viestintäalan työhyvinvointi puntarissa · sön ja työympäristön senhetkistä tilaa. kysely...

Työturvallisuuskeskus     1

Työturvallisuuskeskuksen raporttisarja 2015

Viestintäalan työhyvinvointi puntarissa

2     Työturvallisuuskeskus

Sisällysluettelo

Julkaisija: Työturvallisuuskeskus TTK,graafisen teollisuuden työalatoimikuntaTeksti: Tiina Heusala, Arto Reiman,Tuula Räsänen, Soile SeppänenTaitto ja valokuvat: Teppo JokinenPaino: PunaMusta1. painos 2015ISBN 978-951-810-567-4 (nid.)ISBN 978-951-810-568-1 (pdf)


Esipuhe ja kiitokset  ................................................................ 1

1 Johdanto, aineisto ja menetelmät ................................... 2

1.1Tutkimuksentausta....................................................2 1.2Viestintäalatoimialana...............................................2 1.3Kyselynsisältö...........................................................4 1.4Tutkimuksentavoitteetjatoteutus............................5

2 Perustiedot ............................................................................ 6 2.1Työnantajaakoskevattiedot.......................................6 2.2Vastaajaakoskevattiedot...........................................8

3 Työjärjestelyt ja esimiestyö ................................................. 9 3.1Työaika.......................................................................9 3.2Työjärjestelyt..............................................................9 3.3Esimiestyö................................................................10

4 Työympäristön haitta- ja vaaratekijät ............................. 14 4.1.Tapaturmavaarat......................................................14 4.2Fysikaalisettekijät....................................................14 4.3Kemiallisetjabiologisettekijät................................14 4.4Fyysinenkuormittuminen.......................................14 4.5Henkinenkuormittuminen......................................15 4.6Työhyvinvointikortinsuorittaminen........................15

5 Työturvallisuuden johtaminen ja kehittäminen .............. 19 5.1Terveellisenjaturvallisentyönedellytysten toteutuminen...........................................................19 5.2Työsuojelunsuunnittelu-jaseurantatietojen käyttäminen.............................................................19 5.3Työsuojelunylläpitäminenjakehittäminen.............20

6 Työterveyshuolto ............................................................... 26 6.1Työterveyshuollonjärjestäminen.............................26 6.2Työterveyshuollonkattavuus...................................26 6.3Työterveyshuollontoiminta.....................................26 6.4Työterveyshuollonkustannukset.............................27

7 Yhteenveto .......................................................................... 29 7.1Työjärjestelytjaesimiestyö......................................29 7.2Työympäristönhaitta-javaaratekijät.......................29 7.3Terveellisenjaturvallisentyönjohtaminenja kehittäminen...........................................................29 7.4Työterveyshuolto.....................................................31 7.5Vertailuvuosien2000,2007ja....................................2014tulostenvälillä................................................31

8 Johtopäätökset.................................................................... 32 8.1Tilanneviestintäalanyrityksissä...............................32 8.2Tilanneviestintäalantyöterveyshuolloissa...............32 8.3Tulevaisuus..............................................................32 Lähteetjakirjallisuus.....................................................34 Viestintäalantyöhyvinvointipuntarissa-kyselylomake..35


Esipuhe ja kiitokset

Tämäntutkimuksenlähtökohtaonvuonna2000TurunkauppakorkeakoulunMediaryhmässätehtykyselytutki-mus”Graafisenalantyöyhteisöjatyöympäristöpunta-rissa”,jossaselvitettiingraafisenteollisuudentyöyhtei-sönjatyöympäristönsenhetkistätilaa.Kyselyuusittiin,jahiemanuudistettiin,vuonna2007Työterveyslaitoksentoimesta.Nyttehdyntutkimuksenavullakartoitettiinviestintäalanyritystentyöhyvinvoinnintämänhetkistätilannettajakehitystäedellisiintutkimuksiinverraten.

TutkimusontehtyTyöturvallisuuskeskuksenjaGraa-fisenteollisuudentyöalatoimikunnantoimeksiannosta.TutkimuksentoteuttijaraportoikehittämispäällikköTiinaHeusala.Toteutuksessamukanaolimyösvanhem-piasiantuntijaTuulaRäsänenjaraportoinnissaerityis-asiantuntijaArtoReimanTyöterveyslaitoksesta.Erikois-lääkäriSoileSeppänenosallistuisekätoteutukseenettäraportointiin.Kyselynteknisestätoteutuksestavastasi-vaterityisasiantuntijaPauliinaToiviojaerityisasiantun-tijaJoukoRemesTyöterveyslaitoksesta.Tutkimustaovat

kommentoineetmyösmuutTyöterveyslaitoksenasian-tuntijat.

Tutkimustaohjasiohjausryhmä,johonkuuluivattyöehtosihteeriRiittaKoskinenTEAMTeollisuusalojenammattiliitosta,kehityspäällikköJaanaVillikka-StormViestinnänKeskusliitosta,sopimusalavastaava(ICT-javiestintäsektori,viestintäalat)Liljan-KukkaRunolinnaAmmattiliittoProsta,työehtoasiamiesTyttiOrasSuomenJournalistiliitostasekäasiantuntijaVeikkoLipiäinenTyöturvallisuuskeskuksesta.Haluammekiittääohjaus-ryhmäänkuuluneitahenkilöitähyvästäyhteistyöstä.

Kiitoksetmyöskaikilletutkimuksentekemiseenosallistuneillesekäkyselyynvastanneillejaheidäntyön-antajilleen,jotkamahdollistivattutkimuksenonnistu-misen.

TutkimuksenrahoittiTyöturvallisuuskeskus.

Oulussa21.11.2014

TiinaHeusala ArtoReiman


1 Johdanto, aineisto ja menetelmät

1.1 Tutkimuksen tausta

Tämäntutkimuksentaustallaonkak-sikyselytutkimusta.Vuonna2000Tu-runkauppakorkeakoulun(TuKKK)Mediaryhmätekitutkimuksen,jokajulkaistiinTyöturvallisuuskeskuksenraporttisarjassavuonna2001nimellä”Graafisenalantyöyhteisöjatyöym-päristöpuntarissa”1.Kyselyynosal-listuiyhteensä224vastaajaa146yrityksestä.Vuonna2007Työterve-yslaitostekiaiemmankyselynpoh-jaltauusintatutkimuksen,jokamyösjulkaistiinTyöturvallisuuskeskuksenraporttisarjassanimellä”Graafisenalantyöhyvinvointipuntarissa”2.Kyselyistäsaatujatietojaonhyödyn-nettytässätutkimuksessa.

TuKKK:nkyselytutkimuksenmu-kaansuomalaisissagraafisenteolli-suudenyrityksissähenkisentyöym-päristönongelmatkoettiinfyysisentyöympäristönongelmiavaikeam-miksi.Keskeisinähenkisentyöympä-ristönongelminaolivatkiire,stressijatyöuupumus.Fyysisentyöympä-ristönongelmiaaiheuttaviksiteki-

jöiksimainittiinesimerkiksimelujatyöympäristönrauhattomuus,pöly,epäergonomisettyöskentelyasen-notsekätoistuvatjayksipuolisetliikkeet.Myösesimiestentoimin-nassalöytyikorjattaviaasioita,jot-katulivatilmiepäselvänäjohtamis-kulttuurinasekäkannustuksenjapalautteenpuutteena.

Vuoden2000tutkimukseenver-rattunatilanneolivuonna2007tehdyntutkimuksenmukaanjon-kinverranparantunuttyösuojelunkannalta.Monettyöpaikkojenseu-rantaindikaattorit,kutenriskinarvi-oinnit,poissaolojenseurantajahen-kilöstötilinpäätös,olivataiempaaaktiivisemmassakäytössä.Toisaaltalakisääteistentyöpaikkaselvitystenjatyösuojeluntoimintaohjelmankäyttöolivähentynyt.Tavanomai-siaviestintäalanteollisuudenhait-tatekijöitä,kutenstaattistakuormi-tustajamelua,esiintyimolempientutkimustenmukaan.Myöstiedon-kulussaolivuoden2007tutkimuk-senmukaanparantamisenvaraa.Työterveyshuollonpalveluissaosa

työpaikoistaolisiirtynytomastatyöterveyshuollostaostopalvelu-natoteutettuunyksityiseentyöter-veyshuoltoon.Työterveyshuollonjatyöpaikanyhteistyössäolikehi-tettäväämm.työsuojelussa.Työter-veyshuollontoimintaolikinvastaa-jienmielestätärkeinkehittämisenkohdevuoden2007tutkimuksessa.Edelleenkehittämistävuoden2007tutkimuksenmukaanolitoiminta-prosessienjaturvallisuusjohtami-senmenettelytavoissa.Lisäksipa-rannettavaaolityöhönperehdyttä-misessä,työnorganisoinnissa,yh-teistoiminnanlisäämisessätyönan-tajanjatyöntekijöidenvälilläsekävastuuttamisessa.

1. 2 Viestintäala toimialana

Graafinenteollisuusonkeskisuuriteollisuudenalajaosaviestintäalaa.Graafinenteollisuuskattaapaino-tuotteidenteknisenvalmistuksensekäsitätukevanpalvelutoiminnonjatyöllistäänoin10000henkilöä.Viestintäalatoimialanasisältääsekä


graafisenteollisuudenettäkustan-nustoiminnan.Viestintäalallakoko-naisuudessaantyöskentelivuonna2012noin26700henkilöä.Päätuot-teitaovatsanomalehdet,aikakaus-lehdetjakirjat;muitatuotteitaovatmainospainotuotteet,lomakkeet,pakkaukset,kalenteritjaetiketit.Liikevaihtoviestintäalallaolivuon-na2012yhteensänoin4,9mrd.eu-roa.Graafisenteollisuudenliikevaih-tovuonna2012olinoin1,5mrd.euroa.Graafisentoimialanvientivuonna2013olinoin145milj.eu-roapäävientimainaRuotsi(31%viennistä),Venäjä(25%viennistä)jaNorja(12%viennistä)3.

Graafisellatoimialallayrityksetovatpääosinpieniätaimikroko-koisiajanetoimivatpääosinpai-kallisillamarkkinoilla.Alallatoimiikustantajia(kirja,aikakauslehtijasanomalehti),sähköisenmediantoimijoita(televisiojaradio)sekägraafisenteollisuudentoimijoitaelipainotoimintaaharjoittaviayrityksiä.Kustantajattoimivatjonykyäänmo-nikanavaisesti.Yrittäjätovatuseinaloittaneettoiminnanammattimie-henäjasiirtyneetyrittäjäksiilmanmuodollistayrittäjyys-taikaupallistakoulutusta4.Käytännöntyöonyrit-täjällähallussamuttatarvettavoiollatäydentääosaamistaesimerkiksiesimiestyöskentelyssätaityöhyvin-vointiasioissa.

Viestintäalakäytoimialanaläpirakennemuutosta.Pientenpainolai-tostenstrategisetinnovaatiotrajoit-tuvatkuitenkinvieläsuuriltaosinlaitehankintoihin,jalaajempiinno-vaatioidenkehittelyonvähäistä4.Kuluttajakäyttäytyminensekämyösmedianroolimainosvälineenäovatmuuttuneetinternetinmyötä.Asiak-kaattulisiottaapalvelujenjatuot-teidensuunnitteluunjauudelleenkehittämiseenmukaan5.Asiakkaidenarkionmyösmuuttunut,koskame-diasisältöonsaatavillakuluttajillelähesjatkuvasti.Sisällöntuotantoonmyösmuuttunut;vaatimuksetosaa-misellemuttamyösnopeudelleovatkasvaneetjatuottajienjakuluttajienroolitkinsekoittuneet.Lisäksisekä

sisällönjakelussaettämainonnassakanavatjaformaatitsekoittuvatsekämaantieteellisetjakielellisetrajathämärtyvät.Mainonnankenttäonmyösmonipuolistunutjakuluttajatovataiempaaliikkuvampia.Mainos-jamediatoimistojenroolionmuut-tunutaiempaastrategisemmaksi6.

Viestintäalantoimialastrategiankeskeisettavoitteetliittyväthyvänasiakaskokemuksenluomiseen;vies-tintäalanyritystenpalvelustasaasuositelluimmanasiakaskokemuk-sen,jayrityksilläonkäytössätoimi-vatjahelpottavattehdäkauppaa.Lisäksitavoitteenaon,ettäyrityk-setorganisoituvatuudellatavalla–luodaaninnovaatiokulttuuriajakansainvälistytään–janiitämyösjohdetaannykyaikaisesti6.Viestintä-alallatoimijoidenroolimuuttuuyhäenemmänpainajastapalveluidenjaratkaisujentuottajaksi.Tulevaisuu-denpainotalontuleekinollainnova-tiivinenteknologiansoveltaja7.

Työelämänmuutostenkeskellätyöhyvinvointionjatkossaentistäkeskeisempituottavuuden,uudis-tumiskyvynjamuutoskestävyydenmahdollistaja.Työhyvinvoinninke-hittämistätarvitaanedelleen,jaen-tistätärkeämmäksituleekehittäätyöhyvinvointiapositiivistenteki-jöiden,ihmistenjatyöyhteisöjenvoimavarojenvahvistamisessa.Uu-dentaloudenytimessäonkoneidensijaanihmistenjaorganisaatioidenosaaminenjayhteistyöjatkuvastiuudenlaisissatilanteissa.Työhyvin-voinninjatuottavuudenyhteysvah-vistuuentisestään8.

Graafisellaalallakäytetäänrun-saastikemikaaleja,koskaalantuo-tantomenetelmätperustuvatsuurel-taosinkemiaanjakemikaalienkäyt-töön9.Kuitenkinsekäkemikaalienlukumääräettäniidenkäyttöovatviimeisen20vuodenaikanavähen-tyneetmerkittävästi.Alallakäyte-täänpalavia,ympäristöllejaterve-ydellevaarallisiakemikaaleja,jotenterveys-jaympäristöriskienhallintaontärkeää.Ympäristö-jatyösuojelukulkevatkäsikädessä,jamolemmis-satavoitteidenjajohtamistapojen

tulisiollasamanlaiset.Graafisessateollisuudessaonsiirryttyliuotin-pohjaistenaineidenkäytöstäkas-viöljy-javesipohjaistenaineidenkäyttöön.Uusiteknologiaontarjon-nutratkaisuja,joillatuotantoproses-sejaonvoitudigitalisoidajasamallatuotannonfyysisiävaiheitajättääpois,mikäonosaltaanvähentänytmyöshaitallistenaineidenkäyttöätuotantoprosessinaikana10.UV-pai-noväreihinliittyviäriskejäonmyöstutkittutyösuojelunnäkökulmastaVTTTietotekniikantoimesta.Tutki-muksestaselvisi,ettäannettujatur-vallisuusohjeitajavarovaisuuttanii-denkäsittelyssänoudattaenkäyttöonturvallista;työskentelytapoihintuleekiinnittäähuomiota11.

Tekniikkamahdollistaayhävähäi-semmänkemikaalienkäytöntule-vaisuudessa.Työturvallisuuslainmu-kaantyönantajaonvelvollinentun-nistamaankemikaalienvaaratekijätjaarvioimaanniidenaiheuttamatriskittyöntekijällesekädokumen-toimaanriskinarvioinninkirjalli-sesti9.GraafinenTeollisuusry:nliit-tojohtajanmukaanraaka-aineidenalkuperäjaniidenjäljitettävyysovattärkeäosavastuullistatoimintaajayritysvastuullisuuskattaakokotuotantoketjun.MyösViestinnänKeskusliitontoimitusjohtajanmu-kaanviestintäalaonsitoutunutkes-täväänkehitykseenjavastuulliseenyritystoimintaan.Hänenmukaansatuotteidenturvallisuusniinkulut-tajillekuintyöntekijöillekinontoi-minnanehdotonperusedellytys11.

Kunturvallisuuttamitataantapa-turmienmäärällä,ongraafinenteol-lisuusmelkoturvallinentoimiala.Tapaturmatovatpääasiassakompas-tumisiajaliukastumisiasekätyövä-lineidenkäytössäsattuneitatapa-turmia.Ammattitaudeistayleisinontoistuvastayksipuoleisestaliikkees-täaiheutuvaylikuormitus.Ammat-titautejaaiheuttaviatekijöitäovatmyösmelu,kemikaalitsekäorgaani-setpölytjaaltisteet12.

Kuvassa1.onesitettyvestintäalantyöpaikkatapaturmienmääränkehi-tystävuodesta1999vuoteen2013*.


1.3 Kyselyn sisältö

Tutkimuksentoteuttamisenviiteke-hyksenäonkäytettytyöturvallisuus-lakia(738/2002)14.

Työjärjestelytjatyönsuunnitte-lu-osio(2)onmuokattuedellisestäkyselystä.Aiheetonryhmiteltyot-sikkotasollaselkeisiintyöaikaa,työ-järjestelyjäjaesimiestyötäkoskeviinluokkiin.

Työympäristönhaitta-javaarate-kijät-osio(3)pohjautuusosiaali-jaterveysministeriönjulkaisemanRis-kienarviointityöpaikalla-työkirjanvaarojentunnistamisentarkistuslis-tojenmukaiseenjaotteluun15.Riski-enarviointikytkeytyykiinteästilain-säädäntöönjanäkyysensisällössämonineritavoin.Työturvallisuuslakivelvoittaatyönantajaaselvittämääntyöpaikallaesiintyväthaitta-javaa-ratekijätjajokopoistamaannetaiarvioimaanniidenaiheuttamatriskittyöntekijöidenterveydellejaturval-lisuudelle.Vaaratekijätonselvitettä-väjaarvioitavakaikillatyöpaikoilla.Riskienarvioinnintuleeollasuun-nitelmallistajajatkuvaatoimintaa.Nämäasiatontyöpaikallayleensäsisällytettytyösuojeluntoimintaoh-jelmaan.

Turvallisuusjohtamisenmenette-lyjäontutkittuosiossaTyöturvalli-suudenjohtaminenjakehittäminen

(4).Kyselynrakenteessajakysymys-tenlaatimisessaonhyödynnettylähdeviitteissämainittujatutkimuk-siajamenetelmiä,kutenturvalli-suudenhallintaatyöpaikallamittaa-vaaHalmeri-tarkastusmenetelmää16.Seonkehitettytyösuojelutarkastaji-enkäyttööntyöturvallisuuslainmu-kaistenturvallisuusjohtamismenet-telyjenvalvontaavarten.Menetelmäkattaapääpiirteettyöturvallisuuslainsisältämistäseikoista.Senosa-alueitaovattyösuojelunyhteistoimintajaorganisointi,työntekijöidenopetusjaohjaus,esimiestenjaorganisaati-ontoiminta,sisäisettyösuojelutar-kastuksetsekävaarojenselvitysjaarviointi.Senavullavoidaantoimi-alastariippumattapyrkiäsaamaankokonaiskuvatyöpaikantyösuoje-lunhallinnasta.Edelliseenkyselyynverrattunatähänosioononlisättymuutamakysymystyöhönpereh-dyttämisestä.Lisäksikysymykseen4.1”Arvioi,mitenseuraavatterveel-lisenjaturvallisentyönedellytyksettoteutuvattyöpaikallanne”lisättiinvastausvaihtoehto”Entiedä”.

Työterveyshuolto-osio(5)poh-jautuutyöterveyshuoltolakiin(1383/2001)17sekävaltioneuvos-ton1.1.2014voimaanastuneeseenasetukseenhyväntyöterveyshuol-tokäytännönperiaatteista(VNa708/2013).Työterveyshuollonteh-

täviensisältöönkuuluumm.työnjatyöolosuhteidenterveellisyydenjaturvallisuudenselvittäminenjaarviointi.Työterveyshuoltoarvioijaseuraatyössäesiintyviähaittoja,vaaroja,kuormitustekijöitäjavoi-mavaratekijöitätyöpaikkaselvitys-tenavulla.Työterveyshuoltotoimiiyhteistyössäyrityksentyösuojelu-organisaationkanssariskientervey-dellisenmerkityksenarvioinnissasekäarvioidessaankuormitus-javoimavaratekijöidenmerkitystätyökyvylle.Parhaattuloksetriskienarvioinneistasekätyöpaikkaselvi-tyksistäsaadaan,kunyhteistyötyö-terveyshuollonkanssaontavoit-teellistajatoiminnanvaikutuksiaseurataan18.Työterveyshuolto-osiopäivitettiinuudistetunHyvätyöter-veyshuoltokäytäntö-oppaan19mu-kaisestisisältämääntyökyvyntuentoimenpiteitä.

Kaikkiasisältöosiaperustietojalu-kuunottamattaonmuokattuedelli-sestäkyselystä.Esimiestyöonmyösnostetturaportissaotsikkotasolle.Kyselyäonhiemanlyhennettyjasii-täonkarsittupäällekkäisyyksiä.Sa-mallaonpidettyhuolta,ettäaineis-tojenvertailtavuussäilyy.Kunkinai-healueenoleellisimmatkysymyksetonsäilytettyedellisestäkyselystä.Kyselyämyöspäivitettiinsisältä-määnajankohtaisiaasioitamm.pe-

Kuva 1. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sattumisvuosittain. *Vuoden 2013 tiedot ovat ennakkotietoja. Erityisesti pitkiin sairauspoissaoloihin ja eläkkeisiin johtaneiden työtapaturmien tiedot ovat vielä puutteellisia eivätkä siten vertailukelpoisia aiempiin vuosiin. Lähde: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto13.

Palkansaajien työpaikkatapaturmat

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen 393 401 401 325 322 366 402 401 446 426 322 318 303 271 265

58 Kustannustoiminta 786 720 776 679 540 368 373 320 310 283 219 195 227 216 179

0

200

400

600

800

1000

Palkansaajien työpaikkatapaturmat


rehdytyksestäjatyökyvyntuesta.Kyselylläkartoitettiinmyöstyöhy-vinvointikorttikoulutuksen20suorit-tamisenyleisyyttäviestintäalalla.

1.4 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus

Tutkimuksentavoitteenaolikartoit-taa,millätasollaviestintäalantyöyh-teisöönjatyöympäristöönliittyvättyöturvallisuudenjatyöhyvinvoin-ninedellytyksetjaosatekijättällähetkelläovatjamitentilanneonkehittynytedellisistätutkimuksista.Toteutusmuotonaoliviestintäalantyösuojeluhenkilöstöllekeväällä2014suunnattukysely.Kyselyynlaa-dittiinsähköinenlomake,jokaontämäntutkimusraportinliitteenä.

Tutkimuksessahaettiinvastauksiaseuraaviinasiakokonaisuuksiin:1.Työnantajanjavastaajan perustiedot2.Työjärjestelytjatyönsuunnittelu3.Työympäristönhaitta-javaara- tekijät4.Työturvallisuudenjohtaminen jakehittäminen5.Työterveyshuollonjärjestäminen.

Kyselyllälähestyttiinkaikkiaan516:taviestintäalallatoimivaahen-kilöä.Kyselylähetettiinsähköpostit-sesekäavoimenaettäSSL-suojattu-nalinkkinäohjausryhmänjäsentenkauttakukinheidänomanliittonsatyösuojeluhenkilöstölle,lukuunot-tamattaViestinnänKeskusliittoa,jonkajäsenillekyselylähetettiinTyöturvallisuuskeskuksenrekiste-rinkautta.Työturvallisuuskeskuslähettikyselynylläpitämässääntyö-suojeluhenkilörekisterissäolevillehenkilöille.Kyselylähetettiinvainniillevastaajille,joillaolisähköpos-tiosoitemerkittynäjärjestelmään.Kaikkiaantutkimukseenvastasi92henkilöä.Oheisessataulukossaonvertailtutehtyjenkolmenkyselyntaustamuuttujia.

Vastausprosenttiheikkenivuosi-en2000ja2007tutkimuksista.Ylei-siäsyitävastaajienhaluttomuuteen

vastatakyselyihinovatmuunmuas-savastaajientavoittamattomuus,lii-ansuurikysymystenmääräjakoet-tumotivaationpuutevastaamiseen,esimerkiksijosedellisenkyselyntuloksiaeiolelaitettukäytäntööneikäomallavastaamisellakoetaole-vanmerkitystä.Myösepäluuloisuusvastaustenkäyttämisestävastaajaavastaanvoiosaltaanheikentäävas-tausprosenttia.Vaikkasaatekirjeessäluottamuksellisuudestakerrottiin-kin,tutkijasaiyksittäisiäyhteyden-ottojavastaajiltakyselynluottamuk-sellisuudesta.Kyselytutkimuksiinvastaamishalukkuusonmyösylei-sestiheikentynytSuomessa.6

Huomattavaeroedelliseentutki-mukseenolimyösvähentynythen-kilöidenmäärätyösuojeluhenkilö-rekisterissä.Työsuojeluhenkilöstöonosinvaihtunuttyöpaikoillavuo-

desta2007,eivätkäkaikkitoimijatilmeisestiolepäivittäneetyhteystie-tojaantyösuojeluhenkilörekisteriin,vaikkaseonlakisääteinenrekisteri.Osaavähentyneestätyösuojeluhenki-löstönmäärästävoiselittäämyöstyö-paikoillatapahtuneetfuusiot,yritys-tenlopettamisetjairtisanomiset.

Vastaajienmelkovähäisenluku-määräntakiatutkimuksentuloksiatuleekinpitääsuuntaaantavina.Mää-räonkuitenkinriittävänsuuri,jottatuloksiavoidaananalysoidajavertail-laerivastaajaryhmiäkeskenään.Tu-lostenanalysointiavartenmuodos-tettiinvertailuryhmiä,joidenavullapyrittiinlöytämäänselittäviäerojayritystentavassatoimiajajärjestäätyöterveys-jatyöturvallisuusasioi-taan.Tutkimuksessakäytetytmuuttu-jatjavertailuryhmätonesitettytau-lukossa2.

Taustamuuttujat 2000 2007 2014 Muutos 2007-> 2014 Työsuojeluhenkilöstölle 715 962 516 -46 %

lähetetyt kyselyt

Kyselyyn vastanneita 224 196 92 -53 %

Vastausprosentti 31,3 % 20,4 % 17,8 % -13 %

Vastaajien osuudet

- työsuojelupäälliköitä 35 % 25 % 23 %

- työsuojeluvaltuutettuja 60 % 44 % 64 %

- muita 5 % 31 % 13 %

Muuttuja Vertailuryhmät Osuudet % (*)

Vastaajan työpaikan koko pieni (alle 50 hlöä) suuri (yli 50 hlöä) 48/51

Työpaikan toimintamuoto tekee alihankintaa ei tee alihankintaa 58/42

Työnantajan omistuspohja yksityinen kotimainen muu 64/36

Työterveyshuollon oma (tai yhteinen muu 7/93järjestäminen toisen yrityksen kanssa) (ostettu palvelu)

Vastaajan työntekijät muut 46/54henkilöstöryhmä henkilöstöryhmät

Vastaajan työsuojelupäällikkö työsuojeluvaltuu- 23/64 työsuojelutehtävä tettu

(*) Prosenttiosuudet on esitetty suhteessa kaikkiin vastaajiin.

Taulukko 1.

Taulukko 2.

Tutkimuksen vertailuryhmät

Tutkimusten vertailutiedot


2 Perustiedot

Kyselynensimmäisessäosiossakartoitetaanvastaajanasemaasekäyleisiätietojatyönantajasta,työpai-kantoiminnastajatyöterveyshuol-lonjärjestämisestä.Tarkoituksenaonmuodostaayleiskuvasekäsaadaaikaanvertailutietojamyöhempiävastauksiasilmälläpitäen.

Henkilöstön määräKyselyssähaluttiinselvittäähen-kilöstönmääräerikseenvastaajantyöpaikallasekäkokotyönantajal-la,koskatyöpaikanjaerityisestityönantajankokovaikuttaaniihinresursseihin,joitatyöterveydenjatyöturvallisuudenedistämiseenonkäytettävissä.Tuloksetonesitettykuvassa3.Vedenjakajaksitässätarkastelussaonasetettu50henkilöä,sillätätäsuuremmillatyöpaikoillatyöskente-leehiemanylipuoletvastaajista.Näitäonkutsuttutässäraportissasuuriksityöpaikoiksi.

Työpaikan toimintaTutkimukseenvastanneistahen-kilöistäsuurinosatyöskenteleepainotoimintaaharjoittavassayri-tyksessä.Hiemanrunsasneljännes

vastaajistatyöskenteleekustanta-mistaharjoittavassayrityksessäjaviidennessekäkustantamistaettäpainamistaharjoittavassayrityk-sessä.Muitatoimintamuotojaovatmm.jakelu,sidontataireproduk-tio(kuva3).Kaikistatutkimukseenosallistuneistayrityksistäalihan-kintaailmoittitekevänsähiemanylipuolet(52%).

Henkilöstömäärät

Kuva 2. Henkilöstömäärä vastaajan työpaikalla sekä koko työnantajalla.

Kuva 3. Työpaikan pääasiallinen toiminta. Vastaajalla oli mahdollisuus valita useampi vaihtoehto.

Työpaikan pääasiallinen toiminta

2.1 Työnantajaa koskevat tiedot

Toiminnanohjaus järjestelmätTutkimukseenosallistuviltatiedus-teltiinheidäntyöpaikoillaankäy-tössäolevialaatu-,ympäristö-sekätyöterveys-jaturvallisuusjohtamis-järjestelmiä.Yleisintoimitusalanyritystenkäytössäolevajärjestel-mäonomayrityskohtainenjohta-misjärjestelmä,kuntaaspainamis-ta,sidontaajapremediaatekevilläyrityksilläyleisinonlaatujohtamis-järjestelmä.Kustantamistaharjoit-tavillayrityksilläonkäytössäusei-taerilaisiatoiminnanohjausjärjes-telmiä.Erillinentyöterveydenjatyöturvallisuudenjohtamisjärjes-telmäontoistaiseksiharvinaisuus.

OmistuspohjaVastaajiltakysyttiinheidäntyön-antajansapääasiallistaomistusta.Tarkoituksenaoliselvittää,onkoomistuspohjallamerkitystätyö-hyvinvoinnintoteutumiseenkäy-tännössä.Työnantajista64%edus-taayksityisiäkotimaisiayrityksiä.Neljännestyönantajistaonlistau-tunutpörssiin.Kansainvälisetjamuutomistusmuodotedustavat

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

alle 10 10-19 20-49 50-249 250 tai yli

Henkilöstömäärät

2007 2014

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

paina

minen

kusta

ntamine

n

toimitu

s

sidon

tajak

elu

prem

edia

jokin

muu

Työpaikan pääasiallinen toiminta


Kuva 4. Työpaikalla käytössä olevat toiminnanohjausjärjestelmät toiminnan mukaan.

vähemmistöä.Omistuspohjassaeioletapahtunutjuurikaanmuutok-siavuoden2007tuloksiinverrat-tuna.

TyöterveyshuollonjärjestäminenVastaajiltakysyttiinvielä,mitenheidäntyöpaikkansatyöterveys-huoltoonjärjestetty.Selvästiylei-sintyöterveyshuollonjärjestämis-tapa,85%:llavastaajista,onostet-tuyksityisenpalveluntarjoajanto-teuttamatyöterveyshuolto.Vastaa-vaosuusvuoden2007tutkimuk-sessaoli63%,jotenyksityisenpalveluntarjoajankäyttöonsel-västilisääntynyt.Omataiyhteinentyöterveyshuoltotoisenyrityksenkanssalöytyynoin7%:llavastaa-jista,jaostopalvelunatoteutet-Kuva 5. Työterveyshuollon järjestäminen työpaikan koon mukaan.

Toiminnanohjausjärjestelmä

Työterveyshuollon järjestäminen

0 0 0 0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

kaikki alle 50 henkeä yli 50 henkeä

Työterveyshuollon järjestäminen

oma tai yhteinen toisen yrityksen kanssaostopalveluna toteutettu yksityinenostopalveluna toteutettu kunnallinenei työterveyshuoltoa jokin muu

0 0 0 00 0 00 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

kaikki kustantaminen painaminen jakelu sidonta premedia toimitus

Toiminnanohjausjärjestelmä

Laatujohtamisjärjestelmä Ympäristöjohtamisjärjestelmä TTT-johtamisjärjestelmä

Oma yrityskohtainen johtamisjärjestelmä Sertifioidusta järjestelmästä on luovuttu Jokin muu


tuakunnallistatyöterveyshuoltoakäyttää4%vastaajista.Työterveys-huollonjärjestämistavassaeiolesuuriaerojasenmukaan,minkäkokoinenyrityson.Vuoden2007tutkimuksessa1%ilmoitti,etteiyritykselläolelainkaantyöterveys-huoltoa,kuntaaställäkertaakaik-kiilmoittivatyritykselläolevanjär-jestettytyöterveyshuolto.

2.2 Vastaajaa koskevat tiedot

HenkilöstöryhmäKyselyynvastanneiltakysyttiinheidänsukupuoltaansekäsitä,mihinhenkilöstöryhmäänhekuuluvat.Kaikistavastaajistasekänaisiaettämiehiäonnoinpuolet.Suurinvastaajaryhmäovattyönte-kijäasemassaolevathenkilöt.

Vastaajan työsuojelutehtäväVastaajiltakysyttiinmyösheidäntyösuojelutehtäväänsä.Vastaajis-tasuurinosa,64%,toimiityöpai-kallaantyösuojeluvaltuutettuna.Noinneljäsosavastaajistatoimiityösuojelupäällikkönäja2%työ-suojeluasiamiehinä.Muutvastan-neetovatsuuriltaosinvaravaltuu-tettuja.

Kuva 6. Vastaajan henkilöstöryhmä.

Kuva 7. Vastaajan työsuojelutehtävä.

Työntekijä; 46 %

Toimihenkilö; 34 %

Esimies/johto; 20 %

Vastaajan henkilöstöryhmä.

Työsuojelupäällikkö; 23 %

Työsuojelu-asiamies; 2 %

Työsuojelu-valtuutettu; 64 %

Jokin muu; 11 %

Työsuojelutoimikunnan jäsen; 0 %

Työsuojelutehtävä.


Työjärjestelyjäkoskevaanosioonkoottiinyleisettyöjärjestelyihinjatyönsuunnitteluunliittyvätasiat,koskanäilläonkiistatonvaikutushenkilöidenkokemaantyöhyvin-vointiin.Tarkastelunkohteenaovattyöaika,työjärjestelyjentoi-mivuussekäesimiestyöskentely.

3.1 Työaika

Yritysten käyttämät työaikamuodotVastaajiltakysyttiin,millaisiatyö-aikamuotojaheidäntyöpaikallaanonkäytössä.Vastaustenmukaannormaalipäivätyöonviestintäalantyypillisintyöaikamuoto.Myöskaksivuorotyö,liukuvatyöaikajaosa-aikatyöovatyleisiä.Kustan-tamistaharjoittavissayrityksissäpäivätyönjälkeenyleisimmättyö-aikamuodotovatosa-aikatyöjasäännöllinenkaksivuorotyö.Pai-namistaharjoittavissayrityksissätehdäänpäivätyönjälkeenenitensäännöllistäkaksivuorotyötä.Ja-keluajapremediaatekevissäyri-tyksissätaastehdäänenitensään-nöllistäkaksivuorotyötäsekäosa-aikatyötäjasidontaaharjoittavissa

3 Työjärjestelyt ja esimiestyö

yrityksessäpäivätyönjälkeeneni-tensäännöllistäkaksivuorotyötä.Toimituksessatehdäänenitenpäi-vätyötäjaosa-aikatyötä.Liukuvatyöaikaonhyvinyleisestikäytössävaltaosassayrityksistä.Vastaajiltakysyttiinensimmäistäkertaamyösetätyönyleisyyttä;etätyöonkäy-tössänoin60%:llavastaajientyö-paikoista.

YlityötVastaajiltatiedusteltiin,mitenuseinheidänyrityksessääntehdäänyli-töitä.Vastausvaihtoehtojaolineljä:jatkuvasti,melkousein,harvemmin,eitehdä.Vuoden2007tuloksiinverrattunaylitöitätehdäännykyäänselvästiharvemmin.Vuonna2007viidenneksessävastaajayrityksistätehtiinylitöitäjatkuvasti,kuntaastämäntutkimuksenmukaanvajaakymmenesosatekeeenääjatkuvas-tiylitöitä.Melkouseinylitöitätekivuoden2007tutkimuksenmukaanmelkeinpuoletvastaajista,kunnytvastaajistanoinkolmannesilmoittitekevänsäylitöitämelkousein.Har-vemminylitöitätekivuoden2007vastaajistakolmasosajatämäntut-kimuksenmukaanjoylipuolet.

Kuvissa8ja9esitetäänylitöidentekemisenyleisyyttävertaamallavuosien2007ja2014kyselyjentu-loksiajatoisaaltaylitöidentekemi-senyleisyyttätyösuojeluasemanmu-kaan.

Työtahdin muuttuminenVastaajiltakysyttiin,mitenkeski-määräinentyötahtionmuuttunuttyöpaikallaviimeisenvuodenaika-na.Työtahdinmuuttumistahuomat-tavastikireämmäksiarvioikaikistavastaajistaneljännes.Noinpuoletvastaajistailmoittaatyötahdinki-ristyneenjonkinverranviimeisenvuodenaikana,janoinneljännesarvioisenpysyneenennallaan.Työ-tahtionkeventynytviimeisenvuo-denaikanavain2prosentinmie-lestä.

3.2 Työjärjestelyt

Työjärjestelyidentoteutuminen-osi-ossatarkasteltiinyleisiätyöjärjeste-lyihin,koulutukseenjatiedonkul-kuunliittyviäasioita.Työjärjestely-jentoteutumisestaesitettiinerilai-siaväittämiä,joihinvastaajatsaivatesittääomanmielipiteensä.

Kuva 8. Ylitöiden tekemisen muutos vuodesta 2007 vuoteen 2014.

Miten usein työpaikallanne tehdään ylitöitä?

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

jatkuvasti melko usein harvemmin ylitöitä ei tehdä

Ylitöiden tekeminen

2007 2014


Vastausvaihtoehdotolivat1.täysinsamaamieltä2.melkosamaamieltä3.eisamaaeikäerimieltä4.melkoerimieltä5.täysinerimieltä.

Kuvissaonesitettytäysintaimel-kosamaamieltävastanneidenver-tailuryhmien%-osuudet.

TyöjärjestelyidentoteutuminenTyöjärjestelyihinliittyvistäväittä-mistäparhaitenvastaajatarvioivattoimivan”Työntoteuttaminenonjärkevästisuunniteltu”,”Työaikanaonmahdollisuuspitäätaukoja”ja”Kaikillekerrotaantyöjärjestelyissätehdyistämuutoksista”.Vastaustenperusteellaenitenkehittämistätarvitaanväittämien”Työvälineetja-tilatovatasiallisiajatarkoituksen-mukaisia”,”Kaikillaonmahdolli-suusosallistuakoulutukseen”ja”Jo-kaisellaonselkeä,sovittutehtäväjavastuualue”.

Kuvasta10nähdään,ettävuoden2007kyselyntuloksiinverrattunauseatväittämätovatmuuttuneetparempaansuuntaan;mm.”Työntoteuttaminenonjärkevästisuun-niteltu”,”Kaikillekerrotaantyöjär-

jestelyistätehdyistämuutoksista”ja”Työnkiertotoimiieritehtävienvälillä”arvioitiinselvästitoimivanparemminvastaajayrityksissä.Työ-järjestelyissäväittämät”Työvälineetja-tilatovatasiallisiajatarkoituk-senmukaisia”,”Kaikillaonmahdol-lisuusosallistuakoulutukseen”ja”Jokaisellaonselkeä,sovittutehtäväjavastuualue”toteutuivatselvästiheikomminkuinvuoden2007ky-selyssä.

3.3 Esimiestyö

Väittämienavullapyrittiintutki-maanesimiestyöntoimivuuttajasitä,mitenesimiehethoitavatheil-lekuuluviavelvoitteitaantyöpai-koilla.Koskatyöturvallisuuslakikorostaatyöterveydenjatyöturval-lisuudenedistämisessätyönantajanvastuunlisäksiyhteistyönmerki-tystä,onesimiehenroolityönanta-janedustajanamerkittävä.Esimiesvastaasiitä,ettätoiminnassaote-taanhuomioonterveyttäjaturval-lisuuttakoskevatasiatjaettäneovatkaikkientiedossa.Myösesi-miestenvastuutjavelvollisuudetonmääriteltäväselkeästi.Lisäksiesimiestyöskentelyssäkorostuuvuorovaikutussuhdetyöntekijän

kanssa;esimieskohteleetyöntekijääoikeudenmukaisesti,antaapalautet-tatyöntekijällehänentekemästääntyöstä,puuttuuongelmiinripeästijaonmyöstyöntekijänhelpostitavoi-tettavissa.

Esimiestyönarvioinnissapositii-visimminvastaajatkokevatväittä-mät”Esimiehetarvostavatalaistensaturvallistatyösuoritusta”ja”Esimie-hetovathelpostitavoitettavissa”.Huomionarvoistaon,ettäkaikkiinväittämiinlähespuoletvastaajistaovatvastanneet”täysintaimelkosa-maamieltä”.Vuoden2007tuloksiinverrattunanäidentulostenperus-teellavoidaankinsanoaesimiestyönkehittyneenalalla.Huomioitavaonkuitenkinse,ettävaltaosassaväit-tämistänoinpuoletvastaajistakui-tenkinantaakritiikkiäesimiestyölle.Kuvissa11ja12esitetäänesimies-työnarviointiasekävuosien2007ja2014tutkimuksissaettävastaajientyösuojelutehtävänmukaan.

Työsuojelupäälliköidenjatyösuo-jeluvaltuutettujenvertailuryhmässäesimiestyönarvioinnissaonsuuria-kineroja.Työsuojelupäälliköidenmielestäkaikkiesimiestyöntoimi-vuudenväittämättoteutuvatparem-minkuintyösuojeluvaltuutettujenmielestä.

Kuva 9. Ylitöiden tekeminen työsuojelutehtävän mukaan.


0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

jatkuvasti melko usein harvemmin ylitöitä ei tehdä


kaikki työsuojelupäälliköt työsuojeluvaltuutetut


0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Työnkierto toimii eri tehtävien välillä

Henkilöstön koulutustarpeita arvioidaan ja ammattitaitoa kehitetään määrätietoisesti

Työntekijöitä kohdellaan tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti

Kaikille kerrotaan työjärjestelyissä tehdyistä muutoksista

Henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään koskeviin asioihin

Jokaisella on selkeä, sovittu tehtävä ja vastuualue

Kaikilla on mahdollisuus osallistua koulutukseen

Työn toteuttaminen on järkevästi suunniteltu

Työvälineet ja -tilat ovat asiallisia ja tarkoituksenmukaisia

Työaikana on mahdollisuus pitää taukoja

Työjärjestelyt

2007 2014

Kuva 10. Työjärjestelyiden toteutuminen työpaikalla. Vertailtu vuosien 2007 ja 2014 tuloksia.

Miten seuraavat työjärjestelyt toteutuvat työpaikallanne?

”Täysin tai melko samaa mieltä” -vastanneiden suhteelliset osuudet


0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90%

Esimiehet puuttuvat työyhteisössä tai työolosuhteissa ilmenneisiin ongelmiin ripeästi

Esimiehillä on edellytykset hoitaa työnantajan edustajina lain vaatimia työsuojelutehtäviä

Esimiehet tekevät selkeitä päätöksiä ja seisovat päätöstensä takana

Esimiehet kohtelevat työntekijöitä oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti

Esimiehet valvovat työtapoja ja puuttuvat vaarallisiin työtapoihin

Esimiehet antavat työtehtävistä henkilökohtaista palautetta

Esimiehille on järjestetty työyhteisön kehittämiskoulutusta

Esimiehet arvostavat alaistensa turvallista työsuoritusta

Esimiehet ovat helposti tavoitettavissa

Esimiestyön toimivuus

2007 2014

Kuva 11. Työpaikan esimiestyön arviointi. Vertailtu vuosien 2007 ja 2014 tuloksia.

Arvioikaa työpaikkanne esimiestyötä

”Täysin tai melko samaa mieltä” -vastanneiden suhteelliset osuudet


Kuva 12. Esimiestyön toimivuus työsuojelutehtävän mukaan.


0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Esimiehille on järjestetty työyhteisön kehittämiskoulutusta

Esimiehillä on edellytykset hoitaa työnantajan edustajina lain vaatimia työsuojelutehtäviä

Esimiehet puuttuvat työyhteisössä tai työolosuhteissa ilmenneisiin ongelmiin ripeästi

Esimiehet kohtelevat työntekijöitä oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti

Esimiehet antavat työtehtävistä henkilökohtaista palautetta

Esimiehet ovat helposti tavoitettavissa

Esimiehet tekevät selkeitä päätöksiä ja seisovat päätöstensä takana

Esimiehet valvovat työtapoja ja puuttuvat vaarallisiin työtapoihin

Esimiehet arvostavat alaistensa turvallista työsuoritusta


kaikki työsuojeluvaltuutetut työsuojelupäälliköt


4 Työympäristön haitta- ja vaaratekijät

Työympäristönvaarojenarvioinnintarkoituksenaonselvittää,mitkäte-kijätaiheuttavathaittaataivaaraatyöntekijöidenterveydellejaturval-lisuudelle.Vaara-jahaittatekijätontunnistettava,jottaniihinvoidaanennaltavarautuajasuunnitellapar-haatkeinotniidentorjumiseksi.Työ-turvallisuuslain(738/2002/10§)mukaantyönantajanontyöntaitoi-minnanluonnehuomioonottaenriittävänjärjestelmällisestiselvitet-täväjatunnistettavatyöstä,työtilas-ta,muustatyöympäristöstäjatyö-olosuhteistaaiheutuvathaitta-javaaratekijät.Luvussa4tarkastellaanyritystentyöympäristönvaara-jahaittatekijöitä.Neontutkimuksessaluokiteltupääluokkiintaulukon3mukaisesti.

Vastaajiapyydettiinarvioimaan,kuinkapaljonerilaisettekijätaihe-uttavathaittaataivaaraatyöpaikallaasteikolla0–5(taulukko4).Vastauk-sistaonlaskettuyhteenerittäinpaljon,melkopaljonjajonkinver-ranhaittaa(merkittävähaittataivaara)vastanneidenosuudetjaver-rattuniitävuoden2007kyselynvastaaviinlukuihin.Vastaustenpe-rusteellaonpyrittyhahmottamaan,ovatkograafisenteollisuudentyö-olosuhteetolennaisestimuuttuneetviimeistenvuosienaikana.

4.1 Tapaturmavaarat

Merkittävimmättapaturmavaaratovatedelleenviilto-,pisto-taileik-kaushaavoja.Seuraavanatulevatliukastumiset,kompastumisetjakaatumiset.Arviottyöpaikansisäi-seenliikenteeseenliittyvistätapa-turmavaaroistaovatnousseetvuo-desta2007vuoteen2014,kuntaasselkeääpositiivistasuuntaaontyö-ympäristönepäjärjestykseenjasiis-teyteenliittyvissätapaturmavaa-roissa.Vähitenmerkitykselliseksivastaajatarvioivatedelleenputoa-mis-jaliukastumisvaaran.Kaikkienvastaajientuloksetonesitettyku-vassa14vuosilta2007ja2014.

4.2 Fysikaaliset tekijät

Fysikaalisillatekijöillätarkoitetaanmelua,häiritseviäääniä,lämpö-oloja,valaistusta,tärinääsekäsäh-kömagneettistasäteilyä.Selkeästimerkittävimpiäfysikaalisiahaitta-tekijöitäovatmelujahäiritsevätäänetsekälämpöolot(kuumuus,kylmyys,veto).Kaikistavastaajistamelunkokeeedelleenmerkittä-väksikaksikolmasosaajalämpö-olothiemanvajaakaksikolmas-osaavastaajista.Sähkömagneetti-nensäteilykoetaanvähitenmerkit-tävänä.Kaikkienvastaajientulok-setonesitettykuvassa15.

4.3 Kemialliset ja biologiset tekijät

Yleisellätasollakemiallisiajabio-logisiahaittatekijöitätunnistetaanvuoden2014kyselyssäenemmänkuinvuoden2007kyselyssä.Eni-tenhaittaaaiheuttavinakemiallisi-najabiologisinatekijöinäkoetaanpölytjakuidutsekäkuivahuoneil-ma.Vähitenhaittaaaiheuttavinakoetaankosteusvauriotjahomeetsekämyrkyllisetjasyöpävaarallisetaineet.Toisaaltaniidenkinosuusvuosien2007ja2014kyselyjäver-rattaessaonnousussa.Huomionar-voistaonmyösse,ettäsuurinosatekijöistävuoteen2007verrattunaonnousussa.Kaikkienvastaajientuloksetovatesitettykuvassa16.

4.4 Fyysinen kuormittuminen

Kaikistafyysiseenkuormitukseenliittyvistähaitta-javaaratekijöistäsuurimmaksinousevatjatkuvaistuminentaiseisominen(74%vastaajistakokitämänaiheuttavanerittäin/melkopaljontaijonkinverranhaittaataivaaraa),näyttö-päätetyö(63%)sekätoistuvat,yk-sipuolisetliikkeet(62%).Vähitenmerkittäväksiarvioidaanepäsään-nöllisettaipitkättyöajatsekäkä-sintehtävätnostotjasiirrot(40%).Vuoteen2007verrattaessaselkeästi

Luokittelu v:n 2000 Luokittelu v:n 2007 Luokittelu v:n 2014tutkimuksessa tutkimuksessa tutkimuksessa

fyysiset tapaturmavaarat tapaturmavaarattyöympäristöongelmat

henkiset fysikaaliset tekijät fysikaaliset tekijättyöympäristöongelmat

kemialliset ja biologiset kemialliset ja biologiset tekijät tekijät

ruumiillinen fyysinen kuormittuminen kuormittuminen

henkinen kuormittuminen henkinen kuormittuminen

Taulukko 3. Haitta- ja vaaratekijöiden luokittelu vuosien 2000, 2007 ja 2014 tutkimuksissa.

Taulukko 4. Vastaajien tunnistamien haitta- ja vaaratekijöiden merkittävyys.

Vastausvaihtoehdot Merkitys

0 ei esiinny ei merkitystä

1 erittäin vähän haittaa vähäinen

2 melko vähän haittaa

3 jonkin verran haittaa merkittävä

4 melko paljon haittaa

5 erittäin paljon haittaa


0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

ei kyllä on suunnitelmissa

Yrityksessä on suoritettu työhyvinvointi-korttikoulutusta

vuonna 2014

Kuva 13. Työhyvinvointikorttikoulutuksen suorittaminen yrityksissä.

Yrityksessä on suoritettu työhyvinvointi korttikoulutusta vuonna 2014

parantuneeterityisestinäyttöpää-tetyönjaepäsäännöllistentaipitki-entyöaikojenaiheuttamatfyysisethaittakuormitukset.Toisaaltahanka-liataiepäergonomisiatyöasentojakoetaannytenemmänkuinvuonna2007.Kaikkienvastaajientuloksetovatesitettykuvassa17.

4.5 Henkinen kuormittuminen

Noinpuoletvastaajistakokeekan-nustuksenjapalautteenpuutteensekäjatkuvienmuutostenaihe-uttavanhenkistäkuormittumistatyöpaikoilla.Kaikkiaanhenkinenkuormittuminenonkehittynytpo-sitiivisestivuodesta2007vuoteen2014,kuntyöyhteisöjenristiriito-jenjahuonontyöilmapiirin,heikonjohtamiskulttuurin,työnjaontaivas-tuualueidenepäselvyyksien,yksin-työskentelynsekähäirinnänjaepä-asiallisenkohtelunjakiusaamisenkokemuksetovatselkeästivähen-tyneet.Ainoastaanruumiillisentaihenkisenväkivallanuhkaonkas-vanutvertailuvuosienvälillämuttapysynytkuitenkinedelleenvähitenkoettunahenkisenäkuormituksena.Kaikkienvastaajientuloksetonesi-tettykuvassa18.

Työsuojelupäälliköidenjatyösuo-jeluvaltuutettujenhenkisenkuor-mittumisentekijätvaihtelevathie-man,vaikkakinyhteisiäkintekijöitälöytyy.Työsuojelupäälliköntehtä-vässätoimivatkokevatsuurimpinahenkistäkuormittumistaaiheutta-vinatekijöinäjatkuvatmuutokset,kannustuksenjapalautteenpuut-

teensekätyönjaonjavastuualuei-denepäselvyydet.Työsuojeluvaltuu-tetunasemassaolevienyleisimmäthenkistäkuormittumistaaiheutta-vattekijättaasovatkannustuksenjapalautteenpuute,heikkojohta-miskulttuurisekäjatkuvatmuutok-set.Yhteisiäkintekijöitäsiislöytyy.Kohdan”jokinmuu”vastaajiaovatpääasiassavaratyösuojeluvaltuute-tut,jaheillähuomionarvoistaonse,ettähekokevathenkistäkuormittu-mistayleisestikannustuksenjapa-lautteenpuutteessasekäjatkuvissamuutoksissa.Kaikkienvastaajientu-loksetonesitettykuvassa19.

4.6 Työhyvinvointikortin suorittaminen

Uutenakysymyksenätutkimuksessaselvittiin,kuinkayleistätyöhyvin-

vointikortinsuorittaminenviestin-täalanyrityksissäon.Työhyvinvoin-tikorttikoulutusontyöhyvinvoin-ninkehittämisentyövälineniinesimiehille,työsuojelunyhteistoi-mintahenkilöstöllekuinmuillekintyöpaikantyöhyvinvoinninkehittä-misestäkiinnostuneille.Koulutuk-sessakäynnistetääntyöpaikanke-hittämisprosessejajalisätäänyhteis-työtä.Osallistujienyhteinenkäsitystyöhyvinvoinnistavahvistuujatyö-paikantoimijoideneriroolitsekävastuutselkeytyvät.

Kyselyssäkysyttiinmyös,kuinkauseassayrityksessäonsuoritettutyöhyvinvointikorttikoulutusta.Vas-taustenmukaanvainnoinjokavii-dennessäyrityksessäonsuoritettu(16%yrityksissä)taionsuunnitel-missasuorittaatyöhyvinvointikort-tikoulutusta(6%).


Kuva 14. Tapaturmavaarat vuosina 2007 ja 2014 (”erittäin/melko paljon tai jonkin verran” vastanneiden suh-teelliset osuudet).

Kuinka paljon seuraavat tekijät aiheuttavat haittaa tai vaaraa työpaikallanne?

"Erittäin/melko paljon tai jonkin verran" -vastanneiden suhteelliset osuudet

Kuva 15. Fysikaaliset tekijät vuosina 2007 ja 2014 (”erittäin/melko paljon tai jonkin verran” vastanneiden suhteelliset osuudet).

Fysikaaliset tekijät. Kuinka paljon seuraavat tekijät aiheuttavat haittaa tai vaaraa työpaikallanne?

0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40%

putoaminen, liukastuminen

esineiden kaatuminen tai putoaminen

vaaralliset työkalut, koneet ja laitteet

työpaikan sisäinen liikenne

työympäristön epäjärjestys/siisteys

kompastuminen, kaatuminen

viilto-, pisto- tai leikkaushaavat

Tapaturmavaarat

2007 2014

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80%

sähkömagneettinen säteily

tärinä

heikko tai häiritsevä valaistus

lämpöolot

melu, häiritsevät äänet

Fysikaaliset tekijät

2007 2014



0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90%

raskaat käsin tehtävät nostot ja siirrot

epäsäännölliset tai pitkät työajat

hankalat tai epäergonomiset työasennot

toistuvat, yksipuoliset liikkeet

jatkuva istuminen tai seisominen

näyttöpäätetyö

Fyysinen kuormittuminen

2007 2014

Kuva 16. Kemialliset ja biologiset tekijät vuosina 2007 ja 2014 (”erittäin/melko paljon tai jonkin verran” vastan-neiden suhteelliset osuudet).

Kuva 17. Fyysinen kuormittuminen vuosina 2007 ja 2014 (”erittäin/melko paljon tai jonkin verran” vastannei-den suhteelliset osuudet).

Kemialliset ja biologiset tekijät. Kuinka paljon seuraavat tekijät aiheuttavat haittaa tai vaaraa työpaikallanne?

Fyysinen kuormittuminen. Kuinka paljon seuraavat tekijät aiheuttavat haittaa tai vaaraa työpaikallanne?



0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % 50 %

kosteusvauriot ja homeet

myrkylliset ja syöpävaaralliset aineet

muut vaaralliset kemikaalit

palo- ja räjähdysvaaralliset aineet

ärsyttävät ja syövyttävät aineet

herkistävät ja allergiaa aiheuttavat aineet

ilman epäpuhtaudet, kaasut, höyryt, savut

kuiva huoneilma

pölyt ja kuidut

2007 2014


Kuva 18. Henkinen kuormittuminen vuosina 2007 ja 2014 (”erittäin/melko paljon tai jonkin verran” vastannei-den suhteelliset osuudet).

Kuva 19. Henkinen kuormittuminen työsuojelutehtävän mukaan (”erittäin/melko paljon tai jonkin verran” vastanneiden suhteelliset osuudet).

Henkinen kuormittuminen

Henkinen kuormittuminen. Kuinka paljon seuraavat tekijät aiheuttavat haittaa tai vaaraa työpaikallanne?


0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%

ruumiillisen tai henkisen väkivallan uhka

häirintä ja epäasiallinen kohtelu, kiusaaminen

yksintyöskentely

jatkuvat muutokset työssä tai organisaatiossa

työnjaon tai vastuualueiden epäselvyydet

heikko johtamiskulttuuri

kannustuksen ja palautteen puute

työyhteisön ristiriidat, huono työilmapiiri


2007 2014

0%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90%

ruumiillisen tai henkisen väkivallan uhka

yksintyöskentely

häirintä ja epäasiallinen kohtelu, kiusaaminen

heikko johtamiskulttuuri

työyhteisön ristiriidat, huono työilmapiiri

työnjaon tai vastuualueiden epäselvyydet

kannustuksen ja palautteen puute

jatkuvat muutokset työssä tai organisaatiossa


työsuojelupäällikkö työsuojeluvaltuutettu jokin muu


Tässäosiossahaluttiinselvittää,mitentyöterveyttäjatyöturvalli-suuttayleisestijohdetaanjake-hitetääntyöpaikoilla.Taustallaontyöturvallisuuslaissaolevaajatusjohdonmukaisestatyöterveydenjaturvallisuudenhallinnastaosa-natyönantajanmuutatoimintaa.

Aluksikysyttiinvastaajienmieli-pidettäsiihen,mitenterveellisenjaturvallisentyönedellytyksettoteutuvatheidäntyöpaikoillaan.Lisäksikysyttiin,mitenerilaisiatyösuojelunsuunnittelu-jaseu-rantatietojakäytetäänapunapää-töksenteossajatoimenpiteidenperustanasekämitäkauttatyö-paikatsaavatparhaitenneuvojajaapuatyösuojelunylläpitämisessäjakehittämisessä.Vastauksiaontarkasteltuensisijaisestikaikkienvastaajienkannalta.Lisäksiontut-kittuerivastaajaryhmieneroja.

5.1 Terveellisen ja turvallisen työn edellytys-ten toteutuminen

Työpaikanedellytystentoteutu-mistatarkasteltiinyhteensänel-jäntoistaväittämänkautta.Väittä-mienaiheetkoottiintutkimallajatulkitsemallatyöturvallisuuslainkeskeisiäkohtia,janevaihtelivatjohdonsitoutumisestakorjaaviintoimenpiteisiin.Vastaajaesittiku-hunkinväittämäänomaatyöpaik-kaansakoskevanpuoltavantaieri-ävänmielipiteensäasteikollayh-

5 Työturvallisuuden johtaminen ja kehittäminen

Taulukko 5. Vastaajan mielipiteen tulkinta tutkimuksessa

Vastaajan mielipide Tulkinta

Puoltava mielipide 1 Samaa mieltä Positiivinen, myönteinen

2 Melko samaa mieltä

3 Ei samaa eikä eri mieltä Neutraali, välinpitämätön

Eriävä mielipide 4 Melko eri mieltä Negatiivinen, kielteinen

5 Eri mieltä

destäviiteen.Vastauksiatulkitaantaulukon5esittämällätavalla.Myönteisimminkaikkivastaajatkokivatväittämien"Jokainenym-märtäävastuunsajavelvollisuuten-saomastajatyötovereidensatur-vallisuudesta"(73%vastaajista)ja”Vaarojenselvittäminenjaniidenmerkityksenarviointitehdäänjär-jestelmällisestityöturvallisuuslainedellyttämällätavalla”(71%vastaa-jista)pitävänpaikkansaomallatyö-paikallaan.Kuitenkinonselkeitäerojavastaajaryhmienvälillä.Esi-merkiksiensimmäiseenväittmäänsuhtautuipositiivisesti86%työ-suojelupäälliköistäjavain67%työsuojeluvaltuutetuista.Kiel-teisimminsuhtauduttiinhätä-japoikkeustilanteisiinvarautumi-seen,jostavain37%vastaajistaesittipuoltavan,positiivisenmie-lipiteen.

VastaajientyösuojelutehtäväTyönantajanedustajienvastauksetpoikkeavatkauttalinjantyönte-kijöidenedustajienvastauksista.Käytännössätyösuojelupäällikötarvioivatkaikkiosionväittämätpositiivisemmiksikuintyösuoje-luvaltuutetut,eroonmuutamistaprosenteistayli30%:iinasti.Seu-raavissaväittämissänäkemyksetpoikkeavatenitentoisistaan(työ-suojelupäällikönmyönteinennä-kemysverrattunatyösuojeluval-tuutettuun):

•Toimenpiteetriskienpoistami-seksitaipienentämiseksitoteu-tetaanviipymättä,33%-yksik-köä.

•Työturvallisuudenhallintaanvarataanriittävätresurssit,33%-yksikköä.

•Perehdytykseenjatyönopastuk-seenontehtyselkeätmenette-lytavattyösuojeluasiathuomioi-den,30%-yksikköä.

•Ulkopuolisiltatyöntekijöiltäjapalvelutoimittajiltaedellytetäänsamaatyöturvallisuudentasoakuinitseltäkin,31%-yksikköä.

•Terveys-jaturvallisuusnäkö-kohdatotetaanhuomioonsuunnittelussa,hankinnoissajatyöntekijöidenperehdytyksessä,28%-yksikköä.

5.2 Työsuojelun suunnittelu- ja seuranta-tietojen käyttäminen

Vastaajiltatiedusteltiin,mitenerilaisiatyösuojeluun,työhyvin-vointiinjahenkilöstönhallintaanliittyviäseurantamenetelmiäjaindikaattoreitahyödynnetääntyöpaikantoiminnassa.Osiossahaluttiinselvittää,mitävaikutustaseurantatiedoillaontyöpaikanpäätöksenteossajakorjaavientoi-menpiteidentoteutuksessa.Lisäksiselvitettiintietojenajanta-saisuutta.

Työpaikan kokoPienillätyöpaikoillaonselvästivähemmänkäyttöäsuunnittelu-jaseurantatietojenhyödyntämisellekuinsuurillatyöpaikoilla.Suurim-materottilanteissa,joissatietojaeikäytetä,tulevatseuraavissakoh-dissa(pienetsuhteessasuuriin,kuva21):•tapaturmatilastot,

40%-yksikköä•työsuojeluntoimintaohjelma,

32%-yksikköä•riskienarvioinnintulokset,

26%-yksikköä•työsuojeluntaloudelliset

vaikutukset,25%-yksikköä


•työsuojelutoimikunnantoimintasuunnitelma, 24%-yksikköä.Suurillatyöpaikoilla(yli50työn-

tekijää)seurantatietojakäytetäänjohdonmukaisemminjaaktiivisem-minpäätöksenteossa.Erityisestiseuraavattiedotovatvastaajienmukaanainakinvaihtelevastikäy-tössä:•työterveyshuollontoiminta-

suunnitelma(myöspienilläyrityksillä),100%

•työterveyshuollontyöpaikka-selvitys(myöspienilläyrityksillä),100%

•työsuojeluntoimintaohjelma,98%

•työsuojelutoimikunnantoiminta-suunnitelma,98%

•sairauspoissaolotilasto,98%.

Työpaikan omatyöterveyshuoltoTyöterveyshuollonjärjestämis-tavallaonsuurimerkitysseuranta-tietojenkäytölle.Käytännössätietojenkäyttöonselvästiaktiivi-sempaasellaisillatyöpaikoilla,joillaonomatyöterveyshuolto.Eroasyntyysekätietojenkäyttämi-sessäyleensäettämyösniidenjohdonmukaisessahyödyntämises-sä.Suurimmaterotseurantatieto-jenkäytöllesyntyvätseuraavissakohdissa(omatyöterveyshuol-tosuhteessaostettuunpalveluun,kuva25):

•henkilöstötilinpäätös/raportti,40%-yksikköä

•riskienarvioinnintulokset,24%-yksikköä

•ilmapiirikartoitus,22%-yksikköä.

Toisaaltatapaturmatilastojenhyödyntämisessäeroontoisin-päin:18%suurempiostetuissapalveluissakuinomaatyöterveys-huoltoahyödynnettäessä.

5.3 Työsuojelun ylläpitä-minen ja kehittäminen

Toimijat ja tiedonlähteet Vastaajiltatiedusteltiin,mistäheparhaitensaavatneuvojajaapuatyösuojeluunliittyvissäasioissa.Tarkoituksenaoliselvittääeritoi-mijoidenjatiedonlähteidenrooliajakäyttökelpoisuuttatyöpaikoilla.Tärkeimmiksisäännöllisenhyö-dyntämisenvälineiksikoettiininternetjatietokannat(35%vas-taajista),työterveyshuolto(31%),kirjallisuusjalehdet(31%)sekäkoulutuksetjakurssit(31%).

Vähitensäännöllisenhyödyntä-misenvälineiksikoettiinasiakkaatjaomistajat(5%)sekäkumppanitjamuutyritykset(6%).Apuavas-taajienmielestäonodotettavissaomistajilta,asiakkailtataitoisistayrityksistä(kuva23).Tiedonhyö-dyntämisessäonsuuriaeroavai-suuksiaerityösuojelutehtävienmukaan.

Tärkeimmät asiat työsuojelun kehittämisessäVastaajiltatiedusteltiin,mitkähei-dänmielestäänovatkolmetärkein-täasiaatyösuojelunkehittämisessäheidänomallatyöpaikallaan.Vas-taajiapyydettiinmyöslaittamaannämäasiattärkeysjärjestykseen.Tarkoituksenaoliselvittää,missäasioissatyypillisestikaivataankehit-tämistoimenpiteitä.Tärkeimmiksikehittämisenkohteiksikoetutasiatovatseuraavat(kuva24):•aktiivinentyöterveyshuolto,57%•asianmukaisettilatjatyövälineet,

39%•henkilöstönperehdyttäminen

jatyönopastus,36%•yhteistoimintatyönantajanja

työntekijöidenvälillä,34%•henkilöstönammattitaitoja

koulutus,31%.

Kehittämiskohteidentärkeydessäeinäytyösuojelutehtävienvälilläsuurtanäkemyseroa,muttaasiatpriorisoituvathiemanerijärjestyk-sessä.Suurimmatnäkemyserotovatseuraavissa:tiedonkulunvarmista-minen(22%eroatyösuojelupäälli-köidenjatyösuojeluvaltuutettujenvälillä,työsuojeluvaltuutetutvalin-neettärkeämmäksi),työntekijöidenosallistuminentyöpaikankehittä-miseen(19%eroa,työsuojelupääl-likötvalinneettärkeämmäksi)jatyöilmapiirinparantaminen(18%eroa,työsuojeluvaltuutetutvalinneettärkeämmäksi).


0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90%100%

Hätä- ja poikkeustilanteisiin varaudutaan säännöllisin harjoituksin

Linjaesimiesten turvallisuusperehdytys on riittävä

Läheltä piti- ja vaaratilanteiden ilmoittamiselle ja selvittämiselle on toimiva menettely

Ulkopuolisilta työntekijöiltä ja palveluntoimittajilta edellytetään samaa työturvallisuuden tasoa kuin

itseltäkin

Työpaikalla nimetään työturvallisuuden kehittämisestä vastaava henkilö, jolla on

edellytykset tehtävän hoitamiseen

Perehdytykseen ja työnopastukseen on tehty selkeät menettelytavat työsuojeluasiat huomioiden

Aloitteiden ja selvitysten johdosta tehdään korjaavia toimenpiteitä

Riskit arvioidaan säännöllisesti

Vaarojen selvittäminen ja niiden merkityksen arviointi tehdään järjestelmällisesti

työturvallisuuslain edellyttämällä tavalla

Terveys- ja turvallisuusnäkökohdat otetaan huomioon suunnittelussa, hankinnoissa ja

työntekijöiden perehdytyksessä

Ylin johto sitoutuu näkyvästi turvallisuusmyönteisen yrityskulttuurin luomiseen

Jokainen ymmärtää vastuunsa ja velvollisuutensa omasta ja työtovereidensa turvallisuudesta

Työturvallisuuden hallintaan varataan riittävät resurssit

Toimenpiteet riskien poistamiseksi tai pienentämiseksi toteutetaan viipymättä

Terveellisen ja turvallisen työn edellytysten toteutuminen


Kuva 20. Terveellisen ja turvallisen työn edellytysten toteutuminen työpaikalla työsuojelutehtävän mukaan v. 2014.

Terveellisen ja turvallisen työn edellytysten toteutuminen


Työsuojelun suunnittelu- ja seurantatietojen käyttö

Kuva 21. Työsuojelun suunnittelu- ja seuranta tietojen käyttö työpaikan koon mukaan vuonna 2014. Vastauk-sissa on yhdistetty "Johdonmukaisesti päätöksenteon ja toimenpiteiden perustana" sekä "Satunnaisesti voi johtaa korjaaviin toimenpiteisiin" vastanneet.

0 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Jokin muu

Kuormittuvuuskartoitus

Työkykyindeksi

Henkilöstötilinpäätös/raportti

Työsuojelun taloudelliset vaikutukset

Todennetut ammattitaudit

Ilmapiirikartoitus

Kehityskeskustelut

Vahinko- ja läheltä piti-tiedot

Riskien arvioinnin tulokset

Vaarojen selvitys ja arviointi

Sairauspoissaolotilasto

Tapaturmatilastot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelutoimikunnan toimintasuunnitelma

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma

Työterveyshuollon työpaikkaselvitys


kaikki alle 50 henkilöä 50 tai enemmän


Työsuojelun suunnittelu- ja seurantatieojen käyttö

Kuva 22. Työsuojelun suunnittelu- ja seuranta tietojen käyttö työterveyshuollon mukaan vuonna 2014.Vastauksissa on yhdistetty "Johdonmukaisesti päätöksenteon ja toimenpiteiden perustana" sekä "Satunnaisesti voi johtaa korjaaviin toimenpiteisiin" vastanneet.

0 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Jokin muu




Tapaturmatilastot

Työkykyindeksi




Ilmapiirikartoitus


Kehityskeskustelut







kaikki

muu työterveyshuollon järjestämistapa

oma tai yhteinen työterveyshuolto toisen yrityksen kanssa


Kuva 23. Mistä saatte mielestänne parhaiten neuvoja ja apua työsuojelun ylläpitämiseen ja kehittämiseen? Saan apua / hyödynnän säännöllisesti vastanneiden osuudet työsuojelutehtävän mukaan.

Työsuojelun ylläpitäminen ja kehittäminen

0 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

kumppaneilta, muista yrityksistä

työmarkkinajärjestöiltä

asiakkailta, omistajilta

työsuojeluviranomaisilta

asiantuntijaorganisaatioilta

henkilökohtaisten kontaktien kautta

koulutuksesta, kursseilta

vakuutusyhtiöiltä

kirjallisuudesta, lehdistä

työterveyshuollolta

internetistä, tietokannoista

Työsuojelun ylläpitäminen ja kehittäminen



Kuva 24. Viisi tärkeintä asiaa työsuojelun kehittämisessä vuoden 2014 kyselyssä.

Työsuojelun kehittäminen

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Tavoitteiden asettaminen ja toteutuksen seuranta

Käyttö- ja työturvallisuusohjeet

Palaute- ja kannustinjärjestelmät

Tapaturmien ja sairauspoissaolojen seuranta

Pätevä, tehtävänsä tunteva työsuojeluhenkilöstö

Työsuojelukierrokset, -tarkastukset, seuranta ja

Työn ja työympäristön suunnittelu

Lainsäädännön tuntemus ja sen noudattaminen

Turvallisten työtapojen edistäminen

Riittävät taloudelliset ja toiminnalliset resurssit

Tekninen turvallisuus (suojaukset, meluntorjunta jne.)

Selkeä organisointi ja vastuiden määrittely

Työntekijöiden osallistuminen työpaikan kehittämiseen

Vioista, puutteista ja vaaratilanteista ilmoittaminen

Tiedonkulun varmistaminen

Johdon ajankäyttö ja sitoutuminen

Riskien arviointi

Työilmapiirin parantaminen

Korjaavien toimenpiteiden jämpti toteuttaminen

Henkilöstön ammattitaito ja koulutus

Yhteistoiminta työnantajan ja työntekijöiden välillä

Perehdyttäminen ja työnopastus

Asianmukaiset tilat ja työvälineet

Aktiivinen työterveyshuolto

Työsuojelun kehittäminen

kaikki


Viimeisessäosiossaontarkastel-tuviestintäalantyöterveyshuollonjärjestämistäjakattavuutta,toimin-nansisältöäsekätyöterveyshuol-lonosallistumistayrityksentoimin-taan.Lopuksionarvioitutyöter-veyshuollonaiheuttamiakustan-nuksia.

Työterveyshuollontoimintaasääteleemm.työterveyshuoltola-ki(1383/2001)14,jokaedellyttäätyöterveyshuollontehtäviinkuulu-vantyöntekijöidentyökyvynyllä-pitämisen.Käytännössätyökykyäylläpitävätoimintaontyönantajan,työntekijänjatyöterveyshuollonkanssayhteistyössätoteutettuatyöhön,työntekijöihinjatyöoloi-hinkohdistuvaatoimintaa,jollapy-ritääntukemaanjaedistämään•työhönliittyviensairauksienja

tapaturmienehkäisyä•työnjatyöympäristönterveelli-

syyttäjaturvallisuutta•työntekijöidenterveyttäsekä

työ-jatoimintakykyätyöuranerivaiheissa

•työyhteisöntoimintaa.

Työnantajanonjärjestettävätyö-terveyshuoltosiinälaajuudessakuintyöstä,työjärjestelyistä,henki-löstöstä,työpaikanolosuhteistajaniidenmuutoksistajohtuvatarveedellyttää.

6 Työterveyshuolto

Työterveyshuoltoakoskevaasetusonuudistunut1.1.2014(708/2013).Uusiasetuspainottaamm.työterveyshuollonlaatuajavaikuttavuutta,työterveysyhteis-työtäjatyöterveyshuollonkoordi-naatiorooliatyökyvynarvioinnis-sa.Tässäuudistetussakyselyssäonhuomioitutyöterveyshuollonuu-detpainotukset.

6.1 Työterveyshuollon järjestäminen

Vastaajiltatiedusteltiin,kuinkaheidäntyöpaikkansatyöterveys-huoltoonjärjestetty.

Vastausvaihtoehdotolivatseuraa-vat:•omataiyhteinentyöterveys-

huoltotoisenyrityksenkanssa•ostopalvelunatoteutettuyksityi-

nentyöterveyshuolto•ostopalvelunatoteutettukun-

nallinentyöterveyshuolto•eityöterveyshuoltoa•jokinmuu.

Selväenemmistö,85%tutki-mukseenosallistuneistayrityksis-tä,onjärjestänyttyöterveyshuol-lonostopalvelunayksityiseltäpal-veluntuottajalta.Vuodesta2007onostopalvelunatoteutettuyk-

sityinentyöterveyshuoltoyleisty-nytjaomantaitoisenyrityksenkanssayhteinentyöterveyshuoltovähentynyt.Työpaikankoollaeiollutmerkittävääeroatyöterveys-huollonjärjestämisentavassa.

6.2 Työterveyshuollon kattavuus

Vastaajistaylipuoletilmoittityö-paikallaanolevanpelkästäänla-kisääteisentyöterveyshuollon.Huomionarvoistaon,ettätyöpai-kankoostariippumattamelkeinpuoletvastaajistailmoittityöpai-kallaanolevanlakisääteistäkatta-vammantyöterveyshuollon,johonsisältyymyössairaanhoitoa.Viisiprosenttiavastaajistaeiosannutsanoa,mitenyrityksentyöterveys-huoltoonjärjestetty.

6.3 Työterveyshuollon toiminta

Vuoden2007tutkimuksenajan-kohtaanverrattunatyöterveys-huollossakorostuunykyäänylei-semmintyökyvyntuki(sisältäenvarhaisentuenmallinjasairaus-poissaolojenseurannan),jäljelläolevantyökyvynarviointijayh-teistyöasiakasyrityksenkanssa.Työterveyshuollollaonkoordinaa-

Kuva 25. Työpaikan työterveyshuollon järjestäminen. Vertailu vuoden 2007 ja 2014 tulosten kesken.

Työpaikan työterveyshuollon järjestäminen

0 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %

jokin muu

ei työterveyshuoltoa

ostopalveluna toteutettu kunnallinen

ostopalveluna toteutettu yksityinen

oma tai yhteinen toisen yrityksen kanssa

Työpaikan työterveyshuollon järjestäminen

2007 2014


Kuva 27. Työterveyshuollon kustannukset vuonna 2013 henkilöä kohti.

Kuva 26. Työterveyshuollon kattavuus.

0 €

50 €

100 €

150 €

200 €

250 €

300 €

350 €

400 €

450 €

500 €

kaikki lakisääteinen työterveyshuolto

kokonaisvaltainen työterveyshuolto

Työterveyshuollon kattavuus

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

lakisääteinen työterveyshuolto

kokonaisvaltainen työterveyshuolto

ei osaa sanoa

Työterveyshuollon kattavuus

kaikki alle 50 henkilöä 50 tai enemmän

tiorooliyhteistyössäerikoissai-raanhoidon,perusterveydenhuol-lonjakuntoutuksenkesken.

Työterveyshuollonjärjestämistäjatoimintaatarkasteltiinannettujenväittämienperusteella.Väittämienaiheetvaihtelivattyöterveyshuol-lonpalvelujenkäyttämisestätyö-terveyshuollonomantoiminnanarviointiin.Lisäyksenäedelliseenvuoden2007tutkimukseenvastaa-jiltakysyttiinmyöstyökyvyntuke-miseenjatyöterveysyhteistyöhönliittyviäasioita.Vastaajatesittivätkantansaväittämiinkutenedelläkohdassa5.1(taulukko5).

Työterveyshuollontoimintaansuhtaudutaanhyvinmyönteises-ti.Työterveyshuollollaarvioidaanyleisestiolevanselkeätoiminta-suunnitelma,työntekijätkuuluvatmääräaikaistarkastustenpiiriinjasairauspoissaolojaseurataanyh-teistyössätyöterveyshuollonkans-sa.Kielteisimminvastaajatkoke-vatväittämän”Työterveyshuoltoseuraaomantyönsälaatuajavai-kuttavuuttatyöpaikalla”;vain41%vastaajistaarvioiväittämänto-teutuneen.Poikkeuksenaovatkui-tenkinomantaitoisenyrityksenkanssayhteisentyöterveyshuollonomaavatyritykset,joissajopa80%vastaajistaarvioivatväittämänto-teutuneen.

Vainpuoletvastaajistaarvioivar-haisentuenmallinolevankäytössäjatyöpaikallamuokattavantarvitta-essatyötätyökyvynalentuessa.

6.4 Työterveyshuollon kustannukset

Työterveyshuollonkustannuksis-saonvertailtu,kuinkapaljonla-kisääteisenjalakisääteistäkatta-vammantyöterveyshuollonkoko-

naiskustannuksetovathenkilöäkohtivuodessa.Kuvassa27onesitettykustannuksista(euroa/henkilö/vuosi)laskettukeski-arvo.

Vuonna2013keskimäärintyö-terveyshuollonkustannuksetolivat410euroahenkilöäkohti.Kelantuoreentilastonmukaanvuonna2012keskimääräinentyöterveyshuollonkustannushuollossaolevaahenkilöäkohtionollut396euroa21.Tämänva-lossaviestintäalankustannuksetovatnykyiselläänkeskimääräistäluokkaa.Niidenyritysten,joidentyöterveyshuoltokattaavainla-kisääteisetpalvelut,keskiarvoon382euroaperhenkilö.Kokonais-valtaisentyöterveyshuollontyön-tekijöilleentarjoavienyritystenvuosittainenkustannuson459euroa.Vuodesta2007kustannuk-setovatnousseetlakisääteistätyöterveyshuollontarjoavillayri-tyksillänoin73%jakokonaisval-taisentyöterveyshuollontarjoa-villayrityksillänoin63%.Vuoden2000tutkimuksessakaikkienvas-taajienmediaaniolinoin170eu-roa/henkilö/vuosi.

Työterveyshuollon kustannukset


Kuva 28. Työterveyshuollon toiminnan arviointi.

Työterveyshuollon toiminta

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Työterveyshuolto seuraa oman työnsä laatua ja vaikuttavuutta työpaikalla

Työterveyshuolto osallistuu työpaikan kehittämiseen (työympäristön ja -tilojen suunnittelu, työtapojen ja -menetelmien

parantaminen)

Työpaikalla muokataan tarvittaessa työtä työkyvyn alentuessa.

Työpaikalla on aktiivisessa käytössä varhaisen tuen malli.

Työterveyshuolto osallistuu työpaikan työsuojelun yhteistoimintaan

Työterveyshuolto osallistuu työn haitta- ja vaaratekijöiden terveydellisen merkityksen

arviointiin (riskinarviointi)

Työterveyshuolto tekee työpaikkakäynteihin perustuvia työpaikkaselvityksiä työn ja

työolosuhteiden arvioimiseksi

Sairauspoissaoloja seurataan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.

Työntekijät kuuluvat määräaikaistarkastusten piiriin

Työterveyshuollolla on selkeä toimintasuunnitelma

Työterveyshuollon toiminta

kaikki

muu työterveyshuollon järjestämistapa

oma tai yhteinen työterveyshuolto toisen yrityksen kanssa


Tälläkyselytutkimuksellatutkittiinviestintäalanyritystentyöhyvinvoin-nintoimintaajamenettelytapoja.Tutkimuksensisällöllisenäviiteke-hyksenäontyöturvallisuuslaki.Tut-kimuksentuloksiapyrittiinsoveltu-vinosinvertaamaanedellisiin,vuon-na2007javuonna2000tehtyihinvastaavanlaisiinkyselyihin,muttamuuttuneensisällönvuoksivertailueiollutkaikissakohdinmahdollista.

Kyselysuunnattiinviestintäalantyösuojeluhenkilöstölle.Kyselynvas-tausprosentiksisaatiin17,8(Tauluk-ko1),jatämäonheikkovastauspro-sentti.Vastaustenperusteellasaadaankuitenkinriittäväkuvasiitä,mitentyöhyvinvointiinliittyviäasioitaylei-sestihoidetaanviestintäalalla.

Vastaajistamuodostettiinerilaisiavertailuryhmiä,joidenavullatulok-sistapyrittiinetsimäänjoitainmer-kittäviäeroja(Taulukko2).

7.1 Työjärjestelyt ja esimiestyö

Yleisintyöaikamuotoviestintäalallaonedelleenpäivätyö,jaseonyleisty-nytyrityksissäedellistätutkimuksestanoin10%.Säännöllinenkaksivuoro-työonselvästiyleistynyttyöaikamuo-tona,jasitätekee82%yrityksistä;kasvuaonlähes20%edelliseentut-kimukseenverrattuna.Säännöllistäyötyötätekevienosuusonlaskenutlähes30%,muttayötyötäsisältäviätyövuorojatehdäänkuitenkinedel-leen57%:ssayrityksistä.Osa-aikatyö-tätekeenoin¾yrityksistä.Liukuvantyöajankäyttöonlisääntynytnoin30%,jaetätyötätehdäänreilussapuolessayrityksistä.

Ylitöidentekeminenoliselvästiharventunutedelliseentutkimuk-seenverrattuna.Jatkuvastitaimelkouseinylityötätekevienosuusolilas-kenut26%.Kuormittaviatyöaikojaonviestintäalallakäytössäedelleen,joskinyötyönosuusonlaskenutedellisestätutkimuksesta.Vuorotyönjaepätyypillisentyöajanhaittoihinjaniidenminimointiinkannattaakui-tenkinedelleenkiinnittäähuomio-ta.Joustavuuttatyöaikoihinjatyön

7 Yhteenveto

javapaa-ajanyhteensovittamiselleontuonutalallayleistynytliukuvantyöntekeminenjamyösetätyö.

Työjärjestelyihinliittyvissäasiois-saolitapahtunutmerkittäviäparan-nuksiauseissaväittämissä.Vastaajatolivatselvästityytyväisempiätyöntoteuttamisensuunnitteluun,tie-donkulkuuntyöjärjestelyissäteh-dyistämuutoksissajatyönkierrontoimivuuteen.Tyytymättömyysolitoisaaltakasvanuterityisestiasian-mukaisiatyövälineitäjatiloja,kou-lutusmahdollisuuksiajarooliensel-keyttäkohtaan.

Esimiestyöskentelyynvastaajatolivatselvästityytyväisempiäkuinvuoden2007tutkimuksessa.Esi-miestyönarvioinninjokaisessaväit-tämässäolitapahtunutparannusta.Tyytyväisimpiäsekätyösuojeluval-tuutetutettätyösuojelupäällikötolivatväittämiin”esimiehetarvos-tavatalaistensaturvallistatyösuo-ritusta”ja”esimiehetovathelpostitavoitettavissa.”Työntekijätkaipaa-vatesimiehiltäselkeämpiäpäätök-siäjaseisomistapäätöstentakana,työntekijöidenkohteluaoikeuden-mukaisestijatasapuolisestijaripe-ämpääpuuttumistatyöyhteisössäjatyöolosuhteissailmenneisiinon-gelmiin.Ongelmiinripeästipuut-tumisestasamaamieltäovatmyösuseatesimiesasemassaolevat.Työ-suojelupäälliköttaassuhtautuvatkriittisimminsiihen,ettäesimiehilleolisijärjestettytyöyhteisönkehit-tämiskoulutustajaettäesimiehilläolisiedellytyksethoitaatyöantajanedustaminalainvaatimiatyösuoje-lutehtäviä.

Vastaajaryhmienvälilläolisuu-riaerojaesimiestyönarvioinnissa;työsuojelupäällikkö-asemassaole-vatarvioivatväittämiäkauttaaltaanpositiivisemminkuintyösuojeluval-tuutetunasemassaolevat.

7.2 Työympäristön haitta- ja vaaratekijät

Suurimpientapaturmavaarojenar-vioidaanliittyvänviilto-,pisto-taileikkaushaavoihin.Seuraavaksieni-

tentapaturmanvaaraaaiheutta-vatliukastumiset,kompastumisetjakaatumisetsekätyöympäristönepäjärjestysjatyöpaikansisäinenliikenne.Fysikaalisistatekijöistäongelmallisimpanakoetaanjatkuvaistuminentaiseisominensekämelujahäiritsevätäänet,jakemiallisis-tatekijöistäongelmallisimpiaovatpölytjakuidut.Nämäeivätkuiten-kaannouseyhtäyleisiksikuinfyysi-nenkuormittuminenjafysikaalisettekijät(Taulukko6).Vastaajienmie-lestäyleisimminesiintyvättyöym-päristönhaitta-javaaratekijätovatjatkuvaistuminentaiseisominensekämelujahäiritsevätäänet.

Muutoksenavuoden2007tutki-mukseenverrattunanäyttöpäätetyökoettiinselvästiharvemminhait-ta-javaaratekijäksikuinedellisessätutkimuksessa.Myöskäänheikkoajohtamiskulttuuria,työnjaontaivastuualueidenepäselvyyksiäjatyöyhteisöjenristiriitojajahuonoailmapiiriäeikoettuyhtäyleisiksikuinaiemmassakyselyissä.Hanka-lattaiepäergonomisettyöasennottaasolivatyleistyneetaiemmistakyselyistä.

Työhyvinvointikorttikoulutustaolisuoritettuvainneljäsosassayri-tyksiä.Tätätyöhyvinvoinninperus-koulutustakannattaisihyödyntääyrityksissähuomattavastinykyistäenemmän.Työhyvinvointikortti-koulutus20antaavälineitäedistäätyöpaikantyöhyvinvointiajatukeetyöturvallisuudenlisäämistätyöpai-kalla.

7.3 Terveellisen ja turvallisen työn johtaminen ja kehittäminen

Vastaustenperusteellaturvallisuus-johtamiseenliittyvätasiatovathie-mankehittyneetedellisestäkyse-lystä.Esimerkiksivastuujavelvolli-suusomastajatyötoverinturvalli-suudesta,vaarojenselvittäminenjaniidenmerkityksenarvioinninjär-jestelmällisyyssekäjohdonsitoutu-minennäkyvästiturvallisuusmyön-teisenyrityskulttuurinluomiseen


ovathuomattavastiyleisempiäkuinaiemmassakyselyssä.Samaanaikaankuitenkinlöytyyrunsaastiparan-nettavaamonistasellaisistaasiois-ta,jotkakuuluvatlainkirjaimentaihengenpiiriin.Esimerkiksihätä-japoikkeustilanteisiinvarautuminen,linjaesimiestenturvallisuuspereh-dytysjaläheltäpiti-javaaratilantei-denilmoittaminenjaselvittäminensaanoinpuoleltataiuseammaltavastaajistakritiikkiä.Tästävoitehdäjohtopäätöksen,ettäjokotyötur-vallisuuslakiajasensisältöäeivieläriittävästitunnetatyöpaikoillataikirjoitetutpykälätjäävätkovineril-leenkäytännöntoteutustavoista.Työsuojelupäällikötarvioivatkaikkiosionväittämätpositiivisemmiksikuintyösuojeluvaltuutetut.

Seurantatietojenkäyttöjahyö-dyntäminenpainottuvattyöter-veyshuoltoon.Seurantatietojen

hyödyntäminenonkuitenkinke-hittynytedellisestätutkimuksesta.Kaikkiasuunnittelu-jaseuranta-tietojakäytetäänkauttaaltaanpa-remminhyväksi,lukuunottamattahenkilöstötilinpäätöstä/-raporttia,jonkakäyttöonaavistuksenvähen-tynyt.Yleisimminkäytettyjäseu-rantatietojaovattyöterveyshuollontoimintasuunnitelma,työterveys-huollontyöpaikkaselvitys,sairaus-poissaolotilastotjatyösuojelutoimi-kunnantoimintasuunnitelma.Eni-tenonlisääntynytvaarojenselvityk-senjaarvioinninsekävahinko-jaläheltäpiti-tietojenkäyttö.Seuran-tatietojenkäyttöonselvästiaktiivi-sempaasellaisillatyöpaikoilla,joillaonomatyöterveyshuolto.

Työpaikantärkeimpänäapunajatietolähteenätyöterveyshuoltonähdäänparhaimpanakumppani-na.Tätämieltäovatsekätyösuoje-

lupäällikötettävaltuutetut.Työter-veyshuoltoohittaaselvästisellai-setpassiivisetvälineetkuinlehdet,kirjallisuudentaiinternetin,jos-kininternetinkäyttötietolähtee-näonlisääntynythuomattavasti,12%,edellisestätutkimuksesta.Myöskoulutuksetjakurssitovatnousseettiedonsaamisenlähteenähuomattavasti,jopa22%.Interne-tin,henkilökohtaistenkontaktienjalehtiensekäkoulutuksenkäyt-tötiedonsaamiseenonkuitenkinyleisempääkuintyöterveyshuol-loltaavunsaaminen.Aktiivinentyöterveyshuoltonähtiinvuoden2007tutkimuksessatärkeimpänätyösuojelunkehittämisenkohtee-na,jatässätutkimuksessatyöter-veyshuoltopysyiedelleentärkeim-pänäkehittämisenkohteenajopaaiempaasuuremmallavastauspro-sentilla.

Taulukko 6. Kymmenen yleisintä haitta- ja vaaratekijää vuoden 2014 vastaajien prosenttiosuuksien mukaan.

Haitta- tai vaaratekijä Luokka 2000 2007 2014

Jatkuva istuminen tai seisominen Fyysinen kuormittuminen (**) 73 % 74 %

Melu, häiritsevät äänet Fysikaaliset tekijät 35 % 67 % 65 %

Näyttöpäätetyö Fyysinen kuormittuminen (**) 83 % 63 %

Toistuvat, yksipuoliset työliikkeet Fyysinen kuormittuminen 21 % 63 % 62 %

Lämpöolot (kylmyys, kuumuus, Fysikaaliset tekijät 30 % 61 % 60 %veto)

Hankalat tai epäergonomiset Fyysinen kuormittuminen 18 % 48 % 60 %työasennot

Kannustuksen ja palautteen puute Henkinen kuormittuminen 45 % 54 % 52 %

Jatkuvat muutokset työssä Henkinen kuormittuminen (**) 45 % 45 %tai organisaatiossa

Heikko johtamiskulttuuri Henkinen kuormittuminen 40 % 53 % 39 %

Työnjaon tai vastuualueiden Henkinen kuormittuminen 28 % 49 % 37 %epäselvyydet

Työyhteisön ristiriidat, Henkinen kuormittuminen 26 % 56 % 36 %huono työilmapiiri

*Erittäin tai melko paljon haittaa vastanneiden osuudet kustantamista ja painamista harjoittavissa yrityksissä.

** Ei eritelty vuoden 2000 tutkimuksessa.


7.4 Työterveyshuolto

Noinkolmellaneljästäyrityksestäonostopalvelunatoteutettuyksi-tyinentyöterveyshuoltopalvelu,jonkaosuusonkasvanutjopa22%edellisestätutkimuksesta.Pelkästäänlakisääteinentyöter-veyshuoltoonhiemanylipuolel-layrityksistäjakokonaisvaltainentyöterveyshuolto45%:llayrityk-sistä.

Työterveyshuollontoimintaaarvioitiinkokonaisuutenamelkomyönteisesti.Työterveyshuollollaarvioitiinolevanselkeätoiminta-suunnitelma,työntekijätkuuluvatmääräaikaistarkastustenpiiriinjamyössairauspoissaolojaseurataanyhteistyössätyöterveyshuollonkanssa.Kritiikkiätyöterveyshuoltosaivastaajiltayleisimmintyöter-veyshuollonomantyönsälaadunjavaikuttavuudenseurannastatyöpaikalla.Kuitenkinomantyö-terveyshuollonomaavissayrityk-sissätämäasiaolihyvinhoidossa.Voimyösolla,ettävastaajateivätolleetvälttämättätietoisiaulko-puolisentyöterveyshuollontoimi-enseurannasta.

Työterveyshuollontoiminta-suunnitelmatovatvastaajillatie-dossamelkohyvin,janiitäpide-täänselkeinä.Terveystarkastuksetvaikuttavattoimivanaktiivisesti.Sairauspoissaolojenseurantatyö-kyvyntuessanäyttäisitoteutuvanmyösvarsinhyvällätasolla,muttasensijaanvarhaisentuenmalle-jaeityöpaikoillatiedettyolevankäytössäkuin60%:llayrityksistä.Työpaikkakäyntejätiedettiinteh-dyksi80%:llayrityksistä,muttariskinarviossatyöterveyshuoltooliosallisenavain70%:ssayrityksistä,eliilmeisestikaikkiintyöpaikkasel-vityksiineiliittynytriskientervey-dellisenmerkityksenarviota.Vain64%vastaajistaraportoityöter-veyshuollonosallistuvantyösuoje-lunyhteistoimintaan,jatässäolisiparantamisenvaraa.Työtämuokat-tiinvainnoinpuolellatyöpaikoistatyökyvynheikentyessäjasamassa

määrintyöterveyshuollonkatsottiinosallistuvantyönjatyöympäristönkehittämiseen.Näissäasioissaolisimyösyhteistyöntiivistämisenvaraatyöterveyshuoltojensuuntaan.

Työterveyshuollonkustannuk-setolivatvastaustenmukaankeski-määrin410euroahenkilöäkohti.Pelkästäänlakisääteisenpalvelunjakokonaisvaltaisentyöterveyshuolto-palvelunvälilläeroaonnoin20%lakisääteisenhyväksi.Kustannuksetedellisestäkyselystäolivatnousseetkeskimäärin60%.Kustannuksetviestintäalanyrityksissäolivatkeski-määräistävaltakunnallistatasoa.

7.5 Vertailu vuosien 2000, 2007 ja 2014 tulosten välillä

Kappaleessa1.1esitettiintulostenvertailuavuosien2000ja2007tut-kimustenvälillä.Seuraavassaonver-tailtusamojaasioitavuosien2000,2007ja2014tutkimustenvälillä.

Vuoden2000tuloksiavuoden2007tuloksiinverrattaessanäh-dään,ettäuseattyöpaikkojenseu-rantaindikaattorit,kutenriskinarvi-oinnit,poissaolojenseurantajahen-kilöstötilinpäätös,olivataiempaaaktiivisemmassakäytössä.Vuoden2014tuloksistataasnähdään,ettäriskinarvioinninjapoissaoloseuran-nankäyttöovatedelleenlisäänty-neetvuodesta2007,kuntaashenki-löstötilinpäätöksenkäyttöonpysy-nytlähessamana.

Lakisääteistentyöpaikkaselvitys-tenjatyösuojeluntoimintaohjel-mankäyttöolivähentynytvuodesta2000vuoteen2007,muttavuoden2014tutkimuksenmukaantyö-paikkaselvityksetolivatkäytössäjo100%:ssayrityksistäjatyösuojeluntoimintaohjelmankäyttökinolili-sääntynyt.

Tavanomaisiaviestintäalanteolli-suudenhaittatekijöitä,kutenstaat-tistakuormitustajamelua,esiin-tyisekävuoden2000ettävuoden2007tutkimustenmukaan,jatilan-neolipysynytlähimainsamankal-taisenavuoden2014tutkimuksenmukaan.

Työterveyshuollonpalveluissaosatyöpaikoistaolivuodesta2000vuoteen2007mennessäsiirtynytomastatyöterveyshuollostaosto-palvelunatoteutettuunyksityiseentyöterveyshuoltoon.Samatrendiolijatkunutkasvavastivuoteen2014.Sekävuoden2000että2007tutki-mustulostenperusteellatyöterveys-huollonjatyöpaikanyhteistyössäolikehitettäväämm.työsuojelussa,jasamatilannevallitseemyösvuon-na2014,joskintilanneonaavistuk-senparantunut.

Työterveyshuollontoimintaoli-kinvuonna2007vastaajienmielestätärkeinkehittämisenkohde,javuo-den2014tutkimuksessasepysyiedelleentärkeimpänäkehittämisenkohteena,jopalisääntyneellävasta-usprosentilla.Edelleenkehittämistävuoden2007tutkimuksenmukaanolitoimintaprosessienjaturvalli-suusjohtamisenmenettelytavoissa.Vuonna2014asianmukaisettilatjatyövälineetolivatmyöskärjes-sätärkeimmissäkehittämiskohteis-sa,kutenmyösperehdyttäminenjatyönopastus.Yhteistoiminnassatyönantajanjatyöntekijöidenvälilläolimyöslisääntynyttäkehittämistar-vetta.Lisäksiparannettavaaolihen-kilöstönammattitaidonjakoulutuk-senkehittämisessä,vaikkakintämäolivuonna2007useammanvastaa-janmielestätärkeimpiäkehittämis-kohteitavuoden2014tuloksiinver-rattuna.Kaikenkaikkiaantärkeim-pienkehittämiskohteidentuloksetvuodesta2007vuoteen2014olivattasaantuneet;vainaktiivinentyöter-veyshuoltonähtiinuseammanvas-taajankannaltatärkeimpänäkehittä-miskohteenakuinvuoden2007tut-kimuksessa,muttamuutkyselyssäesitetytkehittämiskohteetkeräsivättasaisemminääniävastaajiltakuinvuoden2007tuloksissa.Tästävoisipäätellä,ettäjoiltainosinasiatolivatvuonna2014kehittyneethyväänsuuntaanedellisestätutkimuksesta,koskaselviäyksittäisiäesiinnouse-viakehittämiskohteitaolivähem-män.Kullakintyöpaikallaonomatkehittämistarpeensa.


8.1 Tilanne viestintäalan yrityksissä

Viestintäalanyrityksissäuseattyö-hyvinvoinnin,työsuojelunjatyö-turvallisuudenasiatovatmenneeteteenpäin.Ylitöitätehdäänaiempaaharvemmin,työjärjestelyihinjaesi-miestyöhönollaansuuriltaosintyy-tyväisempiä,fysikaalisettekijätai-heuttavataiempaavähemmänhait-taa,henkinenkuormittuminenonvähentynytjamyösfyysinenkuor-mittuminenonhiemanvähentynyt.Tapaturmavaarattaasovatyleisestihiemankasvaneet,jamyöskemialli-setsekäbiologisettekijätaiheutta-vataiempaaenemmänhaittaa.

Toisaaltahuomiotakannattaaedelleenkiinnittäätavallisiintyö-hyvinvoinninasioihin,kuten(sekämyönteisenettärakentavan)pa-lautteenantamiseenjatyöntaior-ganisaationjatkuvastamuutoksestajohtuvanhenkisenkuormittumisenlisääntymiseen.Tutkimuksentulok-sistakäviilmimyösse,ettäjatkuvatmuutoksetnousivathenkisenkuor-mittumisenaiheuttajanaviidennek-siyleisimmästäkuormittumisenaiheuttajastatoiseksiyleisimmäksihenkisenkuormittumisenaiheutta-jaksi.Muuthenkistäkuormittumis-taaiheuttavattekijätolivatvähen-tyneetedellisestätutkimuksesta,muttakuormittuminenjatkuvistamuutoksistatyössätaiorganisaati-ossaolipysynytsamallatasollakuinedellisessätutkimuksessa.Kuormi-tuksenvoisiolettaaainakinosinjohtuvanviestintäalanrakennemuu-toksesta.

Huomionarvoistaonmyösse,ettätyösuojelupäällikönasemassaolevatkokevatjatkuvanmuutoksenlisäksiyleisimmiksihenkistäkuormittumis-taaiheuttaviksitekijöiksipalautteensaamisenjatyönjaontaivastuualu-eidenepäselvyydet.Kunnämäyh-distetääntyösuojeluvaltuutettujenyleisimpiinhenkistäkuormittumistaaiheuttaviintekijöihinpalautteenpuutteeseenjaheikkoonjohtamis-kulttuuriin,voisiolettaatarvettaole-vanyleisestijohtamisenkehittämi-

8 Johtopäätökset

selle–myöstyösuojelupäälliköilläontarvettasaadaenemmäntukeajakannustustasekäroolienselkeytys-täomiltaesimiehiltään.

Myösterveellisenjaturvallisentyönedellytyksetovatparantu-neetjatyösuojelunsuunnittelu-jaseurantatietojakäytetäänaiempaaparemminhyödyksiviestintäalantyöpaikoilla.Kuitenkinparantami-senvaraalöytyysiinä,ettäsekätie-toalisätäänjaasenteitamuokataanettälisätäänkonkreettisiatyöohjei-ta.Huomiotakannattaakiinnittäämuunmuassasiihen,ettäulkopuo-lisiltatyöntekijöiltäjapalveluntoi-mittajiltaedellytetäänsamaatyötur-vallisuudentasoakuinitseltä.

Kehittämiskohteitalöytyyedel-leen,janiistätärkeimpinänäh-dääntyöterveyshuollonaktiivisuus,asianmukaisettilatjatyövälineetsekäperehdyttäminenjatyönopas-tus.Perehdyttämisenjatyöopastuk-senpuutteettulivatuseammassakinkohdassavastauksiaesille.Tämära-porttisisältäähyödyllistäjatärkeäätietoaviestintäalantyöhyvinvoin-nista,jasiitäsaahyvinmateriaaliatyöhyvinvoinninkehittämisenpoh-jaksiviestintäalantyöpaikkojentyö-suojeluorganisaatioidentoimijoille.

Työhyvinvointikorttikoulutustaeiollutsuorittanuttaisuunnitellutsuorittavansavuonna2014jopa78%yrityksistä.Työhyvinvointikort-tikoulutuksensuorittamisenlisää-minenvoisiollayksihyväkonkreet-tinenkeinoedistäätyöhyvinvointiaviestintäalantyöpaikoilla.

Tutkimuksessakävimyösilmi,ettäsosiaali-jaterveysministeriönhallinnoimassajaTyöturvallisuus-keskuksenylläpitämässälakisää-teisessätyösuojeluhenkilörekiste-rissäonhuomattavastivähemmänhenkilöitävuoteen2007verrattuna.Rekisterinpäivitysontärkeää.Työn-antajanonlakisääteisestiilmoitet-tavatyösuojeluhenkilörekisteriinyhteistoimintahenkilöidennimetjayhteystiedot;työsuojeluhenkilöil-moituksentekeetyösuojelupäällik-kötaimuutyönantajanvaltuuttamahenkilö.

8.2 Tilanne viestintäalan työterveyshuolloissa

Työterveyshuollontoimintaanollaanviestintäalallamelkotyyty-väisiä.Viestintäalantyöpaikoillaonsuurissamäärinsiirryttyomastatyöterveyshuollostaostopalvelu-natoteutettuunyksityiseentyöter-veyshuoltoon.Hiemansuuremmal-laosallayrityksistäonpelkästäänlakisääteinentyöterveyshuollonlaajuus.Työpaikankoollaeinäyttä-nytolevanmerkitystätyöterveys-huollonkattavuudenvalinnassa.Koskaomantyöterveyshuollononuseissakohdinkoettuparantavanmyöstyöpaikanomaatoimintaa,voidaanomastatyöterveyshuollostaostopalvelunatoteutettuunyksityi-seentyöterveyshuoltoonsiirtymi-senolettaaolleentyöpaikkojentyösuojelunkehityksenkannaltanegatiivinentrendi.

Työterveysyhteistyössätapahtu-vaatyöterveyshuollontoimienlaa-dunjavaikuttavuudenseurantaajatyöterveyshuollonosallistumistatyösuojeluyhteistyöhönvoisipai-nottaajatkossa.Myöstyökyvyntu-kitoimintaantyöpaikoillaolisihyväpanostaanykyistäenemmän.

Parhaitentyöterveyshuollottoi-mivatlakisääteisissäperusproses-seissa,jaselvästienemmänparan-nettavaaonkintyöpaikankanssatehtävässäyhteistoiminnassa,kutentyösuojelussa,ensiavunjärjestämi-sessä,kehittämisehdotustenantami-sessatyönantajallesekävarhaisentuenasioissa.

8.3 Tulevaisuus

Rakennemuutostaläpikäyvävies-tintäalahakeeuuttamuotoaan,jatässämuutoksessaonhyvähuomi-oidamyöstyöhyvinvoinninnäkö-kulma.Työhyvinvoinninedistämi-nenvaikuttaamyösyrityksenkil-pailukykyynjataloudelliseentulok-seen.Työhyvinvoinninedistämisellävoivaikuttaamuunmuassahenki-löstöninnovatiivisuuteenjamoti-voituneisuuteen,tehokkaantyöajan


lisääntymiseen,innovaatioidenlisääntymiseenjavälillisestikannat-tavuudenlisääntymiseen.

Tutkimuksenperusteellauseattyöhyvinvoinninasiatovatviestin-täalallahyvällätolallavaikkakinke-hitettävääkinlöytyy.Hyvinoleviaasioitajavahvuuksiakannattaatuo-daalallareilustiesillevoimavarojenkehittämistätukien.Työhyvinvoin-ninhyvätilaeiolesattumaltasyn-tynyt,eikäsitätulepitääitsestäänselvyytenä.Työhyvinvointijasenylläpitäminenvaatiitavoitteellista,suunnitelmallistajapitkäjänteis-tätyötä.Alallaonherättymuutok-seenjakäynnistettyerilaisiatoimiaeteenpäinmenemiseksi,muttatoi-mienkäytäntöönviemiseksiriittäävielätehtävää.

Viestintäalanuudessastrategias-sayhtenätavoitteenaonkinedistääuudistuvaajohtamistatoimialalla.Esimiestyönkauttaorganisaatiossavoidaanvaikuttaamoniinasioihin.Tutkimuksenperusteellaesimies-työnkoettiinselvästikehittyneenedellisestätutkimuksestamuttaonhyväottaahuomioonesimiestenvastaukset,joistavoitulkita,että

esimiehilläeioleriittävästitietoatyönantajanedustajanatoimimises-tatyösuojelutehtävissälainvaati-mustenmukaan.Hemyösselvästikaipaavatlisääkoulutustaitselleentyöyhteisönkehittämisestä.Huomi-onarvoistaonmyösse,ettäjohta-miseenliittyvätasiatkoetaanylei-simpinähenkistäkuormittumistaaiheuttavinatekijöinä.Näihinvai-kuttamallavoidaanedelleenlisätäesimiestentyökalujatyöhyvinvoin-ninedistämiseksiviestintäalanyri-tyksissä.Työpaikkojenmuutoksissajaerityisestirakennemuutokses-saolevallaviestintäalallaolisihyväottaayleisestikäyttöönmyösmuu-tosjohtamisenjainnovaatiojohta-misenopitjataidot.

Rakennemuutostaläpikäyvälläalallayrityksenmahdollisestimuut-tuvavisio,strategiat,toimintata-vat,tekniikatjaerilaisetosaamisentarpeettarvitsevaterityisestiesi-miehiltämuttamyöstyöntekijöil-täuudenlaistaosaamista,ajatteluajauudenlaisiataitoja.Muutoksissakorostuumyösasianmukaisiintyö-olosuhteisiinpanostaminenjavar-haisenvälittämisenkeinojenkäyttä-

misentärkeys.Tutkimuksenperus-teellanäihinpanostamisessaonalallaselvästitarvetta.

Tutkimuksenmukaanviestintä-alallapitäisipanostaaenemmänhenkilöstönkehittämiseen,sisältä-ensekäkoulutuksenjaosaamisenkehittämisenettäperehdytyksenjatyönopastuksen.Joedellisessätutkimuksessapainotettiintarvettaperehdyttämisenjatyönopastuk-senkehittämiselle,jatämätutkimusvahvistiasianpysyneenedelleenkehittämiskohteidenkärkikastissa.Uusityöntekijäkannattaaperehdyt-tääuudentyöpaikantapoihin,toi-mintatapoihinjaturvallisuusasioi-hinhuolella,silläseonselkeäinves-tointityöpaikantulevaisuuteen.

Työterveyshuoltokoetaanviestin-täalanyrityksissä,kutenyrityksissäyleensä,tärkeänäyhteistyökump-panina.Työterveyshuoltotoimijoi-denjayritystenyhteistyöntiivisty-miselleonselvästitarvetta.

Työhyvinvoinninjohtamisestajaolosuhteidenluomisestayrityksessävastuuonjohdolla,muttaomanjatyöyhteisöntyöhyvinvoinninkehit-tämisestävastuuonjokaisella.


1. Hansen,A.M.2001.Graafisenalantyöyhteisöja työympäristöpuntarissa.Työturvallisuuskeskuksen

raporttisarja1/2001. www.tukkk.fi/.pdf

2. LiuhamoM,,OinonenK.2009.Graafisenalantyö-hyvinvointipuntarissa.Työturvallisuuskeskuksenraporttisarja1/2009.

www.ttk.fi/toimialat/graafinen_teollisuus/tyohyvinvointi_-tutkimus

3. Mediatoimialanluvut.ViestinnänKeskusliitto,2014. www.vkl.fi/files/2602/Mediatoimialan_luvut_ 22072014.pdf

4. NordbergA.Pienyrityksendynaaminenkyvykkyys: empiirinentutkimusgraafisenalanpienpainoyrityk- sistä.Väitöskirja.Aalto-yliopisto,Helsinki2009. http://epub.lib.aalto.fi/fidiss/?cmd=show&

dissid=376

5. Viestintäalaravistuksessa:rakennemuutosonväistä-mätön.Mediaviikko2009.

http://mediaviikko.fi/kategoriat/epressi/uutinen/viestintaala-ravistuksessa-rakennemuutos-on-vaista-maton.html

6. Viestintäalantoimialastrategia2014. www.vkl.fi/files/2659/Toimialastrategia_10062014_ final.pdf

7. PakarinenA.,KiuruP.,PitkänenI.,PeltonenC., ParvinenP.,HandelbergJ.SammontaonnastaPohjolanpitoihin.Aalto-yliopisto,Helsinki2013.

www.pienyrityskeskus.aalto.fi/fi/aalto_pyk_grafit.pdf

8. KauppinenT.,Mattila-HolappaP.,Perkiö-MäkeläM.,SaaloA.,ToikkanenJ.,TuomivaaraS.,UuksulainenS.,VilukselaM.,VirtanenS.TyöjaterveysSuomessa2012.Seurantatietoatyöoloistajatyöhyvinvoinnista.Työterveyslaitos,Tampere2013.

www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/tyo_ja_terveys_suomessa/Documents/Tyo_ja_Terveys_2012.pdf

9. Graafisenalantyösuojeluopas. Työturvallisuuskeskus,2012.

10.Faktori2012. https://mdufaktori.wordpress.com/2012/09/19/

kestava-kehitys-ja-kemikaalit-graafisessa- teollisuudessa/

11.ViestinnänKeskusliitto,tiedotteet2012. www.vkl.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotteet_ 2012/painotuotteet_ovat_testatusti_turvallisia. 4245.news

12.RantalaK.Graafinenteollisuus.Teoksessa: TyöjaterveysSuomessa2006.Työterveyslaitos,Helsinki2006.

13.Työtapaturmavakuutus2014,Pikapakki-tilastoso-velluksenhaku:toimialat18ja58.

www.tvl.fi/Tilastot-/Pikapakki

14.Työturvallisuuslaki738/2002

15.MurtonenP.2000.Riskienarviointityöpaikalla.Työkirja.Sosiaali-jaterveysministeriö,Tampere.

16.Halmeri-tarkastusmenetelmä.Sosiaali-ja terveysministeriö.

www.tyosuojelu.fi/fi/olosuhdemittarit/1300

17.Työterveyshuoltolaki1383/2001.

18.Hyvätyöterveyshuoltokäytäntö708/2013.

19.Hyvätyöterveyshuoltokäytäntöopas2014. Työterveyslaitos,Helsinki.

20.Työhyvinvointikortti2014. http://www.tyohyvinvointikortti.fi/

21.Kelantyöterveyshuoltotilasto2012. www.kela.fi/documents/10180/1630858/Kelan_

tyoterveyshuoltotilasto_2012.pdf

Lähteet ja kirjallisuus


Viestintäalan työhyvinvointi puntarissa -kyselylomake:

1.2 Henkilöstömäärä vuonna 30.3.2014 vastaajan työpaikalla alle 10 10-19 20-49 50-249 250 tai yli

1.3 Henkilöstön määrä vuonna 30.3.2014 koko työnantajalla alle 10 10-19 20-49 50-249 250 tai yli

1.4 Työpaikan pääasiallinen toiminta(voi valita useita vaihtoehtoja) kustantaminen painaminen jakelu sidonta premedia toimitus Jokin muu, mikä

1.5 Työpaikka tekee alihankintaa kyllä ei

1.6 Työpaikalla käytössä olevat toiminnanohjausjärjestelmät (voi valita useita vaihtoehtoja) Laatujohtamisjärjestelmä (ISO 9001 tms.) Ympäristöjohtamisjärjestelmä (ISO 14001 tms.) TTT-johtamisjärjestelmä (OHSAS 18001 tms.) Oma yrityskohtainen johtamisjärjestelmä Sertifioidusta järjestelmästä on luovuttu. Jokin muu,mikä

1.7 Työnantajan pääasiallinen omistus yksityinen kotimainen yksityinen kansainvälinen listautunut pörssiin muu

1.8 Työpaikan työterveyshuollon järjestäminen oma tai yhteinen toisen yrityksen kanssa ostopalveluna toteutettu yksityinen ostopalveluna toteutettu kunnallinen ei työterveyshuoltoa Jokin muu, mikä

1.9 Vastaajan sukupuoli nainen mies

1.10 Henkilöstöryhmä työntekijä toimihenkilö esimies/johto

1.11 Työsuojelutehtävä työsuojelupäällikkö työsuojeluvaltuutettu työsuojeluasiamies työsuojelutoimikunnan jäsen Jokin muu, mikä

2.1 Millaisia työaikamuotoja työpaikallanne on käytössä? kyllä eisäännöllinen päivätyö

säännöllinen iltatyö

säännöllinen yötyö

sisältää yötyötä

säännöllinen kaksivuoro

keskeytyvä kolmivuoro keskeytymätön kolmivuoro

periodityö, jaksotyö

osa-aikatyö

liukuva työaika

työaikapankki tai -tili

etätyö

jokin muu työaikajärjestely,

mikä?

2.2 Miten usein työpaikallanne tehdään ylitöitä? jatkuvasti melko usein harvemmin ylitöitä ei tehdä

2.3 Miten keskimääräinen työtahti on muuttunuttyöpaikallanne viimeisen vuoden aikana? kiristynyt huomattavasti kiristynyt jonkin verran pysynyt ennallaan keventynyt jonkin verran keventynyt huomattavasti

1.1 Työnantaja


2.4 Miten seuraavat työjärjestelyt toteutuvat työpaikallanne?

Työn toteuttaminen on järkevästi suunniteltu Työaikana on mahdollisuus pitää taukoja Jokaisella on selkeä, sovittu tehtävä ja vastuualue Työnkierto toimii eri tehtävien välillä Kaikilla on mahdollisuus osallistua koulutukseen Henkilöstön koulutustarpeita arvioidaan ja ammattitaitoakehitetään määrätietoisesti Henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa omaatyötään koskeviin asioihin Kaikille kerrotaan työjärjestelyissä tehdyistä muutoksista Työntekijöitä kohdellaan tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti Työvälineet ja -tilat ovat asiallisia ja tarkoituksenmukaisia

2.5 Arvioikaa työpaikkanne esimiestyötä

Esimiehet antavat työtehtävistä henkilökohtaista palautetta Esimiehet puuttuvat työyhteisössä tai työolosuhteissailmenneisiin ongelmiin ripeästi Esimiehet tekevät selkeitä päätöksiä ja seisovatpäätöstensä takana Esimiehet kohtelevat työntekijöitä oikeudenmukaisesti jatasapuolisesti Esimiehet ovat helposti tavoitettavissa Esimiehet valvovat työtapoja ja puuttuvat vaarallisiin työtapoihin Esimiehillä on edellytykset (tietoa, asiantuntemusta,aikaa) hoitaa työnantajan edustajina lain vaatimia työsuojelutehtäviä Esimiehille on järjestetty työyhteisön kehittämiskoulutusta(esim. esimies- tai tiimikoulutusta) Esimiehet arvostavat alaistensa turvallista työsuoritusta

2.6 Lisätietoja/tarkennuksia työjärjestelyistä

3.1 Kuinka paljon seuraavat tekijät aiheuttavat haittaa tai vaaraa työpaikallanne?

3.1.1 Tapaturmavaaratputoaminen liukastuminen, kompastuminen, kaatuminen esineiden kaatuminen tai putoaminen viilto-, pisto- tai leikkaushaavat vaaralliset työkalut, koneet ja laitteet työpaikan sisäinen liikenne työympäristön epäjärjestys/siisteys

ei erittäin melko jonkin melko erittäinesiinny vähän vähän verran paljon paljon

Täysin Melko Ei samaa, Melko Täysinsamaa samaa eikä eri eri erimieltä mieltä mieltä mieltä mieltä



3.1.2 Fysikaaliset tekijätmelu, häiritsevät äänet tärinä lämpöolot (kuumuus, kylmyys, veto) heikko tai häiritsevä valaistus sähkömagneettinen säteily (UV ym.)

3.1.3 Kemialliset ja biologiset tekijät palo- ja räjähdysvaaralliset aineet myrkylliset ja syöpävaaralliset aineet ärsyttävät ja syövyttävät aineet herkistävät ja allergiaa aiheuttavat aineet muut vaaralliset kemikaalit pölyt ja kuidut ilman epäpuhtaudet, kaasut, höyryt, savut kuiva huoneilma kosteusvauriot ja homeet

3.1.4 Ruumiillinen kuormittuminen hankalat tai epäergonomiset työasennot raskaat käsin tehtävät nostot ja siirrot toistuvat, yksipuoliset liikkeet jatkuva istuminen tai seisominen näyttöpäätetyö epäsäännölliset tai pitkät työajat

3.1.5 Henkinen kuormittuminen työyhteisön ristiriidat, huono työilmapiiri häirintä ja epäasiallinen kohtelu, kiusaaminen ruumiillisen tai henkisen väkivallan uhka heikko johtamiskulttuuri kannustuksen ja palautteen puute työnjaon tai vastuualueiden epäselvyydet yksintyöskentely jatkuvat muutokset työssä tai organisaatiossa

3.2 Lisätietoja/tarkennuksia työympäristön vaaroista ja haitoista

3.3 Yrityksessä on suoritettu työhyvinvointikorttikoulutusta

kyllä ei on suunnitelmissa






4.1 Arvioi, miten seuraavat terveellisen ja turvallisen työn edellytykset toteutuvat työpaikallanne

Ylin johto sitoutuu näkyvästi turvallisuusmyönteisenyrityskulttuurin luomiseen

Työturvallisuuden hallintaan varataan riittävät resurssit

Työpaikalla nimetään työturvallisuuden kehittämisestävastaava henkilö, jolla on edellytykset tehtävän hoitamiseen

Jokainen ymmärtää vastuunsa ja velvollisuutensa omasta jatyötovereidensa turvallisuudesta

Riskit arvioidaan säännöllisesti

Terveys- ja turvallisuusnäkökohdat otetaan huomioo suun-nittelussa, hankinnoissa ja työntekijöiden perehdytyksessä

Vaarojen selvittäminen ja niiden merkityksen arviointi tehdäänjärjestelmällisesti työturvallisuuslain edellyttämällä tavalla

Toimenpiteet riskien poistamiseksi tai pienentämiseksitoteutetaan viipymättä

Ulkopuolisilta työntekijöiltä ja palveluntoimittajiltaedellytetään samaa työturvallisuuden tasoa kuin itseltäkin

Perehdytykseen ja työnopastukseen on tehtyselkeät menettelytavat työsuojeluasiat huomioiden

Linjaesimiesten turvallisuusperehdytys on riittävä

Hätä- ja poikkeustilanteisiin varaudutaansäännöllisin harjoituksin

Läheltä piti- ja vaaratilanteiden ilmoittamiselle jaselvittämiselle on toimiva menettely

Aloitteiden ja selvitysten johdosta tehdään korjaaviatoimenpiteitä

4.2 Miten seuraavia työsuojelun suunnittelu- ja seurantatietoja käytetään työpaikallanne?

Kehityskeskustelut


Ilmapiirikartoitus




Tapaturmatilastot


Työkykyindeksi








Jokin muu, mikä

Täysin Melko Ei samaa, Melko Täysin Ensamaa samaa eikä eri eri eri tiedämieltä mieltä mieltä mieltä mieltä

Johdonmukaisestipäätöksenteon ja toimenpiteidenperustana

Satunnaisesti,voi johtaakorjaaviintoimenpiteisiin

Eikäytetä

Tiedotpäivitettyvuodesisällä


4.3 Mistä saatte mielestänne parhaiten neuvoja ja apua työsuojelun ylläpitämiseen ja kehittämiseen?

henkilökohtaisten kontaktien kautta internetistä, tietokannoista kirjallisuudesta, lehdistä koulutuksesta, kursseilta asiakkailta, omistajilta asiantuntijaorganisaatioilta kumppaneilta, muista yrityksistä työmarkkinajärjestöiltä työterveyshuollolta työsuojeluviranomaisilta vakuutusyhtiöiltä Jostain muualta, mistä

4.4 Mitkä seuraavista ovat mielestäsi viisi tärkeintä asiaa työsuojelun kehittämisessä työpaikallasi?

Aktiivinen työterveyshuolto Asianmukaiset tilat ja työvälineet Henkilöstön ammattitaito ja koulutus Johdon ajankäyttö ja sitoutuminen Korjaavien toimenpiteiden jämpti toteuttaminen Käyttö- ja työturvallisuusohjeet Lainsäädännön tuntemus ja sen noudattaminen Palaute- ja kannustinjärjestelmät Perehdyttäminen ja työnopastus Pätevä, tehtävänsä tunteva työsuojeluhenkilöstö Riittävät taloudelliset ja toiminnalliset resurssit Riskien arviointi Selkeä organisointi ja vastuiden määrittely

Saan apua /hyödynnänsäännöllisesti

Käytinv.2013aikana

En saaapua /en käytä

Saan apua /hyödynnänajoittain

4.5 Lisätietoja /tarkennuksia työsuojelun kehittämisestä ja turvallisuuden hallinnasta

Tapaturmien ja sairauspoissaolojen seuranta Tavoitteiden asettaminen ja toteutuksen seuranta Tekninen turvallisuus (suojaukset, meluntorjunta jne.) Tiedonkulun varmistaminen Turvallisten työtapojen edistäminen Työilmapiirin parantaminen Työn ja työympäristön suunnittelu Työntekijöiden osallistuminen työpaikan kehittämiseen Työsuojelukierrokset, -tarkastukset, seuranta ja valvonta Vioista, puutteista ja vaaratilanteista ilmoittaminen Yhteistoiminta työnantajan ja työntekijöiden välillä Jokin muu, mikä


5.1 Miten kattava on työpaikkanne työterveyshuolto? lakisääteinen työterveyshuolto kokonaisvaltainen työterveyshuolto (sisältää myös sairaanhoidon) en osaa sanoa

5.2 Mitä mieltä olette työpaikkanne lakisääteisentyöterveyshuollon järjestämisestä?

Työterveyshuollolla on selkeä toimintasuunnitelma

Työterveyshuolto tekee toistuviin työpaikkakäynteihin perustuviatyöpaikkaselvityksiä työn ja työolosuhteiden arvioimiseksi

Työntekijät kuuluvat määräaikaistarkastusten piiriin

Työterveyshuolto osallistuu työn haitta- ja vaaratekijöidenterveydellisen merkityksen arviointiin (riskinarviointi)

Työterveyshuolto osallistuu työpaikan työsuojelun yhteistoimintaan

Työterveyshuolto osallistuu työpaikan kehittämiseen (työympäristön ja-tilojen suunnittelu, työtapojen ja -menetelmien parantaminen)

Työterveyshuolto seuraa oman työnsä laatua ja vaikuttavuutta työpaikalla

Työpaikalla muokataan tarvittaessa työtä työkyvyn alentuessa

Työpaikalla on aktiivisessa käytössä varhaisen tuen malli

Sairauspoissaoloja seurataan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa

5.3 Mitkä olivat työpaikkanne vuoden 2013 työterveyshuolto-kustannukset ilman Kelan vähennyksiä

jaettuna työpaikan henkilöstömäärällä?

5.4 Lisätietoja/tarkennuksia työterveyshuollon järjestämisestä


yhteensä?


Työturvallisuuskeskus, p. 09 616 261, www.ttk.fi


Tämäntutkimuksenavullahaluttiinkartoittaagraafisenteollisuudenyri-tystentyöturvallisuudenja-terveydennykyistätilannettahuomioonottaenuudistunuttyöturvallisuuslaki.

TyötutkimusraportintuloksiaverrattiinsoveltuvinosinaiemminTurunkauppakorkeakoulunMediaryhmäntekemäänkyselytutkimukseen,jossaselvitettiingraafisenteollisuudentyöyhteisönjatyöympäristönsenhetkis-tätilaa.

Vertailunavullapyrittiinsaamaantietojaniistäasioista,jotkaovatkehit-tyneetedellisestätutkimuksesta.Nyttehdyntutkimuksenyhteydessäuu-distettiinsamallakyselynsisältöä.

Parempi työ