuen tarve)
• Sosiaalinen kuntoutus (työtoiminta, ryhmätoiminta,
yksilöllinen tuki)
• Kelan ammatillinen kuntoutus
1. Pitkään jatkuneesta työllistymisen
vaikeudesta johtuvat palvelut
2. Erityisryhmät (rajoittunut työkyky)
• Sosiaalinen kuntoutus (toimintakykyä ylläpitävä ja osallisuutta lisäävä toiminta)
• ESH
• Vaativa lääkinnällinen kuntoutus
• Erityisryhmien huomioiminen
Itsenäisesti työelämään hakeutuva (itsenäinen tai tilapäinen lievä avuntarve
Palveluin ja tuettuna työllistyminen (lievästä avuntarpeesta erittäin suureen)
Monialaisten ja yhteensovitettujen palvelujen tarve (suuri / erittäin suuri avuntarve)
Laaja-alainen tai pitkäkestoinen avuntarve(erittäin suuri avun tarve)
Riskit Indikaattorit
Monialainen
verkostotyöskentely ei
toimi asiakaslähtöisesti
tavoitteen mukaisesti.
Asiakas ei saa tarvitsemaansa palvelua
oikea-aikaisesti. (Esim.
rakenne ei tue palvelujen
yhteensovittamista)
Tarvittava asiakastieto ei siirry toimijoiden välillä.
Määrämuotoinen
rakenteellinen kirjaaminen
ei toteudu.
Vastuutahon puuttuminenEtuuksien ulkopuolelle
joutuminen
Onko työelämätavoite
realistinen
TYP asiakkuudet (lkm) ja
onnistuneet työllistämisen tai
kouluttautumisen toimenpiteet (lkm),
työ- ja toimintakyvynarvioinnit (lkm)
ja kuinka moni näistä on tehty monialaisesti (lkm), Asiakas- ja
verkostopalaute (tavoitemittari),
toteutuneet verkostotapaamiset
(lkm) Työntekijät koulutettu
rakenteellisen kirjaamiseen (koulutetut työntekijät %)
Vastuutyöntekijä nimetty
toimijaverkostosta (Kyllä/ei)
Toimeentulotukiasiakkuudet (lkm)
Tehdyn suunnitelman tai arvioinnin tavoite ei ole toteutunut
(tavoitemittari, lkm), Palvelut
keskeytyvät tai eivät pääse
alkamaan (lkm), Asiakaspalaute
Riskit Indikaattorit
Työttömyys pitkittynyt
eikä asiakas saa
tarvittavia tukipalveluja
oikea-aikaisesti
Onko apu / toimenpideasiakkaan tilanteeseen
soveltuva
Oppimisen vaikeudet.
Nepsy-oireet tms.
Erityistuen tarpeet (esim. haasteet
vuorovaikutustaidoissa).
Päihde- ja
mielenterveysongelmat
Työllistymissuunnitelma (lkm) tai
tilannearvio (lkm) tai
palvelutarpeenarviointi (lkm)
(tavoitemittari, lkm)
Palvelut keskeytyvät tai eivät pääse alkamaan (lkm)
Palvelutarpeenarviointi (lkm),
palveluntuottajan havaitsemat
erityistarpeet (mukautettujen palvelujen
sisältö ja lkm), ammatillisen koulutuksen toteutuminen (mukautetun opetuksen
oppilaiden lkm ja ammatillisen tutkinnon
suorittajat % näistä oppilaista)
Asiakkuudet miepä palveluissa (lkm),
Työterveyslaitoksen tilastot hoitoonohjauksesta (lkm), Audit-C
palvelutarpeenarvioinnin yhteydessä
(lkm), THL päihdetapauslaskennan kysely
kuntien työllisyyspalveluihin (lkm)
P A L V E L U T A S O K O H T A I S E T T A V O I T T E E T
Elämänhallinnan, omatoimisuuden ja
toimintakyvyn säilyttäminen
Omatoimisuuden ja toimintakyvyn
tukeminenToimintakyvyn tukeminen
R I S K I T J A I N D I K A A T T O R I T
I L M I ÖL Ä H T ÖI S E N PA LV E L U K E T J U N TA S OK OH TA I N E N TA R K A S T E L U
V A I K U T T A V U U D E N M I T T A A M I N E N
Työmarkkinatuen kuntaosuus (sakkolistalla) 300
pv, aktivointiaste
Työmarkkinatuen kuntaosuus
(sakkolistalla) 1000 pv., aktivointiaste Eläkepäätökset ja TE-toimiston ulkopuolelle kirjaamat),
toimeentulotuki ensisijaisena etuutena väh. 12 kk
Riskit Indikaattorit
Epärealistinen käsitys
omasta toimintakyvystä
työtaidoista ja
työelämän odotuksista.
Taustalla useita keskeytyneitä opintoja
tai lyhytaikaisia
työsuhteita
Ei ammatillista
koulutusta tai osaaminen ei vastaa
työmarkkinoiden
tarvetta, riittämätön
kielitaito. Työnhaun
taidot puuttuvat, neuvontaa ja ohjausta
ei tarjolla riittävästi
TE-toimisto ohjaa
terveydenhuollon piiriin
(suorite).
Terveydenhoitajan tekemä
tarkistus (Edellytetään toteutusta, kun järjestelmään
voidaan kirjata suorite)
Työllistymissuunnitelmasta
nousevat indikaattorit (TE-
toimiston suorite)Osaamisen lisäämisen linjan
(TE-toimisto 2. linja) asiakkaat
(lkm)
Yhteinen asiakasohjaus, lkm,
TE-toimiston työnhakuvalmennukset (lkm),
kuntien työnhakuvalmennukset
(lkm), Asiakaspalaute
Riskit Indikaattorit
Monialainen
verkostotyöskentely ei
toimi
asiakaslähtöisesti
tavoitteen mukaisesti. Asiakas ei saa
tarvitsemaansa
palvelua oikea-
aikaisesti. (Esim.
rakenne ei tue palvelujen
yhteensovittamista)
Asiakkaalle ei
riittävästi aikaa ja
mahdollisuutta kuntoutumiselle
Tulottomuus
Asumisen ongelmat
Toimintakyvyn
heikkeneminen
Omatyöntekijä nimetty
(kyllä/ei), työ- ja
toimintakyvynarvioinnit (lkm)
ja kuinka moni näistä on tehty
monialaisesti (lkm), eläkeselvittelyt (myönnetyt
eläkkeet lkm), (tavoitemittari),
TYP asiakkuudet (lkm) ja
onnistuneet työllistämisen tai
kouluttautumisen toimenpiteet (lkm), verkostotapaamiset
(lkm)
Asiakkuuden kesto (kk),
(asiakaspalaute), myönnetyt
toteutumattomat palvelut (lkm), keskeytyneet palvelut
(lkm) ja palvelun päättymisen
syy (tieto), (jonotusaika)
Toimeentulotuen saajat ja
tulottomat (Kela tilasto), K E S K E I S E T T O I M E N P I T E E T P A L V E L U T A R V E - T A S O I T T A I N
Itsenäisesti työelämään hakeutuva (itsenäinen tai tilapäinen lievä avuntarve
Palveluin ja tuettuna työllistyminen (lievästä avuntarpeesta erittäin suureen)
Monialaisten ja yhteensovitettujen palvelujen tarve (suuri / erittäin suuri avuntarve)
Laaja-alainen tai pitkäkestoinen (erittäin suuri ) avuntarve
Itsenäisen ja omatoimisen elämän ylläpitäminen
ja vahvistaminen
Työmarkkinatuen kuntaosuus (ennakkotieto –
siirtymässä sakkolistalle) 200 pv, vailla ammatillista
koulutusta olevat aikuiset (yli 18 v.)
• Itsenäinen työn haku ja osaamisen
lisääminen
• Verkkoasiointi
• Verkostojen hyödyntäminen –
tarpeenmukainen ja oikea-aikainen yhteinen asiakasohjaus
• Te toimiston tuki ja palvelut – ohjaus
terveystarkastukseen
• Perusterveydenhuolto toteuttaa
terveystarkastukset• Kunnan työllisyyspalvelujen tuki ja
ohjaus
• Oppilaitoksien palvelut
• Tavoitemittarin käyttö
• Mukautetun opetuksen ja oppilashuollon asiantunteva ja riittävä
toteuttaminen työelämän tarpeita vastaavaksi
• Perusteellinen haastattelu ja tutustuminen asiakkaan tilanteeseen
• Palvelutarpeen arvioiminen (sis. Audit-C)• THL:n kysely työllisyyspalveluihin päihteiden ongelmallisesta käytöstä
(päihdetapauslaskennan laajentaminen)
• Valmentavat ja ohjaavat palvelut
• Intensiiviset, lyhytkestoiset palvelut, joiden tavoitteena työllistyminen
• Asiakkaan tilanteen arvionti, suunnitelman laadinta, tarvittavat palvelut asiakkaan työllistymisen tueksi
• Monialainen palvelutarpeen sekä työ- ja toimintakyvyn arvioiminen
• Monialainen verkostotyö
• Yhteinen asiakastietojärjestelmä
• Vastuutyöntekijä nimetty toimijaverkostosta
• Oikeat palvelut nopeasti saataville• Asiakas on keskiössä vaikuttamassa palvelujensa saamiseen
• Sosiaalinen raportointi ja analyysiä palvelurakenteen toimivuudesta
• Hyvinvoinnin itsearviointi, avainmittari
• Omatyöntekijä
• Monialainen verkostotyötyö- ja toimintakyvyn arviointi,
palvelutarpeen arviointi sekä toteutunut palvelut
• Eläkeselvittelyt
• Palveluihin jonotusaika minimoidaan ja asiakas on keskiössä
Tarkennetut diat palvelutarvetasoittain
Itsenäisen ja omatoimisen elämän ylläpitäminen ja vahvistaminen
Palvelutarve –tason tavoite
Mitä riskejä pitäisi tällä palvelutarve –tasolla pystyä tunnistamaan? Mitä indikaattoreita (mittareita) on olemassa riskien tunnistamiseksi?
Miten tämän palvelutarve –tason vaikuttavuutta pitäisi mitata?
Työmarkkinatuen kuntaosuus (ennakkotieto – siirtymässä sakkolistalle) 200 pv, vailla ammatillista koulutusta olevat aikuiset (yl i 18 v.)
Työskentely IV: Palvelutarvetaso 1: Itsenäisesti työelämään hakeutuva (itsenäinen tai tilapäinen lievä avuntarve)
YMPÄRIVUOROKAUTINEN AVUNTARVE (suuri tai erittäin suuri avuntarve)
• Itsenäinen työn haku ja osaamisen lisääminen
• Verkkoasiointi
• Verkostojen hyödyntäminen – tarpeenmukainen ja oikea-aikainen yhteinen asiakasohjaus
• Te toimiston tuki ja palvelut – ohjaus terveystarkastukseen
• Perusterveydenhuolto toteuttaa terveystarkastukset
• Kunnan työllisyyspalvelujen tuki ja ohjaus
• Oppilaitoksien palvelut
Keskeiset toimenpiteet tällä palvelutarve -tasolla
Riskit Indikaattorit
Epärealistinen käsitys omasta toimintakyvystä TE-toimisto ohjaa terveydenhuollon piiriin (suorite kirjataan). Terveydenhoitajan tekemä tarkistus (Edellytetään toteutusta, kun järjestelmään voidaan kirjata suorite)
Taustalla useita keskeytyneitä opintoja tai lyhytaikaisia työsuhteita Työllistymissuunnitelmasta nousevat indikaattorit (TE-toimiston suorite)
Ei ammatillista koulutusta tai osaaminen ei vastaa työmarkkinoiden tarvetta, riittämätön kielitaito. Epärealistinen käsitys työtaidoista ja työelämän odotuksista.
Osaamisen lisäämisen linjan (TE-toimisto 2. linja) asiakkaat (lkm)Koulutustausta ja työkokemusVerkostojen hyödyntäminen asiakastarpeiden toteutumiseksi (yhteinen asiakasohjaus,
lkm)
Työnhaun taidot puuttuvat, neuvontaa ja ohjausta ei tarjolla riittävästi Toimijoiden / palveluntuottajien havaitsema puute. Ohjaus TE-toimistoon (lkm), TE-toimiston työnhakuvalmennukset (lkm), kuntien työnhakuvalmennukset (lkm), Asiakaspalaute
Mitä riskejä pitäisi tällä palvelutarve –tasolla pystyä tunnistamaan? Mitä indikaattoreita (mittareita) on olemassa riskien tunnistamiseksi?
Työskentely IV: Palvelutarvetaso 2: Palveluin ja tuettuna työllistyminen (lievästä avuntarpeesta erittäin suureen)
• Tavoitemittarin käyttö
• Mukautetun opetuksen ja oppilashuollon asiantunteva ja riittävä toteuttaminen työelämän tarpeita vastaavaksi
• Perusteellinen haastattelu ja tutustuminen asiakkaan tilanteeseen
• Palvelutarpeen arvioiminen (sis. Audit-C)
• THL:n kysely työllisyyspalveluihin päihteiden ongelmallisesta käytöstä (päihdetapauslaskennan laajentaminen)
• Valmentavat ja ohjaavat palvelut
• Intensiiviset, lyhytkestoiset palvelut, joiden tavoitteena työllistyminen
• Asiakkaan tilanteen arvionti, suunnitelman laadinta, tarvittavat palvelut asiakkaan työllistymisen tueksi
Keskeiset toimenpiteet tällä palvelutarve -tasolla
Riskit Indikaattorit
Työttömyys pitkittynyt eikä asiakas saa tarvittavia tukipalveluja oikea-aikaisesti
Työllistymissuunnitelma (lkm) tai tilannearvio (lkm) tai palvelutarpeenarviointi (lkm)
Onko apu / toimenpide asiakkaan tilanteeseen soveltuva. Tehdyn suunnitelman tai arvioinnin tavoite ei ole toteutunut (tavoitemittari, lkm)Palvelut keskeytyvät tai eivät pääse alkamaan (lkm)
Oppimisen vaikeudet. Nepsy-oireet tms. Erityistuen tarpeet (esim. haasteet vuorovaikutustaidoissa).
Palvelutarpeenarviointi (lkm), palveluntuottajan havaitsemat erityistarpeet (mukautettujen palvelujen sisältö ja lkm), ammatillisen koulutuksen toteutuminen (mukautetun opetuksen oppilaiden lkm ja ammatillisen tutkinnon suorittajat % näistä oppilaista)
Päihde- ja mielenterveysongelmat Asiakkuudet miepä palveluissa (lkm), Työterveyslaitoksen tilastot hoitoonohjauksesta (lkm), Audit-C palvelutarpeenarvioinnin yhteydessä (lkm), THL päihdetapauslaskennan kysely kuntien työllisyyspalveluihin (lkm)
Elämänhallinnan, omatoimisuuden ja toimintakyvyn säilyttäminen
Palvelutarve –tason tavoite
Miten tämän palvelutarve –tason vaikuttavuutta pitäisi mitata?
Työmarkkinatuen kuntaosuus (sakkolistalla) 300 pv, aktivointiaste
YMPÄRIVUOROKAUTINEN AVUNTARVE (suuri tai erittäin suuri avuntarve)
Omatoimisuuden ja toimintakyvyn tukeminen
Palvelutarve –tason tavoite
Mitä riskejä pitäisi tällä palvelutarve –tasolla pystyä tunnistamaan? Mitä indikaattoreita (mittareita) on olemassa riskien tunnistamiseksi?
Työskentely IV: Palvelutarvetaso 3: Monialaisten ja yhteensovitettujen palvelujen tarve (suuri / erittäin suuri avuntarve)
Miten tämän palvelutarve –tason vaikuttavuutta pitäisi mitata?
Työmarkkinatuen kuntaosuus (sakkolistalla) 1000 pv., aktivointiaste
• Monialainen palvelutarpeen sekä työ- ja toimintakyvyn arvioiminen
• Monialainen verkostotyö
• Yhteinen asiakastietojärjestelmä
• Vastuutyöntekijä nimetty toimijaverkostosta
• Oikeat palvelut nopeasti saataville
• Asiakas on keskiössä vaikuttamassa palvelujensa saamiseen
• Sosiaalinen raportointi ja analyysiä palvelurakenteen toimivuudesta
• Hyvinvoinnin itsearviointi, avainmittari
Keskeiset toimenpiteet tällä palvelutarve -tasolla
Riskit Indikaattorit
Monialainen verkostotyöskentely ei toimi asiakaslähtöisesti tavoitteen mukaisesti. Asiakas ei saa tarvitsemaansa palvelua oikea-aikaisesti. (Esim. rakenne ei tue palvelujen yhteensovittamista)
TYP asiakkuudet (lkm) ja onnistuneet työllistämisen tai kouluttautumisen toimenpiteet (lkm), työ- ja toimintakyvynarvioinnit (lkm) ja kuinka moni näistä on tehty monialaisesti (lkm), Asiakas- ja verkostopalaute (tavoitemittari),
Siirtoviiveet ja jonossa odottaminen (selvitettävä miltä osin saatavissa), toteutuneet verkostotapaamiset (lkm)
Tarvittava asiakastieto ei siirry toimijoiden välillä. Määrämuotoinen rakenteellinen kirjaaminen ei toteudu.
Rekisterit eivät rajoita asiakastiedonsiirtämistä (edellyttää lakimuutosta –lakimuutos toteutunut), Työntekijät koulutettu rakenteellisen kirjaamiseen (koulutetut työntekijät %)
Vastuutahon puuttuminen Vastuutyöntekijä nimetty toimijaverkostosta (Kyllä/ei)
Etuuksien ulkopuolelle joutuminen Toimeentulotukiasiakkuudet (lkm)
Onko työelämätavoite realistinen Tehdyn suunnitelman tai arvioinnin tavoite ei ole toteutunut (tavoitemittari, lkm), Palvelut keskeytyvät tai eivät pääse alkamaan (lkm), Asiakaspalaute
Toimintakyvyn tukeminen
Palvelutarve –tason tavoite
Mitä riskejä pitäisi tällä palvelutarve –tasolla pystyä tunnistamaan? Mitä indikaattoreita (mittareita) on olemassa riskien tunnistamiseksi?
• Omatyöntekijä
• Monialainen verkostotyö
• Monialainen työ- ja toimintakyvyn arviointi
• Eläkeselvittelyt
• Monialainen palvelutarpeenarviointi, sekä toteutunut palvelu
• Palveluihin jonotusaika minimoidaan
• Asiakas on keskiössä vaikuttamassa palvelujensa saamiseen
• Hyvinvoinnin itsearviointi, avainmittari
Keskeiset toimenpiteet tällä palvelutarve -tasolla
Työskentely IV: Palvelutarvetaso 4: Laaja-alainen tai pitkäkestoinen avuntarve (erittäin suuri avun tarve)
Miten tämän palvelutarve –tason vaikuttavuutta pitäisi mitata?
Pitkäaikaistyöttömät, TE-toimisto edelleen työttöminä työnhakijoina, mutta työmarkkinoiden ulkopuolelle siirtyneet (eläkepäätöks et ja TE-toimiston
ulkopuolelle kirjaamat), toimeentulotuki ensisijaisena etuutena väh. 12 kk
Riskit Indikaattorit
Monialainen verkostotyöskentely ei toimi asiakaslähtöisesti tavoitteen mukaisesti. Asiakas ei saa tarvitsemaansa palvelua oikea-aikaisesti. (Esim. rakenne ei tue palvelujen yhteensovittamista)
Omatyöntekijä nimetty (kyllä/ei), työ- ja toimintakyvynarvioinnit (lkm) ja kuinka moni näistä on tehty monialaisesti (lkm), eläkeselvittelyt (myönnetyt eläkkeet lkm), Asiakas - ja verkostopalaute (tavoitemittari), TYP asiakkuudet (lkm) ja onnistuneet työllistämisen tai
kouluttautumisen toimenpiteet (lkm), Siirtoviiveet ja jonossa odottaminen (selvitettävä miltä osin saatavissa), toteutuneet verkostotapaamiset (lkm)
Asiakkaalle ei riittävästi aikaa ja mahdollisuutta kuntoutumiselle Asiakkuuden kesto (kk), palvelujen tarpeenmukaisuus ja riittävä kesto (asiakaspalaute), myönnetyt toteutumattomat palvelut (lkm), keskeytyneet palvelut (lkm) ja palvelun päättymisen syy (tieto), palvelujen saatavuus (jonotusaika)
Tulottomuus Toimeentulotuen saajat ja tulottomat (Kela tilasto), Omatyöntekijä nimetty (kyllä/ei)
Asumisen ongelmat Asunnottomat (lkm), asumisen palveluissa asuvat (lkm), odotusaika kuntien vuokra-asuntoihin (vrk), asumisneuvonnan toteuttaminen (kyllä/ei)
Toimintakyvyn heikkeneminen Toimintakyvyn mittaaminen (kansallisten mittareiden hyödyntäminen)
Eteenpäin…
Pilointi-ryhmän ajatuksia ASP:lle
Pilotoinnin aikana esiinnousseita ehdotuksia
• Tarvitaan jatkotyöskentelyä
• #uusimaayhdessä –verkosto
• ASP-valmisteluryhmän nimeämä verkosto
• Tarvitaan konkretisointia ja tarkennusta ilmiöiden työstämiseksi
• Yläkäsitetasolta lähemmäs uutta ajattelua
• Palveluketjun ilmiön taustoista tulee olla riittävän kattava tilannekuva yhteisen ymmärryksen luomiseksi
• Palveluketju tuottaa tietoa toimivista käytännöistä ja tarpeellisisista toimenpiteistä
• Kehittämistarpeiden tunnistamisen jälkeen on hyvä sopia vastuu asian edistämisestä
• Rinnalle tarvitaan myös tutkittua tietoa toimivista käytännöistä ja vaikuttavuudesta
• Toimijat osallistettava palvelujen ja toimenpiteiden määrittelemiseen eri palveluportaiden tasolle
• Ilman toimijoita keskeisten palvelujen määrittely jää suppeaksi
• Toimijoiden roolit ja vastuut selkeytettävä eri palveluportaiden tasoilla
• Mahdollistetaan siirtyminen kevyempiin palveluihin
PA LV E L U T U OT TA J I E N VA S T U U T
J A T K U V A Y M P Ä R I -V U O R O K A U T I N E N A V U N T A R V E
(erittäin suuri avun tarve)Toimija Palvelu
Tunnistettavat
riskit
Hyödynnettävät
indikaattorit /
mittarit
Vastuut
(asiakas)
Vastuut
(muut toimijat)Huomioita
Palvelutarvetaso 1: KOTONA ITSENÄISESTI (itsenäinen tai tilapäinen lievä avuntarve)