FITNESS-RÄÄKKI VAIHTUI KEHON KUUNTELUUN

Elina Sillanpää:

EVA WAHLSTRÖM: ”ÄLÄ TOTU KIPUUN.”SAIRAAN KALLISTA!METSÄ, MIELEN KUNTOSALI

ASPERGER- HENKILÖ TYÖNHAUSSA

MUSEO- FIILISTELIJÄ

TOIMISTO LANKUTTAA

TYÖ SAATTAA LIHOTTAA

JÄSENLEHTI

PAREMM AN T YÖPÄIVÄN PUOLESTA 4 -15

PUITTEET KUNNOSSA?

TERVEENÄ TÖISTÄ

HUOLIMATTA7 TAPAA EHKÄISTÄ SYRJINTÄÄ

TOIMIN J U T U T16 Lempeyttä rääkin sijaan

Elina Sillanpää eli tiukkaa elämää, johon kuuluivat joka-aamuiset punnitukset ja rankka dieetti. Nykyään hänelle on tärkeintä, että keho toimii.

28 Vaikka vartiksi metsäänSirpa Arvonen vie ihmiset metsään, koska mikään ei ole hänen mukaansa parempi paikka nollata nykymaailman ärsykkeitä kuin maastossa liikkuminen.

34 Erilainen työntekijäTyöpaikolle etsitään ”sosiaalisia, ulospäin suuntau-tuneita ja tiimi henkisiä” ihmisiä, mutta iso osa kovista osaajista jää työelämän ulkopuolelle ihan vaan siksi, että organisaatiossa ei nähdä metsää puilta. Nyt on aika huomata introvertti, änkyttäjä ja Asperger-henkilö.

Terveenä töistä huolimattaTyötilojen pitää lisätä ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Työolojen merkitys on noussut suureksi, koska vähempi väki tekee yhä isomman määrän työtä. Hyvinvointia edistävä tila on ergonomisesti oikeanlainen ja tuntuu tutulta sekä turvalliselta.

TOIMIN VA K IOT3 PÄÄKIRJOITUS & JURIN JUTTU

8 TYÖ & PARI

Essi on Tiinan tyttären paras kaveri.

12 PARASTA TYÖSSÄNI

Antti Siponen.

13 KOTILÄKSYT

Antti Isokangas luki kirjan yritysvastuusta.

14 OMAT RAHAT

Oman terveyden ylläpito voi tulla kalliiksi tai säästää rahaa.

31 7 TAPAA

ehkäistä syrjintää.

32 VAPAATA AIKAA

Kirsi Nisonen viihtyy museoissa.

33 KOLUMNISTI TIINA TORPPA

miettii ammattien paikallisuutta.

43 UUSI ALKU

Sylvi Hausstätter ja ajojärjestelijän työ.

TOIMIN PA LSTAT4 TOIMI OIKEIN

Asiantuntijat vastaavat.

5 URA & IHMISET

Itsenäiset työskentelijät kohtaavat verkon vertaisryhmässä. Olisiko minusta yrittäjäksi, kun jäin työttämäksi? Esimiehen monet roolit.

6 TYÖ & TERVEYS

Eva Wahlström tuntee kivun. Elämää välilevyn pullistuman kanssa. Näin keho jaksaa päivästä toiseen! Työ saattaa lihottaa.

9 MYÖS NAISILLE

turvallista ajoa talvella.

10 TRENDI & TÖRMÄYS

Toimiston väki lankuttaa ja punnertaa. Virossa ay-liike on punainen vaate. Hanki elämyksiä joululahjaksi. Tee talvesta lempivuodenaikasi.

37 ERTON JÄRJESTÖSIVUT

20

TOIMIHENKILÖLIITTO

ERTON JÄ SENLEHTI

PÄ ÄTOIMITTA JA

KRISTIINA AHONEN

TOIMITUSPÄ ÄLLIKKÖ

SUSANNA CYGNEL /

FONDAMENTA MEDIA OY

ULKOA SU

MARKO VON KONOW

KIR JOITTA JAT

SARI ALHAVA

TERHI HAUTAMÄKI

ANTTI ISOK ANGAS

VIRVE JÄRVINEN

K ATARIINA KR ABBE

TUOMAS LEHTONEN

VIRPI MELLERI

KIRSI POIKOL AINEN

MIINA POIKOL AINEN

JA ANA TAPIO

TIINA TORPPA

KUVA A JAT JA KUVITTA JAT

JONNA KOSKI

JUHA MYLLYMÄKI

TOIMITUKSEN

YHTEYSTIEDOT

FONDAMENTA MEDIA OY

FREDRIKINKATU 24 A 300120 HELSINKI

P. 040 554 7780

SUSANNA .CYGNEL@

FONDAMENTA .FI

W W W.TOIMILEHTI.FI

HTTP://ISSUU.COM/ TOIMI

SÄHKÖPOSTI

TOIMI@ERTO.FI

JULK AISIJA

ERITYISALOJEN

TOIMIHENKILÖLIITTO

ERTO RY

MEDIAMY YNTI

KRISTIINA AHONEN

P. (09) 6132 3267

PAINOPAIKK A

FORSSA PRINT 2015

AIK AK AUSLEHTIEN

LIITON JÄSEN

ISSN 0783-9693

JUHA MYLLYMÄKI

KUVASI K ANTEEN

ELINA SILL ANPÄ ÄN.

sisältö 4-2015

2 | TOIMI | 4-2015

SUOMEA JOHDETA AN kuin prototyyppiyritystä. Tehdään tuote ja myydään se tietoisesti keskeneräi-senä asiakkaille. Tämän jälkeen odotellaan asiakaspalautetta ja mietitään, miten tuote saataisiin hyväksyttä-vään kuntoon. Toimittajan (HS) käyttämä yritysvertaus sopii täydellisesti Suomen hallituksen toimintaan.

Maamme hallitus julkaisi 8. syyskuuta pikavalmistellut pakkolakinsa, jotka ovat perustuslain kannalta vähintäänkin kyseenalaiset. Palaute oli murhaavaa. Kun sitten pääministeri näki kätilön haastattelun tv:ssä, hän ymmärsi tehneensä virheen. Pakkolakeja muutettiin seuraavana päivänä. Syynä asiakas- tai kansalaispalaute, siis kätilön.

Maata ei voi johtaa kuin prototyyppiyritystä heittäen perustuslain vastaisia koepalloja kansalaisille. Kansalaisilla ja Suomella pitää olla oikeus harkittuihin päätöksiin. Tuuliviirinä ei maata saa johtaa. Ei vaikka välillä tuuliviiri kääntyisikin muutaman asteen parempaan suuntaan. Ei vaikka pakkolaeista lopulta luovuttaisiin kokonaan.

ERTON PUHEENJOHTA JA JURI A ALTONEN KERTOO, MITÄ ON MIETTINYT VIIME AIKOINA.Jurin Juttu

Jokainen voi vaikuttaa työ- ja toimintaky-kyynsä muun muassa kuntoilemalla, syö-mällä terveellisesti ja huolehtimalla jak-samisestaan. Varastointi on mahdotonta, joten jatkuva ylläpito on tarpeen. Työnan-tajan on puolestaan huo-

lehdittava, että työolot ja -välineet ovat kunnossa. Jos esimerkiksi ergo-nomiassa tai valaistuksessa on puut-teita, se kostautuu helposti sairaus-poissaoloina.

Hyvä työhyvinvointi vähentää poissaoloja, terveyspulmia ja tapa-turmia. Työtyytyväisyys, motivaa-tio, tuloksellisuus ja luovuus lisääntyvät käsi kädessä työhyvinvoinnin kanssa. Ihannetilanteessa työhyvin-vointi on työpaikan strateginen toiminto, jota kehi-tetään pitkäjänteisesti ennakoivalla otteella. On hel-pompaa toimia, ennen kuin kura osa tuulettimeen.

Suomen hallitus on runnomassa läpi työelämää sää-televiä pakkolakeja. Ehdotusten joukossa on ensim-mäisen sairaspäivän muuttaminen palkattomaksi ja palkan alentaminen seuraavilta päiviltä. Päättäjät ovat puhuneet turhien poissaolojen poistamisesta näillä keinoilla. Puheista kuultaa läpi vanhakantainen luulo siitä, että lyhyet sairauslomat olisivat jollakin tapaa it-seaiheutettuja.

Kysymys itseaiheutetusta poissaolosta on varsin mielenkiintoinen. Muukin on itseaiheutettua kuin esimerkiksi mainitut krapulamaanantait. Entä jos saa kuntoillessa rasitusvamman? Tai matkalta salmonel-lan? Putoaa tikkailta kattoa korjatessa? Kompastuu

mattoon? Kotiinkaan ei kannata jäädä, sillä tilastojen mukaan suurin osa tapaturmista sattuu kotona.

Toimihenkilöliitto ERTO on vas-tustanut ja vastustaa pakkolakeja. Työntekijöiden kyykyttämisen si-jaan katsomme ratkaisun löytyvän muun muassa maltillisista palkankorotuksista, ai-

dosta ja reilusta paikallisesta sopimises-ta sekä työntekijälähtöisistä, joustavista työajoista.

Jokainen jäsen pääsee vaikuttamaan ERTOn linjauksiin ja toimintaan vas-taamalla tammikuun 2016 suureen jäsenkyselyyn. Liitto toimii jäsen-tensä kyselyssä kertomalla tavalla.

Levollista joulun aikaa ja onnel-lista uutta vuotta toivottaen.

Kristiina Ahonen päätoimittaja

TYÖHYVINVOINTI ON VIISAUTTA

HY VINVOINTI ON MONEN

OSASEN SUMMA.

pääkirjoitus

On helpompaa toimia, ennen kuin kura osuu tuulettimeen.

TOIMI | 4-2015 | 3

Miten olla yrittäjähenkinen?

?Nyt puhutaan paljon siitä, että työnkuva muuttuu enemmän yrittäjämäiseksi ja perinteiset työsuhteet jäävät historiaan. En ole yrittäjähenkinen, joten

tällainen ahdistaa hieman. Miten voisin kehittää itsessäni yrittäjähenkisyyttä, vaikka olenkin palkkatöissä?

On totta, että työurat monipuolistuvat ja muuttuvat. Aikaisempi malli, jossa koko työura toteutettiin kat-keamattomana jatkumona pääasiassa yhden työnan-tajan palveluksessa, on nykyisin harvinaisempaa. Työ-uraan mahtuu erilaisia vaiheita ja useita työnantajia, ja työn tekemisen muodot vaihtelevat. Nykyään on jo luonnollista, että yhdistellään erilaisia työnteon muo-toja itselle sopivalla tavalla, esimerkiksi osa-aikaista palkkatyötä ja toimeksiantoja peräkkäin tai jopa sa-manaikaisesti. Vastuu oman uran hallinnasta siirtyy enemmän työntekijöille itselleen ja uranhallintataito-jen merkitys korostuu tämän päivän työelämässä.

Vaikka urat monipuolistuvat, ei silti tuttu kokoai-kainen palkkatyö vielä mihinkään katoa. Se on edel-leen yksi työn tekemisen muoto. Halutessasi voit hy-vin todennäköisesti jatkaa tutulla tavalla.

Pohtimasi yrittäjähenkisyys on eri asia kuin yrittä-jänä toimiminen. Yrittäjähenkisyys tarkoittaa muun muassa vastuunottoa, myönteistä suhtautumista muutoksiin, luovuutta, tavoitteellisuutta, intoa ja in-nostusta viedä asioita eteenpäin. Näitä ominaisuuksia tarvitaan niin palkkatyössä kuin yrittäjänäkin. Pidä osaamisesi ajan tasalla, ole avoin uusille asioille, kiin-nostu siitä ympärilläsi tapahtuvista asioista, lue pal-jon, tapaa erilaisia ihmisiä ja pyri suhtautumaan uusiin asioihin ennakkoluulottomasti.

Marjukka Mikola

Kannattaako yksityinen eläkevakuutus?

?Olen miettinyt yksityisen eläkevakuutuksen hankkimista lakisääteisen eläketurvan tueksi? Kannattaako sellainen hankkia ja mitä riskejä

siinä on? Saako rahat pois ennen eläkettä, jos haluaa?

Eläkevakuutusta kannattaa harkita, mikäli lakisää-teinen eläke jää kovin pieneksi ja on varaa laittaa ra-

haa sivuun. Eläkeaikaan voi toki varautua muutenkin säästämällä.

Tietyin rajoituksin eläkevakuutus on verotukselli-sesti edullisempaa kuin pitkäaikaissäästäminen. Va-paaehtoiset eläkemaksut saa vähentää verotuksessa 5 000 euroon asti pääomatulosta, mikäli eläke nos-tetaan, kun henkilö on täyttänyt 68 vuotta. Eläkettä verotetaan nostettaessa normaalina tulona.

Markkinoilla on tarjolla monenlaisia tuotteita. Ris-kit liittyvät eläkevakuutuksen ehtoihin. Mikäli on so-vittu, että eläkesäästöjä voidaan sijoittaa korkeamman tuoton toivossa, normaalit sijoittamisen riskit vallitse-vat. Nämä voidaan sovituilla ehdoilla rajata pois.

Sopimusehdot määrittelevät eläkesäästöjen ennenai-kaisesta nostamisesta. Se ei yleensä kannata. Käytetty verovähennysetu ainakin leikataan nostettaessa pois.

Veroetuutta on viime vuosina karsittu. Samalla elä-kesäästämisen suosio on hiipunut.

Ralf Sund

Satulatuoli työpaikan piikkiin?

?Työskentelen näyttöpäätteellä suurimman osan työajastani. Olen pyytänyt työnantajaltani pitkään uutta työtuolia, koska alaselkäni kipeytyy nykyisessä.

Haluaisin satulatuolin, koska olen testannut sitä kotona eikä selkä kipeydy. Kuuluisiko työnantajan hankkia minulle uusi tuoli?

Työnantajan etuna on pitää henkilöstö työkykyisenä. Jokainen sairauden takia menetetty päivä kustantaa työnantajalle luultavasti tuon tuolin verran. Lain pe-rusteella ei kuitenkaan voida vetää sellaista johtopää-telmää, että työnantaja on velvollinen hankkimaan kullekin työntekijälle tämän haluaman tuolin. Peruste-lu kannattaa aina, ja monella työpaikalla vaihtoehtoja sallitaan. Joissain työpaikoissa poikkeuksiin ei suostuta sisustuksellisesta syistä tai hankintalinjasta johtuen.

Kannattaa kuitenkin yrittää saada esimerkiksi työterveyshoitajalta tai työterveyslääkäriltä suositus perusteluineen. Viimekädessä voi vedota siihen, että työnantajalla on velvollisuus huolehtia työkyvyn yllä-pitämisestä.

Matti Orkovaara

Marjukka MikolaKTK,uravalmentaja,UP! Partners

Ralf Sund VTM, STTK:n talouspoliittinen asiantuntija

toimi oikeinKysy asiantuntijoilta urastasi, järjestöasioista tai taloudesta! toimi@erto.fi

ura&ihminen

Matti Orkovaaravaratuomari, ERTOn edunvalvonta johtaja

4 | TOIMI | 4-2015

TOISET OVAT SYNT YNEET yrittäjiksi ja toiset harkitsevat sitä esimerkiksi jäätyään työttömäksi. Onnistua voi, vaikka yrittä-jyys ei olisi se ykkösvaihtoehto vaan oikeas-taan lievä pakko toimeentulon hankkimi-seksi.

Yrittäjyys ei ole välttämättä hullumpi idea, jos mielessä pyörii hyvä liikeidea: se on yritystoiminnan menestymisen perus-edellytys. Joitakin innostaa perheyrityksen toiminnan jatkaminen tai harrastuksessa

hankittu osaaminen. Joskus yrittäjäksi ajau-dutaan sattumalta – tulee vaikka tarjous, josta ei voi kieltäytyä.

Entä, olisiko minusta siihen? Yrittäjältä vaaditaan rohkeutta, riskinsietokykyä, ris-kien hallintakykyä, yhteistyökykyä ja täs-mällisyyttä. Oman talouden pitäisi olla kun-nossa ja ihmisten kanssa täytyisi osata tulla toimeen. Tärkeää on myös uskoa omaan lii-keideaan ja omiin kykyihinsä yrittäjänä. Lähde: Suomen Yrittäjät

Yritysideasta uusi alku

MONILL A T YÖPAIKOILL A tehdään hom-mia pienissä työyhteisöissä, jopa yksin. Etenkin järjestöissä tämä on arkipäivää, vaikka vuorovaikutus ja kollegojen tuki oli-si monelle tärkeää.

Tällaiseen tarpeeseen luotiin eMessi-toimintatapa, jonka tavoitteena oli muun muassa tukea työhyvinvointia ja työn hal-lintaa arjessa.

”Hanke kohdistui ensisijaisesti järjes-tösektorille, mutta sen voi soveltaa yk-sinyrittäjille ja mille vaan sektorille, toteaa hankkeen projektipäällikkö Minna Rajalin Humanistisesta ammattikorkeakoulusta (Humak).

eMessin yhteistyökumppanei-den organisaatiosta muodostet-tiin ryhmiä, jotka kokoontuivat verkossa.

”Ryhmissä käytiin läpi työn iloja ja suruja sekä jaettiin työn tekemisen käytäntöjä. Tavoit-teena oli luottamuksen ilmapii-ri ja siinä onnistuttiin. Hanke todisti, että ihmisiä voi aidosti kohdata netissä. Siellä itkettiin ja naurettiin”, Rajalin kertoo.

Usein toistuvia keskusteluai-heita olivat esimerkiksi sosiaa-

lisen median hyödyntäminen jäsenviestin-nässä ja oman työn arvostus.

Erityiskiitosta osallistujat antoivat siitä, että kussakin ryhmässä oli osallistujaorga-nisaatiosta fasilitaattori eli henkilö, joka huolehtii keskustelun etenemisestä, ja toi-mintaa havainnoiva hanketyöntekijä, joka auttoi teknisissä ongelmissa ja kirjasi ryh-män keskustelut.

eMessiä kehitettiin Työsuojelurahaston rahoittamassa Verkkovälitteinen vertais-mentorointi järjestötyön tueksi -hankkees-sa. Maksuton koulutusmateriaali on saata-villa Humanistisen ammattikorkeakoulun verkkosivuilla osoitteessa www.humak.fi.

Aitoja kohtaamisia verkossa

KOONNUT SUSANNA CYGNEL KUVA SHUTTERSTOCK ura&ihminen

Kuinka…

ESIMIESTÄ TARVITAAN MONESTA

SYYSTÄ. HÄNEN PITÄÄ OLLA:

Valmentaja. Kannustaa alaisiaan ja auttaa heitä kohti

parempia suorituksia.

Puolustaja. Joukkonsa edus-taja, joka tarpeen tullen vaatii rohkeasti oikeutta omilleen.

Tuomari. Työporukan pitää noudattaa yhteisiä sopimuksia, eikä kukaan saa yrittää kahmia

erivapauksia itselleen.

Aikuiskasvattaja. Itkupot-kuraivarit ja mykkäkoulut ovat arkipäivää työpaikoillakin, ei

vain lastentarhassa.

Nila ja jälsi. Ylemmän johdon ja alaisten välissä. Kenelle kumartaa

ja kenelle pyllistää?

Viestinviejä. Vastuu sisäisestä viestinnästä ja organisaation

viestin jalkauttamisesta.

Kompassi. Luotsaa joukkoja kohti organisaation tavoitetta.

Pettymysten tuottaja. Aina ei voi olla kiva ja kaikkien kaveri.

Likasanko. Tunteiden ja tunte-musten tunkio, kun alainen on tyytymätön – mihin milloinkin.

Hankkija. On käytävä kauppaa ihmisillä ja tunnistaa osaaminen, kun tarvitaan lisää työntekijöitä.

Esimerkki. Sanaton viestintä, kehonkieli ja asenne vaikuttavat

alaisten suhtautumiseen.

Ihminen. Vain itselleen rehelli-nen esimies voi kehittyä työssään.

Lähde: Terveisiä pomolle (Laura Rötkin)

OTTAA ESIMIEHEN HOMMAT HALTUUN?

Ei enää liksapäivää tänä vuonnaNAISTEN PALKK A on tänä vuonna noin 83,4 prosenttia miesten palkasta eli naisten palkanmaksu päättyi laskennallisesti 1. marraskuuta. Ruotsissa naisten palkka on keskimäärin 86,8 prosenttia miesten palkasta. Suomen tasolla Ruotsi oli kymmenen vuotta sitten.

Moni tekee töitä yksin, joten vertaisryhmiä tarvitaan. Netissä tapaa-minen onnistuu paikasta huolimatta.

TOIMI | 4-2015 | 5

Nyrkkeilyn maailmanmestari Eva Wahlström tuntee kivun. Huippu-urheilijan ja etenkin nyrkkeilijän pitää sietää sitä pakostakin.

”Ihminen tottuu mihin vain, myös kipuun. Kipu on kuitenkin aina merkki jostain ja to-

dennäköisesti kertoo, että jotain tehdään väärin. Ihminen me-nee rikki, jos kipua on liikaa ja pitkään.”

Wahlström on oppinut kunnioittamaan kipua, mutta vasta vaikeimman kautta. Aiemmin hän laittoi itsensä koville ja otti isoja riskejä. Seurauksena oli loukkaantumisia. Lopulta hän oli jalkojen tulehduttua tilanteessa, ettei pystynyt edes kävele-mään, ja joutui jättämään nyrkkeilyn vuosiksi.

”Olin 12 vuotta harjoitellut täysillä henkeni uhalla. Haaveilin nyrkkeilystä ja jouduin miettimään, mitä voisin tehdä eri tavalla, jos pystyisin vielä jatkamaan. Oli pakko ajatella taidon kautta.”

Ennen Wahlströmillä oli tapana myös rangaista itseään ja

harjoitella entistä enemmän, jos joskus ei olisi huvittanut. ”Nyt jos ei huvita treenata, en treenaa, sillä luultavasti olen le-

von tarpeessa. Olen oppinut ymmärtämään, miten myös psyyk-kinen stressi vaikuttaa fysiikkaan. Jos päässä on meneillään kai-kenlaista, kroppakin on väsyneempi ja vaatii enemmän lepoa.”

Wahlström uskoo kuitenkin, että loukkaantumisten ja vas-toinkäymisten kautta hänestä on tullut henkisesti vahvempi.

”Olen aina ollut jääräpäinen, enkä ole ikinä antanut periksi, vaikka vaikeuksia on ollut paljon. Mutta nykyään olen joka päi-vä iloinen ja kiitollinen siitä, että pystyn nyrkkeilemään.”

Kaksi vuotta sitten Wahlström aloitti opinnot Taideteollises-sa korkeakoulussa. Yllättäen hän kehittyikin myös nyrkkeilyssä ja palautuminen helpottui, kun elämään tuli lisää luovuutta.

”Kun jotakin haluaa liikaa, se juoksee karkuun. Mutta kun vähän hellitin, menestys tuli luokse.” TEKSTI K ATARIINA KR ABBE KUVA MARKKU LEMPINEN

”Älä totu kipuun”

työ&terveys

Päästä pakarat pinteestäHerätä istumisen puuduttamat pakarat henkiin. Seiso tuolin takana ja aseta kädet selkänojalle. Laskeudu sisäänhengityksellä kyykkyyn pää pystyssä ja selkä suorana. Uloshengityksellä ojenna jalat ja venytä kädet sekä selkä pitkiksi. Sisäänhengityksellä kyykisty ja nosta pää pystyyn, uloshengityksellä jalat suoristuvat ja selkä sekä kädet venyvät. Jatka tätä pumppaavaa liikettä hengityksen tahdissa niin pitkään kuin tuntuu hyvältä. Viimeisellä kerralla pysähdy venytykseen vähän pidemmäksi aikaa.

KOFEIININ KORVIKE

6 | TOIMI | 4-2015

Kuinka…F Y YS I S TÄ T YÖ K Y K YÄ

P I D E TÄ Ä N Y L L Ä ?

ESIMERKIKSI NÄIN: Muista oikeat työasennot, säädä työ-tilan kalusteet sopiviksi ja pidä

riittävästi taukoja. Jumppaa töissä ja sporttaa vapaa-aikana.

Tuuleta työtilaa ja valaise se kunnolla. Syö terveellisesti.

Tässä on vielä muutama keino suoraan Toimi-lehden lukijoilta:

1. Kuuntele omaa kroppaasi ja usko omia tuntemuksiasi. Muu-

ta työtapojasi sen mukaan.

2. Vähennä työmäärää ja kuor-mitusta, jos se tuntuu tarpeelli-

selta ja mahdolliselta.

3. Vaihda työasentoa riittävän usein. Keiku ja venyttele tuolilla.

4. Käy hierojalla, koska se

rentouttaa koko kehoa.

5. Nuku hyvin. Huono sänky ja tyyny aiheuttavat migreeniä ja

hartiakipuja.

6. Jaksota työ: laita kello muis-tuttamaan 45 minuutin välein

siitä, että pitää nousta ylös kävelemään.

7. Jos teet töitä yksin, muista silti huolehtia tauoista.

8. Kuuntele työfysioterapeutin neuvoja ja pyydä lisää tietoa

tarpeen mukaan.

9. Jos vaihdat työpistettäsi, muista säätää pöytä ja tuoli

uudestaan sopivaksi.

10. Ihminen on kokonaisuus: nauti työstäsi, niin kehokin

tykkää!

Lue lisää fyysisestä työhyvinvoinnista tästä lehdestä alkaen s. 20.

KESKI-IK ÄISET T YÖSSÄ käyvät ihmiset lihovat herkästi, koska arkiliikunnalle ei jää aikaa, työ on fyysisesti kevyttä, päivä kuluu istuen ja ruutuaika lisääntyy. Töissä tulee usein syötyä kehnosti. Ongelma on melkoinen, sillä suomalaisista aikuisista yli

TYÖ LIHOTTAA

Pullistuma pakottaa liikkelleJOS SELK Ä ON OLLUT pidempään kovilla, voi olla, että aivastus tai kynän nostaminen lattialta on se viimeinen tikki, ja selkään is-kee infernaalinen kipu. Lääkäri diagnosoi välilevyn pullistaman, antaa särkylääkere-septin ja sairausloman.

Alaselän välilevyn pullistumia leikataan harvoin heti, sillä leikkaus on aina riski ja oireet menevät usein myös ohi. Pullistuma voi mennä ohi parissa viikossa, parissa kuu-kaudessa tai parissa vuodessa. Tai sitten se ei parane itsestään ja edessä on leikkaus, mutta usein vasta vuosien kipujen jälkeen.

Moni makaa kipujen ja itse-säälin vallassa kotona särky-lääkkeitä syöden, mutta pul-listumadiagnoosi voi olla myös herätys: nyt alan hoitamaan selkääni määrätietoisesti. Teen kaiken voitavani auttaakseni välilevyä korjaamaan itsensä.

Makaaminen tekee pullistu-malle hallaa, eli pysy liikkeessä. Pidä välilevyn aineenvaihdunta toiminnassa esimerkiksi varo-vasti kävellen. Käy OMT-fy-sioterapeutilla tai osteopaatilla ja pyydä yksilölliset harjoitus-ohjeet. He tekevät selälle myös lempeitä hoitoja, jotka paranta-vat kipualueen aineenvaihdun-

taa ja nopeuttavat paranemista. Kun akuutti kipu on ohi, alkaa jumppa.

Kuluneita tai madaltuneita välilevyjä ei saa enää korjattua, mutta vahvistamalla ran-kaa tukevia lihaksia rakennat vahvan tuki-korsetin ja estät pullistuman uusimisen. TEKSTI VIRPI MELLERI KUVA SHUTTERSTOCK

KOONNUT SUSANNA CYGNEL KUVAT SHUTTERSTOCK työ&terveys

puolet on vähintään ylipainoisia ja joka vii-des luokitellaan lihavaksi.

Lihavuus on kuitenkin henkilökohtai-nen ja yksityinen asia, eikä työpaikan ke-hityskeskusteluihin tuotava aihe. Rankasti ylipainoisia syyllistetään sekä kohdellaan epätasa-arvoisesti siitä huolimatta, että li-havuus ei ole kenenkään oma valinta ja sen hoito on kimuranttia.

Töissä voi käydä lihomista vastaan vaa-limalla terveyttä yleisellä tasolla. Tärkein-tä on hyvä työympäristö ja työn sujuvuus. Liikkuvien työtapojen kehittäminen, is-tumisen vähentäminen, työpaikka- sekä työmatkaliikunnan mahdollistaminen ja terveet kokoustarjoilut edistävät hyvää oloa työyhteisössä. Lähde: Lihavuus ja työ

(Eila Roos, työterveyshuollon erikoislääkäri)

Kukkuu kuuluuko?OLETKO JATKUVA STI UUPUNUT ilman syytä. Tutkituta kuulosi! Jos joudut jatkuvasti pinnistelemään kuullaksesi, voimasi ehtyvät salakavalasti.

Välilevyn aineen-vaihdunta elpyy varovasti kävellen.

TOIMI | 4-2015 | 7

ESSI PEKK AL A: Työskentelen Tiinan kanssa työparina eli tunnemme toistemme asiakkaat ja tuuraamme tarvittaes-sa toisiamme. Olemme työskennelleet yhdessä 1,5 vuotta, mutta meillä on toinenkin kytkös. Tiinan tytär Anita on ol-lut seitsemänvuotiaasta lähtien paras ystäväni. Oma äitini asuu nykyään kauempana, joten Tiina on minulle kuin varaäiti.

Tiinalla on ihan älyttömästi tietoa ja kokemusta kirjanpidosta. Kun kysyn jo-tain, hän pysähtyy, huomioi kaikki yksi-tyiskohdat ja antaa vastauksen. Hän on kuin oraakkeli, jolta voi kysyä mitä tahan-sa. Minulla on suuri motivaatio oppia ja on ihanaa, että työpari haluaa opettaa. Esi-merkiksi viime keväänä tein ensimmäiset tilinpäätökseni ja Tiina tarkasti tekemäni veroilmoitukset. Tiina myös kannustaa ääneen nähdessään minun kehittyneen.

Minä olen syntynyt teknologiseen maailmaan ja koen oppivani ohjelmistot nopeasti. Joskus olen pystynyt neu-vomaan Tiinalle, miten esimerkiksi eri ohjelmien pikatoi-minnot tehostavat työskentelyä.

Tiinan kanssa on ilo tehdä töitä, sillä hän on niin läm-min, energinen ja helposti lähestyttävä ihminen.

TIINA L AUKK A: Essi on minulle kuin toinen tytär, sillä hän vietti lapsena paljon aikaa meillä. Ehkä siksi työsuh-teemme on niin mutkaton. Meillä on myös hyvin saman-laiset luonteet, joten ymmärrämme toisiamme. Jos tulee tiukka paikka, osaamme sanoa oikeat sanat.

Essi on kyllä helpoin koulutettava, jo-hon olen törmännyt 20 vuoden urani aika-na. Hän kuuntelee ja ottaa neuvot vastaan, ja hänellä on suuri halu oppia. Essi on pik-kutarkka ja tykkää pyöritellä numeroita, mikä on tällä alalla tärkeää.

Minä olen oppinut Essiltä järjestelmäl-lisyyttä ja hän auttaa minua kamppail-lessani Excelin tai sosiaalisen median

kanssa. Essi on pirtsakka peipponen, joka luo työpaikalle positiivista energiaa. Lisäksi hänellä on paljon kiinnostavia ehdotuksia työympäristön kehittämiseksi.

Työskentelemme työparina myös Taloushallinnon am-mattilaiset ry:ssä. Minä olen tiedotusvastaava ja Essi va-ratiedotusvastaava. Essi on kiertänyt messuilla ja oppilai-toksissa puhumassa ja on loistavana esiintyjänä hankkinut yhdistykselle uusia jäseniä. Teemme yhdessä myös yhdis-tyksen lehteä.

Varaäiti ja sen varatytärEssi ja Tiina tapaavat töissä, ammattiyhdistyksen riennoissa ja usein myös vapaa-ajalla.

työ&pari TEKSTI VIRPI MELLERI KUVA JUHA MYLLYMÄKI

Tiina Laukka, 53KLT-kirjanpitäjä, Homeros Oy, Tampere

Essi Pekkala, 20kirjanpitäjä, Homeros Oy, Tampere

HÄN ON KUIN ORAAKKELI,

JOLTA VOI KYSYÄ MITÄ TAHANSA.

8 | TOIMI | 4-2015

LUMEN JA JÄÄN ARMOILLA

KOONNUT TUOMA S LEHTONEN KUVITUS JUHA MYLLYMÄKI myösnaisille

1. Varaa reilusti aikaa auton puhdistaminen ja matkaan. 2. Pidä vähintään neljän sekunnin turvaväli. Kun edellä oleva on ohittanut tietyn kiintopisteen, laske rauhallisesti neljään. Vasta tämän jälkeen autosi saa olla kyseisen kiintopisteen kohdalla.3. Valitse oikea tilannenopeus. Monilla tieosuuksilla nopeusrajoituksia lasketaan talveksi. Huonolla säällä oikea tilannenopeus voi olla vielä reippaasti sallittua alhaisempi. 4. Tee rauhallisia ajoliikkeitä. Ennakoi tilanteet. Kiihdy-tä, jarruta sekä ohjaa korostetun rauhallisesti, jotta säilytät auton hallinnan. 5. Toimi oikein luistossa. Jos auto lähtee luisuun, paina kytkin pohjaan tai automaattivaihteisessa autossa nosta jalka kaasulta. Sivuluistoissa käännä rattia siihen suuntaan, johon haluat auton kääntyvän. Jos auto puskee ja siinä on ajonvakautusjärjestelmä, käännä lisää haluamaasi suun-taan. Jos ajonvakautusta ei ole, ohjausliikkeen tehostami-nen pahentaa puskemista.6. Varo valleja. Jääpolanteet ja kaistojen väliset sohjoval-lit ovat haastavia. Ylitä vallit rauhallisilla liikkeillä ja tasai-sella nopeudella. Huomaa, että ohitus- tai ryhmityskaista saattaa olla liukas, vaikka varsinainen ajokaista olisikin sula. 7. Huolehdi renkaat kuntoon. Turvallisessa nastaren-kaassa on vähintään kuusi milliä kulutuspintaa ja kaikki

nastat tallella. Renkaat pitäisi vaihtaa ainakin kuuden vuoden välein. Nastoilla saa huristella marraskuun alusta pääsiäisen jälkeiseen maanantaihin ja kelin vaatiessa myös muina aikoina.8. Tarkista auton valot. Tsekkaa valojen toimintaperiaa-te, toimivuus ja teho. Vaihda huonosti valaisevat polttimot uusiin. Useissa autoissa takavalot eivät pala päiväajovaloil-la ajettaessa, mikä on turvallisuusriski sateella, pimeässä tai hämärässä – käännä siis valokatkaisin asentoon, jossa myös takavalot palavat. 9. Puhdista turvalliseksi. Harjaa lumet ja raaputa jäät pois ennen ajoa. Sisätilanlämmitin tai polttoainetoiminen lisälämmitin vähentävät ikkunoiden raaputustarvetta ja lämmittävät auton ajokuntoon pakkasaamuna. Huolehdi auton valojen ja tuulilasin puhtaudesta. Pese tuulilasi myös sisältä. Lisää lasinpesunestettä ajoissa ja vaihda uudet pyyhkijänsulat. 10. Huollata. Ammattilaisen tekemät säännölliset mää-räaikaishuollot varmistavat, että auto toimii. Viimeisiään vetelevä akku on järkevä vaihtaa ajoissa. Jäähdytys-, jarru- ja pesunesteiden tulee kestää pakkasta. Jos ajat diesel-autolla, vaihda polttoaine ajoissa talvilaatuun. Juttuun haastateltiin Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalaista.

Talviautoilu ei ole aina stressitöntä puuhaa, mutta oikein ohjein siitäkin selviää kunnialla.

TOIMI | 4-2015 | 9

trendi&törmäys

TÖISSÄ ULKOMAILLA

AY-LIIKE PUNAINEN VAATE VIROSSA K ADRI K ANGUR TOIVOTTA A SUOMAL AISET IT-työntekijät tervetulleiksi Tallinnaan. Hän on puheenjohtaja Estal-ammat-tiyhdistyksessä, joka edustaa IT-työntekijöitä Virossa.

Viro on käynnistänyt erityisen Work in Estonia -kampan-jan, jolla houkutellaan etenkin IT-alan työntekijöitä maahan töihin. Alan virolaiset työnantajat ovat käyneet jo Suomessa, ainakin Salossa, värväysmatkoilla.

Ensimmäiset suomalaiset ovat lähteneet Viroon. Kangur ei kuitenkaan usko, että kovin suurta IT-alan kansainvaellusta Viroon syntyy, sillä kaikki eivät sopeudu erilaiseen kulttuuriin.

Virossa julkaistiin vastikään tutkimus, jossa virolaisopiske-lijoiden keskimääräinen palkkatoive IT-alalla oli 1 217 euroa kuukaudessa nettona.

Kangurin mukaan Viron matalampi palkkataso ei ole ainoa sopeutumista vaikeuttava tekijä. Hän kertoo, että työntekijät tai työnantajat eivät ole innostuneita ay-toiminnasta ja yhteis-ten asioiden tai etujen hoidosta, mikä voi aiheuttaa turvatto-muutta suomalaisessa.

Estalissa on jäsenenä vain parikymmentä IT-alan työnteki-jää, ja sama tilanne on toisessa ammattiliitossa, Ettassa.

”Virolainen IT-työntekijä ajattelee, että minulla on vähän parempi palkka kuin muilla aloilla, joten tulen toimeen ilman ay:tä. Hän ei liioin halua maksaa jäsenmaksua. Työnantaja ajattelee Virossa puolestaan niin, että työntekijöiden järjes-täytyminen on ongelma ja uhka, mitä vastaan tulee taistella kaikin mahdol-lisin keinoin”, Kangur latelee.

Erityisen vihamielisiä ay-toimintaa kohtaan ovat Kangurin mukaan suo-malais- ja ruotsalaistaustaiset työn-antajat.

”He tulevat Viroon juuri siksi, että täällä on heikko ay-liike.” TEKSTI SAMI LOTIL A

Pinnalla nyt… NOUSUSSA ON Värit ovat nyt etenkin miesten juttu. Jos keltaiset tai punaiset maiharit tuntuvat liian rohkeilta, totuttelun voi aloittaa pipoista ja kaulaliinoista. Ja lahkeet, ne kääritään nilkkoihin. Kätevää kurakeleillä.

…JA SUKELTA A Hoitamaton hipsteripehko annetaan anteeksi korkeintaan joulupukille. Muille sakset tai trimmeri käteen kuin olisi jo!

ELÄMISEN TAITO

Ota ilo irti talvestaMoni haaveilee ikuisesta kesästä, mutta talvikin voi olla unelmien vuodenaika.

1. Hidasta tahtia, koska luontokin tekee niin. Talviaikaan karhut nukkuvat ja kasvit uinuvat.

2. Lepäile ja keräile voimia. Pimeällä ei välttämättä tee mieli ryntäillä ympäriinsä, ainakaan, jos sataa räntää. Silloin voi mennä villapeiton alle.

3. Lue kirjoja, katso elokuvia ja kuuntele musiikkia. Tee sitä, mitä et malta kirkkaammalla kelillä harrastaa.

4. Syö hyvin, laadukkaasti ja muista herkutella välillä. Kuuma kaakao tai tulinen kastike ruuan kanssa lämmittää. Tuoreet hedelmät ja kasvikset ravitsevat ja virkistävät kehoa.

5. Napsi D-vitamiinia purkista joka päivä. Sen voimalla jaksat, kunnes aurinko alkaa kunnolla lämmittää. Ota muitakin vita-miineja, jos et saa niitä ruuasta.

6. Liiku, vaikka sitten laiskasti. Hikoilu kannattaa kaamosaikaan-kin, sillä treenin tuomaa hyvää oloa ei voita mikään. Tai vaihda talveksi joogaan, uintiin ja pitkiin rauhallisiin kävelyretkiin.

7. Nauti lumesta ja jäästä, jos luonto suo kunnon talvikelit. Kaiva pulkka tai sukset esiin. Hyppää saunasta hankeen tai avantoon. Tee lumilyhty. Lähde retkiluistelemaan tai osallistu kulmakunnan jääpallohöntsäilyyn.

8. Käy tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Ooppera, koiranäyttely tai lätkämatsi! Niissä on ihmisiä, elämää ja valoja.

9. Tapaa ystäviä ja läheisiä. Vietä kahvihetki kaverin kanssa tai illallinen tyttöjen kesken. Tai varaa kylpyläreissu oman kullan kanssa.

10. Lennä etelään, niin kuin linnut, jos mikään muu ei auta.

KOONNUT SUSANNA CYGNEL

PYRISTELETKÖ EROON liiasta tavarasta? Pistä kuva ja hin-ta tarpeettomista aarteista oman asuinalueen facebook-kierrätysryhmään ja kohta on noutaja ovella. Ilmoituksesi alla voi jopa olla hetkessä jonoa ja virtuaalista tönimistä. Ryhmät ovat niin suosittuja, että joihinkin pääsee vain ka-verin suosituksella. Avainsanat: av on alustava varaus, yv yksityisviesti ja uppaaminen oman ilmoituksen nostamista kommenteilla listan yläpäähän.

EKOTEKOJA SOMESSA

HYVÄ KIERTÄMÄÄN

10 | TOIMI | 4-2015

’Meidän työpaikalla punnerretaan kerran viikossa ja lankutetaan joka päivä”, kertoo tuotanto-AD Elina Lähteenmäki.

Hän työskentelee SOK-MEDIA-mainostoimistossa, jossa moni on innostunut hauskaan päivittäi-seen lihasten vahvistamiseen taukoliikunnan merkeissä.

”Joku aina keksii, että tänään ei ole vielä lankutettu. Sitten vaan ryhdytään hommiin. Pieni hiki siinä tulee ja hauskaa on. Vaikutus on virkistävä! Ne, jotka eivät lankuta, ovat jo tottu-neet touhuumme ja hyppivät meidän lattialla lojuvien yli”, Läh-teenmäki naurahtaa.

Lankutusvillitys alkoi kesällä, ja silloin Lähteenmäen lankutus-

aika oli reilut kaksi minuuttia. Juttua kirjoitettaessa hänen ennä-tyksensä on jo 4,15, ja kehitystä tapahtuu tasaiseen tahtiin. Edisty-mistä seurataan lankuttajien yhteisessä Excel-taulukossa, jota yksi osallistujista pitää yllä. Toimiston lankutusennätys on jo huimat seitsemän minuuttia, mutta sekin taitaa olla vasta välivaihe.

Perjantai on Lähteenmäen työpaikalla punnerruspäivä. H-hetkeä varten laitetaan tunnusbiisi eli Rocky-elokuvista tut-tu Eye of the tiger soimaan ja aloitetaan punnerrukset. Lähteen-mäen oma ennätys on kunnioitettavat 35.

”Punnerruspäivinä ei välttämättä lankuteta, koska punnerta-minen näyttäisi syövän lankutustuloksia. Olemme harkinneet perjantaille välipäivää lankutuksesta”, Lähteenmäki kertoo. KUVA JUHA MYLLYMÄKI

Lankkuna toimiston lattialla

ELÄMYSTÄ PAKETTIINEL ÄMYSL AHJAT ovat uusi markkinarako ihmi-sille, joilla on jo kaikkea. Mutta on niissä järkeäkin: materian sijaan voi antaa tärkeällä ihmiselle ikimuistoisen elämyksen.

Tarjolla on esimerkiksi ajo Ferrarilla, ammun-taa käsiaseella tai mahdollisuus ohjata pienlen-tokonetta. Myynnissä on myös perinteisempiä elämyksiä, kuten hierontaa ja erilaisia kauneushoitoja. Herkullista eksotiikkaa lupailee illallinen pimeässä tai raakakakku-workshop. Hinnat vaihtelevat muutamasta kympistä

moneen sataan ihan lahjan hankkijan kukkaron mukaan.

Elämyslahjaa ei ole mikään pakko hankkia nettikaupasta. Joululahjapaketin voi ihan itse suunnitella ja toteuttaa. Miten olisi esimerkiksi

kynttiläillallinen hankien keskellä tai aromaattinen kotikylpy kuohuviinillä ja jalkahieronnalla? Oivalli-

nen elämyslahja on myös kutsu valmiiseen pöytään arkikiireiden keskellä tai vaikka kävelyreissu parhaan

ystävän kanssa ihan uudella lenkkipolulla suklaatarjoilun kera.

TOIMI | 4-2015 | 11

trendi&törmäys

NÄEN OMAN T YÖNI JÄL JEN. Työskentelen liikunnanohjaajana Kylpylähotelli Kunnonpaikassa Siilinjärvellä.

Nautin eniten päivistä, joina työskentelen ryhmien kanssa ja tapaan samat ihmiset useamman kerran. Aloitamme kuntoa ja terveyttä mittaavilla testeillä, minkä jälkeen pidän luennon painonhallinnan tai har-joittelun aakkosista. Sitten kokeilemme erilaisia lajeja. Päivän päätteeksi joku voi tulla luokseni palauttavaan hierontaan. On palkitsevaa nähdä ihmisten oppivan ja innostuvan terveytensä hoitamisesta ja liikunnasta.

Työni on monipuolista. Ohjaan kuntosaliharjoittelua, välinejumppia, musiikkiliikuntaa, frisbeegolfia, minigol-fia, melontaa tai käyn ryhmien kanssa retkillä. Lisäksi hieron, pidän luentoja ja teen mittauksia testilaborato-riossamme. Jollain kaupallisella kuntosalilla liikunnan-ohjaajan työnkuva olisi paljon suppeampi.

Asiakkaidemme ikä, kuntotaso ja terveys vaihtelevat suuresti, joten minulla pitää olla tietotaitoa ja muun-tautumiskykyä, jotta pystyn huomioimaan heidän tar-peensa. En yritä tuputtaa kaikkea tietoa kerralla, vaan asiakasta pitää ohjata tavalla, joka sopii juuri hänelle.

Antti Siponen, 35Parasta työssäni on…

2000–2001

Myyjä vaate- ja ruokakaupoissa

2000

Liikunnanohjaajaopiskelija,

Pajulahden Urheiluopisto

2002

Uimaopettaja, Kiuruveden kaupunki

2004

Kuopion Hierojakoulu

2005–Liikunnanohjaaja, Kylpylähotelli Kunnonpaikka

2025

Työskentelen edelleen nykyisellä työnantajallani. Emme ole enää niin riippuvaisia julkisesta

rahoituksesta, vaan pystymme räätälöimään palveluja luovemmin. Tai ehkä minulla on oma yritys, joka tarjoaa henkisen ja fyysisen kunnon

ohjausta. Tällä alalla eivät työt lopu kesken!

TEKSTI VIRPI MELLERI KUVA JUHA MYLLYMÄKIparastatyössäni

12 | TOIMI | 4-2015

VIESTINTÄKONSULTTI ANTTI ISOK ANGA S LUKEE AMMATTIKIRJALLISUUTTA PUOLESTASI.

Yksi liike-elämän muotitermien turhaut-tavimmista piirteistä on se, että sanoilla on suunnilleen yhtä paljon merkityksiä kuin käyttäjiäkin. Kun toimitusjohtaja puhuu firman strategiapäivillä ”disrup-tiosta”, vastuu siirtyy automaattisesti

kuulijalle. Ei nimittäin ole lainkaan varmaa, onko toi-marilla itselläänkään kovin selvää käsitystä siitä, tar-koittaako sana mitään muuta kuin jotain todella uutta ja jännittävää.

”Yritysvastuu” ei ehkä ole terminä yhtä uusi tai jän-nittävä, mutta aivan yhtä monitulkintainen.

Yhdelle vastuullisuus tarkoittaa sitä, että yrityksen tuotteet ja palvelut on valmistettu ilman lapsityövoimaa, geenima-nipuloituja kasveja tai eläinten huonoa kohtelua. Toiselle vastuul-lisuus tarkoittaa hyviä työoloja, kohtuullisia palkkoja ja reilun kau-pan periaatteiden noudattamista. Kolmannelle olennaisin asia on yrityksen ja sen tuotteiden hiilija-lanjäljen koko. Neljäs haluaa takuut siitä, että yritys on huolehtinut veroistaan ja työnantajavelvoitteistaan ilman aggressiivista verosuunnittelua tai muita kom-mervenkkejä.

Kaiken lisäksi moni asettaa koko yritysvastuun käsitteen kyseenalaiseksi. Kyynisempien mielestä yritysvastuusta puhuminen tarkoittaa sitä, että yritys ansaitsee ensin miljoonia ympäristön, työntekijöiden-sä, asiakkaidensa ja ympäröivän maailman hyvinvoin-nista piittaamatta ja ostaa sitten itselleen hyvän oman-tunnon antamalla tuhat euroa ympäristöjärjestölle ja runoilemalla verkkosivuilleen kauniita tyhjänpäiväi-syyksiä vastuullisuudesta.

Ei ihme, että monet puhuvatkin yritysvastuun sijas-ta paljon vähemmän imartelevasti ”viherpesusta”.

”YRIT YSVA STUU ON EPÄONNISTUNUT päätehtä-vässään luoda entistä vahvempi side yritysmaailman ja yhteiskunnan välille”, kirjoittaa energiayhtiö BP:n entinen pääjohtaja John Browne.

”Panostukset yritysvastuuseen ovat osoittautuneet kyvyttömiksi suojelemaan yritysten mainetta talous-skandaaleissa. Yritysvastuu on pieni, mitäänsanoma-ton vastaus ongelmaan, joka vaatii kokonaisvaltaisen ratkaisun. Yritysjohtajien silmissä yritysvastuu on

höttöinen, pääosin epäolennainen kustannuserä. Kansalaisjärjestöjen edustajille se on merkityksetöntä propagandaa, joka ei edistä heidän tavoitteidensa saa-vuttamista. Kumpikaan osapuoli ei ole tyytyväinen. Yhtenä ensimmäisistä yritysvastuun puolesta puhu-neista pääjohtajista katson olevani oikea henkilö julis-tamaan käsitteen kuolleeksi.”

Brownen kirja Connect: How Companies Can Succeed by Engaging Radically with Society (”Yhteys: Miten yritykset voivat menestyä osallistumalla radikaalisti yhteiskuntaan”) ei kuitenkaan ole pelkästään viher-pesun muistokirjoitus. Se on näkemyksekäs puheen-vuoro siitä, miten suuryritysten tulisi toimia sekä

vastuullisena että taloudellisesti kannattavana osana yhteiskuntaa – ja minkälaista yhteiskunnallista roolia meidän tavallisten kansa-laisten, työntekijöiden ja kuluttaji-en pitäisi yrityksiltä vaatia.

JOHN BROWNELL A on vuosi-kymmenten kokemus globaalin

bisnesmaailman huipulta, joten hän osaa kertoa val-tavasti käytännön esimerkkejä sekä yritysten vastuul-lisesta että erityisesti vastuuttomasta toiminnasta. Browne ei myöskään peittele häpeäänsä siitä, että pian hänen pääjohtajakautensa jälkeen vuonna 2010 BP:n kuukausia vuotanut poraustorni aiheutti yhden kaikkien aikojen suurimmista ympäristökatastrofeis-ta, kun siitä valui miljoonia tynnyrei-tä öljyä Meksikonlahteen.

Surkuhupaisaa kyllä, ennen Meksikonlahden katastrofia BP oli tehnyt Brownen johdolla valtavasti työtä profiloituakseen tulevaisuuden ympäristöystä-välliseksi energiayritykseksi. Episodi oli konkreettinen osoitus siitä, etteivät kulutta-jat niele yrityksiltä enää mitä tahansa. BP:n maine meni niin täydellisesti, ettei sen liiketoiminta tule todennä-köisesti enää ikinä nousemaan entiselle tasolleen. Muotiter-mein ilmaistuna kyse oli siitä disruptiosta.

Nykyajan kuluttajat eivät enää niele yrityksiltä mitä tahansa.

Vastuuta ja viherpesua

kotiläksyt

SANOILLA ON YHTÄ PALJON

MERKITYKSIÄ KUIN K ÄYTTÄJIÄKIN.

TOIMI | 4-2015 | 13

SAIRAAN K ALLISTASairastaminen maksaa, mutta niin maksaa terveyskin. Terveellinen ruoka ja kuntoilu voivat käydä kukkarolle, mutta onneksi terveystekoja voi tehdä myös ilmaiseksi – ja niillä voi jopa säästää.

T yöntekijän sairastumisen kustan-nuksista puhutaan yleensä vain yhteiskunnan tai työnantajan nä-kökulmasta. Lyhyt sairastuminen, kuten flunssa tai vatsatauti, mak-setaankin kokonaan työnantajan

pussista ensimmäisen kymmenen sairauspäivän ajan eli työntekijä saa samaa palkkaa kuin muutenkin. Tulevaisuudessa ensimmäisestä sairauspäivästä tulee työntekijälle palkaton, mikäli hallituksen kaavailut astuvat voimaan.

Kun sairastuminen pitkittyy, se koskettaa myös työntekijän omaa kukkaroa. Kymmenen ensimmäisen sairauspäivän jälkeen tulee käyttöön sairauspäivära-ha, jonka maksaa Kela. Sairauspäiväraha on tarkoitet-tu alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheutta-maan ansionmenetykseen.

Joskus työehtosopimuksissa on sovittu, että työn-antaja maksaa sairastuneen palkan huomattavasti pidempään kuin kymmenen päivää. Palkallinen aika voi olla jopa kolme kuukautta. Tällöin Kelan maksa-ma sairauspäiväraha maksetaan suoraan työnantajalle

korvaamaan sairastumisen kustannuksia. Sairauspäivärahan määrä on sidoksissa työntekijän

palkkaan – yleensä se on siitä noin 70 prosenttia. Vaik-ka tuloja ei olisi lainkaan, Kelasta voi saada minimisai-rauspäivärahaa.

Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 päivän ajan. Jos työkyvyttömyys jatkuu sen jälkeenkin, sai-rastunut voi hakea työkyvyttömyyseläkettä.

Yrittäjällä sairauspäivärahan määrä lasketaan YEL-vakuutuksen työtulon perusteella.

Sairastuneen kannattaa ottaa huomioon, että työnantajan ei tarvitse maksaa sairausajalta palkkaa, mikäli työkyvyttömyys on aiheutunut työntekijän oman hölmöilyn seurauksena. Jos esimerkiksi päätyy humalassa tappelemaan ravintolassa ja loukkaantuu, palkkaa ei välttämättä heru. Käytännössä sairausajan palkkaansa ei kuitenkaan menetä aivan helposti, ja ta-paukset ratkaistaan yksi kerrallaan.

MONI HALUA A SATSATA rahallisesti terveyteensä ja varustautua mahdollisen sairauden varalle. Silloin kyseeseen voi tulle itse maksettu aikuisen sairausku-

omatrahat TEKSTI JA ANA TAPIO KUVITUS JONNA KOSKI

14 | TOIMI | 4-2015

luvakuutus. Vakuutus voi kannattaa silloin, kun työn-antaja ei tarjoa sairaanhoitoa osana työterveyshuoltoa ja työntekijä haluaa käydä yksityisellä lääkärillä ohi julkisen terveydenhuollon jonojen.

Vakuutus myönnetään terveysselvityksen perusteel-la ja sen maksut määräytyvät iän mukaan. Vakuutuk-sen voi joskus ottaa yhdessä tai kytkeä tapaturmava-kuutuksen tai kotivakuutuksen kanssa. Vakuutus korvaa sai-rauden tai tapaturman hoitoku-luja tietyn omavastuun jälkeen. Kannattaa tutustua tarkasti vakuutusten ehtoihin, koska usein tapaturmavakuutus on sairauskuluvakuutuksen kanssa osittain päällekkäinen.

Vakuutuksetkaan eivät korvaa sitä, jos henkilö ha-luaa ilman varsinaisia oireita oman mielenrauhansa varmistamiseksi käydä esimerkiksi mammografiassa tutkituttamassa rintansa rintasyövän varalta tai var-joainekuvauksessa, joka näyttää sepelvaltimoiden ah-taumat. Kela kuitenkin korvaa osan vastaanottokäyn-timaksuista.

Myös mahdolliseen työkyvyttömyyteen voi va-rautua vakuutuksella. Kelan maksaman työkyvyt-tömyyseläkkeen määrä on pieni, joten ottamalla va-paaehtoisen vakuutuksen voi saada säilytettyä entistä elintasoaan. Vakuutus voi olla järkevä esimerkiksi silloin, jos perheellä on lainaa ja lapsia elätettävänä ja tulojen tippuminen vaikuttaisi pärjäämiseen merkit-tävästi. Vakuutus voi korvata myös esimerkiksi kun-toutusta.

Vakuutusyhtiöt suosittelevat korvausmääräksi vä-hintään yhden – kahden vuoden tuloja vastaavaa sum-maa. Usein korvaus maksetaan, kun työkyvyttömyys on kestänyt vähintään vuoden ja osoitettu lopulliseksi. Korvaus on verovapaata tuloa, kun se maksetaan suo-raan vakuutetulle.

OMA STA TERVEYDESTÄ K ANNATTA A ottaa vas-tuu myös arkisemmalla tasolla, jotta sairastumisen mahdollisuus pienenee. Ruokavalion hilaaminen ter-veellisempään suuntaan ja liikunnan lisääminen ovat parhaita keinoja huolehtia omasta terveydestä. En-naltaehkäisyn kustannuksia on kuitenkin vaikea kar-toittaa. Kasvikset voivat olla kalliita, eikä kuntosalin jäsenyys tule ilmaiseksi. Säästeliäs toki liikkuu lenkki-poluilla ilmaiseksi ja loihtii lautaselleen hyvää ruokaa edullisestikin, jos tekee kaiken itse.

Monet työnantajat ja eläkevakuutusyhtiöt tietävät, että sairauksien ennaltaehkäisy maksaa usein vähem-män kuin pitkittyneet sairauspoissaolot tai työkyvyt-tömyyseläkkeet. Työnantajan tarjoamat liikuntasete-lit ja muu kannustus itsestä huolehtimiseen kannattaa ottaa käyttöön. Setelit ovat työntekijälle verotonta tuloa.

Esimerkiksi Smartumilla, jonka liikunta- ja kult-tuuriseteleitä yritykset jakavat työntekijöilleen, on noin 13 000 työnantaja-asiakasta. Edun piirissä on noin miljoona suomalaista työntekijää. Smartum-seteleiden käyttö on hienoisessa kasvussa, vaikka muuten taantuma on vähentänyt yritysten satsauksia työhyvinvointiin.

Myös yrittäjä voi satsata omaan hyvinvointiinsa, mikäli työllistää samalla muita ja edut ovat kaikkien työntekijöiden käytettävissä. Esimerkiksi kun-tosalin kulut voi vähentää vero-tuksessa, mikäli yritys toimii osakeyhtiönä tai henkilöyhtiö-nä. Toiminimiyrittäjällä tällais-

ta mahdollisuutta verovähennyksiin ei ole muuta kuin pakollisen työterveyspalvelun osalta.

K AIKKI TERVEYDENEDISTÄMISKEINOT eivät vält-tämättä maksa mitään. Suurta säästöä ja samalla mer-kittävää terveydellistä etua tulee jo siitä, jos lopettaa tupakoinnin tai jättää alkoholin kulutuksen kohtuus-tasolle.

Stressin välttäminen on sekin tärkeä terveysteko, ja usein elämä voi muuttua stressittömämmäksi yk-sinkertaistamalla. Kävelyretki lähipuistoon ei maksa mitään, mutta rentouttaa.

omatrahat

SAIRAUKSIEN EHK ÄISY MAKSAA VÄHEMMÄN KUIN PITKITTYNEET

SAIRAUSPOISSAOLOT.

Mitä maksaa?

VAKUUTUSTEN JA PALVELUJEN esimerkkihinnat ovat viitteellisiä, koska hinnat voivat vaihdella runsaastikin palveluntarjoajan, vakuutuksen ottajan iän tai asiakkaan muiden vakuutusten mukaan. Esimerkkihinnat ovat yksittäisiltä vakuutusyhtiöiltä ja palveluntarjoajilta.

• Aikuisen sairauskuluvakuutus 35-vuotiaalle erillisenä vakuutuksena 314 euroa vuodessa.• Työkyvyttömyysvakuutus 35-vuotiaalle naiselle 100 000 euron korvaussummalle 21,30 euroa kuukaudessa, 255,60 euroa vuodessa.• Mammografia 158 euroa, josta Kelan korvauksen jälkeen jää maksettavaksi 117 euroa. • Pussillinen lehtikaalia viikossa 1,39 euroa/vko, 72,30/vuosi. • Tupakoinnin lopettaminen säästää vuodessa 1 095 euroa, jos polttaa puoli askia päivässä kuuden euron hintaisia askeja.• Kuntosalijäsenyys 44 euroa/kk, 528 euroa/vuosi. Lähteet: Kela.fi, Palkkaus.fi, palkkalaskuri.fi, Verohallinto, Smartum, Etera

TOIMI | 4-2015 | 15

Hyvä olo ei ole sidoksissa rasvaprosenttiin tai vyötärön ympärysmittaan. Elina

Sillanpää löysi fitness-rääkin jälkeen hyvinvoinnin kuuntelemalla omaa kehoaan

ja suhtautumalla siihen lempeämmin.

ÄÄRIPÄIDEN KAUTTA TASAPAINOON

TEKSTI K ATARIINA KR ABBE KUVAT JUHA MYLLYMÄKI

16 | TOIMI | 4-2015

TOIMI | 4-2015 | 17

Elina Sillanpää kävi joka aamu vaa’alla ja tarkasteli ulkomuotoaan peilin edessä. Dieetti, jonka päämäärä-nä oli pudottaa painosta 10–15 ki-loa, alkoi aina puoli vuotta ennen fitness-kisoja. Syöminen oli erittäin säänneltyä – kalorit laskettiin tark-kaan ja rasvan määrä ruokavaliossa

pidettiin mahdollisimman pienenä. ”Elämä pyöri vahvasti oman kehon ja ulkonäön ympä-

rillä, mutta sillä ei ollut mitään tekemistä hyvinvoinnin kanssa. Selkä oli aina kipeä, hormonitoiminta meni se-kaisin ja lisäksi olin aina tyytymätön itseeni. Normaali-elämä jäi käytännössä väliin, kun ravinto hallitsi 80 pro-senttia ajatuksista. Mikään muu ei pyörinyt mielessä kuin ruoka ja treeni ”, Sillanpää kertoo fitness-urastaan.

Vaikka keho huusi ravintoa, hän treenasi salilla viisi kertaa viikossa, juoksi pitkiä lenkkejä ja teki samaan aikaan paljon matkustamista vaativaa työtä lääke-edustajana. Tätä rääkkiä hän jatkoi monta vuotta, kunnes kova vatsakipu pakotti pysähtymään.

”Soitin hyvälle ystävälleni Heli Mäkilälle, johon olin tutustunut fitness-piireissä, mutta joka on myös lääkä-ri, ja kerroin kivuistani. Hän arveli, että kyseessä on al-kava vatsahaava, ja kehotti lopettamaan dieetin siihen.”

Sillanpää oli vienyt kehonsa äärimmilleen ja oli hy-perväsynyt.

”Makasin vain sängyssä illalla ja mietin, olenko edes olemassa. Vaikka olin niin väsynyt, ettei oikein edes ajatustakaan liikkunut, jonkinlainen sisäinen prosessi lähti käyntiin.”

SILL ANPÄ Ä OLI URHEILLUT koko ikänsä: pelannut pesäpalloa, lentopalloillut ja harrastanut yleisurheilua. Lentopalloa hän pelasi nuorten maajoukkuetasolla ja keihäänheitossa kilpaili arvokisoissa, muun muassa nuorten maailmanmestaruuskisoissa ja Suomi-Ruotsi maaottelussa.

”Meitä oli neljä lasta, ja kaikki me urheilimme van-hempien kannustamana, mutta menestymisen nälkä ja halu tuli minusta sisältä. Olin kiitollinen, että sain mahdollisuuden urheilla.”

Tavoitteet olivat korkealla. ”Ajattelin, että minusta tulee vielä olympiavoittaja.”Sillanpää kävi Kuortaneen urheilulukion ja tapasi

siellä tulevan miehensä. Huippu-urheilu vaati keskit-tymistä, itsekuria ja ankaruuttakin itseään kohtaan, mutta koska kaikki ystävätkin oli urheilijoita, hän ei muunlaista elämää edes tuntenut.

”Se oli omanlaisensa kupla, mutta sain siitä ajasta paljon.”

Keihäänheittoura oli kuitenkin ohi 22-vuotiaana. Ensin Sillanpää joutui olkapääleikkaukseen, ja parin vuoden kuluttua leikattiin selkä.

”Menin heittämään vielä SM-kisat, vaikka olkapää oli kipeä ja lääkärit kehottivat jättämään kisat väliin. Päädyin leikkauspöydälle. Urheilijat, jotka osaavat kuunnella kehoaan, selviävät vähemmillä vammoilla, mutta minä puskin hampaat irvessä.”

OLK APÄ ÄLEIKK AUS HER ÄTTI sen verran, että Sil-lanpää hakeutui Seinäjoen ammattikorkeakouluun

opiskelemaan kaupallisen alan kansainvälistä BBA-tutkintoa.

”Sain muitakin ystäviä kuin urheilijoita, joten näin tavallista elämää. Silti keihäänheiton lopettaminen jätti ison aukon, ja mietin, mitä tekisin. Kokeilin vuonna 2005 sulkapallokisoja, mutta sitten hurahdin lihasten kasvattamiseen ja fitness-elämäntapaan.”

Yleisurheilu ei ollut vaatinut orjallista ruokavalion noudattamista, mutta fitness vaati ja johti syömishäi-riöön. Keihäänheittäjän notkeus ja elastisuuskin ka-tosivat pelkästään lihasten kasvattamiseen tähtäävän harjoittelun myötä.

”Olen miettinyt, onko kilpa-fitnessissä loppujen lopuksi mitään tervettä. Se antoi kuitenkin kokemuk-sen itsensä ylittämisestä, sillä en olisi ikinä uskonut, että pystyn nousemaan lavalle bikinit päällä. Se antoi itseluottamusta siihen, että pystyn mihin vain.”

LOPETETTUA AN FITNESS -DIEETIN Elina Sillanpää alkoi käydä omaa menneisyyttään ja omia tunteitaan läpi. Ajattelutapa ja maailmankuva muuttuivat, ja elä-mään alkoi löytyä myös henkisiä arvoja. Ruokavalio muuttui täysin.

”Olin nälkiinnyttänyt itseäni yksipuolisella ja niu-kalla ruokavaliolla, ja hyppäsin toiseen ääripäähän. Kiinnostuin luomuruoasta ja superfoodeista, ja kun aloin saada riittävästi monipuolista ravintoa, sain myös uskomattoman paljon energiaa. Vuonna 2010 tiesin, etten enää kilpailisi missään fitness-lajissa.”

Vähän alle kolmikymppisenä hän oli ensimmäistä kertaa vailla urheilullista tavoitetta.

”Olin jonkinlaisessa hurmostilassa. Vaikka minut irtisanottiin työstäni, erosin miehestäni ja muutin Jy-väskylästä Tampereelle, kaikki tuntui vain mahtaval-ta, uudelta alulta.”

Jälkeenpäin ajateltuna hän myöntää, että super-food-intoilukin meni liialliseksi.

”Heittäydyn aika vahvasti asioihin, joista kiinnos-tun. Superfoodeihinkin liittyy helposti ajatus, että olen jotenkin parempi kuin muut, kun syön parempia ruokia. Ja minulla sekin meni pakkomielteiseksi.”

Sekin kupla kuitenkin puhkesi. Ääripäiden kautta on löytynyt keskitie.

”Olen kiitollinen siitä, että ruoalla on nyt se paikka elämässäni, mikä sillä kuuluu olla. Voin syödä tai olla syömättä mitä haluan, eikä se hallitse ajatuksiani kai-ken aikaa.

Kahden vuoden erossa olon jälkeen Sillanpää palasi yhteen miehensä kanssa.

”Ero oli tarpeen, koska oma maailmankuvani muut-tui niin rajusti, mutta onnekseni ero käynnisti myös mieheni elämänmuutoksen. Juttelimme paljon eron aikana ja kasvoimme yhdessä.”

Kaksi ja puoli vuotta sitten Sillanpäästä tuli äiti, mikä olisi fitness-elämässä ollut mahdoton ajatus.

”Pelkäsin, että lapsi olisi kauhea taakka, mutta kun kä-vin tunnepuolta läpi, asenne siihenkin muuttui täysin.”

NY T ELINA SILL ANPÄ Ä elää todeksi unelmaansa myös ammatillisesti. Kaupallinen ala ei lopulta tuntu-nut omalta, joten hän kouluttautui personal trainerik-si ja perusti toiminimen kunto- ja hyvinvointivalmen-

18 | TOIMI | 4-2015

tajana. Tällä hetkellä hän tarjoaa personal trainerin palveluita Koivistonkylän Easy Fitissä Tampereella. Lisäksi hän tekee vapaaehtoistyötä doulana eli synny-tystukihenkilönä ja ylläpitää Naiseuden voima -blogi-sivustoa.

”Olen tullut kotiin myös työni puolesta, vaikka kou-luttaudunkin jatkuvasti lisää ja hankin lisää tietoa ke-hosta ja mielestä.”

Valmennusfilosofiassaan hän kannustaa pieniin ja maltillisiin askeliin.

”Kannustan asiakkaitani kuuntelemaan itseään sekä treenissä että ruokavaliossa: keho kyllä kertoo, mitä se tarvitsee, jos sitä oppii kuuntelemaan. Aina on myös otettava huomioon kokonaiskuormitus – jos elämä on jo valmiiksi kuormittavaa, kovasta lihaskun-totreenistä ei ole mitään hyötyä. On parempi keskit-tyä aluksi vaikka hengittämään ja tekemään pitkiä venytyksiä.”

Sillanpää ei enää rääkkää kehoaan. ”Minulle on nykyään tärkeintä, että keho toimii, on

elastinen eikä sitä särje. Selkä on ollut nyt viisi vuotta kunnossa. Tarvitsen liikuntaa stressinpurkamiseen ja siitä tulee hyvä olo, mutta en enää pyri timmiin kun-toon niin kuin fitness-aikana – kehossani on paljon enemmän rasvaa, mutta myös hormonitoiminta on normaalia.”

Tasapainosta kertoo myös se, että hän odottaa tois-ta lastaan.

”JOS ELÄMÄ ON JO VALMIIKSI KUORMITTAVAA,KOVASTA LIHASKUNTO-

TREENISTÄ EI OLE HYÖTYÄ.”

Elina Sillanpää, 33kunto- ja hyvinvointivalmentaja,

personal trainer

3 tapaa… HYVINVOINTIIN

1. Vastuun ottaminen omasta kehostaan, terveydestään ja tuntemuksistaan.

2. Tasapaino liikunnan, ravinnon ja levon välillä.

3. Ilo ja elämästä nauttiminen.

”Esikoiseni kanssa elin äitiunelmaa ja symbioosia, enkä miettinyt ura-asioita yhtään. Nyt teen työkseni omaa juttuani, enkä tiedä, kuinka kauan maltan pysyä poissa.”

Yrittäjänä hän pystyy kuitenkin määrittelemään työaikansa itse ja tekee alkuviikot pitkää päivää pääs-täkseen loppuviikoksi maalle, kotiseudulle Etelä-Poh-janmaalle.

”Kuntosali on dynaaminen työympäristö, jossa mu-siikki pauhaa. Luonnossa liikkuminen on minulle tär-keä henkireikä, joka tuo tasapainoa.”

TOIMI | 4-2015 | 19

72 %KERTOO, ET TÄ T YÖPA IK A LL A

KIIN N ITETÄ Ä N H UOM IOTA ERGONOM I A A N .

20 | TOIMI | 4-2015

Pysy terveenä töistä huolimattaTyöpaikoilla on nykyään niin tiukka meininki, ettei fyysisestä työkyvystä huolehtiminen riitä. Pitää miettiä, miten työtilat voisivat lisätä terveyttä ja hyvinvointia.

61 %ON TU NTEN UT

T YÖPER Ä I S I Ä KIPUA KEHOSSA A N .

TEKSTI VIRPI MELLERI KUVITUS JUHA MYLLYMÄKI

TOIMI | 4-2015 | 21

T yökyvystä ei ole koskaan aiem-min puhuttu niin paljon kuin nykyään. Sen on huomannut myös Helsingin yliopiston työ-terveyshuollon professori Kari Reijula.

”Työolojen merkitys on nous-sut arvoon arvaamattomaan, koska huoltosuhde Suomessa käy joka viikko hankalammak-

si. Vähempi väki tekee yhä isomman määrän työtä, ja nyt yri-tetään keksiä keinoja, joilla työmaalle sorvin ääreen jääneet jaksaisivat tehdä työtään yhä tehokkaammin”, Reijula toteaa.

Työkyvyn mittarina on pidetty perinteisesti fyysistä ter-veyttä. Reijulan mukaan tämä ei enää riitä, vaan vaaditaan kokonaisvaltaisempaa asennetta, joka ottaa huomioon myös psykologiset ja sosiaaliset tekijät. Pitäisi miettiä lisäksi, miten työolot voisivat edistää hyvinvointia ja työkykyä.

Hyvän ergonomian käsite on jo tuttu. Tiedämme, miten työ-tuoli tai -pöytä tulisi säätää, miten nostetaan oikeaoppisesti ja niin edelleen. Hyvinvointia edistävässä tilassa otetaan lisäksi huomioon valaistus ja ääniympäristö, sisäilman laatu ja lämpö-tila sekä suhteellinen kosteus. Hyvä työtila vaalii myös työyh-teisön psykologisia arvoja.

”Hyvinvointia edistävä tila pitää yllä turvallisuuden ja tut-tuuden tunnetta, tilan hallinnan tunnetta ja esteettömyyttä. Esteettömyys tarkoittaa liikunta- tai näkörajoitteisten huo-mioon ottamista mutta myös sitä, että työyhteisö hyväksyy erilaisuuden. Tilasuunnittelulla voidaan vaikuttaa siihen, että työntekijät kokevat itsensä hyväksytyiksi, tasavertaisiksi ja ar-vostetuiksi työtovereiksi.”

Kari Reijula tiedostaa, että tämäntyyppinen ajattelu menee hieman ohi perinteisestä arkkitehtien työnkuvasta, ja tilasuun-nittelu ostetaan tyypillisesti konsulttipalveluna joltain ulko-puoliselta taholta.

”Organisaatiot ovat jatkuvassa muutoksessa ja muutosjohta-minen on päivän sana. Mielestäni olisi järkevämpää, että johto pitäisi tilasuunnittelun hyppysissään osana strategista suunnit-telua ja ottaisi myös henkilöstön mukaan. Työntekijät tuntevat parhaiten työnsä sisällön ja osaavat myös kommentoida, millai-sissa tiloissa se parhaiten toteutuu.”

Omat huoneet eli koppikonttorit alkavat kadota työpaikoil-ta, samoin avokonttorit. Reijulan mukaan tilat tulisi räätälöidä toimintojen mukaan, ja modernit toimistot ovatkin nykyään monitoimitiloja, joissa työntekijöillä ei ole välttämättä omaa työpistettä lainkaan. Tilassa on erilaisia työpisteitä, istuma- ja seisomapaikkoja, hiljaisia tiloja keskittymistä vaativia töitä var-ten, puhelinkoppeja asiakaspuheluita varten ja kodinomaisia so-siaalitiloja, jotka tukevat tuttuuden ja turvallisuuden tunnetta.

”Usein puhutaan muutosvastarinnasta, mutta se on mieles-täni vähän julma sana. On ihan inhimillistä, että ihmiset ovat uuden edessä peloissaan: Miten minulle käy? Osaanko, pär-

TOIMI-LEHDEN KYSELY ERGONOMIASTA

Toimi-lehden toukokuiseen kyselyyn vastasi 300 ERTOn jäsentä, joista 74 % oli naisia ja 26 % miehiä. Vastanneista 31 % asuu pääkaupunkiseudulla. Kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin 80 euron arvoinen Presentcard-lahjakortti, ja tällä kertaa voitto meni Lempäälään.

”EMME PYSTY VIELÄ KERTOMAAN TARK ASTI,MIK Ä MÄÄRÄ ISTUMISTA ON

VAARALLISTA.”

jäänkö, olenko riittävän hyvä? Hyvä muutosjohtaminen pitää sisällään myös inhimillistä ohjausta ja koulutusta, jonka avulla henkilöstö oppii sopeutumaan uuteen tapaan tehdä töitä”, Rei-jula huomauttaa.

YKSI NÄKYMÄTÖN, MUTTA SITÄKIN tärkeämpi ominaisuus hyvinvointia edistävässä tilassa on hyvä sisäilma. Kari Reijulan edellisessä työpaikassa Työterveyslaitoksella tehtiin muutama vuosi sitten tutkimus, joka ei antanut kovin ruusuista kuvaa toimistojen sisäilman laadusta.

”Eteläsuomalaisista toimistotyöntekijöistä joka kolmas tai neljäs kertoi kärsivänsä jatkuvasti vedosta, lämpötilaongelmis-ta, tunkkaisesta ilmasta, pölystä ja liasta. Lisäksi joka viides va-litti viikoittaisesta sisäilmaan liittyvästä oireilusta.”

Professori Kari Reijula on sisäilmatutkimuksen pioneere-ja Suomessa ja lääkärinä hoitanut satoja huonosta sisäilmasta kärsiviä potilaita. Hän tähdentää, että kyse ei ole pelkästään kosteus- ja homevaurioista, joka on oma problematiikkansa. Riittämätön ilmanvaihto, tunkkainen ilma tai huoneilmassa haisevat materiaalit aiheuttavat monille toimistotyöntekijöille päänsärkyä, väsymystä sekä silmien ja hengitysteiden ärsytys-oireita.

”Kurja sisäilma huonontaa paitsi viihtyvyyttä, myös tuotta-vuutta. Se tulee organisaatiolle paljon kalliimmaksi kuin toi-mistotilan ilmanvaihdon kunnostaminen.”

Jos sisäilma omalla toimistolla kaipaisi kohennusta, Reijula kehottaa juttelemaan ensin esimiehen kanssa. Jos esimies ei jostain syystä innostu asiasta, jokaiselta työpaikalta löytyy työ-suojelupäällikkö tai -valtuutettu, jonka puoleen kääntyä. Myös työterveyshuolto voi auttaa.

Jos useampi ihminen valittaa huonosta sisäilmasta, työpai-kalle voi perustaa sisäilmaryhmän selvittämään ongelmaa. Työterveyslaitoksen nettisivuilta löytyy ohjeet, miten ryhmä perustetaan ja miten projektissa kannattaa edetä.

ÄKKISELTÄ ÄN ISTUMAT YÖSTÄ TULEE mieleen niska-har-tiaseudun vaivat ja selkäkivut, mutta tämä on vanhanaikainen tapa nähdä toimistotyön haittoja.

Todellisuudessa toimistotyön ja runsaan istumisen keskeisiä terveyshaittoja ovat syöpä, sydäntaudit ja aineenvaihdunta-sairaudet, kuten 2-tyypin diabetes. Lisäksi istuminen altistaa alaraajojen laskimotulpille. Näiden sairauksien lisäksi toimis-

22 | TOIMI | 4-2015

34 %SA A LISÄ Ä PONTTA

TYÖKYKYNSÄ VA ALIMISEEN LIIKUNTASETELISTÄ.

TOIMI | 4-2015 | 23

4 %EI SA A N UT T YÖPA IK A LTA

A PUA T YÖPER Ä I S TEN KIPUJ EN HOITOON ,

VA IKK A PY YS I .

24 | TOIMI | 4-2015

totyöstä voi seurata myös edellä mainittuja tuki- ja liikuntaeli-mistön vaivoja.

”Istuminen tappaa” on ollut tänä vuonna usein otsikoissa ja ajatus tuntuu kovin hämmentävältä. Onko toimistotyö oikeas-ti niin vaarallista?

UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari kertoo, että hänen 30-vuotisen lääkäriuransa aikana on tullut vastaan vain kaksi asiaa, jotka ovat kiilanneet kuolemanriskien top viitoseen. Jo-kin aika sitten alettiin ymmärtää unettomuuden ja unihäiriöi-den vaikutuksia elinikään, ja nyt istumisesta aiheutuvat haitat ovat tulleet ryminällä tutkijoiden ja suuren yleisön tietoisuu-teen.

”Istumisen tai paremminkin paikallaan olon riski on niin tuore asia, että emme pysty vielä kertomaan tarkasti tunteina tai minuutteina, mikä määrä istumista on terveydelle vaarallis-ta, mutta tietoa tulee jatkuvasti lisää”, Vasankari kertoo.

Laajan kyselytutkimuksiin perustuvan katsauksen perus-teella tiedetään muun muassa, että istumisen aiheuttama kuo-lemanriski kasvaa joka tunti parilla prosentilla, ja istumisen ylittäessä seitsemän tuntia päivässä riski kasvaa jo viisi prosent-tia tuntia kohti. UKK-instituutin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteisen väestötutkimuksen perusteella tiede-tään, että naiset viettävät 8,5 tuntia 14 tunnista valveillaoloaikaa paikallaan eli makuulla tai istuen, ja miehet hieman yli 9 tuntia.

Tällaisten tutkimusten avulla ilmiöön on päästy paremmin kiinni ja huomattu, että ongelma on paljon suurempi kuin ky-selytutkimukset osoittavat, sillä ihmisten on vaikea arvioida paikallaan olon määrää. Esimerkiksi edellä mainitulla 14 tun-nin tutkimusajalla subjektiiviset arviot jäivät monta tuntia ala-kanttiin. Moderni teknologia tuo lähivuosina tarkempia tutki-mustuloksia.

TOIMISTOT YÖNTEKIJÄN K ANNATTA A kuitenkin tarttua toimeen heti, sillä resepti työterveyden parantamiseen on yksinkertainen. Ensinnäkin on tärkeää vähentää istumiseen käytettyä kokonaisaikaa. Jos istuu kroonisesti, pitää miettiä, miten voisi vähentää tolkutonta istumista.

”Yhtä tärkeää on pätkiä yhtäjaksoista istumista. Moni istuu työpisteessään kolme–neljä tuntia putkeen lounastaukoon asti, mutta se on liikaa. Kannattaa tietoisesti tehdä tikusta asiaa ja nostaa takapuoli tuolista: hae lasi vettä, käväise printterillä tai postilaatikolla ja tee muutama lihasliike. Hetkellinenkin verenkierron ja aineenvaihdunnan vilkastuminen tuovat ter-veysvaikutuksia, vireystila nousee ja tuottavuus paranee”, Va-sankari kannustaa.

Myös työnantaja voi tukea tauottamista sijoittamalla tau-kohuoneen tai lounasravintolan rakennuksen kauimmaiseen kamariin. Edistyksellisissä yrityksissä kävelykokoukset ovat jo arkipäivää.

Kolmas tapa estää istumisen haittoja on opetella tekemään töitä vaihtelevissa asennoissa: välillä seisten, satulatuolissa tai

”HAE LASI VETTÄ, K ÄVÄISE PRINTTERILLÄ

JA TEE MUUTAMA LIHASLIIKE.”

Millä tavoin ergonomia huomioidaan työpaikallasi??

• K AIKILL A ON SÄHKÖPÖYDÄT JA OSASTOILL A YHTEISET PALLUKK AMATOT, JOILL A ON MUK AVAMPI SEISTÄ KUIN KOVALL A L ATTIALL A .

• TYÖPAIK ALL AMME ON SÄHKÖPÖYDÄT, SATUL ATUOLEJA JA JUMPPAPALLOJA ISTUMISEEN SEK Ä TAUKOJUMPPA AN KEPPEJÄ, KUMINAUHOJA JA SELK ÄRULLIA .

• UUSILLE TYÖNTEKIJÖILLE JÄRJESTETÄ ÄN HETI ALUSSA TAPA AMINEN TYÖFYSIOTER APEUTILLE, JOK A K ATSOO TYÖPISTEEN ERGONOMIAN KUNTOON.

• TYÖTERVEYSHOITA JA ON K ÄYNYT K ATSOMASSA, ETTÄ TYÖPISTEEN ERGONOMIA ON KUNNOSSA .

• TYÖNANTA JA KUSTANTA A NÄYTTÖPÄ ÄTEL ASIT.

• MAHDOLLISUUS SA ADA ERIL AISIA HIIRIÄ JA L Ä ÄK ÄRINTODISTUKSELL A SÄHKÖPÖYTÄ .

• MEILL Ä ON APUVÄLINEITÄ, KUTEN NOSTIMET JA NOUSUJAKK AR AT SEK Ä SÄ ÄDETTÄVÄT TYÖTUOLIT.

• NÄYTTÖPÄ ÄTTEEN KORKEUS ON SÄ ÄDETTY OIKEALLE KORKEUDELLE, SAMOIN TYÖTUOLIN ASENTO JA KORKEUS.

• TYÖPAIK ALL AMME ON K ÄYNYT TYÖTERVEYDESTÄ ERGONOMIA-OPASTA JA JA K AIKILL A ON K ÄYTÖSSÄ SÄHKÖTYÖPÖYDÄT. TOIMISTOLTA LÖYTYY ERIL AISIA LISÄVARUSTEITA, KUTEN MATTOJA JA KEINUL AUTOJA SEISOMATYÖSKENTELYÄ VARTEN.

• NA APURITOIMIPISTEESSÄMME K ÄY HIEROJA, JOLLE VOI VAR ATA A JAN. SIIHEN SA A K ÄYTTÄ Ä TYÖAIK A A, MUTTA HIEROJA MAKSETA AN ITSE.

• YHDELL Ä OSASTOLL A K Ä ÄNNETTIIN VAL AISIMET TOISINPÄIN HEIJASTUSTEN VÄHENTÄMISEKSI.

Oletko saanut työpaikaltasi apua työperäisiin vaivoihisi?

PÄ ÄSIN TYÖTERVEYSL Ä ÄK ÄRILLE. 38 %

PÄ ÄSIN FYSIOTER APIA AN. 21 %

TYÖPAIK ALL A K ÄY HIEROJA . 14 %

TAUKOJUMPPA AUTTOI!10 %

LIIKUNTASETELI K ANNUSTA A KUNTOILEMA AN. 34 %

SAIN NÄYTTÖPÄ ÄTEL ASIT TYÖNANTA JAN PIIKKIIN. 7 %

TYÖPISTEENI ERGONOMIA PISTETTIIN KUNTOON. 26 %

EN OLE SA ANUT HOITOA TAI APUA, VAIKK A OLEN PYYTÄNYT. 4 %

EN OLE PYYTÄNYT APUA TAI HOITOA . 31 %

Onko vaivasi aiheuttanut työkyvyttömyyttä?

KYLL Ä, TOISINA AN OLEN SAIR AUSLOMALL A . 10 %

KYLL Ä, MUTTA EN OLE JÄ ÄNYT SAIR AUSLOMALLE. 15 %

EI. 74 %

TOIMI | 4-2015 | 25

74 %EI OLE TULLUT TYÖKY V YTTÖ–

MÄKSI TYÖPER ÄISISTÄ VAIVOISTA

HUOLIMATTA .

Miten fyysistä työkykyä voi pitää yllä? (Valitse 3 tärkeintä)

MUISTAMALL A OIKEAT TYÖASENNOT. 68 %

PITÄMÄLL Ä RIITTÄVÄSTI TAUKOJA . 31 %

HARR ASTAMALL A LIIKUNTA A VAPA A-AIK ANA . 77 %

TAUKOJUMPPA AMALL A TYÖAIK ANA . 20 %

SÄ ÄTÄMÄLL Ä TYÖTUOLI- JA TYÖPÖYTÄ OIKEALLE TASOLLE. 45 %

HUOLEHTIMALL A TYÖTIL AN VAL AISTUKSESTA JA TUULETUKSESTA . 6 %

PITÄMÄLL Ä HUOLTA, ETTÄ SILMÄT EIVÄT R ASITU TYÖSSÄ (SILMÄL ASIT ). 5 %

SYÖMÄLL Ä OIKEIN TÖISSÄ JA SEN JÄLKEEN. 12 %

TARKK AILEMALL A ETÄISYYTTÄ TIETOKONEEN NÄYTÖSTÄ . 0,7 %

NUKKUMALL A RIITTÄVÄSTI. 2 %

jumppapallon päällä ja välillä vaikka puolimakaavassa asennos-sa laiskanlinnassa.

Modernit monitilatoimistot vaihtuvine työpisteineen ovat Tommi Vasankarin mukaan omiaan tukemaan toimistotyön-tekijöiden terveyttä. Hänen mielestään on kuitenkin tärkeää ymmärtää, että ihmiset tekevät erilaisia töitä, jotka vaativat erilaisen työympäristön.

”Esimerkiksi UKK-instituutti on tutkimus- ja asiantuntija-organisaatio. En tekisi meille avotiloja, koska merkittävä osa työntekijöistä kokisi sen häiritsevänä eikä pystyisi keskitty-mään.”

Toisaalta ihmisten ajattelua pitää uskaltaa rikkoa positiivi-sella tavalla. Vasankari kertoo isosta helsinkiläisestä toimistos-ta, jossa käytiin aamulla nostamassa kaikki sähköpöydät ylä-asentoon. Palaute oli närkästynyttä, sillä työntekijöiltä meni kuulemma työaikaa hukkaan pöytien säätämisessä takaisin oikealle tasolle.

”Minun mielestäni työnantajan ja työhyvinvoinnin toimijoi-den kuuluukin haastaa ihmisiä uuteen ajatteluun. Paras mah-dollinen työpiste ei ole fiksattu ja staattinen, vaan pitäisi hakea erilaisia malleja ja asentoja ja uskaltaa tehdä muutoksia.”

UKK-instituutti, kuten monet muutkin tutkimuslaitokset tuottavat tietoa ihmisten hyvinvoinnin parantamiseksi. Yksi suurista haasteista on siirtää tieto käytäntöön eli motivoida ihmisiä muuttamaan elintapojaan. Esimerkiksi työfysiotera-peuteille on tuttu ilmiö, että ergonomiatarkastuksissa säädetyt työvälineet ja -asennot on kohta palautettu takaisin vanhoihin ”mukaviin” röhnötysasentoihin.

”Tapoja on vaikea muuttaa. Minua hieman huolestuttaakin, osaavatko ihmiset työpisteitä ja istuimia vaihtaessaan löytää sellaiset työasennot, etteivät hartiat jännity tai hiirikäsi tu-lehdu. Kun ne eivät tahdo löytyä kiinteissäkään työpisteissä”, Vasankari miettii.

T YÖTERVEYSL AITOKSEN TUTKIJA Jukka Keränen on eri-koistunut työympäristön kehittämiseen ja perehtynyt erityi-sesti akustiikkaan, meluntorjuntaan ja valaistukseen.

Hänen mukaansa toimistossa on hyvä valaistus silloin, kun tekstin lukeminen sekä paperilta että näytöltä onnistuu vaivat-tomasti. Kätevä testi on avata päätteelle wordin taustapohja ja asettaa valkoinen paperiarkki sen viereen – molempien tulisi olla yhtä kirkkaat.

”Toimistoympäristön valonlähteet eivät saa olla liian kirk-kaita. Yleensä käytetäänkin epäsuoraa valaistusta, jossa osa valosta suunnataan kattopintaan tai seinille. Pitää myös ottaa huomioon, että valon tarve vaihtelee eri tehtävissä ja eri ikäisil-lä. Esimerkiksi 60-vuotiaalla on 12-kertainen valontarve pari-kymppiseen kollegaan verrattuna”, Keränen kertoo.

Erilainen valontarve pystytään ratkaisemaan suunnatta-villa työpistevalaisimilla, joissa on säädettävä valoteho. Valon tarpeeseen voidaan vaikuttaa myös sisustuksella. Vaaleat sei-näpinnat heijastavat hyvin valoa, jolloin valaisimilta vaaditaan vähemmän tehoa kuin toimistossa, jossa valo imeytyy tummiin seiniin tai huonekaluihin.

”Huono valaistus tai sen puute voi väsyttää tai aiheuttaa päänsärkyä, jos silmät joutuvat koko ajan sopeutumaan vaihte-leviin valaistusolosuhteisiin”, Keränen sanoo.

Toimistoissa ei kärsitä samanlaisista terveydelle haitallisista meluhaitoista kuin teollisuuden työpaikoilla, mutta määritel-

Millaisia fyysisiä työperäisiä kipuja sinulla on ollut?

• MINULL A ON OLLUT SORMI- JA R ANNENIVELTEN KIPUTILOJA, JOTK A AIHEUTUIVAT HUONOSTA NÄPPÄIMISTÖSTÄ.

• KUULON HEIKKENEMISTÄ, KOSK A JOUDUN K ÄYTTÄMÄ ÄN KORVATULPPIA JATKUVASTI JA VAHA KERTYI KORVIIN PA AKUIKSI .

• ON TULLUT ERIL AISIA ALLERGIOITA .

• NISK A- JA HARTIAVAIVAT OVAT JOHTANEET PÄ ÄNSÄRKYIHIN.

• K ÄRSIN HARTIA- JA YL ÄSELK ÄVAIVOISTA JA LIHASJUMEISTA .

• MINULL A ON TUKIELINVAIVOJA: EN PYSTY ISTUMA AN PITK Ä ÄN, VA AN ON JALOITELTAVA 15 MINUUTIN VÄLEIN.

• PÄ ÄTETYÖSSÄ SELK Ä ON KIPEYTYNYT.

• NISK A- JA SELK ÄSÄRYT JOHTUNEVAT LIIALLISESTA ISTUMISESTA .

• HARTIA-NISK ASEUDUN JUMI ON AIHEUTTANUT SORMIEN PUUTUMISTA JA PÄ ÄNSÄRKYÄ .

• A JOITTAIN ILTA- JA YÖVUOROT AIHEUTTAVAT VÄSYMYSTÄ .

• HUONOT TYÖASENNOT OVAT AIHEUTTANEET SEL ÄN JUMIUTUMISTA JA SÄRKYÄ .

• K AUL AR ANGAN VÄLILEV YN PULLISTUMA OIREHTII SÄ ÄNNÖLLISESTI AINA, KUN TÖISSÄ ON KIIREEMPÄ Ä . HUONO ERGONOMIA JA VANHANAIK AISET TYÖVÄLINEET HANK ALOITTAVAT OIREITANI: OPTIKKONA JOUDUN TYÖSKENTELEMÄ ÄN ISON OSAN PÄIVÄSTÄ K ÄDET YLHÄ ÄLL Ä .

• ISTUMISESTA TULEE LONKK AKIPUA .

• NENÄ VUOTA A JA YSKITTÄ Ä HUONON SISÄILMAN TAKIA . SILMÄT VÄSY VÄT NÄYTTÖÄ TUIJOTTAESSA .

26 | TOIMI | 4-2015

män mukaan melu tarkoittaa epätoivottua ääntä. Myös avotoi-mistojen puheäänet ja muut työkavereiden toimintaan liittyvät häiritsevät äänet voidaan kokea meluksi. Toimistomelu väsyt-tää, mikä vaikuttaa suoraan työtehoon.

”Jos kollega kertoo häiriintyvänsä jutustelusta, huomautus kannattaa ottaa tosissaan. Työkaveri ei ole epäsosiaalinen, vaan puheäänet häiritsevät tutkimustenkin mukaan keskitty-mistä ja ajattelua – varsinkin sellainen puhe, josta saa selvän”, Keränen sanoo.

Toimistomelulle on omat tekniset ratkaisunsa. Ehkä yleisin on äänien vaimentaminen erilaisin akustiikkamateriaalein, työpisteiden välisin sermein tai siirtämällä puhetyö erillisiin tiloihin. Paljon puhelintyötä tekevillä on yleisesti käytössään sankaluurit. Kuulokkeet ja mikrofonit auttavat heitä sulkeu-tumaan omaan äänimaailmaansa, jossa toimiston muut äänet eivät häiritse.

”Häiritsevät puheäänet vaimentuvat myös etäisyyttä lisää-mällä. Jos toimistossa istutaan vieri vieressä, etäisyys naapuriin on tiiviimmillään pari metriä. Etäisyyden kaksinkertaista-minen neljään metriin toisi jo selkeän muutoksen. Mutta eipä työpisteiden välistä etäisyyttä nykyään haluta kasvattaa, vaan päinvastoin halutaan käyttää neliöt tehokkaasti”, Keränen to-teaa.

Avotoimistoissa melun häiritsevyyttä voidaan vähentää myös peiteäänien avulla. Tällöin äänimaisemaa pyritään tasaa-maan siten, etteivät puheäänet erottuisi niin selvästi. Kaiutti-mista virtaa tilaan huminaa tai kohinaa, joka mielletään ilmas-toinnin ääneksi.

”Tämä on vähän ristiriitaista, sillä ilmastointijärjestelmät ei-vät saa nykystandardien mukaan pitää niin kovaa ääntä.”

Näyttöpäätetyön suosituksissa ja monissa muissa standar-deissa puhutaan hyvästä valaistuksesta, akustiikasta ja sisäil-man laadusta, mutta standardit ovat vain ohjeita, eivät sitovia

T YÖSUOJELUL AIN MUK A AN työnanta-jan pitää huolehtia siitä, että työntekijä pysyy terveenä työpaikalla. Näyttöpääteasetus puolestaan ohjaa työergonomiaan liittyviä asioita, ja asetuksessa on määrätty hyvin-kin tarkasti, millainen valaistus tai millaiset pöydät ja tuolit työtilassa tulisi olla.

Mutta mikä on työnantajan vastuu, jos työntekijä kärsii esimerkiksi selkävaivoista ja pyytää itselleen sähköpöytää tai satulatuo-lia? ERTOn asiantuntijan Jarmo Lahden mukaan työpaikoilla tulisi lain mukaan tehdä niin sanottu työterveyden toimintasuunni-telma.

”Kun toimintasuunnitelma on tehty en-nakkoon ja siihen kuuluvissa työergonomia-tarkistuksissa tulee esiin tällaisia ongelmia tai tarpeita, KELA korvaa merkittävän osan kuluista. Kun asiat on hoidettu oikein, työvä-lineiden hankinta ei ole kustannuskysymys.

Sähköpöytiä saa nykyään edullisestikin, joten työpaikan kalustoa uusittaessa kannattaa kysyä tarjous myös niistä”, Jarmo Lahti ehdottaa.

Jos työntekijä epäilee työnantajan suhtautuvan hankintoihin nihkeästi, hänen kannattaa lisäksi pyytää lausunto työterveys-lääkäriltä.

Jos työntekijä tekee etätyötä, vastuukysy-mykset ovat hankalampia ja monisyisempiä. Selkeää lainsäädäntöä ei ole, sillä etätyötä tehdään niin monin eri tavoin.

”Jos etätyö on säännöllistä ja jatkuvaa, työntekijän kannattaa olla itse aktiivinen ja vaatia etätyösopimuksen tekemistä.”

Jarmo Lahden mukaan joissain etätyö-sopimuksissa sanotaan suoraan, ettei työn-antaja vastaa työhyvinvointiin tai -ergono-miaan liittyvistä asioista. Toisaalta sellaisissa yrityksissä, joissa suuri osa työstä tehdään

etätyönä, voi olla tarkatkin määräykset, miten työnantaja huolehtii kotona työskente-levien työntekijöiden hyvinvoinnista.

Isoissa yrityksissä osataan jo tehdä etätyösopimuksia, mutta joillain pienem-millä työpaikoilla saattaa olla niin joustava ja luottavainen meininki, että sopimus jää tekemättä. Tämä voi Jarmo Lahden mukaan olla kohtalokasta.

”Työttömyyskassaa ohjaavat lainsäädän-töohjeet edellyttävät, että työntekijä on työnjohdon valvonnan alaisena ja työaika-kirjanpidon piirissä. Jos joku tekee jatkuvasti etätyötä ilman etätyösopimusta, jossa näistä asioista on tarkasti sovittu, hän voi työt-tömäksi jouduttuaan menettää oikeuden päivärahaan.”

Etätyön tekijä – ole aktiivinen

PUHEÄÄNET HÄIRITSEVÄT

TUTKIMUSTEN MUK AAN KESKITTYMISTÄ JA

AJATTELUA.

20%PITÄ Ä TYÖKYKYÄ YLL Ä

TAUKOJUMPALL A .

määräyksiä. Jukka Keräsen mukaan vaatimuksia voisi selven-tää.

”Toimistotilojen suunnittelussa mennään aika vahvasti mie-likuvapohjalla ja uutta avokonttoria tai monitoimitilaa myy-dään kommunikaatioargumenteilla ja yhteisöllisyydellä, joilla ei aina ole riittävää faktapohjaa. Toivoisin, että organisaatioissa ymmärrettäisiin käyttää apuna valaistus- ja akustiikkasuunnit-telun asiantuntijoita.”

Professori Kari Reijula haluaisi haastaa arkkitehdit ja tila-suunnittelijat, kiinteistö- ja rakennusalan toimijat sekä tervey-denhuollon ammattilaiset suunnittelemaan hyvinvointia edis-täviä tiloja yhdessä.

”Suomessa on paljon alan osaamista, mutta se on hajallaan. Jos osaajat yhdistäisivät voimansa, suomalaisilla olisi tuhannen taalan paikka tehdä kvanttiloikka maailman johtavaksi hyvin-vointia edistävien tilojen suunnittelijaksi ja tuottajaksi”, Reiju-la visioi.

TOIMI | 4-2015 | 27

J atkuva tietotulva ja tarkkaavai-suuden ylläpito kuormittavat ai-voja työajalla ja vapaalla. Media ja elämä virtuaalimaailmassa tuovat ärsyketulvan kotisohville ja pitä-vät aistit ja aivot alati valmiudessa. Aistimme ja hermostomme eivät pysty erottelemaan, onko jatkuva

valmiustila viesti todellisesta vaarasta vai mielikuvi-tuksen tuotoksesta ja siksi elimistömme valmistaa meitä pakoon.

Tällöin stressihormoni kortisolin ja adrenaliinin eritys ja hengitys kiihtyvät sekä syke ja verenpaine ko-hoavat. Alati koholla olevat stressimerkit vaarantavat fyysisen terveyden.

”Ihmisaivoissa on tapahtunut merkittäviä raken-teellisia muutoksia viimeksi 10 000 vuotta sitten. Ai-vojemme syvimmät kerrokset reagoivat ympäristöön ja ulkoisiin ärsykkeisiin vastaavalla tavalla kuin kivi-kaudella”, selittää kasvatustieteen maisteri, työhyvin-voinnin asiantuntija Sirpa Arvonen.

Onneksi aivomme toimivat kivikautisesti myös toi-seen suuntaan. Rauhallisessa ympäristössä ne viestit-televät elimistölle turvasta, jolloin stressimerkit vai-menevat. Luonnossa aivot kokevat olevansa suojassa heti, ensi sekunneista lähtien.

”Luonto vaikuttaa aivoihin osittain tahdosta riippu-matta. Se saa aikaan fysiologisia muutoksia yhtä lailla tottuneen eränkävijän, satunnaisen poikkeajan kuin vannoutuneen kaupunkilaisenkin elimistössä.”

Koska elpymiskokemukset ovat tutkitusti rakenta-mattomassa luonnossa vahvempia kuin rakennetuilla

Metsä on mielen kuntosali

alueilla, metsä on kuormittuneelle loistopaikka palau-tumiseen. Siksi myös tuhansia työhyvinvointitapah-tumia järjestänyt Arvonen vie asiakkaansa metsään.

”Jokainen asiakkaani, joka on katkaissut työpäivän-sä metsähetkellä, on tehnyt saman uudelleen – omasta aloitteestaan. Tunne omien voimavarojen palautumi-sesta on ollut niin vahva.”

KYMMENEN MINUUTTIA METSÄ SSÄ ja verenpaine kääntyy laskuun. Parikymmentä minuuttia metsässä ja positiiviset tunteet lisääntyvät ja mieliala kohenee. Tunnissa metsänkävijän tarkkaavaisuus lisääntyy ja kahdessa elimistön puolustusmekanismit elpyvät. Mitä useammin metsään menee, sitä pysyvämpiä ovat muutokset elimistössä.

”Metsä elvyttää sellaisenaan ilman, että ihminen tekee siellä mitään erityistä. Se pakottaa kävijän py-sähtymään ja rauhoittumaan, koska maasto on vaikea-kulkuisempi kuin rakennettu viheralue.”

Maamme pinta-alasta 80 prosenttia on metsää. Suo-malaisella on matkaa metsään matkaa kotioveltaan keskimäärin 200 metriä, joten sinne ehtii kiireinenkin. Ja ellei ehdi, oman metsämielipaikan voi tuoda kotiin tai työpaikalle kuvina: jo itselle mieluisan maiseman katselu saa aikaan vastaavia, vaikkakin lievempiä fy-siologisia muutoksia elimistössämme kuin metsäretki.

”Samalla tapaa kuin meidän pitää syödä tasaisesti pitkin päivää jaksaaksemme, meidän tulee pysähtyä ja antaa mielen ja kehon palautua tasaisin välein. Aja-tusvirran pysäyttäminen luontokuvan äärellä puoleksi minuutiksi pari kertaa päivässä voi olla tuloksellisem-paa kuin tunnin ohjattu meditaatio kerran viikossa.”

Mielenrauhaa, uusia ajatuksia ja hyviä päätöksiä – metsäretkeltä voi tuoda tuliaisia ympäri vuoden.TEKSTI VIRVE JÄRVINEN KUVA JUHA MYLLYMÄKI

28 | TOIMI | 4-2015

”Metsä pakottaa pysähtymään ja rauhoittumaan”, kertoo työhyvinvoinnin asiantuntija Sirpa Arvonen. ”Metsässä on vihreää talvellakin.”

TOIMI | 4-2015 | 29

MITÄ VIHREÄMPI NÄKYMÄ , sitä tehokkaampia luon-non elvyttävät vaikutukset ovat, ja metsässä vihreää riittää talvellakin.

”Kun kaupungin kaduilla on harmaata, metsässä sammaleet hehkuvat. Ikivihreinä ne pääsevät kukois-tukseensa, kun ruohokasvit ovat niiden ympäriltä la-kastuneet.”

Metsän rauhoittavat vaikutukset syntyvät kokijan omista kokemuksista – siitä, kuinka hän tunnistaa ja aistii ympäristössään erilaisia elementtejä ja siitä, millaisia mukavia tunteita ne hänessä herättävät. Eikä näkö ole ainoa kanava metsän tarkkailuun.

”Isot puut tuottavat tuoksuja, jotka vaikuttavat meihin aromaterapian tavoin. Ropisevaa sadetta ja hu-misevaa tuulta voi keskittyä kuuntelemaan vastaavalla tapaa kuin ihmisen soittamia instrumentteja.”

Säännöllisesti metsässä liikkuva ihminen huomaa, kuinka luonto muuttuu ja sopeutuu vuodenaikojen mukana. Hän osaa tarvittaessa miettiä muutoksen tuulia omassa elämässään ja hakea luonnon jatkuvuu-desta ja mittasuhteista lohtua.

”Metsä hiljenee ja rauhoittuu talvea kohden. Talvi-lepoon siirtyvän metsän seuraaminen rauhoittaa myös siellä liikkuvan ihmisen.”

Keväällä luonto herää ja virittää toiveikkuuden. Luontoliikkuja voi luottaa siihen, että aivan kuten luonnossa, omassa elämässä suvantovaiheita seuraa uusi, energinen vaihe.

SUURET PUUVANHUKSET ja kivenlohkareet, juu-rakot ja jäkälät, varvikot. Kesällä soliseva ja talvella kimmeltävä vesi. Metsä on täynnä elementtejä, jotka saavat aikaan lumoutumisen: tarkkaavaisuuden tahat-toman kiinnittymisen johonkin kohteeseen ja ajanta-jun hämärtymisen – tässä ja nyt -kokemuksen.

”Koska metsä rauhoittaa itsessään, mielen- ja läs-näolontaitojen harjoittelu on siellä helpompaa kuin työpaikan neuvotteluhuoneessa tai kuntokeskuksen aivogymissä.”

Sirpa Arvoselle metsä on mielen kuntosali. Se on paikka Metsämielelle – Arvosen kehittämälle mene-telmälle. Menetelmä yhdistää metsän elvyttävät vai-kutukset mielentaitoihin: itsetutkiskeluun ja itsetun-temuksen lisäämiseen ja sitä kautta tavoitteelliseen keskusteluun oman mielen kanssa.

”Kuten kehoa, myös mieltä voi ja kannattaa harjoit-taa. Metsämieli-harjoitukset tähtäävät henkiseen hy-vinvointiin ja tasapainoisuuteen. Menetelmä yhdistää positiivista psykologiaa, mindfulnessia ja kognitiivista psykologiaa.”

Metsämieliharjoittelu etenee askel askeleelta. Se alkaa luonnolle altistumisesta ja aistiemme ja havain-tojemme suuntaamisesta metsään ja etenee läsnäoloon hetkessä, jolloin annamme seesteisyyden vallata mie-lemme. Askelista viimeisimmissä Metsämieli on tie-

Sirpa Arvonen – ulkoliikunnan puolestapuhuja”OLEN SAUVAK ÄVELLY T Mannerheimintiellä silloin, kun lajiin ei vielä oltu kehitetty omia sauvoja. Lumikengillä talsin umpihangessa jo kolmekymmentä vuotta sitten, kun aloitin työni Suomen Ladussa. Sen jälkeen olen työskennellyt muun muassa valmentajana, työhyvinvoinnin asiantuntijana ja kehittäjänä ja liikuntapalveluiden parissa – nyt teen töitä sairaanhoitopiirissä eTerveyspalve-luiden kehittämispäällikkönä. Jokaisessa työssäni olen halunnut viedä asiakkaani ulos luontoon. Samaa ulkoilun ilosanomaa olen toistanut kirjoissani.

Suomessa luonto on lähellä ja sellaisena moni pitää sitä itsestäänselvyytenä. Ihmiset eivät näe, millaisia mahdollisuuksia luonnolla on parantaa hyvinvointiam-me. Metsäkäynnistä voisi tehdä vastaavan hyvinvointia ylläpitävän tottumuksen kuin kuntosalista tai jumpasta. Eikä metsään tarvitse mennä tuntikausiksi, kiireise-nä päivänä vartti riittää. En itsekään ehdi joka päivä poluille patikoimaan, mutta lähimetsäni reunaan joudan joka päivä vaikka heiluttelemaan käsiäni minuutin verran vapaasti. Sen jälkeen hartiat ovat pudonneet korvista ja paineet mielestä. Lähimetsäni on niin tuttu, että matkoilla pelkkä sen ajattelu rauhoittaa mieleni.

Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta kertoo harrastavansa ulkoilua, mutta tu-levaisuudessa luku laskee huolestuttavasti. Pyöräilen kotikaupungissani Espoossa ja ihmettelen iltaisin tyhjiä pelikenttiä ja polkuja. Toisinaan näen niillä maahan-muuttajia pelailemassa, mutta kantasuomalaiset perheet loistavat poissaolol-laan. Miksi nykyvanhemmat eivät ulkoile lastensa kanssa? Onko lasten liikunta mennyt niin vakavaksi, että vain ohjattu ja tavoitteellinen liikunta on vanhempien mielestä oikeaa liikuntaa? Eivätkö vanhemmat uskalla tai halua hullutella lastensa kanssa? Minä hulluttelen yksinkin. Odotan talvea ja Espoon keskuspuistoon paksua, pehmoista hankea, johon voin heittäytyä tekemään lumienkeleitä.”

“ISOJEN PUIDEN TUOKSUT VAIKUTTAVAT KUIN AROMATERAPIA.”

toista ja tavoitteellista oman mielen tutkiskelua, jonka tueksi Arvonen on kehittänyt harjoituksia. Niitä hän on kehittänyt erilaisiin tilanteisiin ja tarpeisiin, kuten kävelykokoukseen, virkistäytymiseen ja ajatusten kir-kastamiseen muutostilanteissa.

”Mielentaitojen hallinta ei poista elämästä ikäviä asioita ja kiirettä, mutta se opettaa suhtautumaan nii-hin vähemmän kuormittavalla tavalla. Lisääntynyt it-setuntemus ohjaa tekemään päätöksiä, jotka tuntuvat omilta ja eivätkä kaduta seuraavana aamuna.” Lue lisää: Sirpa Arvonen, Metsämieli. Metsäkustannus 2014

30 | TOIMI | 4-2015

1 PISTÄ STOPPI SYRJINNÄLLE. Syrjinnällä tarkoitetaan sitä, että henkilöä kohdellaan huonommin kuin jotakuta toista. Se voi olla ihmisen

loukkaamista niin, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri.

2 ÄL Ä HY VÄKSY ERIARVOISTA ASEMA A . Työntekijää ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eriarvoiseen asemaan esimerkiksi

iän, terveydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolisen suuntautuneisuuden, kielen, uskonnon, mielipiteen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muuhun näihin verrattavan seikan vuoksi.

3 KOHTELE YHDENVERTAISESTI. Samaa työtä tekeviä ja samassa asemassa olevia työntekijöitä on yhtäläisissä tilanteissa kohdeltava keskenään

samalla tavoin. Näin on tapahduttava sekä työsuhteen aikana että sen päättyessä.

4 NOUDATA TYÖEHTOSOPIMUKSIA . Määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa ei saa soveltaa epäedullisempia työehtoja kuin muissa

työsuhteissa pelkästään työsopimuksen kestoon tai työajan pituuteen nojaten.

5 VA ADI TASAPUOLINEN PALKK AUS. Samaa tai samankaltaista työtä tekevälle täytyy maksaa samaa palkkaa, ellei erisuuruisen palkan

maksamiseen ole hyväksyttävää syytä, kuten esimerkiksi pitempi työkokemus kyseisessä tehtävässä.

6 NOSTA KISSA PÖYDÄLLE. Jos epäilet, ettei sinua kohdella tasavertaisesti muiden työntekijöiden kanssa, kysy työnantajalta

perustelut. Tämän jälkeen voit pyytää luottamusmiestä selvittämään, onko eriarvoiseen asemaan ollut asiallinen syy.

7 OTA YHTEYS LIITTOON. Mikäli tasa-arvoa ei synny järkipuheella esimiehen kanssa, voit ottaa yhteyttä ERTOn työsuhdeneuvontaan. Sieltä

saat tukea, neuvoja ja apua.

Lähteet: www.erto.fi/tyosuhdeopas/syrjintakielto, www.ttl.fi/fi/muuttuva_tyoelama

TEKSTI SUSANNA CYGNEL

7 TA PA A EDISTÄ Ä TASA-A RVOA T YÖPA IK A LL A

Työelämän syrjintä kielletään työsopimuslaissa ja yhdenvertaisuuslaissa. Sitä paitsi se on keljua käytöstä, joka nakertaa työyhteistöä.

SEITSEMÄN TAPAA

TOIMI | 2-2015 | 31

Kirsi Nisonen valmistuu kulttuurituottajaksi kesällä. Hänelle museovierailu on kokonaisvaltainen kokemus, joka voi kil-pailla hyvin vaikkapa rock-konsertin tai elokuvissakäynnin kanssa.

”Museot eivät tosiaankaan ole tylsiä paikkoja!”Nisonen saattaa mennä tuttuun museoon yhä uudestaan ihan

vain päästäkseen ihailemaan sen puitteita. Sillä ei ole väliä, onko hän nähnyt museossa olevan näyttelyn vai ei.

”Saatan mennä museoon vain fiilistelemään akustiikkaa tai katsomaan, miltä ihmiset juuri kyseisenä päivänä näyttävät.”

Vuosia vaatetusalan yrittäjänä toimineen Nisosen suosikkimu-seoita Suomessa ja maailmalla ovat nykytaiteeseen ja designiin erikoistuneet museot. Etenkin nykytaiteen museo Kiasma on hänelle tärkeä rakennus.

”Pidän Kiasman arkkitehtuurista äärimmäisen paljon. Käyn sen ravintolassa usein vain syömässä tai kahvilla, vaikken olisi menos-sa katsomaan esillä olevaa näyttelyä.”

Nisosta kiehtoo myös se, että museoissa säilytetään kulttuuri-perintöä tuleville sukupolville.

”Oman identiteetin kannalta minulle on tärkeää pohtia, kuka olen ja mistä tulen. Olen myös utelias luonne, ja minusta on todella kiehtovaa nähdä, miten ihmiset ovat aiemmin eläneet.”

VAPAATA AIKAA TEKSTI MIINA POIKOL AINEN KUVA JUHA MYLLYMÄKI

Kuka Kirsi Nisonen

TyöpaikkaKulttuurituotannon

opiskelija Metropolia ammattikorkeakoulussa

AmmattiTeatteripuvustaja

Ikä35

HarrastusMuseot

32 | TOIMI | 3-2015

TIINA TORPPA TYÖSKENTELEE VAPA ANA TOIMITTA JANA JA KIRJOITTAMISEN KOULUTTA JANA .

Koko ammatti voi rapautua, kadotakin. Suomalaisella syynä on rakennemuutos, jollakin toisella ajolähtö kotimaasta.

Toki vaikuttaa epäsuhtaiselta puhua samassa yhteydessä henkensä edestä pa-kenevista pakolaisista ja Suomessa tur-

vassa elävistä ihmisistä, joilta katoaa työ. Silti kahdella työnsä menettäjällä on jotakin yhteistä. Entiseen maail-maan jää ammatti. Entinen on toisella lailla järjestynyt suomalainen työelämä tai kotimaa sotatantereena.

PAKOL AISELLE AMMATISTA luopuminen on toki vain yksi kohta luopumisen pitkää ketjua kriisin kes-kellä. Mikä painoarvo sinun työlläsi ja ammatillasi oli-si, jos huomenna tulisi pakkolähtö Suomesta? Edes joku perheestäsi halutaan turvaan, jotta hän auttai-si läheisiään. Tiedän vastauksen omalta osaltani. Se joku perheestäni en olisi minä, keski-ikäinen nainen, jonka kieleen ja kulttuuriin sidottu ammatti poksahtaa puhki Suomen rajalla.

Puhun useita vieraita kieliä, mut-ta entä sitten. Ei niistä syntyisi minulle työkieltä journa-listina tai viestinnän kouluttajana. Äidinkieli on niin eri asia kuin kielitaito. Venäjää lukuun ottamatta muu kieli-taitoni edustaa länsimaisia kieliä. Suomeen tai Ruotsiin paennut on tuskin Aleppossa tai Tikritissä opiskellut suomea tai ruotsia, vaikka osaisikin useita kieliä.

AMMATISTA LUOPUMINEN surettaisi mi-nua kovasti, vaikka pakkolähtö toisi vaka-

vampiakin murheita. Omaan ammattiin sitoutuu muutakin kuin työ, työpaikka

ja asema. Suomenkin kaltaisessa, va-kaassa yhteiskunnassa oman ammatin katoaminen horjuttaa turvallisuuden tunnetta. Samalla rapisee identiteet-ti – ammatti ei pysy, jos sitä ei pääse harjoittamaan. Katoaa kollegojen yhteisö, kokonainen oma maailma.

Toki on ammatteja, jotka eivät happane yli kieli- ja kulttuurirajo-jen: pyöräkorjaaja, tietokoneohjel-moija, kampaaja ja moni muu. Vaa-tii vain pientä säätöä ja kielitaitoa, jotta ammattia voi harjoittaa toi-

sessa maassa.

Minua on aina huvittanut, kun vanhemmat halua-vat valita lapselleen ulkomailla helposti lausuttavan nimen. Kun ulkomaita on niin paljon, nimiasiaa lienee mahdotonta hallita. Pitäisikö sen sijaan kannustaa jälkikasvua valitsemaan ammatti, jolla voi ansaita lei-pänsä toisessa maassa?

JOTKUT AMMATIT OVAT ällistyttävän vahvoja. Tun-nen suomalaisen, joka ei pysty kävelemään kovin pit-kää matkaa ja hänen terveytensä reistailee vakavasti. Hän voisi olla syrjäytynyt. Hän kuitenkin työsken-telee informaatioteknologia-alalla suurkaupungeissa pitkin maailmaa. Hänen osaamisensa on niin halut-tua.

Toiselta suomalaiselta ystävältäni ovat työt lopussa. Hänen alallaan on koulutettu liikaa ja työpaikat ovat huvenneet. Yrittäjänä ja ammatin-harjoittajanakaan hänelle ei heru toimeksiantoja.

Moni sanoo ystävälleni, että nyt ammatinvaihtoon, koulunpenkille. Ystäväni on hämillään. Hädissään-kin. Hän huomauttaa, ettei am-

matinvaihto ole pikkuasia. Mieluisasta työstä pitäisi luopua kesken työuran ja kehittää simsalabim jotakin muuta.

Hän pitää työstään, mikä onkin yhtäkkiä huono asia. Hän miettii, miten rahoittaa opinnot uuteen ammattiin. Ammatinvaihto ei ole koskaan ilmaista! Maksajia ovat niin yhteiskunta kuin ammatinvaihtaja.

Eikä opintojen päässä aina odota ruusutarha. Tun-nen ihmisiä, jotka ovat nauttineet opiskelusta uuteen ammattiin, mutta työelämä uudessa ammatissa ei täytä odotuksia. Työ voi olla raskasta, fyysisesti tai psyykkisesti, kenties molempia. Eikä työtä aina heru tai tarjolla on vain osa-aikakeikkaa. Joskus uusi am-matti vaatii heittäytymistä yrittäjäksi, ammatinhar-joittajaksi.

TOKI ON PAL JON onnistuneita loikkia uuteen am-mattiin. Olen itsekin lehtijutuissa kertonut sellaisten ihmisten tarinoita.

Nykyään sanotaan, että yhteen työuraan pitää mah-tua monta ammattia. Varmasti. Eri ammatit rikastut-tavat työuraa ja eri aloilta saapuvat ammatinvaihtajat rikastuttavat aloja. Ei sitä kaikkea vaihtamisen rum-baa silti tarvitse selittää helpoksi tai pelkäksi onnen huumaksi.

Joskus oma ammatti menee kuralle, jopa katoaa. Kuinka se on mahdollista?

Kadonnen ammatin kipu

TYÖHUONEELTA

KIELEEN JA KULTTUURIIN

SIDOTTU AMMATTI PUHKEAA SUOMEN

RAJALLA.

TOIMI | 4-2015 | 33

Sosiaalinen, ulospäinsuuntautunut, innova-tiivinen, tiimihenkinen. Tuttuja kuvauksia työpaikkailmoituksissa. Mutta millainen on työyhteisö, jossa kaikki puhuvat paljon ja ideoivat jatkuvasti uutta? Kärjistetysti voisi kysyä, kuka siellä vie projektit lop-

puun saakka? Ja vielä: millaista on hakea töitä, jos on-kin rauhallinen, harkitseva, rutiineista pitävä tai tun-nollinen toteuttaja – vaikka olisi pätevin hakemaansa työhön?

Jos työyhteisöön rekrytoidaan toistensa kaltaisia ih-misiä, tulos on kuin tasariveihin istutettu eukalyptus-metsä. Se tuottaa satoa nopeasti, mutta ilman aluskas-villisuutta juuret vievät ravinnon, eikä muille kasveille riitä niiden kaipaamia elinolosuhteita. Sato heikkenee vuosi vuodelta.

Samoin käy organisaatiolle, joka palkkaa vain puu-hakkaita, niin sanottuja hyviä tyyppejä. Jos halutaan, että työyhteisön ekosysteemi ke-hittää uusia tuotteita, palvelui-ta ja tapoja toimia, on oleellista palkata ihmisiä, joilla on erilaisia vahvuuksia.

Meidän olisi tärkeä oppia toi-sistamme, jotta osaisimme nähdä työhaastattelussa ja työtä tehdes-sämme erilaisuuden taakse ja ar-vioida työntekijää hänen osaamisensa perusteella. Oli edessämme sitten esimerkiksi introvertti tai henkilö, jolla on änkytys tai Asperger-piirteitä.

ERIL AISUUTEEN LIITT Y Y paljon harhaluuloja. Intro-verttejä luullaan helposti joko epävarmoiksi tai toisaal-ta ylimielisiksi. Jotkut luulevat, etteivät he ymmärrä, mitä heiltä kysytään, jos he eivät vastaa heti, vaikka usein he vain punnitsevat mielessään asiaa monelta eri kantilta. He saattavat antaa vastauksen lopulta no-peam minkin kuin ekstrovertti, joka on voinut täyttää saman ajan puhumalla sisällyksettömiä fraaseja tai kertomalla koko ajatuskulkunsa ääneen.

Samoja harhaluuloja saavat osakseen Asperger-hen-kilöt ja ne, jotka änkyttävät. Mistään näistä ominai-suuksista ei ole suoraan pääteltävissä, mikä on henki-

lön itseluottamuksen, älykkyyden tai osaamisen taso.Änkytys pahenee jännittäessä, ja mikä olisikaan

sen jännittävämpi tilanne kuin työhaastattelu. Haas-tattelijan tulisikin luoda haastattelusta rauhallinen tilanne. Haastateltavaa ei tule keskeyttää, eikä hänen lauseitaan pidä yrittää arvata hänen puolestaan. Sellai-nen on loukkaavaa, lisää hermostumista ja pahentaa tilannetta.

Änkytystä on toki eriasteista ja on töitä, joissa än-kytys voi vaikeuttaa työntekoa, mutta pääsääntöisesti sillä ei ole mitään vaikutusta ihmisen mahdollisuuteen pärjätä työssään.

VALTAVIRR A STA JOLTAKIN OSIN poikkeavat ihmi-set ovat kokeneet elämässään paljon ja ovat yleensä sitä kautta erilaisuutta ymmärtäviä ja empaattisia ihmisiä.

Kyllä, myös ne Asperger-henkilöt eli niin sanotut assit. Yksi yleisimmistä ja vahingollisimmista harha-

luuloista on, että assit olisivat em-patiakyvyttömiä, kylmiä ihmisiä. Tämä johtunee siitä, että heidän voi olla vaikea osoittaa sanoillaan ja ilmeillään empatiaa, vaikka he ovat tunnetasolla hyvinkin huo-lissaan, jos toisella on murheita. Heille on tyypillisempää tehdä jotakin konkreettista ihmisen

auttamiseksi kuin halata parin kauniin lauseen kera. Assien on myös normaalia vaikeampaa tulkita toi-

sen ihmisen ilmeitä tai piilotettuja viestejä. Se voi näyttäytyä kylmyytenä. Siksi työhaastattelussa pitäisi kysyä mahdollisimman konkreettisia kysymyksiä.

Sama toimintamalli työyhteisössä sopii assien lisäk-si monille muillekin valtavirrasta poikkeaville, kuten maahanmuuttajille. Ei varmasti ole keneltäkään pois, jos asiat – erityisesti ohjeet ja määräykset – ilmaistaan suoraan ja yksiselitteisesti, eikä kielikuvia tai sarkas-mia käyttäen.

Monenlaisten työntekijöiden työssä viihtymistä edistetään ja työn sujuvuutta koko organisaatiossa helpotetaan, kun ohjeet annetaan myös kirjallisesti ja ne ovat aina saatavilla samasta paikasta, eikä pala-vereja pidetä yllättäen käytävällä tai kahvihuoneessa,

Erilainen ekspertti

Hymyilevä ja sanavalmis työnhakija hurmaa haastattelijan heti ensiminuutista lähtien.

Kuinka änkyttävä, introvertti tai Asperger-henkilö pärjää kisassa työpaikoista?

PÄRJÄÄ & PÄDE

HE OVAT JUURI NIITÄ, JOTK A HUUTAVAT, ETTEI KEISARILLA

OLE VAATTEITA.

34 | TOIMI | 4-2015

TEKSTI SARI ALHAVA KUVITUS JONNA KOSKI

TIEDÄ ENEMMÄN

Aspergerin oireyhtymäAspergerin oireyhtymä kuuluu autismin kirjon tiloihin. Se on yleensä läpi koko eliniän esiintyvä käyttäytymispiirteistö, jolle ovat ominaisia tavallisesta poikkeava sosiaalisen vuorovaikutuksen tyyli, epätavallisen voimakkaat rajoit-tuneet mielenkiinnon kohteet ja rutiininomaiset käyttäytymismallit. Aistiyliherkkyydet ovat myös tavan-omaisia. Aspergerin aiheuttamat haasteet arkielämälle vaihtelevat henkilön ja tilanteen mukaan lievistä voimakkaasti toimintakykyä haittaa-viin. Arviot Aspergerin oireyhty-män ja niin sanotun lievän autismin esiintyvyydestä vaihtelevat 0,6:n ja 1,7 prosentin välillä.

ÄnkytysÄnkytys on tahdosta riippumaton puheen häiriötila, joka ilmenee tyypillisesti venytyksinä, toistoina tai täydellisinä puheen salpautu-misina, jotka voivat kestää jopa useita minuutteja. Änkytyksestä kärsii noin yksi prosentti väestöstä, miespuolisilla se on kolme-neljä kertaa yleisempää kuin naispuoli-silla. Änkytykseen liittyy vahvoja

tunteita ja pyrkimyksiä, kuten änkytyksen välttämistä, jännitystä ja puhumisen pelkoa. Änkytys voi myös johtua fyysisistä tai neurolo-gisista vammoista tai sairauksista, mutta ne ovat harvinaisempia.

IntroverttiIntroversio eli sisäänpäinsuun-tautuneisuus ja ekstroversio eli ulospäinsuuntautuneisuus ovat ihmisen keskeisiä luonteenpiirteitä. Väestöstä noin 30 prosenttia on introvertteja ja noin 70 prosenttia ekstrovertteja. Nykytutkimuksen valossa tärkein selittävä tekijä näille luonteenpiirteille on ihmisen oma perimä. Ihmiset sijoittuvat introversio–ekstroversio-asteikolla eri kohdille. Carl Jungin mukaan introvertti kuluttaa psyykkistä ener-giaa kanssakäymisessä ihmisten kanssa ja latautuu olemalla yksin mietiskellen. Introvertit ovat yleensä hyviä oppijoita, koska he paneutu-vat asioihin syvällisesti. Heillä on tyypillisesti tehokas impulssikont-rolli eli he ajattelevat, ennen kuin tekevät mitään, ja voivat keskittää huomionsa tehokkaasti yhteen tehtävään kerrallaan.

vaan käsiteltäviin asioihin voi perehtyä tarvittaessa rauhassa.

PITK Ä LISTA OMINAISUUKSIA tekee Asperger-hen-kilöistä erinomaisia työntekijöitä. Asperger-piirteisiin liitetään tyypillisesti rehellisyys, korkea oikeudentaju ja lojaalius. Asiakeskeisinä he keskittyvät työpäivän aikana työasioihin, eivätkä ota annettua palautetta henkilökohtaisena loukkauksena.

Jos työ jollakin lailla sivuaa heidän mielenkiinton-sa kohdetta, he eivät tarvitse ulkoisia motivaattoreita tehdäkseen työnsä hyvin. Toisaalta monet assit voivat tehdä mielellään systemaattisia, rutiiniluonteisia töi-tä, eivätkä kaipaa väliin rupattelutaukoja sotkemaan työn rytmiä.

Tutkimuksissa on havaittu, että asseilla on vahva yksityiskohtien taju. Yleensä se tuodaan esiin negaa-tion kautta eli sanomalla, että he eivät näe metsää puil-ta. Jonkun on kuitenkin hyvä keskittyä työyhteisössä niihin puihinkin. Loppuun viilatut yksityiskohdat voivat olla kilpailuetu. Joku toinen voi keskittyä maa-laamaan niistä yksityiskohdista toimivan kokonaisuu-den isolla pensselillä.

Koska virheet ja epäloogisuudet suorastaan hyp-päävät assien silmille, he sopivat muun muassa oikolu-kemaan tekstiversiot tai tarkastamaan tuotteen vielä ennen tuotantoon tai asiakkaalle menoa.

Assit uskaltavat haastaa vallitsevia näkemyksiä ja tarkastella asioita laatikon ulkopuolelta. He ovat juuri niitä, jotka huutavat, ettei keisarilla ole vaatteita.

Koska asseissa on paljon työtä vailla olevia eri alojen taitajia, todellisia virtuoosejakin, on Aspergeryhdis-tyksessä mietitty agenttitoimiston perustamista työl-listymisen parantamiseksi. On menetys sekä työnan-tajalle että työnhakijalle, jos työllistyminen kaatuu vaikeuteen selvitä työhaastattelutilanteesta, vaikka itse työtehtävät sujuisivat erinomaisesti. Samankaltai-sesta palvelusta hyötyisivät epäilemättä muun muassa introvertit ja änkyttävät henkilöt. Artikkelia varten haastateltiin Suomen änkytysyhdistyksen rahastonhoitaja Eeva Nurvalaa ja Suomen Aspergeryhdistyksen varapuheenjohtaja Jan-Mikael Fredrikssonia. Tietoja on poimittu myös internetistä: www.asy.fi, www.ankytys.fi, www.wikipedia.fi/aspergerin oireyhtymä ja www.introvertit.net.

TOIMI | 4-2015 | 35

Sinäkin voit vaikuttaa tulevaisuuden työelämään, sillä sehän menee näin: Ammattiliitot neuvottelevat työelämän pelisäännöistä. Jos ammattiliittoja ei olisi, irtisanominen olisi entistä helpompaa.

OLISIHAN SE AIKA LIITTYÄ AMMATTILIITTOON. Mikäfiilis.fiammattiliittolaiset

sak • akava • sttk

Toivottavasti vuosi 2016 on rakentamisen ja yhteistyön, ei riitelemisen vuosi.

Pelkään kuitenkin hallituksen pakkolakien johta-van erittäin laajoihin työmarkkinahäiriöihin viimeis-tään loppuvuodesta 2016. Häiriöihin ajaudutaan, jos ei päästä sopuun pakkolait poistavasta työmarkkina-ratkaisusta. Toivottavasti järki voittaa ja sopimukseen päästään jopa jo kuluvan vuoden aikana.

ERTO tavoittelee sopimista ja pyrkii välttämään riitelyä. Jäsenkyselymme mukaan 88 prosenttia jäsenistämme haluaa sopia vaihtoehtoisista säästöistä hallituksen pakkolaeille. Pitkällä maltillisella palkkaratkaisulla voisimme parantaa palkkakilpailukykyämme ilman työ-ehtoheikennyksiä muutamassa vuodessa yli 5 prosentin suhteessa Saksaan. Jos lisäksi sovittaisiin joistakin maltillisista työnantajakulujen alentamisis-ta, saavutettaisiin hallituksen asettamat säästötavoitteet lähes kokonaan ilman työehtoheikennyksiä.

PAIK ALLINEN SOPIMINEN TULEE olemaan vuoden 2016 iso teema. ERTO kannattaa aitoa paikallista sopimista ja vastustaa paikallista mää-räämistä. Paikallisen sopimisen avulla voidaan ottaa käyttöön esimerkiksi aiempaa yksilöllisempiä työntekijälähtöisiä työaikoja tai työaikamalleja.

Onnistunut paikallinen sopiminen edellyttää sekä henkilöstöltä että työnantajalta hyvää asiantuntemusta laeista ja työehtosopimuksista. Niistä poikkeamisesta sopiminen edellyttää lakien tuntemista. Jos osapuolet ei-vät tiedä miten ja mistä saa sopia, niin riski syviin riitoihin ja erimielisyyk-siin on erittäin suuri.

Paikallinen sopiminen kannustaa liiton jäsenyyteen. Vain liiton jäsenillä on todellinen mahdollisuus selvittää oikeutensa ja ymmärtää tarkasti, mitä paikallisesti on sovittu tai sovitaan. Jos jostain oikeudestaan haluaa sopia tai luopua, niin olisi hyvä ensin tietää tällaisen oikeuden olemassaolo. Tä-män tiedon voi saada vain alan omasta liitosta. Liiton apua voidaan tarvita myös sopimuksen tulkinnassa.

VUOSI 2016 ON ERTOSSA digitalisaation vuosi. Vuoden aikana otamme aluejärjestöjen ja yhdistystemme käyttöön tapahtumien verkkokaupan. Uusi sähköinen toiminnallisuus parantaa jäsenpalvelua ja vähentää erityi-sesti luottamustoimisten liittoaktiivien järjestelytyötä. Ilmoittautuminen, osallistumisen vahvistaminen, tilaisuuksien täyttyminen ja omavastuiden maksaminen toteutuu jatkossa automaattisesti. Tämä säästää ERTOlle erittäin tärkeiden vapaaehtoisten aktiivien aikaa ja vaivaa.

Laaja verkkokaupan hyödyntäminen ERTOn toiminnassa on ensiaske-liamme digitalisaation uudessa tulemisessa. Tavoitteemme on digitalisoin-nilla lisätä jäsenpalvelua ja parantaa jäsenpalvelukokemusta entisestään.

Rauhallista joulua ja riemukasta vuotta 2016 toivotellen.

Juri Aaltonen

Vuonna 2016

ERTO VASTUSTAA PAIK ALLISTA

MÄÄR ÄÄMISTÄ.

TOIMI | 4-2015 | 37

ERTO

JOK AINEN ERTON jäsen kuuluu automaattisesti aluejärjestöön ja voi osallistua tapahtumiin.

ERTOn aluejärjestöt järjestävät tapahtumia ja toimin-taa, esimerkiksi virkistystä, koulutusta, teatterikäyn-tejä, shoppailureissuja, kokouksia, seminaareja ym. Aluejärjestöt ovat aktiivisia myös jäsenhankinnassa ja järjestävät erilaisia ERTO tutuksi -tempauksia. Lisätie-toa toiminnasta saat ERTOn nettisivujen kalenterista ja sähköpostikirjeistä.

Aluejärjestöt toimivat ERTOlta saatavalla tuella. Aluejärjestöissä toimii jokaisen kuuden jäsenyhdis-tyksemme väkeä. Aluejärjestöt valitsevat itselleen hallituksen, toimihenkilöt ja tarpeen mukaan erilaisia työryhmiä.

Yhteystiedot löydät nettisivuiltamme www.erto.fi -> Tietoa ERTOsta -> Yhteystiedot -> Aluejärjestöt. Jos olet kiinnostunut aluejärjestötoiminnasta ja/tai haluat päästä mukaan järjestämään alueellesi ertolaista toimintaa, niin ota yhteyttä aluejärjestösi puheenjoh-tajaan tai ERTOon järjestöpäällikkö Soile Lindstedtiin, soile.lindstedt@erto.fi

Aluejärjestöt hoitavat tiedotuksensa sähköisesti. Jotta saisit kaiken tiedon alueesi tapahtumista, niin huolehdi, että jäsenrekisterissä on sinulle toimiva säh-köpostiosoite. Tietosi voit tarkistaa ja päivittää liiton eAsioinnissa www.erto.fi/liiton-easiointi. Jäsenrekiste-ri auttaa tarvittaessa: jasenpalvelu@erto.fi.

ALUEJÄRJESTÖT

ERTON UUTISIA

ERTO

JÄSENMAKSUT JA E-LASKU

JOS T YÖNANTA JA ei peri jäsenmaksujasi suoraan palkastasi, on e-lasku näppärin tapa hoitaa maksut itse. Kun siirryt e-laskuun, pääset eroon viitenume-roiden näpyttelemisestä käsin. Hae laskuttajatiedot verkkopankistasi nimellä ”Toimihenkilöliitto ERTO” ja tilaa e-lasku. Tilaus siirtyy pankista ERTOn jäsenre-kisteriin.

Muuta laskun summa oikeaksiSaat e-laskusi joko nollan tai sentin suuruisena pan-kistasi riippuen. Muuta aina laskun summa kuukauden tulojasi vastaavaksi. Eläkeläisjäsenet ja yrittäjäjäsenet saavat e-laskunsa automaattisesti oikealla summalla, koska heillä on vakituinen euromääräinen jäsenmaksu.

Maksatko 45 euroa?Jos maksat jäsenmaksua aina 45 euroa kuukaudessa, voit saada e-laskusi oikealla summalla. Laita viesti jäsenrekisteriin: jasenpalvelu@erto.fi, niin summa on mukana seuraavassa e-laskussasi.

Lisätietoa e-laskusta: www.erto.fi/tietoa-ertosta/jasenmaksut

ERTON JÄ SENYHDIST YKSET MaMa ja Tietoalan ammattilaiset yhdistävät voimansa 1.1.2016 lukien. Ensi vuoden alusta yhdistykset toimivat yhtenä, entistä vahvempina DigiMaMa-nimellä.

Yhdistyminen on hyvä esimerkki työelämän muutoksesta ja siihen reagoimises-ta. Yhdistykset ovat ymmärtäneet hyväksyä työn muuttumisen toiminnassaan.

Jo useamman vuoden on ollut haasteellista määritellä esimerkiksi pelialan myyntitehtävissä olevan henkilön, graafikon tai help deskissä työskentelevän jäsenyhdistys ERTOssa. Tapauskohtaisesti jäsen on voinut liittyä joko MaMan tai Tietoalan yhdistykseen. Jatkossa kaikki kuuluvat DigiMaMaan. Muutos on osa yhteiskuntaa mullistavaa digitalisaatiota ja siihen vastaamista.

Tehokkuutta ja synergiaaUusi DigiMaMa mahdollistaa entistäkin paremmat palvelut jäsenille tuottamalla synergiaa ja tehokkuutta jäsenpalveluun.

Jäsenten ei tarvitse tehdä yhtään mitään. Yhdistymisellä ei ole mitään vaikutuksia jäsenten oikeuksiin tai etuihin. Jäsenyys ERTOon jatkuu ja pysyy ennallaan, eikä järjestelyllä ole vaikutusta esimerkiksi työttömyysturvaan.

ERTOn puheenjohtajana olen yhdistysten yhteistyöstä erittäin tyytyväinen. Liittojen tehtävä on tuottaa jäsenille mahdollisimman paljon lisäarvoa. Uusi DigiMaMa pystyy vastaamaan työelämän haasteisiin osana ERTOa entistäkin paremmin.

Jäsenet ovat saaneet ja saavat yhdistymisestä lisätietoa. DigiMaMan uudet nettisivut avataan osoitteeseen www.digimama.fi TEKSTI JURI A ALTONEN KUVA VILLE L A A SONEN

MaMa ja Tietoalan ammattilaiset yhdistyvät vuoden alussaYhdistyksen uusi nimi on Digimedian, markkinointiviestinnän ja tietoalan ammattilaiset DigiMaMa ry.

Kippis DigiMaMalle! Ylärivissä Kaisu Hurskainen, Maarit Aarrekangas, Ville-Pekka Alakulppi, Sanna Koivusaari, Leo Mustonen, Anneli Lind, Anna-Liisa Ruuska, Riitta Laakso, Sirkka Rappumäki, Jaana Noponen ja Mirka Karvonen. Alarivissä vasemmalta Timo Kulhia, Ritva Rähmönen, Juri Aaltonen, Kaarina Pehkonen, Ulla Askola, Zuzana Kyppö, Marja Konttinen sylissään pikku Otava ja Ville Laasonen.

38 | TOIMI | 4-2015

ERTON UUTISIA

ERTO

PÄIVITÄ TIETOSI JÄSENREKISTERIIN

SA AMME OSOITTEEN- ja nimenmuutokset automaattisesti väestötietojärjestelmästä. Ilmoita itse ERTOn jäsenrekisteriin kaikki muut muutokset, esim. sähköpostiosoite ja työnantajan vaihtuminen. Saat esim. alasi palkankorotustiedotteet vain, jos jäsenrekisterissä on oikeat tietosi.

Liiton eAsioinnissa voit päivittää yhteystietosi, ilmoittaa työnan-tajan vaihtumisesta, ilmoittaa eläkkeelle jäämisestä tai palkattomasta ajasta, tilata uudet jäsenmaksuviitteet ja tilata uuden jäsenkortin ka-donneen tilalle sekä päivittää kalenteritilauksesi. www.erto.fi/liiton-easiointi

Työttömyyskassan eAsioinnissa (WebTytissä) voit hoitaa työttö-myysturvaan ja vuorotteluvapaaseen liittyviä asioita. Voit lähettää päivärahahakemuksen, seurata hakemuksesi käsittelyn tilannetta ja tehdä muutosilmoituksen. www.erto.fi/kassan-easiointi

KISA: SUOSITTELE ERTON JÄSENYYTTÄ, SAAT 20 EURON LAHJAKORTIN

Jäsenhankintakisan säännöt:Suosittelijan on oltava ERTOn jäsen.

Jäsenhakemus on tehtävä www.erto.fi/jasenhakemus ja lisätietoihin on kirjoitettava suosittelijan nimi.

Palkinnon saa jokaisesta varsinaiseksi jäseneksi hyväksytystä. Opiske-lijajäsenestä ei saa palkintoa. Jälkikäteen toimitetut suosittelut eivät oikeuta palkintoon.

Jokainen jäseniä hankkinut saa palkinnon 20 €/jäsen (S-ryhmän lahjakortti). Aktiivisille suosittelijoille on luvassa lisäksi yllätyspal-kintoja. Palkinnot toimitetaan jäsenrekisterissä olevaan suosittelijan osoitteeseen.

Suosittelukisa on voimassa 1.12.2015–31.1.2016. Jäsenhakemuksen on oltava ERTOssa viimeistään 31.1.2016.

ERTOn jäsenyys on työelämän vakuutus!

TOIMI | 4-2015 | 39

ERTO kouluttaa

KOULUTUKSET JÄSENILLE

Tule syventämään ammatillista osaamistasi ERTOn omaan Emma-akatemiaan. Tarjolla on laaja kattaus laadukkaita lisä- ja täydennyskoulutuksia.

Koulutuksiin ilmoittaudutaan verkkokaupan www.emma-akatemia.fi kautta. Voit hakea koulutuksia aiheittain, alueittain, paikkakunnan, ajankohdan tai hinnan perusteella. Voit myös ilmoittautua usealle kurssille samalla kertaa. Kaikki koulutuskuvaukset löydät verkkokaupasta.

Emma-akatemia toimii yhteistyössä mm. ammattikorkeakoulujen, ammattiopistojen ja aikuiskoulutuskeskusten kanssa. Koulutuksista saat oppilaitoksen myöntämän todistuksen.

Työhyvinvointia, ohjelmistoja, esimiestaitoja

Emma-akatemian koulutustarjonnassa on tulevana keväänä mm. työhyvinvointikoulutuksia, esimiestaitoja ja ohjelmistokoulutusta.

ERTOn jäsenet aina edullisimmin

Emma-akatemiaan ovat kaikki tervetulleita jäsenyydestä riippumatta! Myös ei-jäsenet ovat tervetulleita, mutta heiltä veloitetaan koulutuksen koko hinta. Hintaan kuuluu aina lounas.

Hinnat • ERTOn jäsenet 59 €, sis. alv• Muut 250 € + alv 24 %

Ilmoittautuessa muista syöttää jäsenkoodi ERTO

Emma-akatemiaan ilmoittaudutaan verkkokaupan kautta osoitteessa www.emma-akatemia.fi

Verkkokaupassa on näkyvissä täysi hinta. Siirrä haluamasi koulutukset ostoskoriin ja syötä yllä mainittu jäsenetukoodi, niin saat koulutuksesi

edullisella jäsenhinnalla. ERTOn jäsenhinta tulee näkyviin koodin syöttämisen jälkeen.

Lisätietoja: asiakaspalvelu@emma-akatemia.fi, p. 0400 321 181 ma-pe 9:30–11:30, www.emma-akatemia.fi

KOULUTUKSET HENKILÖSTÖN EDUSTAJILLETervetuloa Ykkösketjuun! -perehdytys henkilöstön edustajalle

Kevään koulutus: 1. jakso 10.–11.2. ja 2. jakso 11.–12.5. HelsinkiPerehdytys koostuu kahdesta kahden koko päivän lähiopetusjaksosta ja etäopiskelusta.

Erinomainen aloituspaketti uudelle luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetulle ja työsuojeluvaltuutetulle. Sopii myös pidempään tehtävässään toimineelle henkilöstön edustajalle osaamisen päivittämiseen. Henkilöstön edustajat eli HEDit ovat ERTOn Ykkösketjua!

Perehdytyksessä käydään läpi henkilöstön edustajien oikeuksia ja velvollisuuksia, keskeistä työelämän lainsäädäntöä ja työehtosopimusten sekä palkkasuositusten sisältöä. Lisäksi kerrotaan ERTOn HED-palveluista. Ilmoittautuminen: www.erto.fi/palvelut/koulutus/ilmoittaudu-koulutukseen.

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta jäsenille ja yhteistyökumppaneille!t. Toimihenkilöliitto ERTO

jäsenhankintakampanja. Uuden jäsenen hankkiva saa palkkioksi 20 euron S-Ryhmän lahjakortin. Palkkion saamisen ehtona on, että uusi jäsen maksaa jäsenmaksunsa vähintään kolmen kuukauden ajan. Uuden jäsenen tulee kirjata liittymislomakkeen lisätietoja-kohtaan ”Tito jatkuva 2015” ja jäsenen hankkineen henkilön etu- ja sukunimi.

Taloushallinnon ammattilaiset ry toivottaa kaikille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

pj. Jaana Montop. 040 512 4223jaana.monto@erto.fi www.taloushallinnonammattilaiset.fi

LOGISTIIKAN TOIMIHENKILÖT RYLogistiikan toimihenkilöt ry monessa mukana!

Työpaikkoja Logistiikan toimihenkilöille

Yhdistyksen nettisivuille on lisätty banneri, joka kerää alamme vapaita työpaikkoja mm. mol:n sivuilta. Lisäksi Facebookista löytyy ryhmä, jota tykkäämällä saat tiedon uusista työpaikoista myös uutisvirtaasi. Käy katsomas-sa ja tykkää!

www.facebook.com/Logistiikantoimihenkilot.tyopaikat, www.logistiikantoimihenkilot.fi

Facebookissa

Yhdistyksemme on myös Facebookissa. Tarkoituksena on lähentää ammattiyhdistystä nuorempiin ja miksi ei vanhempiinkin jäseniim-me sekä luoda erilaisia osallistumismahdolli-suuksia yhdistyksen toimintaan.

Facebookin kautta pystymme tiedottamaan jäsenistöä reaaliajassa yhdistyksen tapahtu-mista ja jäsentä koskettavista uutisista, samalla pääsemme jakamaan infoa mm. jäseneduista ja erikoistarjouksista.www.facebook.com/logistiikantoimihenkilot

Tapahtumia jokaiselle

Yhdistys järjestää paikallisia ja työpaikkakohtai-sia tapahtumia teatteri-illoista meikki-iltamiin, pilkkimisestä sieniretkiin. Jos haluat antaa panoksesi tapahtumien suunnitteluun, ota yhteyttä yhdistyksen puheenjohtajaan.

Yhdessä olemme enemmän!

pj. Marko Nurmip. 040 862 3 765marko.nurmi@erto.fiwww.logistiikantoimihenkilot.fi

ERITYISTOIMIHENKILÖT ET RYLaita kalenteriin ETry:n päätapahtumat vuonna 2016

6.-7.2. hyvinvointipäivät, Kuopio

21.5. kevätkokous, Turku

22.–23.10. jäsenforum, Tampere

12.11. syyskokous, Vantaa

Toivomme vinkkejä alueellisiksi tapahtumiksi. Oletko valmis järjestämään? Kerro ideasi meille: puheenjohtaja@etry.fi

www.etry.fi

Kotisivuiltamme löydät ajankohtaiset päivitykset ja jäsenpalvelutietoja esim. vuokramökeistämme. Toivomme sivuille lisää aitoja ” jäsenyystarinoita”. Voit lähettää omasi osoitteeseen sihteeri@etry.fi. Kirjoituksen voi tehdä myös nimimerkillä.

ET Facebookissa

Facebook-yhteisösivullamme www.facebook.com/Erityistoimihenkilöt-ET-ry viestimme ajankohtaista keskustelua, kokemuksia, linkke-jä ja tietoa työelämästä.

Jäsenhankintakampanja

Jäsenhankintakampanja jatkuu vuodenvaih-teeseen: Pyydä uutta jäsentä kirjoittamaan sähköisen jäsenhakemuksen lisätietoihin sinun nimesi suosittelijana. Palkitsemme 31.12.2015 asti näin ilmoittautuneet kylpylälahjakortilla 3 kk jäsenyyden jälkeen.

Suurin osa jäsenviesteistämme tapahtuu @postitse. Varmista, että ERTOn jäsenrekiste-rissä on ajankohtaiset tietosi!

pj. Tarja Hailip. 040 774 1718tarja.haili@uudenmaanliitto.fiwww.etry.fi

TIETOALAN AMMATTILAISET + MAMA = DIGIMAMAMaMa ry ja Tietoalan ammattilaiset ERTO ry yhdistyvät 1.1.2016 lähtien. Uusi nimi on Digimedian, markkinointiviestinnän ja tietoalan ammattilaiset DigiMaMa ry.

Uudet nettisivut avataan osoitteeseen www.digimama.fi

Jäsenyyden ehdot ja jäsenedut eivät muutu, mutta yhdistymisen kautta pystymme jatkos-sa palvelemaan kaikkia jäseniämme parem-min ja tarjoamaan vielä monipuolisempaa toimintaa ja vaikutusmahdollisuuksia. Jäsenet saavat asiasta vielä lisää tietoa.

pj. Marja Konttinenp. 050 599 9642marja.konttinen@erto.fi www.tietoalanammattilaiset.fi

pj. Kaarina Pehkonen p. 040 762 6286 kaarina.pehkonen@erto.fiwww.mamary.fi

TALOUSHALLINNON AMMATTILAISET RYKevään 2016 tapahtumia

5.3. HED-seminaari, pääkaupunkiseutu

14.–15.5. kevätkokous, Turku

Lisätietoa yhdistyksen nettisivuilta ja jäsen-kirjeistä.

Jäsenhankintakampanja

Juhlavuoden jäsenhankintakampanjan jäl-keen alkaa toistaiseksi voimassaoleva jatkuva

ERTO

ERTOn jäsenyhdistyksetKuulut ERTOon oman jäsenyhdistyksesi kautta.

40 | TOIMI | 4-2015

YSTEA RYMitä YSTEAssa tapahtuu?

Käy katsomassa YSTEAn nettisivuilla www.ystea.fi ja Facebookissa Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry YSTEA. Näistä löydät tiedotteita ja uutisia toimialoiltamme.

Mahdolliset muutokset työehtosopimuksiin ja palkkataulukoihin löytyvät myös YSTEAn sivuilta sekä ERTOn nettisivuilta www.erto.fi

Syyskokouksessa marraskuussa käsitelty toimintasuunnitelma 2016 antaa tietoa ensi vuoden toiminnan suuntaviivoista. Toiminta-suunnitelma on nähtävissä nettisivuillamme.

Uusi syyskokouksessa valittu hallitus aloittaa toimintansa järjestäytymällä tammikuussa ja sen jälkeen tarkentuu YSTEAn tapahtumaka-lenteri 2016 nettisivuillamme.

Tervetuloa mukaan ensi vuoden tapahtumiin, hyvää loppuvuotta ja rauhallista joulunaikaa!.

pj. Virva Ryynänenp. 040 703 8035virva.ryynanen@erto.fi www.ystea.fi

SUOMEN OPTOMETRIAN AMMATTILAISET SOA RY SOAn lomaosakeviikot Vuokatin Kulta-Katissa

SOAn jäsenenä lomailet Kulta-Katissa edul-liseen 250 euron viikkohintaan – jäsenviikot ovat 3,4,6 ja 30. Varaukset edellä mainituille viikoille otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä ja varauksen voit tehdä sähköpostitse SOAn puheenjohtaja Taina Pontolle.

SOAn jäsenet voivat vuokrata Kiinteistö Oy Kulta-Katin lomaviikkoja edulliseen hintaan myös muina ajankohtina tiedustelemalla vapaita jäsenviikkoja Kulta-Katin isännöitsijä Sirpa Tuomistolta puhelimitse numerosta 040 547 2500.

Yksityisten vuokralle jättämät viikot löy-tyvät osoitteista suomenlomaviikot.fi tai vuokatti.com.

pj. Taina Pontop. 050 492 5773taina.ponto@gmail.comwww.soary.com

ERTO

USEIN KYSYTTYÄ TYÖTTÖMYYSTURVASTA Työsuhteeni on päättynyt ja olen saanut kolmen kuukauden palk-kaa vastaavan tukipaketin. Miten toimin?

Työnantajalta saatu työsuhteen päättymiseen liittyvä taloudellinen etuus jaksotetaan työsuhteen päätty-mispäivästä lukien. Jaksotus tehdään viimeisimmästä työsuhteesta saadun palkan perusteella vastaamaan täysiä työttömyysrahapäiviä, joita kalente-riviikon aikana on viisi. Sinulla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan jaksotuksen ajalla.

Ilmoittaudu joka tapauksessa työttö-mäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeino-toimistossa viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Pidä työnhakusi voimassa koko jaksotuksen keston ajan. Voit toimittaa työttömyyskassaan ensihakemuksen liitteineen, vaikka päivärahaa ei jaksotuksesta huolimatta vielä maksettaisikaan, jolloin saat pää-töksen jaksotuksen pituudesta.

Miksi ansiopäivärahan perusteena oleva palkkani on pienempi kuin kuukausipalkkani?

Päiväraha lasketaan yleensä työttö-myyttä edeltävästä työssäoloehtoon hyväksyttävästä, vähintään 26 kalen-teriviikon vakiintuneesta palkasta palk-katodistuksen tai palkkakuittien avulla. Ansiopäivärahan perusteena olevasta palkasta vähennetään niin sanottu TyEL-vähennys, jonka määrä vuonna 2015 on 4,28 %. TyEL-vähennys vastaa palkansaajan työeläke- ja työttömyys-vakuutusmaksuja sekä sairausvakuu-tuksen päivärahamaksua.

Mikä on omavastuuaika ja milloin se asetetaan?

Omavastuuaika on viisi arkipäivää, jos olet kokonaan työtön; esimerkiksi maanantaista perjantaihin. Omavas-tuuaikaan sisältyy enintään viisi päivää kalenteriviikossa. Omavastuuajan tulee täyttyä kahdeksan peräkkäisen kalente-riviikon aikana. Jos olet osa-aikatyössä,

niin omavastuuaika voi olla jopa 2–3 viikkoa, koska omavastuuaika lasketaan tunneissa.

Omavastuupäiviksi voidaan lukea sellainen aika, jolloin työnhaku on voimassa työ- ja elinkeinotoimistossa. Omavastuuaika voidaan ottaa vasta mahdollisen taloudellisen etuuden jaksottamisen tai karenssin jälkeen. Työttömyyspäivärahaa maksetaan vasta tämän jälkeen.

Omavastuuaika asetetaan työttömyy-den alkaessa sekä silloin kun henkilö täyttää uudelleen työssäoloehdon. Jos henkilö täyttää työssäoloehdon uudel-leen kesken päivärahan enimmäisajan, ei uutta omavastuuaikaa kuitenkaan aseteta, jos omavastuuaika on jo vuo-den sisällä kerran asetettu.

Olen jäänyt työttömäksi ja minulla on ollut päätyöni ohella pienimuo-toista yritystoimintaa toiminimeni kautta. Miten toiminimi vaikuttaa ansiopäivärahaan? Haluaisin työttö-mänä ollessani tehdä enemmän töitä toiminimeni kautta, joten miten se vaikuttaa ansiopäivärahaani?

Työ- ja elinkeinotoimisto tutkii, katsotaanko sinut päätoimiseksi vai sivutoimiseksi yrittäjäksi ja antaa yrit-täjyydestäsi työttömyyskassaa sitovan työvoimapoliittisen lausunnon. Jos yritystoiminta katsotaan päätoimiseksi, sinulle ei voida maksaa ansiosidonnais-ta päivärahaa.

Jos olisit sivutoiminen yrittäjä ja saat yritystoiminnasta ansiotuloa, voidaan sinulle maksaa soviteltua ansiopäivä-rahaa. Tulojen sovittelussa käytetään ensisijaisesti viimeksi vahvistetun ve-rotuksen tietoja. Mikäli yritystoimintasi laajenee, sinun tulee ilmoittaa työ- ja elinkeinotoimistolle, jolloin tarvitaan uusi lausunto yritystoiminnastasi.

Lisätietoja ja ohjeet työttömäksi tai lomautetuksi joutuneelle löytyvät osoitteesta www.erto.fi/palvelut/tyottomyyskassa

Työttömyyskassa tiedottaa

TOIMI | 4-2015 | 41

Asemamiehenkatu 4, 11. krs00520 Helsinkip. 09 613 231f. 09 6132 3202etunimi.sukunimi@erto.fiLiiton eAsiointiwww.erto.fi/liiton-easiointiTyösuhdeneuvonta09 6132 3241Jäsenpalvelu09 6132 3204jasenpalvelu@erto.fi

Ajantasaiset palveluajat löydät nettisivuiltammewww.erto.fi

PUHEENJOHTAJA

Juri Aaltonen040 553 8536

HALLINTO

Seppälä-Koski Tuula hallintoassistentti, puheenjohtajan sihteeri09 6132 3238Ahonen Kristiinaviestintäpäällikkö09 6132 3267 Aho Mirkka viestintäasiantuntija09 6132 3264Lindstedt Soilejärjestöpäällikkö09 6132 3271

JÄSENREKISTERI

Turunen Tarjajäsensihteeri, tiimin vetäjä09 6132 3268Hytönen Pirkkojäsensihteeri09 6132 3259

TYÖMARKKINAYKSIKKÖ

Orkovaara Mattiedunvalvontajohtaja09 6132 3248Ahtola Kaisulakimies09 6132 3266Arola Saaralakimies09 6132 3233Kokkonen Ullasihteeri09 6132 3230Kuusisto Karo-Petteri asiantuntija09 6132 3269Lahti Jarmo asiantuntija 09 6132 3239Lehtinen Maarit lakimies 09 6132 3274Lievonen Helena lakimies 09 6132 3246Pohja Kristinaasiantuntija, opintovapaallaTykkä Johannalakimies , perhevapaallaVäänänen Markku asiantuntija09 6132 3262

TALOUS- JA

HENKILÖSTÖHALLINTO

Miettinen Teemutalous- ja henkilöstöpäällikkö09 6132 3112Wickström Leenataloussihteeri09 6132 3221Laihorinne Minnaasiantuntija 09 6132 3229

TYÖTTÖMYYSKASSA p. 09 6132 3224f. 09 6132 3201erto.tk@erto.fieAsiointi WebTyttiwww.erto.fi/kassan-easiointi

Ajantasaiset palveluajat löydät nettisivuiltamme www.erto.fi.

Kivistö Esakassanjohtaja09 6132 3250Helle Anna osastosihteeri09 6132 3256Mamia Tonijärjestelmäasiantuntija09 6132 3226

EtuuskäsittelijätGraae MikaelaHokkanen EevaHutri MerjaKoivu TiinaNumminen HeidiRopanen MinnaUtriainen SariVlasoff Heidi

ETELÄ-KARJALA

vpj. Eila Taurén p. 0400 613 758eila.tauren@gmail.com

ETELÄ-POHJANMAA

pj. Outi Saarenpääp. 044 299 7126outi.saarenpaa1@gmail.com

ETELÄ-SAVO

pj. Taina Pontop. 050 492 5773taina.ponto@gmail.com

HELSINKI-UUSIMAA

pj. Sirkku Mutrup. 050 463 6011sirkku.mutru@erto.fi

ITÄ-SAVO

pj. Päivi Ruuskanenp. 050 347 5240paivi.ruuskanen@savonlinnatravel.com

KANTA-HÄME

pj. Annika Lundahlp. 050 514 8784annika.lundahl@elisanet.fi

KESKI-SUOMI

pj. Reijo Partanen p. 040 766 3753reijo.partanen@erto.fi

LAHDEN SEUTU

pj. Sirkka Rappumäkip. 044 338 9002sirkka.rappumaki@phnet.fi

ERTON TOIMISTO ALUEJÄRJESTÖT

LAPPI

pj. Timo Saraniemip. 040 527 9749timo.saraniemi@gmail.com

LÄNSIRANNIKKO

pj. Marjo Luomanenp. 040 754 9716marjo.luomanen@lihastautiliitto.fi

PIRKANMAA

pj. Tarja Nieminenp. 050 539 7102tarjanieminen@hotmail.com

POHJOIS-KARJALA

pj. Päivi Kuosmanen p. 050 369 5428paivi.kuosmanen@erto.fi

POHJOIS-POHJANMAA

pj. Sirkka Inkiläp. 045 878 8708sirkka.inkila@erto.fi

POHJOIS-SAVO

pj. Pekka Kortelainen p. 040 823 4105kpo.kortelainen@luukku.com

SATAKUNTA

pj. Anne Kiveläp. 0400 539 994kivelaiska@luukku.com

VARSINAIS-SUOMI

pj. Tiina Immonenp. 040 748 2051tiina.immonen@erto.fi

ERTO

ERTOn yhteystiedot

ERTON UUTISIA

PULMIA TYÖPAIKALLA?

ERTON NETTISIVUJEN Työsuhdeoppaasta löydät vastauksia useimmin kysyttyihin kysymyksiin, esimerkiksi yt-neuvotteluihin, työsopimus- ja työehtopulmiin, irtisanomi-seen ja lomauttamiseen. Tässä osoite: www.erto.fi/tyosuhdeopas

Jäsenenämme voit aina myös soittaa maksuttomaan työsuhdeneuvontaan ja kysyä lisätietoja. Ei-jäseniä palvelee maksullinen työsuhdeneuvonta. Katso palveluajat: www.erto.fi/tietoa-ertosta/yhteystiedot

ERTON JÄSENMAKSU VÄHENTÄÄ VEROTUSTA

ERTON JÄ SENMAKSU oikeuttaa vero-vähennyksiin. Ilmoitamme verottajalle kaikki vuoden aikana maksamasi jäsenmaksut. Verottaja siirtää tiedot suoraan veroehdotuk-seesi.

42 | TOIMI | 4-2015

A JOJÄR JESTELIJÄN täytyy tykätä autoista. Hänellä on aina autoja töissä. Ajattelen, että hän järjestelee niitä riviin, niin kuin kirjojakin järjestellään. Sitä työtä voi ehkä opetella koulussa. Se sopii niille, jotka tykkäävät autoista ja ajamisesta. Minä en haluaisi tehdä sellaista työtä.

Tykkään kovasti eläimistä, varsinkin koirista ja hevosista. Olen ratsastanut kerran Forssassa. Se oli vähän pelottavaa, kun menin ylös ja alas ja pelkäsin, että tipun. Kotona minulla on beagle, jota hoidan. Haluaisin alkaa pitää huolta koirista. Kun omistaja on lomalla, voisin ulkoiluttaa hänen koiriaan. Se olisi hyvä, pieni työ silloin, kun opiskelen.

En tiedä vielä, mitä haluaisin tehdä isona. Tiedän paljon ammatteja: lääkäri, hevostenhoitaja, eläinlääkäri, keittäjä, rehtori, opettaja, puutarhanhoitaja, tennisvalmentaja ja jalkapallovalmentaja.

Ehkä minusta tulee kuitenkin kirjailija. Olen kirjoittanut jo paljon tarinoita. Piirrän itse kirjoihin kuvat. Eniten haluaisin kirjoittaa lastenkirjoja. Niissä voidaan kertoa vaikka perheistä. Joskus niissä voi olla isä ja äiti, mutta voi olla myös kaksi isää tai kaksi äitiä. Perheellä voisi olla koirakin, koska tykkään piirtää koiria. Sylvin äiti on vesizumba-ohjaaja ja isä on kasvatustieteiden professori.

TEKSTI SARI ALHAVA KUVA JUHA MYLLYMÄKI UUSI ALKU

TOIMI | 4-2015 | 43

Sylvi Hausstätter, 8 vuotta

suosittelusta 20 €Jäsenhankintakisa: Suosittele ERTOn jäsenyyttä, saat 20 € lahjakortin.

• Suosittelijan on oltava ERTOn jäsen.• Jäsenhakemus on tehtävä netissä:

www.erto. /jasenhakemus• Hakemuksen lisätiedoissa on ilmoitettava

suosittelijan nimi. Jälkikäteen toimitetut suosittelut eivät oikeuta palkintoon.

• Palkinnon saa jokaisesta uudesta, varsinaisesta jäsenestä (ei opiskelijajäsenestä).

• Palkinnot toimitetaan jäsenrekisterissä olevaan suosittelijan osoitteeseen.

• Kisa on voimassa 1.12.2015-31.1.2016. • Lisätietoa liittymisestä ja jäsenmaksusta:

www.erto. /liity-jaseneksi

ERTOn jäsenyys on työelämän vakuutus!