MERIK ARHUSTA TASA-ARVOMIEHEKSI

Antti Palola:

paremm an t yöpäivän puolesta 1-14

NAISPOMOJEN AIKA ALKAA NYT

LISÄÄ LIKSAA, KIITOSTOINEN TYYLI, SAMA SUUNTA

sano stop syrJinnälle

FiiliKsissä FutiKseen!

KumaHDus rentouttaa

HäiriKKö Kiusana

mies & sHoppailu

JÄSENLEHTI

7 TAPAA YMMÄrTÄÄ ErILAISUUTTA

IHAN ErILAISIA MUTTA AIVAN

YHDENVERTAISIA

TOIMIN J U T U T16 Merikarhu kasvoi

tasa-arvoonSTTK:n puheenjohtaja Antti Palola on taviksen puolella. Hän uskoo, että keskituloisten veronmaksajien mukana Suomi joko nousee tai kaatuu.

28 Naiset huipulleKeskijohtoon asti naiset monesti pääsevät siinä kuin miehet, mutta yksityisen puolen ylimmässä johdossa johtajapaikat ovat yli 90-prosenttisesti miesten hallussa.

34 Selätä syrjintäSyrjinnän kokemuksesta kannattaa puhua ensimmäiseksi esimiehelle. Jos ongelmia aiheuttaa pomo, voi painella työsuojeluvaltuutetun, luottamusvaltuutetun tai luottamusmiehen pakeille.

erilaisia mutta yhdenvertaisiaTasapäistäminen ei ole yhdenvertaisuuden synonyymi. Kaikkia ei pidä kohdata työelämässä samalla lailla, mutta jokaisella pitäisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet työskennellä ja edetä urallaan.

TOIMIN VA K IOT3 pääKirJoitus & Jurin Juttu

8 työ & pari

Wisam ja Katri työskentelevät museossa.

12 parasta työssäni

Erja Aalto.

13 KotiläKsyt

Antti Isokangas kiinnostui big datasta.

14 omat raHat

Nainen ja mies samalle viivalle.

31 Kolumnisti tiina torppa

on joutunut häirikön uhriksi.

32 vapaata aiKaa

Lilli Hakonen-Törmälä pelaa jalkapalloa.

33 7 tapaa

oppia sietämään erilaista työkaveria.

43 uusi alKu

Emma Juhala, 9, kertoo asianajosihteerin arjesta.

TOIMIN PA LSTAT4 toimi oiKein

Asiantuntijat vastaavat.

5 ura & iHmiset

Ruotsissa tykätään etätyöstä. Ai, etkä muka ole syrjinyt? Ay-liike valvoo etujasi.

6 työ & terveys

Gong tuo rentouden. Ota se tärkeä askel! Testi paljastaa, elätkö tätä hetkeä?

9 myös naisille

Mies, älä turhaan kärsi shoppailusta.

10 trenDi & törmäys

Kerää roska päivässä. Viedään hyvää pohjoisesta etelään. Tohtori kävi rajan takana. ERTO liittyi SASKin jäseneksi.

37 erton JärJestösivut

20 toimiHenKilöliitto

erton Jä senleHti

pä ätoimitta Ja

KRISTIINA AHoNEN

toimituspä älliKKö

SUSANNA CYGNEL /

FoNDAMENTA MEDIA oY

ulKoa su

MARKo VoN KoNow

Kir Joitta Jat

TUUL A-MARIA AHoNEN,

SARI ALHAVA,

TERHI HAUTAMäKI,

ANTTI ISoK ANGAS,

VIRVE JäRVINEN,

K ATARIINA KR AbbE,

TUoMAS LEHToNEN,

MARIA PALo,

KIRSI PoIKoL AINEN,

MIINA PoIKoL AINEN,

JA ANA TAPIo,

TIINA ToRPPA JA

ELINA VENESMäKI

Kuva a Jat Ja Kuvitta Jat

JoNNA KoSKI JA

JUHA MYLLYMäKI

toimituKsen

yHteystieDot

FoNDAMENTA MEDIA oY

TARKK ´AMPUJANKATU 4 A 3900140 HELSINKI

P. 040 554 7780

SUSANNA.CYGNEL@

FoNDAMENTA.FI

w w w.ToIMILEHTI.FI

HTTP://ISSUU.CoM/ ToIMI

säHKöposti

ToIMI@ERTo.FI

JulK aisiJa

ERITYISALoJEN

ToIMIHENKILöLIITTo

ERTo RY

meDiamy ynti

KRISTIINA AHoNEN,

P. (09) 6132 3267

PAINoPAIKK A

FoRSSA PRINT 2013

AIK AK AUSLEHTIEN

LIIToN JäSEN

ISSN 0783-9693

JUHA MYLLYMäKI

KUVASI K ANTEEN

ANTTI PALoL AN.

sisältö 1-2014

2 | ToIMI | 1-2014

SUOMELL A EI OLE vAr A A vErONALENNUKSIIN, kansalaisten eriarvoistamiseen tai tuloerojen kasvattamiseen. Selvisimme 1990-luvun lamasta ilman mellakoita tuloerojen pienuuden ja toimivan tulonsiirtojärjestelmän avulla. Ilman yhteiskunnan tukiverkostoa Suomelle olisi käynyt kuin nyt Ukrainalle tai Kreikalle: kansalaiset olisivat täysin aiheellisesti nousseet barrikadeille vaatien oikeudenmukaista yhteiskuntaa.

Verotuksen keventämisvaatimukset ovat edesvastuuttomia julkisen talouden kärvistellessä velka-ahdingossa. Palkkaverotuksen keventäminen pakottaisi leikkaamaan esimerkiksi lastentarhanopettajien ja sosiaalityöntekijöiden palkkoja tai ajamaan julkiset palvelut alas. Toimivia julkisia palveluja, kuten terveydenhuolto, sosiaalipalvelut ja peruskoulut, ei saa vaarantaa lyhytnäköisellä ja itsekkäällä hyvätuloisten palkkaverotuksen keventämisellä. Progressiivinen oikeudenmukainen verotus ja muun muassa alhaiset terveydenhuollon asiakasmaksut ovat yhteiskunnallisen rauhan ja oikeudenmukaisuuden takaajia.

erton puHeenJoHta Ja Juri a altonen Kertoo, mitä on miettinyt viime aiKoina.Jurin Juttu

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus tarkoitta-vat montaa asiaa, ei ainoastaan miesten ja naisten välisiä seikkoja. Suomen pe-rustuslain mukaan kaikki ovat yhden-vertaisia, eikä syrjiminen ole sallittua. Yhdenvertaisuutta voidaan tarkastella

muun muassa suhteessa ikään, uskontoon, kieleen, terveydentilaan, syntyperään, per-hesuhteisiin ja asuinalueeseen.

Ihannetilanteessa kaikilla olisi samat oikeudet ja mahdollisuudet kouluttautua, työskennellä ja saada palveluita. Teemajutussamme kä-sitellään yhdenvertaisuutta työelä-mässä: mitä se tarkoittaa, miten se toteutuu ja miten sitä voisi parantaa. Osana juttua teimme kyselyn jäsenille otantatutki-muksena. Katso mitä mieltä ertolaiset ovat!

Syrjintä ja kiusaaminen nousevat ajoittain esille työ-suhdeneuvontaamme tulleissa puheluissa. Työelämän syrjintä kielletään työsopimuslaissa ja yhdenvertai-suuslaissa, koskee se sitten esimerkiksi palkkausta, työoloja, työehtoja, lomia, uralla etenemistä tai am-mattiliiton jäsenyyttä. Työnantajan tulee olla joh-donmukainen ja tasapuolinen kaikkia työntekijöitä kohtaan. Työpaikalle voidaan tehdä oma yhdenvertai-

suussuunnitelma, johon kirjataan, miten yhdenvertai-suutta edistetään, miten syrjintää ehkäistään ja miten siihen tarvittaessa puututaan.

Syrjinnästä ja syrjintäkiellosta voit lukea lisää netti-sivujemme työsuhdeoppaasta. Työpaikan luottamus-mies, luottamusvaltuutettu ja työsuojeluvaltuutettu voivat tarvittaessa auttaa selvittämään mahdollisen

eriarvoisuuden syitä. Työnantajalta voi myös kysyä suoraan perustelui-ta. Jos asiat alkavat mennä solmuun, ota yhteyttä työsuhdeneuvontaam-me, niin selvitellään solmut yhdessä.

Naisen euro ei nykyisellään ole sama kuin miehen euro. Omat rahat -palstalla kerromme palkkaeroista ja annamme vinkkejä palkkaneu-

votteluihin yhdenmukaisen palkan saamiseen. Työelämän perusoikeudet, oikeudenmukaisuus ja

elämiseen riittävä palkka ovat tärkeitä maailmanlaa-juisesti. Sen vuoksi ERTO liittyi Suomen ammattiliit-tojen solidaarisuuskeskus SASKin jäseneksi vuoden alussa.

Aurinkoista kevättalvea!

Kristiina ahonen päätoimittaja

Yhdenvertaisuus on perusoikeus, jonka toteutumista pitää

aktiivisesti edistää.

Tasa-arvoa vai ei?

AUTAMMe SeLVITTäMääN

SOLMUT.

pääkirjoitus

ToIMI | 1-2014 | 3

Miksi mies saa isompaa liksaa?

?Teemme mieskollegani kanssa aivan samaa työtä, mutta hän saa lähes 400 euroa isompaa kuukausipalkkaa kuin minä. Meillä on suunnilleen saman verran kokemusta

ja työvuosia takana. Minusta olen ahkerampikin kuin hän. Miten voisin tasata tilejämme ilman, että saan nenilleni?

nimim. ihan hyvä muija

Nykyään sukupuoleen perustuva palkkaero ei ole harvinaista, vaikkakin laitonta. Mies ja nainen voivat samassa työssä saada erisuuruista palkkaa, jos sille löy-tyy asiallisia perusteita. Niitä voivat olla erot henkilö-kohtaisissa ominaisuuksissa, joilla on merkitystä työn kannalta. Hyväksyttäviä palkkaeroja syntyy myös henkilöiden koulutuseroista tai vastuun erilaisuudes-ta. Ellei näitä perusteita ole, syntyy syrjimäolettama.

Asian selvittäminen kannattaa aloittaa penäämällä esimieheltä perusteita palkkaerolle. Työnantajalla on näyttövelvollisuus. Ellei perusteita palkkaerolle ole, voit seuraavaksi ottaa yhteyttä luottamusmieheen, jolla on asemansa ja tietojensa nojalla mahdollisuuksia selvittää ja korjata asia.

Jos tämäkään ei auta, voit tehdä kantelun tasa-arvo-valtuutetulle, joka tutkittuaan asian kovistelee työn-antajaa, jos syytä ilmenee. Tehokkain tapa – mutta samalla massiivisin – on nostaa kanne käräjillä tasa-ar-volain rikkomisesta. Kaksi viimeistä keinoa ovat mel-ko hitaita ja ehkä riski nenille saamisestakin kasvaa.

ralf sund

Kerronko pyörätuolista?

? Liikun pyörätuolilla. Pitäisikö siitä mainita työhake-muksessa? Kannattaako etukäteen kysyä, miten pyörä-tuolilla liikkuminen onnistuu työpaikalla? En halua

erikoiskohtelua, mutta joskus hissiin pääseminenkin saattaa olla pulmallista.

nimim. lady on wheels

Rekrytoinnissa osaaminen on keskeinen asia. Rekry-toija etsii työnhakijoiden joukosta sellaisia hakijoita, jotka parhaiten täyttävät organisaation tarpeen. Työn-haussa ansioluettelo (CV) ja hakemus ovat keskeiset

asiakirjat. CV:ssä tulee esiin taustasi, kokemuksesi ja osaamisesi. Työhakemus puolestaan vastaa siihen, mik-si juuri sinut tulisi valita avoinna olevaan tehtävään.

Rekrytointiprosessin alkuvaiheessa, kun esittelet osaamistasi, on tärkeää, että tuot esiin juuri olennaiset osaamiseen liittyvät asiat. Pyörätuolilla liikkuminen ei mielestäni tätä ole ja itse olen sitä mieltä, että tuota asiaa ei tarvitse tuoda esiin vielä hakemuksessa. Anna työnantajan ensin kiinnostua sinusta osaamisesi takia.

Kun saat kutsun työhaastatteluun, voit tässä vaihees-sa tuoda esiin liikkumisesi. Voit kysyä, pääsetkö es-teettömästi haastattelupaikalle, koska liikut pyörätuo-lilla. Silloin tuot jo rekrytointiprosessin alkuvaiheessa esiin liikkumisesi erityistarpeet, mutta se ei myöskään rajoita pääsyäsi haastattelukierrokselle, koska sinusta on kiinnostuttu nimenomaan osaamisesi takia.

marjukka mikola

Kuinka saan pomon raastupaan?

?Minulla on työnantajani kanssa karmea riita me-neillään ja haluan haastaa hänet oikeuteen. Milloin ja miten saan ERTOn kautta oikeusturvaa? Miten

ERTO auttaa minua asiassa? nimim. nyt riitti!

ERTOn keskeisiin palveluihin kuuluu nimenomaan työsuhderiitojen ratkaiseminen. Totta kai yritämme saada asian sovituksi ja useimmiten se onnistuukin il-man oikeudenkäyntiä. Mikäli sopuun ei päästä, viime-kädessä ERTOn oikeusturvan perusteella juttu menee oikeuden ratkaistavaksi.

Oikeusturvaa on haettava ERTOn hallitukselta, mutta ennen sitä asia selvitetään liiton lakimiesten ja asiantuntijoiden kanssa perusteellisesti. Mikäli ERTO myöntää oikeusturvan, liitto vastaa kaikista oikeudenkäyntikuluista myös siinä tapauksessa, että juttu hävittäisiin. Omavastuuta ei ole.

Edellytyksenä oikeusturvan myöntämiselle kuiten-kin on liiton jäsenyys vähintään kuusi kuukautta en-nen riidan syntymistä ja että lakia on todella rikottu, eli jutulla on kohtuulliset menestymismahdollisuudet.

matti orkovaara

Marjukka MikolaKTK,uravalmentaja,UP! Partners

Ralf Sund VTM, STTK:n talouspoliittinen asiantuntija

toimi oikeinKysy asiantuntijoilta urastasi, järjestöasioista tai taloudesta! toimi@erto.fi

ura&ihminen

Matti Orkovaaravaratuomari, ERTon edunvalvonta johtaja

4 | ToIMI | 1-2014

Äänestä EU-vaaleissaSEUr A AvAT EUrOPArL AMENTTIvA ALIT pidetään Suomessa sunnuntaina 25. toukokuuta. Suomesta valitaan 13 edustajaa eli meppiä Euroopan parlamenttiin. Mepeillä on vaikutusvaltaa useisiin työelämäasioihin, kuten työaikadirektiiviin, vähimmäistasoiseen irtisanomissuojaan ja työsuojeluun. Käytä äänioikeuttasi paremman työelämän puolesta!

OLETKO KOSK A AN SOrTANUT työkave-ria, edes vahingossa? Kovin moni ei hevin myönnä sitä ja Toimin lukijakysymykses-säkin vain 10 prosenttia kertoi, että hups, näin pääsi käymään.

Mutta kun tarkemmin alkaa miettiä, niin aina asiat eivät ole menneet oikein. Onko tämä tarina tuttu: ”Sain valita yhteen työprojektiin työparin ja valitsin kaverini, vaikka hänellä ei ollut samaa kokemusta ja taitoa kuin muilla työntekijöillä.”

Kollegan ulkonäkö, miellyttävyys ja ihan vaan kemiat vaikuttavat valintoihin. Ja pärstäkerroin: ”Huomaan, että pyydän

apua sellaiselta kollegalta, jonka tiedän selvittävän asian, vaikka hän ei juuri siitä tehtävästä mitään tietäisikään, enkä vie asiaa sille kollegalle, jolle homma oikeasti kuuluu.”

Tiedottamisessa monet ovat huoman-neet itsessään huolimattomuutta. ”In-formaation ja tarvittavien taustatietojen jakeluun liittyen on tullut palautetta, että asioita ei valmistella avoimesti.”

Toimi-lehden helmikuisessa kyselyssä selvitettiin ihmisten kokemuksia tasa-ar-vosta. Enemmän aiheesta on lehden teema-jutussa sivulta 20 alkaen.

Käsi sydämelle

POHJOISMA AL AISET JOHTA JAT usko-vat etätyön myönteiseen vaikutukseen; Suomi ja Ruotsi kuuluvat etätyön kärki-maihin. Viime vuonna Suomessa etätöitä teki noin 24 000 ihmistä. Ruotsissa vastaa-va luku on liki 150 000.

”Työntekijät ovat etätyönsä ansiosta erit-täin tuottavia”, uskoo 71 prosenttia etätöi-hin myönteisesti suhtautuvista työnantajista Suomessa. Ruotsissa vastaava prosenttiluku on peräti 87. Siellä ollaan siis ainakin luku-jen valossa hitusen verran Suomea pidem-mällä etätyön suosiossa. Ruotsin yksityisen

sektorin ammattiliiton SACON työmark-kinatutkija eva oscarsson kertoo, että yk-sityisen sektorin johtajilla on myönteinen asenne etätyöhön.

”Se on avannut työntekijöille ja työnan-tajille uudet mahdollisuudet. Ruotsissa sai-rauspoissaolot ovat etätyön myötä vähenty-neet huomattavasti ja viihtyvyys työssä on lisääntynyt. Työaika tehostuu”, Oscarsson kertoo.

”Monella työväsymyksen tilalle on tullut energiaa. Myös talous saa myönteistä pot-kua, sillä työmatkakustannuksien säästö

näkyy lompakossa.” Työilmapiirikin parantuu,

sillä etätyö on Ruotsissa vä-hentänyt työpaikkakiusaa-mista. Plussan puolelle me-nee myös etätyön työllistävä vaikutus. ”Moni ei eri syistä halua tehdä kokopäivätyötä, vaan on tarttunut mahdolli-suuteen tehdä etätyötä osa-aikaisesti. Tämä on avannut monelle nuorelle mahdolli-suuden päästä osa-aikaisesti mukaan työelämään.”

etätyöstä energiaa uralle

KooNNUT susanna cygnel KUVITUS JuHa myllymäKi ura&ihminen

Kuinka…ay- l i i K e va lvo o

t yö n t e K i Jä n e t uJa

PALKK AUKSESTA JA T YöSUHdETUrvA STA

huolehtiminen on yhä ammattiliittojen tärkein tehtävä.

mitä on edunvalvonta? Saamme äänemme kuuluville

työpaikoilla ja yhteiskunnallises-sa päätöksenteossa. Yksittäisen

työntekijän voi olla vaikea tai mahdoton vaikuttaa työeh-

toihinsa, saati sitten poliittisiin päätöksiin. Edunvalvonta on

ammattiliiton toiminnan ydin.

miten etujamme valvotaan? Huolehdimme palkkakehityk-

sestä ja työaikojen kohtuullisuu-desta sekä siitä, että työsuh-deturva, työttömyysturva ja työeläke vanhuuden varalta

ovat riittävät. Tärkeää etenkin näinä aikoina on, että säästöjä ei tehdä heikentämällä työntekijöi-

den työehtoja tai asemaa. Ammattiliittojen edunvalvonta-työ on pitkäjänteistä toimintaa, eikä muutoksia tapahdu hetkes-sä: sopimus- tai lainsäädäntö-

muutoksen aikaansaaminen voi olla vuosien työn takana.

mikä on nyt tärkeää? Haasteena ovat erityisesti

pätkätyöt, työttömyys, ikäänty-neiden kohtelu työmarkkinoilla

ja työssä jaksaminen. Myös palkkatasa-arvon toteutuminen vaatii jatkuvaa, sinnikästä työtä.

Ay-liikkeen on vaikutettava siihen, että palkansaajilla on

työtä ja turvaa työmarkkinoiden nopeissa muutoksissa sekä mahdollisuuksia kehittyä ja

uusia ammattitaitoaan.

Kysymyksiin vastasi edunvalvontajohtaja

Minna Helle STTK:sta

ToIMI | 1-2014 | 5

Nokoset virkistäisivät, mutta työpaikalla torkkuminen tuntuu vieraalta. Onnek-si aivoja voi lepuuttaa toisella tapaa.

Jo vartin syvärentoutus lataa akkuja. Se laskee aivojen vireystilaa ja veren-painetta sekä saa sydämen lyömään

rauhalliseen tahtiin. Rennossa olotilassa elimistön stressihor-monien määrä vähenee ja jännitykset katoavat kehosta. Ei ihme, että moni hakeutuu lounastunnilla ohjattuun rentoutukseen. Kiireinen lataa akkunsa gongilla – ääniterapialla, jota on tehty Aasiassa tuhansia vuosia.

”Gong-rentoutus perustuu lyömäsoittimen ääniaaltojen taa-juuteen, joka vie ihmisen syvään, rentoon olotilaan jo 90 sekun-nissa”, kertoo kundaliinijoogaopettaja riikka Kaipainen Ong Namo -Joogakoulusta Tampereelta.

Rentoutustekniikoita riittää. Yhteistä eri menetelmille on tarkkaavaisuuden suuntaaminen tiettyyn asiaan, kuten hengi-tykseen. Menetelmien haltuunotto vaatii kuitenkin keskitty-mistä ja harjoittelua. Gong-rentoutus sen sijaan sujuu ensiker-talaiselta.

”Valtaosa ihmisestä on vettä, jonka gongin ääniaalto saa vä-reilemään. Kumina ikään kuin hieroo kuulijaa sisältä ilman, että ihmisen itse täytyy tehdä mitään.”

Gong-rentoutus alkaa lyhyellä hengitysharjoituksella. Sen jälkeen riittää, että asettautuu patjalle pötköttämään ja antau-tuu välillä rauhallisemmalle ja välillä intensiivisemmälle gongin kumahtelulle. Osa rentoutujista nukahtaa. Toiset tekevät mieli-kuvamatkan. Lopputulos on kaikilla sama: virkeä, levännyt olo, jonka voimin loppupäivä sujuu kuin siivillä. TEKSTI virve Järvinen KUVITUS JuHa myllymäKi

Gong, olet rento!

työ&terveys

VIHERIÖN KUNKKUJANNE K A SKE on golfammattilainen, joka aloittaa oman range-treeninsä lämmitellen lyhyillä 50-metrisillä lyönneillä. ”Liike ja kääntö lähtevät kropasta. Maila ja kädet pysyvät passiivisina”, Kaske vinkkaa opetus videollaan. Miniswingeillä imetään tunnetta ja lämpöä kehoon. Seuraavaksi haetaan palloon kaarta, mutta pääpaino on vieläkin kropassa. ”Sitten siirretään ajatukset kaukana olevaan

kohteeseen ja uskotaan, ettei tekniikkaa tarvitse enää ajatella.” Ja ihan viimeinen silaus siivittää mestarin pallon upeaan ilmalentoon. ”Lopuksi lisätään vauhtia mailaan ja vedetään niin kovaa kuin

lähtee, ettei tarvitse kavereiden kentällä kuittailla.”

6 | ToIMI | 1-2014

Kuinka…o s a at o l l a l ä s n ä

vASTAA

Mindfulness-kysymyksiin asteikolla 1 – 5: 1 (en koskaan),

2 (harvoin), 3 ( joskus), 4 (usein) tai 5 (aina).

1. Ärsyynnyn, että minulla on tunteita, joita en ymmärrä.2. Töissä tai opinnoissa en usein edes huomaa, mitä

olen tekemässä.3. Olen yleensä kiireinen,

joten en huomaa ajatuksiani ja tunteitani.

4. Koen, että tunteeni ovat vääriä.

5. Työnnän pois ajatukset, joista en pidä.

6. Minulle on vaikea keskittyä yhteen asiaan kerrallaan.

7. Ajattelen menneisyyden asioita sen sijaan, että ajattelisin

asioita, jotka tapahtuvat juuri nyt.8. Ärsyynnyn, että minulla on

tietynlaisia ajatuksia.9. Mielestäni jotkin tunteistani ovat huonoja, eikä minun pitäisi

tuntea niitä.10. En anna itseni tuntea tun-

teita, joista en pidä.

LASKE PISTEESI

0–10 pistettä: Onnittelut! Tietoisen läsnäolon taidot

ovat sinulle tuttuja. Ne lisäävät todennäköisesti onnellisuutta elämässäsi ja rikastavat koke-

muksiasi. 11–20 pistettä: Olet selvästi harjoitellut tietoista läsnäoloa.

Jatka harjoittelua, sillä olet oikealle tiellä!

21–35 pistettä: Tietoinen läs-näolo on vielä sinulle haastavaa. Kokeile säännöllistä harjoitusta!

36–50 pistettä: Suuri osa arkipäivääsi kuluu menneessä ja tulevassa. Ryhdy tekemään

läsnäoloharjoituksia!

Lisää aiheesta: www.vahvistamo.fi/vahvistamo

TErvEEN NAISEN alkoholinkäytön riski-raja on 5 annosta yhden illan aikana (mie-hellä 7) ja 16 annosta viikossa (miehellä 24).

vaiN NauTiNToaiNeeKsi

askel kerrallaanTÄ SSÄPÄ HY vÄ SY Y lähteä liikkeelle: 1.as-kel-hyvinvointilomat suorastaan patistavat eteenpäin.

Jos olet ERTOn jäsen, voit hakea elä-mykselliselle hyvinvointijaksolle liikku-maan ja voimaan paremmin. Tarjolla on sporttailun lisäksi painonhallintaa ja pysy-vää elämäntapamuutosta.

Aiemmat kuntoremontit on nyt korvattu 1.askel-jaksoilla. Niitä järjestetään kymme-nissä eri paikoissa ympäri Suomen.

Aikuisten hyvinvointia kohennetaan neljällä eri teemalla: 1.askel liikku-maan, painonhallinta, mie-het ja nuoret eli alle 35-vuo-tiaat miehet.

Perheille on suunniteltu oma 1.askel-hyvinvointijak-so, jossa vanhemmat ja lap-set saavat viettää arvokasta aikaa yhdessä liik kuen ja touhuten. Jos hyvin käy, perheenjäsenet innostuvat uudesta yhteisestä harras-tuksesta ja jatkavat sitä ko-tona. Perhejaksoille voivat osallistua perheet, joilla mukaan lähtee yksi tai use-ampi alle 17-vuotias lapsi.

1.askel-hyvinvointilomia järjestää pal-kansaajien Hyvinvointi ja Terveys PHT ry. Haku on käynnissä ympäri vuoden ja jakso-ja järjestetään eri puolilla Suomea.

Pääsääntöisesti jakso tulee hakuun 4 kuukautta ennen sen alkua, ja hakuaika päättyy 45 vuorokautta ennen jakson al-kua. Hae 1.askel-hyvinvointojaksolle säh-köisesti osoitteessa www.pht.fi tai pyydä käsin täytettävää lomaketta.

KooNNUT susanna cygnel KUVITUS JuHa myllymäKi KUVAT sHutterstocK JA valmista Ja työ&terveys

Jos pysyt näissä rajoissa, osaat juoda koh-tuudella.

Sitten vaan laskutoimituksia rustaa-maan! Yksi annos sisältää 12 grammaa al-koholia: 12 cl viiniä, pieni keskiolut- tai sii-deripullo, 8 cl väkevää viiniä tai 4 cl viinaa. Yhdessä viinipullossa on kuusi annosta alkoholia, eli tarkasti ottaen yksi viinipullo on naiselle liikaa illan aikana. Kolme viini-pulloa viikossa ylittää riskirajan. Siiderissä riskiraja ei tule vastaan ihan niin helposti.

Mutta miksi pitää laskea? No koska jat-kuvasta runsaasta alkoholin käytöstä voi seurata riippuvuus eli alkoholisoituminen. Elimistö voi sairastua, läheiset kärsivät ja tapaturmien riski kasvaa. Raskauden aika-na pienetkin alkoholimäärät satuttavat si-kiötä. Ja humalasta seuraava krapula pistää kehon ja mielen erityisen koville.

Pysy vahvana!OMEgA 3-r A SvAHAPOT ovat eduksi sydämen ja aivojen toimin-nalle. Niitä pitäisi saada 1 prosentti kokonaisenergiasta, mikä tarkoittaa 2 000 kilokalorin ruokavaliossa 2,2 gramman päivittäistä omega-3-rasvahappoannosta. Jos et syö kolmasti viikossa rasvaista kalaa, turvaudu ravintolisään.

ToIMI | 1-2014 | 7

K ATrI HIrvONEN-NUrMI: Luetteloin, hallinnoin ja tutkin museon kokoelmia sekä otan uusia lahjoituksia vastaan. Olen ollut täällä jo 15 vuotta, ja nyt museo on varsin vakaassa tilassa. Uutta on kokoelmien luette-loiminen nettiin, millä pyrimme saamaan tietoa entis-tä laajemmalle yleisölle.

Wisamin kanssa jaamme työhuoneen ja keskuste-lemme paljon etenkin epävirallisesti. Työssäni tuotan tietoa ja Wisamin tehtävä on miettiä, miten sitä välite-tään asiakkaille.

Wisam on minua paljon nuo-rempi. Hänen nuoren ihmisen avoin ja elämästä nauttiva asen-teensa, samoin kuin erilainen toi-menkuva, tuovat uusia näkökul-mia myös minun työhöni.

Keskusteluista Wisamin kans-sa on paljon hyötyä. Oma työni saattaisi helposti jumiutua tutkijankoppiin, mutta Wisamilta opin, että pitää aina muistaa ajatella, miten tietoa tuotetaan ulospäin. Nyt viimeksi olemme miet-tineet yhdessä, miten erilaisia kielivähemmistöjä voi-mistava projektimme Oma kieli, oma mieli voisi jäädä näkyviin museon kokoelmiin.

WISAM ELfAdL: Tässä museossa Katri on suuri tie-topankki. Olen pääopas eli hoidan opastuksia. Sen lisäksi toimin oppaidemme ja harjoittelijoidemme koordinaattorina.

Katri on ollut töissä alusta asti ja tuntenut museon perustaneen Helinä Rautavaaran. Kun hiljattain ko-kosin tietoa hääperinteistä, Katri osasi heti kertoa, mitä häihin liittyviä esineitä meillä on. Asiakkaistam-me tuntuu, että me oppaat tiedämme kaikesta kaiken,

mutta taustalla töitä tekevä Katri on tietojemme lähde.

Yhteistyömme sujuu hyvin. Olemme erilaisia, mutta siksi niin hyväksi avuksi toisillemme. Kat-ri on minua vanhempi, korrekti, rauhallinen ja tarkka siitä, miten asioi ta kerrotaan ulospäin. Itse olen taipuvaisempi dramaattisuu-

teen. Samalla hän on joustava uusien asioiden suhteen ja kysyy paljon mielipiteitä myös minulta. Olen muut-tanut Suomeen viisivuotiaana Sudanista, ja tämäkin taustamme erottaa meitä.

Katri osaa kertoa minulle, miten hänen ikäisensä paljon matkustelleet ihmiset ajattelevat.

Tiedon tuottaja ja välittäjäKatrin ja Wisamin eri näkökulma työhön auttaa molempia.

työ&pari TEKSTI elina venesmäKi KUVA JuHa myllymäKi

Wisam elfadl, 27pääopas Helinä rautavaaran museossa

Katri Hirvonen-nurmi, 50amanuenssi Helinä rautavaaran museossa

olemme erilaisia, muTTa siKsi NiiN hYväKsi avuKsi

Toisillemme.

8 | ToIMI | 1-2014

PaiNajaiNeN K auPassa

usea mies unelmoi, että ostokset hoituvat nopeasti ja vaivatta.

KooNNUT tuoma s leHtonen KUVITUS JuHa myllymäKi myösnaisille

Päivittäistavaraostokset vielä menette-levät – alan olla immuuni viikoittaisille visiiteille surpermarkettiin. Vihannek-set, maitohylly, korvatikut, kurkku-pastillit… Seikkaperäinen kauppalista kourassa kierros etenee järjestelmälli-

sesti ilman suurempaa rutistusta. Suunnittelen kaup-pareissut hiljaisiin tunteihin, sillä ruuhkat lihatiskil-lä koettelevat.

Minulle ostosmurheita tuottavat harvemmin hankittavat hyödykkeet, joiden vertailuun sekä va-lintaan on uhrattava tarmoa. Apua saan onneksi Googlesta ja ystäviltä. Erityisesti työkalujen, kodin-koneiden ja elektroniikan ostajalle internet on todel-linen aarrearkku. Tuotetietoihin ja arvosteluihin voi tutustua perusteellisesti kotisohvalta käsin ja tekni-set tiedot siirtyvät helposti henkilökohtaisiin Excel-vertailuihin.

Periaatteessa ostopäätöksen pystyisi naulaamaan

ilman ainuttakaan ostosreissua ja tuotteet voisi tilata parilla napinpainalluksella kotiovelle. Haluan tuot-teeseen kuitenkin konkreettisen sormituntuman. Kun liikkeelle lähtee oikealla asenteella ja parkkee-raa auton paalupaikalle, ei ostosreissuun välttämättä tuhraudu puolta tuntia pidempään.

Painajaisia saan vaatehankinnoista. Strategiset mittani eivät istu tyypillisen suomalaisen miehen muottiin, joten postimyyntikuvastoista ja verkko-kaupoista ei ole minulle iloa. Kauppaan on mentävä ja jokaista vaatekappaletta sovitettava. Sopivaa ko-koa ei löydy, kyynärpäät kolhiintuvat sovituskopin seinin ja hiukset sojottavat vaatteidenvaihdon säh-köistäminä.

Sovitusruljanssin uuvuttamana valitsen huonoista vaihtoehdoista ne vähiten huonot. Epäsopivien vaat-teiden röykkiön palautan paikoilleen toivoen, että hikoilemani aromit tuulettuvat vaatteiden roikkues-sa rekissä.

Selviä ostoksista hengissä• Vältä ruuhka-aikoja: tee ostokset ajoissa

päivällä tai myöhään illalla.• Laadi ostoslista, jossa maitotuotteet ovat

peräkkäin, vihannekset sekä hedelmät omassa kohdassaan jne.

• Höydynnä netti suunnittelussa. Kilauta kaverille.

• Etsi ensimmäisenä vaateliikkeestä myyjä avuksesi. Pistä hänet töihin.

• Pyydä saada sovittaa isommassa tilassa kuin pikkukopissa.

• Selvitä etukäteen strategiset mittasi, kuten vyötärön ympärys ja hartian leveys.

• Kokeile vaatetilausta netissä. Se onnistuu, kunhan tiedät mittasi.

ToIMI | 1-2014 | 9

trendi&törmäys

MAAILMAN MYRSKYISSÄ

oikeudenmukaisuuden puolustajat TOIMIHENKILöLIITTO ErTO liittyi Suomen ammattiliitto-jen solidaarisuuskeskus SASKin jäseneksi, koska haluaa tukea työtä oikeudenmukaisemman maailman puolesta. SASK on suomalaisen ay-liikkeen oma kehitysyhteistyö- ja solidaari-suusjärjestö.

SASKin näkemyksen mukaan kestävin tapa vähentää köy-hyyttä on ihmisarvoinen työ, josta maksetaan elämiseen riit-tävää palkkaa. Tämän edistämiseksi kehittyviin maihin tarvi-taan vahvoja ammattiliittoja. Yhdessä kumppaniverkostonsa kanssa SASK vaikuttaa siihen, että työelämän perusoikeudet otetaan käyttöön työpaikkojen vähimmäisstandardeina kaik-kialla maailmassa. SASKiin kuuluu jäsenjärjestöjensä kautta noin 1,7 miljoonaa suomalaista. Lisätietoa: www.sask.fi

Pinnalla nyt… NOUSUSSA ON Joka kevään trendivärit eli pinkki, vaaleanvihreä ja ne muut veikeät pastellit valtaavat näyteikkunat keskellä räntäsateita ikään kuin meillä olisi vappu ainainen. Pahin on tietenkin ärhäkkä ja aggressiivinen lila, joka tekee keskivertosuomalaisesta entistä enemmän passikuvansa näköisen. Jos haluat välttyä violettivaaralta, pukeudu mustavalkoiseen.

…JA SUKELTA A Kun hipsterihahmo saa kansansuosiota Putous-sarjassa, peli on kuulkaas pelattu. Pipot, jopot ja raitapaidat piiloon. Keksikää äkkiä jotain, mikä ei ole vielä cool.

VÄLITÄ IHMISESTÄ

Monta tietä hyväänKehitysyhteistyö on voimavarojen siirtoa pohjoisesta etelään, jotta köyhempien maiden talous kehittyisi ja ihmisten hyvinvointi paranisi. Voit osallistua monella tavalla.

1. Tee vapaaehtoistyötä kehitysyhteistyötä tukevassa kansalais-järjestössä. Tapoja on monia, kuten varojen kerääminen, posti-tustalkoot tai tiedon jakaminen eri tapahtumissa ja kouluissa.

2. Tuo kehitysyhteistyömyönteinen kantasi esille keskusteluissa, sanomalehtien mielipidepalstoilla ja internetissä.

3. Lahjoita rahaa kansalaiskeräyksiin. Se on helppoa ja pienikin summa auttaa.

4. Hanki kummilapsi kehitysmaasta. Pääset auttamaan koko perhettä tai jopa koko yhteisöä.

5. Anna erilainen lahja ystävällesi tai työkaverillesi: rokote viidelle lapselle kehitysmaassa, puuntaimen istutus tai puhdas juomave-si. Vaihtoehtoja on valtavasti ja kaikki ne auttavat.

6. Tue kehitysmaan yrittäjää mikroluotolla. Niitä on annettu kehitysmaissa etenkin naisille, jotta nämä saisivat mahdollisuu-den aloittaa oma yritys. Nyt sellaisen voi rahoittaa Suomestakin käsin – ja tämä avustus palautuu antajalleen.

7. Suosi Reilua kauppaa.

8. Kierrätä tarpeettomaksi käyneet vaatteesi ja tavarasi keräyk-siin, joiden varat käytetään kehitysmaiden hyväksi.

9. Kun matkustat kehitysmaissa, suosi paikallista yritystoimintaa.

10. Välitä mielipiteesi kansanedustajallesi ja oman kuntasi päätöksentekijöille.

Lähde: global.finland

KooNNUT susanna cygnel

SILMÄ Ä HÄIrITSEvÄ rOSK A maassa. Käveletkö ohi, vai nostatko roskan roskikseen?

Yhä useampi ihminen valitsee jälkimmäisen vaihtoeh-don. Roska päivässä -liike täyttää jo 14 vuotta. Sydämen ja omantunnon liikkeessä on jäseniä kaikilla mantereilla. Presidentit sauli niinistö ja tarja Halonen ovat mukana, sa-moin lukuisat muut julkisuuden henkilöit. Muutama koi-rakin kerää roskia.

Moni on havahtunut roskia kerätessään lopettamaan oman roskaamisensa. Roskaliikkeessä on syntynyt omia roskia ennaltaehkäisevä keksintö, miniroskis. Se tuuna-taan ilmatiiviistä kierrätyspurkista.

Miniroskikseen voi panna maailman yleisimmän ros-kan, myrkyllisen tupakan tumpin palavanakin. Samoin purkat ja muut jätteet. Miniroskis kestää käytössä vuosia ja on myös hyvä lahja. Lisää tietoa: www.roskapaivassa.net

TEKSTI tuul a-maria aHonen

YMPÄRISTÖ KIITTÄÄ

NosTa rosK a maasTa

10 | ToIMI | 1-2014

T oisin kuin lapsillemme vakuuttelemme, kuolema ei aina odota vanhuutta: toissa vuonna kuolleista miehistä joka neljäs oli työikäinen ja naisistakin joka kymmenes. Yleisimmät työikäisten kuolin-

syyt ovat kasvaimet, sydänsairaudet, tapaturmat ja alkoholi. Useimmin työikäiset eli 15–64-vuotiaat kuolevat syöpiin

ja toiseksi eniten verenkiertoelimistön sairauksiin, kuten sy-däninfarktiin. Kohtalokkaan tapaturman kohtaa joka kymme-nes työiässä kuolleesta, mutta alkoholi tappaa vielä useammin – ja yhä enemmän.

Naisten ja miesten kuolinsyyt eroavat toisistaan. Työikäisiä miehiä tappoivat eniten verenkiertoelinten sairaudet, lähinnä sepelvaltimotauti. Sitten tulevat kasvaimet, kuten keuhkosyö-pä, ja alkoholi. Työiässä kuolleista naisista 42 prosenttia meneh-tyi kasvaimiin, erityisesti rintasyöpään. Toiseksi yleisin kuolin-syy ovat verenkiertoelinten sairaudet. Alkoholi vie työikäisiä naisia jo yhtä paljon kuin rintasyöpä.

Mutta merkataan kuolinsyyksi sitten mikä tahansa edellisistä, me kaikki menehdymme lopulta hapenpuutteeseen. Se jäi mie-leen kirurgi sherwin B. nulandin kirjasta Kuinka kuolemme.

Kuolemaa hieman eri kantilta käsittelee menestyskirja, To-tuus taivaasta, joka on jo ehtinyt kulua monen suomalaisenkin käsissä. Sen kirjoittaja, neurokirurgi eben alexander oli kuul-lut tuonpuoleiskokemuksia potilailtaan, mutta ei tiedemiehenä ottanut niitä tosissaan. Sitten sairaus tainnutti hänet koomaan viikoksi, ja sinä aikana hän seikkaili kuolemanjälkeisessä elä-mässä: erilaisessa, unenomaisessa, kirkkaassa, vaikeasti selitet-tävässä ja turvallisessa. Kirjan viesti on lohdullinen.

Mitä tästä kaikesta sitten päättelisi? Syö terveellisesti, älä tupakoi ja juo alkoholia vain vähän. Muista säännölliset lääkä-rintarkastukset. Ja pelko pois, vaikka noutaja joskus pakosta tu-leekin: vastassa on ainakin tohtori Alexanderin mukaan jotain hyvää ja kaunista. TEKSTI susanna cygnel KUVA sHutterstocK

visiitti toiselle puolelle

EgONRAKENNUSTATIESITKö MITÄ ON CXWORX? Eivät var-maan monet muutkaan, mutta se on yksi uusis-ta liikuntalajeista, joissa rääkätään keskivartaloa timmiksi. Kaikki muut joogasta kahvakuulaan ja crossfitiin onkin jo varmaan kokeiltu. Kehon ohella rakennetaan egoa ja persoonaa. Mutta ei

sotketa käsitteitä: body & mind on yleisnimitys meditatiivisille lajeille, joissa haetaan myös mielen hallintaa ja rentoutumista. Jollei halua investoida salimaksuihin ja vermeisiin, kävely, pyöräily tai hiihto sopivat samaan tarkoituk-

seen. Nekin luetaan edelleen liikunnaksi.

ToIMI | 1-2014 | 11

trendi&törmäys

MONINAISUUS tekee työstäni kiinnostavan. Ke-hitän tällä hetkellä Pro-tukipisteessä vertaistoimin-taa asiakaskunnallemme. Tapaan ihmisiä ryhmissä, kahden kesken ja päivystyksessä. Sairaanhoitajana työskentelen seksuaaliterveyden parissa tehden turvaseksineuvontaa ja sukupuolitautitestejä. Työnkuvaani kuului aiemmin myös etsivä työ kaduilla, baareissa ja netissä.

Asiakkaamme ovat ihmisiä, jotka tekevät tai ovat aiemmin tehneet seksi- tai erotiikka-alan töitä. Koskaan ei tiedä, kuka tulee oven taakse: mistä hän on, mitä kieltä hän puhuu ja millaisessa elämän-tilanteessa hän on. Joku haluaa vain keskustella,

mutta saatamme myös käydä vaikka Kelassa yhdessä.

Työssäni haastavinta on kuulla ihmisten kohtaa-maa epäoikeudenmukaisuutta. Usea jää tämän hyvinvointiyhteiskuntamme avun ulkopuolelle täysin. Lisäksi stereotyyppisten seksi- ja erotiikka-työnäkemysten kohtaaminen esimerkiksi lehdissä tai yhteiskunnallisissa keskusteluissa on raskasta.

Meillä asiakastyötä tekevillä on kuukausittaista yksilötyönohjausta ja ryhmätyönohjausta. Lisäksi puramme työtilanteita aina työrupeaman päät-teeksi. Omasta ja koko työyhteisön hyvinvoinnista huolehtiminen on meillä erityisen tärkeää.

Erja Aalto, 53

Parasta työssäni on…

1982 – 1992Sairaanhoitaja useissa eri tehtävissä, esim. Meilahden sairaala,

Auroran sairaala ja Saudi-Arabian sotilassairaalat.

1993 – 2007Sairaanhoitaja, Haittojenvähennyskeskus, dundee, Skotlanti

1997 – 1998 Tutkija, koulutusapuraha, glasgow Yliopisto, Skotlanti

2011 –

Kehittämiskoordinaattori, sairaanhoitaja, työnohjaaja, Pro-tukipiste, helsinki

2023olen jo lähellä eläkeikää, ellei sitä lähiaikoina nosteta kovin korkeaksi. opiskelin työnohjaajaksi pari vuotta sitten, joten teen mahdollisesti enemmän niitä töitä.

minulla ei ole kiire nykyisestä työstäni pois.

TEKSTI susanna cygnel KUVA JuHa myllymäKiparastatyössäni

VIESTINTäKoNSULTTI antti isoK anga s LUKEE AMMATTIKIRJALLISUUTTA PUoLESTASI.

humanistisia tieteitä pidetään erään-laisena luonnontieteiden vastakoh-tana. Luonnontiede perustuu mit-taamiseen, lukuihin ja raudanlujiin sääntöihin, kun taas ihmistieteissä ainoa sääntö on, ettei sääntöjä ole.

Ei ole ihme, että monen matemaatikon ja insinöörin mielestä luonnontiede on sitä oikeaa ”kovaa” tiedettä ja kaikki kulttuuriin liittyvä puolestaan akateemisen maailman leikkiä ja laulua.

Viime vuosina humanistiset tieteet ovat tosin lä-hestyneet luonnontieteitä. Varsinkin kehittyvä tieto-tekniikka ja suurten tietomassojen käsittelyyn poh-jautuva ”big data” voivat muuttaa koviksi luvuiksi monia aiemmin mittaamattomina pidettyjä asioi-ta. Yksi digitaalisten tietova-rantojen mahdollistama uusi tieteenhaara on cultoromics eli ”kulturomiikka”, jossa tutkitaan kulttuurillisten ilmiöiden nousuja ja laskuja sanojen esiintymistihey-den avulla.

Suuri osa ihmiskunnan tietoperimästä on yhä pape-rille painetuissa kirjoissa. Yksittäisen kirjan sanojen laskeminen ja luokittelu käsipelillä vie valtavasti aikaa ja vaivaa eikä kerätty sanamassa kerro vielä juuri mi-tään eri ilmiöiden merkityksestä – eikä juuri mistään muusta kuin kirjan aihepiiristä ja kirjoittajan sanava-rastosta.

Mutta kuvittelepa, että käytössä olisikin tuhat eri aikoina kirjoitettua kirjaa ja tiedot niissä käytetyistä sanoista. Yhtäkkiä olisi mahdollista tutkia sanaston muuttumista ja jopa yksittäisten sanojen suosion nou-suja ja laskuja. Yksittäiset kirjat muuttuisivat big da-taksi, digitaalisesti analysoitavaksi tietomassaksi.

Tai kuvittele, että kirjoja olisi 34 miljoonaa. Google Ngram Viewer -palvelussa on.

Ngr AM vIEWEr L A SKEE hetkessä yksittäisen sanan esiintymistiheyden eri kielillä ja eri aikakausina jul-kaistuissa kirjoissa. Ngram Viewer pohjautuu Goog-le Books -palveluun, jonka tavoitteena on kerätä ihmiskunnan koko kirjallinen perintö digitaaliseen muotoon.

Ihmiskunnan historian aikana on kirjoitettu arviol-ta 130 miljoonaa kirjaa, joten digitalisointitavoitteesta on saavutettu jo neljännes. Palvelusta löytyvien suo-menkielistenkin kirjojen määrä kasvaa jatkuvasti.

vOISI KUvITELL A , ETTÄ Ngramista olisi hyötyä vain kielitieteilijöille. Tutkijat Jean-Baptiste michel ja erez aiden ovat kuitenkin kiinnostuneempia siitä, mitä sa-nojen suosion nousu ja lasku kertoo kulttuurin, arvo-jen ja asenteiden muutoksista. Kaksikon tutkimuksiin voi perehtyä kirjassa Uncharted: Big Data as a Lens on Human Culture (Kartoittamatta: big data kulttuurin suurennuslasina).

1800-luvulla sanan ”men” eli miehet esiintymis-tiheys englanninkielisissä teksteissä oli moninkertai-nen sanaan ”women” eli naiset verrattuna. Vuosikym-menten varrella ero pieneni ensin hiljakseen, kunnes naiset lähtivät 1960-luvulla vauhdikkaaseen nousuun.

Sukupuolten sanastollinen tasa-arvo saavutettiin vuonna 1985 ja nyt naisista kirjoitetaan jo selvästi enemmän kuin miehistä.

Sukupuoliroolien lisäksi sanas-toanalyysillä voi tutkia esimer-kiksi keksintöjen yleistymistä ja muotitermien nousua ja laskua. Tai vaikka sensuuria: Ngram osoittaa senkin, kuinka nopeasti

ja täydellisesti marc chagallin ja muiden juutalaisten taiteilijoiden nimet katosivat saksankielisistä teks-teistä 1930-luvulla.

MIcHEL JA AIdEN ovat kuin uudesta lelusta innos-tuneita pikkupoikia. Ainakin vielä kulturomiikka tarjoaa enemmän kiehtovaa nippelitietoa kuin suuria oivalluksia. Uncharted on vasta ensimmäinen pinta-raapaisu siitä, mitä kaikkea sanavarastojen tutkimus voi kertoa ihmisen ajattelun muutok-sista.

Varmaa kuitenkin on, että big dataan pohjautuvan tut-kimuksen yleistyminen lisää ymmärrystämme sekä kult-tuurin menneisyydestä että sen tulevaisuudesta. Varsinkin kun jokainen voi osallistua tutki-mustyöhön itse osoitteessa books.google.com/ngrams. Suomenkielisiä tekstejä Ngram Viewer ei vielä analy-soi, mutta eiköhän niidenkin aika vielä tule.

Kohuttu big data on myös keino ymmärtää kulttuurin muutoksia.

suuret sanat

kotiläksyt

KulTuromiiKK a Tarjoaa eNemmäN

NiPPeliTieToa KuiN suuria

oivalluKsia.

ToIMI | 1-2014 | 13

PYYdä ParemPi

PalKK ajotta palkkatasa-arvo toteutuisi,

naisten pitää oppia pyytämään kuin miehet. Kannattaa valmistautua kriittisiin kysymyksiin ja opetella

perustelemaan.

mihin tämä sinun palkkapyyntösi perustuu?”

Johdon konsultti raija Ke-miläinen on istunut lukuisia kertoja rekrytoimassa ihmisiä johtotason tehtäviin ja esittänyt tämän kysymyksen.

Tyypillisesti naiset epäröivät ja lähtevät peruutta-maan: ”Laitoin nyt vain tämmöisen. Olen kyllä valmis tinkimään”.

Miehet taas kertovat, että ”minulla on tämä koke-mus, tämä koulutus sekä osaaminen ja pyyntö perus-tuu tähän”.

”Joskus on tehnyt mieli potkaista naispuolista haki-jaa pöydän alla, että älä nyt heti ala tinkiä”, Kemiläi-nen sanoo.

Rahasta puhuminen tuntuu epämiellyttävältä: kaikkihan me sanomme itsellemme ja muille, että työn sisältö on tärkeintä. Kun on miettinyt perusteen-sa tarkkaan ja vakuuttanut itselleen, että ansaitsee tä-män, on helpompi avata suunsa.

PALKK AUKSEN LIIKKUMAvAr A vaihtelee työtehtä-vän mukaan. Usein työehtosopimukset ja palkkaus-järjestelmät määrittävät aika tarkkaan, mitä työstä voi saada.

Monissa töissä palkkaan vaikuttaa kuitenkin työn-tekijän henkilökohtainen suoriutuminen, kokemus ja asiantuntemus — sekä oma rohkeus pyytää.

Olennaisen tärkeätä on tuntea oman alan palkkata-so ja palkkauksen perusteet. Valtion ja kuntien palkat ovat julkisia. Oman liiton nettisivuilta saa tietoa alan keskipalkoista. Jos mahdollista, kannattaa jutella pal-koista tuttujen kollegoiden kanssa.

Miehet ovat nuoresta pitäen rohkeampia pyytä-mään palkkaa. Konsulttiyritys T-Media teetti vuonna 2007 laajan kyselytutkimuksen, jossa selvisi, että mie-het pyytävät jo ensimmäiseen työpaikkaan hakies-saan keskimäärin 400 euroa enemmän kuin naiset.

Esimies- ja johtotehtävissä liikkumavara on suurin. Raija Kemiläisen mukaan naisten palkkapyynnöt joh-tajanpesteihin voivat olla jopa tuhansia euroja mata-lammat kuin miesten.

omatrahat TEKSTI terHi HautamäKi KUVITUS Jonna KosKi

14 | ToIMI | 1-2014

Jos on epävarma palkkapyyntönsä sopivuudesta, Kemiläinen neuvoo kysymään haastattelijan näke-mystä sen sijaan, että alkaisi tinkiä varmuuden vuoksi.

“Haastattelijalta voi hyvin kysyä, miten pyyntö suh-teutuu yrityksen palkkapolitiikkaan. Tällöin haastat-telija voi sanoa, että tämä on tosi yläkanttiin tai että tämä on ihan linjassa.”

NAISET TIENA AvAT MIEHIÄ vähemmän: Tilastokes-kuksen mukaan kuukausipalkoissa on eroa keskimää-rin 590 euroa.

Tärkein syy on se, että naiset työskentelevät useam-min matalasti palkatuilla aloilla. Kuitenkin myös sa-massa ammatissa miehet ja naiset saavat eri palkkaa.

Pankkitoimihenkilöillä naisten palkka on 2 694 euroa ja miesten 3 187 euroa. Sähköasentajina työs-kentelevien naisten keskipalkka on 2 371 euroa ja miesten 3 058 euroa.

Palkkaeroihin vaikuttaa joskus se, että samassa ammattikunnassa eri tehtävien vaativuutta arvioi-daan perinteisillä arvoasetelmilla. Esimerkiksi kaupan alan työehtosopimuksessa raken-nustarvikkeiden myynti on erikseen nimetty vaativak-si myyntityöksi, mutta vaikkapa kosmetiikkamyyntiä ei.

Miesten keskipalkkaa nostavat myös ylityöt, joita he paiskivat enemmän kuin naiset. Kaikkia eroja ei näilläkään voi selittää.

Jos oma palkka tuntuu jääneen jälkeen, Kemiläisen mukaan ei kannata kerätä kaunaa vaan puhua palkasta avoimesti ja asiallisesti.

”Voi kysyä esimieheltä, missä olen parhaimmillani ja missä olen onnistunut erityisen hyvin. Voi todeta, että palkkaani ei ole korjattu pitkään aikaan ja nyt oli-si aika.”

Kemiläisen mukaan esimiesten ja johtajien pitäisi tunnistaa kehityskykyiset tekijät, tukea heitä hake-maan vaativampiin tehtäviin ja puhua reilusti rahasta.

KEHNO TALOUSTIL ANNE ja irtisanomisuutiset pitä-vät palkansaajat nöyrinä. Kemiläinen kertoo jossain vaiheessa huomanneensa, että nuoret naiset pyysivät palkkaa aiempaa napakammin. Nyt he eivät uskalla.

”Kun nuorten naisten työttömyys on niin korkeaa, he pyytävät mahdollisimman vähän päästäkseen edes haastatteluun. Työssä olevat taas eivät uskalla kysyä palkankorotusta, vaan ajattelevat, että hyvä kun saa edes pysyä töissä.”

On totta, että liian korkealla pyynnöllä saattaa pu-dottaa itsensä pelistä työnhaussa. Ura- ja rekrytoin-tipalveluyritys Uranus Oy:n toimitusjohtaja Hannu solanne on opastanut satoja työnhakijoita. Hän neu-voo, että palkkatoive kannattaisi jättää kokonaan pois hakemuksesta, jos mahdollista.

”Hakemuksessa voi mainita kohteliaasti, että kes-kustelee mielellään työtehtävistä ja palkkauksesta ta-paamisessa”, Solanne sanoo.

Jos hakemuksia tulee paljon, rekrytoija pyrkii hel-

omatrahat

liiaN alhaiNeN PalKK aToive

aNTaa ePäPäTeväN vaiKuTelmaN.

Näin pyydät palkkaa

1. valmistaudu. Palkkapyynnön muotoiluun kannattaa käyttää aikaa. Ota selvää alan palkkatasosta ja mieti työsi arvoa.

2. aloita yläpäästä. Kun arvioit, mitä työstä saatetaan maksaa, pyydä reilusti korkeaa palkkaa. Vaikka siitä joutuisi tinkimään, yleensä lopputu-los on korkeampi, kuin jos ehdotat suoraan pienempää palkkaa.

3. ole realisti. Älä silti liioittele. Liian pieni palkkapyyntö antaa tietä-mättömän kuvan, mutta niin antaa liian suurikin.

4. älä esitä hintahaitaria. Jos sanot, että olisit töihin valmis 2 600–3 000 eurolla, palkkasi jää aika varmasti haitarin pohjalle.

5. älä peräänny heti. Mieti hyvät perustelut pyynnöllesi. Näin et jää sanattomaksi tai ryhdy tinkimään liian helposti.

5. älä kasaa kaunaa. Jos pysyt hiljaa epäreilusta palkastasi, saatat lopulta töksäyttää sen tunnekuohussa ja hyökkäävään sävyyn. Ota asiat asioina esiin heti, kun siltä tuntuu.

pottamaan urakkaansa ja karsimaan hakemuksia yk-sinkertaisilla perusteilla. Liian korkea palkkatoive on helppo peruste hylätä hakemus edes lukematta sitä.

Mutta niin on liian alhainenkin toive, sillä se antaa epäpätevän vaikutelman.

SOL ANNE NEUvOO ESITTÄMÄ ÄN haastattelussa palkkatoiveen, joka ei ole pyöreä tasaluku.

2 500 euroa tai 3 000 euroa kuulostaa sen verran epämääräiseltä, että siitä voi koettaa luistaa alaspäin. 2 560:sta tai 3 150 eurosta työnantajan on psykologises-ti hankalampi ryhtyä tinkimään. Tarkka summa antaa vaikutelman, että työnhakija tuntee työnsä arvon.

Jos palkkaan kuuluu bonuksia tai se tulee osittain provisiona, kannattaa kysyä tar-kentavia kysymyksiä:

”Jos joku hoitaa tätä tehtävää huippuhyvin, millaisiin ansioihin hän yltää? Miten paljon ihmiset teillä keskimäärin ansaitsevat täs-sä tehtävässä”, Solanne mainitsee.

Joskus on aihetta epäillä, että palkkauksessa on syrjitty suku-

puolen tai muun seikan perusteella.Parasta on kysyä ensin esimieheltä tai työnantajalta,

mihin palkkaus perustuu. Jos keskustelu ei tuo tulos-ta, apua saa työpaikan luottamusmieheltä, työsuojelu-valtuutetulta tai omalta ammattiliitolta. Palkkasyrjin-täepäilyissä voi myös kääntyä tasa-arvovaltuutetun tai työsuojeluviranomaisen puoleen.

Reilusti toimivalla työpaikalla ei tarvitse kyräillä tai epäillä. Palkkauksen ja korotusten perusteet on mie-titty selkeästi, ja perusteista tiedotetaan henkilöstölle.Hyvällä työpaikalla myös pidetään huolta, että esimie-het arvioivat alaisiaan yhdenmukaisilla kriteereillä.

ToIMI | 1-2014 | 15

16 | ToIMI | 1-2014

Kuinka on mahdollista, että merikarhu on niin kiinnostunut tasa-arvosta? No tietysti

viran puolesta ja kahden tyttären isänä, mutta muutenkin: yhdenvertainen yhteiskunta on

hyvä paikka elää ja tehdä töitä.

Tasa-arvomiesTEKSTI susanna cygnel KUVAT JuHa myllymäKi

ToIMI | 1-2014 | 17

sTTK:n tuoreen puheenjohtajan antti palolan, 54, missio on kris-tallin kirkas.

”Haluan tehdä töitä keskitu-loisen palkansaajan puolesta. Siis sellaisen, joka hoitaa työn-sä ja muut asiansa tunnollisesti,

maksaa veronsa ja laskunsa, kouluttaa lapsensa sekä huolehtii läheisistään ja ympäristöstään. Nämä ihmi-set ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan selkä-ranka. Heidän mukana Suomi pysyy pystyssä tai kaa-tuu.”

Hän profiloitui saman tien myös tasa-arvon puoles-tapuhujaksi, sillä palkansaajajärjestö STTK:ssa työ-elämän tasa-arvoasiat ovat pääteesejä.

”Me suomalaiset haluamme elää tasa-arvoisessa maailmassa. Olemme suvaitsevaista kansaa”, Palola kehuu. Hänen mielestään yhdenvertaisuus on yksilön oikeus, mutta myös koko yhteiskunnan etu.

”Jos esimerkiksi äidit kantavat yksin vastuun lasten hoitamisesta kotona, kustannukset perhevapaista ka-sautuvat naisvaltaisille aloille. Se ei ole oikeudenmu-kaisuutta.”

YKSILöN K ANNALTA tasa-arvo-ongelmista työelä-mässä eniten puristavat miesten ja naisten palkkaerot tai palkkaerot ylipäänsä. Varmimmin palkkaerot saa-daan Palolan mielestä kurottua umpeen erilaisin erin: tasa-arvoerä ja naispalkkaerä.

”Eroa ei voi lyhyellä aikavälillä korjata muuten kuin rahalla”, hän toteaa.

Itse asiassa perhevapaat ja palkkaus kietoutuvat Pa-

lolan puheissa lopulta samaksi vyyhdiksi, josta urake-hitystäkään ei jää ulkopuolelle.

”Koska perhevapaat jakautuvat nykyään epätasai-sesti, naisella palkkakehitys ja urakehitys jäävät hei-kommaksi kuin miehellä. Se vaikuttaa myös eläke-kertymään aikanaan. Naisia on johtavassa asemassa miehiä harvemmin siksi, että nainen on ollut lasten kanssa kotona miehen luodessa uraa”, Palola sanoo.

Onneksi asenteet muuttuvat hiljalleen. ”Kun omat lapseni olivat pieniä, isän kotiin jääminen pienten las-ten kanssa oli äärimmäisen vieras ajatus. Mutta nyt ai-kuisten tyttärieni kaveripiirissä on täysin normaalia, että isät ovat kotona lasten kanssa.”

STTK:n ajamassa 6+6+6-mallissa on Palolan mieles-tä tulevaisuus. Siinä vanhempainvapaa pidennettäisiin 18 kuukaudeksi ja jaettaisi 3:een 6 kuukauden jaksoon: yksi äidille, yksi isälle ja yksi jaettavaksi.

”Luulisi, että lasten kannalta olisi hyvä, että isäkin olisi heidän kanssaan pienenä”, Palola tuumaa.

Hän on myös naiskiintiöiden kannattaja – nykyään. Aiemmin hän on jopa vastustanut kiintiöitä, koska us-koi asian tulevan kuntoon muutenkin.

”Samalla tavalla kuin palkkauksessa ratkaistaan palkkaero rahalla, niin myös sukupuolten välinen ta-sapuolisuus eri tehtävissä ratkaistaan kiintiöllä. Jos ei muuten, niin sitten näin.”

PALKK AUSErOJA SYNT Y Y SIITÄKIN, että sopimuk-settomilla aloilla työskentelevät ihmiset jäävät yleisen palkkakehityksen jalkoihin.

”Palkankorotukset pitää heijastaa myös sopimuk-settomille aloille ja toteuttaa ne ihan kuten muillakin

18 | ToIMI | 1-2014

aloilla. Se on ainoa tapa pitää huolta, että myös sopi-muksettomilla aloilla palkkakehitys pysyy muiden alojen tahdissa. Ei siihen muuta keinoa ole.”

Erityisen näreissään Palola on kuluttajien maksetta-vaksi jäävistä välillisistä veroista, kuten arvonlisävero ja valmistevero, jotka nakertavat pieni- ja keskituloi-sen kukkaroon reikiä. Tuloverossa progressio tasaa tilannetta, mutta kulutusverotuksessa pienipalkkai-nen maksaa suhteessa enemmän kuin isopalkkainen kaverinsa.

”Ihminen, joka ansaitsee 2 500 euroa kuussa, mak-saa yhtä paljon ruuasta, sähköstä, polttoaiheesta tai vaikka makeisista kuin 10 000 euroa kuussa ansait-seva henkilö. Välilliset verot ovat myrkkyä pieni- ja keskituloiselle.”

Palola on huolissaan kevään kehysriihen talouden tasapainottamistoimista mahdollisine leikkauksineen ja veronkiristyksineen.

”Alvin korotus, jota aina väläytellään ja sanotaan, että siitä saadaan lähes miljardi valtion kassaan, tar-koittaa, että hinnat nousevat taas. Pieni- ja keskitu-loisten ostovoimaa se huonontaisi.”

KULUvAN vUOdEN AIK ANA käytävät eläkeneuvot-telut ovat yksi foorumi, jossa ratkotaan tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden asioita työelämässä. Niissä mietitään, miten eläkejärjestelmä tulevaisuudessa rahoitetaan ja etuisuudet säilytetään. Kolmas tärkeä painopiste on työurien pituudessa. Siinä yhteydessä puhutaan eläkeiästä, mutta tämä kuuma peruna on sittenkin vain palapelin yksi osanen.

Katse suunnataan hyvin pitkälle tulevaisuuteen, sil-lä uudistukset tulevat vasta vuonna 2017 ja silloinkin todennäköisesti siirtymäkausin. ”Eläkeneuvotteluista puhutaan nyt paljon, joten ihmiset kokevat, että uu-distukset astuvat voimaan huomenna. Mutta aikaa menee vielä monta vuotta.”

Palola heittää jäitä hattuun odotuksissa, sillä eivät eläkepäätökset yksiin tee autuaaksi. ”Mitä tahansa eläkeneuvotteluissa päätetäänkin, siellä ei ratkaista Suomen talouden ongelmia. Monet tuntuvat laskevan paljon sen varaan”, Palola huomauttaa.

”Kaikkein tärkeitä on keksiä, miten Suomeen saa-daan lisää talouden kasvua ja sen myötä uusia työpaik-koja. Jos nimittäin ei ole työpaikkoja, ei ole työuria, joita pidentää. Minkäänmoinen uudistus ei sysää ta-louttamme nousuun, jos työllisyysaste ei kohene.”

Eläkeuudistuksen tasa-arvotavoitteissa Palola pa-lauttaa ajatukset kokonaisuuteen. ”Olennaista on, mi-ten kaiken kaikkiaan pystymme parantamaan naisten asemaa työelämässä ja esimerkiksi jakamaan perheva-paita tasaisesti, jolloin urakehitys on parempi ja palk-kaus parempi ja myös eläke olisi parempi.”

”TYöPaiKKoja TarviTaaN lisää.

sillä ilmaN NiiTä, ei ole TYöuria, joiTa PideNTää.”

antti Palola, 54STTK:n puheenjohtaja

3 syytä… Kannattaa tasa-arvoa

1. Tasa-arvoinen yhteiskunta on turvallinen paikka elää.

2. Tasa-arvo on nykyaikaa.

3. Kuka voi olla kannattamatta tasa-arvoa? Jos voi, hän kannattaa ihmisten eriarvoisuutta.

PALOL A , JOK A NY T A JA A vahvasti tasa-arvon asioi-ta, on kypsytellyt kantaansa kaikessa rauhassa vuosien saatossa.

Kokkolasta kotoisin oleva urheilullinen Palola kou-luttautui merikapteeniksi – ammattiin, josta on edel-leen hyvin ylpeä – ja työskenteli pitkään miehisessä ympäristössä, jossa stereotypiat pitävät pintansa.

Erilainen maailma näytti kasvonsa, kun Palola työs-kenteli kahdeksan vuotta naisvaltaisen Pardian pu-heenjohtajana. Siinä tehtävässä hän ajoi työelämän ta-sa-arvoasioita, kuten yhdenvertaista palkkausta. Sitä ennen hän oli vaikuttanut Suomen Laivanpäällystölii-tossa eli oman alansa etujärjestössä. Merimiesvuosilta hän oppi monikulttuurisuutta ja erilaisuutta.

”Olin työskennellyt monikulttuurisissa miehistöis-sä, merikapteenina muun muassa Panaman, Bahaman ja Liberian lippujen alla. Laivalla ei välttämättä ollut muita länsimaalaisia kuin minä.”

”Niinä vuosina opin ymmärtämään, että asioita voi tehdä hyvin monella tavalla. Aina se totuttu tapa ei ole oikea. Näin myös läheltä, kuinka jotkin monikansal-liset miehistönvälitysfirmat kohtelivat työntekijöitä ala-arvoisesti, riistivät heiltä palkkaa ja muita etuja. Se oli raadollista ja todella likaista toimintaa.”

Kaksi tytärtä, nyt jo aikuisia, ovat pistäneet isän miettimään asioita naisen kannalta.

”He ovat itsepäisiä, itsenäisiä ja kouluja käyneitä naisia”, Palola kertoo ylpeänä. ”Olen kehottanut tyt-täriäni aina pitämään huolta siitä, että saavat tasa-ar-voista kohtelua työelämässä. Olen toivonut, että heillä on rohkeutta vaatia riittävän hyvää palkkaa.”

Ihan helposti kaikki eivät kuitenkaan ole nielleet merikarhun tasa-arvopyrkimyksiä.

”Kritiikkiä on tullut siitä, että olen niin kovasti naisten puolella. Että miten vanha merikarhu on nyt näin lämmennyt naisten asialle”, hän naurahtaa.

ToIMI | 1-2014 | 19

82 %on Jos Kus poHtin ut yH Den v erta i su ut ta

t yöel ä m ä ssä .

20 | ToIMI | 1-2014

erilaisia, mutta yhdenvertaisia

Yhdenvertaisuus työelämässä ei tarkoita sitä, että kaikkia pitäisi kohdella samalla lailla. Kaikilla pitäisi kuitenkin olla yhdenvertaiset mahdollisuudet työskennellä ja edetä urallaan.

59 %KoKee sa a n een sa

epäta sa-a rvoi s ta KoHtelua .

TEKSTI K atariina Kr aBBe KUVITUS JuHa myllymäKi

ToIMI | 1-2014 | 21

K aikki ihmiset ovat omalla taval-laan erilaisia. Me kaikki ikään-nymme. Elämäntilanteemme ja terveydentilamme vaihtelevat. Meillä voi olla erilaisia vam-moja tai traumoja. Meillä voi olla keskenämme eri äidinkieli, uskonto, arvot ja vakaumukset.

Olemme erilaisia myös suku-puoleltamme, seksuaalisuudel-

tamme, ulkonäöltämme, koulutukseltamme, perhetaustaltam-me ja varallisuudeltamme. Kaikki olemme kotoisin jostakin. Meillä on erilaisia harrastuksia, tunnemme erilaisia ihmisiä ja olemme luonteeltamme erilaisia. Kaikilla meillä on oikeus yh-denvertaiseen kohteluun työelämässä. Yhdenvertaisuudesta on säädetty monessa laissa: muun muassa tasa-arvolaissa, yhden-vertaisuuslaissa, työsopimuslaissa, rikoslaissa ja perustuslaissa.

NYKYÄ ÄN MONIMUOTOISUUTEEN kiinnitetään entistä enemmän huomiota.

”Siitä puhutaan, koska etninen kirjo on lisääntynyt ja seksu-aalivähemmistöt ovat näkyvämmin esillä. Myös ikärakenteen muutos pakottaa työnantajat pohtimaan monimuotoisuutta, sanoo Työterveyslaitoksen tutkija minna toivanen.

Monimuotoisuus tulisi huomioida jo rekrytointivaiheessa. Työnantaja voi tehdä tietoisen päätöksen suosia työhönotossa syrjintävaarassa olevia ryhmiä, vaikkapa vammaisia, osatyö-kykyisiä tai pitkäaikaistyöttömiä. Yhtä pätevistä hakijoista voidaan valita kyseisellä työpaikalla vähemmän edustettuna olevan sukupuolen tai ikäryhmän edustaja.

”Työyhteisön monimuotoistuessa näkökulmat laajenevat: vanha viisaus täydentää nuorta intoa, naisnäkökulma miesnä-kökulmaa, erilainen kulttuuritausta tuo omaa perspektiiviä. Tällaisesta on hyötyä vaikkapa tuotekehityksessä tai palvelui-den suunnittelussa – huomataan, että asiakkaatkin ovat erilai-sia.”

Toisaalta erilaisuudessa piilee aina myös konfliktin mahdol-lisuus.

”Erilaisia näkemyksiä ja kokemuksia on vaikeampi sovittaa yhteen. Se vaatii avoimuutta ja toisten kuuntelemista. Toisilta on aina mahdollisuus oppia, mutta menee aikansa, ennen kuin yhteinen sävel löytyy.”

Vuoden 2011 Monimuotoisuusbarometrin mukaan yli 80 prosenttia henkilöstöalan ammattilaisista pitää monimuo-toisuuden huomioimista tärkeänä työvoiman saatavuuden ja pysymisen takaamiseksi. Käytännössä monimuotoisuuden huomioimista ja syrjintää esiintyy rinnakkain.

”Monet maahanmuuttajataustaiset työllistyvät aloille, joil-la on työvoimapulaa. Mutta toisaalta sitä kautta on saatu ko-kemuksia, että he ovat useimmiten todella työteliäitä ja pa-

TOIMI-LEHdEN TASA-ArvOKYSELY

Toimi-lehden helmikuiseen kyselyyn vastasi 312 ERTOn jäsentä, joista 83 % oli naisia ja 17 % miehiä. Vastanneista 30 % asuu pääkaupunkiseudulla. Vastaajista 43 % oli alle 44-vuotiaita. Kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin 80 euron arvoinen Presentcard-lahjakortti, ja tällä kertaa voitto meni Nurmekseen. Voittajalle on ilmoitettu henkilökohtaisesti.

Millaisia tasa-arvoasioita olet miettinyt?

• Että omall a työpaik all a Eri osastoill a noudatEta an samoja K äYTäNTöJä LoMIEN, LIUKUMIEN, PALKITSEMISEN JNE. SUHTEEN

• Että totEutuuko sE? todEll a vaikEa sanoa, sill ä Esim. palkoista EI PUHUTA.

• työa jan joustot, asiallinEn kohtElu EsimiEhEltä ja muilta TYöYHTEISööN KUULUVILTA, MAHDoLLISUUS ITSE VAIKUTTA A oMA AN TYöHöNSä .

• vakituisEssa työsuhtEEssa voi k äyttäytyä mitEn halua a, mutta Mä äR ä AIK AISENA PITä ä ANTA A 100 % TYöPANoS JoK A IKINEN PäIVä, EI USK ALL A SAIR ASTA A, EI USK ALL A SANoA oMIA MIELIPITEITä JA PITä ä TULL A K AIKKIEN K ANSSA ToIMEEN, EI SA A oLL A HUoNoA PäIVä ä KoSK A AN, JoS HALUA A, ETTä SA A TYöTä JATKoSSAKIN.

• irtisanotullE naisEllE tarjota an 20 tunnin työviikkoa, mutta monEllEko miEhEllE?

• Eri-ik äistEn ihmistEn osallisuutta ja osa amista, hil jaisEn tiEdon JAK AMISTA .

• toisia ammattEja arvostEta an EnEmmän kuin toisia, johtuEn SIITä, ETTä EI YMMäRRETä, KUINK A PAL JoN JoNKUN ToISEN TYö VA ATII oSA AMISTA .

• jos ik ä än kuin toimit toisEn hEnkilön k anssa kollEgoina, TEETTE oSITTAIN AINAKIN SAMoJA TEHTäVIä, MUTTA ToISELL A oN NS. KoRKEAMPIARVoINEN TYöNIMIKE (JA PALKK A) JA JoS SINULL A EI oLE VALTA A, SILLoIN ET oLE TASA-ARVoINEN HäNEN K ANSSA AN.

• yhdEnvErtaisuutta ja tasa-arvoa, Eril aisuudEn hy väksymistä, SYRJINTä ä, VAMMAISTEN YHDENVERTAISTA KoHTELUA JA SYRJINTä ä, SUKUPUoLTEN YHDENVERTAISUUTTA, IK äSYRJINTä ä .

• työn arvostusta pärstäkErtoimEn pErustEEll a .

• vuokr atyöntEkijän oikEuksia ja tasa-arvoa asiak asyrityksEssä TYöSKENNELLESSä .

64 %ei ole m ieles tä ä n i Kin ä

s y ylli s t yny t epäta sa-a rvoi s een

KoHtelu u n .

”vaNha viisaus TäYdeNTää NuorTa iNToa, NaisNäKöKulma miesNäKöKulmaa.

erilaiNeN KulTTuuriTausTa Tuo omaa PersPeKTiiviä.”

22 | ToIMI | 1-2014

ToIMI | 1-2014 | 23

68 %m ieles tä ta sa-a rvoa

on yHtä l ä in en pa lKK aus

24 | ToIMI | 1-2014

neutuneita, jolloin ennakkoluulot ovat hälvenneet. Meidän tutkimuksemme mukaan maahanmuuttajat suhtautuvat suo-malaiseen työelämään erittäin myönteisesti, vaikka olisivat alhaisemmassa asemassa kuin kantaväestö.”

L AINSÄ ÄdÄNNöSSÄ YHdENvErTAISUUTTA lähestytään syrjinnän näkökulmasta. Tasa-arvolaki koskee sukupuolten välistä tasa-arvoa, ja yhdenvertaisuuslaissa mainitaan kiellet-tyinä syrjintäperusteina ikä, etninen tai kansallinen alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydenti-la, vammaisuus, sukupuolinen suuntautuminen tai muu henki-löön liittyvä syy. Laissa kielletään sekä välitön että välillinen syrjintä, häirintä sekä ohje tai käsky syrjiä jotakuta.

”Eri laeissa on mainittu hieman erilaisia listoja kielletyistä syrjintäperusteista. Ammattijärjestöjen tehtävänä on huolehtia

siitä, että ketään ei syrjitä työpaikoilla millään perusteella”, sa-noo lakimies anja lahermaa.

Hän vastaa STTK:ssa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen asioista.

”Yhdenvertaisuus ei toteudu työelämässä kovin hyvin, vaik-ka vain vähän syrjintätapauksia viedään tuomioistuimeen. Luottamusmiehet hoitavat osan tapauksista jo työpaikoilla, mutta ihmiset myös pelkäävät viedä omaa asiaansa eteenpäin. Kaikkein heikoimmassa asemassa ovat ne, jotka eivät edes pää-se työelämään. Jo pelkkä vierasperäinen nimi voi johtaa karsiu-tumiseen ennen haastattelukierrosta.”

Tasa-arvolaki on ollut yhdenvertaisuuslakia pidempään voi-massa, ja ihmiset ovat paljon tietoisempia sukupuoleen liitty-vistä asioista kuin muusta yhdenvertaisuudesta.

”Yhdenvertaisuutta parantaisi, jos ihmisillä olisi asiasta oi-keaa tietoa”, Lahermaa uskoo.

”Lainsäädäntö on tärkeää, mutta se ei pelkästään riitä. Tarvi-taan asenteen muokkausta, joka tapahtuu muun muassa hyvien kokemusten, puskaradion ja oikean tiedon kautta.”

Oikea tieto voi edistää hyvinkin konkreettisesti esimerkiksi vammaisten työllistymistä.

”Työnantajat saattavat pelätä vammaisen palkkaamista mu-kautusvelvoitteiden takia. Moni ei edes tiedä, että mukautuk-siin saa palkkatukea”, vanhempi hallitussihteeri seija Jalkanen Työ- ja elinkeinoministeriöstä huomauttaa.

LISÄ ÄNT YNY T MONIMUOTOISUUS työpaikalla pakottaa pohtimaan yhdenvertaisuutta uusista näkökulmista.

”On pohdittava, missä määrin erilaisuutta huomioidaan ja missä määrin painotetaan samanlaisuutta. Erilaisuuteen kuu-luu erilaisia tarpeita, ja joudutaan pohtimaan missä määrin ja kenen tarpeita huomioidaan niin, ettei se lokeroi, leimaa ja vah-vista stereotypioita”, Minna Toivanen sanoo.

”Järki pitää olla kädessä myös siinä, miten paljon esimerkiksi kulttuurieroihin liittyviä erityistarpeita voidaan huomioida. Miten esimerkiksi toimitaan, jos maahanmuuttajamies kokee naisen tai nuoremman käskyjen noudattamisen vaikeana tai mahdottomana?”

Työpaikoilla kannattaakin suosia etenkin sellaisia ratkaisu-ja, jotka sopivat kaikille.

”Esimerkiksi esteetön työpaikka sopii kenelle tahansa. Es-teettömyys voi mahdollistaa liikuntavammaisen työskentelyn, mutta yhtä hyvin siitä hyötyvät ikääntyvät tai vaikkapa urhei-luvammasta toipuvat”, Seija Jalkanen sanoo.

T Yö- JA ELINKEINOMINISTErIöSSÄ on lähestytty työelä-män yhdenvertaisuutta lainsäädännön lisäksi vapaaehtoisuu-den näkökulmasta: yritykset ovat valmiita satsaamaan moni-muotoisuuteen, jos se tuo niille hyötyä ja tuottavuutta.

”Useiden hankkeidemme tarkoituksena on yhdenvertaisuu-den valtavirtaistaminen”, Jalkanen kertoo.

Kokemukset ovat olleet lupaavia. Osana EU-rahoitusta saa-nutta YES – yhdenvertaisuutta työelämään -hanketta perus-tettiin syksyllä 2012 Yhteiskuntavastuuverkosto FIBS ry:n alle monimuotoisuusverkosto, johon on liittynyt jo 30 organisaa-tiota. Verkoston toiminta perustuu monimuotoisuussitoumuk-seen, jonka kaikki jäsenet allekirjoittavat. Jäsenorganisaatio sitoutuu tarjoamaan yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja kehit-tämään johtamistaan ottaen huomioon yksilölliset tarpeet sekä oikeudenmukaisuuden ja osallisuuden periaatteet.

”Yritykset ovat vapaaehtoisesti lähteneet kehittämään toi-mintaansa omista lähtökohdistaan. Esimerkiksi DNA:n mut-

Millainen yhdenvertaisuus on sinulle tärkeää? (voit valita monta)

SUKUPUoLTEN VäLINEN TASA-ARVo. 85 %

ERI-IK äISTEN TASA-ARVo. 82 %

TASA-ARVo ETNISEEN TAUSTA AN JA USKoNTooN K ATSoMATTA. 60 %

VAMMAISILLE YHTäL äINEN oIKEUS TEHDä TYöTä . 56 %

ERI AMMATTIKUNTIEN VäLINEN TASA-ARVo. 62 %

SAMAT MAHDoLLISUUDET K AIKILLE SUoMAL AISILLE ASUINKUNNASTA RIIPPUMATTA 58 %

JoKIN MUU. 5 %

Millaista epätasa-arvoista kohtelua olet kokenut?

• toisEt työntEkijät pä ästEtä än hElpommall a, vaikk a Eivät hoida TöITäNSä .

• Ei välttämättä olE kysytty Esim. osallistumisEsta tms. vaikk a EHK ä oLISI oLLUT KIINNoSTUSTAKIN.

• kokEmuksiani Ei kuunnEll a, va an kokEmus rinnastEta an ns. VANHoIHIN K ALKKEUTUNEISIIN ARVoIHIN ESIM. MUUToSTIL ANTEISSA .

• EsimiEhEll ä on työyhtEisössä suosikit ja inhokit.

• nuorEmpia ja vanhEmpia työntEkijöitä kohdEll a an Eritavall a .

• sama palkk a Eri va ativuustaso.

• ainoasta an pomo sa a koulutusta .

• naisEn miElipidEttä Ei notEEr ata samoin kuin miEhEn.

• joskus jotkut jä ävät työporuk an ulkopuolEllE, EsimErkiksi EI oTETA MUK A AN KESKUSTELUIHIN VAIKK A ASIA KoSKISI NIITä PRoJEKTEJA, JoISSA HE oVAT MUK ANA.

• työjärjEstElyill ä yritEttiin hElpotta a ihmistEn kiirEttä .

• liikuntar a joittEisia tai allErgisia Ei huomioitu Eri HENKILöKUNTATIL AISUUKSISSA.

• minua on tytötElty.

ToIMI | 1-2014 | 25

Mitä yhdenvertaisuus työelämässä mielestäsi tarkoittaa?

• palkk a a maksEta an tasapuolisEsti työtEhtävän VA ATIVUUDEN JA oSA AMISEN MUK A AN. 68 %

• työa jat ovat k aikillE samat. 2 %

• työt ja lomat jak autuvat tasaisEsti sinkkujEn ja PERHEELLISTEN KESKEN. 5 %

• samat EtEnEmismahdollisuudEt k aikillE. 5 %

• rEiluutta työvuorojEn suunnittElussa . 5 %

• työa jat joustavat ihmisEn muk a an. 4 %

• EsimiEsasEmassa on myös naisia . 0 %

• myös miEhEt voivat jä ädä kotiin hoitama an l apsia . 1 %

• töissä sa a pukEutua vapa asti. 0 %

• k aikkiall a suomEssa riittä ä töitä . 8 %

• työpaikoill a pärjä ä suomEll a, ruotsill a ja Engl annill a . 0 %

• jotain muuta . 5 %

Koetko kuuluvasi joukkoon omassa työympäristössäsi?

• kyll ä, olEmmE hitsautunEEt isoksi tiimiksi . mEitä on 24 – 52-VUoTIAITA MIEHIä JA NAISIA . SILTI HY Vä HENKI JA MEININKI.

• En, kosk a olEn var amiEspalvElun k autta, vaikk a jo yli vuodEn SAMASSA PAIK ASSA . MINULLE EI KUULU SAMAT EDUT MM. LoUNASHINNAT oN K ALLIIMMAT ETC.

• kyll ä, työpaik all ammE on todEll a hy vä yhtEishEnki ja ilmapiiri . oLEMME K AIKKI SAMANHENKISIä JA TäTEN TULEMME HIENoSTI ToIMEEN.

• kyll ä koEn kuuluvani joukkoon. mEill ä on piEni työyhtEisö, EHK ä SE JoHTUU SIITä .

• koEn. nuorEsta iästäni huolimatta minun tiEtotaitoa Ei KYSEENAL AISTETA.

• En koE varsinaisEsti tullEEni syrjityksi vaikk akin til antEita oN PAL JoN, JoISSA EI ESIM. KYSYTä oSALLISTUMISESTA JoHoNKIN TAPAHTUMA AN. PAHINTA oN HUoMATA, ETTä TIEDoNKULKU ARJEN ASIoISTA TöKKII .

• työpaik assani olEn ainut työntEkijä ja työnanta ja kohtElEE MINUA KUNNIoITTAVASTI JA ARVoSTA A TEKEMä äNI TYöTä .

• En koE. työpaik all a on työntEkijöitä, jotk a ovat ollEEt siEll ä PARIKYMMENTä VUoTTA, JA HE EIVäT oTA JoUKKooNSA ILMEISESTI HELPoLL A, KoSK A KoLMEN VUoDEN JäLKEEN TUNNEN USEIN oLEVANI ULKoPUoLINEN. SYYNä VoI oLL A MYöS SE, ETTä HUoMATTAVASTI MUITA NUoREMPI JA MINULL A oN ERIL AINEN SUHTAUTUMINEN TYöHöN.

• kyll ä . minull a on oma ErityistEhtävä työyhtEisössä . minulta PYYDETä äN APUA ARJEN TIL ANTEISIIN. PoISSAoLoNI HUoMATA AN. MIELIPITEITäNI KUUNNELL A AN JA KRITISoIDA ANKIN.

• koEn olEvani ”liian vanha”, l ähEs k aikki muut ovat 25 – 30-VUoTIAITA .

• miEhEt ovat oma tiivis porukk a ja naisEt ovat ulkopuolisia . JoS EI ITSE oTA TIL A A JA TULE NäKY VäKSI, EI MIEHET oMA-ALoITTEISESTI oTA MUK A AN TAI EDES HUoMIoI. NAISIA PIDETä äN INFoRMA ATIoPIMENNoSSA .

katon työ tarkoittaa joustavaa etätyömahdollisuutta, mikä edellyttää luottamusta henkilöstöön. ISS ja L&T ovat satsan-neet jo vuosia muun muassa kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja ManpowerGroup on erikoistunut Suomessa palkkatuetun henkilöstövuokrauksen kautta osatyökykyisten, vammaisten, pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja yli 50-vuotiaiden työllistä-miseen”, monimuotoisuusjohtamisen asiantuntija aulikki sip-pola FIBS ry:stä kertoo.

”Asianajotoimisto Borenius taas huomasi, että ilman toimin-tatapojen muutosta ruuhkavuosia elävät nuoret naisjuristit voi-vat pahimmassa tapauksessa kadota alalta, ja keskittyi paranta-maan perheen ja työn yhteensovittamista.”

SUKUPUOLTEN vÄLISEN TA SA-ArvON edistämisessä on Suomessa pitkät perinteet. Suomi erottuukin monissa asioissa edukseen moniin muihin maihin verrattuna: naiset osallistu-vat työelämään lähes yhtä paljon kuin miehet ja tekevät pää-sääntöisesti kokoaikatyötä. Naisia on näkyvissä tehtävissä yh-teiskunnan huipulla ja he ovat hyvin koulutettuja.

”Myös maahanmuuttajanaiset omaksuvat ilahduttavan no-peasti suomalaisen toimintatavan, hankkivat koulutuksen ja hakeutuvat työelämään”, tasa-arvovaltuutettu pirkko mäkinen sanoo.

Tasa-arvon saavuttamiseksi työelämässä on kuitenkin vielä paljon tekemistä: yritysten johtotehtävissä naisia on edelleen vähän, naiset etenevät urallaan hitaammin kuin miehet ja jää-vät palkkauksessa jälkeen. Monet työelämän rakenteet pitävät yllä epätasa-arvoa.

”Suurin problematiikka liittyy perhevapaisiin. Työhönotto-tilanteissa nuoria naisia pidetään potentiaalisina synnyttäjinä ja siten riskinä, vaikkei asiaa kysyttäisikään - sehän olisi lai-tonta! Nuoret naiset myös työskentelevät useammin määräai-kaisina kuin muut, ja usein käy niin, että kun he sitten tulevat raskaiksi, määräaikaisuutta ei jatketakaan.”

Tasa-arvovaltuutetulle tulleista työelämään liittyvistä yh-teydenotoista suuri osa koskee juuri raskauteen tai perhevapai-siin liittyviä syrjintäepäilyjä.

”Raskaussyrjintään liittyy paljon tietämättömyyttä ja vä-linpitämättömyyttä. Usein riittää, että soitamme esimiehelle ja kerromme, että on tasa-arvolain vastaista olla jatkamatta raskaana olevan määräaikaisuutta, jos sijaistarve jatkuu. Räi-keimmät syrjintätapaukset menevät työsyrjintärikoksina oi-keuteen.”

Raskaana oleva työntekijä on suojattu irtisanomiselta, mutta perhevapaalta palannutta suoja ei enää koske.

”Työelämän muutokset ovat hyvin nopeita, eikä perheva-paalta palaavan tehtäviä ole välttämättä edes jäljellä. Perheva-paalla olevat ovat kuitenkin yrityksen henkilöstöä, ja heidät pitää huomioida, kun työvoimaresursseja järjestetään. Työ- ja elinkeinoministeriön vetämässä työryhmässä onkin pohdittu perhevapaalta työhön palaavan oikeuksia”, Mäkinen kertoo.

T YöEL ÄMÄ ON EdELLEEN hyvin jakautunut naisten ja mies-ten aloihin, mikä pitää yllä perhevapaiden kustannusten kasau-tumista naisvaltaisille aloille. Ratkaisuksi on ehdotettu perhe-vapaiden jakamista tasaisemmin isän ja äidin kesken.

”Silloin kaikilla työpaikoilla pitäisi miettiä, että aika ajoin tarvitaan perhevapaiden sijaisia, jolloin kustannukset kannet-taisiin tasapuolisesti eikä naisen palkkaaminen olisi sen suu-rempi riski kuin miehen palkkaaminen. Kaikki miehet ovat yhtä potentiaalisia isiä kuin naiset äitejä”, Pirkko Mäkinen sanoo.

8 %sanoo, että

yHDenvertaisuus työpaiK all a on Huonontunut.

26 | ToIMI | 1-2014

Miten työelämässä voisi edistää yhdenvertaisuutta? (voit valita monta)

PUHUMALL A K AHVIPöYDäSSä YHDENVERTAISUUDESTA JAoNGELMISTA SEN ToTEUTUMISESSA ARJESSA. 24 %

PUHUMALL A oNGELMISTA KEHITYSKESKUSTELUISSA . 40 %

TARVITA AN TEKoJA, EI PUHEITA. YHDENVERTAISUUSoHJELMA oLISI HY Vä ALKU 56 %

LUoTTAMUSMIES AUTTA A TIUK ASSA PAIK ASSA, JoS JoKU oN KoHDANNUT SYRJINTä ä . 24 %

PALKoISTA KESKUSTELL A AN AVoIMESTI. 31 %

ESIMIESTä SA A KRITISoIDA ILMAN SEUR A AMUKSIA, JoS HäN SYYLLISTYY EPäTASA-ARVoISEEN KoHTELUUN. 49 %

K AIKKIEN PITä ä oLL A REILUJA TYöK AVEREITA. 61 %

oMAT ENNAKKoK äSITYKSET oN TYöNNETTäVä SIVUUN 34. %

YHTEISET Sä äNNöT K AIKILLE. 68 %

JoTENKIN MUUTEN. 3 %

Mitä ERTO voisi tehdä yhdenvertaisuuden edistämiseksi työelämässä?

JäRJESTä ä KoULUTUKSIA JA LUENToJA. 40 %

TARJoTA TIEToA NETTISIVUILL A 29 %

AUTTA A PULMATIL ANTEISSA 59 %

VAIKUTTA A TYöEL äMäN L AINSä äDäNTööN 60 %

JoTAIN MUUTA . 5 %

Miehetkin ovat löytäneet tasa-arvonäkökulman, ja pitävät mahdollisuutta hoitaa omia lapsiaan tasa-arvokysymyksenä.

”Hyvin koulutetut miehet käyttävät enemmän perhevapaita, ja etenkin nuoret miehet haluavat tehdä valintoja muutenkin kuin työelämän ehdoilla.”

Pientä muutosta näkyy työelämän jakautumisessa naisten ja miesten aloihin, vaikka esimerkiksi hoiva-aloilla muutokset ovat vähäisiä.

”Naisten määrä on hieman lisääntynyt johto- ja esimiesteh-tävissä, tiettyjä miesvaltaisia aloja supistuu, ja esimerkiksi lää-kärin ja lakimiehen ammatit naisistuvat. Lisäksi esimerkiksi aiemmin naisvaltaiselle siivousalalle on tullut viimeaikoina paljon maahanmuuttajamiehiä”, Minna Toivanen luettelee.

Ei kuitenkaan riitä, että odotetaan tasa-arvon ja yhdenver-taisuuden lisääntyvän automaattisesti maailman muuttuessa. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo voivat toteutua työpaikoilla vain, jos yhdenvertaisuutta kunnioittavaan toimintaan ollaan sitou-tuneita kaikilla tasoilla. Tietoa olisi lisättävä, sillä heikoimmas-sakin asemassa oleva pystyy pitämään puolensa sitä paremmin, mitä paremmin hän tuntee oikeutensa.

YHdENvErTAISUUSL AIN kokonaisuu-distus on menossa kevään aikana eduskun-nan käsittelyyn. Uusi laki astuu voimaan aikaisintaan vuoden 2015 alussa.

”Lakiuudistuksen valmistelu on ollut poikkeuksellisen pitkä ja monivaiheinen”, sanoo STTK:n lakimies Anja Lahermaa. Hän on ollut mukana lain valmistelun eri vaiheissa useissa työryhmissä.

Lakia on valmisteltu laajalla kokoonpa-nolla, jossa on ollut edustajia myös useista eri kansalaisjärjestöistä. Lausuntokierros käytiin vuoden 2013 keväällä, ja lausunnon-antajat olivat joistakin asioista hyvin erimie-lisiä. Esimerkiksi, kuka valvoo työelämän yhdenvertaisuusasioita.

”STTK:n kanta on, että työsuojeluviran-omaisen on vastattava yksinään työelämän yhdenvertaisuuden valvonnasta, sillä

yhdenvertaisuus on osa työelämää, ja työ-suojeluviranomaisella on laajempi käsitys työlainsäädännöstä kuin yhdenvertaisuus-valtuutetulla. Rinnakkainen ja päällekkäinen valvonta tekisi prosesseista ihmisten ja työnantajienkin kannalta monimutkaisem-pia. Tiivistä yhteistyötä viranomaisten kes-ken toki tarvitaan, ja kaikilla on oma roolinsa yhdenvertaisuuden edistämisessä.

Lain valvontaan tarvitaan myös riittävästi resursseja, ja työsuojeluviranomaisella on käytettävissään koko maan kattava verkosto.

Uusi yhdenvertaisuuslaki tulee toden-näköisesti velvoittamaan suuret työpaikat laatimaan yhdenvertaisuussuunnitel-man, mutta siihen ei olla sisällyttämässä laadullisia tavoitteita eikä tarkasteluväliä, joita tasa-arvolakiin ollaan juuri lisäämässä tasa-arvosuunnitelmiin liittyen.

Lahermaa toivoisi, että tasa-arvolain kokemuksista otettaisiin oppia, ja yhden-vertaisuussuunnitelmiin tulisi vastaavat kriteerit.

Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen on samaa mieltä:

”On vaikea käsittää, miksei toimivaksi havaittuja menettelytapoja voida ottaa käyttöön. On järjenvastaista, että osaan työelämän pelisäännöistä kelpaisi huonom-pi tekeminen kuin toisaalla”, hän sanoo.

Yhdenvertaisuuslakiuudistus herättänee laajasti keskustelua myös eduskuntakäsitte-lyn aikana.

”Aihe on todella herkkä. Kaikilla on kyllä hyvä tavoite ja tarkoitus edistää yhden-vertaisuutta, mutta näkemyseroja on varsin paljon siitä, miten siihen päästään”, Lahermaa sanoo.

Yhdenvertaisuuslaki uudistuu

eTeNKiN NuoreT mieheT haluavaT Tehdä valiNToja

muuTeNKiN KuiN TYöelämäN ehdoilla,

KuTeN K äYTTää PerhevaPaiTa.

ToIMI | 1-2014 | 27

Elämme hyvin tasa-arvoisessa maas-sa – ovathan suomalaisnaiset saaneet äänioikeuden ensimmäisten joukos-sa, maallamme on ollut sekä nais-presidentti että naispääministeri ja julkisella puolella on runsaasti nais-johtajia.

”Yksityisellä puolella Suomi ei suinkaan näyttäydy tasa-arvoisena. Julkinen sektori on aina ollut meillä iso, ja siellä on ollut huomattavia yhteiskunnallisia toimijoita. Siksi yksityissektori on jäänyt vähemmälle huomiolle. Monissa länsimaissa on yksityisen sektorin johtopaikoilla enemmän naisia kuin Suomessa”, to-teaa kauppatieteiden tohtori minna Hiillos. Hän johtaa Aallon Executive Educationia ja on tutkinut naisjoh-tajuutta.

Naisten on lähes yhtä luonteva edetä keskijohtoon kuin miestenkin. Kyllästymiseen asti käytetty termi lasikatto näyttää olevan yhä totta yksityisen puolen ylimmässä johdossa: ne paikat ovat yli 90-prosentti-sesti miesten hallussa.

Monet johtajista ovat koulutukseltaan diplomi-insinöörejä, ekonomeja tai juristeja. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ja oikeustieteen opiskelijoista yleensä noin puolet on naisia. Luulisi, että sama po-

Sisko, sinä olet johtaja

TEKSTI sari alHava KUVA JuHa myllymäKi

tentiaali kipuaisi tikapuita ylös, mutta näin ei siis ole. Suurin osa naisista katoaa matkan varrella.

”Kyse on aikamoisesta yhteiskunnan resurssien haaskaamisesta.”

MONESTI PErUSTELUKSI sanotaan, etteivät kaikki naiset halua johtajiksi.

”On hyvä muista, etteivät kaikki miehetkään halua. Oleellista on, että niillä naisilla, jotka haluavat joh-tajiksi, pitäisi olla samat mahdollisuudet siihen kuin miehilläkin. Jotkin rakenteet syrjivät nuoria naisia.”

Yksi syy paljastuu Hiilloksen mukaan johtajien rek-rytoinnista.

”En mollaisi tässä miehiä. Ihmisillä on taipumus pitää kaltaisistaan. Rekrytoija voi ajatella, myös tie-dostamattaan, että hakija muistuttaa häntä itseään nuorempana ja siksi hän uskoo tämän selviytyvän teh-tävistä. Ehkä naisillakin on samanlaisia ajatuksia esi-merkiksi hoitoalalle rekrytoitaessa.”

Tällainen ajattelu sotii kuitenkin sitä vastaan, että pitäisi hakea monimuotoista henkilökuntaa, jotta saa-taisiin monenlaisia näkemyksiä.

”Jotta muutoksia saa läpi, pitää joukosta 20 prosent-tia olla muutosten kannalla. Naisjohtajat voivat tuoda erilaista otetta työpaikoille, mutta jos vain 7 – 10 pro-

suomea pidetään yhtenä tasa-arvon mallimaana. Ylimmät johtajapaikat menevät kuitenkin yksityissektorilla 90-prosenttisesti miehille.

28 | ToIMI | 1-2014

ToIMI | 1-2014 | 29

senttia johtajista on naisia, muutosten läpivieminen on vaikeaa miesvaltaisissa johtoelimissä.”

JONKIN vErr AN KYSE on siis tiedostamattomista asioista, mutta reviiriajatteluakin ilmenee. Naisia ei aina ole haluttu hyvä veli -porukoihin.

”Kun menestyneitä naisia haastatellaan, he kertovat harvoin, millaisia haasteita he ovat kohdanneet ura-polullaan naisena. He haluavat ihan ymmärrettävästi, että heidän saavutuksensa perustuvat heidän omiin kykyihinsä ja meriitteihinsä eivätkä sukupuoleen. Mutta kun asiasta kysellään anonyymisti, voidaan haasteiden lisäksi kertoa jopa syrjinnästä.”

Yksi mahdollisuus nostaa naisjohtajien määrää ovat naiskiintiöt.

”Moni yksityisellä puolella johtajana työskentelevä nainen on sanonut, että julkisen puolen kiintiöistä oli heille apua. Jos yhteiskunta haluaa edesauttaa naisjoh-tajien määrän lisääntymistä, kiintiöitä voisi kokeilla.”

NAISET OvAT HIILLOKSEN mielestä liian arkoja vaa-timaan itselleen laadukasta johtamiskoulutusta. Työ-elämä menee niin kovaa eteenpäin, että tietoja on päi-vitettävä opiskelun loputtua. Johtamiskoulutuksiin ei välttämättä pyydetä, vaan oma-aloitteisuus on valttia.

Vaatimattomuus estää monia naisia hakemasta joh-tajan paikkaa tai näkyy työhaastattelussa itsensä vä-hättelynä.

”Miehet menevät samaan haastatteluun takki auki, että ’pärjään riittävän hyvin kouluruotsilla’. Naiset ovat liian kriittisiä omasta osaamisestaan ja saattavat sanoa, että ’en minä nyt kovin hyvin osaa sitä ruotsia, mitä nyt koulussa vähän olen opiskellut’. Ja miesvaltai-selle alalle hakiessa kannattaa muistaa, että naiseus voi olla myönteinen keino erottua hakijajoukosta, ei syy vähättelyyn”, Hiillos kertoo.

Naisilla on oppimista miehiltä myös verkostoitumi-sessa ja toistensa uran edistämisessä.

”Toisinaan työhaastattelussa on todettu, ettei ha-kija ole sopiva kyseiseen tehtävään. Olemme haastat-telijoina kysyneet, onko hakijalla suositella ketään lähipiiristä. Miehiltä löytyy pekkaa ja mattia, jotka olisivat juuri sopivia tähän hommaan. Naisilta ei ni-miä tahdo irrota.”

NAIS - JA MIESJOHTA JAT muistuttavat toisiaan so-sioekonomiselta taustaltaan, kuten koulutukseltaan ja varallisuudeltaan.

”He sosiaalistuvat samanlaisilla foorumeilla tiet-tyyn johtajamalliin, joka on meillä miehinen. Pitäisi-kin olla monenlaisia roolimalleja, jotka osoittavat, että erilaiset ihmiset voivat päästä johtajiksi.”

Naisjohtajien taustalta löytyy usein kaksi yhdistävää tekijää. He ovat saaneet tarpeeksi haasteita riittävän nuorena. Kun he ovat niissä pärjänneet ja saaneet kan-nustusta, on itseluottamus omiin kykyihin kasvanut. Toiseksi heidän taustaltaan löytyy ainakin yksi hyvä esimies, joka osaa nähdä potentiaalin tasa-arvoisesti niin miehissä kuin naisissakin.

Hiillos toivoo, että miehet rohkaisisivat naisia joh-

tajiksi nykyistä enemmän. Korkeassa asemassa ole-vilta naisilta hän kaipaa toisten naisten tukemista ja kannustusta urahaaveissa.

”Naiset tarvitsevat rohkeutta tulla esiin. Ottakaa isoja haasteita vastaan luottavaisella asenteella. Ei saa jäädä nysväämään”, Hiillos kehottaa.

Organisaatiot litistyvät eli johtajat ovat yhä lähem-pänä suorittajia. Tällöin johtajilta tarvitaan uudenlai-sia sosiaalisia taitoja, kuten asiantuntijoiden kuunte-lua, empatiaa ja valmennusta. Näitä pidetään naisille tyypillisinä piirteinä. Siinä mielessä nyt olisikin ti-lausta naisjohtajille.

Mahdollisuus kasvaa johtajaksiBIOLOgIA A SETTA A omat haasteensa johtajan uraa havitteleville naisille. Synnytys ja pienten lasten hoito osuu usein samaan aikaan urakehityksen kanssa.

”Johtajan ura vaatii uhrauksia. Johtajuus edellyttää ajallista panostusta tietyssä vaiheessa. Kannuksia on hankittava ja kokemuksia kerättävä. Hoitovapaalla ei voi olla monta vuotta. Mutta jos naiselta löytyy kunnianhimoa, on tukeakin tarjolla”, huomauttaa kauppatieteiden tohtori minna Hiillos.

Hän kehuu suomalaista päivähoitojärjestelmää ja sitä, että suomalaiset miehet ovat nykyään kiitettävän tasa-arvoisia lastenhoidossa.

”Voi olla tietoinen ratkaisu, että mies jää kotiin lapsen kanssa tai vanhempain-vapaa jaetaan, jolloin molemmat voivat rakentaa uraa. On hyvä, että on erilaisia vaihtoehtoja ja perheet voivat itse päättää heille sopivimman ratkaisun. Toivon että suvaitsevaisuus eri ratkaisuja kohtaan kasvaisi. Jokainen pyrkii taatusti teke-mään omassa tilanteessaan parhaan mahdollisen ratkaisun.”

Aika pian lasten synnyttyä on jo mahdollista leventää heidän tietään johtajiksi. Ensi askeleet otetaan kotona ja päiväkodeissa.

”Olisi hyvä miettiä, miten tyttöjen ja poikien leikkeihin suhtaudutaan, ja millaisia rooleja heidän on mahdollista ottaa niissä. Vai tarjotaanko kevätjuhlissa tytöille vain keijukaisrooleja?”

Koulussa tyttöjä pitäisi rohkaista esimerkiksi matematiikan opiskeluun, etteivät he sulje itseltään ovia liian aikaisin. Ongelmanratkaisutehtävätkin saattaisivat kiinnostaa enemmän, jos ei tarvitsisi laskea vain öljytankkereiden painoja, vaan myös tyttöjen maailmaa paremmin sivuavia tehtäviä.

”Ammatinvalinnanohjaukseen tulisi myös satsata ja avata uravaihtoja konkreet-tisesti. Esimerkiksi materiaalitekniikka voi kuulostaa tylsältä ja kaukaiselta. Monen tytönkin kiinnostus voi herätä, kun heille kerrotaan, että uima- ja jumppapukujen valmistus yhdistää materiaalitekniikan ja muotisuunnittelun.”

”oTTaK aa isoja haasTeiTa vasTaaN

luoTTavaisella aseNTeella. ei saa jäädä

NYsväämääN”

30 | ToIMI | 1-2014

tiina torppa TYöSKENTELEE VAPA ANA ToIMITTA JANA JA KIRJoITTAMISEN KoULUTTA JANA.

miehen ääni puhelimessa. Sanoo ni-mensä, ja loppuosa puheesta häi-pyy. Työasia? Huono linja?

En heti tajua, kuinka huono. Olen päivämatkalla Tukholmassa mieheni ja poikani kanssa. On arki-

päivä, joten soitto voi tarkoittaa, mitä tahansa tärkeää työasiaa.

En saa selvää hieman pöpperöisesti puhuvasta soit-tajasta. Kysyn, miksi hän soittaa. Selviää, että soittaja löysi valokuvani netistä, kaivoi puhelinnumeroni ja soitti minulle, täysin tuntemattomalle. Ei siis työasia, vaan häiriköivä, tuntematon mies!

Tunnen oloni iljettäväksi. Kiljun. Uhkaan tekeväni rikosilmoituksen, jos mies enää iki-nä soittaisi minulle. Kiehun raivosta.

Perheeni astuu ulos vaatekaupas-ta, mies ja poika näkevät raivoni. Ke-laan heille pikaversion idiootin pu-helusta. Pientäkään häiriköintiä ei pidä peitellä. Vain paukapää soittaa tuntemattomalle naiselle ja soperte-lee sekavaa ulkonäkökehua. Tuntuu ällöttävältä. Vähän pelottaa ja paljon raivostuttaa.

vAIN TÄYSIN EPÄEMPA ATTINEN väheksyy häiri-köintiä. Ihmisiä häiriköidään työnsä takia. Joillekin haistatellaan työpaikalla, toisia vainotaan vuosikau-

palla. Itse olen kokenut vain pientä.Kerran minua haastateltiin vasta julkais-tusta tietokirjastani aamutelevisiossa. Sa-

mana aamuna häirikkö aloitti tekstivies-tein. Ensimmäiset viestit vaikuttivat

ystävällisiltä. Minä tollo kuvittelin saa-vani palautetta tietokirjani teemasta, naiskirjailijoista. Katin kontit.

Miehen viestit muuttuivat vihjaile-viksi. En vastannut. Viestit kääntyi-vät ikäviksi. Ja viestejä tulvi muuta-mia päiviä. Parin kuukauden päästä häirikkö lähestyi eri prepaid-nume-rosta ja aloitti, että älä nyt pelästy. Totta kai nainen pelästyy! Ehkä mieskin. Se häiriköinnin koh-teeksi joutuminen vie voimia. Jos-

kus se on helvettiä.

Jos parikymppistä naista haastatellaan televisiossa, vainoajia ilmestyy jopa puoli tusinaa. Joskus heille viestittelee heti monta kahelia, ja vainoajien viestejä leimaa suttuinen seksuaalisviritteisyys.

Jos joku moralisoi, pitääkö ihmisten änkeä julkisuu-teen tai esiin, tiedoksi vain, että esimerkiksi joka ilta pelkästään televisiouutisissa haastatellaan kymmeniä eri alojen asiantuntijoita. Ihmiset ovat esillä työnsä vuoksi, eivät itsensä. Vainon kohteeksi voi joutua kuka tahansa, myös mies.

T YöTErvEYSL AITOKSEN MUK A AN häirintää ko-kevat monissa ammateissa toimivat. Vainoaja voi olla asia kas, yhteistyökumppani tai vain täysin tuntema-

ton. Joitakin vainoaa ex-työkaveri, joka haluaa kostaa työyhteisölle.

Nyt joku miettii, että vainottu voi aina ottaa salaisen puhelinnu-meron.

Kaikki eivät voi. Minun ja sa-tojentuhansien suomalaisten toi-meentulo perustuu osittain siihen, että toimeksiantaja soittaa tai ta-

voittaa sähköpostitse. Sen sijaan häiriköt suojaavat henkilöytensä prepaid-

liittymin ja sähköpostiosoittein. Mutta tiedänpä, minkälainen tyyppi siellä luuraa:

netin ääressä roikkuva nyhjäke.Aina samanlainen tyyppi, sanoo kymmenen vuoden

poliisin uran tehnyt ja pitkään tietoturvallisuuskon-sulttina isossa kansainvälisessä yrityksessä toiminut ruotsalainen rikoskirjailija anders de la motte. Hän on osallistunut, kun poliisi ja tietoturvaporukka ovat paikallistaneet häiriköitä, joka kerta samanlaisia hyy-piöitä. Ja joka kerta tuo hyypiö ihmettelee, eihän hän mitään pahaa tehnyt.

Teki kuin tekikin, jopa rikoksen. Kuluvan vuoden alussa Suomessa rikoslaki muuttui: vainoamisen syyl-listyy henkilö, joka toistuvasti uhkaa, seuraa, tark-kailee, ottaa yhteyttä tai muulla tavalla vainoaa toista niin, että aiheuttaa vainotussa pelkoa tai ahdistusta. Rikoksesta voidaan tuomita sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.

Häiriköinti on kipeä aihe, ja kaikki vainon kohteet eivät välttämättä kehtaa tai uskalla puhua. Ihan turha vaieta. Teemme vain työtämme.

joskus ihmisen rauha niin työssä kuin yksityiselämässäkin järkkyy vainoojan vuoksi.

Työn vuoksi vainoojan kohteena

työhuoneelta

vaiN TäYsiN ePäemPaaTTiNeN

väheKsYY häiriKöiNTiä.

ToIMI | 1-2014 | 31

Lilli Hakonen-Törmälä innostui jalka-pallosta seurattuaan aikansa lastensa pelejä ja harjoituksia kentän laidalla. ”Sisälläni alkoi kyteä ajatus, että tuo olisi kivaa. Yksi kaverini pyysi minua mukaan seuran naisten joukkueeseen.”

Harrastaminen on nyt jo sen verran totista, että espoo-laisjoukkue siirtyy harraste- ja kilpasarjoista divariin. Siellä tavoitellaan nousua seuraavalle tasolle. ”Meillä on loistava valmentaja, joka elää jalkapallolle. Hän on pistänyt meidät ruotuun ja saanut joukkueen pysymään motivoituneena.”

Hakonen-Törmälän joukkue harjoittelee kaksi kertaa viikossa. Se ei ihan riitä, vaan kunnosta pitää huolehtia itsekin. Lilli lenkkeilee kerran pari viikossa. ”Oma tavoitteeni

on oppia koko ajan lisää. Herkkyyskaudet ovat jo menneet, mutta haluan pysyä mukana ja pärjätä.”

Joukkue koostuu 25–50-vuotiaista naisista, joista osa on pelannut pitkään. ”Monet ovat hirvittävän taidokkaita.” Hakonen-Törmälä on itse kuulunut ryhmään kolmisen vuotta ja kokeillut vähän kaikkia pelipaikkoja. ”Enimmäkseen olen ollut keskikenttäpelaaja.”

Jalkapallo tuo iloa elämään. ”Se on henkireikä arjen hul-lunmyllyn keskellä ja mukavaa haastetta.” Toisten aikuisten tapaaminen on kolmen lapsen äidille tärkeä asia. ”Lisäksi tämän on minun ja kahdeksanvuotiaan Helmiina-tyttäreni yhteinen juttu. Olen hänen joukkueensa huoltaja ja apulais-valmentaja.”

vapaata aikaa TEKSTI susanna cygnel KUVA JuHa myllymäKi

Kuka lilli Hakonen-törmälä

TyöpaikkaKotiäiti, työtön

AmmattiKielenkääntäjä

Ikä43

Harrastusjalkapallo

32 | ToIMI | 1-2014

pärjää & pädeTEKSTI Ja ana tapio KUVITUS Jonna KosKi

Työsyrjintää voi esiintyä niin työhönotos-sa, työsuhteen päättyessä kuin työsuh-teen aikanakin. Esimerkiksi perhe-vapailta palanneen ura ei enää etene, maahanmuuttajalle maksetaan huonom-paa palkkaa kuin kantasuomalaiselle

työntekijälle, sairastuneen työntekijän työsuhde pure-taan koeajan aikana tai yli viisikymppistä ei kaikesta kokemuksesta huolimatta palkata töihin.

Jos kokee tulleensa töissä syrjityksi, kannattaa pu-hua ensimmäisenä esimiehelle. Jos pomolle juttelu ei auta tai syrjijä on pomo, seuraavaksi voi jutella työ-suojeluvaltuutetun, luottamusvaltuutetun tai luotta-musmiehen kanssa. He antavat vinkkejä ja auttavat eteenpäin.

SYr JINTÄvÄITE EI vOI perustua pelkkään tuntee-seen, vaan asiasta on oltava näyttöä. Onko syrjinnästä olemassa kirjallisia todisteita? Esimerkiksi asiaan liit-tyvät sähköpostit kannattaa tulostaa itselleen ja vie-dä kotiin talteen. Myös vaikkapa palkkakuitit voivat olla todiste epätasa-arvoisesta palkkauksesta. Joissain tapauksissa työkavereiden kertomukset voivat auttaa syrjinnän todentamisessa.

Jokainen syrjintätapaus ratkaistaan aina erikseen. Usein asiantuntijoiden kanssa puhuessa selviää, että todellisuudessa kyse ei olekaan syrjinnästä. Moni ei

jyrkkä ei syrjinnälle!syrjintä töissä esimerkiksi sukupuolen, iän tai etnisen taustan vuoksi on kiellettyä.

esimerkiksi täysin ymmärrä, mitä on tullut allekir-joittaneeksi työsopimuksessa tai ei ole ottanut selvää työehtosopimuksen sisällöstä.

Moni myös tulkitsee työehtosopimuksen tai lakien pykäliä väärin. On esimerkiksi tavallista, että iäkäs työnhakija kokee tulleensa syrjityksi, jos paikan saa häntä nuorempi henkilö, jolla on vähemmän työko-kemusta. Yksityisellä työnantajalla ei kuitenkaan ole velvoitetta ottaa töihin pätevintä, vaan se voi valita sopivimman. Nuorella työnhakijalla voi olla muita ominaisuuksia, jotka kyseisessä työtehtävässä ovat ko-kemusta tärkeämpiä.

Perhevapailta töihin palaava taas saattaa huomata, että entisiä työtehtäviä ei enää ole. Tämä ei ole syrjin-tää siinä tapauksessa, että koko firmassa on organi-soitu toimintaa uudelleen esimerkiksi taloudellisten syiden takia. Ja sairastuneenkin työntekijän saa irtisa-noa, kun sairaus on aiheuttanut työkyvyn merkittävän alenemisen.

MIK ÄLI T YöNTEKIJÄ luottamushenkilöiden kanssa juttelun jälkeen edelleen kokee, että häntä on syrjitty, eikä tilanteeseen saada oman työpaikan voimin pa-rannusta, ammattiliiton asiamies voi selvittää asiaa. Tällöin liitto eli ertolaisen tapauksessa ERTO ottaa yhteyttä työnantajaan.

Tilanteissa pyritään aina ensisijaisesti sovintoon.

ToIMI | 1-2014 | 33

pärjää & päde

Oikeuteen mennään vasta sitten, jos pystytään näyt-tämään toteen, että työnantaja on rikkonut lakia tai velvollisuuksiaan eli juttu voidaan voittaa. Jokaisella kerralla harkitaan tapauskohtaisesti, onko kannatta-vaa viedä asiaa pidemmälle. Tällaisessa tapauksessa liiton jäsenelle ei tule oikeudenkäynnistä kuluja, vaan liitto kattaa ne.

On kuitenkin hyvä huomata, että oikeusturvan saa-miseksi on oltava ERTOn jäsen kuuden kuukauden ajan ja pulman on täytynyt alkaa jäsenyyden aikana. Oikeusturva tarkoittaa mahdollisuutta liiton hoita-maan oikeudenkäyntiin. Jos liittyy liittoon vasta, kun ongelmia työpaikalla ilmenee, saa kyllä neuvontaa, mutta joutuu hoitamaan mahdolliset oikeudenkäyn-tikulut itse.

Työntekijä voi myös ottaa suoraan yhteyttä työ-suojeluviranomaisiin oman alueensa aluehallintovi-rastossa. Neuvoja voi kysyä myös nimettömänä. Jos työntekijä itse haluaa, asian voi laittaa vireille eli antaa tarkastajan arvioida, onko tapauksessa kyse syrjinnäs-tä vai ei.

Mikäli tarkastajan mielestä syrjintää on tapahtunut, hän lähettää työnantajalle selvityspyynnön. Jos vielä selvityksen jälkeenkin tarkastajan mukaan kyse on syrjinnästä, hän antaa työnantajalle toimintaohjeen.

Työsuojeluviranomainen ei kuitenkaan voi viedä asiaa tämän pidemmälle, joten mikäli työntekijä itse haluaa jatkaa tapauksen selvittelyä oikeuteen asti, viranomainen voi vain antaa ohjeita. Samalla viran-omaisen velvollisuus on kuitenkin arvioida, onko kyse työsuojelurikoksesta. Tällaisessa tapauksessa viran-omaisen on ilmoitettava asiasta poliisille.

SIINÄ MISSÄ T YöNTEKIJÄLL Ä on usein epätietoi-suutta oikeuksistaan, työnantajakin on etenkin pie-nillä työpaikoilla helposti tietämätön velvoitteistaan. Soppa on nopeasti valmis, vaikkei kukaan olisi varsi-naisesti tarkoittanut mitään pahaa.

Moni kiista olisikin vältettävissä, jos osapuolet tie-täisivät paremmin lainsäädännöstä sekä oikeuksis-taan ja velvollisuuksistaan. Paljon johtuu myös silkasta ajattelemattomuudesta. Jos työnantaja vaatii kaikilta työntekijöiltään samanlaisia työasuja ja samalla kiel-tää huivin tai turbaanin käytön, kyse voi olla välilli-sestä syrjinnästä, vaikka pukeutumisvaatimus olisi kaikille sama.

T YöSYr JINNÄ STÄ ILMOITTAMISEN kynnys voi olla korkea, koska moni työssään syrjitty ei halua asi-asta itselleen lisää ongelmia tai ei usko, että hänellä on tarpeeksi todisteita. Työsyrjinnän todellista määrää onkin vaikea arvioida, koska viranomaisille asti kan-tautuvien tapausten määrä on vähäinen. Esimerkiksi vuonna 2012 Etelä-Suomen aluehallintoviranomai-sille tuli työsyrjintäasioissa 173 yhteydenottoa, joista jatkotoimiin johti 92 kappaletta. Niistä kolmasosassa todettiin syrjintää.

Asiansa eteenpäin viemistä harkitsevan kannattaa muistaa, että laissa häntä suojaa vastatoimikielto. Se tarkoittaa, että jos työsyrjintää kokenut alkaa selvi-tellä omaa kokemustaan luottamusvaltuutettujen, lii-ton tai viranomaisten kanssa ja työnantaja sen jälkeen irtisanoo hänet, antaa varoituksen tai tekee jotakin muuta negatiivista, tämä rikkoo vastatoimikieltoa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö työnantaja voisi esimerkiksi antaa varoitusta jossakin muussa kuin ky-seessä olevassa syrjintäasiassa, koska kiellon kohdalla arvioidaan syy-yhteyttä. Lähteet: ERTOn Jarmo Lahden ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston

ylitarkastajan Jenny Rintalan haastattelut, STM:n samapalkkaisuusohjelma,

tasa-arvo.fi, yhdenvertaisuus.fi, tyosuojelu.fi

soPPa oN NoPeasTi valmis, vaiKKei

KuK aaN olisi varsiNaisesTi TarKoiTTaNuT miTääN Pahaa.

PieNellä PräNTäTTYä

samapalkkaisuusPeriaate ”samasta työstä sama palkka” ei toteudu etenkään naisten ja miesten välillä. Naisen euro on Suomessa keskimäärin 83,2 senttiä. Noin puolet palkkaerosta selittyy eri tehtävillä ja aloilla, mutta myös samantasoisissa töissä naiset tienaavat keskimäärin kymmenen prosenttia huonommin kuin miehet. Hyväksyttävä syy maksaa toiselle parempaa palkkaa voi olla esi-merkiksi tämän pidempi kokemus kyseessä olevasta työstä.

yhdenvertaisuus Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Henkilöön liittyvät tekijät, kuten syntyperä tai ihonväri, eivät saa vaikuttaa hänen mahdollisuuksiinsa saada työtä tai päästä koulutuk-seen. Perusoikeudet kuuluvat kaikille.

yhdenvertaisuus työssä ja syrjintäkieltoTyönantaja ei saa ilman hyväksyttä-vää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan iän, terveydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhesuhteiden, am-mattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrat-tavan seikan vuoksi. Sama koskee myös työhönottotilanteita.

tasa-arvosuunnitelmaTasa-arvosuunnitelma on laa-dittava työpaikoilla, joissa työs-kentelee säännöllisesti vähintään 30 henkilöä. Suunnitelma koskee ennen kaikkea sukupuolten välistä tasa-arvoa, mutta mikään ei estä käsittelemästä siinä laajemminkin tasa-arvoa esimerkiksi ikään liittyen. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä henkilöstön kanssa.

34 | ToIMI | 1-2014

1 r AKENNA ITSELLESI vAHvA ITSETUNTO. Mitä paremmin olet sinut itsesi kanssa, sitä helpompi sinun on hyväksyä erilaisuutta.

Arvosta itseäsi, niin osaat hyväksyä toisenkin ihmisen.

2 KUNNIOITA L ÄHIMMÄISIÄ . Jos osaat arvostaa toista ihmistä, sinun on helppo hyväksyä hänet juuri omana itsenään.

3 OPETTELE YMMÄrTÄMÄ ÄN ErIL AISUUTTA . Opiskele ihmisiä ja kiinnostu. Tutustu heidän elämäntilanteeseensa. Mene kohti. Ota

selville, miksi ihminen tekee jotain eri tavalla tai miten hän ajattelee. Älä tyrmää vaan juttele ja kuuntele.

4 USKO, ETTÄ HY vÄ ÄN TULOKSEEN ON MONTA TIETÄ . Tietyistä pelisäännöistä ei tingitä, kuten esimerkiksi dead line,

etiikka, yrityksen toimintaperiaatteet ja asiakaspalvelukonseptit. Kollega voi hoitaa homman keinoin, jollaisia et itse käyttäisi. Mutta millainen on lopputulos? Se ratkaisee.

5 HY vÄKSY ErIL AINEN PErSOONA . Meitä on suurpiirteisiä suhaajia ja tarkkoja tyyppejä. On ekstroverttejä ja introverttejä. On

niitä, joilla kuppi on puoliksi täynnä ja niitä, joilla se on puoliksi tyhjä. On nopeita tekijöitä ja rauhallisempia pohdiskelijoita. Molempi parempi, jos tehtävä onnistuu.

6 NÄE ErIL AISUUS rIKK AUTENA . Ajattele, mitä voit oppia ihmiseltä, joka on toisesta kulttuurista, puhuu toista kieltä, on eri-

ikäinen tai jolla on jonkinlainen vamma. Mitä voit oppia ihmiseltä, joka menestyy sellaisin tavoin, jota sinulle ei tullut mieleenkään käyttää?

7 ANNA ASIOIdEN rIIdELL Ä , ÄL Ä IHMISTEN. Ota työyhteisössä puheeksi, jos asiat menevät erilaisten toimintatapojen takia hankaliksi.

Selviä väärinymmärrykset. Juttele kaverin kanssa, mutta myös esimiehen kanssa. Älä mene henkilökohtaisuuksiin tai salli sitä toiselta. Opi sanomaan: ”Tästä tulee hyvä homma. Ja me tehdään se yhdessä!”.

Juttuun haastateltiin Paula Heikkilää, joka on kasvatustieteiden maisteri, elämäntapavalmentaja ja työn-ohjaaja. Hän on työskennellyt esimiehenä monikulttuurisessa ympäristössä, jossa nosti erilaisuuden reilusti keskusteluun alaistensa kanssa.

TEKSTI susanna cygnel

7 TA pA A y MM ä RTä ä ER Il A ISUUTTAElämä olisi outoa, jos olisimme samanlaisia.

Jos siitä huolimatta suvaitsevaisuus tuntuu haastavalta, pitää rohkeasti mennä erilaisuutta kohti.

seitsemän tapaa

ToIMI | 3-2013 | 35

Turvasi tien päällä

Liittokasko on vain liittojen jäsenille räätälöity auto-vakuutus. Se sisältää paljon mainioita ominaisuuk-sia, mm. ainutlaatuisen bonusedun. Bonusetu syn-tyy, kun olet ajanut kolme vuotta ilman kolhuja. Bonus ei putoa vahingon sattuessa, kuten perintei-sissä autovakuutuksissa. Liittokasko kannattaa ottaa oitis. Nimittäin, jos va-hinko kuitenkin sattuu, on omavastuusi nyt* pyö-reät nolla euroa!

* Etu koskee uusia Liittokasko-vakuutuksia, joiden alkamispäivä on 1.1.–30.4.2014. Etu on ajoneuvokohtainen ja voimassa kolme vuotta vakuutuksen alkamispäivästä ja etu on käytettävissä kerran.

Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja teemme yhteistyötä erityisesti ammatti-liittojen kanssa. Palvelemme puhelimitse numerossa 01019 5110 ma-pe 8-18 sekä osoitteessa www.turva.fi

*

Nyt Liittokaskon

omavastuu

0€

Hoidetaan yhdessä vakuutuksesi Turvaan. Tule käymään tai soita palvelunumeroomme 01019 5110.

eRTOn vuosi 2014 on alkanut aktiivisesti ja vauh-dikkaasti muista ammattiliitoista poikkeavalla toiminnalla.

Kuluvana talvena käynnistynyt ammatillinen koulutuksemme on täydessä vauhdissa. Kevätlu-kukauden aikana meillä on noin 10 paikkakunnal-la yli 40 ammatillista koulutustilaisuutta. Miksi ERTO haluaa olla Suomen aktiivisin liitto amma-tillisessa koulutuksessa?

ERTOn jäsenkyselyjen mukaan te jäsenet ha-luatte liiton palveluihin ammatillista koulutusta,

jonka sisällöksi olette pyytäneet erityisesti ohjelmistokoulutusta. Kun ennen mainittujen lisäksi kyselyt osoittavat, että suuri osa jäsenistämme saa aivan liian vähän työnantajan järjestämää koulutusta, on tilanne selkeä: ammatilliselle koulutukselle on tarvetta ja kysyntää.

Ammatillinen koulutuksemme toteutetaan Emma-akatemian nimellä yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa. Yhteistyömalli mahdollistaa maan-laajuisen, laadukkaan ja kustannustehokkaan toiminnan. Jokainen jäsen ja ei-jäsenetkin ovat tervetulleita Emma-akatemian kursseille. Emma-akate-mian kevätlukukauden koulutuskalenterin löydät nettisivuiltamme.

Emma-akatemian lisäksi olemme muutenkin aktiivisia. Järjestämme esimerkiksi yhteistyössä aluejärjestöjen kanssa 11 paikkakunnan lakikier-tueen. Ammattiliittojen normaaliaiheista hivenen poikkeava koulutusti-laisuus käsittelee perhe- ja työoikeutta. Tilaisuuksien pääotsikko on Kuka minut perii? Paikallisen lakimiehen lisäksi tilaisuudessa puhuu työoikeu-desta ERTOn lakimies. Tietoa niin tästä kuin muistakin aluejärjestösi ti-laisuuksista saat aikanaan sähköpostiisi.

Vuosi 2013 oli ERTOn toiminnassa ehkä aktiivisin vuosi koskaan. Vuo-den aikana liiton järjestämiin tilaisuuksiin osallistui noin 23 prosenttia jä-senistämme. Tuollaiseen lukuun ei pysty yksikään ammattiliitto Suomessa. ERTO poikkeaa lähes kaikista muista ammattiliitoista siinäkin, että jä-senmäärämme oli vuoden 2013 lopussa korkeampi kuin edellisen vuoden lopussa. Kasvu oli 18 jäsentä. Tästä on hyvä jatkaa. Yksi syy jäsenmäärä-kehitykseen on varmasti lakipalvelumme. Vuoden 2013 aikana annoimme yli 4 000 lakineuvoa puhelimitse. Tällaista palvelua ei saa mistään muualta kuin liitosta.

Minut valittiin juuri toiselle kolmivuotiskaudelle ERTOn puheenjoh-tajaksi. Kiitos luottamuksesta. Rynnistän innolla toteuttamaan visiotani tulevaisuuden ammattiliitosta. Ensisijaista visiossani on lisäarvon tuotta-minen jäsenille mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Kolmivuotiskauden aikana tavoittelen erityisesti kolmea asiaa: lisäarvon tuottamista jäsenille muun muassa ammatillisella koulutuksella, jäsenten ansiokehityksen turvaamista kaikilla aloilla ja sosiaalisesti oikeudenmu-kaista yhteiskuntaa.

Juri aaltonen

emma 18

AMMATILLISeN KOULUTUKSeN

SISäLLöKSI OLeTTe

PyyTäNeeT erITyISeSTI

OhJeLMISTO­KOULUTUSTA.

ToIMI | 1-2014 | 37

ERTO

LISÄTIETOA ERTOn aluejärjestöjen tapahtumista saat ERTOn nettisivujen tapahtumakalenterista ja sähköisistä uutiskirjeistä. Jokainen ERTOn jäsen kuuluu automaattisesti aluejärjestöön ja voi osallistua tapahtumiin.

Satakunnan aluejärjestömessureissu turkuunLa 22.3. matka Käsityömessuille & Taide- ja Antiikkimessuille Turkuun Matkan hinta pääsylippuineen jäseniltä 25 € ja ei-jäseniltä 28 €. Lähtö tilaus-bussilla klo 10 Porista, paluumatkalle lähdetään klo 16. Matka järjestetään Lo-gistiikan Toimihenkilöiden Satakunnan paikallistoimikunnan kanssa. Ilmoittautu-miset: Anne Kivelä, anne.kivela@erto.fi, p. 0400 539 994.Tarvitaan vähintään 15 lähtijää.

Pohjois-Pohjanmaan aluejärjestöTämä vuosi on Pohjois-Pohjanmaan aluejärjestön 40-vuotisjuhlavuosi. Osallistu toimintaan ja anna palautetta, jotta voimme yhdessä kehittää alueellista toimintaa entistä ehommaksi!

teatteriinLa 12.4. klo 18.30 Housut Pois, Oulun Kaupunginteatteri. Ilta alkaa kuohuviinil-lä klo 18.30 teatterin toisessa kerroksessa. Ilmoittaudu ja varmista osallistumisesi maksamalla omavastuu 20 € 20.3. mennessä tilille OP FI15 5741 3620 4698 30. Ilmoittautumiset: Maila Jokela, puh. 050 530 8961, maijok@outlook.com 20.3.mennessä.

vappuna simahuikkaaTo 1.5. Etsi ERTO Oulun Rotuaarilta suomalaisen työn päivänä puolen päivän molemmin puolin! Saat simahuikat mun-kin kera ja samalla voit vaihtaa pari sanaa aluejärjestön edustajien kanssa sekä hyvällä tuurilla mukaasi pienen yllätyk-senkin. Tapaamisiin Rotuaarilla!

Kahvakuulataan kevätilmassa Tiistait 27.5. ja 3.6. klo 17.30. Kokoon-tuminen Raksilan uimahallin pihalla klo 17.20. Hyvällä säällä ulkona, sateella sisällä. Kahvakuulat paikan päältä. Mukaan mahtuu 15 ensiksi ilmoittautu-nutta. Omavastuu 3 €/kerta. Varmista

ERTON UUTISIA

ERTO

JURI AALTONEN ERTON PUHEENJOHTAJAKSI

ErIT YISALOJEN TOIMIHENKILöLIITTO ERTOn edustajisto valitsi 1.2.2014 kokouksessaan liiton puheenjohtajaksi toiselle kaudelle Juri aaltosen, 44. Hän on johtanut ERTOa yhden kauden ajan vuodesta 2011 alkaen. Kaikki ERTOn jäsenyhdis-tykset pyysivät Aaltosta jatkamaan uudelle kolmivuotiskaudelle.

Koulutukseltaan Aaltonen on työoikeuteen erikoistunut oikeustieteen lisensiaatti OTL. Hän on sekä kansallisen että kansainvälisen ay-toiminnan kokenut toimija ja ollut myös tuomioistuinlakimiehenä. Aaltonen on naimisissa ja hänellä on kaksi lasta. Hän harrastaa urheilua, taloutta ja politiikkaa.

Valinnan jälkeisessä linjapuheessaan Aaltonen asetti Toimihenkilöliitto ERTOlle ja sen henkilökunnalle kolme tavoitetta alkaneelle puheenjohtajakaudelleen. Tavoitteet linkittyvät muuttuvan työelämän vaatimuksiin niin palkansaajille kuin liitoillekin.

Ammatillinen osaaminen on olennainen osa työllistymistä ja työssä jaksamista.”Toimihenkilöliitto ERTO on Suomen aktiivisin jäsenten ammatillista osaamista

kehittävä ammattiliitto. Yhteistyössä oppilaitosten kanssa järjestämme ammatillista koulutusta laajasti koko maassa. ERTOn tehtävä on tuottaa lisäarvoa jäsenille niin arkeen kuin työhönkin”, Juri Aaltonen linjaa.

eRTOn ammatillinen koulutus on nyt nimeltään Emma-akatemia. Emma tulee sanoista ERTOn ammatillinen koulutus.

Haluamme turvata ja parantaa jäsentemme menestymistä työelämässä, joten olemme laajentaneet tarjontaamme ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen. Eri puolilla Suomea järjestettävän koulutuksen tarkoituksena on vahvistaa, ylläpitää ja syventää ammattitaitoa.

Tarjolla on aluksi ohjelmistokoulu-tuksia, mm. Excel, PowerPoint ja Word. Emma-akatemian koulutuskalenteri täydentyy vuoden mittaan jäsenten toivei-den ja kysynnän perusteella. Yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa tarjoamme toi-mialoittain kohdennettuja koulutuksia.

Emma-akatemian kurssit ovat erittäin edullisia. Kurssimaksu ERTOn jäsenille on 45 € ja ertolaisille työttömille 25 €. Muilta, esimerkiksi ei-jäseniltä, veloi-tetaan kokonaishinta 215 €. Kurssin hintaan kuuluu aina lounas.

Osallistujat valitaan ilmoittautu-misjärjestyksessä lukuun ottamatta toimialakohtaisia kursseja. Kannattaa

ilmoittautua rivakasti, sillä ensimmäiset kurssit ovat täyttyneet varsin nopsasti.

Emma-akatemia toimii yhteistyössä ammattikorkeakoulujen ja aikuiskoulu-tuskeskusten kanssa. Ammattitaitoisten opettajien ja pienten ryhmien avulla opetus on tehokasta ja antoisaa. Esimer-kiksi ohjelmistokoulutuksiin otetaan enintään 20 osallistujaa, jotta kurssilla on mahdollisuus tarpeiden mukaiseen kysymiseen ja opastukseen.

emma-akatemia vastaa toiveisiinERTOn jäsenistä on STTK:n toimihen-kilöbarometrin mukaan työnantajan jär-jestämään tai maksamaan ammatilliseen koulutukseen osallistunut vain 29 pro-senttia. ERTOn jäsenkyselyiden mukaan ammatillisen koulutuksen saaminen on aivan toivelistan kärkipäässä. Emma-akatemia on perustettu vastaamaan näitä toiveita ja tarpeita. Haluamme aktiivises-ti tuottaa lisäarvoa jäsentemme arkeen.

Emma-akatemian koulutuska-lenterin, ilmoittautumislomak-keen ja lisätietoja löydät osoitteesta www.emma-akatemia.fi. emma-akatemia@erto.fip. 0400 321 181.

erTon oma emma-akatemiaTarjoamme edullista lisä- ja täydennys -koulutusta. lisäpaloja työelämään!

ALUEJÄRJESTÖT

38 | ToIMI | 1-2014

ERTO

osallistumisesi maksamalla omavastuu 10.5. mennessä yhdistyksen tilille OP FI15 5741 3620 4698 30. Ilmoittautumiset molempien kertojen osalta 10.5. men-nessä Kaisu Hurskaiselle puh. 044 084 0296, kaisu.hurskainen@mail.suomi.net.

Pohjois-Savon aluejärjestöKoko perheen pilikkikilipailut La 15.3. klo 10 alakaen. Tikkalansaaren leiri- ja kurssikeskus, Tikkalankuja.(Vitostien varressa, n. 9 km Kuopiosta pohjoiseen, ERTO-opasteet ohjaavat). Jaossa kiertopalkinto sekä muitakin palkintoja, joita sinulla ja perheelläsi on mahdollisuus saada eväkkäiden lisäksi kotiin viemisiksi. Järjestämme jälleen myös ”varjopilkit” tukevalla maalla; pal-kinnot kuuluvat tähänkin formaattiin. Pilkkimisen lomassa nautimme keittoa sekä kuumaa juomaa. Ilmoittaudu Esa Kvistille numeroon 050 521 9376 tai esa-kvist@hotmail.com, jotta keittoa tilataan riittävästi, pääset nauttimaan lauantai-päivästä – ihan ilmaiseksi. Tervetuloa joukkoon iloiseen!

KevätkokousTO 10.4. kevätjäsenkokous klo 18:00, Hotelli Ravintola Jahtihovi (Snellmanin-katu 23, Kuopio). Sitovat ilmoittautumi-set ruokailun takia viim. 7.4. mennessä: kpo.kortelainen@luukku.com tai 040 8234 105. Tervetuloa vaikuttamaan!

Jonna tervomaa ja anssi Kela Pe 25.4. klo 19, Kuopion Musiikkikeskus. Kahden suomalaisen huippuartistin illassa kurkistetaan sielun sopukoihin. Timanteiksi hioutuneita kappaleita ja tarttuvia kertosäkeitä. Hinta jäsenille 16 €, ei-jäsenille 32 €, sisältää väliaika-tarjoilua (kahvi + kahvileipä). Tervetuloa konserttiin, mielellään jo klo 18:30 maissa. Sitovat ilmoittautumiset Kirsi Kannassalo, kirsi.kannassalo@hotmail.com 18.3. mennessä. Ilmoita oletko jäsen vai ei-jäsen. Maksu Pohjois-Savon aluejärjestön tilille: FI 79 1797 3000 0046 21 viimeistään 18.3. mennessä.

Keski-Suomen aluejärjestöKeväälle on suunnitteilla viini-ilta sekä keilausta. Lisää tietoa aluejärjestön omasta jäsenkirjeestä tai pilkehanna@gmail.com.

ToIMI | 1-2014 | 39

erto kouluttaaErTON AMMATILLINEN KOULUTUS on nyt nimeltään Emma-akatemia. Emma-akatemia toimii yhteistyössä ammattikorkea-koulujen ja aikuiskoulutuskeskusten kanssa.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen:www.emma-akatemia.fi.

Osallistujat otetaan ilmoittautumisjärjestyk-sessä, enintään 20 hlöä/ohjelmistokoulutus.

Emma-akatemian kurssit maksavat ERTOn jäsenille 45 €, ertolaisille työttömille 25 € ja muille hinta on 215 €. Kurssin hintaan kuuluu aina lounas.

KouluTuKseT K aiKille jäseNille

excel-perusteetJyväskylä 18.3. (JAMK)Helsinki 19.3. (Amiedu)Turku 8.4. (Turun AMK)Helsinki 6.5. (Amiedu)Excelin tehokas käyttö: tietojen käsittely, liikkuminen ja aluevalinnat, peruslaskentakaa-vojen syöttö ja muokkaus, tiedon kopiointi siirto sekä vienti muihin Office-ohjelmiin, taulukon muotoilu.

excel-jatkokurssitExcel taloushallinnon ammattilaisille, Tampere 25.3. (TAKK)Helsinki 26.3. (Amiedu)Oulu 27.3. (OAMK)Kuopio 27.3. (Savonia)Tampere 27.3. (TAKK)Jyväskylä 22.4. (JAMK)Turku, 13.5. (Turun AMK)Helsinki 14.5. (Amiedu)Hämeenlinna 21.5.Kaavat ja funktiot; nimetyt alueet; tiedon haku ja suodatus, tiedon siirto www:stä Exceliin, pylväs- ja piirakkadiagrammit, ison aineiston käsittely, tiedon tuonti ym.

powerpoint-perusteetHelsinki 10.4. (Amiedu) Oulu 10.4. (Oulun AMK)Hyvä esitys -intro, dian layout, valmiit mallit, kuvien, muotojen ja kaavioiden lisäys, ani-moinnit, diaesitysten asetukset; esityspohjan/masterin luonti ym.

powerpoint-jatkokurssiHelsinki 23.4. (Amiedu)Lahti 18.3. (Salpaus)Oulu 8.5. (OAMK)Käyttöliittymän mukauttaminen, tiedon tuonti muista sovelluksista, teemat, perus-tyylit ja värimallit, grafiikan luonti, kuvien, videoiden ja äänien lisääminen ym.

tullilainsäädäntöHelsinki 26.3. (Amiedu)Perusteet tulliverotuksesta ja tuontiprosessis-ta. Perehdytään tavaran luokitteluun, kuten tullausarvoon, maahantuonnin arvonlisävero-tukseen sekä tuonti- ja vientirajoituksiin. Käsit-teet tulevat tutuiksi. Opitaan myös sähköistä ilmoittamista ja tiedonhakua. Kurssilaiset voivat vaikuttaa kurssin sisältöön ja tasoon. Kouluttajana tulliylitarkastaja, Tullikoulun koulutussuunnittelija ja opettaja Kirsi Azaize.

KouluTuKseT heNKilösTöN edusTajilleHenkilöstön edustajien eli HEDien koulutuk-set ovat maksuttomia. Katso HED-koulutus-kalenteri osoitteesta www.erto.fi/palvelut/koulutus.

yt-menettelypäiväOulu 22.4.Jyväskylä 21.10.Tampere 18.11.Koulutuksessa käydään läpi yt-lain tarjoa-mia mahdollisuuksia ja opitaan lukemaan yrityksen tilinpäätöstietoja. Ilmoittautuminen: www.erto.fi/palvelut/koulutus/ilmoittaudu-koulutukseen

tervetuloa ykkösketjuun! -perehdytys henkilöstön edustajalleSyksyn koulutus: 1. jakso 9.–10.9. ja 2. jakso 25.–26.11., HelsinkiPerehdytys koostuu kahdesta kahden päivän lähiopetusjaksosta ja etäopiskelusta.Erinomainen aloituspaketti vaikkapa uudelle luottamusmiehelle. Perehdytyksessä käydään läpi henkilöstön edustajien oikeuksia ja velvol-lisuuksia, keskeistä työelämän lainsäädäntöä ja työehtosopimusten sekä palkkasuositusten sisältöä. Lisäksi kerrotaan ERTOn HED-palveluista. Ilmoittautuminen: www.erto.fi/palvelut/koulutus/ilmoittaudu-koulutukseen

tsn:n luottamusmiesten koulutusSuosittelemme, että TSN:n luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet osallistuvat Aktiivi-Instituutin järjestämään luottamusmieskou-lutukseen. Kursseille haetaan ERTOn kautta. Lisätietoa koulutuksista: www.aktiivi-instituutti.fi

luottamusmiesten ja työsuojelu-valtuutettujen täydennyskoulutusLuottamusmiehet, varaluottamusmiehet, luottamusvaltuutetut, varaluottamusvaltuu-tetut ja työsuojeluvaltuutetut voivat osallistua Aktiivi-Instituutin täydennyskoulutukseen. Kursseille haetaan ERTOn kautta. Lisätietoa koulutuksista: www.aktiivi-instituutti.fi

emma-akatemia kouluttaaERTO järjestää koulutusta (Word, Excel, PowerPoint ) useilla paikkakunnilla. Lisätietoa www.emma-akatemia.fi.

maman kevätkokous 17.5. Lisätietoa tulossa sekä jäsenkirjeessä että sivuillamme maalis-kuusta alkaen. Onko sinulla ideoita MaMan toimintaan liittyen? Sivujemme kautta voit antaa palautetta ja kertoa ideoitasi.

pj. Kaarina Pehkonen p. 040 762 6286 kaarina.pehkonen@erto.fiwww.mamary.fi

ERITYISTOIMIHENKILÖT ET RYKevätkokousErityistoimihenkilöt ET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään lauantaina 17.5. Lisä-tietoa kokouksesta, aikataulusta ja paikasta lähempänä kokousta. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kokousasiakirjat lähetetään etukäteen kokoukseen ilmoittau-tuneille sähköpostilla tai tarvittaessa postin välityksellä. Yhdistyksen jäsenet voivat tehdä aloitteita yhdistyksen kokoukselle. Kirjallinen aloite päätösehdotuksineen tulee jättää hallitukselle viimeistään 17.4.

muita tapahtumia 2014

24.5. klo 12–18 likkojen lenkki tampe-reella järjestetään ET ry:n Hyvinvointitee-man kunniaksi! Lähtö Ratinan Stadionilta. Reittivaihtoehdot 2,5 km ja 8,5 km. Mukana viihdyttämässä mm. Juha Tapio ja Jesse Kaikuranta. Lisätietoa: www.etry.fi

4.-5.10 erityistoimihenkilöt et ry:n jokavuotinen Jäsenforum. Paikkakunta vielä avoin, mutta lisätietoja saat kotisivuilta ja jäsenlehtemme tETran kevätnumerossa.

Herätys äijä!Haluatko mukaan ET ry:n äijätoimintaan? Onko moottoripyörällä elämässäsi tärkeä rooli? Haluatko jotain erilaista? Kerro ehdo-tuksesi Kimmolle ja Jukalle. Kimmo.Jämsä@erto.fi ja Jukka.Palkki@erto.fi.

pj. Tarja Hailip. 040 774 1718tarja.haili@uudenmaanliitto.fiwww.etry.fi

YSTEA RYparas työpaikkaosasto fotona

Valokuvaa vuoden 2013 työpaikkaosasto tai -klubi. YSTEA palkitsee vuosittain 300 eurol-la työpaikan, jonka toiminnassa on ollut jotain erityistä edellisenä vuonna. Kerro työpaik-katoiminnastasi meille kuvin! Lähetä kuvasi YSTEAn työpaikkaosastovastaava Raija Simi-lälle, klubivastaava@ystea.fi 22.4. mennessä. Lisätietoja Raijalta p. 040 505 5397

tapahtumia keväällä 2014

17.–18.5. klo 11 ystean kevätkokous Helsingissä (Kulttuuritalo, Sturenkatu 4) ja jäsenristeily Tallinnaan sen jälkeen. Risteilyn omavastuu 40 € kattaa laivamatkat, yöpy-misen hotelli Olympiassa sekä aamiaisen. Kokouskutsu sekä tarkemmat ilmoittautumis-, matkustus- ja maksuohjeet löytyvät Ystean nettisivuilta ja maaliskuun jäsenkirjeestä. Sitovat ilmoittautumiset kokoukseen ja ristei-lylle viimeistään 15.4. sirkku.mutru@erto.fi tai iltaisin p. 040 519 6767.

7.-8.5. terve-sos -tapahtuma mukana Lappeenrannassa. Etsi YSTEA ja näytä jäsenkorttisi, niin saat pienen yllätyksen!

24.–25.5. maailma kylässä Helsingissä. Maailman kulttuurit kohtaavat jälleen Kaisa-niemen puistossa ja Rautatientorilla. YSTEA kaipaa esittelypisteelle vapaaehtoisia. Ota yhteyttä Pekka Laukkaseen, pekka.laukka-nen@erto.fi, p. 0400 931 033). Luvassa on mukava kansainvälinen talkoopäivä hyvässä seurassa lounaan kera!

pj. Pekka Laukkanenp. 0400 931 033pekka.laukkanen@erto.fiwww.ystea.fi

LOgISTIIKAN TOIMIHENKILÖT RYKevätkokous

la 17.5. klo 13 Sokos Hotel Vantaassa (Her-taksentie 2, Vantaa, Tikkurila). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä mahdollisesti jätettävät esitykset. Kevätkokouksen jälkeen on mahdollisuus

TALOUSHALLINNON AMMATTILAISET RYtapahtumia 2014

17. - 18.5. Koulutuspäivä ja kevätkokous (Rovaniemi). Koulutuspäivässä aiheena kirjan-pidon ja palkanlaskennan ajankohtaiskatsaus.

13. - 17.9. Jäsenmatka (Istanbul, Turkki). Taloushallinnon ammattilaiset seikkailevat! Kohteenamme tänä vuonna on Istanbul.

28. - 29.11. ajankohtaisseminaari ja syyskokous (Helsinki). Seminaarin aiheina mm. verotuksen vuodenvaihde, arvonlisäve-rotuksen vähennyskelpoisuus, raportointi ja tunnusluvut.

Lisätietoja tapahtumistamme uutiskirjeissäm-me ja kotisivuillamme.

pj. Teemu Miettinenp. 040 484 1406teemu.miettinen@erto.fiwww.taloushallinnonammattilaiset.fi

MAMA RYmaman vuosi 2014 starttasi vauhdikkaastiYhteistyössä on voimaa – se tuli todistetuksi jälleen 25.1., jolloin MaMa yhdessä muuta-man hyvän yhteistyökumppaninsa kanssa järjesti Helsingissä Ammattilaiset kohtaavat -tapahtuman. Kehitämme tapahtumakonsep-tia lisää ja ammattilaiset kohtaavat jälleen ensi vuonna. MaMa järjestää koulutusta jatkossa-kin ja seuraamalla sivujamme www.mamary.fi saat niihin liittyvää ajankohtaista tietoa. Järjestämme koulutusta kysynnän mukaan.

Koulutuksia

Wordpressin alkeet mac-käyttäjille Helsingissä 5.4. Kuuden tunnin koulutuk-sen hinta on MaMan jäsenille ( ja Suomen Apple-käyttäjien jäsenille) 60 € ja ei-jäsenille 120 €. Oma kone mukaan. Ilmoittautuminen MaMan sivujen kautta.

apple-käyttäjien kursseille jäsenhinnallaMaMan jäsenet saavat osallistua yhteistyö-kumppanimme Suomen Apple-käyttäjät ry:n järjestämiin kursseihin samalla jäsenhinnalla kuin Apple-käyttäjien jäsenet. Katso kurssika-lenteri www.appleusers.fi.

ERTO

erton jäsenyhdistykset

40 | ToIMI | 1-2014

tutustua opastettuihin Tiedekeskus Heurekan näyttelyihin. Tähän osuuteen voivat osallistua myös jäsenen puoliso ja lapset. Jäsenelle aiheutuvat matkakulut korvataan halvimman mahdollisen kulkuneuvon taksan mukaan osallistujan matkalaskussaan ilmoittamalle pankkitilille. Ilmoittautumiset 30.4. mennessä: seppo.virtanen@dhl.com, p. 0400 650 659

Ke 9.4. klo 18 Logistiikan toimihenkilöt Pohjois-Savon paikallistoimikunnan kevät-jäsenkokous Hotelli Ravintola Jahtihovi (Snellmaninkatu 23, Kuopio). Sitovat ilmoit-tautumiset ruokailun takia viim. 4.4. mennessä: kpo.kortelainen@luukku.com, p. 040 8234 105.

pj. Marko Nurmip. 044 514 5691marko.nurmi@erto.fiwww.logistiikantoimihenkilot.fi

TIETOALAN AMMATTILAISET RYcebit-matka arvottuCebit 2014 -matkat on arvottu ja voittajille ilmoitettu henkilökohtaisesti. Paljon onnea voittajille! Matkalta tehdään matkareportaasi luettavaksi jäsenille.

vuosikokousVuosikokouksen suunnittelu on vauhdissa. Päi-vämäärä ilmoitetaan Facebook-sivuillamme, joten käy katsomassa päivityksiä säännöllisesti.

intia & ictIntia-aiheinen paneelikeskustelu keväällä: miten suomalainen IT/ICT ala menestyy globaalissa työn siirtelyn markkinassa. Lisä-tietoja Facebook-sivuiltamme.

Himoksella vapaataHimoksen mökillä on vielä vapaita viikkoja. Kysy tietolaiset@erto.fi.

pj. Jari Koivulap. 050 591 6551jari.koivula@erto.fi www.tietoalanammattilaiset.fi

TYöTTömYYsTurvaaN muuToKsia vuodeN alusTa T YöTTöMY YSTUrvA muuttui monin kohdin vuoden vaihteessa. Henkilön oikeus etuuteen uuden tai vanhan lain mukaan määräytyy lain siirtymäsäännösten mukaan.

sovitellun suojaosuus ja enimmäismääräTyöttömyysetuuden sovittelussa otettiin käyttöön 300 euron suoja-osa. Suojaosan suuruus on 300 euroa kuukauden ja 279 euroa neljän viikon hakujaksolla. Sovittelun piirissä olevan henkilön tulot vaikuttavat henkilön ansiopäivärahan mää-rään vähentävästi vasta suojaosan ylittyessä. Vuorotteluvapaakorvausta suojaosa ei koske. Sovitellun ansio-päivärahan enimmäismäärää muute-taan siten, että se lapsikorotuksineen yhdessä työtulon kanssa voi olla enintään ansiopäivärahan perusteena olevan palkan suuruinen. Säännökset tulevat sovellettavaksi, kun etuutta maksetaan 1.1.2014 lukien.

Uudesta laista kumotaan säännös, joka on estänyt sovitellun päivärahan maksamisen työntekijälle, jonka palkkaukseen työnantaja saa korkein-ta korotettua palkkatukea. Etuutta voidaan maksaa nyt 1.1.2014 lukien.

palkansaajan työssäolo- ja vakuutusehto Työssäolo- ja jäsenyysehtoa lyhenne-tään 26 viikkoon. Sitä sovelletaan sen jälkeen, kun työnhakija on 29.12.2013 ollut työssäoloehtoa luettavassa työssä 29.12.2013 vähintään yhden kalenteriviikon.

työssäoloehdossa huomioitava työ, tuettu työ ja työllistymisen edistäminen Korkeimmalla korotetulla palkka-tuella työstä voidaan jatkossa lukea

kokonaan tuettu työt työssäoloeh-toon. Tätä luetaan täysimääräisesti 30.12.2013 alkaen työssäoloehtoon.

omavastuuaikaOmavastuuaikaa ei aseteta tietyin edellytyksiin, kun hakijalle on aiem-min asetettu omavastuuaika ja uusi ansiopäiväraha ilman omavastuuai-kaa alkavat 1.1.2014 tai sen jälkeen. Omavastuuaika lyhenee viiteen päivään, kun 1. omavastuupäivä on 1.1.2014.

Korotetun ansio-osan määräTyöttömyyspäivärahaa on jatkossa kaksi tasoa, normaali ja korotettu. Muutosturvan ansio-osasta luovu-taan. Uutta korotettua ansio-osaa sovelletaan 1.1.2014 lukien. Se on muutosturvan ansio-osan tasoista. Pitkän työuran perusteella koro-tettua ansio-osaa voidaan maksaa jatkossa 90 päivää. Sitä sovelletaan työnhakijaan, jonka työsuhde on päättynyt 1.1.2014 tai sen jälkeen.

ansiopäivärahan ansio-osan lyheneminenAnsiopäiväraha kestoa lyhenne-tään 300 tai 400 päivään tiettyjen edellytysten täyttyessä. Säännöstä sovelletaan hakijaan, jonka päivä-rahakauden enimmäisaika alkaa 1.1.2014 alkaen.

päivärahakauden alkaminen alustaPäivärahan perusteena oleva palkkaa ei lasketa uudelleen tietyin edellytyk-sin 26 viikon välein, jos ensimmäinen maksettava päivä on 1.1.2014.

Lisätietoja osoitteesta www.tyj.fi

ERTO

työttömyyskassa tiedottaa

Kesäpäivä Naantalissa!L AUANTAINA 14.6.2014 kaikki ertolaiset ovat perheineen tervetulleita viettämään kesäistä viikonloppua Naantaliin. Tapahtu-mapaikka on upea Naantalin kylpylä. Tarjolla on ohjelmaa jäsenille, edullista majoitusta, kylpylähoitoja, kesäteatteria, kierros vanhassa Naantalissa ja Muumimaailmaa lapsille.

ERTO kustantaa jäsenille kesäpäivän ohjelman, lounaan ja kahvit sekä tukee majoi-tuksia reilulla osuudella. Majoitus, matkat ja lisäpalvelut on varattava ja maksettava itse. Bussikuljetukset Turusta Naantaliin ja takaisin ovat maksuttomia.

Kesäteatteri Emmasta on varattu lippuja

SUOMI! – Hulluu touhuu -näytökseen. Kyl-pylästä voit ostaa lippuja Muumimaailmaan ja Väskin seikkailusaareen. Kylpylässä on tarjolla myös laaja valikoima erilaisia hoitoja.

Ohjelma ja ilmoittautumisohjeet ERTOn nettisivujen tapahtumakalenterissa. Ilmoit-tautuminen 14.5.2014 mennessä.

ToIMI | 1-2014 | 41

Asemamiehenkatu 4, 11. krs00520 Helsinkip. 09 613 231f. 09 6132 3202etunimi.sukunimi@erto.fiSähköinen asiointiwww.erto.fi/kirjauduTyösuhdeneuvonta09 6132 3241Jäsenpalvelu09 6132 3204jasenpalvelu@erto.fi

Ajantasaiset palveluajat löydät nettisivuiltammewww.erto.fi

puheenJohTaJa

Juri Aaltonen040 553 8536

hallinTo

Seppälä-Koski Tuula hallintoassistentti, puheenjohtajan sihteeri09 6132 3238Ahonen Kristiinaviestintäpäällikkö09 6132 3267Reunanen Piiaviestintäasiantuntija, 31.3.2014 saakka09 6132 3262Saunavaara Piatoimialapäällikkö,vuorotteluvapaalla Aho Mirkka viestintäasiantuntija, perhevapaalla 31.3.2014 saakka09 6132 3264

palveluykSikkö

Fagerlund Sarijäsensihteeri09 6132 3214Turunen Tarjajäsensihteeri, tiimin vetäjä09 6132 3268

TyömarkkinaykSikkö

Orkovaara Mattiedunvalvontajohtaja09 6132 3248Ahtola Kaisulakimies, perhevapaallaBruun Leilaasiamies09 6132 3231Dahlström Kristinaasiantuntija09 6132 3263Kokkonen Ullasihteeri09 6132 3230Kuusisto Karo-Petteri asiantuntija09 6132 3269Lahti Jarmo asiantuntija 09 6132 3239Lievonen Helena lakimies 09 6132 3246Pohja Jamilakimies09 6132 3273Tykkä Johannalakimies 09 6132 3234Laihorinne Minnaasiantuntija, perhevapaalla

TalouS- Ja henkilöSTö-

hallinToykSikkö

Koskinen Reija talous- ja henkilöstöpäällikkö09 6132 3210Miettinen Maijataloussihteeri09 6132 3265Wickström Leenataloussihteeri09 6132 3221

TyöTTömyySkaSSa p. 09 6132 3224f. 09 6132 3201erto.tk@erto.fiSähköinen asiointi www.erto.fi/kirjaudu

Ajantasaiset palveluajat löydät nettisivuiltamme www.erto.fi.

Kivistö Esakassanjohtaja09 6132 3250Helle Anna osastosihteeri09 6132 3256Mamia Tonijärjestelmäasiantuntija09 6132 3226

EtuuskäsittelijätHokkanen EevaHutri MerjaKoivu TiinaLindholm Teija Numminen HeidiRopanen MinnaUtriainen SariVlasoff Heidi

eTelä-karJala

pj. Mirja Sipponen p. 040 840 2972mirja.sipponen@emaili.fi

eTelä-pohJanmaa

pj. Outi Saarenpääp. 044 299 7126outi.saarenpaa1@gmail.com

eTelä-Savo

vpj. Katri Pystynenp. 040 557 6390kati.pystynen@gmail.com

helSinki-uuSimaa

pj. Sirkku Mutrup. 040 519 6767sirkku.mutru@erto.fi

iTä-Savo

pj. Päivi Ruuskanenp. 050 347 5240paivi.ruuskanen@savonlinnatravel.com

kanTa-häme

pj. Annika Lundahlp. 050 514 8784annika.lundahl@elisanet.fi

keSki-Suomi

pj. Reijo Partanen p. 040 766 3753reijo.partanen@erto.fi

lahden SeuTu

pj. Sirkka Rappumäkip. 044 338 9002sirkka.rappumaki@phnet.fi

lappi

pj. Johannes Ekholm p. 0400 694 607johannes.ekholm@luukku.com

erTon ToimiSTo alueJärJeSTöT

länSirannikko

pj. Marjo Luomanenp. 040 754 9716marjo.luomanen@lihastautiliitto.fi

pirkanmaa

pj. Jari Koivulap. 050 591 6551jari.koivula@erto.fi

pohJoiS-karJala

pj. Päivi Kuosmanen p. 050 369 5428paivi.kuosmanen@erto.fi

pohJoiS-pohJanmaa

pj. Sirkka Inkiläp. 045 878 8708sirkka.inkila@erto.fi

pohJoiS-Savo

pj. Pekka Kortelainen p. 040 823 4105kpo.kortelainen@luukku.com

SaTakunTa

pj. Anne Kiveläp. 0400 539 994kivelaiska@luukku.com

SeinäJoen SeuTu

pj. Ulla Muurimäkip. 050 328 5264ulla.muurimaki@gmail.com

varSinaiS-Suomi

pj. Tiina Immonenp. 040 748 2051tiina.immonen@erto.fi

ERTON UUTISIA

TYÖSUHDENEUVONTAA NYT MYÖS ILLALLA

JÄ SENENÄMME maksuton Työsuhde-neuvonta on käytössäsi. Neuvonta palvelee numerossa (09) 6132 3241 ma–pe 9.30–13.30 sekä uutuutena myös keskiviikkoiltaisin klo 17–19. Jäseniltä on tullut paljon toiveita iltapäivystyksestä, joten sitä kokeillaan nyt maalis-, huhti- ja toukokuun ajan. Jatkosta päätetään suosion perusteella.

ERTO

erton yhteystiedot

HOIDA ASIASI SÄHKÖISESTI

T YöTTöMY YSK A SSA ja jäsenrekisteri on käytössäsi sähköisesti 24 h. Voit mm. tehdä hakemuksen, seurata hakemuksesi etenemisen tilannetta, ilmoittaa yhteystietojen muutoksista ja tulostaa jäsenmaksutodistuksen. Palveluun pääset osoitteesta www.erto.fi/kirjaudu.

PULMIA TYÖPAIKALLA?

ErTON NETTISIvUJEN Työsuh-deoppaasta löydät vastauksia useimmin kysyttyihin kysymyksiin, esimerkiksi loma-asioihin, yt-neuvotteluihin, työsopimus- ja työehtopulmiin. Tässä osoite: www.erto.fi/tyosuhdeopas

42 | ToIMI | 1-2014

A SIANA JOSIHTEErI auttaa muita joissa-kin asioissa. Hänen täytyy olla varmaan-kin kunnianhimoinen ja nopeaälyinen. Hän myös ehdottelee muille, miten jon-kin asian voisi tehdä. En haluaisi tehdä sitä työtä, koska haluan olla koko ajan kissojen kanssa. Asianajosihteerit tuskin osaavat hoitaa kissoja, ellei heillä ole niitä kotona.

Ennen halusin leipuriksi, mutta se ei tunnu enää niin kivalta. Haluan mieluum-min pelastaa kaduilta kissoja, joilla ei ole kotia. Olen nähnyt kodittomia kissoja Espanjassa ja Bulgariassa. Kerran näin lo-mamatkalla neljä kissaa. Kolme niistä oli hyväkuntoisia, mutta yhdellä oli mennyt jalka, ja se ontui. Olisin halunnut ottaa ne kaikki kotiin ja hoitaa niitä.

Haluaisin hoitaa kissoja omassa kodis-sani. Kaikki voisivat myös tuoda kissansa minulle hoitoon, jos menevät jonnekin pois kotoa. Minulla olisi vähän niin kuin kissojen hotelli sillä aikaa. Voisin hoitaa korkeintaan 20:ta kissaa yhtä aikaa. Leik-kisin niiden kanssa, antaisin ruokaa ja jos omistaja pyytäisi, niin voisin viedä niitä pihallekin ja harjata niiden turkkia. Jos kissat alkaisivat tapella, kiinnittäisin nii-den huomion muualle lelulla tai ruualla.

Meillä on kaksi kissaa, Helmi ja Vili. Olen ruokkinut niitä ja viime kesänä vein ne uloskin valjaissa. Olen lukenut kissojen hoidosta kirjoista, joten minun ei tarvitse opiskella kissojenhoitajaksi enempää. Emman äiti on lastenhoitaja ja isä IT-arkkitehti

TEKSTI sari alHava KUVA JuHa myllymäKi uusi alku

ToIMI | 1-2014 | 43

Emma Juhala, 9 vuotta

Vuoden 2014 ammatilliset koulutukset erittäin edulliseen jäsenhintaan!

Katso lisätiedot ja tutustu tarjontaamme:

www.emma-akatemia.fi

Lisäpaloja työelämään!