toimi 5 / 2009
DESCRIPTION
Vaikuta kehonkielellä palaverissa. Miten hyvä työilmapiiri luodaan?TRANSCRIPT
PAREMMAN TYÖPÄ IV ÄN PUOLESTA 05#09
PAREMMAN TYÖÖÖPPÖPPPPPPPÖÖÖPÖPPPÖÖPPPÖÖPPÖÖÖPÖÖÖÖÖÖÖÖPÖÖÖÖPÖÖÖPPÖÖÖÖÖPPPÖÖÖPPPPÖÖÖÖPPÖÖÖÖPPÖÖÖPPPPPPÖÖÖÖÖPPPPÖÖÖÖPPPPPÖÖÖÖPÖÖPPÖÖÖPPPPÖÖÖÖPPPPÖÖÖÖPPPPÖÖPPPÖPPÖÖÖÖPPPÖÖÖPÖÖPÖPPPPÖÖPÖÖÖPÖÖÖÖÖÖ ÄÄÄÄ ÄÄÄÄÄÄ ÄÄÄÄ ÄÄ ÄÄ Ä Ä Ä ÄÄÄ Ä Ä ÄÄ ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ ÄÄÄ Ä Ä Ä ÄÄÄÄÄÄ ÄÄÄÄ ÄÄ ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ Ä Ä Ä Ä ÄÄÄÄÄÄÄÄÄ Ä ÄÄÄÄÄÄ ÄÄÄÄÄÄÄ ÄÄÄ ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ ÄÄÄÄ ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ II II I II I I I II IIIII I II I I I II I II II IIIIIIIII IIIIIIIIIIIIIIIIV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄÄV ÄV ÄV ÄV ÄÄV ÄÄÄV ÄV ÄÄV ÄÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄÄV ÄV ÄV ÄV ÄÄV ÄÄV ÄÄÄV ÄV ÄV ÄV ÄÄÄÄV ÄÄÄV ÄV ÄÄÄÄÄV ÄV ÄÄV ÄÄV ÄV ÄV ÄÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄÄVV ÄV ÄVV ÄV ÄÄV ÄV V ÄÄÄVVV ÄÄV ÄÄÄVV ÄV ÄÄÄV V ÄÄÄÄV VV ÄV V ÄÄV ÄVVVVVVVVVVVVVVV ÄV ÄV ÄV ÄÄÄVV N PN PN PN PN PN PN PN PN PN PN PNN PPPPN PPPN PPN PNNN PNN PN PN PN PPN PPN PN PN PPPPN PN PN PN PN PPPPPPNN PPPPN PNN PPPN PN PPN PPPPN PN PNN PPNN PPPPN PNN PPPN N PN PN PPPPN PN N PN PPN PN PN PN PN PPPPPPN PPPPPPPPN PPPN PPPPN PPPPNNN PN PN PPN PNN PPPNN UUUOUOLUOLUUUUUUUUUUOUOUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUOUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUU ESTESSTA AA AAAAAA AA A 05050505 #09#09##
Yhä useampi syölounaansa kiireessä
tai jättää ruokailunkokonaan väliin.
PAREMMAT PALAVERIPULLAT
HOUSUPUVUN YLISTYS
KEHITY ÄÄNIKIRJOILLA
TEHOLUVUN ABC
RENTOUDU KAHVITAUOLLA
TERVEEMPI ELÄMÄ 20 MINUUTISSA
Ehditkölounaalle?
”Autan työkavereitahuomaamaanlahjansa”VaikutakehonkielelläRahaavapaasta
091130_Toimi0905_kansi.indd 1 2.12.2009 13:35:16
Työelämän haasteet koskettavat kaikkia elä-
mäsi tärkeitä ihmisiä. Uudenlaista ammatti-
liittopalvelua tarjolla osoitteessa erto.fi
ASIAT TÄRKEYS-JÄRJESTYKSEEN.
091130_Toimi_0905_sisus.indd 2 3.12.2009 12:21:43
toimi nº 5 2009 3
{ 05#2009 sisällys }
PÄÄTOIMITTAJA PETTERI KANKKUNEN
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ ARJA KUITTINEN
ULKOASU KATJU ARO / WWW.BOTH.FI
KIRJOITTAJAT
SUVI-ELINA ENQVIST, ANTTI ISOKANGAS, JUHA
ITKONEN, HANNA JENSEN, OUTI KAARTAMO,
SANNA KEKÄLÄINEN, SAARA PAKARINEN,
TIINA RUULIO, ELINA VENESMÄKI, SUSANNA
VILJANEN, ANU VIRTANEN
KUVAAJAT JA KUVITTAJAT
SAMULI KARALA, HANNA KOIKKALAINEN,
JUHO KUVA, SANNA MANDER, ELINA MINN,
PAULIINA MÄKELÄ, HEIKKI RAUTIO, SAMI REPO,
HELI SORJONEN, SAC MAGIQUE, KATJA TÄHJÄ,
ANNA VIRTANEN
TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT
ASEMAMIEHENKATU 4
00520 HELSINKI
P. (09) 6132�3204
F. (09) 6132 3202
WWW.TOIMILEHTI.FI
MEDIAMYYNTI
MIRKKA AHO, P. (09) 6132 3264
JULKAISIJA
ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY
REPRO
JARI STENHOLM / FAKTOR
PAINOPAIKKA
FORSSAN KIRJAPAINO, FORSSA 2009
AIKAKAUSLEHTIEN
LIITON JÄSEN
ISSN 0783-9693
KA
NN
EN
KU
VA
SA
MU
LI K
AR
AL
A, T
YY
LI H
EID
I-M
AR
IKA
UR
PAL
AIN
EN
20Työlounas muuttuu yhä nopeammaksi, mutta seuraakin kaivataan. Tomas Träskman ja Aura Seikkula lounaalla Trocaderossa.
oma ura8 TÄRKEINTÄ TYÖSSÄ
Tiina Laukka on
unelmatyössään
9 MP3-MAISTERIKSI
Kouluta itseäsi
äänikirjoilla
16 PAREMPIA PÄIVIÄ
Kolme hyvän
työilmapiirin tekijää
28 VAKUUTA PALAVERISSA!
Kehon kieli kertoo
puolet viestistä
43 UUSI ALKU:
Mikael Kaukinen, 6 vuotta
kroppa & nuppi12 RAVITSEMUS RUOTUUN
Pienillä teoilla
terveempi elämä
13 ÄLÄ AHMI!
Rauhallinen ruokailu
pitää solakkana
ihmissuhteet10 KULKEEKO TYÖ GEENEISSÄ?
Äiti ja tytär haluavat
tehdä osansa
11 KÄY KAHVILLA!
Hyvä vire edellyttää taukoja
omat rahat14 UNELMIA TÄYTTÄMÄÄN
Vuorotteluvapaa
muuttuu pysyväksi
ruoka & juoma20 EVÄITÄ JA TAKE AWAYTA
Mihin suomalainen
työlounas on menossa?
31 LEIVO KOKOUKSEEN
Kotitekoiset kahvileivät
antavat jutunjuurta
neuvottelupöytään
tila & tyyli33 TYYLIÄ TOIMISTOON
Piristä perinteistä
trendiväreillä
+ VAKIOT6 TOIMI OIKEIN
Kysy asiantuntijoiltamme
15 KOTILÄKSYT
Antti Isokangas
arvostaa laskutaitoa
36 TYÖHUONEELTA
Juha Itkonen uskoo, että
kaikkea voi tapahtua
37 ERTON JÄRJESTÖSIVUT
LiiteVältä virheet työhaastatte-lussa ja pärjää bisneslounaalla! Ohjeet kortti-liitteessä.
PAREMMAN TYÖPÄ IV ÄN PUOLESTA 05#09
PAREMMAN TYÖÖÖPPÖPPPPPPPÖÖÖPÖPPPÖÖPPPÖÖPPÖÖÖPÖÖÖÖÖÖÖÖPÖÖÖÖPÖÖÖPPÖÖÖÖÖPPPÖÖÖPPPPÖÖÖÖPPÖÖÖÖPPÖÖÖPPPPPPÖÖÖÖÖPPPPÖÖÖÖPPPPPÖÖÖÖPÖÖPPÖÖÖPPPPÖÖÖÖPPPPÖÖÖÖPPPPÖÖPPPÖPPÖÖÖÖPPPÖÖÖPÖÖPÖPPPPÖÖPÖÖÖPÖÖÖÖÖÖ ÄÄÄÄ ÄÄÄÄÄÄ ÄÄÄÄ ÄÄ ÄÄ Ä Ä Ä ÄÄÄ Ä Ä ÄÄ ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ ÄÄÄ Ä Ä Ä ÄÄÄÄÄÄ ÄÄÄÄ ÄÄ ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ Ä Ä Ä Ä ÄÄÄÄÄÄÄÄÄ Ä ÄÄÄÄÄÄ ÄÄÄÄÄÄÄ ÄÄÄ ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ ÄÄÄÄ ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ II II I II I I I II IIIII I II I I I II I II II IIIIIIIII IIIIIIIIIIIIIIIIV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄÄV ÄV ÄV ÄV ÄÄV ÄÄÄV ÄV ÄÄV ÄÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄÄV ÄV ÄV ÄV ÄÄV ÄÄV ÄÄÄV ÄV ÄV ÄV ÄÄÄÄV ÄÄÄV ÄV ÄÄÄÄÄV ÄV ÄÄV ÄÄV ÄV ÄV ÄÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄÄVV ÄV ÄVV ÄV ÄÄV ÄV V ÄÄÄVVV ÄÄV ÄÄÄVV ÄV ÄÄÄV V ÄÄÄÄV VV ÄV V ÄÄV ÄVVVVVVVVVVVVVVV ÄV ÄV ÄV ÄÄÄVV N PN PN PN PN PN PN PN PN PN PN PNN PPPPN PPPN PPN PNNN PNN PN PN PN PPN PPN PN PN PPPPN PN PN PN PN PPPPPPNN PPPPN PNN PPPN PN PPN PPPPN PN PNN PPNN PPPPN PNN PPPN N PN PN PPPPN PN N PN PPN PN PN PN PN PPPPPPN PPPPPPPPN PPPN PPPPN PPPPNNN PN PN PPN PNN PPPNN UUUOUOLUOLUUUUUUUUUUOUOUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUOUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUU ESTESSTA AA AAAAAA AA A 05050505 #09#09##
Yhä useampi syölounaansa kiireessä
tai jättää ruokailunkokonaan väliin.
PAREMMAT PALAVERIPULLAT
HOUSUPUVUN YLISTYS
KEHITY ÄÄNIKIRJOILLA
TEHOLUVUN ABC
RENTOUDU KAHVITAUOLLA
TERVEEMPI ELÄMÄ 20 MINUUTISSA
Ehditkölounaalle?
”Autan työkavereitahuomaamaanlahjansa”VaikutakehonkielelläRahaavapaasta
091130_Toimi0905_kansi.indd 1 2.12.2009 13:35:16
091130_Toimi_0905_sisus.indd 3 3.12.2009 12:21:48
Sininen Meteoriitti on henkilöstönsä omistama, yli 70 huippuosaajaa työllistävä suomalainen kasvuyritys. Suunnittelemme ja toteutamme Microsoft-teknologioihin pohjautuvia verkkoviestintä- ja asiakaspalveluratkaisuja. Jos haluat saada äänesi kuuluviin kovassa seurassa, katso avoinna olevat työpaikat www.meteoriitti.com/rekrytointi tai lähetä avoin hakemus osoitteeseen [email protected].
Kuva
: Le
nard
G
l h
Veikkaa, onko kuvassa:
IT-päällikkö
rokkikukko
molemmat
Meillä on tilaa niin nörteille kuin staroillekin.
Firmarockin 2009 voittaja: Sinisen Meteoriitin FOOBARBARIANS.
091130_Toimi_0905_sisus.indd 4 3.12.2009 12:22:17
toimi nº 5 2009 5
T ampereen yliopiston ruoka-
laan avattiin opiskeluaiko-
jeni alussa pastabaari. Siel-
lä köyhä opiskelija sai mät-
tää lautasen kukkuroilleen
tagliatellea ja bologneseä ja
hörppiä ruokajuomaksi Coca-Colaa. Mah-
tavaa! Söin siellä aina lou-
naani.
Vasta työelämässä tajusin,
että pastabaari tuhosi opis-
keluni. Ei, se ei tuonut pai-
no-ongelmia. Se vain tuudit-
ti minut makeaan uneen.
Lounaan jälkeiset luen not nuokuin tai nu-
kuin alusta loppuun. Ei auttanut, vaikka ai-
he oli kiinnostava ja istuin metrin päässä
nimekkäästä luennoitsijasta. Pilkin aikani,
sitten luiskahdin avantoon. Uni ei kysellyt
lupaa eikä pokkaa. Se tuli häpeilemättä.
Pitkän aikaa luulin, että luennoinnin seu-
raaminen tuudittaa minut uneen. Järkeilin
ystävilleni, että professorien puheissa täy-
tyi olla sama nuotti ja tunnelma kuin lapse-
na kuulemissani iltasaduissa.
Siirryttyäni työelämään tajusin olleeni
väärässä. Syy uneliaisuuteen ei ollut siinä
mitä tein, vaan siinä mitä söin.
KUN TILASIN nepalilaises-
sa ravintolassa talon tuore-
juustoa pinaattikastikkees-
sa – siis muhkean riisikeon
– loppupäivä meni hauko-
tellessa. Jos jätin lounaan
väliin, puuhasin päivän
pulkkaan skarppina, vaikkakin hieman
kärttyisenä.
Tein itselleni sarjan ruokavaliokokeiluja.
Tulos oli yksiselitteinen: Kun söin hiilihyd-
raatteja, menin virransäästötilaan. Vaikka
hotkin kokonaisen kanan, jatkoin työpäivää
aamun vireystasolla. Jos söin kaksi perunaa,
olin oitis kanttuvei.
Muutin lounastapojani ja kas – työpäivän
ehtoopuoli ei ollut enää synkkää jynkytys-
tä vaan energistä työntekoa. Ruokavalion
muuttaminen muutti koko elämäni. Olin
hereilläoloaikani oikeasti hereillä.
KOKENEET SEMINAARIPUHUJAT vältte-
levät kahta esiintymisajankohtaa: aikoja
ennen ja jälkeen lounaan. Syy on siinä, että
nälkäiset ihmiset ajattelevat vain ruokaa ja
kylläiset eivät ajattele ollenkaan.
Suoliston toiminta näyttää määräävän mo-
nen aivotyöläisen työpäivän tahdin. Hallit-
seeko se myös sinun päivääsi? Kannustan
sinua katsomaan lautasellesi ja löytämään
oman tapasi pysyä energisenä koko päi-
vän. ■
Petteri KankkunenPäätoimittaja
{ pääkirjoitus }
Haluatko pitää kokouksen, jossa sinua ei kyseenalaisteta?
Helppoa – pidä se heti lounaan jälkeen. Silloin kaikki väki nukkuu.
Makoisia työunia!
KUVITTAJA JA GRAAFINEN SUUNNITTELIJA SANNA MANDER
Hoksasin Pixi-tyttäreni synnyttyä, että vuorokauden tunnit eivät riitä kokopäivätyöhön
mainostoimistossa sekä oman kuvitusyrityksen pyörittämiseen. Mainosmaailma saa nyt
pärjätä ilman minua, kun kuvitan kotona kaiken maailman lehtijuttuja, kirjankansia, julisteita,
pöytäliinoja, kippoja ja kuppeja. Useimmiten öisin, kun kukaan ei soita eikä voi käydä kaupassa
tai postissa. Parhaimmillaan piirtäminen on kuin lomaa – kuvaan uppoutuu ja alkaa herkutella
väreillä, viivoilla ja muodoilla. Aikaa on edelleenkin liian vähän, mutta aiai, ainakin joka päivä
pääsee lomalle!
tekijältä
”Kylläisetihmiset eivät
ajattele.”
091130_Toimi_0905_sisus.indd 5 3.12.2009 12:22:29
6 toimi nº 5 2009
lähetä kysymys
» Toimi-lehti / ERTOAsemamiehenkatu 4
00520 Helsinki
Etätöiden säännöt
? Työpaikallani on tullut kiistaa siitä, kuka voi olla etätöissä ja kuinka paljon.
Onko siitä säädöksiä?Neuvottelut kesken
VASTAUS: Etätöiden tekeminen perustuu
pitkälti työpaikkatason sopimiseen, mut-
ta toki työlainsäädäntö koskee etätyötä sii-
nä missä muutakin. Jos yrityksessä on tar-
vetta ja kiinnostusta etätöihin, henkilöstön
tai henkilöstön edustajan ja työnantajan on
syytä laatia sille pelisäännöt tai mallisopi-
mus. Pelisääntöjen puitteissa työntekijät
voivat halutessaan sopia työnantajan kans-
sa siitä, että tekevät etätyötä.
Sopimus etätyöstä on aina syytä tehdä kir-
jallisesti. Joissakin työehtosopimuksissa on
etätyötä koskevia määräyksiä tai suosituk-
sia, joten tarkista tilanne myös omasta työ-
ehtosopimuksestasi.
Kuten työelämässä muutenkin, työnan-
tajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuo-
lisesti myös etätyön suhteen. Etätyön te-
keminen tulee sallia tai evätä samoilla
perusteilla, eikä työntekijöitä saa ilman hy-
väksyttävää syytä laittaa keskenään eriar-
voiseen asemaan. Hyväksyttävä syy voi ol-
la esimerkiksi työn luonne, sillä kaikki työ ei
tulevaa eläkettä noin 0,7 %. Jos eläke olisi
1500 euroa, puolen vuoden vuorottelu pie-
nentää sitä reilun 10 euroa kuukaudessa.
Vastaavasti 20 %:n työajan lyhennys puolek-
si vuodeksi pienentää eläkettä noin 0,25 %,
eli mainitusta eläkkeestä leikkautuu vajaat
neljä euroa kuukaudessa.
Pulmaan löytyy ratkaisu, jos työkuntoa
ja -intoa piisaa vielä 63 ikävuoden jälkeen.
Vuorotteluvapaan aiheuttama lovi eläkkee-
seen on kuitattu tekemällä töitä 63 ikävuo-
den jälkeen kaksi kuukautta ja työajan ly-
hennyksen aiheuttama kuukauden työs-
kentelyllä, josta muutama euro menee vielä
plussan puolelle.
Ralf Sund
Tavoitteita liikuntaan
? Tarvitsisin konkreettisen tavoitteen, joka motivoisi liikkumaan. Mitä ylipää-
tään voi ja kannattaa urheilussa mitata?
Hikeä pintaan
VASTAUS: Tässä tavoitteita, jotka ovat mi-
tattavia ja realistisia.
1. Lihaskunto: Mittaa toistomaksimisi 5–6
kuntosaliliikkeessä. Etsi paino, jolla saat
juuri ja juuri 10 toistoa. Kerro painomäärä
1,3:lla. Pyri tähän 30 % parannukseen kol-
messa kuukaudessa. Tarvitset siihen kaksi
treeniä viikossa.
2. Liikkuvuus: Istu lattialla jalat suorina. Lai-
ta mittanauha kantapäiden kohdalle ja vie
sormenpäitä lattiaa pitkin eteenpäin niin
pitkälle kuin voit. Mittaa etäisyys kantapäis-
tä. Pyri parantamaan tulosta 10 senttiä kol-
messa kuukaudessa. Tarvitset tähän 2–3 ly-
hyttä venyttelytuokiota viikossa.
3. Hyötyliikunta ja yleiskunto: Hanki askel-
mittari ja pyri ottamaan 70 000 askelta vii-
kossa. Jos olet jo lähellä tätä, pyri 91 000 as-
sovellu etätyöhön yhtä hyvin. Tasapuolinen
kohtelu arvioidaan tapauskohtaisesti.
Hanna Harvima
RALF SUND
VTM,on STTK:n
talous- poliittinen
asiantuntija.
HANNA
HARVIMA
OTK, on Toimi -henkilö liitto
ERTOn lakimies.
TIMO
HAIKARAINEN
LitM, onpersonal trainer
ja urheilu-valmentaja.
JUHA-PEKKA
AIRO
PsM, onpsykoterapeutti
ja Mercuri Urvalin konsultti.
PIRTA
AALTONEN
FM, on HRM
Partnersinura val men taja.
{ Toimi oikein }T O I M I - L E H D E N A S I A N T U N T I J A T V A S T A A V A T L U K I J O I D E N K Y S Y M Y K S I I N
”Puolen vuodenvuorotteluvapaa pienentää
eläkettä noin 0,7 %.”Fiksusti vapaalle
? Haluaisin lisää vapaa-aikaa. Nakertaisiko eläkettäni enemmän puolen vuoden
vuorotteluvapaa vai puolen vuo-den 80-prosenttinen työaika?
M. Järvinen
VASTAUS: Puolen vuoden vuorotteluvapaa
pienentää eläkettä selvästi enemmän kuin
työajan lyhentäminen viidenneksellä. Va-
paan määrän osalta vaihtoehdot ovat mel-
ko kaukana toisistaan. Vuorotteluvaihtoeh-
dossa on viisinkertainen määrä vapaata.
Puolen vuoden vuorotteluvapaa pienentää
091130_Toimi_0905_sisus.indd 6 3.12.2009 12:22:44
toimi nº 5 2009 7
keleeseen eli 13 000 askeleeseen päivässä.
Tarvitset päivittäistä hyötyliikuntaa ja pari
tuntia kuntoliikuntaa viikossa.
Muodosta näistä viikko-ohjelma, jonka to-
teutuminen on yksi tavoite.
Timo Haikarainen
Apua valittajalle
? Ystäväni valittaa jatkuvasti työstään. Työ vie häneltäkaikki voimat. Olen
kuunnellut ja neuvonut, mutta mikään ei vaikuta. Mitä tekisin?
Vinkkejä vailla
VASTAUS: Valittamisessa voi olla jotain
myönteistäkin. Kielteisen tunnistava saat-
taa tuoda esiin korjaamista kaipaavia
asioita. Valittaminen myös auttaa jaksa-
maan. Useilla työpaikoilla on huomattu, et-
tä sen kitkeminen pois pakolla johtaa epä-
aitoon tunnelmaan ja huonompaan työpa-
nokseen.
Valittaminen ei ole patologista tai poikkea-
vaa, joten siihen voi jopa kannustaa. Kieltei-
nen asenne saa kuitenkin joskus työkuor-
man tuntumaan raskaammalta kuin se on.
Kumpi kuormittaa ystävääsi enemmän – työ
vai valittaminen?
Valituksen kuunteleminen ei ole helppoa.
Ehkä voit kuunnella erityisen kiinnostunee-
na aina, kun hän ei valita. Silloin hän voi ko-
kea tulevansa erityisen hyvin kuulluksi ol-
lessaan myönteisempi.
Juha-Pekka Airo
Hommat uusiksi
? Työpaikallamme on vireil- lä organisaatiomuutos. Voinko mitenkään vaikut-
taa siihen, mitä tulen jatkossa töissä tekemään?
Lannistunut
VASTAUS: Usein organisaatiomuutok-
set koetaan pakkoina, joihin on vaikea ot-
taa edes kantaa. On hyvä, että mietit, mi-
ten voisit olla mukana muutoksessa. Kan-
nattaa miettiä erityisesti, mitä hyötyä tästä
on minulle tai tiimilleni ja etsiä vetotekijöi-
tä eikä jäädä vain työnnettäväksi.
Muutoksesta on tärkeää puhua niin esi-
miehen kuin oman tiiminkin kesken. Pyri
osallistumaan tiedotustilaisuuksien lisäksi
kaikkiin palavereihin ja tilaisuuksiin, joita
muutoksen vuoksi järjestetään. Älä jää toi-
sen käden tietojen varaan. Kysele mahdol-
lisuuksia toteuttaa tiimin omaa muutosval-
mennusta.
Kun olet mukana tekemässä muutos-
ta työstämällä, osallistumalla ja vähitellen
myös sitoutumalla, vaikutat eniten siihen,
mitä tulet jatkossa tekemään.
Pirta Aaltonen
”Kielteinen asenne saajoskus työn tuntumaan
raskaammalta kuin se on.”
PA
UL
IIN
A M
ÄK
EL
Ä
091130_Toimi_0905_sisus.indd 7 3.12.2009 12:22:55
8 toimi nº 5 2009
TOIMIHENKILÖ LAITTAA ASIAT TÄRKEYSJÄRJEST YKSEEN
TEKSTI OUTI KAARTAMO KUVA HANNA KOIKKALAINEN
{ oma ura }
Tiina Laukka, 47:
Tärkeintä työssäni on...
2019”Uskon olevani samalla alalla.
Yksityisyrittäjäksien halua, koska
tilitoimistossa työon vaihtelevampaa.”
1983Työkaluvarastonhoitajan ja kuljetustyönjohtajan
apulainen,Oulun kaupungin
energialaitos
1984Kirjojen lainauskuntoon
saattaminen,Oulun pääkirjaston
hankintaosasto
1986–1987Toimistotyötä sekä
henkilöstö- ja palkka-asioita, Oulun kaupungin
energialaitoksenhallinto- ja talousosasto
1988–1992Toimisto- ja
kirjanpitotyötä,Kotkan Pukimo Oy
1993–1994
Toimistovirkailija,Tampereen taidemuseo
1996–
Kirjanpitäjä,Tampereen
Tilitoimisto Oy
KIRJANPITO MIELLETÄÄN RUTIINITYÖKSI, mutta
siihen liittyy myös paljon keskustelua ja konsultointia.
Saan paljon siitä, että pääsen keskustelemaan asiakkai-
den kanssa. Jotkut kysyvät, miten heillä menee, ja läh-
demme analysoimaan tilannetta.
Olen miettinyt paljon, miten selittää lakitekstiä niin, että
asiakkaat ymmärtävät. Työni hyviin puoliin kuuluu se, et-
tä saan olla tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa. Jokai-
nen on oma persoonansa. Joillekin on paras selittää asiat
huumorin kautta, toiset eivät siedä sitä yhtään.
On palkitsevaa, kun asiakas ymmärtää, mistä on kysy-
mys. Kaikki eivät haluakaan oppia. Monille on helpotta-
vaa, että he saavat keskittyä yrityksen pyörittämiseen,
ja minä hoidan loput.
Saan kiitosta siitä, että olen olemassa. Minulle on an-
nettu halauksia, kukkasia ja jopa enkelipatsas. Minus-
ta on mukavaa, kun voin olla avuksi. Viihdyn numeroi-
den parissa myös vapaa-ajalla. Ystäväni ihmettelevät,
että haluan ratkoa vielä kotona mahdollisimman vai-
keita sudokuja. ■
091130_Toimi_0905_sisus.indd 8 3.12.2009 12:22:58
toimi nº 5 2009 9
{ oma ura }KOONNUT PETTERI KANKKUNEN
kuinka...
Pyyhi Lady GaGat pois mediasoittimestasi ja
pyhitä äänimaisemasi opinnoille.
Harvard, kuuntelen
Joulukuussa palvelun ladatuimpien luen-
tojen top kymppiin kuuluivat mm. ranskan
kielikurssi, johdatus fi losofi an historiaan se-
kä riskienhallintakurssi.
Kun olet päässyt luentojen
makuun, voit siirtyä ääni-
kirjojen pariin. Esimerkik-
si Audible.com tarjoaa jo
yli 60�000 kirjaa puhuttuna.
Joukossa on runsaasti am-
mattikirjallisuutta englan-
niksi, saksaksi ja ranskaksi.
Äänikirjat kestävät tyypillisesti 6–8 tuntia.
Kun kuuntelet tunnin päivässä, vuodessa si-
nulla on mukavasti 50 kirjaa plakkarissa. ■
APPLEN ITUNES-KAUPASTA löytyy iTunes
U -palvelu, jonka kautta voit ladata ilmai-
seksi huippuyliopistojen julkaisemaa ääni-
ja videoaineistoa samalla tavalla kuin mu-
siikkia ja elokuvia. Voit siis
kuunnella mp3-soittimellasi
oppitunteja ja luentoja vaik-
kapa kuntosalilla, ruokaos-
toksilla, auto- tai junamat-
kan aikana.
Esimerkiksi Stanfordin,
Harvardin ja Yalen yliopistojen tarjonta on
laajaa ja sisältää huippuluennoitsijoiden tal-
lenteita. Suomalaisten koulujen aineistoa
palvelussa ei vielä näytä olevan.
VE
ER
, IS
TO
CK
PH
OT
O, V
AL
MIS
TA
JAT
KUN HALUAT SISÄISTÄÄ asiatekstejä nopeasti, kannattaa kokeilla SQ3R-teho-lukutekniikkaa. Menetelmään kuu luu viisi vaihetta: silmäily, kysymysten asettaminen, lukeminen, kertominen ja kertaaminen.
Ensin muodostat kirjasta yleisvai-kutelman. Selaa kirja läpi ja silmäile sisällysluetteloa, otsikoita, johdantoa sekä hakemistoa.
Sitten laadit itsellesi kysymyksiä, joihin toivot löytäväsi kirjasta vastauksia. Kirjoi-ta kysymykset ylös.
Kolmanneksi luet tekstin ja haet vastauksia laatimiisi kysymyksiin. Etene kappaleittain ja keskity vain niihin kohtiin, jotka vastaavat kysymyksiisi.
Kun olet lukenut tekstin, palauta mie-leesi vastaukset, jotka sait kysymyksiisi. Kirjoita ne omin sanoin paperille. Älä siis siteeraa tekstiä, vaan kirjoita niin kuin itse asian ymmärsit.
Lopuksi luet saamasi vastaukset vielä kerran ja kiteytät kirjan tai sen lukujen keskeisimmät sanomat.
Olet onnistunut, kun osaat ymmärret-tävästi kertoa toiselle, mistä kirjassa on kyse. ■
Vähennä aivojen joutokäyntiä kuuntelemalla hömpän sijasta asiaa.
Treenaakuntosalilla myös
aivojasi
T YÖ M AT K A N T I L A I H M E E T
Vuonna 2008 ennuste työntekijän
eläkkeelle siirtymisen iästä oli
59,4vuotta.
TILASTOKESKUS
E T TÄ S I K Ä L I
L U E T T E H O K K A A M M I N
KOSKETELTAVA
MINILÄPPÄRI
Asus Eee PC T91taittuu tarvittaessa
tabletiksi. 539 €,Verkkokauppa.com.
ALUMIININEN
MATKALAUKKU
Zero Halliburton ZR21 kestää kovatkin
kolhut.869 €, Biber.com.
KANNETTAVA
TULOSTIN
Canon Pixma ip100on todella vikkelä
kokoisekseen.265 €, Multitronic.
091130_Toimi_0905_sisus.indd 9 3.12.2009 12:23:10
10 toimi nº 5 2009
KULKEEKO T YÖ GEENEISSÄ?TEKSTI ELINA VENESMÄKI KUVA HANNA KOIKKALAINEN
{ ihmissuhteet }
Oma ala löytyy etsimällä – eikä aina heti.
”Haluan tehdä osuuteni”ANNA SINKKONEN: ”Opiskelin it-tradeno-
mik si Haaga-Helia-ammattikorkeakoulus-
sa. Valitsin sen, koska minua kiinnosti tie-
tokoneiden kanssa näpertely. Opinnot
jäivät, kun aloin olla yhä enemmän myyjä-
nä Kalevala-korulla – pari viime vuotta mel-
kein pelkästään. Irtisanouduin sieltä, kos-
ka töitä ei ollut kuitenkaan tarpeeksi. Olin
osa-aikainen työntekijä ja aina lauantaisin
ja iltaisin töissä. Viime kesänä hain ja pää-
sin raitiovaunukuskin koulutukseen.
Työ on tärkeää. Sen osuus valveillaoloajas-
ta on suuri, ja toimeentulo on tietenkin olen-
nainen asia. Työn kautta pystyn myös tun-
temaan paikkani maailmassa. Haluan teh-
matkailualan kursseja; merkittävin oli mat-
kailun markkinointi- ja esimieskoulutus.
Olen aina pitänyt työstä. Ihmiset ovat tul-
leet ostamaan elämyksiä, ja on ollut ilo aut-
taa heitä. Tuntuu hyvältä, kun asiakas tuo
tuliaisiksi pullon viiniä tai suklaata.
Nyt ala on puristuksissa. Matkat ostetaan
usein netistä. Matkatoimistoihin ihmiset tu-
levat, kun heillä on ongelmia. Itse olen nyt
lomautettuna kolme kuukautta.
Anna on opiskellut vaikka mitä, eikä osaa
päättää. Siinä olemme samanlaisia, että kun-
nioitamme työtä ja ja haluamme aina tehdä
jotain. Osa-aikaeläkkeellekään en haluaisi,
vaikka taloudellinen tilanne on tämä.” ■
äiti eilataurén, 58
Ylioppilas,Matka-Vekan
aluemyyntipäällikkö Savonlinnassa
tytär anna sinkkonen, 27
Ylioppilas, opiskelee raitiovaunun
kuljettajaksi Helsingissä
dä osuuteni, enkä olla pelkkä hiilidioksidin
tuottaja.
Äiti on aina sanonut, että opiskelu on tärke-
ää, muttei ole koskaan puuttunut valintoihini.
Suhtaudumme työhön samalla tavalla. Halu-
amme tehdä kaikkemme ja vaadimme samaa
muiltakin. Äiti ehkä minuakin enemmän.
EILA TAURÉN: Pääsin lukion jälkeen sai-
raanhoitajaopistoon, mutta ennen opintojen
alkua kaaduin pyörällä ja katkaisin käteni.
Käsi ei parantunut kokonaan, eikä minus-
ta voinut tulla sairaanhoitajaa. Työvoimatoi-
mistossa minulle ehdotettiin matkailualan
ammattikurssia. Nyt olen suorittanut monia
091130_Toimi_0905_sisus.indd 10 3.12.2009 12:23:18
toimi nº 5 2009 11
{ ihmissuhteet }KOONNEET ARJA KUITTINEN JA PETTERI KANKKUNEN
VE
ER
, IS
TO
CK
PH
OT
O, S
KO
Y
82 %palkansaajista
kokee työpaikkansailmapiirin
olevan hyvä.TYÖTERVEYSLAITOS
”Kun ihminen kokee, että hän onporukassa tärkeä ja arvostettu,
siitä kumpuaa työhyvinvointi.”TOIMITTAJA MAARIT TASTULA TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS -LEHDESSÄ 6/09
Elämä valmennukseenENÄÄ EI VALMENNETA vain urheilijoita
– nyt voi laittaa valmennukseen koko elä-
mänsä. Life coach eli ”elämänohjaaja” jump-
paa kropan sijaan päätä.
Ohjaus ei ole terapiaa vaan tukea, jossa et-
sitään uusia mahdollisuuksia ja sopua oman
elämän kanssa. Vastauksia etsitään yhdessä
– valmentajalta saa rohkeutta suunnan löy-
tämiseen.
erton jäsenet ovat viime keväästä voineet
hyödyntää life coachin palveluja maksutta.
Ohjaus toteutetaan luottamuksellisina pu-
helinkeskusteluina. Eniten apua on haettu
hankalan elämäntilanteen selkiyttämiseen,
rahahuoliin ja työelämän ongelmiin. Lisätie-
toja: www.erto.fi /palvelut. ■
TyöelämänvalttikortitTYÖTERVEYSLAITOKSEN kehittämien
Duunitalkoot-pelikorttien avulla voi käyn-
nistää luontevasti keskusteluja hyvän työ-
ilmapiirin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi
työpaikalla. Jokaisessa kortissa on työhy-
vinvointiin liittyviä puheenaiheita, jotka
houkuttelevat yhdessä kehittämään töiden
sujumista.
Pelin avulla saa kätevästi viritettyä keskus-
telua työpaikan asioista. Se auttaa työnteki-
jöitä ja esimiehiä luomaan työpaikoille hy-
vän keskusteluilmapiirin.
Peli sopii erinomaisesti kehittämispäivän
tai työpaikkapalaverin vapaamuotoiseen ja
hauskaan yhdessäoloon. Pelikortteja saa
Työterveyslaitoksen verkkokaupasta. ■
E T TÄ S I K Ä L I
SUOMALAISET PITÄVÄT kahvitaukoja erittäin tärkeinä omalle ja työtoveriensa työssä viihtymiselle. Kahvitauko on useimmille tärkeä mahdollisuus tavata työtovereita, rentoutua ja vaihtaa kuu-lumisia. Yli puolet juo kahvinsa toisten seurassa taukotiloissa, ja 42 prosenttia vie sumpit lisäksi tai sen sijaan työpistee-seensä tai -huoneeseensa.
Kahvitauko ei ole vain työntekijän vaan myös työnantajan etu. Tauot paranta-vat työtehoa, selkeyttävät ajatuksia ja auttavat ratkaisemaan työhön liittyviä pulmia. Paradoksaalista sinänsä, tauot ovat sitä tarpeellisempia, mitä lujempaa konttorin käytävillä juostaan. Kahvitauot ja kahvinjuonti työpaikalla -tutkimus ker-too, että elimistön vireystilan säilyminen hyvänä edellyttää taukoja ja hetkittäistä irtautumista ahkeroinnista.
Pauligin teettämän tutkimuksen mu-kaan kahvitaukoja pystytään työpaikoilla myös kiitettävästi pitämään. Oikeus taukoihin on kirjattu moniin työehtosopi-muksiin. ■
N Ä I N V O I T P A R E M M I N T Ö I S S Ä
terveen paperit
Pomo haluaa chattailla kanssasiPOMOJENSA KANSSA NETISSÄ kommunikoivat työn-tekijät ovat tuotteliaampia kuin kollegat, jotka eivät niin tee, paljastaa mit:n tuore tutkimus. ibm:n työntekijöitä seuranneet tutkijat arvelevat asian johtuvan siitä, että sosi-aalinen kanssakäyminen online-puolella vahvistaa työntekijöiden päämäärätie-toisuutta: he tietävät paremmin, mitä heiltä odotetaan ja pystyvät siten toi-mimaan tehokkaammin.
091130_Toimi_0905_sisus.indd 11 3.12.2009 12:23:27
12 toimi nº 5 2009
TEKSTI ARJA KUITTINEN KUVITUS ELINA MINN{ kroppa & nuppi }
Työpäivästä ei aina lohkea
aikaa monipuoliseen ateriaan.
Terveyden ja vastustus-
kyvyn kannalta tärkeitä
ravintoaineita saa silti
muutamassa minuutissa.
1 minOSTA SITRUSHEDELMIÄ. Pakkaa ne aamulla mukaan töihin ja syö yksi päivässä. Appelsiinin kaltaiset vitamiinipitoiset hedelmät saattavat tut-kimusten mukaan parantaa myös luiden kuntoa ja auttaa taistelemaan etenkin naisia vaanivaa osteoporoosia vastaan.
HAUKKAA VIHREÄÄ. Päivittäinen vih-reän salaatin syöminen voi alentaa veren kolesterolia, ehkäistä ummetusta ja lisätä veren antioksidanttitasoja. Lisää sekaan vielä oliiviöljyä tai pähkinöitä, niin kehoosi imeytyy elinikää lisääviä suoja-aineita.
2 min
SYÖ VÄLIPALOJA. Vältät verensokerin laskua ja ahmimista aterioilla. Työpistees-sä voi syödä jogurtin, johon on sekoitettu muutama kuorittu manteli. Manteleita pidetään hyvänä vastaiskuna syöpätau-deille. Iltapäivää piristävät myös kotoa mukaan pakatut vihannesten palat, jotka ravitsevat aivoja: Enemmän kuin kaksi kourallista vihanneksia päivässä syövien aivot toimivat yhtä hyvin kuin viisi vuotta nuoremmilla. Aivo- ja sydänystävällisiä omega-3 -rasvoja saa syömällä savulohta täysjyväkeksin kanssa.
2 min
5 minLIPITTELE TEETÄ. Ja nimenomaan vihreää – hauduta sitä kannullinen, jääh-dytä ja laita jääkaappiin, mistä voit juoda sitä useamman päivän. Vihreän teen katekiineissa on antioksidantteja, jotka nopeuttavat aineenvaihduntaa ja estävät tiettyjä syöpiä.
10 minLAITA CURRYRUOKIA. Curryn syöminen saattaa vähentää dementian ja paksusuolen syövän riskiä. Currya käyte-tään usein intialaisten ruokien maustee-na. Nopea ruoka syntyy sekoittamalla höyrytettyjä linssejä currylla maustettuun itämaiseen kastikkeeseen.
...terveempi elämäminuutissa... 20
091130_Toimi_0905_sisus.indd 12 3.12.2009 12:24:29
toimi nº 5 2009 13
KOONNUT ARJA KUITTINEN{ kroppa & nuppi }
Parempia uniaeläkkeelläUNETTOMUUDESTA KÄRSIVIEN unen laa-
tu paranee usein eläkkeellä. Tämä ilmenee
tutkimuksesta, jossa haastateltiin 15 000:ta
keskimäärin 55-vuotiaana eläkkeelle jäänyt-
tä ranskalaista. Unen laatua verrattiin seitse-
män vuoden jakson aikana ennen eläkkeelle
jäämistä ja sen jälkeen, jolloin unettomuus-
ongelmat vähenivät noin neljänneksen.
Tutkijat arvioivat, että hyvään uneen vai-
kuttavat enemmän vaatimusten ja stressin
väheneminen kuin asiat, joita eläkeläiset oli-
vat ryhtyneet tekemään.
Eniten muutoksesta hyötyivät stressaavaa,
vaativaa tai henkisesti raskasta työtä teh-
neet, johtoporras ja vuorotyöntekijät. ■
Ruokaile rauhassaVAIKKA TÖISSÄ OLISI kuinka vauhdikas-
ta, malta syödä ruokasi rauhassa. Hotkija
on muita alttiimpi lihomaan eikä edes täy-
ty kovin pitkäksi aikaa ahmimastaan ruoas-
ta, kertoo tuore tutkimus. Kyse on kemias ta:
Nopeasti aterioivan suolistoon erittyy kylläi-
syyshormoneja vähemmän kuin niillä, jotka
istuvat lautasen ääressä hartaammin. Hot-
kittu ateria ei siis tee kunnolla kylläiseksi.
Tutkimus toteutettiin mittaamalla nopeas-
ti ja hitaasti jäätelöä syöneiden koehenki-
löiden veriarvoja. Tulokset julkaistiin Jour-
nal of Clinical Endocrinology & Metabolism
-lehdessä ja niistä raportoi Uutispalvelu
Duodecim. ■
TUNTUUKO SÄNGYSTÄ YLÖS kam-peaminen työaamuina tuskalta? Siitä voi syyttää perimää! Sisäisen kellomme toi-mintaa säätelevät niin sanotut kellogee-nit, jotka määräävät kullekin luontaisen unen pituuden ja ajankohdan.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoo, että talvella monen sisäinen kello jätättää, koska luontainen unirytmi olisi erilainen kuin päivärytmi. Lisäksi yöhormonia eli melatoniinia erittyy aivoissa talvella vielä heräämisen jälkeen, jolloin pimeää riittää, vaikka aivojen pitäisi jo saada valon tuoma herätysviesti.
Sisäistä kelloa voi kääntää aikaista-malla herätystä tai huijata käyttämällä kirkasvalolamppua. Väsymys vähenee, jos lamppua käyttää kello 6 ja 10 välillä viitenä päivänä viikossa 30–60 minuutin ajan.
Myös säännöllinen unirytmi on tärkeää – jopa elintärkeää. Sisäisen kellon ryt-mihäiriöt lyhentävät elinikää ja altistavat vakaville sairauksille. Makeat unet tois-tuvasti samaan kellonaikaan hellivät sekä mieltä että kehoa. ■
”Kun tekemättömättyöt ovat lapulla,
vähennät muistikuormaasi.”SPORT-LEHTI 10/09
KYLMÄ/
LÄMPÖPAKKAUS
Kääri pakastettu lötkö pyyhkeen
sisään. Nopea apu kipeälle selälle tai olalle. IcePower-
pakkaus, 8 €, apteekit
VEHNÄNJYVÄ-
TOSSUT
Pehmeyttä päivään. Älä unohda sisätyynyjä
toimiston mikroon! Emendon tossut,
20 €, tavaratalot ja luontaistuotekau pat
STRESSI -
PALLO
Raihnaisten hiirikäsien
verenkierto elpyy puristelemalla
mötikkää.5 €,
Clas Ohlson
ANGORA-
TORIKÄSINEET
Angoraa ja villaa. Ihana lämpö työpis-teeseen, jossa näpit ovat jäässä. Petersin
käsineet 29 €, EA-terveydenhoito-
myymälä
J O U L U L A H J A KO N T T O R I R O TA L L E
HE
IKK
I R
AU
TIO
, VE
ER
, IS
TO
CK
PH
OT
O, V
AL
MIS
TA
JAT
16 %naisista
kävelee tai pyöräileetyömatkoillaan
vähintään30 minuuttia
päivässä.TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS 2008
E T TÄ S I K Ä L I
kuinka... H U I J ATA S I S Ä I S TÄ K E L L OA
091130_Toimi_0905_sisus.indd 13 3.12.2009 12:24:32
14 toimi nº 5 2009
Ansaittua lepoa!
TEKSTI TIINA RUULIO KUVITUS ANNA VIRTANEN{ omat rahat }
Vuorotteluvapaata voi
nyt suunnitella entistä
pitkä jänteisemmin.
Järjestelmä muuttuu
vuoden alusta pysyväksi.
Notkahdus innossa VUOROTTELUVAPAALLE jäävien määrä on kasvanut vuosittain 1990-luvun puoli välistä lähtien. Viime vuonna vuorot-teluvapaalla oli jo yli 20 000 ihmistä. Heistä ertolaisia oli 186.
Tänä vuonna ertolaisten vuorottelu-
vapaainto on hieman laimentunut, sillä tammi–syyskuun aikana vuorotteluvapaalle jäi 130 ERTOn jäsentä. Kiinnostuksen vähenemiseen on voinut vaikuttaa taantuman aikana huoli työsuhteen jatkumisesta, koska vuorottelija voidaan irtisanoa siinä, missä työssä olevatkin. Vapaalla omasta työpaikasta on ehkä vielä vaikeampi pitää kiinni. Toisaalta osa saattoi anoa
vuorotteluvapaata, koska myös järjestelmän lakkauttamisen mahdollisuutta väläyteltiin julkisuudessa.
Keskimääräinen vuorottelukorvaus ertolaisilla oli viime vuonna noin 41–42 euroa päivässä. Kaikkein innokkaimpia vuorotteluvapaan käyt-täjiä ovat olleet vankasti keski-ikäiset kuntasek-torin naiset. ■
JOS TYÖNTEKOON HALUAISI välillä pi-
demmän tauon, vuorotteluvapaa antaa sii-
hen ensi vuodesta pysyvän mahdollisuu-
den. Jotta vapaalle voi jäädä, on tiettyjen
ehtojen kuitenkin täytyttävä. Työntekijän
ja työnantajan on sovittava siitä yhdessä,
vuorottelijalla pitää olla takanaan kymme-
nen vuoden työputki, ja sijaiseksi pitäisi
löytää työtön työnhakija.
Vuorotteluvapaan voi pitää joko yhteen
menoon tai jaksoissa. Yhtäjaksoisen vapaan
pituus on 90–359 kalenteripäivää.
Rahaa tilille kolahtaa vuorotteluvapaal-
la 70 prosenttia työttömyyspäivärahasta il-
man lapsikorotuksia. Jos työhistoriaa on yli
25 vuotta, korvaus nousee 80 prosenttiin. Si-
ten esimerkiksi 2 300 euron kuu-
kausipalkalla vuorottelukorvaus
70 prosentin mukaan tekee 42,05
euroa päivässä.
Vuorottelijan työpaikka on va-
paan aikana niin sanotussa lepotilassa, eli
työntekijällä on periaatteessa oikeus pääs-
tä takaisin vanhaan tai siihen rinnastetta-
vaan työhön.
VUOROTTELUVAPAAN perimmäinen idea
on edistää työssä jaksamista. Toisin kuin
ehkä luulisi, vuorotteluvapaalla ei usein
kuitenkaan ensisijaisesti lomailla, vaan hoi-
detaan ikääntyneitä vanhempia ja lapsen-
lapsia tai saatetaan loppuun keskeneräisiä
opintoja. Toki myös matkailuun ja lepäämi-
seen keskittyviä löytyy. Yleisesti vuorotte-
luvapaalla myös toivutaan erilaisista rem-
poista ja harjoitellaan eläkkeellä oloa.
Pelkkä vuorotteluvapaa ei yleensä edistä
työssä jaksamista, jos jaksamisen ongelmat
ovat päässeet huonolle tolalle eikä niille teh-
dä mitään. Vuorotteluvapaa on toki töistä ir-
tautujalle virkistykseksi, mutta tutkimuksen
mukaan vuorotteluvapaasta hyötyy kuiten-
kin kaikkein eniten vuorottelijan sijainen.
Sijaisuuden aikana hankittu työkokemus
edistää usein hänen työllistymistään myös
vuorottelujakson jälkeen. ■
Vuorottelijan työpaikkajää lepotilaan.
091130_Toimi_0905_sisus.indd 14 3.12.2009 12:24:46
toimi nº 5 2009 15
KONSULTTI ANTTI ISOKANGAS LUKEE AMMATTIKIRJALLISUUTTA, JOTTA SINUN EI TARVITSE.{ kotiläksyt }
Moni kärsii huonoa omaa-
tuntoa vajavaisesta kir-
jallisesta sivistyksestään
– vaikkapa siitä, että
Täällä Pohjantähden al-
la on edelleen lukemat-
ta. Toiset ovat kiusaantuneita huonosta
kielitaidostaan. Jotkut kantavat elinikäistä
traumaa rumasta lauluäänestään.
Myös huono tietotaso tai yleissivistys on
yleinen häpeilyn aihe. Kukaan ei ainakaan
ylpeile sillä, ettei tiedä Belgian pääkaupun-
kia, veden kiehumispistettä tai talvisodan
alkamispäivää.
Jostain kumman syystä matemaattis-
ten taitojen puutetta ei kuitenkaan häpeil-
lä. Päinvastoin. Moni suorastaan rehvaste-
lee sillä, ettei osaa laskea, paljonko satasen
takki maksaa, jos se on kolmenkymme-
nen prosentin alennuksessa. Se kun johtuu
”huonosta matikkapäästä” – ikään kuin ky-
seessä olisi omasta tahdosta riippumaton,
sympaattinen pikku piirre, vähän niin kuin
luonnonkihara tukka, hörökorvat tai kyky
saada kieli rullalle.
TODELLISUUDESSA ”huonoa matikkapää-
tä” ei ole olemassakaan. Useimmiten kyvyt-
tömyys tulla toimeen numeroiden kanssa on
seurausta koko asian turhasta mystifi oin-
nista.
Varmin tapa olla ymmärtämättä jotain
a siaa on pitää sitä hokkuspokkuksena ja
noituutena, jonka salaisuudet paljastetaan
vain harvoille ja valituille. Ei maantiedon-
Matematiikkaa on hyvä ymmärtää, vaikka ei tekisikään töitään numeroiden parissa.
Lukuhommia
”Huonoa matikkapäätä
ei oleolemassakaan.”
KO
kaan oppimisesta tule mitään, jos ajattelee,
että Pohjoismaiden pääkaupunkien muis-
tamiseen tarvitaan jonkinlaista erityistä
maantietopäätä.
Matematiikka on kaikkea muuta kuin sa-
latiedettä. Numeroita eivät käsittele ainoas-
taan matemaatikot ja kirjanpitäjät, vaan ai-
van jokainen ja aivan koko ajan. ”Elämme
lukuina, puhumme lukuina ja katselem-
me lukuja viihdykkeenä”, kirjoittaa Peter J. Bentley kirjassaan Numerot – Kuinka mate-
matiikka muutti maailmaa.
NUMEROT EI OLE matematiikan oppikir-
ja, vaan muistutus siitä, ettei matikkaa kek-
sitty ainoastaan koulu-
laisten kiusaksi. Se kertoo
tarinoita matematiikan
kehityksestä ja sen vaiku-
tuksesta ihmiskunnan ke-
hitykseen.
Geometrian kehitys joh-
ti arkkitehtuurin vallankumoukseen. Ilman
binäärilaskentaa ei olisi modernia tietotek-
niikkaa, ja ilman logaritmeja Google ei löy-
täisi edes avaimia omasta taskustaan. Jos
intialaiset eivät olisi keksineet nollaa, mo-
derni fysiikka ei olisi voinut kehittyä eikä
Euroviisujen järjestäjillä olisi ollut keinoja
ilmaista Timo Kojon pistesaldoa.
Toisin sanoen kyseessä on tarina siitä, miten
numerot ovat vaikuttaneet tieteeseen, taitee-
seen ja kulttuuriin – eli ihmisen tapaan hah-
mottaa maailmaa ympärillään. Ja koska kyse
on ihmisistä, ylväiden onnistumisten seassa
on vähintään yhtä paljon absurdeja hölmöyk-
siä. Eräs 1700-luvun huijari pyrki esimerkik-
si määrittelemään piin arvon pudottelemalla
neuloja kaakelilattialle, missä on jotakuinkin
yhtä paljon järkeä kuin nörttien harrastamas-
sa piin desimaalien ulkoa opettelussa.
AMERIKKALAINEN MATEMAATIKKO John Allen Paulos julkaisi 1980-luvun lopulla me-
nestysteoksen Innumeracy, joka myös suo-
mennettiin nimellä Numerotaidottomuus.
Kirjaa kannattaa kysellä kirjastosta tai di-
varista, sillä se oli terävä, kansanomainen
ja jopa hauska muistutus matematiikan pe-
rustaitojen merkityksestä. Vaikka kirjan käy-
tännön esimerkit Reaga-nin Amerikasta ovat nyt
yhtä ajankohtaisia kuin
Sylvester Stallonen toi-
mintaelokuvat, ne osoit-
tavat elävästi, miten esi-
merkiksi tietämättömyys
toden näköisyyslaskennan alkeista saa muu-
ten täysijärkiset ihmiset käyttäytymään kuin
tomppelit.
Bentleyn Numerot on hyvää jatkoa Nume-
rotaidottomuudelle. Se ei välttämättä paik-
kaa koulun matikantunneilta jääneitä auk-
koja eikä opeta kenellekään prosenttilas-
kennan perusteita. Sen sijaan se osoittaa,
kuinka tärkeää matematiikka on ollut ihmi-
sen historiassa ja kuinka tärkeää se on jokai-
sen arkipäivässä. Ja jos hyvin käy, se saa lu-
kijansa hakeutumaan jonnekin, missä niitä
prosenttilaskennan aukkoja paikataan. ■
091130_Toimi_0905_sisus.indd 15 3.12.2009 12:24:48
16 toimi nº 5 2009
Oletko joskus huomannut
rallattelevasi keskellä työpäivää
ilman järkevää syytä? Syyllinen
hyvään tuuleesi saattaa löytyä
sermin takaa. Kolme hyvän
työilmapiirin vaalijaa kertoo,
mitä he tekevät työyhteisönsä
tunnelman eteen.
TEKSTI OUTI KAARTAMO KUVAT HELI SORJONEN
selän takana””Kehun
työkavereita
091130_Toimi_0905_sisus.indd 16 3.12.2009 12:24:50
toimi nº 5 2009 17
KristiinaSarasti, 36
Likenkustannustoimittaja
3 asiaa…JOISTA SAAN VIRTAA
TYÖPÄIVÄÄNI:
» Saan työskennelläkielen ja
merkitysten parissa.» Työkavereista ja
yhteistyökumppaneista.» Liekittävästä
työpaikasta.
091130_Toimi_0905_sisus.indd 17 3.12.2009 12:25:18
18 toimi nº 5 2009
O n ihmisiä, joiden viereinen työpöytä voisi olla
uusia työntekijöitä palkattaessa varteenotetta-
va houkutin. Kustannustoimittaja Kristiina Sa-rasti on sellainen: hänellä on leveä hymy ja läm-
min katse.
Sarasti kuitenkin välttelee hänestä käytettyä
termiä positiivinen työkaveri, koska tietää monen liittävän sen te-
kopirteyteen ja asioiden kaunistelemiseen. Hän pyrkii luomaan työ-
paikallaan hyvää henkeä kultaisen neuvon opein: tee toiselle niin
kuin toivot itsellesi tehtävän.
”Yritän eläytyä toisten asemaan ja miettiä, mitä he tarvitsevat. Yri-
tän myös muistaa sanoa ääneen myönteiset ajatukseni työkavereis-
ta. Kehun heitä myös selän takana pomolle, koska hän ei voi huo-
mata samoja asioita kuin me kollegat.”
Sarastin mielestä negatiivinen asenne työyhteisöä kohtaan on mie-
likuvituksettomuutta. Vastaavasti positiivinen ei merkitse teennäis-
tä kaunistelua vaan asioiden katsomista mahdollisuuk sien kautta.
”Ihmiset ovat järjettömän paljon suurempia kuin kuvittelevat ole-
vansa. Minusta on mahtavaa, jos heitä voi auttaa rentoutumaan ja
huomaamaan lahjansa.”
Negatiiviset tunteet kuuluvat Sarastin fi losofi an mukaan työpai-
kalle siinä missä positiivisetkin. Töissä ei tarvitse peittää pahaa
mieltä.
”Työyhteisössä on paljon parempi fl ow, kun voi luottaa siihen, et-
tä tulee hyväksytyksi ehdoitta.”
Sarasti saattaa pillittääkin työpaikalla, mutta ei silti halua kaataa
ongelmiaan työkavereiden niskaan tai purkaa pahaa oloaan kiu-
kuttelemalla.
”Jos huomaan, että toista painaa jokin, voin kysyä, onko kaikki
kunnossa. Koen luottamuksen osoituksena sen, jos ihmiset kerto-
vat minulle pahoista fi iliksistään.”
Sarastin mielestä hyvän työilmapiirin kannalta on merkittävää, et-
tä myös työhön liittyvät ikävät tunteet tuodaan esiin eikä niitä hy-
mistellä näennäisesti iloisen työyhteisön taakse. Niiden syyt on hy-
vä selvittää ennen kuin työilmapiiri muuttuu huonoksi.
”Jos koen tulleeni kohdelluksi epäreilusti, en jää rypemään huo-
noissa viboissa, vaan pyrin selvittämään asian heti. Mielestäni se
on reilua myös muita asiaan liittyviä kohtaan.”
Samasta syystä Sarasti on pyytänyt työkavereitaan kertomaan, jos
hän on tehnyt jotain väärin.
”En tarkoita, että työpaikalla kaikkien pitäisi tilittää kaikesta. Mut-
ta on hyvä voida luottaa siihen, että puhuminen on mahdollista.”
Sarasti on työskennellyt kirjoja kustantavassa Likessä kymmenen
vuotta. Työkavereista on tullut ystäviä. Vaikka suhteet ovat lähei-
siä, asiat voi hoitaa ammattimaisesti.
”Työ ei ole vankila, jonne satunnaiset tyypit on mielivaltaisesti hei-
tetty. Se on kollektiivinen kasvupaikka ihmisille, jotka ovat ainakin
osittain samoista asioista kiinnostuneita. Kun ihmiseen saa kontaktin
ihmisenä, on rennompaa hoitaa asioita myös roolien puitteissa.”
”JOS EHDIT TEHDÄ sen, niin tosi kiva! Loistavaa, kiitos!”
Pekka Laukkanen juttelee puhelimessa työkaverinsa kanssa, ja on
melko selvää, että työkaveri jää puhelun jälkeen hymyilemään. Suo-
men Punaisella Ristillä työskentelevän Laukkasen mielestä hyvän
työilmapiirin ylläpitäminen ei ole mitään salatiedettä.
”Hyvä työilmapiiri syntyy siitä, että antaa toiselle tilaa ja kuunte-
lee. Työkaveria voi huomioida myös pyytämällä kahville ja kysymäl-
lä, kuinka hän jaksaa. Voi myös tarjota apua, jos toisella on paljon
töitä.”
Viime keväänä Laukkasen työpaikalla jokaiselle tiimiläiselle jaet-
tiin salainen ystävä, jota piti huomioida viikon ajan. Tempaus lä-
hensi työyhteisöä entisestään, kun kaikki pysähtyivät miettimään,
mistä toinen ilahtuu.
”Esimiehellä on suuri vaikutus siihen, miten tiimi toimii, mutta
kaikki ovat osaltaan rakentamassa toimivaa työyhteisöä. Jos työn-
tekijät eivät halua viihtyä, esimies ei pysty tekemään sille paljon.”
Laukkasella on töissä imago ”Itä-Suomen iloisena miehenä”. Po-
sitiivisen ja puheliaan luonteensa takia häneltä odotetaan tunnel-
man piristämistä, mutta hän ei pidä sitä huonona asiana.
”En koe olevani pelle, jonka kuuluu naurattaa ihmisiä. Positiivisel-
lakin ihmisellä on oikeus näyttää kielteiset tunteensa.”
Laukkanen tosin on ollut töissä näkyvästi myrskyn merkkinä vain
kerran. Tiimi oli lähdössä pitkälle automatkalle, ja hän kaivoi au-
toa lumipeitteen alta vaatteet kalsareita myöten märkinä puolitois-
ta tuntia. Työpaikalla kävi ilmi, että matka oli peruttu.
”Silloin eräs työkaverini oli sanonut toiselle, ettei ole nähnyt Pek-
kaa koskaan niin pahalla päällä!”
Myös Laukkasen poikkeuksellisen hyvät päivät saattavat herät-
tää tunteita.
”Varmaan on tilanteita, joissa ihmiset puhuvat, että mikä tuolla
nyt on, kun se laulaa Maija Poppasta myrskysäällä. Yleensä se kui-
tenkin parantaa tunnelmaa.”
Järjestö- ja nuorisotoiminnan suunnittelija laittaa itsensä likoon
työilmapiirin puolesta, koska on nähnyt sen vaikutukset.
”Olen saanut hyvää palautetta, kun olen laittanut sähköpostiin hy-
miön tai toivottanut hyvää työviikon jatkoa. Sellaisella voi olla voi-
maannuttava vaikutus.”
Laukkanen uskoo, että myös intohimoinen suhde työhön vahvis-
taa asennetta.
”Uskon, että sosiaali- ja terveysalalle hakeutuu tietynlaisia ihmi-
siä. Olemme työkaverien kanssa erilaisia, mutta etsimme toisistam-
me sitä, mikä on yhteistä.”
Laukkanen kokee, että hänen työpaikallaan asioista voi puhua
avoimesti. Tasapainottelu työkaveruuden ja ystävyyden välillä voi
”Ihmiset ovat paljon suurempia kuinkuvittelevat olevansa. On mahtavaa,
jos heitä voi auttaa huomaamaan lahjansa.”
091130_Toimi_0905_sisus.indd 18 3.12.2009 12:25:47
toimi nº 5 2009 19
kuitenkin olla haastavaa, jos henkilökohtaiset ongelmat alkavat
vyöryä työkavereiden ratkottaviksi.
”Joissakin tapauksissa hyvää ilmapiiriä tukee se, että työ- ja privaatti-
elämä pidetään erillään. Kahdeksan tunnin työpäivä on pitkä, jos suk-
set menevät työystävän kanssa ristiin. Minunkin pitää laittaa joskus
kuulokkeet korviin eikä jatkuvasti kysellä, mikä toisilla on hätänä.”
MAARIT KYLMÄ ILAHTUU kuullessaan, että hänen positiivisesta
asenteestaan puhutaan selän takana hyvää. Kylmä tekee perushoi-
tajana raskasta työtä vaikeavammaisten ja veteraanien kuntoutus-
keskus Pääskynpesässä, eikä mikään ole tärkeämpää kuin työka-
vereiden luottamus.
”Hyvä työympäristö on varsinkin nyt taantumasta johtuvan epä-
varmuuden aikana omalla vastuullamme. Esimiehet ovat vaihtu-
neet, ja olemme olleet heitteillä. Hyvää henkeämme ei ole tehnyt
yksikään esimies.”
Hyvää tunnelmaa vahvistaa se, että hoitajat arvostavat toistensa
työtä. Siitä Kylmällä ja lähes kaikilla hänen lähimmillä kollegoil-
laan on melkein 20 vuoden kokemus.
”Meistä on tullut omanlaisensa perhe. Kuka tahansa jättäisi läh-
tiessään ison aukon, koska olemme tottuneet työskentelemään kes-
kenämme.”
Ilmapiiri on pysynyt hyvänä työyhteisön uusienkin jäsenten kes-
kuudessa, koska Kylmä työtovereineen pyrkii antamaan heille yli-
määräistä huomiota.
”Omia asenteita on välillä syytä muuttaakin. Työkaverin ihanuus
tai kurjuus riippuu ihan siitä, miten häneen suhtautuu. Jokainen
voi miettiä, miten on ottanut toisen huomioon.”
Hyvä tapa alkaa voi olla hyvän huomenen toivottaminen. Myös
Kylmä kollegoineen on aloittanut aikoinaan alkeista opetellessaan
toistensa kunnioittamista.
”Olemme kaikki omanlaisiamme persoonia, mutta arvostamme
toisiamme. Olemme kasvaneet siihen, että emme pysty valitsemaan
toisiamme.”
Oman elämän vaikeuksista Kylmä ja hänen työkaverinsa juttele-
vat ”nurkan takana”. Asiakkaille ikäviä tunteita ei saa näyttää. Jos-
kus elämässä on kuitenkin niin hankalia hetkiä, että vain työkave-
rien tuki auttaa jaksamaan töissä.
”Jos työkaverini eivät olisi tsemppanneet minua avioeroni tai äi-
tini kuoleman aikaan, työnteostani ei olisi tullut mitään.”
Hyvän työhengen ylläpitämiseen Kylmä saa eniten paukkuja sii-
tä, että hän pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan. Voimia tuo eri-
tyisesti maatilan eläinten kanssa puuhastelu.
”Väitän, että kun osaa olla vuorovaikutuksessa eläinten kanssa, se
auttaa myös siihen, miten kohtaa asiakkaita ja työkavereita.”
Porukan hymyilevimmällä hoitajalla on myös rastinsa. Häntä pyy-
detään helposti järjestämään pikkujouluja, pirskeitä ja kehittämis-
päiviä, kun ”hän kerran osaa”. Ja Kylmähän järjestää.
”Joskus ajattelen olevani hullu, kun lusikkani on joka sopassa!”
Positiivisen vireen ja nauravaisen luonteensa Kylmä uskoo ole-
van myötäsyntyistä. Mutta kyllä Kylmäkin viilenee, kun siihen on
syytä.
”Hoitajia käytetään hyväksi joka paikan höylinä, ja joskus konah-
dan siitä. Silloin työkaverit ajattelevat helposti, ettei tuolta pitäisi
tuollaista tulla. Käyn kuitenkin pyytämässä sanomisiani heti an-
teeksi. Se on vähintä, mitä voin tehdä, jos loukkaan.” ■
PekkaLaukkanen, 28
suunnittelija SPR:ssä
3 asiaa…JOISTA SAAN VIRTAA
TYÖPÄIVÄÄNI:
» Ihmissuhteista jaharrastuksista.
» Kahvipöytäkeskusteluista.» Arvokasta työtä
tekevistä vapaaehtoisista.
MaaritKylmä, 43
perushoitajakuntoutuskeskusPääskynpesässä
3 asiaa…JOISTA SAAN VIRTAA
TYÖPÄIVÄÄNI:
» Siitä, että hommatsujuvat.
» Kivoista ihmisistä.» Kun muut huomioivat
meitä hoitajia.
091130_Toimi_0905_sisus.indd 19 3.12.2009 12:25:48
20 toimi nº 5 2009
TEKSTI HANNA JENSEN KUVAT KATJA TÄHJÄ JA VEER
Suomalainen työpaikka-ateria on perinteisesti syöty
henkilöstöravintolassa. Viime vuosina yhä useampi on
kuitenkin alkanut ostaa take away -lounasta ja syödä
sen nopeasti päätteen ääressä. Suunta ei ole kaikkien
mielestä oikea.
katosi?
Mihinlounastauko
091130_Toimi_0905_sisus.indd 20 3.12.2009 12:26:59
toimi nº 5 2009 21
68%S Y Ö L O U N A A N J O K A P Ä I V Ä .
091130_Toimi_0905_sisus.indd 21 3.12.2009 12:27:08
22 toimi nº 5 2009
”Lounaaksi oli valkoista leipää,Kallen kaviaaria tai
kinkkuviipale ja keksi.”
R avintola Trocaderon edes-
sä on lounasaikaan jono.
Välimerellisessä, oranssik-
si maalatussa helsinkiläis-
ravintolassa on vain muu-
tama neliö, ja osa lähistöllä
työskentelevistä ihmisis-
tä käykin hakemassa lounasta työpaikalle
mukaan. Kotoisasta ravintolasta saa kas-
vispainotteista ruokaa alle kymmenellä eu-
rolla, ja se puree nyt terveydestään välittä-
viin sisätyöläisiin.
Kaikki työssä käyvät eivät kuitenkaan
syö lounaaksi lämmintä ateriaa. Suomalai-
set ovat alkaneet entistä useammin napata
mukaansa take away -ruokaa, eivätkä kaik-
ki edes poistu päätteen ääreltä vaan tilaavat
lounaan työpaikalle ja syövät sen vaihtamat-
ta sanaakaan. Viisi prosenttia työssä käyvis-
tä ei syö lounasta ollenkaan.
Mihin suomalainen työlounas on menossa?
KYMMENEN KILOMETRIN PÄÄSSÄ Tro-
caderosta höyryävät jo padat kuumina Fa-
zer Amican henkilöstöravintolassa Helsin-
gin Kannelmäessä. Henkilökunta odottaa
tänäänkin puoli yhdestätoista alkaen noin
550:tä asiakasta syömään. Suurin ruuhka-
piikki on suomalaisittain yhdentoista ja
puoli yhden välisenä aikana, vaikka vuoro-
työtä tekevät saavat ateriansa Fazer Ami-
can ravintoloissa tarvittaessa vaikka kes-
kellä yötä.
Suomalaiseen lounaskulttuuriin kuuluu
Finfoodin mukaan joukkoruokailu. Jouk-
koruokailu sopii pohjoismaiseen tasa-arvo-
ajatteluun, jossa terveellinen ateria halutaan
taata kaikille varallisuuteen katsomatta – ja
jossa naiset on aikoinaan haluttu vapauttaa
lounaan laittamisesta.
Työpaikkaruokailu on Terveyden ja hy-
vinvoinnin laitoksen THL:n tutkijan Ritva Prättälän mukaan erityisen suomalainen ta-
pa. Ruotsalaiset menevät meitä useammin
ravintolaan syömään, ja eteläeurooppalaiset
syövät useammin lounaansa kotona. Norja-
laiset ja tanskalaiset eivät syö lämmintä ate-
riaa työpäivän aikana ollenkaan.
Fazer Amican viestintäpäällikön Tuomo Antikaisen silmin tilanne näyttää hiukan toi-
selta, koska yrityksellä on työpäivän keskel-
le ruokaa tarjoavia henkilöstöravintoloita
seitsemässä maassa. Mutta Antikainenkin
myöntää, että ruokakulttuureissa on eroja.
”Suomalaiset ja ruotsalaiset ovat tottuneet
työpaikan ravintolassa linjastoon ja siihen,
että ruokaa otetaan isoista vuoista. Norjas-
sa osassa ravintoloistamme tarjotaan lou-
naaksi tapas-henkisiä annoksia, jotka kerä-
tään tarjottimille ja hinnoitellaan erikseen.
Tanskassa syödään vieläkin yleisesti ma-
joneesipohjaisia kerrosvoileipiä, vaikka ra-
vintoloissamme on monipuolinen tarjonta
ja olemme kiinnittäneet huomiota terveel-
lisyyteen”, Antikainen kertoo.
Suomen L’Oréalin toimitusjohtaja Johan Berg työskenteli Norjassa kaksi vuotta ja
laihtui sinä aikana kymmenen kiloa.
”Lounaaksi oli valkoista leipää, Kallen
kaviaaria tai kinkkuviipale ja keksi”, Berg
muistelee.
Norjassa myös lapset syövät lounaaksi lei-
piä. Syy löytyy historiasta: Norjalaisnaiset
pysyivät kotirouvina pidempään kuin mui-
den Pohjoismaiden naiset, ja norjalaisäideil-
lä oli aikaa tehdä lapsilleen eväitä. Suoma-
lainen, lämmin ja välillä raskaskin lounas
on perua myös kylmästä ilmastosta ja pe-
rinteisistä elinkeinoista, jotka edellyttivät
ruumiillista työtä. Se näkyy vieläkin joiden-
kin Fazer Amican henkilöstöravintoloiden
lounasvalikoimissa. Naisvaltaisten alojen
opiskelijaravintoloissa asiakkaat suosivat
V A S T A A J I E N L E M P I L O U N A I T A
Intialainen kookoskanakeitto » paistettu maksa » couscouswokki » saag paneer » chicken machani » Apetit
091130_Toimi_0905_sisus.indd 22 3.12.2009 12:27:17
toimi nº 5 2009 23
S Y Ö N L O U N A S T A U S E I M M I N
I S O S S A P O R U K A S S A
Y K S I N
K A H D E S T A A N K A V E R I N K A N S S A
L O U N A S T A N I P A R H A I T E NK U V A A V A S A N A
T E R V E E L L I N E N
N O P E A
K E V Y T
V I R K I S T Ä V Ä
kevyttä ja kasvispainotteista ruokaa, mut-
ta teollisuustuotannon ravintoloissa on ol-
tava lihaa ja isot annokset. Tätä ei kuiten-
kaan päätä yksin Fazer Amica, Sodexo ei-
kä mikään muukaan henkilöstöruokayritys,
vaan tarjottavasta sovitaan yhdessä asiakas-
yrityksen kanssa.
KUN VÄKI ALKAA valua Fazer Amican hen-
kilöstöravintolaan, 81 prosenttia heistä on
syönyt aamupalan – ainakin jos on Finra-
vinto 2002 -tutkimukseen uskominen. Seu-
raavasta, Finravinto 2007 -tutkimuksesta
ilmenee, että 70 prosenttia tutkituista syö
myös päivällistä.
Joka kolmannella työssäkäyvällä suoma-
laisella ei ole mahdollisuutta syödä henki-
löstöravintolassa. Se selviää Laadukasta
lounasruokaa kaikille -tutkimuksesta vuo-
delta 2007.
Niistä, jotka syövät päivän ainoan lämpi-
män ateriansa henkilöstöravintolassa, tu-
lee kuin espanjalaisia, jotka pitävät lounas-
ta päivän tärkeimpänä ateriana. Espanjas-
sa lounas syödään ystävien kesken yleensä
kahdelta, kolmelta iltapäivällä, ja lounaa-
seen kuuluu kolme ruokalajia kahveineen.
Fazer Amica teetti viime vuonna kyselyn,
jossa ilmeni, että 500 vastaajasta noin joka
kolmas syö yleensä lounaansa henkilöstöra-
vintolassa. Suuri osa tuo töihin eväät, ja osa
kertoi käyvänsä työpaikan ulkopuolella ravin-
tolassa syömässä. Elintarvikkeiden arvonlisä-
veron pieneminen tänä vuonna 17 prosentista
12:een laski kauppojen lounaseväiden rinnal-
la myös Fazer Amican ja muiden henkilöstö-
ravintoloiden take away -tuotteiden hintoja.
-pakastekeitto » chevre-salaatti » sushi » hirssipuuro » Burgundin pata » wok-ruoat » savuporopasta »
38%K E S K U S T E L E E T Y Ö A S I O I S T AL O U N A A N A I K A N A .
HELSINGIN ASEMATUNNELIN K-Market
Kotikonnun myymälän edessä on ”etumyy-
mälä”, jossa myydään nopeasti mukaan na-
pattavia patonkeja, wrapeja, panineja ja
salaatteja. Kun lounas asiakas asioi etumyy-
mälässä, hän pääsee suoraan kassalle tarvit-
sematta käydä varsinaisen myymälän puo-
lella lainkaan. Tämä on uutta.
”Etumyymälässä on käytössä vuoronu-
merojärjestelmä, joka pitää palvelussa jär-
jestyksen kiireiseen lounasaikaan”, kertoo
kauppias Jiri Tynkkynen.
Muissakin kaupoissa on ajateltu lounas-
ruokien ostajia. Kauppoihin on kehitelty
niin sanottuja lyhyitä reittejä tai välikkö, jo-
hon eväsasiakas ohjataan ilman, että hänen
täytyy kiertää koko kauppaa läpi saadak-
seen lounastavaransa.
Kauppiaat, kuten Tynkkynen, puhuvat
kohtaamisjärjestyksestä. Se tarkoittaa jär-
jestystä, jossa me asiakkaat kohtaamme ta-
varat, kun tulemme kauppaan. Se, miten
me kaupassa kuljemme, on kauppiaskielel-
lä kiertoa.
Mitä me sitten ostamme?
Leipää, pasteijoita, juomia, jogurtteja, kyl-
miä ja lämpimiä, valmiiksi pakattuja lounas-
annoksia.
Kotikonnussa suunnitellaan, että lämmin
valmisruokakin siirrettäisiin etumyymälän
puolelle, jolloin asiakas säästäisi vielä 2–3
minuuttia jonotukselta.
Suomalainen lounas on totisesti sosiaali-
suudeltaan vielä kaukana espanjalaisesta.
JOUKKO VIESTINNÄN ALAN työntekijöi-
tä istuu lauttasaarelaisessa ravintolassa lou-
T Y Ö L O U N A S 2 0 0 9 - K Y S E L Y
Toimi-lehden marraskuiseen kysely -tutki mukseen vastasi 496 ERTOn jäsentä. Vastaajista 63 % oli naisia ja 77 % yli 35-vuotiaita. Kyselyssä Hackmanin Value-fonduepadan voitti Marika Jokinen Helsingistä.
L O U N A S V A I K U T T A AT Y Ö V I R E E S E E N I
M E L K O P A L J O N
P A L J O N
J O N K I N V E R R A N
E I L A I N K A A N
Vähemmistö työssäkäyvistä lounastaa jossain muussa kuin henkilöstö-ravintolassa.
S Y Ö N L O U N A A N I U S E I M M I N
H E N K I L Ö S T Ö R A V I N T O L A S S A
T Y Ö P A I K A N S O S I A A L I T I L A S S A
T Y Ö P I S T E E L L Ä N I
M U U S S A R A V I N T O L A S S A
091130_Toimi_0905_sisus.indd 23 3.12.2009 12:27:53
24 toimi nº 5 2009
T Y Y P I L L I S E E N L O U N A S A T E R I A A N I K U U L U U
S A L A A T T I
K A N A
V I H A N N E K S E T
V O I L E I P Ä
K A L A
K E I T T O
H E D E L M Ä T
P A S T A
P I H V I
J Ä L K I R U O K A”On hyvä, että lounaallapuhutaan kollegojen
kanssa muutakin kuin työasiaa.”
» pyttipannu » Kievin kana » McDonaldsin fi esta-salaatti » jättiporilainen » Himan & Salin wok-annos »
naalla. He ovat kävelleet sinne työpaikal-
taan, viestintätoimisto Hill&Knowltonilta,
jonka toimitusjohtaja Tarja Jussila kannustaa
työntekijöitään syömään lounaat yhdessä.
”Minusta on hyvä, että lounaalla tulee pu-
huttua kollegojen kanssa muutakin kuin
työasiaa”, hän sanoo. Hän kannustaa myös
happihyppelyyn.
Jussilan mukaan on tärkeää, että lounaalla
ylipäätään syödään. Etenkin ne, joilla ei ole
lapsia, jättävät usein aamupalan väliin.
”On selvää, että jos ei ole syönyt aamulla
eikä pidä huolta lounaasta, ei jaksa enää il-
tapäivällä.”
Jussila ei itse ehdi yleensä lounasravin-
tolaan mukaan, mutta pyytää työntekijöi-
tään tuomaan take away -annoksen pala-
tessaan. Muutaman kerran viikossa Jussila
istuu asiak kaiden tai yhteistyökumppanei-
den kanssa bisneslounaalla. Niiden muo-
don muuttumista Jussila on seurannut työ-
elämässä 15 vuoden ajan.
”Aikaisemmin saatettiin syödä yhdessä
työajan jälkeenkin, mutta nykyään bisnes-
tapaamiset tapahtuvat lähes aina lounaal-
la. Alkoholia nautitaan harvemmin kuin
ennen, mutta hyvien käytöstapojen mukai-
sesti otan lasin viiniä, jos lounaskumppani-
ni haluaa viiniä. Eri asia on, juonko lasin tyh-
jäksi”, Jussila kertoo.
» Pyydä lounasseuraksi aina eri työkaveri. Näin tutustut työkavereihin, ja se parantaa työpaikan ilmapiiriä.
» Istu lounaan jälkeen kolme minuuttia autos-sasi yksin silmät kiinni. Se virkistää mieltäsi.
» Ota lounas puistoon mukaan ja nauti se siellä luonnon keskellä.
» Koska lounasaika ei ole työaikaa, jätä puhelin työhuoneeseen tai laita äänettömälle ruo-kailun ajaksi.
» Kokkailkaa joskus lounasta työporukalla.» Järjestäkää piknik-lounas kesällä ja keväällä.» Happihyppely lounaan päälle tai ennen
lounasta: kierrä vaikka kortteli – keho ja mieli tuulettuvat!
L U K I J O I D E N L O U N A S T A U K O V I N K I T
R U O K A J U O M A T T O P 6
1 . V E S I2 . M A I T O3 . P I I M Ä4 . M E H U5 . K O T I K A L J A6 . K I V E N N Ä I S V E S I
R U O K A V A L I O T T O P 4
1 . V Ä H Ä R A S V A I N E N2 . M A T A L A H I I L I H Y D R A A T T I N E N3 . V Ä H Ä K A L O R I N E N4 . V E G E T A R I S M I
42%E I S A A M I N K Ä Ä N L A I S T A L O U N A S E T U A .
Moni syö mie-luiten seurassa. Kuva Amican ravintolasta Helsingin Kannelmäestä.
091130_Toimi_0905_sisus.indd 24 3.12.2009 12:28:30
toimi nº 5 2009 25
friteerattua kanaa hapanimeläkastikkeessa » kaalikääryleet » lohimedaljongit » lasagne » poronkäristys »
96%E I H Y V Ä K S Y A L K O H O L I AT Y Ö P Ä I V Ä N L O U N A A L L E .
16%T E K E E S A M A L L AN Ä Y T T Ö P Ä Ä T E T Y Ö T ÄS Y Ö D E S S Ä Ä N L O U N A S T A .
091130_Toimi_0905_sisus.indd 25 3.12.2009 14:11:06
26 toimi nº 5 2009
Lounaat eivät kestä enää tuntikausia. Nii-
tä ei myöskään kutsuta enää edes Yhdysval-
loissa power luncheiksi, mikä selviää Robin Jayn kirjasta The Art of the Business Lunch.
”Bisneslounaat ovat muotoutuneet 40 vuo-
dessa luonnollisiksi tapaamisiksi työpäivän
keskellä”, Jay kirjoittaa.
Mutta ne eivät ole mitä tahansa tapaami-
sia.
”Ihmiset haluavat tehdä bisnestä sellais-
ten ihmisten kanssa, joista he pitävät. Lou-
naalla on erinomainen mahdollisuus raken-
taa vahvoja siteitä yhteistyökumppaneihin
ja asiakkaisiin.”
Jay huomauttaa, että työtahti on nykyään
kova. Sellainen lounasisäntä tai -emäntä, jo-
ka onnistuu saamaan asiakkaansa rentou-
tumaan ja nauttimaan, on bisneksessä vah-
voilla. Työelämässä onnistunut laatuaika
tarkoittaa sitä, että bisnesmahdollisuudet
nousevat.
”Bisneslounaalla on erinomainen tilaisuus
tuoda liiketoiminta henkilökohtaiselle ta-
solle”, Jay kirjoittaa.
BISNESLOUNAAN INTIIMI tunnelma on
vastakohta sille, että lähetti tuo lounaan suo-
raan työhuoneeseen. Huuto ”La Bamba” on
tuttu monessa pääkaupunkiseudun yrityk-
sessä, kun lähetti saapuu yrityksen vastaan-
ottoon. Sieltä saa käydä ostamassa patonke-
ja, salaatteja ja lämmitettäviä annoksia.
Yrittäjäomistaja Sirkku Efrat tietää, mikä
lähetin korista ei voi puuttua: salaatti. Sitä
menee eniten. Leivän myynti on viime vuo-
sien aikana hiljalleen laskenut, mutta wra-
pit ja lämmitettävät annokset ovat kestosuo-
sikkeja. Täytettyjä bageleita La Bamba myy
kampanjoittain. Reissumiehiä ostetaan vä-
lipalaksi ja aamiaiseksi.
Ehkä kuitenkin parhaat oltavat ovat niil-
lä, joiden keskuuteen on osunut työntekijä,
joka rakastaa ruoanlaittoa ja tekee pienelle
työporukalle kotonaan kotiruokaa maksua
vastaan. Lohjalaisessa arkkitehtitoimistos-
sa ruoanlaittovuoro vaihtui järjestyksessä,
ja lounas syötiin aina yhdessä.
Sen kotoisammaksi tai sosiaalisemmaksi
työlounas ei todennäköisesti voi tulla. ■
» oman vaimon tekemä spagetti » pinaattikeitto » paistetut muikut ja pottumuusi » mantelikala
V I I M E A I K O J E N S U O S I T U I M M A TP U H E E N A I H E E T L O U N A A L L A ?
S I K A I N F L U E N S S A T A A N T U M AT Y Ö A S I A T
M Y Ö S N Ä I S T Ä P U H U T A A N : A U D I - M I E S , B I G B R O T H E R , I LT A P Ä I V Ä L E H T I E N L Ö Ö P I T, J Ä Ä K I E K K O , K I I R E , L A P S E T, M I T Ä R I K K A A T A N S A I T S I V A T 2 0 0 8
E K O L O G I N E N K O K E I L U H E N K I L Ö S T Ö R A V I N T O L A S S A
K Ä Y T Ä N L O U N A S T A U O L L A A I K A A M Y Ö S
S O S I A A L I S E E N K A N S S A K Ä Y M I S E E N
A S I O I N T I I N
T Y Ö A S I O I D E N M I E T T I M I S E E N
N E T I S S Ä S U R F F A I L U U N
A I K A A M E N E E M Y Ö S N Ä I H I N : N E U L O M I S E E N , L E M M I K K I E N R U O K K I M I S E E N , S U D O K U U N , V I I N I K A U P A S S A K Ä Y N T I I N , T O R K K U M I S E E N
Arja Burmesterosti kaksi salaattia K-Market Kotikonnun etumyymälästä.22%
T U O E V Ä Ä T K O T O AJ O K A P Ä I V Ä .
HELSINGIN Munkkiniemessä IBM:n pääkonttorissa on aloitettu kokeilu, jossa talon kulunvalvontajärjestelmä kertoo Fazer Amican henkilöstöravintolan henkilökun-nalle, kuinka monta työntekijää aamulla on tullut taloon. IBM:läiset ovat paljon liikkeellä ja tekevät etätöitä, joten talossa työskente-levien määrä vaihtelee päivittäin jopa useilla sadoilla. Siksi ruoan menekin ennustaminen
on hankalaa. Työntekijöitä on talossa noin 1500.Henkilökunnalla on tapana hakea tai juoda
aamukahvinsa henkilöstöravintolan yhteydessä olevassa kahvilassa. Kahvilan ovella on kosketus-näyttö, jonka viidestä vaihtoehdosta voi valita itseään miellyttävimmän lounaan. Tämän valin-nan voi tehdä joko edellisenä päivänä iltapäivällä tai sitten saman päivän aamuna. Näin ruokailija ”äänestää etukäteen”, mitä aikoo seuraavana
päivänä syödä, ja keittiö saa ennakkotiedon eri ruokalajien menekistä. Yksi vaihtoehdoista on myös ”ei” eli ”en syö tänään”.
Kokeilun tarkoitus on vähentää hävikkiä ja parantaa asiakastyytyväisyyttä ja palautejär-jestelmää. Äänestämällä voi varmistaa, että haluamiaan lihapullia todella on tarjolla. ■
TIEDOT ANTOI PETRA SNELLMAN IBM:N VIESTINTÄOSASTOLTA.
091130_Toimi_0905_sisus.indd 26 3.12.2009 12:29:08
toimi nº 5 2009 27
S Ö I N S E U R A S S A
S Ö I N Y K S I N
HO
TK
INN
AU
TIS
KE
LIN
Fazer Amican ravintolassa Helsingin IBM:llä lounastaneet kertoivat, oliko päivä
ollut kiireinen ja söivätkö he seurassa. Lempiruoatkin paljastettiin.
Hei! Mikä on lempiruokasi?TE
KSTI
AN
U V
IRT
AN
EN
KU
VAT
JU
HO
KU
VA
, IS
TO
CK
PH
OT
O
RAINE HAAPASAARI
Tuotepäällikkö”Täällä työpaikalla
silakkapihvit.”
TIMO KOSKINEN
Teknologiajohtaja”Tällä hetkellä
kiinalainenhapanimeläkana.”
LASSE LEHTINEN
Huoltopäällikkö”Kebab ja pizzavievät yleensä
voiton.”ANNE OJALA
Palvelupäällikkö”Kalaruuat,
joita tykkäänitsekin kokata.Viimeksi tein
piparjuurihaukea.”
MIKA KOSKINEN
Palvelujohtaja”Kiinalainen ruoka
on parasta nyt,esimerkiksichili-härkä.”
PEKKA MÄÄTTÄNEN
Myyjä”Kaikki kotiruoka
on yleisestimieleeni.”
SIRPA TOLJANDER
Konsultti”Kun ruokaon hyvää,se on aina
lempiruokaani.”
LIISA VILLANEN
Myyjä”Tortillat.”
MERJA HOLSTEIN
Project Adminstrator”Lempiruokanilapsesta saakka
on olluthapankaalikeitto.Kun äiti teki sitä,
päivä oliaivan erityinen.”JAAKKO VÄÄNÄNEN
Myyntipäällikkö”Kyllä pizza
maistuu joskushyvältä,
etenkin töissä.”
ALEKSI VOLANEN
Harjoittelija”Joku hyvä
pasta-annos,missä on reilusti
parmesan-juustoa.”
MERJA JORO
Viestintäpäällikkö”Olen ihan
pastaihminen, joten ehdottomasti
pastaruuat.”
PENTTI RÄSÄNEN
Konsultti”Riistakäristys,omatekoisena
tai täällätyöpaikalla.”
HEIDI BLOMQVIST
Myyntihallintopäällikkö”Italialainen keittiö
yleisesti,erityisesti pastat.”
RIITTA KIVISTÖ
Resurssimanageri”Lihapullat.
Ne ovat hyviätäällä töissä
ja myös kotona tehtyinä.”
TIMO KOSKINENT M OK SK EOM N
ana.naana ””na ”ana.haphahap
EIDI BLOMQVISTLD VOMM VQD BE STEIDI BLOMQVISTEIDI BLOMQVIST
LARI OKSANEN
Asiakkuuspäällikkö”Pihviosasto
taitaa ollasuosikkijuttu.”
PAULA
TEINONEN-LAHTI
Projektipäällikkö”Hernekeitto
on vienyt voitonlapsesta asti.”
PERTTI HYYSALO
Bisnes Manager”Karjalanpaisti.
Se on itsetehtynä parasta.”
HENRI WELLING
System Specialist”Täytyy sanoa
pizza, sillä teemmesitä kotonakin
usein.”
MARKUS PITKÄNEN
Tiedottaja”Täällä uuniperuna
ja lohilisäkeovat parasta.”
091130_Toimi_0905_sisus.indd 27 3.12.2009 12:29:40
28 toimi nº 5 2009
VakuutaE dessä on kokous, jossa haluai-
sit vakuuttaa muut ideastasi.
Muiden edessä puhuminen
luo kuitenkin paineita. Entä
jos puhe katkeilee? Mitä jos
kaula alkaa punottaa?
Omaa vakuuttavuutta ja karismaa voi kas-
vattaa kehon kielen tuntemuksella. Tehok-
kaassa viestinnässä kaikkein tärkeintä on
hyvä katsekontakti, joka syntyy parhaiten,
kun pyrit kommunikoimaan luontevasti
toisten kanssa. Katseen lisäksi tärkeän vies-
tin välittää asento. Hyvä ryhti saa esiinty-
jän näyttämään itsevarmemmalta kuin huo-
no tai ylijäykkä ryhti, joka luo tiukan vaiku-
telman.
Myös käsiäsi seurataan. Neuvottelutilan-
teessa on tärkeää lähettää viesti siitä, että si-
nua kiinnostavat myös muiden mielipiteet.
Vältä siksi käsien ristimistä puuskaan, sillä
se tulkitaan helposti puolustusmuurin luo-
miseksi. Anna käsiesi levätä näkyvillä kai-
kessa rauhassa.
PALAVERIPÖYDÄSSÄ KAIKKI tarkkailevat
huomaamattaan toisten liikkeitä ja tekevät
niistä johtopäätöksiä. Jännittävässä tilan-
teessa sanattomien viestien seuraaminen
ei kuitenkaan ole helppoa, kuten ei myös-
kään omien viestien hallinta. Jännittäjän
ASENTO. Hyvä ryhti viestii elinvoimai-suudesta, mutta älä muutu suolapatsaaksi. Vältä elekielesi lukitsemista, koska eleet ovat osa persoonaasi. Ole rento ja avoin. Käsien pitäminen taskussa, puuskassa tai kiinni toisissaan voi antaa lukitun vaikutelman tai jumiuttaa ajatuksesi ja esiintymistapasi.KASVOT. Luo lempeä mutta vakaa katse. Kun silmäilet kaikkia, viestit, että jokaisen mielipiteellä on väliä. Ketään ei saisi sulkea katseen ulkopuolelle. Vältä katseen harhailua pöytään tai ulos ikkunasta.ÄÄNI. Matalaa ja rauhallista ääntä pidetään luotettavampana kuin nopeaa kimitystä.
Vältä kuitenkin liian hidasta ja yksinuottista puhetta, sillä se väsyttää kuulijat. Ole myös äänen suhteen oma itsesi. Rentoutunut keho tuottaa parhaan, eloisan äänen.KÄDET. Kynän napsuttelu voi ärsyttää. Jos puhut, vältä myös sormusten, rannekorujen tai paperien räpläämistä. Kun kätesi ovat rauhallisesti pöydällä, muut keskittyvät vies-tiisi eivätkä siihen, mitä sormesi löytävät.TILANKÄYTTÖ. Suhteuta elekielesi tilaan ja muihin osallistujiin. Jos olet arka etkä uskalla ottaa kropallasi tilaa haltuun, voit asetella muutaman paperin eteesi viesti-mään suurempaa tilankäyttöä.
Varman kehonkielen ABC
palaverissa!Miksi jotkut saavat ideansa palavereissa toisia
helpommin läpi? Oikealla kehon kielellä viestisi menee
paremmin perille.
TEKSTI SAARA PAKARINEN KUVITUS SAC MAGIQUE
”Sopiva kehonkieli on kuin kaikuluotaa-
mista. Palaverin alussa voit tsekata tilanteen
ja sitten keskittyä asiaan. Myöhemmin voit
tarkistaa tilanteen uudelleen”, viestintäval-
mentaja Ina Virkki-Ukeleghe neuvoo.
Ja vakuuttaa, ettei jännittäminen haittaa –
siitä täytyy vain päästä niskan päälle.
”Alussa voi vaikka myöntää, että puhumi-
nen jännittää. Se voi laukaista tilanteen.” ■
käytös tulkitaan usein hyökkääväksi, koska
hän pyrkii jämäkkään viestintään ja voi kii-
rehtiä saadakseen sanottua asiansa.
Väärinkäsitysten välttämiseksi on tärkeää
pyrkiä rauhalliseen puherytmiin. Vältä myös
jännityksen helposti aiheuttamaa pälyilyä.
Tarkoituksena ei kuitenkaan ole muistut-
taa konetta, vaan tuoda oman persoonan hy-
vät puolet esiin.
091130_Toimi_0905_sisus.indd 28 3.12.2009 12:32:16
Kerro toiseksi parasjuttusi ensimmäiseksi ja
paras juttusi viimeiseksi.”
091130_Toimi_0905_sisus.indd 29 3.12.2009 12:32:21
30 toimi nº 5 2009
Hymyile, olet Turvassa.
Kerro oma nalletarinasi!
Keräämme tarinoita rakkaista nal le karhuista
osoitteessa nallegalleria.fi. Palkitsemme parhaan tarinan joka kuukausi
jättinallella.
Juhlat alkakoon!
myös liikennevakuutuksesta
alennustaNyt
Nyt on syytä hymyyn, sillä juhlimme koko ensi vuoden 100-vuotista tai-valtamme. Sen kunniaksi annamme lisäedun liittoasiakkaillemme: saat muiden etujen lisäksi 3 % alennusta liikennevakuutuksesta. Pysy mukana juhlatunnelmassa ja tar-kista ajankohtaiset edut ja tapahtumat osoitteesta www.turva.fi! * Myönnämme alennuksen yksityisasiakkaiden yksityiskäyttöisten henkilö- ja pakettiautojen liikennevakuutuksista. Alennuksen saavat sekä nykyiset että uudet Turvan asiakkaat, kun he kuuluvat liittoon tai ovat liittoon kuuluvan Turvan asiakkaan perheenjäseniä. Turvan nykyisten asiakkaiden vakuutuksiin alennus astuu voimaan vakuutuksen vuosittaisesta uudistumiskuukaudesta lähtien. Uusille asiakkaille alennusta tarjotaan 1.1.2010 lähtien.
Olemme asiakkaidemme omistama suomalainen vakuutusyhtiö. Keskitymme erityisesti liittojen vakuuttamiseen, joten liittosi jäsenenä saat meiltä huomattavia etuja.
P a l v e l u n u m e r o 0 1 0 1 9 5 1 1 0 | w w w . t u r v a . f i
091130_Toimi_0905_sisus.indd 30 3.12.2009 12:32:28
toimi nº 5 2009 31
TEKSTI SANNA KEKÄLÄINEN KUVAT SAMI REPO{ ruoka & juoma }
Palaveripulla muuttuu mukavaksi puheenaiheeksi, kun se onkin perinteisellä ohjeella loihdittu leivonnainen. Ilahduta kokouksessa itse leivotulla herkulla.
Leivo herkkuja kokoukseen
Rakastamamme leivonnaiset ovat usein ul-
komaista alkuperää. Esimerkiksi kääretort-
tuja leivotaan monissa eri maissa. Kreemil-
lä täytetty unelmatorttu on luultavasti saapunut
meille Ruotsista. Kahvipöytien klassikko on ollut
juhlien vakiotarjottavaa jo 1950-luvulta lähtien.
Kestosuosikki on myös toscakakku, jonka suo-
sion salaisuus on rapea mantelikuorrutus. Sekin
on ruotsalaista alkuperää.
Rahkapiirakka puolestaan on tullut keittiöihin
Venäjältä. Rahkapiirakan rakastajissa on monia
eri koulukuntia: rusinoilla vai ilman? Pullapohja
vai murotaikina? Olipa valinta mikä tahansa, lop-
putulos vie kielen.
TOSCAKAKKUn. 12 palaa
2 munaa
1 1/2 dl sokeria
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 1/2 dl voisulaa
1/2 dl kermaa tai maitoa
Kuorrutus:
100 g voita
1 dl sokeria
2 rkl vehnäjauhoja
2 rkl kermaa tai maitoa
100 g mantelilastuja
1. Vatkaa munat ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Sekoita jauhot keske-nään ja lisää ne munavaahtoon voisulan ja kerman kanssa. Kaada taikina voideltuun, irtopohjaiseen vuokaan (halkaisija n. 24 cm).2. Paista kakkua 175-asteisen uunin alatasolla n. 20 minuuttia tai kunnes se tuntuu kypsähköltä.3. Valmista kuorrutus pohjan paistuessa. Mittaa kaikki kuorru-tusaineet kattilaan. Kuumenna koko ajan sekoittaen, kunnes seos on paksuhkoa. Levitä kuorrutus esipaistetulle kakulle.4. Nosta kakku uunin keskitasolle. Jatka paistamista noin 15 minuuttia tai kunnes päällys on kauniin ruskea.
Lähetä kahvipöydän suosikkisi!Kerro oman suosikkiherkkusi resepti Toimi-lehdelle! Lähetä se 15.1.2010 mennessä osoitteeseen [email protected] . Herkun pitää olla helposti kuljetettavissa töihin. Tarjolle voit ehdottaa niin kakkua, piirakkaa, pullaa kuin vaikka pikkuleipiä. Julkaisemme reseptejä seuraavassa lehdessä ja arvomme niitä lähet-täneiden kesken 50 euron lahjakortin Bake & Party -verkkokauppaan.
VINKKI!Tee toscakakun kuorrutusta puo-litoistakertainen annos, jos pidät runsaasta mantelisuudesta.
091130_Toimi_0905_sisus.indd 31 3.12.2009 12:32:37
32 toimi nº 5 2009
{ ruoka & juoma }RAHKAPIIRASn. 12 palaa
100 g pehmeää voita
3/4 dl sokeria
1 muna
2 1/2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
Täyte:
250 g rahkaa
1 dl kuohukermaa
2 munaa
1 1/2 dl sokeria
3 rkl sitruunamehua
2 tl vaniljasokeria
2 tl perunajauhoja
1 tl raastettua sitruunankuorta
3/4 dl rusinoita
1. Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää joukkoon muna ja sekoita hyvin. Sekoita jauhot ja leivinjauhe keskenään. Yhdistä jauhoseos muiden aineiden joukkoon. Painele taikina voidellun (halkaisija n. 22 cm) vuoan pohjalle ja reunoille.2. Notkista rahka kulhossa ja lisää lo-put täytteen aineet lukuun ottamatta rusinoita. Vatkaa seos tasaiseksi ja lisää rusinat. Kaada seos vuokaan.3. Paista 200-asteisen uunin keski-osassa noin 30 minuuttia tai kunnes täyte on hyytynyt ja saanut väriä.
UNELMATORTTUn. 10 palaa
3 munaa
1 1/2 dl sokeria
3/4 dl perunajauhoja
2 rkl kaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta
Täyte:
200 g voita
4 dl tomusokeria
2 tl vaniljasokeria
2 keltuaista
1. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita jauhot keskenään ja siivilöi seos munavaahtoon.2. Kaada taikina leivinpaperoidulle uunipellille. Paista 225-asteisen uunin keskiosassa noin viisi minuuttia. Kumoa levy puhtaalle leivinpaperille, johon on ripoteltu sokeria. Irrota pais-topaperi levyn pinnalta. Anna jäähtyä.3. Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää vaniljasokeri ja keltuaiset. Sekoita. 4. Levitä täyte torttulevylle. Kääri rul-lalle. Anna maustua viileässä vähintään muutama tunti. ■
VINKKI! Oikaise ja tee rahkapiiraan pohja valmiista pakastemuro-taikinasta.
091130_Toimi_0905_sisus.indd 32 3.12.2009 12:33:05
toimi nº 5 2009 33
TEKSTI SUVI-ELINA ENQVIST KUVA HEIKKI RAUTIO{ toimiva tyyli }
Tyyliä toimistoon!Huoliteltu pukeutuminen tuo itsevarmuutta työpäivään ja kertoo, että kunnioitat
kollegoitasi ja asiakkaitasi. Se saattaa jopa avata uusia ovia uralla.
TIE
DU
ST
ELU
T C
LA
RK
S, F
UR
LA
, FIL
IPP
A K
., B
Y M
AL
EN
E B
IRG
ER
JA
GA
NT
/ S
TO
CK
MA
NN
(0
9)
1211
, FIL
OF
AX
JA
KA
OS
CL
ICK
/ A
KA
TE
EM
INE
N K
IRJA
KA
UP
PA
(0
9)
121
41,
PE
NN
Y B
LA
CK
JA
EM
PO
RIO
AR
MA
NI
/ P
IUC
CA
(0
9)
22
89
05
51,
O
UI
SE
T, L
. PA
DO
VA
JA
CO
CC
INE
LL
E /
LA
MA
TT
A (
09
) 6
26
00
5, M
AR
C O
’PO
LO (
09
) 5
22
13
3, C
ALV
IN K
LE
IN J
EW
EL
RY
010
218
55
00
, CH
RIS
TIA
N D
IOR
EY
EW
EA
R 0
80
0 0
85
0, F
RII
S &
CO
MP
AN
Y /
GR
IFF
IN &
CO
(0
9)
75
0 0
23
, SN
Ö O
F S
WE
DE
N (
09
) 6
76 8
19,
DE
SIG
NE
RS
RE
MIX
/ C
NID
OS
04
0 5
47
40
10, G
UE
SS
BY
MA
RC
IAN
O /
MP
H T
RA
DIN
G (
09
) 5
65
5 7
118
.
Tweed-jakku, 375 €, By Malene Birger. Trenssi, 410 €, Oui Set. Salkku kannettavalle, 480 €, Coccinelle. Kaulakoru, 79 €, Snö of Sweden. Sisäkengät, 370 €, Emporio Armani. Avokkaat 250 €, L. Padova. Nahkavyö, 95 €, Gant. Nahkahansikkaat, 100 €, Designers Remix. Silkkihuivi, 79 €, Gant. Muovihelmikoru, 31 €, Friis & Company. Rannekoru 100 € ja rannekello 250 €, Calvin Klein. Silmälasit, 300 €, Christian Dior. Paitapusero, 90 €, Marc O’Polo. Kierrevihko, 5 €, Kaos Click. Kalenteri 43 €, Filofax.
091130_Toimi_0905_sisus.indd 33 3.12.2009 12:33:34
34 toimi nº 5 2009
{ toimiva tyyli }
M itähän taas laittaisi aamulla töi-
hin päälle? Onnistuneet ja tyylik-
käät vaatevalinnat lähtevät ennen
kaikkea yhdestä perussäännöstä: Tiedos-
ta vartalosi hyvät ja huonot puolet. Ne vai-
kuttavat siihen, millaiset värit, leikkaukset
ja materiaalit sinulle sopivat. Työpukeutu-
misessa kannattaa kiinnittää erityistä huo-
miota siihen, että vaatteet istuvat.
Tyylikkyyttä hakevan naisen vaatekaap-
piin olisi hyvä kotiuttaa ainakin yksi laa-
dukas ja neutraalin värinen housu- tai jak-
kupuku. Sopivilla asusteilla voi muunnella
kokonaisuutta trendien, vuodenajan ja tilai-
suuksien mukaan.
Kun oma asema edellyttää hillittyä pukeu-
tumista ja työssä haluaa tulla otetuksi vaka-
vasti, on vaarana tehdä tylsiä ja perinteisiä
vaatevalintoja. Vaikutelmaa voi piristää va-
litsemalla epäsymmetrisiä leikkauksia sekä
vaihtelevia pituuksia ja kaula-aukon muo-
toja.
Myös farkut sopivat mainiosti konservatii-
visempaankin toimistoon, kun ne yhdistää
tyylikkääseen bleiseriin. Omaa ikää ei kan-
nata liikaa tuijottaa miettiessäsi, miltä ha-
luat näyttää. Pukeutuminen työpäivää var-
ten voi olla sekä asiallista että persoonallis-
ta, kun ikää ei pidä ratkaisevasti vaatteiden
valintaan vaikuttavana tekijänä. Tietty rä-
väkkyys saattaa jopa lisätä uskottavuutta ja
vakuuttavuutta.
VÄREISTÄ TOIMISTOYMPÄRISTÖÖN so-
pivat parhaiten ajattomat sävyt kuten bei-
ge, harmaa, ruskea, tummansininen, luon-
nonvalkoinen ja musta. Niitä on helppo
yhdistellä ja ne toimivat myös yksinään.
Trendivärit saavat täydentää vaatekaappia
mutta eivät hallita. Trendivärinen kynsilak-
ka tai kaulakoru riittää luomaan modernin
vaikutelman.
Hameen helman pituuden määrittävät en-
nemminkin asema ja vartalo kuin vallitsevat
trendit. Lähes kaikille sopii juuri polven ala-
puolelle ulottuva hameen helma.
Jos inhoat shoppailua tai sinulla ei ole sii-
hen aikaa, hanki klassikoita, jotka eivät me-
ne koskaan pois muodista. Yksi niistä on
pikkumusta, joka taipuu oikein asustettu-
na tilaisuudesta toiseen. Valkoista paitapu-
seroa voi puolestaan kutsua työpukeutumi-
sen kulmakiveksi.
Laadukkaat perusvaatteet ovat kieltämättä
kalliita, joten niitä kannattaa ajatella pitkän
aikavälin sijoituksena. Hyvälaatuisen vaat-
teen ostaminen on myös ekologinen valin-
ta verrattuna jatkuvaan uuden ostamiseen.
Parhaimmillaan vaatteet voivat olla varsin
monikäyttöisiä: esimerkiksi tweed-jakku toi-
mii myös päällystakkina ja hyvä trenssi suo-
jaa sateelta.
Suomen oloissa sama asu ei valitettavasti
KERRO TYYLIVINKKISI! Kerro, miten sinä lisäät tyylikkyyttäsi työssä vähällä vai-valla. Millä lisäät itsevarmuuttasi? Lähetä vinkkejä 15.1.2010 mennessä osoitteeseen [email protected] . Julkaisemme parhaita nimettöminä seuraavassa Toimi-lehdessä. Kaikkien vinkkejä lähettäneiden kesken arvotaan 99 euron arvoinen Philipsin Wake-Up Light -sarastusvalo.
TALVEN TRENDIKKÄÄT ASUVALINNAT Olkatoppauksin varustettu harteikas bleiseri * Korkeavyötäröiset suorat housut * Suuri kaulakoru
* Niukkalinjainen nahkatakki * Beigenvärinen, lantion alle laskeutuva villakangastakki * Pitkävartiset nahkahanskat * Turkissomisteet ja asusteet
toimi vuoden ympäri. Esimerkiksi housupu-
ku on sesonkituote: kesällä se on puuvillaa
tai pellavaa, talvella paksumpaa villaa. Jos
matkustat työssäsi paljon, kannattaa sijoit-
taa kashmir-neuleisiin ja silkkisiin paitapu-
seroihin. Ne ovat mukavia käyttää, helposti
siliäviä ja kevyitä. ■
Nahkalaukku 401 €, Furla. Muistikirja 15 €, Paper Style. Classic Mini -kalenteri 43 €, Filofax. Taskupeili 4 €, Stockmann.
ALLA Nilkkurit 189 €, Clarks. Huopahattu 85 €, Penny Black.
091130_Toimi_0905_sisus.indd 34 3.12.2009 12:33:47
Toisiaan täydentävät sisarlehtemme tarjoavat täydellisen paketin kauneutta ja hyvää oloa. Olivia lähestyy naisen elämää tyylien ja muodin kautta, Divaani inspiroi intohimoistakin sisustajaa ja uutuuslehti Evita syventyy hyvän elämän aineksiin.
Valitse oma suosikkisi nyt edulliseen jäsenetuhintaan!Tilaa osoitteessa
www.bonnier.fi /erto
HuipputarjousERTOn jäsenilleOLIVIA, DIVAANI TAI EVITA
Hyvätuulisen suorapuheinen Olivia-lehti yhdistää tyylin ja
muodin.
Divaani on intohimoisten
sisustajien oma lifestyle-lehti.
990VA
IN
3 nroa
€
Hyvinvoinnin uutuuslehti Evita
– hyvä elämä alkaa tästä.
+ kaupanpäälle ihana
Nora NorwaynAnka
-rannekoruArvo 33,00�€
(kestotilauk-sen 1. jakso)
091130_Toimi_0905_sisus.indd 35 3.12.2009 12:34:07
36 toimi nº 5 2009
V iime vuonna lapsuuden-
kodissa käydessäni ereh-
dyin penkomaan laatikoi-
ta. Löysin sieltä kirjallisen
esihistoriani, todellisen
var haistuotannon. Äiti on
totta kai pitänyt sen tallessa.
Tekstejä oli enemmän kuin muistin. Nii-
tä oli todella paljon, kaikenlaisia tekstejä: ei
ainoastaan huolestuneita satuja saimaan-
norpista vaan myös läheisistä ihmisistä te-
kemiäni haastatteluja. Olin siis jo alle kou-
luikäisenä harjoittanut molempia aikuisiän
ammattejani, kuvitellut olevani sekä kirjai-
lija että toimittaja.
En pelkästään huvittunut löydöistäni. Mil-
tei järkytyin. Joku on päättänyt puolestani,
jollain jossain on ollut selvä suunnitelma.
Jos kaikki elämässäni on ennalta määrät-
tyä, olenko vain tahdoton objekti?
KUITENKIN MUISTAN SELVÄSTI myös tä-
hänastisen elämäni aikana tekemäni am-
matilliset valinnat. Ne ovat olleet sellaisia
kuin valinnat tavallisesti ovat, vaikeita: pii-
nallisen pitkään harkittuja mutta silti vais-
tonvaraisia. Tunne rajaa alueen, jolla järkeä
yritetään käyttää.
Ensin päätin ryhtyä runoilijaksi. Saavuin
Helsingin yliopistoon toteuttamaan kutsu-
mustani ja tajusin valintani vääräksi heti en-
simmäisellä luennolla. Valitsin uudestaan ja
ryhdyin toimittajaksi.
Ryhdyin? Ei kai toimittajaksi noin vain
ryhdytä? Tarvittiin onnekkaita sattumia ja
ennakkoluulottomia esimiehiä, ja sellaisia
minun tielleni sattui. Olin tehnyt valintani,
olin onnellinen. Tiesin minne mennä ja kul-
jin vihellellen siihen suuntaan.
Kunnes sitten taas, 26-vuotiaana, valin-
ta: ryhdynkö kirjoittamaan fi ktiota. Päätin
ryhtyä, ja tämä valinta johti viiden vuoden
päästä toiseen ja vaikeampaan. Olen kir-
joittanut kaksi kirjaa, olenko siis kirjailija?
Mitä minä nyt teen, ryh-
dyn apurahataiteilijaksi?
Raivaan tilaa tälle, jätän
mukavan ja vaihtelevan
päivätyöni, vaikka jo etu-
käteen varmasti tiedän
kaipaavani sitä?
Niin minä tein, kolme ja puoli vuotta sit-
ten. Enkä ryhdy tässä nyt valehtelemaan,
etten päivääkään olisi katunut. Kaikenlais-
ta ehtii miettiä, jos valitsee ammatikseen
miettimisen.
OLEN 34-VUOTIAS, työurani on vasta alus-
sa. Aina ei tunnu siltä. Joskus tuntuu, että
olen kirjoittanut ikuisesti.
Tunne ei ole pelkästään omani eikä oikeas-
taan liity kirjoittamiseen. Olen tarkkaillut
ystäviäni ja havainnut yllättävän monen tus-
kailevan samankaltaisten ajatusten kanssa.
Olemme elämänvaiheessa, jossa valinnat
konkretisoituvat. Valitusta opiskelupaikasta
on tullut ammatti. Ammattilaiselle on löy-
tynyt ammattilaisen työ. Työstä on alkanut
muodostua se cv-merkintöihin tiivistyvä va-
lintojen sarja, jota kutsutaan uraksi.
Valinnat eivät siis ole ohi, mitä vielä. Mut-
ta samaan aikaan, näitä pieniä valintoja teh-
dessään, alkaa huomaamattaan haaveilla
uudesta ja radikaalista valinnasta, ehkä ko-
konaan uudesta ammatista tai urasta. Työ-
elämä on meidän keskittymiskyvyttömän
sukupolvemme näkökulmasta käsittämättö-
män pitkä. Hyvänen aika, sehän kestää vuo-
sikymmeniä! Mitä muuta
voisin tehdä? Mitä muuta
voisin olla?
Kysymys on mielestäni
ymmärrettävä. Tiedän, et-
tei isäni ymmärtäisi sitä.
KARTTAA EI OLE, ei valmista suunnitel-
maa. Askelmerkit päättyvät, lapsuudenko-
din laatikoista ei löydy vastauksia. Olen
toteuttanut kohtaloni, olen se mies joka mi-
nusta pitikin tulla. Todennäköisesti kirjoi-
tan vielä pitkään.
Haluan silti ajatella, että asioita voi tapah-
tua. Jotain kypsyy mielessäni ja kasvaa vä-
hitellen teoiksi, valinnoiksi, joita en vielä
osaa edes kuvitella.
On kenties illuusio ajatella näin. Itsensä
rauhoittelua ellei itsepetosta. Mutta näin
minä toisinaan ajattelen ja aavistan aika mo-
nen muunkin ajattelevan, oman johdonmu-
kaisen uransa nousukiidossa, lentokorkeu-
dessa tai lakipisteessä. Vaihtoehdot ovat au-
ki. Tämä ei ollut vielä tässä. ■
{ työhuoneelta }JUHA ITKONEN ON HELSINKILÄINEN KIRJAILIJA, JONKA
TYÖHUONE SIJAITSEE ENTISEN KAASUTEHTAAN KONTTORISSA
Missä määrin uraansa voi suunnitella? Minkä verran sitä pitäisi?
Valintoja
AA
OT
AV
A/K
AT
JA L
ÖS
ÖN
EN
”Mitä muuta voisin
olla?”
091130_Toimi_0905_sisus.indd 36 3.12.2009 12:34:08
erton järjestösivut nº 5 2009 37
Henkilöstönedustajatkoulutukseen s. 38
Moniin etuuksiin tulee muutoksia s. 39
Kirjoituskilpailun voittajanmatkakertomus s. 40
edunvalvonta on mielen-
kiintoista työtä. Aina riittää te-
kemistä ja uusia tilanteita. Tämä
ikään kuin taustaksi – että on si-
tä jo totuttu kaikenmoiseen. Mut-
ta ei vielä sentään tällaiseen. Tä-
mä työsopimuskierros on omi-
tuinen. Jos kyseessä ei olisi vakava asia, kierroksesta
saisi oivan farssin käsikirjoituksen.
Farssissahan mikään ei mene niin kuin katsoja kuvit-
telee. Tapahtuu outoja, äkillisiä juonenkäänteitä ja ab-
surdeja tilanteita. Kuten tässä: Aluksi Elinkeinoelämän
keskusliitto eli EK päätti, että tulopoliittisia kokonais-
ratkaisuja ei tehdä. Ei vaikka kriisi olisi millainen. Näyt-
ti siltä kuin haluttaisiin sitoa kädet selän taakse ja ottaa
talouskriisin koko isku vastaan ilman pehmennyksiä,
tulee mitä tulee. Ja tuleehan sitä, työttömyyttä.
seurauksena oli siis liittokierros. Tai niin ainakin
luultiin, kunnes selvisi, että EK haluaakin ihan oman
keskitetyn sopimuksensa. Sellaisen, jossa se pääsee sa-
nelemaan ehdot kaikkiin pöytiin, määrittelemään pal-
kankorotukset aallonpohjan mukaan. Tässä mallissa
Teknologiateollisuuden ja Metalliliiton sopimukses-
ta piti tuleman ohjenuora kaikille sopimuspöydille.
Maan totuus, johon nähtävästi myös maan hallitus on
sitoutunut.
Tätä oppia on nyt puolisen vuotta kuultu muun muas-
sa tietotekniikan palvelualan neuvotteluissa. Vastaaval-
la tavalla ovat olleet juntturassa monet muutkin neuvot-
telupöydät, kuten esimerkiksi naapurimme Suoran ra-
hoitusalan neuvottelut.
sitten seurasi taas käänne. Kävikin ilmi, että pal-
jon puhuttu palkka-ankkuri kelluu. Metallin sopimuk-
sessa on keväälle varattu väljyyttä henkilökohtaisten
palkkojen korotukselle. Kuka siis enää uskoo vakavia
naamoja?
Eikä siinä kaikki. Koko työmarkkinakenttä tietää, että
tuo maaginen 0,5 prosenttia ei pidä. Keväälle on raken-
nettu kuntapöytään jännite, jossa mitkään
puoliskot eivät riitä. Näin olemmekin var-
sinaisessa kaksoiskidnappaustilanteessa,
jossa toisessa päässä ovat heikoimmassa
hapessa olevan teollisuussektorin palkka-
tarjous ja odotettavissa oleva kevään rymi-
nä. Neuvottele siinä sitten vastuullisesti.
Varsinkin kun seuraava käänne oli Teknologiateolli-
suuden selvästi alle 0,5 prosentin tarjous ERTOlle.
Tässä ollaan. Jatkossa valmistaudumme kevään neu-
votteluihin huolella. Samalla harkitsemme, miten tie-
totekniikan palvelualan pattitilanne puretaan. Kaikki
keinot ovat käytettävissä. Valitettavasti farssista on tul-
lut yhteiskunnallinen tragedia. Vastuun tästä kantavat
työnantajaliitot ja maan hallitus.
Kaikesta huolimatta haluan toivottaa kaikille ertolai-
sille rauhaisaa ja rentouttavaa joulua sekä menestykse-
kästä uutta vuotta 2010. On aika nostaa ankkurit! Sen
me teemme yhdessä!
tapio huttula
puheenjohtaja
Ankkurit ylös!
” farssista on tulluttragedia.”
s-
al-
t-
a- tapio huttula
091130_Toimi_0905_sisus.indd 37 3.12.2009 12:34:13
38 erton järjestösivut nº 5 2009
henkilöstön edustajille
erton perehdyttämiskoulutus
henkilöstön edustajalle
Henkilöstön edustajan perehdytyskoulutus on
suunnattu ensisijaisesti vasta valitulle luotta-
musmiehelle, luottamusvaltuutetulle ja työsuo-
jeluvaltuutetulle. Koulutus soveltuu myös pi-
dempään tehtävässä toimineelle henkilöstön
edustajalle, joka ei ole saanut koulutusta tehtä-
väänsä tai haluaa päivittää omaa osaamistaan.
Henkilöstön edustajan perehdyttämiskoulutus
koostuu kahdesta kahden päivän lähiopetusjak-
sosta ja etäopiskelusta.
Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen
perehdytyskoulutus I
15.–16.2., 3.–4.5. ja 13–14.9.2010 Helsinki
Katso koulutuksen sisältö ja ohjelma
erton nettisivuilta.
Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen
perehdytyskoulutus II
17.–18.5., 27.–28.9. ja 7.–8.12.2010 Helsinki
Katso koulutuksen sisältö ja ohjelma
erton nettisivuilta.
kaikille jäsenilleKaikille jäsenille suunnatut koulutukset löyty-
vät liiton nettisivuilta.
ilmoittautuminen koulutuksiinSitovat ilmoittautumiset nettisivuilla olevalla
lomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen kou-
[email protected] tai puhelimitse numeroon 09 6132
3236. Ilmoita tarkasti, mihin koulutukseen il-
moittaudut, nimesi ja yhteystietosi sekä mahdol-
linen erityisruokavalio. Ilmoittaudu viimeistään
kolme viikkoa ennen koulutusta! Paikat täyte-
tään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautu-
neille lähetetään vahvistus sähköpostitse. Kou-
lutukset ovat jäsenille maksuttomia.
Koulutusasioissa liiton toimistossa palvelevat
koulutussihteeri Hilkka Kekkonen ja laatupääl-
likkö Helena Koivisto. Lisätiedot ja ilmoittautu-
miset: www.erto.fi /palvelut/koulutus.
E R T O KO U L U T TA A
Toimisto
Asemamiehenkatu 4, 11. krs
00520 Helsinki
p. 09 613 231
f. 09 6132 3202
Työsuhdeneuvontama–pe
klo 9.30–11.30 ja 12–14
sekä 11.1.2010 alkaen
ma–pe klo 9–15
09 6132 3241
Jäsenpalveluma–to
klo 9.30–11.30 ja 12–14
sekä 11.1.2010 alkaen
ma–pe klo 9–15
09 6132 3204
puheenjohtaja
Huttula Tapio
09 6132 3240
puheenjohtajan esikunta
Hannele Waltari, projektipäällikkö
050 568 8407
Meincke Pirkkoliisa, hallintopäällikkö
09 6132 3222
Kankkunen Petteri, viestintäpäällikkö
09 6132 3238
Aho Mirkka, markkinointisuunnittelija
09 6132 3264
Kuittinen Arja, tiedottaja
09 6132 3267
palveluyksikkö
Koivisto Helena, laatupäällikkö
09 6132 3242
Kekkonen Hilkka, koulutussihteeri
09 6132 3236
Fagerlund Sari, jäsenpalvelusihteeri
09 6132 3214
Pettersson Lotta, jäsenpalvelusihteeri
09 6132 3273
Räsänen Katariina,
jäsenpalvelusihteeri
09 6132 3215
Turunen Tarja, jäsenpalvelusihteeri
09 6132 3268
toimialayksikkö
Huttula Tapio, vt. toimialajohtaja
09 6132 3240
Ben aissa Pia, toimialapäällikkö
09 6132 3243
Bruun Leila, järjestölakimies
09 6132 3231
Onni potkaisikiertueellaerto järjesti lokakuussa Asiat tärkeys-
järjestykseen -kiertueen, jossa kaksi erton
asian tuntijaa kiersi kymmenellä paikkakunnal-
la ympäri Suomea jäsenhankinnan ja jäsenten
tapaamisen merkeissä. Kiertueeseen liittynees-
sä kilpailussa arvottiin palkintoja. Arvonnassa
voittivat Jaana Latvala miniläppärin, Sari Pilto-
nen Jopon, Teija Partanen matkalahjakortin ja
Taru Rauhala navigaattorin.
Voittajille on ilmoitettu voitoista henkilökoh-
taisesti. Lämpimät onnittelut!
Tietoalan neuvottelut katkesivaterton ja teknologiateollisuuden neu-
vottelut tietotekniikan palvelualan työehtosopi-
muksesta katkesivat 23.11. työnantajan palkan-
korotustarjoukseen, joka jäi vuositasolla selväs-
ti alle puolen prosentin.
Puheenjohtaja Tapio Huttula katsoo, että työn-
antajaliitto vaarantaa alan tulevaisuuden lyhytnä-
köisellä ja ylimielisellä neuvottelupolitiikallaan.
”Työnantajalta on vastuutonta ajaa neuvotte-
lut kriisiin palkkatarjouksellaan. Tietoteknii-
kan palvelualan palkankorotuksia ei voi mää-
ritellä alimman aallonpohjan mukaan”, Huttu-
la painottaa.
Myös Tietoalan toimihenkilöiden puheenjoh-
taja Jouko Malinen ihmettelee palkkatarjousta.
Hän muistuttaa, että alan tilanne on huomatta-
vasti parempi kuin muiden Teknologiateollisuu-
den alojen.
”Emme missään tapauksessa voi hyväksyä
palkka-ankkurin alle menevää tarjousta.”
erto tiedottaa myöhemmin tilanteen edellyt-
tämistä toimenpiteistä.
spr pyrkii heikentämääntyösuhteiden ehtoja
suomen punaisen ristin hallitus on päät-
tänyt irtisanoa spr:n talokohtaisen työehtosopi-
muksen. Työnantajan tarkoituksena on ryhtyä
noudattamaan valtakunnallisia alakohtaisia työ-
ehtosopimuksia, joita ovat sosiaalialan järjestö-
jen työehtosopimus, terveyspalvelualan työehto-
sopimus ja sosiaalipalvelualan työehtosopimus.
Muutoksen taustalla ovat ilmeisesti uuden
palkkausjärjestelmän kariutuminen sekä työn-
antajapuolen vaatimus pidemmistä työajoista ja
työaikajoustoista. Myös sairausajan palkallinen
jakso lyhentyisi.
erton, SuPerin ja Tehyn muodostama Terve-
ys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö tsn on il-
moittanut spr:lle toiveenaan, että spr:n työn-
tekijöiden työsuhteiden ehdoista sovittaisiin
jatkossakin spr:n ja tsn:n välisessä työehto-
sopimuksessa. Liitot näkevät tärkeänä säilyttää
työsuhteiden ehdot nykyisen tasoisina eivätkä
voi hyväksyä suunniteltuja heikennyksiä.
091130_Toimi_0905_sisus.indd 38 3.12.2009 12:34:36
erton järjestösivut nº 5 2009 39
muutoksia etuuksiinUseisiin työttömyyskassan maksamiin etuuk-
siin tulee vuodenvaihteessa lakimuutosten myö-
tä muutoksia.
Työttömyyspäivärahan työssäoloehto lyhe-
nee työttömyyspäivärahaa saavalla 43 viikosta
34 viikkoon 28:n lähinnä edellisen kuukauden
aikana. Yrittäjien työssäoloehto lyhenee 24 kuu-
kaudesta 18 kuukauteen 48:n lähinnä edellisen
kuukauden aikana. Myös etuuksien tasoihin tu-
lee muutoksia.
Ansiopäivärahan korotetun ansio-osan enim-
mäismaksuaika lyhenee 150 päivästä 100 päi-
vään. Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta
maksetaan enintään 200 päivältä ansiopäivära-
han korotettua ansio-osaa. Muutosturvan ansio-
osan enimmäismaksuaika pitenee 185 päivästä
200 päivään.
Korotettuihin etuuksiin oikeuttavat työllisty-
mistä edistävät palvelut määritellään nykyis-
tä laajemmin, jolloin niiden piiriin tulee muun
muas sa omaehtoinen koulutus.
Sovitellun työttömyyspäivärahan 36 kuukau-
den enimmäisaika kumotaan.
Työttömyysaikaiset koulutusetuudet, työvoi-
mapoliittinen aikuiskoulutustuki ja koulutus-
päiväraha yhdistetään yhdeksi etuudeksi. Työ-
tön saa samansuuruista etuutta siitä riippumat-
ta, osallistuuko hän työ- ja elinkeinotoimiston
hankkimaan koulutukseen vai itse hankkimaan-
sa koulutukseen. Kaikkien työllistymistä edistä-
vien toimien ajalta maksetaan sitä työttömyys-
etuutta, johon työnhakijalla työttömänä olles-
saan on oikeus.
Omaehtoisen opiskelun ajalta aletaan maksaa
ylläpitokorvausta. Omaehtoiseen koulutukseen
osallistumisen ehtona olevasta kymmenen vuo-
den työhistoriavaatimuksesta luovutaan.
Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ajalta
maksettava tuki lasketaan mukaan työttömyys-
päivärahan 500 päivän enimmäisaikaan.
Työttömyyspäivärahan lisäpäiväoikeuden al-
kamisikä nostetaan 59 vuodesta 60 vuoteen.
Muutos koskee työnhakijoita, jotka ovat synty-
neet vuonna 1955 tai sen jälkeen. Ikärajan nous-
tessa kuntien velvoite työllistää ikääntyneitä
työntekijöitä laajenee koskemaan työttömiä, jot-
ka lainmuutoksen vuoksi eivät enää ole lisäpäi-
viin oikeutettuja.
Palkanmäärittelyä koskevia säännöksiä muute-
taan siten, että velvoitteen perusteella järjestetty
työ ei alenna työn päätyttyä maksettavaa työttö-
myyspäivärahaa.
Lisäksi vuorotteluvapaakorvaus vakinaiste-
taan.
Tarkempia tietoja lakimuutoksista vuoden
2010 ensimmäisessä Toimi-lehdessä ja erton
kotisivuilla.
sähköiset liitteet pysyviksierton työttömyyskassalle voi nyt toimittaa ha-
kemusten käsittelyyn tarvittavat liitteet halu-
tessaan sähköisesti WebTytin kautta. Sähköi-
sen liitteen lähettäminen oli työttömyyskassas-
sa ensin koekäytössä kesä-syyskuun ajan.
Sähköiset liitteet voi toimittaa joko alkavan ha-
kemuksen tai muutettavan jatkohakemuksen liit-
teenä tai saatelomakkeen välityksellä. Tarkem-
pia ohjeita löytyy erton nettisivuilta osoitteesta
http://www.erto.fi /palvelut/tyottomyysturva.
T YÖ T T Ö M Y Y S K A S S A T I E D O T TA A
Harvima Hanna, järjestölakimies
09 6132 3237
Heino Rainer, järjestölakimies
09 6132 3233
Huusko Hannu, järjestöasiantuntija
09 6132 3272
Juvonen Pekka, järjestöasiantuntija
09 6132 3216
Keskinen Miska, järjestöasiantuntija
09 6132 3270
Koivukoski Katja, järjestöasiantuntija
09 6132 3271
Kuivala Riikka, järjestöasiantuntija
09 6132 3220
Kuusisto Karo-Petteri,
järjestöasiantuntija
09 6132 3269
Lahti Jarmo, järjestöasiantuntija
09 6132 3239
Lohi Markus, järjestölakimies
09 6132 3232
Tykkä Johanna, järjestölakimies
09 6132 3234
Viljamaa Kirsi,
järjestöasiantuntija (28.2.2010 saakka)
09 6132 3291
Kokkonen Ulla, toimialasihteeri
09 6132 3230
Tuomas-Kettunen Elina,
toimialasihteeri
09 6132 3227
talous- ja henkilöstö-
hallintoyksikkö
Koskinen Reija,
talous- ja henkilöstöpäällikkö
09 6132 3210
Miettinen Maija, taloussihteeri
09 6132 3265
Wickström Leena, taloussihteeri
09 6132 3221
työttömyyskassa
Puhelinpalvelu päivystää
ma, ti ja to
klo 9.30–11.30 ja 12–14
p. 09 6132 3224
f. 09 6132 3201
Kivistö Esa, kassanjohtaja
09 6132 3250
Hedman Virpi, taloudenhoitaja
09 6132 3251
Helle Anna, osastosihteeri
09 6132 3256
erto uusi organisaationsaerto on uusinut toimisto-organisaationsa.
Ydintoiminnot on keskitetty uuteen toimialayk-
sikköön, johon on muodostettu toimialojen poh-
jalta kaksi toimialaryhmää. Yksikköä tulee johta-
maan toimialajohtaja. Tehtävä täytetään kevääl-
lä. Toistaiseksi tehtävää hoitaa puheenjohtaja
Tapio Huttula. Hannele Waltari jatkaa projek-
tipäällikkönä, jonka tehtävänä on erton palve-
lukonseptin muutoksen onnistumisen varmista-
minen. erton vs. järjestöpäällikkö Pia Ben ais-
sa on nimitetty toimialapäälliköksi.
Koulutustoiminnasta, laatutyöstä ja jäsenrekis-
teripalveluista on muodostettu palveluyksikkö.
Lisäksi organisaatiossa jatkavat talous- ja henki-
löstöyksikkö sekä puheenjohtajan esikunta.
erto lopettaa ulkoisten palvelujen käytön työ-
suhdeneuvonnassa ja riita-asioiden hoitamises-
sa. Myös Oulun alueyksikkö on lopetettu.
Työsuhdeneuvonnan ja jäsenrekisterin puhelin-
päivystykset palvelevat 11.1.2010 alkaen ma–pe
kello 9–15 eli entistä pidempään.
Päivitä tutkintotietosiWebLyytissäpäivitä tutkintotietosi erton rekisteriin
liiton sähköisen asiointijärjestelmän WebLyytin
kautta. Tietojen päivittäminen osoitteessa http://
www.erto.fi /kirjaudu vie vain hetken, mutta se aut-
taa meitä palvelemaan sinua jatkossa paremmin.
Kirjaudu WebLyytiin erton kotisivuilla ole-
van ohjeistuksen mukaisesti. Valitse sen jälkeen
WebLyytin vasemmasta palkista ”omat tiedot” ja
avautuvasta valikosta kohta ”tutkinnot”. Paina
uusi tutkinto -painiketta. Valitse tutkintoryhmä
eli tutkintotasosi ja paina hyväksy-painiketta.
Pääset tämän jälkeen valitsemaan tutkintoni-
mikkeesi. Paina vielä hyväksy-painiketta.
091130_Toimi_0905_sisus.indd 39 3.12.2009 12:34:37
40 erton järjestösivut nº 5 2009
Ilmoitukset tapahtumakalenteriin lähetetään
osoitteeseen [email protected] . Vuoden
2010 ensimmäiseen numeroon ilmoitukset eh-
tivät, kun ne lähetetään viimeiseen aineistopäi-
vään mennessä. Aineistopäivät julkaistaan jou-
lukuun aikana osoitteessa www.erto.fi /ajankoh-
taista/toimi-lehti.
Yhdistykset
erityistoimihenkilötKoulutuspäivät Tampereella 6.–7.2.2010. Terve-
tuloa Erityistoimihenkilöt et ry:n koulutusvii-
konloppuun Tampereelle! Päivät on tarkoitettu
työelämässä mukana oleville et:n jäsenille.
Majoituspaikka Sokos Hotel Villa on rautatie-
aseman läheisyydessä. Koulutus ja ruokailut jär-
jestetään opetusravintola Eetvartissa, joka sijait-
see hotelli Villan vieressä.
Viikonloppuna on tiedossa monenlaista mu-
kavaa ohjelmaa kaikille osanottajille esimerkik-
si sanattomasta viestinnästä ja erilaisuuden hy-
väksymisestä. Päivät alkavat lauantaina klo 10 ja
päättyvät sunnuntaina noin klo 15.
Lopullinen ohjelma löytyy tammikuun aikana
et:n kotisivuilta. Lisätietoja: anja.palonen@erto.
fi tai [email protected] .
pito-päivät Helsingissä 27.–28.3.2010. pito-
päivien ohjelma pienten toimialojen tärkeistä
asioista alkaa lauantaina aamupäivällä ja kes-
tää sunnuntai-iltapäivään. Koulutuspäivät on
tarkoitettu pienillä toimialoilla työskentelevil-
le, ei kuitenkaan asianajo- ja lakiasiaintoimistos-
sa ja kiinteistöpuolella työskenteleville. Kokous-
paikkana on Hotel Katajanokka, ainutlaatuinen
hotelliksi muutettu vankila. Viikonloppu viete-
tään Katajanokan historiallisessa ja kulturellissa
ympäristössä. Koulutuspäivien omavastuuosuus
on 30 euroa / jäsen, joka maksetaan heti ilmoit-
tautumisen jälkeen et ry:n tilille Sampo 800012–
1382471. Sitovat ilmoittautumiset 13.3.2010 men-
nessä. Lisätietoja: www.etry.fi tai katri.hirvonen-
TA PA H T U M A K A L E N T E R I
Jäsenyhdistykset
erityistoimihenkilöt et
pj. Seija Pyökeri
Virpikuja 4 A 11,
01360 Vantaa
p. 050 559 3142
www.etry.fi
logistiikan toimihenkilöt
pj. Ritva Väyrynen
Kantajantie 5,
90800 Oulu
p. 050 495 2701
p. koti 08 510 867
www.logistiikantoimihenkilot.fi
markkinointiviestinnän,
-tutkimuksen ja uusmedia-alan
ammattilaiset mama
pj. Kaarina Pehkonen
Humalistonkatu 5 B 41,
00250 Helsinki
p. 040 762 6286
www.mamary.fi
suomen yksilöurheilijat kilpa
pj. Aki Parviainen
Luostarinvaarantie 39,
82710 Kovero
p. 050 303 5541
tietoalan toimihenkilöt
pj. Jouko Malinen,
Logica Suomi Oy
p. 0400 940 273
www.tietoala.fi
tilitoimihenkilöt tito
pj. Anne-Mari Korhola
Korholantie 27,
95500 Vojakkala
p. 040 741 5915
www.tilitoimihenkilot.com
yksityisen sosiaali-
ja terveysalan
ammattilaiset ry ystea
pj. Matti Ojamo,
Näkövammaisten Keskusliitto
p. 040 737 1720
www.ystea.fi
”kauniiden ja mystisten vuorten ympä-
röimänä Vajont-laaksosta kohoaa kahden kylän,
Erton ja Casson asutus. Vanhempaa perua oleva
Erto ja uudempi Casso muodostavat kunnan, jo-
ka sisältää kaksi hyvin erilaista yhteisöä toisis-
taan poikkeavine murteineen ja perinteineen.
Kylien kapeita kujia kulkiessaan voi aistia
menneen ajan korkeissa kivitaloissa, jotka on
rakennettu tyypillisellä vuoristolaisarkkitehtuu-
rilla. Niissä asukkaat harjoittivat käsityöläisam-
mattejaan valmistaen esimerkiksi kattiloita ja
harjoja. Kylän naiset muistelevat edelleen mat-
kojaan pitkin Pohjois-Italiaa, jonne he raahasi-
vat mukanaan kärryjä myydäkseen siellä työka-
luja, joita kylän miehet olivat tehneet.
Seutujen ylle lankeaa myös katastrofi n var-
jo. Vuonna 1963 tapahtuneen maanvyörymän
muistona ovat Toc-vuori, tuhoutuneiden asu-
musten kerrokset ja Vajont-pato. Aika on kuin
pysähtynyt hetkiin, jolloin minuuteissa pyyh-
käistiin pois vanha kulttuuri.
Kuntayhtymä ympäristöineen kuuluu luon-
nonpuistoon. Lähettyvillä ovat infopiste ja mu-
seo, jossa mennään muistojen tietä Vajontin ka-
tastrofi in. Näyttely kertoo kylän elämästä ennen
maanvyörymää, uudelleenrakennuksesta ja vai-
keuksista asuttaa laaksoa uudelleen.
Vahva side luontoon, joka on tyypillistä tälle
seudulle, on säilynyt muuttumattomana. ”Pik-
kuiset peikot ”asuvat taikametsissä, jotka värjää-
vät sen vaaleanvihreäksi keväällä, moniväriseksi
syksyllä ja antavat sille talvella vaalean peiton.
Näistä ”Puhuvien puiden” metsistä kirjoittaa kir-
jailija Mauro Corona, joka asuu Ertossa.
Helpot reitit tarjoavat mahdollisuuden vierail-
la erikoisissa kohteissa: alppipoluilla, ”kirjoja”
muistuttavilla kivirakenteilla, Borga-vuorella ja
makean veden lähteillä. Erton huipulta alkaa ki-
vihiilen reitti, joka johtaa kuvauksellisissa mai-
semissa vuorta pitkin alas päätyen Cassoon.
Casson kylä piristyy kesän saapuessa ja avaa
kivikattoisten talliensa ovet maisemamaala-
reille ja heidän näyttelyilleen. Myös ruokakult-
tuurissa säilytetään vanhoja tapoja. Täällä voit
nauttia liharuokaa Polenta with game, Tosela-
tuorejuustoa tai Pestif-turnipseja haudutettuna
omissa lehvissään.
PS. *) Erto on italiaa ja tarkoittaa urheaa.”
LAAJEMPI JUTTU JA VALOKUVIA MATKALTATOIMI-LEHDEN BLOGISTA: HTTP://TOIMI.WORDPRESS.COMLISÄTIETOA: WWW.COMUNE.ERTOECASSO.PN.IT
Urhea Erto! *)
Terhi Mäkinen voitti ERTOn 40-vuotisjuhlan kunniaksi järjestetyssä
kirjoituskilpailussa matkan kahdelle Venetsiaan ja italialaiseen
Erton kylään. Voittaja kertoo nyt kokemuksistaan Italian Ertossa.
091130_Toimi_0905_sisus.indd 40 3.12.2009 12:34:38
erton järjestösivut nº 5 2009 41
Aluejärjestöt
etelä-karjala
pj. Markus Saukkonen
Hytintie 201, 54310 Hytti
p. 044 700 7245
etelä-savo
vpj. Kirsi Kyröläinen
Naistingintie 2 B 10,
50600 Mikkeli
p. 050 338 9936
kirsi.kyrolainen@surffi .fi
helsinki-uusimaa
pj. Sirkku Mutru
Toinen linja 19 A 18,
00530 Helsinki
p. 040 519 6767
itä-savo
pj. Iris Makkonen
Kuninkaankartanonkatu 12 as 3,
57100 Savonlinna
p. 040 545 6993
kanta-häme
pj. Anne Vuorinen
Suvantotie 6 C,
13300 Hämeenlinna
p. 050 524 0431
keski-suomi
pj. Ilkka Puhakka
Tyyppäläntie 6 A 5,
40250 Jyväskylä
p. 044 702 1055
kymi
yhdyshenkilö Marjo Vierula
Velhontie 2 F 47, 48350 Kotka
p. 044 526 0506
lahden seutu
pj. Sirkka Rappumäki
Onnelaisentie 4, 15340 Lahti
p. 044 338 9002
lappi
pj. Raili Karjalainen
Reetintie 10, 96400 Rovaniemi
p. 0400 217 732
HENKILÖTIEDOT (täytetään aina)
Etu- ja sukunimi
Jäsennumero tai hetu
(merkittävä kokonaan)
Sähköpostiosoite
Puhelin koti työ
Ammattinimike
Lisätietoja Markkinoinnin esto
MUUTOKSET JÄSENTIETOIHIN (Osa muutosilmoituksista myös osoitteessa www.erto.fi )
OSO
ITE Vanha osoite
Uusi osoite
PALK
ATO
N A
JAN
JAKS
O
Jäsenmaksun suuruus palkattomalla ajanjaksolla vuonna 2009 on 6,5 €/kk. Ilmoitus palkattomasta ajanjaksosta
on tehtävä palkattomalle kaudelle jäämistä seuraavan kuun alusta alkaen. Palkaton ajanjakso kirjataan vain
täysille kalenterikuukausille. Jos päättymisajankohta ei ole tiedossasi, arvioi se mahdollisimman tarkasti. Saat
uudet viitteet kotiosoitteeseesi kun ilmoituksesi on käsitelty. Kirjaa ilmoitukseesi palkattoman kauden syy sekä
alkamis- ja päättymisaika.
Palkaton ajanjakso: ___/___ 20___ – ___/___ 20___.
Syy: Palkaton loma (palkaton sairausloma)
Asevelvollisuus Opiskelu
Palkaton virkavapaa Hoitovapaa
Määräaikainen eläke Kelan peruspäiväraha/työmarkkinatuki tai
yli kalenterikuukauden kestävä karenssi
(työtön). Huom. kassaltamme ansiosidonnaista
päivärahaa tai muuta kassan maksamaa etuutta
saavat jäsenet eivät ole oikeutettuja alennetun
jäsenmaksun maksamiseen.
Äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa
(äitiys-, isyys- tai vanhempainraha)
TYÖ
PAIK
AN M
UUTO
S
Edellinen työsuhde päättyi ___/___20___. Uusi työsuhde alkanut ___/___20___.
Uusi työsuhteeni on vakituinen määräaikainen
Työnantajan nimi
Työnantajan osoite
Toimiala
ELÄK
E
Olen jäänyt pysyvästi eläkkeelle ___/___20___ alkaen. Valitse alla olevista vaihtoehdoista toinen:
Eroan työttömyyskassasta, mutta haluan jäädä liiton eläkeläisjäseneksi em. päivämäärästä lähtien.
Vuonna 2009 eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on 60 € vuodessa.
Eroan sekä liitosta että työttömyyskassasta em. päivämäärästä lähtien.
ERO
Eroan Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:stä ja Erityisalojen Toimihenkilöiden työttömyyskassasta
___/___/___ alkaen.
Eron syy: Alan vaihto Liiton vaihto
Jäänyt pois työelämästä Tyytymätön liittoon/kassaan Muu syy
Päiväys Paikka Allekirjoitus
___/___20___
JÄSENTIETOJEN MUUTOSLOMAKE 2009
✃
091130_Toimi_0905_sisus.indd 41 3.12.2009 12:34:38
42 erton järjestösivut nº 5 2009
Erityisalojen Toimihenkilöliitto erto ry
Tunnus 5005594Vastauslähetys 00003 Vastauslähetys
Vastaanottajamaksaa
postimaksun
✃
länsirannikko
pj. Virve Konttas
Lähdetie 8,
65320 Vaasa
p. 050 558 9986
pirkanmaa
pj. Jari Koivula
Kaaritie 24,
37600 Valkeakoski
p. 050 591 6551
pohjois-karjala
pj. Päivi Kuosmanen
Kokkomäentie 2 D 19,
80140 Joensuu
p. 050 369 5428
pohjois-pohjanmaa
pj. Raija Similä
Kanavaranta 9 A 3,
90100 Oulu
p. 040 505 5397
pohjois-savo
pj. Ulla-Maija Alanne
Linnanpellonkatu 8 as 2,
70500 Kuopio
p. 050 305 1713
www.erto-pohjoissavo.fi
satakunta
vpj. Merja Kainulainen
Kiertotie 11 A 6,
28130 Pori
p. 040 719 4693
seinäjoen seutu
pj. Ulla Muurimäki
Keijukaisenpolku 2 E,
60150 Seinäjoki
p. 050 328 5264
varsinais-suomi
pj. Tiina Immonen
Ahmankuja 3 A,
20750 Turku
p. 040 748 2051
091130_Toimi_0905_sisus.indd 42 3.12.2009 12:34:39
toimi nº 5 2009 43
TULEVAISUUDEN TEKIJÄT ANALYSOIVAT T YÖELÄMÄÄ
TEKSTI SUSANNA VILJANEN KUVA HANNA KOIKKALAINEN
{ uusi alku }
Mikael Kaukinen, 6 vuotta”MINUSTA TULEE SUKELTAJA. On minulla ollut mie-
lessä miljoona muutakin ammattia, mutta enää en
muista yhtään.
Sukeltaja etsii merenpohjasta rahoja ja laivoja. Olisi
kiva uida siellä kalojen kanssa. Yleensä sukellan vain
kylpyammeessa, ja vesi lentää snorkkelista seinille. Ui-
mahalliinkin otan snorkkelin mukaan.
Haluaisin sukeltajaksi ulkomaille. Nyt en pääse ulko-
maille, koska pikkusisko alkaisi huutaa, kun lentokone
nousee. Menisin Kreikkaan sukeltamaan, kummitäti on
nähnyt siellä meritähden. Merisiilejäkin haluaisin näh-
dä. Ja niitä hienoja kasveja, jotka elävät, koralleja.
Sukeltajat sukeltavat aina toisten sukeltajien kanssa.
Mutta kun siellä vedessä ei pysty puhumaan, ei sen ole
väliä, millaisia ne työkaverit ovat.
Sukeltajalla ei ole kovin hyvä palkka, mutta ei palkka
ole työssä tärkeintä. Minulla on muutenkin paljon rahaa,
kohta 500 miljoonaa euroa! Hammaskeijultakin olen saa-
nut rahaa. Katso, nämä tässä ovat uusia hampaita!” ■
Mikaelin äiti on viulunsoiton opettaja ja isä media-alalla.
091130_Toimi_0905_sisus.indd 43 3.12.2009 14:00:56
Työ nielaisee kolmasosan arjestasi. Se tunkeutuu vapaa-ajalle, joskus uniinkin. On parempi, että sinä hallitset työtäsi, eikä päinvastoin. Ja että sinulla on käytössä paras mahdollinen apu työasioiden järjestämisessä. ENEMMÄN ELANTOAwww.erto.fi
091130_Toimi0905_kansi.indd 2 2.12.2009 12:10:51