toimi 1 / 2009
DESCRIPTION
Toimi-lehti on työelämän hyvinvointilehti ihmisille, jotka haluavat nauttia työnteosta ja rikastuttaa arkeaan. Toimi tarjoaa ainekset hyvään työelämään antamalla hyödyllisiä vinkkejä, iloa ja uutta sisältöä lukijansa arkeen ja työntekoon.TRANSCRIPT
PAREMMAN TYÖPÄIVÄN PUOLESTA 01#09
Aamiainenuusiksi!Näin pääset irti puuroutuneistaaamurutiineista.
Kurssitnousuun
PÄIVITÄ TAITOSIFIRMAN PIIKKIIN
Vahvat silmätjumpalla
Pelastatyöpäiväsi
SELVIYTYMISPAKKAUS PÖYTÄLAATIKOSSA
VÄHENNÄ VEROJASI
PARHAAT TOIMISTOKASVIT
HYVÄ JA HELPPO LOUNAS
AINOT ♥ REINOT
Selätä stressi! 6 VINKKIÄ
LEVOLLISEMPAANTYÖPÄIVÄÄN
” Urani onollut täynnä yllätyksiä.”AMMATTIMAISETAMMATIN VAIHTAJAT
NNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNääääääääääääääääääääääiiiiiiiiiiiiiiinnnnnnnnnnnnnnnnnnnn pppppppppppppppppppppppppppppppppääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääässsssssssssssseeeeeeeeeeeeeeeeeeetttttttttttttttttttttttttttttttt iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiirrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrtttttttttttttttttttttttttiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii pppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuurrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrroooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooouuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuutttttttttttuuuuuuuuunnnnnnnneeeeeeeeeeeeeeiiiiiiiiiiisssssssssttttttttttttaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaammmmmmmmmmmmmmmmmmmmuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuurrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrruuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuutttttttttttttttttiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiinnnnnnnnnneeeeeeeeeeeeeiiiiiiiiiiiiiiisssssssssttttttttttttaaaaaaaaaaa.........Näin pääset irti puuroutuneistaaamurutiineista.
toimi nº 1 2009 2erto.fi
toimi nº 1 2009 3Miksi sinä teet työtä? ASIAT TÄRKEYS-JÄRJESTYKSEEN.
toimi nº 1 2009 4
oma ura8 TÄRKEINTÄ TYÖSSÄ
Kirsti Salonen hakee
tasapainoa
9 KURSSIT NOUSUUN!
Selviä taantumasta
koulutuksella
16 HYVÄSTIT YÖTYÖLLE
Muutos voi olla askel
parempaan
43 UUSI ALKU: Emilia
Koskinen, 4 vuotta
kroppa & nuppi12 SELÄTÄ STRESSI!
Rauhoita sykettä jo työpäivän
aikana
13 VARJELE NÄKÖÄSI
Älä anna näyttöpäätteen
hyppiä silmille
ihmissuhteet10 TYÖN IMUA
Intohimo työhön tarttui
äidistä tyttäreen
11 HERMOT MENEE! Näin pärjäät rasittavan
työkaverin kanssa
omat rahat14 TÖISSÄ KOTONA?
Muista merkitä työhuone
verovähennyksiin
ruoka & juoma20 AAMIAINEN
MUUTTAA MUOTOAAN Vahvaa kahvia ja
pehmeitä smoothieita.
31 HYVÄT EVÄÄT Kolmen
lounasruoan reseptit.
tila & tyyli29 KASVEJA KONTTORIIN
Valitse työhuoneeseen
oikeat viherkasvit
34 AINA MELKEIN VALMIINA
Työpäivän tyylinpelastajat
35 SAAPPAAT JALASTA
Parhaat sisäkengät
konttorioloihin
+ VAKIOT6 TOIMI OIKEIN
Kysy asiantuntijoiltamme
15 KOTILÄKSYT Antti Isokangas
lukee ammattikirjallisuutta,
jotta sinun ei tarvitse.
36 TYÖHUONEELTA
Juha Itkonen unelmoi
yhteisestä lounaasta
37 ERTON JÄRJESTÖSIVUT
{ 01#2009 sisällys }
PÄÄTOIMITTAJA PETTERI KANKKUNEN
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ ARJA KUITTINEN
ULKOASU KATJU ARO / BOTH
KIRJOITTAJAT
KATI ALA-ILOMÄKI, KARO HÄMÄLÄINEN, ANTTI
ISOKANGAS, JUHA ITKONEN, HANNA JENSEN,
LAURA KOLJONEN, KRISTA NIINIHARJU, SALLI
RAESTE, TIINA SANDBERG, ANU VIRTANEN
KUVAAJAT JA KUVITTAJAT
EMIL BERTELL, KRISTIINA HEMMINKI, SAMULI
KARALA, HANNA KOIKKALAINEN, KARI
KUUKKA, JUHO KUVA, ELINA MINN, PAULIINA
MÄKELÄ, SANNA PAANANEN, HEIKKI RAUTIO,
SAC MAGIQUE
TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT
ASEMAMIEHENKATU 4
00520 HELSINKI
P. (09) 613 23204,
F. (09) 6132 3202
WWW.TOIMILEHTI.FI
SÄHKÖPOSTIT
JULKAISIJA
ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY
MEDIAMYYNTI
MIRKKA AHO, P. (09) 6132 3264
PAINOPAIKKA
FORSSAN KIRJAPAINO, FORSSA 2009
AIKAKAUSLEHTIEN
LIITON JÄSEN
ISSN 0783-9693
KA
NN
EN
KU
VA
SA
MU
LI
KA
RA
LA
TY
YL
I S
AL
LI
RA
ES
TE
9 Rokkikukko-asennetta voi opiskella kurssilla.
16 ”Sekaan vaan!”, ajattelee Tiina Kirves uudessa työpaikassa.
toimi nº 1 2009 5
{ pääkirjoitus }
Vähemmän stressiä, enemmän vapaa-aikaa ja pulskempi tilipussi.
Miten olisi – tehdäänkö kaupat?
Parempien työpäivien puolesta
Mitä hyvääammattiliittotuo ihmisen elämään?
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ ARJA KUITTINEN
Hurahtaakohan jokainen johonkin? Itse hurahdin jo nuorena viherkasveihin ja olen
kuljettanut kasveja myöhemmin myös töihin. Työhuoneessani on kasvanut vaikka mitä
palmuista traakkeihin. Nyt ikkunalaudalla elää anopinhampaita, joita on lähes mahdotonta
saada hengiltä. Kasvit voivat aiheuttaa myös allergiaa, joten allergisoivat kannattaisi jättää kotiin
– mitkä sellaisia ovat, selviää sivuilta 29–30. Samassa jutussa esittäytyy kaarti kasveja, joiden
elämästä tulee toimistossakin usein hyvä ja onnellinen. Kääri kasvit kyytiin pakkasettomana
päivänä ja anna kevään astua työpaikalle!
tekijältä
n
A mmattiliitot kertovat ih-
misille tarjoavansa edun-
valvontaa ja työehtoso-
pimuksia. Ja tottahan se
on. MacBookeja ja iPho-
neja valmistava Apple voi-
si kertoa tarjoavansa tietokoneita ja puhe-
limia. Alihankkijoilleen se saattaakin mai-
nita näin. Asiakkailleen se
kuitenkin puhuu jostain
aivan muusta.
On ihmisiä, jotka todel-
la ovat kiinnostuneita tie-
tokoneista tai puhelimista.
Enemmistöä kiinnostaa se,
mitä noilla kapineilla saa-
daan aikaan.
Lähdimme uudistamaan Toimihenkilö-
liitto ERTOn jäsenlehteä tämä ajatus mie-
lessä: Mitä konkreettista hyvää ammattiliit-
to oikeastaan tuo ihmisen elämään? Minkä
vuoksi sitä loppujen lopuksi kannattaa mak-
saa jäsenmaksua?
Edunvalvonta on meidän tietokoneemme
ja työehtosopimus puhelimemme. Ihmisen
mieli liikkuu tavallisesti kuitenkin henkilö-
kohtaisemmissa asioissa. Kun liitto hoitaa
hommansa, jäsenet viihtyvät ja menestyvät
työelämässä. Yhdelle se tarkoittaa palkan-
korotusta, toiselle parempia työoloja ja kol-
mannelle laadukkaampaa vapaa-aikaa.
AMMATTILIITON jäsen-
lehti ei pysty vaikuttamaan
siihen, mitä valtakunnan-
sovittelijan neuvottelu-
pöydässä tapahtuu. Se ei
myöskään muokkaa Ant-ti Herlinin eikä Matti Van-hasen arvomaailmaa. Sen
sijaan lehti voi omilla keinoillaan tukea jä-
seniä saavuttamaan tavoitteensa työelä-
mässä.
Siksi päätimme ottaa kokonaan uuden
suunnan: kuopata Erto-lehden ja luoda ti-
lalle aika lailla erilaisen Toimi-lehden.
UUSI TOIMI ON työelämän erikoislehti er-
tolaisille. Ihmisille, jotka haluavat tehdä
työnteosta itselleen mukavampaa. Lehden
tehtävä on auttaa saamaan arkisista päivis-
tä pikkuisen enemmän irti.
Jokaisessa lehdessä tarjoamme aineksia
hyvään työpäivään. Annamme hyödyllisiä
vinkkejä, asiantuntijoiden neuvoja ja uutta
ajateltavaa lukijoillemme.
Tällaisina aikoina työn ilo on itse kullakin
helposti hukassa. Vaikka oma työpaikka olisi
turvattu, lähipiiristä löytyy varmasti joku, jota
maailmanlaajuinen kriisi riepottaa. Vaikeuk-
sienkin keskellä haluamme osoittaa, että iloa
on silti mahdollista tuoda takaisin.
Toivottavasti uusi Toimi löytää paikkansa
sinunkin arkesi kaverina. Hyvää työpäivää!
Petteri KankkunenPäätoimittaja
toimi nº 1 2009 6
RALF SUND
VTM,on STTK:n
talous- poliittinen
asiantuntija.
HANNA
HARVIMA
OTK, on Toimi -henkilö liitto
ERTOn lakimies.
TIMO
HAIKARAINEN
LitM, onpersonal trainer
ja urheilu-valmentaja.
JUHA-PEKKA
AIRO
PsM, onpsykoterapeutti
ja Mercuri Urvalin konsultti.
PIRTA
AALTONEN
FM, on HRM
Partnersinura val men taja.
kirjoita meille
» Toimi-lehti / ERTOAsemamiehenkatu 4
00520 Helsinki
Hartiat jumissa
! Hartiani ovat olleet jo pit-kään jumissa. Hieronta aut-taa hetken, mutta pian kivut
palaavat. Kuntosalilla käynnistä hartiat kipeytyivät entisestään.
Kipuihin väsynyt
VASTAUS: Aloita vaihtelemalla työasento-
asi. Istu välillä ryhdikkäästi ja nojaa välillä
rennosti taaksepäin. Nouse jaloittelemaan.
Ja sitten liikkumaan, sillä liikunta auttaa
kyllä hartiakipuihin. Kestävyysliikunta lie-
vittää kipuja, mutta parempia tuloksia saat
lihaskunto- ja liikkuvuusharjoittelulla. Kun-
tosalitreeni, keppijumppa ja venyttely pa-
rantavat verenkiertoa ja ryhtiä sekä kohen-
tavat lihastasapainoa. Kivut ja jännitykset
alkavat helpottaa.
On tärkeää, että opit tekemään liikkeet oi-
kealla tekniikalla. Muuten yliaktiiviset ja ki-
peät lihakset tekevät työstä leijonanosan, ei-
vätkä heikot ja kipuihin eniten vaikuttavat
lihakset vahvistu.
Anna kuntosaliharjoittelulle uusi mahdol-
lisuus, mutta käänny kuntosaliohjaajan, fy-
sioterapeutin tai personal trainerin puoleen,
jotta opit oikean tekniikan.
Timo Haikarainen
Ura-ankkurit vaikuttavat meihin kaikkiin
elämän ja työn muutoksissa. Yleensä jokai-
sella on kuitenkin yksi ankkuri, joka on mui-
ta tärkeämpi.
Pohdi näiden asioiden tärkeyttä elämässä-
si. Mistä et halua luopua? Kun olet tietoinen
ankkureistasi, valintapäätökset helpottuvat.
Testien sijaan suosittelen sinulle luke-
mista: perehdy tarkemmin ura-ankkureihin
kirjoissa Joustava urakehitys (Salminen) ja
Uraputkesta itsensä johtamiseen (Kurtén).
Pirta Aaltonen
Lataa voimia
? Miten voisin etukäteen varautua työpaikkani huonoihin uutisiin ja
esimerkiksi ajatukseen irti-sanotuksi tulemisesta?
Pelokas
VASTAUS: Talouskriisin aikana on inhimil-
listä pelätä työnsä menettämistä. Varuil-
laanolo vähentää iloa arjesta ja työstä, ja
luovuus ja tehokkuus kärsivät. Vastustus-
kykyään voi onneksi kehittää.
Näe itsesi ammattilaisena, jolla on ainut-
laatuinen panoksensa tarjottavana. Olet ar-
vokas osaamisesi vuoksi.
Pohdi, mihin kohtaan sinussa epävarmuus
kolahtaa: pohditko elintasosi menetystä, ar-
vostuksen laskua, unelmien karkaamista vai
ainutkertaisen työn menettämistä? Voit op-
pia paljon itsestäsi ja suunnitella vaihtoeh-
toja työllistymisellesi.
Laita jo verkot veteen ja puhu suunnitel-
mistasi muille. Varmista, että arjessasi on
mielihyvän kokemuksia, sillä ne auttavat
säilyttämään voimavaroja. Hakeudu mieli-
hyvän lähteille: ystävien, perheen, liikun-
nan, musiikin. Optimismi ja huumori pa-
rantavat aina mahdollisuuksiamme.
Juha-Pekka Airo
Ihmisiä auttamaan
? Haluaisin siirtyä toimisto-työstäni hommaan, jossa voin auttaa ihmisiä. En
vaan tiedä, jaksaisinko autta-mistyötä. Olisiko jostain testistä hyötyä asian ennakoimiseen?
Uutta etsimässä
VASTAUS: Mietit työurasi kannalta tärkeitä
kysymyksiä: mitä haluat, mitä arvostat, mi-
hin pystyt ja mihin sinulla on mahdollisuuk-
sia. Kysymys ei siis koske vain osaamista.
Alan vaihtoa kannattaa pohtia kahdeksan
ns. ura-ankkurin avulla. Ne ovat asiantunti-
juus, itsenäisyys, johtajuus ja esimiehisyys,
yrittäjyys, turvallisuus, omistautuva palve-
lu, haasteellisuus ja elämänalueiden koko-
naisuus.
{ Toimi oikein }T O I M I - L E H D E N A S I A N T U N T I J A T V A S T A A V A T L U K I J O I D E N K Y S Y M Y K S I I N
”Optimismi ja huumori parantavat aina mahdollisuuksiamme.”
toimi nº 1 2009 7
Sijoituskohde haussa
? Taantuma ei näy tilipus-sissani. Joka kuukausi jää vähän ylimääräistä rahaa,
mutta näinä aikoina en luota osakemarkkinoihin. Mihin rahat kannattaisi nyt laittaa?
Piensijoittaja
VASTAUS: Epäluottamuksesi osakemarkki-
noihin on perusteltu: viime vuonna osak-
keiden arvosta katosi yli puolet ja osinko-
tuotto on heikko.
Lähimmän 1–1,5 vuoden aikana suosittelen
talletuksia. Tämän ajanjakson jälkeen kehot-
taisin kaikesta huolimatta siirtymään osa-
kemarkkinoille. Kun maailmantalouden rat-
taat lähtevät pyörimään, on osakkeiden hin-
toihin tulossa roimahkot korotukset.
Mikäli käytettävissä on isompi summa, ei
sijoitusasunto ole loppuvuonna huono si-
joitus.
Jos on riskinottokykyä ja varaa leikkimie-
lisyyteen, ennen vuoden 2010 kevättä voi-
si sijoittaa ruotsalaisiin osakkeisiin. Tutki-
muksen mukaan kuninkaalliset häät nosta-
vat pörssikursseja noin 15 prosenttia.
Arvokkain sijoitusneuvo on aina paikal-
laan: Kierrä kaukaa sijoitusmuodot, joille lu-
vataan varmasti yli 10 prosentin tuotto vuo-
sittain.
Ralf Sund
Lomautuksillakin säännöt
? Voiko työnantaja valita vapaasti, ketkä työnteki-jöistä lomautetaan?
Kysyn vaanVASTAUS: Ei voi. Lomautuksia ei saa koh-
distaa syrjivillä tai epätasapuolisilla perus-
teilla. Jos työnantaja lomauttaisi esimer-
kiksi vain yli 55-vuotiaat työntekijänsä, se
herättäisi epäilyksen syrjimisestä iän pe-
rusteella. Muutoin työnantaja saa varsin
vapaasti valita, ketkä lomautetaan ja kuin-
ka pitkäksi aikaa.
Määräaikaisen työntekijän saa lomauttaa
vain, jos tämä on vakituisen työntekijän si-
jainen ja työnantajalla olisi oikeus lomaut-
taa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työs-
sä. Siksi määräaikaisia työntekijöitä, joiden
työsuhteen määräaikaisuus johtuu jostain
muusta kuin sijaisuudesta, ei lähtökohtai-
sesti voida lomauttaa.
Lisäksi luottamusmiehellä ja -valtuutetulla
on irtisanomissuojaa vastaava suoja lomau-
tuksia vastaan.
Hanna Harvima
”Älä usko, jos jokulupaa varmasti yli 10 prosentin tuoton.”
EM
IL B
ER
TE
LL
toimi nº 1 2009 8
{ vinjettivinjetti }
Kirsti Salonen, 57, projektipäällikkö:
Tärkeintä työssäni on...”TÄLLÄ HETKELLÄ TYÖSKENTELEN projek-
tipäällikkönä MaMyS Ky:ssä, joka on myyn-
nin, markkinoinnin ja viestinnän asiantun-
tijayritys.
Teemme muun muassa kauppakama-
rin vuosikirjaa, Kukkaisviikkojen lehteä ja
myymme tilaisuuksia sekä erilaisia matkai-
lun oheispalveluja. Tässä työssä myynti on
minulle uutta, mutta koepäivinä vakuutin
työnantajani ja sain paikan.
Minulle työnteon motiivi on oletettavasti
sama kuin monilla muillakin: saan siitä toi-
meentulon ja pystyn toteuttamaan myös joi-
takin unelmiani.
Työnteosta keräämilläni varoilla tein esi-
merkiksi maailmanympärimatkan 90-luvun
lopulla.
Työssä on tärkeää, että se on mielenkiin-
toista ja että voin käyttää luovuuttani sekä
huseerata sitä tehdessäni luovien ihmisten
parissa. Työn on myös oltava tasapainossa
terveyden, ajankäytön, perhe-elämän ja ys-
tävien kanssa.
Koen olevani onnekas, kun saan tehdä täl-
laista työtä. Minulla ei ole koskaan ollut ko-
vin selkeää ammattikuvaa tai -toivetta. Jo
alaluokilla arvelin, että tulen hankkimaan
ainakin viisi eri ammattia – ja näin on käy-
nytkin. Kun tapaan entisiä koulukavereita,
he kyselevät, mitä nykyään hommailen.” ■
1974–1987 Vihersuunnittelija, ArkkitehtitoimistoVahtera & Heino
1985–1996 Matkailuopas,
Tampereen kaupunki
1988–1997 Toimittaja
ja suunnittelija, TV2:n musiikki- ja
viihdeohjelmat
1988–1998 Toiminnanjohtaja,
Tapsan Tahdit -laulelmatapahtuma
1997–1998Apulaistuottaja,Shaw Cable TV
(Kanada)
2000–2001Tuottaja ja toimittaja,
TV-Tampere
2002–2003Sisällöntuottaja,Viestintätoimisto
Matala Profiili
2002–2007Media-assistentti,vapaa toimittaja,
kouluttaja.
2009–Projektipäällikkö,
MaMyS
2019”Toivoisin olevani
vapaa kirjoittaja, joka kirjoittaa matkailusta ja kulttuurista. En ajattele
eläkejuttuja vielä vuosikymmeneen.”
{ oma ura }TOIMIHENKILÖ LAITTAA ASIAT TÄRKEYSJÄRJEST YKSEEN
TEKSTI LAURA KOLJONEN KUVA MERJA HANNIKAINEN
toimi nº 1 2009 9
{ oma ura }TEKSTI ANTTI ISOKANGAS KUVITUS SAC MAGIQUE
entistä paremmin erilaisissa vuorovaikutus-
ja ryhmätilanteissa sekä ratkoa niihin liitty-
viä ongelmia.”
2 Liike-elämän ryhmätyökoulutukset kes-
kittyvät usein liikaa työpaikan ongelmiin ja
liian vähän niiden syihin.
Yleisempi ihmissuhdetai-
tojen opiskelu auttaa näke-
mään työpaikan asiat osana
laajempaa kokonaisuutta.
3 ”Olisi epäreilua väittää,
että kaikki ongelmat johtu-
vat Lissusta. Kyllä minun
täytyy katsoa itseäni peiliin ja kehittää myös
omia ryhmätyötaitojani.”
Johtamisen erikoisammattitutkinto18 kuukautta sisältäen 17 lähiopetuspäivää. Markkinointi-instituutti, www.markinst.fi . 850 €.
1 ”Tutkinto on tarkoitettu henkilöille, joil-
la on vahva toimialansa, organisaationsa
ja sen toiminnan osaaminen ja asiantunte-
mus. He vastaavat työyhteisönsä tavoittei-
den saavuttamisesta ja työyhteisön toimi-
vuuden varmistamisesta. ”
2 Parannat esimiesvalmiuksiasi ja näke-
myksesi talousasioista ja tuloksellisesta toi-
minnasta laajenee.
3 ”Olisi fi rmallemme arvokasta, että pys-
tyisin hoitamaan esimiehen tehtävät tehok-
kaasti ja ripeästi ja saisin tiimistä enemmän
irti. Niin ja opetusministeriö maksaa tämän
koulutuksen viuluista leijonanosan.”
Tuloksellinen myyntityöKahdesta puolen päivän seminaarista, verkko-opiskelusta ja puhelintutoroinnista koostuva ohjelma. Mercuri Online, www.mon.fi . 590 €.
1 ”Ohjelma antaa konkreettisia menetel-
miä ymmärtää ja arvioida erilaisia asiakkai-
ta ja asiakastilanteita, asiakkaiden tarpeita,
asenteita ja odotuksia, jotta osaat myyjänä
sovittaa toimenpiteesi oikein.”
2 Jokainen asiakkaiden kanssa työskente-
levä tarvitsee myynti- ja neuvottelutaitoja.
Niistä on hyötyä myös talon sisällä – vaikka-
pa silloin, kun haluat suostutella pomon lä-
hettämään sinut valmennuskurssille.
3”Se maksaa itsensä hetkessä takaisin pa-
rempana myyntinä.” ■
tattelu- ja esiintymistilanteissa sekä yleisön
että tv-kameroiden edessä.”
2 Useimmat meistä joutuvat harvoin tv-
kameroiden eteen, mutta jokaisen urallaan
eteenpäin pyrkivän ihmisen täytyy olla va-
kuuttava, ja osata kiteyttämään viestinsä.
3 ”Eihän kukaan tuollaisesta esiintymises-
tä nauti, mutta kyllä minä voin ottaa tehtä-
väkseni lausuntojen ja haastattelujen anta-
misen. Olisi kuitenkin varmempi olo, jos sai-
sin siihen jonkinlaista koulutusta.”
Ryhmätyön kurssiKuusipäiväinen koulutus. Ryhmätyö ry, www.kolumbus.fi /ryhmatyo. 350 €. Lisäksi ruokailu ja yöpyminen 298 € kahden ja 340 € yhden hengen huoneessa.
2 ”Tavoitteena on, että jokainen voi lisä-
tä itsetuntemustaan ja saada keinoja toimia
Kurssit nousuunTaantumaa ei selätetä leikkauksin vaan
lisäämällä osaamista. Kouluttaudu!
Tätä kysyimme:1 Kurssin
tavoite
2 Mitä hyötyä
siitä on sinulle
3 Miten perus-
telet asian työn-
antajalle
ERILAISET VALMENNUSKURSSIT ovat
erinomainen tapa oppia uusia asioita ja
päivittää omia taitojaan. Työnantaja mak-
saa helpommin koulutuksen, jos pystyt pe-
rustelemaan asian niin, että pomo uskoo
saavansa vastineeksi entistä taitavamman
ja motivoituneemman työntekijän. Osaa-
minen on pääomaa, joka edesauttaa ennen
kaikkea sinun uraasi.
Esiinny vakuuttavasti – vaikuta mediassaKaksipäiväinen koulutus. Infor Oy, www.infor.fi . 1360 €.
1 ”Esiintymistaitosi kehittyy, ymmärrät,
mistä hyvä ja vakuuttava esiintyminen syn-
tyy, esiintymisvarmuutesi vahvistuu, har-
jaannut kiteyttämään ydinviestisi, opit toi-
mimaan entistä paremmin erilaisissa haas-
Jokainen voi lisätä itse-tuntemustaan.
toimi nº 1 2009 10
KULKEEKO T YÖ GEENEISSÄ? TEKSTI ANTTI ISOKANGAS KUVA HANNA KOIKKALAINEN
Intohimo työhön periytyy Mannerin perheessä äidiltä tyttärelle.
Kaksi alaa, yksi asenneHELENA MANNER: Suhteeni työhön on in-
tohimoinen. Onneksi perheeni on suhtautu-
nut työhöni kannustavasti, vaikka olen tuo-
nut töitä myös kotiin.
Saaralle olen pyrkinyt välittämään sen, et-
tä pitää löytää asioita, joilla on itselle merki-
tystä, ja tehdä sitten ne niin hyvin kuin pys-
tyy. Nykyisin täytyy muistuttaa Saaraa siitä,
että välillä täytyy levätäkin. Liika revittämi-
nen näyttää olevan geeniperimässä.
Viihdeala ja julkishallinto ovat hyvin eri-
laisia aloja, mutta jatkuvasti huomaa enem-
män yhtäläisyyksiä. Molempien täytyy hal-
lita omat asiansa ja sitten pystyä vuoro-
vaikutukseen niin, että asia välittyy myös
asiakkaalle.
On jännittävää seurata, miten digitaali-
nen kenttä kehittyy. Toivoisin silti, että Saa-
ra opiskelisi lisää ja ajattelisi, että ihmisellä
voi olla monta uraa. Niin tekisin itsekin, jos
saisin nyt aloittaa alusta.
SAARA MANNER: Muistan, kun olin noin
kymmenvuotias, sairaana ja äidin täytyi läh-
teä töihin. Itkin ikkunassa, kun auto ajoi pi-
hasta. Samalla olin hirveän ylpeä siitä, että äi-
ti on oikea uranainen.
Äidin vapaa-aika on kuitenkin ollut hyvin
perhekeskeistä. Se on ollut hyvä malli työn
ja kodin tasapainolle.
Toimin digitaalisen liiketoiminnan ja mark-
kinoinnin parissa. Vastaan Sonyn artistien
digitaalisesta markkinoinnista, oheistuot-
teiden verkkokaupasta, musiikin digitaali-
sen myynnin kehittämisestä sekä digitaali-
sesta brändiyhteistyöstä.
Digitaalinen maailma muuttuu jatkuvas-
ti, joten se vaatii nöyryyttä ja jatkuvaa op-
pimista. Haluan kuitenkin olla paras siinä,
mitä teen. Onneksi minulla on äiti urakon-
sulttina. Voi puhua näistä asioista ihmisel-
le, johon luottaa täysin. ■
äiti helenamanner, 59
Ekonomi, ylitarkastaja, Verohallitus
tytär saara manner, 28
Medianomi,Brand Manager,Digital & Brand
Partnership,Sony Music
{ ihmissuhteet }
toimi nº 1 2009 11
{ ihmissuhteet }
P Y Y D Ä P O M O A S I H A N K K I M A A NS I N U L L E N Ä M Ä
firman piikkiin
1 Robert I. Sutton: The No Asshole
Rule: Building a Civilized Workplace and Surviving One That Isn’t. 20 €.
”Ei k-päitä -sääntö” antaa käytännön ohjeita siihen, miten tomppelitkin
opetetaan ihmisten tavoille.
2 Kirsi Räisänen, Kaarina Roth: Hankalat tyypit työelämässä.
25,90 €. Käytännön esimerkkejä hankalistatyypeistä ja neuvoja siihen, miten heidän kanssaan tulee toimeen.
3 Susanna Lundell: Kateus työ yhteisössä. 27,90 €.
Kateutta voi hillitä ja valjastaa sen hyväksi kateudeksi, joka palvelee sekä omaa että työyhteisön etua.
1RWO
”Ek
opetetaa
TEKSTI TIINA SANDBERG
Jokainen meistä on
joskus hankala. Ikävä kyllä
hankalasta työkaverista
ei pääse eroon kuin
vaihtamalla työpaikkaa,
joten hänen kanssaan on
opittava tulemaan toimeen.
Vaikea, vaikeampi, työkaveri
ONGELMA: Työkaveri puhuu sinusta pahaa selän takana ja väheksyy tekemisiäsi.
EI NÄIN Käy vastaiskuun ja aloita kampan-
ja työkaveria vastaan. Toimi hänen selkän-
sä takana, levitä juoruja ja tuhahtele äänek-
käästi. Kehitä sala-ampujan taitojasi: nolaa
toinen julkisesti huumorin varjolla niin, et-
tei sinua voi suoraan syyttää mistään.
VAAN NÄIN Nosta kissa pöydälle. Varaa
kahdenkeskinen hetki hankalan tyypin
kanssa ja kerro, mitä olet kuullut hänen si-
nusta puhuvan. Pysy korostetun asiallisena
ja kysy, miten sinun hänen mielestään tuli-
si toimia paremmin. Poimi yksityiskohtai-
sia esimerkkejä kuulemistasi haukuista ja
pyydä korjausehdotuksia.
Jos panettelija ei suostu kahdenkeskiseen
tapaamiseen, ota asia esiin ryhmässä. Ker-
ro, että olet kuullut kritiikkiä tekemisistäsi ja
pyydä ryhmää keskustelemaan asiasta. Pysy
asiallisena ja ole yksityiskohtainen.
ONGELMA: Työkaveri ei kieltäydy töistä, mutta jättää hommat silti tekemättä.
EI NÄIN Ryntää raivoten työkaverin pöy-
dän ääreen, syytä epäluotettavuudesta,
vaadi hoitamaan työt heti ja uhkaa sitten
kannella pomolle. Tee lopulta hammasta
purren työkaverinkin hommat. Toista ku-
viota hamaan ikuisuuteen.
VAAN NÄIN Kehitä kärsivällisyyttäsi ja pak-
sunahkaisuuttasi. Erota omat työsi selkeäs-
ti työkaverin töistä ja pyydä esimiestä tai tii-
min vetäjää määrittelemään kunkin vastuut
tarkasti. Tee sitten systemaattisesti vain
omat tehtäväsi. Älä muistuta tai hoputa työ-
kaveriasi, vaan jätä hänelle hänen oma osan-
sa – vaikka projekti tuntuisi kaatuvan siihen.
ONGELMA: Työkaveri räjähtelee pienimmästäkin syystä ja kiu-kuttelee aina, kun ei saa tahto-aan läpi.
EI NÄIN Anna kerta kerran jälkeen periksi,
jotta sopu säilyisi. Opettele tekemään ikä-
vät päätökset porukalla hankalan työkave-
rin selän takana.
VAAN NÄIN Pysäytä raivo kehotuksella: Lo-
peta! tai Rauhoitu! Kehota työkaveria sen
jälkeen esittämään rakentavia ehdotuksia
tilanteen parantamiseksi kysymällä esi-
merkiksi: Mitä tilanteelle pitäisi sinun mie-
lestäsi tehdä? Tärkeää on, että et pelästy
raivoa ja vetäydy tilanteesta.
Jos olet oikein rohkea, voit ottaa huumo-
rin käyttöön, pakottaa raivostuneen naura-
maan omalle lapselliselle käytökselleen ja
jatkaa sitten asialinjalla. ■
Muista, että sinun ei tarvitse pitää jokaisesta työkaveristasi. Riittää, että pystytte tekemään töitä yhdessä.
CS
A I
MA
GE
S
toimi nº 1 2009 12
{ kroppa & nuppi }
PUHU HÖYRYT PIHALLE. Pyydä työpaikan paras kuuntelija luoksesi ja vuodata kaikki ulos. Muista kuitenkin pyytää lupa monologiisi ja kerro olevasi valmis toimimaan kuuntelijana vastavuoroisesti.
10 min
POISTA HAPPIVAJE. Hengitä syvään. Neuvo on vanha, mutta hengittäminen on kaiken rentoutumisen perusta. Suorista selkäsi, rentouta hartiasi ja etsi päällesi oikea asento niin, että se lepää niskan jatkeena. Pura jännitys kasvoiltasi ja sulje silmäsi. Hengitä ilmaa sisään keuhkoihisi nenän kautta, puhalla ilma ulos suun kautta.
1 minVAIHDA MAISEMAA. Jos työt eivät suju, asian tuskaileminen työpöydän ääressä ei paranna tilannetta. Päinvastoin, se vain lisää paniikkia siitä, että asiat eivät tule hoidetuiksi. Paras tapa katkaista tilanne on ottaa hetken tauko, pukea takki päälle ja kävellä kerran reippaasti korttelin ympäri.
15 minLYÖ LEIKIKSI. Unohda työasiat hetkeksi ja avaa internet. Mene suosikkipelisi sivuille, oli se sitten pasianssi tai vaikkapa Tetris. Kun joku ihmettelee, miksi pelaat työajalla, selitä että taukopelit auttavat kasaamaan kokoon keskittymiskyvyn, joka katoaa usein hektisessä arjessa ja vie työtehon mukanaan.
5 min
TEKSTI KATI ALA-ILOMÄKI KUVITUS PAULIINA MÄKELÄ
pstressin helpotustaPieni määrä stressiä on hyväksi, mutta liika tekee
toimintakyvyttömäksi. Onneksi stressiä voi lievittää
tehokkaasti lyhyessäkin ajassa työpäivän aikana.
ASIAT TÄRKEYSJÄRJESTYKSEEN. Kirjoita ylös kolme asiaa, jotka juuri nyt vaivaavat mieltäsi. Mieti jokaista hetken ja aseta se oikeisiin mittasuhteisiin. Laadi ratkaisusuunnitelma ja kirjoita se paperille. Jotkut asioista voit ratkaista heti – voit esimerkiksi soittaa puhelut, joita olet vältellyt. Toisiin ongelmiin ratkaisun löytäminen vie vähän enemmän aikaa, mutta jo tietoisuus siitä, että teet asialle jotain, rauhoittaa mielesi.
30 min
61 minuuttia ×
toimi nº 1 2009 13
{ kroppa & nuppi }
Lopeta ruudun tuijotus ja anna silmille vaihtelua.
SILMIEN KIRVELY, KUIVUMINEN, vuota-
minen ja väsyminen ovat tuttuja vaivoja
monille työkseen ruutua tuijottaville. Näyt-
töpäätetyö aiheuttaa jopa näköhäiriöitä.
Näköhäiriöistä kärsii tutkimusten mukaan
yli puolet tietokonetyötä tekevistä. Vaiva on
yleisin yli 40-vuotiailla, koska silmän jousto-
kyky vähenee iän myötä. Oire ei kuitenkaan
ole poikkeuksellinen paljon koneen ääressä
istuvilla lapsilla ja nuorilla.
Pitkäaikainen tietokoneruudun tuijottami-
nen rasittaa silmiä, koska ne joutuvat voi-
miinsa nähden liian yksitoikkoiseen puu-
haan. Näytöltä lukeminen on silmille ra-
sittavampaa kuin kirjan lukeminen, koska
ruudulla on kirkas valo ja pientä värinää.
Ongelmaa pahentavat huono valaistus, huo-
no ergonomia ja muut näköviat.
Mikä avuksi? 1 Vähennä näyttöön osuvia heijastuksia.
Siirrä tarvittaessa näytön paikkaa, muuta
valaistusta tai hanki näytön pinnalle hei-
jastuksensuoja.
2 Pidä näyttö puhtaana puhdistusliinalla.
Jos ruutu välkkyy tai värisee, pyydä esimie-
heltä uusi, mieluiten suurempi lcd-näyttö.
TEKSTI ARJA KUITTINEN KUVITUS SANNA PAANANEN
Silmät liikkeelle!
K O K E I L E A I N A K I N N Ä I T Ä
apua vaivaan
Ota silmä-jumppaohjeet talteen lehden välistä!
3 Muista räpytellä usein, jotta silmät ei-
vät kuivu. Ilmankosteutta voi lisätä viher-
kasveilla. Vinkkejä toimistoon sopivista kas-
veista sivulla 29.
4 Vaihda työpöydän väri silmiä säästäväk-
si pastelliväriksi.
5 Lepuuta silmiäsi. Sulje ne hetkeksi 20 mi-
nuutin välein. Katsele jonkin aikaa eri paik-
koihin, myös kauas. Kauas katselu vähentää
myös iän myötä tapahtuvaa lähinäön heik-
kenemistä.
6 Varmista, että työasentosi on ergonomi-
nen. Nosta tai laske tarvittaessa tuolia, pöy-
tää ja näyttöä. Kokeile, millä etäisyydellä
näytöltä lukeminen tuntuu hyvältä. Näytön
tulisi olla 50-70 senttimetrin päässä kasvois-
ta hieman silmien alapuolella.
7 Treenaa silmälihaksiasi säännöllisesti.
Ota silmäjumppaohjeet talteen lehden vä-
listä. ■
Suojele silmiäruokavaliollaSILMILLE HYÖDYLLISIÄ ovat ruoat, joissa on paljon C- tai E-vitamiinia, Ome-ga-3 -rasvoja, beta-karoteenia, sinkkiä tai luteiinia. Tällaisia ovat:
» marjat» rasvaiset kalat:
lohisardiinittonnikala
» porkkana» oranssi paprika» vihreät vihannekset:
lehti-, parsa- ja ruusukaalipinaatti
» kananmuna» peruna» maissi» mandariini
IST
OC
KP
HO
TO
toimi nº 1 2009 14
{ omat rahat }
Saisitko työhuonevähennyksen?Jos teet edes osittain töitä kotona, voit tehdä työhuo-
nevähennyksen. Työhuonevähennys vähentää verotet-
tavaa tuloa ja siten maksamasi veron määrää.
175€ ilman selvityksiä!TYÖHUONEVÄHENNYKSEN voi tehdä joko kaavamaisena verottajan vuo-sittain päättämien euromäärien mukaan tai todellisiin kustannuksiin perustuvana. Jos asuntoaan käyttää satunnaisten sivutulojen hankkimiseksi, vuoden 2008 verotuksessa saa tehdä sen suuremmitta selvityksittä 175 euron työhuonevähen-nyksen.
Jos työhuonetta käyttää osapäiväi-sesti pääansiotulonsa tai pysyvien tai huomattavien sivutulojen hankkimiseen, kaavamaisen vähennyksen määrä on 350 euroa. Siinä tapauksessa, että kumpikin aviopuoliso käyttää työhuonetta tällä tavoin, vähennyksen määrä molemmil-ta yhteensä on 525 euroa vuodessa. 350 euron vähennyksen voivat tehdä esimerkiksi sivutoiminen isännöitsijä tai komitean sihteeri.
Työhuonevähennyksen voi laskea myös todellisten kulujen suuruisena. Esimerkiksi vuokralla asuva voi mittailla työhuo-neensa, jakaa sen pinta-alan asunnon kokonaispinta-alalla ja laskea näin työ-huoneen osuuden kuukausivuokrasta.
Osapäiväisesti työhuonetta käyttä-vän pitäisi kaiken järjen mukaan saada vähentää työhuonevähennyksenä puolet työhuoneen vuosivuokran määrästä – miksei kokonaankin, jos työhuoneella ei selvästi ole muuta käyttöä ja erillisen työhuoneen olemassaolo on välttämä-töntä. Verottajan ratkaisut ovat tietenkin aina tapauskohtaisia.
Vaikka vähennyksen tekee todellis-ten kulujen mukaan, vuokrakuitteja ei lähetetä veroilmoituksen mukana, vaan verottaja pyytää kuitteja tarvittaessa. ■
Työhuonevähennyksellä korvataan vero-
tuksessa sitä, että työntekijä on käyttänyt
omia tilojaan, kalusteitaan ja vaikkapa säh-
köään työnteon tarpeisiin – hankkiakseen
tuloa.
Pääasiallisesti muualla kuin kotonaan
työskentelevälle työhuonevähennys tulee
aiheelliseksi lähinnä silloin, kun tulojen
hankkimisesta on aiheutunut myös muita
vähennyskelpoisia kuluja. Niitä ovat vaik-
kapa tilapäiset työmatkat, joita työnantaja ei
ole korvannut, työssä käytetty kotitietokone
ja nettiyhteys tai ammattilehdet ja -kirjat.
Tämä johtuu siitä, että kaikki palkansaa-
jat saavat automaattisesti 620 euron tulon-
hankkimisvähennyksen. Jos palkkatulot
ovat pienemmät kuin 620 euroa, automaat-
tisesti tuleva vähennys on palkkatulon suu-
ruinen. Kun kulut yhteensä ylittävät tulon-
hankkimisvähennyksen määrän, työhuo-
nevähennys on käypää rahaa. Se vähentää
lopullisen veron määrää. ■
Näin se meneeAsunnon pinta-ala on 60 neliö-metriä ja vuokra 800 euroa kuukaudes-sa. Työhuoneen pinta-ala on 12 neliö -metriä. Työhuoneen osuus asunnon vuokrasta on 12/60 = 20 prosenttia. 20 prosenttia 800 eurosta on 160 euroa. Vuodessa työhuoneen vuokra on 12 x 160 = 1920 euroa. Jos siitä voi vähentää työhuonevähennyksenä puolet, vähen-nyksen määrä on 1920/2 = 960 euroa. Huh huh!
Saisitko
TEKSTI KARO HÄMÄLÄINEN KUVITUS ELINA MINN
toimi nº 1 2009 15
{ kotiläksyt }KONSULTTI ANTTI ISOKANGAS LUKEE AMMATTIKIRJALLISUUTTA, JOTTA SINUN EI TAR VITSE.
Menestyksen takana ei ole vain lahjakkuus ja kova työ,
vaan myös kyky syntyä oikeaan aikaan oikeassa paikassa.
Onnen ongintaa
”O utlier” tarkoittaa tilas-
totieteessä poikkeavaa
havaintoa, joka jätetään
pois laskuista siksi, et-
tä se sotkisi keskiarvon.
Juuri tällaista kaikesta
keskiarvoisesta täysin poikkeavaa menes-
tystä käsittelee Malcolm Gladwellin kirja
Outliers: The Story of Success.
Esimerkiksi Wayne Gretzky oli jääkiekkoi-
lijana täydellinen outlier. Jos minä en ole
tehnyt ensimmäistäkään NHL-maalia, mut-
ta Wayne Gretzky on tehnyt 894, ei ole eri-
tyisen informatiivista laskea, että minä ja
Wayne olemme maalanneet keskimäärin
447 kertaa.
OUTLIERS OSOITTAA, että menestyksen
syyt eivät ole ikinä niin yksinkertaisia kuin
luullaan. Esimerkiksi sillä on merkitystä,
että kaikkien aikojen menestyksekkäin jää-
kiekkoilija Gretzky on syntynyt Kanadassa
tammikuussa.
Kanadassa jääkiekkolahjakkuudet karsi-
taan erityisvalmennukseen lasten ollessa
hädin tuskin kouluiässä. Alkuvuodesta syn-
tyneet ovat tuolloin lähes vuoden vanhem-
pia kuin samassa ikäluokassa pelaavat, mut-
ta loppuvuodesta syntyneet kaverinsa. Suu-
remman kokonsa ja parempien motoristen
taitojensa vuoksi he pääsevät treenaamaan
enemmän ja paremmin.
Myöhemmin syntymäajan antama fyysi-
nen etumatka katoaa, mutta valmennuk-
sen aiheuttamat erot vaikuttavat yhä. Niin-
pä valtaosa NHL-tähdistä on syntynyt alku-
vuodesta.
Ohjelmistoalalla ihan mukavasti pärjän-
nyt Bill Gates onnistui myös syntymään
juuri oikeaan aikaan oikeassa paikassa, hä-
nen tapauksessaan Yhdysvaltain Seattles-
sa vuonna 1955. Nuori Bill sattui käymään
1960-luvun lopussa Amerikan ainoata kou-
lua, jossa pääsi käyttämään tietokonetta il-
man aikarajoituksia – aikana, jolloin useim-
milla huippuyliopistojen tietotekniikan
professoreillakaan ei ollut rajoittamatonta
pääsyä tietokoneen ääreen.
Tietokonevallankumouksen käynnisty-
essä 1970-luvun puolessavälissä Bill Gates
oli vähän yli parikymppi-
nen, juuri sopivassa iäs-
sä perustamaan pienen
softayrityksen nimeltään
Microsoft. Nuoresta iäs-
tään huolimatta Gatesilla
oli kuitenkin jo huikeasti
kokemusta, sillä hän oli jo viettänyt tietoko-
neiden parissa enemmän tunteja kuin toden-
näköisesti kukaan muu koko maailmassa.
LAHJAKKUUDELLA ON VÄLIÄ, mutta
se ei ole ainoa menestystä määrittävä te-
kijä. Wayne Gretzky, Bill Gates ja kaikki
muut todelliset menestyjät ovat aina teh-
neet myös poikkeuksellisen paljon työtä
menestyksensä eteen. Gladwellin laskujen
mukaan minkä tahansa asian – vaikkapa
jääkiekon tai tietokoneohjelmoinnin – mes-
tariksi tulemiseen tarvitaan vähintään 10
000 tuntia harjoittelua.
Menestykseen tarvitaan myös onnea. On-
nea, joka antaa mahdollisuuden olla oikeaan
aikaan oikeassa paikassa – ja ennen kaikkea
onnea, joka antaa mahdollisuuden harjoitel-
la ja tehdä enemmän työtä kuin muut.
MALCOLM GLADWELLIN esikoisteos Lei-
mahduspiste selitti, miten sosiaaliset ja kult-
tuurilliset ilmiöt leviävät ensin hitaasti, mut-
ta tietyn pisteen ohitettuaan räjähdysmäisen
nopeasti. Välähdys kuvasi sitä, miten alita-
junnassa välähdyksessä
syntyvät mielikuvat vai-
kuttavat päätöksiimme.
Leimahduspiste ei kui-
tenkaan kertonut, miten
ilmiöstä voi tehdä suosi-
tun eikä Välähdys opetta-
nut käyttämään alitajuntaa apuna. Outliers
ei myöskään ole menestysopas. Se auttaa
ymmärtämään menestykseen vaikuttavia
tekijöitä, ei käyttämään niitä hyväksi.
Mutta jos voisin syntyä uudelleen, yrittäi-
sin kyllä tällä kertaa syntyä heinäkuun sijas-
ta tammikuussa. ■
”Jos voisin syntyä uudelleen,yrittäisin syntyätammikuussa.”
toimi nº 1 2009 16
”Hyppy mainostoimistosta virastoon ei ollutkaan radikaali muutos”
Sallamaari Repo, 44
Koulutus : eMBA-opiskelijaNykyinen työpaikka: Tulli
3 asiaa......JOTKA OVAT SAANEET
MINUT VAIHTAMAAN
TYÖPAIKKAA:
» kvartaalihyppyytys Tukholmasta
tai vielä kauempaa» yt-neuvottelujen pitäminen
ihmisille, joita on ollutitse rekrytoimassa
» omistajat, jotka eivät tiedämitä aikovat
tehdä nettifi rmalleen
toimi nº 1 2009 17
Menneitä ovat ajat, jolloin ammatti ensin opiskeltiin
ja sitten osattiin loppuelämän ajan. Nyt yhteen työuraan
mahtuu monta työpaikkaa ja tekemisen tapaa.
Oikealla asenteella muutoksesta voi oppia nauttimaan.
TEKSTI KATI ALA-ILOMÄKI KUVAT HANNA KOIKKALAINEN
” Aloin vieraantua elämästä Excel-öiden takia”
toimi nº 1 2009 18
Eletään 2000-luvun
alkua. Mainostoimis-
to Lowe & Partnersil-
la projektinjohtajana
työskentelevä Salla-maari Repo istuu ko-
tonaan Helsingissä.
Kellon viisarit ovat
yli puolenyön, mutta
Repo tuijottaa tieto-
koneenruutua, johon
on muodostumassa Excel-taulukko.
Ei ole ensimmäinen kerta, kun Sallamaa-
ri valvoo yön työn äärellä. Pikku hiljaa vä-
symyksen keskeltä materialisoituu kirkas
ajatus.
Eihän tässä ole järjen hiventäkään. Joka
kvartaali pari sataa kyseisen mainostoimis-
ton projektinjohtajaa ympäri maailmaa vä-
sää Exceleitä, joita joku sitten analysoi New
Yorkin pörssissä.
”Ajattelin, että haluanko vieraantua elä-
mästä Excel-öiden takia”, Repo kertoo nyt,
muutama vuosi myöhemmin.
Repo teki elämänkorjausliikkeen: hän
vaihtoi työpaikkaa ja ryhtyi virkamieheksi.
Uusi pesti oli tiedotuspäällikkö, ja työpaik-
ka oli Tulli, jossa Repo on nyt kolme vuot-
ta vastannut kymmenen hengen viestintä-
tiimistä.
”Hyppy mainostoimistosta virkamiehek-
si voi kuulostaa radikaalilta, mutta loppu-
jen lopuksi vain työyhteisö on erilainen”,
hän sanoo.
Repo on nyt 44-vuotias. Jos joku olisi sano-
nut hänelle parikymmentä vuotta sitten, et-
tä hän päätyy valtion virkanaiseksi, hän olisi
todennäköisesti purskahtanut nauruun. Pal-
kittuna peruskoulun ainekirjoittajana Re-
pon tulevaisuuden piti olla selvä: hänestä
tulisi toimittaja. Toisin kävi, kun ovet Sano-
mien toimittajakouluun eivät auenneetkaan.
Seurasi vuosia erilaisissa pätkätyösuhteissa
ja vapaana toimittajana muun muassa Ylen
Rockradiossa, musiikkilehti Rumbassa ja
MTV3:lla ennen kuin hän siirtyi uusme dian
ja mainonnan maailmaan.
ERILAISET ELÄMÄNHALLINTA- ja uraop-
paat neuvovat lukijoitaan usein suuntaa-
maan kohti haluamaansa uraa suoraviivai-
sesti kuin tykin suusta ammuttu ammus.
Nykyään strategia ei vain käytännössä ko-
vin usein toimi.
Sallamaari Repon kaltainen työhistoria,
jossa ura koostuu palasista ja yllättävistä
käänteistä, on huomattavasti todennäköi-
sempi usealla alalla.
Joskus syy löytyy työntekijän omasta ha-
lusta vaihtaa suuntaa, joskus yhteiskunnan
kehityksestä. Teknologian ja kvartaalitalou-
den syöksyjen ansiosta työtavat ja -tilanteet
ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä
niin vauhdikkaasti, että samassa ammatis-
sakin on pakko opetella jatkuvasti uusia työ-
tehtäviä. Joskus kokonaisia ammattikuntia
katoaa, kuten esimerkiksi lehdissä työsken-
nelleille latojille kävi. Samalla uusi teknolo-
gia synnyttää jatkuvasti uusia ammatteja.
Muutoksen hampaisiin joutui myös eko-
nomi Tiina Kirves 1990-luvun alussa. Maan
tilanne oli hieman samanlainen kuin juuri
nyt: nousukausi oli takana, media synkiste-
li ja työttömyysluvut kasvoivat.
Se oli huonoa aikaa valmistua korkeakou-
lusta, eivätkä Kirveenkään odotukset olleet
suuria vuonna 1993.
”Silloin mentiin töihin, jos töitä saatiin”,
hän kertoo.
Kirves aloitti uransa kahden hengen suun-
nittelutoimistossa Tampereella. Siellä ra-
hat loppuivat pian ja kenkää tuli. Uusia töi-
tä ei löytynyt heti, joten aika oli otollinen
ammattitaidon kehittämiselle. Kirves me-
ni Tampereelle julkaisutekniikan ja hyper-
median aikuiskoulutuskurssille ja tutustui
internetiin.
Tällä kertaa ajoitus oli hyvä. Elettiin vuot-
ta 1996, lama oli väistymässä ja nettibuumi
alkamassa. Kirveen työura alkoi urjeta di-
gitaalisen viestinnän toimistossa Grey In-
teractivessa.
”Kerroin jo työhaastattelussa pomolle, että
virallisesti en tiedä aiheesta mitään. Hän sa-
noi, että ei se haittaa. Surff aat netissä, niin ym-
märrät, miten homma toimii”, hän nauraa.
Myös Sallamaari Repo muistaa 90-luvun
lopun vuodet. Hän työskenteli internetkon-
sulttiyhtiö Satama Interactivessa. Niihin ai-
koihin Satamassa oli t-paitoja, joihin oli pai-
nettu teksti ”Brave New Media”, uljas uusi
media.
”Eikä siinä liioiteltu. Koskaan en ole oppi-
nut niin paljon uutta kuin Satamassa”, Re-
po sanoo.
Repolle Tulli on Satama Interactiven jäl-
keen neljäs työpaikka kymmenen vuoden si-
sällä. Kirveellä niitä on ollut Grey Interacti-
ven jälkeen seitsemän. Kumpikaan ei valita
kiivaasta tahdista.
Repo on tehnyt uraansa omien sanojensa
mukaan ”sekaan vaan” -meiningillä. Hän
on tarttunut uusiin mahdollisuuksiin ja op-
pinut. Osittain häntä on ajanut eteenpäin
myös tunne siitä, että muutoksessa on pak-
ko olla mukana, jotta ei putoa kelkasta.
Kirves uskoo, että osittain muutoksen sie-
täminen on oma valinta.
”Kannattaa myös kysyä itseltään, onko
muutosvaltaisella alalla töissä juuri siksi,
että tykkää niistä muutoksista”, hän sanoo.
MUUTOS ON MAHDOLLISUUS. Ajatus on
kliseinen, mutta pitää paikkansa.
Työelämässä uusi työpaikka ja uudet työ-
kaverit ovat mahdollisuus oppia uusia asi-
oita työstä ja itsestä. Jos huomaa olevansa
alalla, jossa muutoksen tuulet puhaltavat,
mahdollisuudesta kannattaa opetella naut-
timaan – tai kouluttautua nopeasti konser-
vatiivisemmalle alalle.
Muutos tuo mukanaan myös pelkoja. Re-
pon mielestä suurin niistä on ollut huoli toi-
meentulosta. Vanhemmiten mukaan tulee
myös huoli siitä, miten jaksaa tsempata alai-
” Kannattaa kysyä itseltään, onko muutosvaltaisella alalla töissä siksi, että tykkää muutoksista?”
toimi nº 1 2009 19
siaan jatkuvaan muutokseen vielä kymme-
nenkin vuoden päästä.
Amerikkalainen sosiologi, populaare-
ja tiedekirjoja markkinoille syöstävä Mal-colm Gladwell käsittelee uudessa kirjassaan
Outliers: The Story of Success menestymi-
sen avaimia. Gladwellin mukaan menesty-
misessä on kyse paitsi kovasta työnteosta
ja älystä, yllättävän paljon myös oikeasta
ajoituksesta. Kirjan perusteesi on piristävä
vaihtoehto sille työelämää koskevalle kir-
jallisuudelle, jossa menestys pistetään ko-
konaan työntekijän oman tahdonvoiman ja
päättäväisyyden piikkiin (lisää Gladwellin
kirjasta sivulla 15).
Ajatuksesta kannattaa ottaa opikseen:
muutoksen keskellä on hyvä hyväksyä ajan
henki. Sille ei voi juuri mitään. Joskus ai-
noa asia, johon voi vaikuttaa, on oma asen-
ne. Siksi onkin niin tärkeää, että se on koh-
dallaan.
Kirves vaihtoi työpaikkaa pari kuukautta
sitten. Mainostoimisto Hasan & Partners ja
intialaiseen it-osaamiseen erikoistunut Ga-
teway Technolabs Finland omistavat Ha-
sanGateway-nimisen yhteisyrityksen, joka
keskittyy internet-ratkaisujen kustannuste-
hokkaaseen tuotantoon. Nokialla hankittu
kokemus kansainvälisistä virtuaalitiimeistä
sekä ulkoistetusta kauppapaikkatuotannos-
ta Intiassa päätyivät tehokäyttöön uudessa
ympäristössä.
Kun Kirves valmistui ekonomiksi 1990-lu-
vun alussa, harva olisi uskaltanut edes ku-
vitella, että moinen yritys voisi ikinä toimia
Suomessa. ■
Miten selviän muutoksesta? JOUSTAVUUDEN TÄRKEYDESTÄ pu-
hutaan työelämässä paljon. Mutta mitä
se käytännössä vaatii?
1. Muuta asennettasi työelämää koh-
taan. Hyväksy se, että vanhakantai-
nen asenne, jossa ammatti ensin opiskel-
tiin ja sitten osattiin, on mennyttä. Älä
haikaile turvallisuuden perään.
2. Opi nauttimaan uusista haasteis-
ta. Älä ajattele haasteita uhkana
ammattitaitoasi kohtaan, vaan mahdol-
lisuutena löytää itsestäsi ja työstäsi uu-
sia puolia.
3. Kun työtavat muuttuvat, myös am-
mattialasi muuttuu. Jos sinusta tun-
tuu siltä, että muutoksen vuoksi työsi ei
enää miellytä sinua lainkaan, harkitse
rohkeasti alanvaihtoa rauhallisemmin
muuttuvaan ammattiin.
4. Yritä päästä järkevään dialogiin it-
seäsi nuorempien alasi osaajien
kanssa. Älä ajattele heitä kilpailijoinasi,
vaan ymmärrä, että teillä molemmilla on
opittavaa toisiltanne.
5. Jos työura ei urkene tai saat potkut,
käytä tilaisuus hyväksesi ja opiske-
le lisää.
TiinaKirves, 43
Koulutus: Kauppatieteiden maisteri
Nykyinen työpaikka: HasanGateway
3 asiaa......JOITA IKÄVÖIN
ENTISISTÄ TYÖPAIKOISTANI:
» ihmiset» hyvä meininki
» yhdessä onnistuminen
toimi nº 1 2009 20
Huomenta, maistuisiko
hyvä aamiainen? Yhä useampi syö aamiaisen ennen työpäivää
kodin ulkopuolella. Mutta onko aamiainen
todella päivän tärkein ateria?
TEKSTI HANNA JENSEN KUVAT HELI SORJONEN
toimi nº 1 2009 21
O nko aamiainen päivän
tärkein ateria, ja jos on,
mitä me nykyään syöm-
me aamiaiseksi?
Helsinkiläinen lääkä-
ri Antti Heikkilä kirjoit-
taa kirjassaan Ravinto ja terveys, että hän
syö tavallisesti aamiaiseksi edellisen päi-
vän tähteitä.
Tähteitä?
”Kuka sen määrää, mitä pitää aamulla syö-
dä?” Heikkilä kysyy.
Antti Heikkilä on saarnannut jo vuosia, et-
tä pikapuurot ja aamiaismurot ovat ruokate-
ollisuuden luomia mielikuvia aamiaisesta.
Hänen mielestään se, että aamiaista väite-
tään päivän tärkeimmäksi ateriaksi, on ter-
veyspropagandaa.
”En usko siihen, eikä mitään tieteellistä
näyttöä väitteen perusteluksi ole olemas-
sa”, Heikkilä jatkaa toisessa kirjassaan Hy-
vän olon keittokirja. Hänen mielestään aami-
ainen on yhtä tärkeä kuin mikä tahansa päi-
vän ateria.
Myös yhdysvaltalaiset vegaanit Rory Freedman ja Kim Barnouin kehottavat ihmi-
siä miettimään, mitä lautasellemme aamiai-
sella laitamme. He kirjoittivat viime vuonna
bestselleriksi nousseen kirjan Skinny Bitch,
jossa he varoittavat muro- ja maitoteollisuu-
den yrityksistä saada meidät uskomaan, että
ilman isoa, terveellistä aamiaista emme saa
tarpeeksi energiaa työpäivää varten.
Freedmanin ja Barnouinin mielestä aamiai-
nen on siitä huolimatta päivän tärkein ate-
ria.
”Tosin eri syystä kuin luulet”, he sanovat.
K A H V I A H Ö R P I M M E A A M U I S I N K E S K I M Ä Ä R I N 2,7 dl
…T Ä T Ä E T T I E N N Y TT Y Ö K A V E R I S I S Y Ö V Ä N A A M U L L A :
S A L A A T T I AR I N K E L E I T ÄL E T T U J AT A H I N I AO L I I V E J AE I L I S T Ä R U O K A AP U L L A A K A R K K I AV A L K O S I P U L I A
T U M M A L E I P Ä 6 2 %
J U U S T O 5 8 %
L E I K K E L E 4 8 %
J O G U R T T I , V I I L I 4 4 %
P U U R O 3 6 %
V A A L E A L E I P Ä 2 9 %
M Y S L I , M U R O T 2 6 %
V I H A N N E K S E T 2 0 %
H E D E L M Ä T 2 0 %
M A R J A T 1 2 %
K A N A N M U N A 1 0 %
P E K O N I 4 %
A A M U P A L A T O P 1 2
Tällaisiame olemmeS U U R I A A M I A I S K Y S E L Y 2 0 0 9
Kysyimme Toimihenkilö-liitto ERTOn jäseniltä, onko aamiai sessa mitään järkeä. 580 vastaajaa kertoi mielipiteensä ja paljasti omat aamupalatapansa. Tässä vastaukset ole hyvä!
VE
ER
/ A
YA
BR
AC
KE
TT
toimi nº 1 2009 22
…T Ä T Ä E T T I E N N Y T T Y Ö K A V E R I S I J U O V A N A A M U L L A :
L I M S A AE N E R G I A J U O M A AR A V I N T O L I S Ä J U O M A AI T S E P U R I S T E T T U A P O R K K A N A M E H U AT I L K A N V I S K I Ä
J U O M A T T O P 5
K A H V I 6 5 %
M E H U 3 2 %
V E S I 3 1 %
T E E 2 4 %
M A I T O 1 2 %
väkodissa. Suomi on ensimmäinen maa,
jossa jopa koululaisille tarjottiin aamiainen
1930-luvulla. Vuonna 2009 kouluissa ei aa-
miaista tarjota, paitsi niissä kouluissa, jois-
sa on huomattu, ettei osa lapsista saa riittä-
västi ruokaa viikonloppuisin.
Yhdysvalloissa lapsille katetaan aamiai-
nen tarvittaessa autoon, kun vanhemmat
kuskaavat lapsia kouluun ennen kuin mene-
vät töihin. Tapa ei ole yleistynyt meillä, sii-
tä huolimatta, että suomalaistenkin työmat-
kat ovat pidentyneet. Aina voi kysyä, kumpi
on parempi: voileipä lennossa vai rauhassa
autossa istuen?
Helsinkiläisessä kahvila Tin Tin Tangossa syödään aamiaista vielä myöhään iltapäivällä. Hyväntuu-linen Timo Talikka (alin kuva) käy Tin Tin Tangossa jopa pari kolme kertaa päivässä. Taustalla Maunu Harmo, joka poikkeaa kahvilaan muutaman kerran viikossa. Tällä kertaa miehet nauttivat aamukah-veista terassilla. Oikealla Tin Tin Tangon Tango-aamiainen.
H A N K I P A R E M P A A A A M I A I S S Y Ö T Ä V Ä Ä
Kaurapuuro » ruispuuro | Mannapuuro » spelttimannapuuro | Leivän päälle meetvurstia ja voita » leivän päälle raejuustoa ja ku rk
ENNEN KUIN PALJASTETAAN, mikä to-
dellinen syy on, kurkistetaan, mitä suoma-
laiset syövät aamiaiseksi ennen työpäivää
vuonna 2009.
Jono helsinkiläisen Tullinpuomin huol-
toaseman kassalla kasvaa aamukahdeksal-
ta. Asiakkaat ostavat lihapasteijoita, karja-
lanpiirakoita, suodatinkahvia ja ruisleipää,
jonka välissä on juustoa, kinkkua ja kurk-
kua. Jos aamiainen on päivän tärkein ateria,
se ei näy esillepanossa: suurin osa mutus-
telee antimensa seisten, iltapäivälehteä lu-
kien. Moni nappaa vain kahvin mukaan. Se
ei kuitenkaan ole huoltoasemillakaan enää
seisonutta sumppia, vaan asiakas voi halu-
tessaan ostaa erikoiskahvin.
Helsingin keskustassa sijaitsevassa design-
hotellissa nostellaan lautaselle valurautapa-
dasta yön yli muhinutta ohrapuuroa. Yhdys-
valloissa hitaasti valmistetuista puuroista
on tullut aamiaismegatrendi: kahvilajät-
ti Starbucks ja mehubaariketju Jamba Jui-
ce ovat molemmat lanseeranneet take-out-
puurot, joihin voi valita lisukkeen kolmesta
eri vaihtoehdosta. Helsinkiläisessä design-
hotellissa aamiaispuuron kyytipojaksi saa
lasin kuohuviiniä. Aamiaisesta on tullut ta-
pa tavata ystäviä ennen työpäivää, jotta työ-
aika säästyy työntekoon.
VIIKONLOPPUISIN JOTKUT kahvilat ovat
ottaneet mallia New Yorkista. Esimerkiksi
kahvila Tin Tin Tango Helsingin Töölön-
torilla tarjoilee aamiaisia aamusta iltaan.
Sunnuntai-iltapäivisin aamiaislautasia saa
lähes jonottaa, kun edellisiltana juhlinut
nuoriso tilaa ruisleipälautasiaan. Ravinto-
lapäällikkö Iivo Paaso laskeskelee, että par-
haina päivinä 60 asiakaspaikan kahvilassa
menee yli 200 aamiaista.
”Aamiaisten myynti lisääntyy koko ajan”,
hän sanoo.
Mutta Paaso on myös huomannut, että yhä
useampi aamiaisensa ulkona syövistä asiak-
kaista on matkustanut paljon ja toivoo crois-
santtien ja perus-cappuccinojen lisäksi ”eri-
koisuuksia”, kuten hedelmiä.
NAUTISKELIJAT TAITAVATKIN katsoa aa-
miaislautastaan toisin kuin Antti Heikkilä.
Heille aamiainen ei ole hiilihydraatteja ja
proteiineja, vaan sosiaalinen tapahtuma.
Mutta useimmat eivät syö aamiaistaan
kahvilassa.
Lapsiperheitä ei kahviloissa näy ennen työ-
ja tarhapäivää. Ei ihme, sillä nelihenkinen
perhe pulittaa aamiaisesta yli 20 euroa.
Perheen pienimmät syövät puuronsa päi-
toimi nº 1 2009 23
77% S Y Ö A A M I A I S T A J O K A P Ä I V Ä
33%
M I E L E S T Ä A A M I A I N E NO N P Ä I V Ä N T Ä R K E I N A T E R I A
ku rkkua | Sokerinen purkkijogurtti » smoothie luonnonjogurtista, pakastemarjoista, kauraleseistä, vaahterasiirapista ja mintusta
toimi nº 1 2009 24
Lukijoiden aamiaisvinkitI L L A L L A V A L M I I K S I
1 Laita kahvi napsautusta vaille valmiiksi
ennen nukkumaanmenoa.
2 Ajasta riisikeitin keittämään aamuksi
puuroa.
3 Tee illalla valmiiksi hedelmäsalaattia.
Nauti aamulla jogurtin tai murojen kanssa.
4 Laita illalla jäähtynyt kahvi huuhdeltuun
limsapulloon, lisää maitoa ja yöksi jää-
kaappiin. Aamulla saat kylmän maitokah-
vin mukaan työmatkalle juotavaksi.
A A M U L L A K O T O N A
5 Juo joka aamu Gefi lus-piimää. Vatsa py-
syy erinomaisessa kunnossa.
6 Riko pari munaa kulhoon, kansi päälle ja
mikroon 1-2 minuutiksi. Nopea munakas!
7 Herkuttele purkki-croissanteilla. Juustoa
sisään ja uuniin.
8 Purista appelsiineista tuoremehua.
9 Sekoita piimään banaania ja mysliä.
10 Jugurttijuoma ja miniporkkanat tuovat
uutta aamiaiseen.
11 Kiireisenä aamuna pakkaa kassiin
porkkana, pala juustoa ja manteleita.
12 Syö Weetabixia mehukeiton kanssa.
P U U R O J E N Y S T Ä V I L L E
13 Valmista puuro mikrossa, niin säästät
aikaa. Opettele kaurapuuron 1-2-3-sääntö:
1 dl hiutaleita, 2 dl vettä, 3 min mikrossa.
14 Hanki talkkunajauhoja, joista syntyy
nopea, halpa ja hyvä puuro.
15 Keitä kauralesepuuro maitoon.
16 Ota valmispuuropusseja mukaan töihin.
M A T K A N V A R R E L L A
17 Jos aamu on kiireinen, nautiskele
smoothie autossa työmatkalla.
T Y Ö P A I K A L L A
18 Syö aamiainen rauhassa työpaikalla.
19 Aloita aamu työtoverien kanssa kahvi-
pöydän ääressä.
20 Juo kahvikin vasta töissä. Säästät aikaa
ja vatsaa.
21 Jos et ehdi syödä aamiaista, ota töihin
hedelmiä. ■
HelsinginTullinpuomin Shellissä aamu alkaa lennokkaalla tankkauk-sella. Vakikävijöihin kuuluvat taksinkuljet-tajat kuten Markku Man-ninen (vas.). Toista kertaa Tullinpuomissa ollut Kosti Tupala (oik.) kehuu palve-lua ja ruokaa. Oikealla Shellin aamiaiscocktail.
H A N K I P A R E M P A A A A M I A I S S Y Ö T Ä V Ä Ä
Paistettu muna ja pekonia » paistettu muna ja paistettuja herkkusieniä | Sokerisia muroja » tattarimuroja
Smoothie on uusi kaurapuuro!ERTON JÄSENILLE helmikuussa tehdyn aa-
miaiskyselyn vastaukset osoittivat, että
suomalaisten aamiaispöytiin on syntymäs-
sä uusi suosikki, smoothie. Kaurapuuro on
saanut tehdä tilaa tämän pehmeän ja hie-
man happaman juoman tieltä.
Vastaajat suosittelivat smoothieita jopa
”suoranaisella rakkaudella”. Ainesten sekoit-
taminen vie vain hetken ja tulos on loistava
avaus päivälle. Moni tekee smoothien illalla
valmiiksi. Tässä muutamia suosikkeja:
”Maitoa, jogurttia, marjoja ja kaurahiuta-
leita. Makeutukseen vaniljasokeria tai -kas-
tiketta.”
”2 dl marjoja (mustikkaa, mansikkaa, tyr-
niä, karpaloita, viinimarjoja, vadelmia), 2 dl
jogurttia ja pellavansiemenrouhetta.”
”Pakastemarjoja, banaania, tuoremehua ja
jogurttia tai rahkaa. Täyttävämmän saat li-
säämällä pähkinöitä tai kaurahiutaleita.”
Ota talteen smoothie-reseptit lehden vä-
listä. ■
SKINNY BITCH -KIRJAN kirjoittaneet Freed-
man ja Bourdin eivät puutu siihen, missä ja
miten ihmiset ja perheet aamiaisensa syö-
vät, mutta kehottavat meitä syömään vasta
sitten, kun on todella nälkä. Heidän mieles-
tään liian aikainen aamiainen keskeyttää
kehon oman puhdistusprosessin. He usko-
vat, että jokainen oppii pikkuhiljaa rakasta-
maan sitä tunnetta, kun vatsa on tyhjä. Ih-
misen ei pitäisi tarvita mitään, jotta heräisi
työpäivään: ei kahvia, paahtoleipää, kylmää
suihkua eikä mitään muutakaan.
”Jokaisella aterialla pitäisi syödä hyvin”,
he sanovat.
Hyvin tarkoittaa myös työpaikan aamiais-
palavereja, joihin yhä harvemmin ostetaan
pullaa. Avokado raejuustolla tai ruisleipä
hummuksella on moderni työpaikan aami-
ainen verrattuna kampaviinereihin.
Miksi sitten aamiainen on Freedmanin ja
Bourdinin mielestä päivän tärkein ateria?
”Jos hotkit heti aamusta sokeria ja ras-
vaa, himoitset – ja syöt – roskaa koko päi-
vän. Jos nautit laadukkaan ja ravitsevan aa-
miaisen, syöt paremmin koko päivän ja py-
syt virkeänä.” ■
toimi nº 1 2009 25
AamukahvillaToimittaja muuttui pikakahvin litkijästä kahvifriikiksi.
Mutta mihin hän tarvitsi aeroccinoa?
O len pikakahviperheen
lapsi. Meillä ei 1970-lu-
vulla puhuttu kahvin
tuoksusta tai mausta,
vaan tarkoitus oli saada
sitä nopeasti ja helpos-
ti. Merkki oli Maxwell, ja purkissa oli pu-
nainen etiketti. Äiti lorautti mukiin kylmää
maitoa. Juhlahetkinä tarjoiltiin keltaisesta
tetrasta kevytkermaa.
Opin juomaan kunnolla kahvia vasta ai-
kuisena. Perin äidiltä käyttämättömän kah-
vinkeittimen, koska halusin, että kahvi valui-
si aamulla koneesta ennen työpäivää aivan
kuten amerikkalaisissa elokuvissa. Kahvia
kuului juoda tuopin kokoisesta mukista.
1990-luvulla kampaamossani tarjottiin ta-
lon kahvia, johon henkilökunta oli sekoit-
tanut kardemummaa. Mielestäni keksintö
oli ainutlaatuinen. Sitten tutustuin erikois-
kahveihin.
Tuleva appiukkoni vietti eläkepäiviään
siemaillen cafe naranjaa, appelsiinikahvia.
Hän rakensi vaimonsa kanssa kahvinautin-
tonsa pressokeittimellä, jonka olin kerran
nähnyt turkulaisessa kahvilassa. Tarjoilija
tosin joutui kertomaan, miten mäntäkeitin-
tä käytettiin, sillä meillä Lohjalla presso-
keittimiä ei ollut nähty. Pressokahvi oli sa-
manlaista kuin isoäidin aikoinaan valmis-
tama pannukahvi. Molemmista varoitettiin
lehdissä: suodattamattoman kahvin pelät-
tiin nostavan veren kolesterolitasoa. Mutta
elämäni oli liian huoletonta surrakseni sel-
laista.
Join cafe naranjaa pari vuotta. Mielestäni
appelsiinin ja kahvin yhdistelmä oli nero-
kas, koska juomasta ei tul-
lut makea kuten vaniljakah-
vista tai toff eekahvista.
SAATTOI OLLA, että rans-
kalainen elokuva sai minut
löytämään mokkapaah-
detun kahvin eli tumman
paahdon joskus vuonna 1996. Elämä oli
upeaa, kun keitin mutteripannussani rans-
kalaista kahvia ja rakensin valkoiseen kul-
hooni cafe au lait’n. Maidon lämmitin
kattilassa, kunnes tuli mikro, ja sain kuu-
mennettua maitoni (liian) kuumaksi muu-
tamassa sekunnissa.
En välittänyt, kun kahvin vastustajat sa-
noivat, että kahvi saa hengityksen haise-
maan kauhealta ja että se aiheuttaa pään-
särkyä, ruoansulatusongelmia, vatsan är-
tyneisyyttä, väsymystä aina ahdistukseen,
ripuliin ja masennukseen asti. Ei, päätin, et-
tä yksi kuppi päivässä ei saisi aikaan sel-
laista tuhoa.
2000-LUVUN ALUSSA ostin ensimmäisen,
heppoisen kahvikoneen, jolla rakensin caf-
fe latteja. Ostin koneeseen laitettavat nes-
presso-napit, vaikka baristat sanoivat, että
niistä ei saisi valmistettua yhtä hyvää kah-
via kuin pavuista. Pienten lasten äidin oli
kuitenkin joustettava laatukriteereistä:
nappikahvi oli sentään huomattavasti pa-
rempaa kuin pikakahvi.
Vuonna 2007, viimeisinä elinvuosinaan, ap-
piukkoni osti pojalleen sveitsiläisen, papuja
jauhavan laatukoneen, josta minäkin pääsin
luonnollisesti nauttimaan. Joka aamu ko-
ne jauhoi meille lähes täydellistä espressoa.
Opin, että mutteripannun espresso ei ollut
espressoa, koska sillä valmistettuna kahvian-
nos ei saavuttanut espresson kriteerejä.
Kävimme kahvikurssin ja ymmärsimme,
mikä ero on kahvipapujen ja valmiiksi jau-
hetun kahvin välillä: jauhettu kahvi alkoi
vanheta jo muutaman tunnin päästä jauha-
misesta.
Kun oli päässyt hyvän makuun, huoltoase-
man suodatinkahvi ja seuraavan työpaikan
konekahvi eivät enää maistuneet. Sitä pait-
si minun piti vielä opetella käsittelemään
kahvimaitoa oikein. Olin aluksi vaahdotta-
nut maidon kahvikoneen vaahdotusputkella,
mutta osien tiskaaminen kävi liian vaivalloi-
seksi. Sitten ostin keittiö-
liikkeestä maidon lämmit-
tämiseen tarkoitetun tef-
lon-kattilan, johon maito
tarttui, vaikka se ei pala-
nut. Lopulta löysin pienen
maidonlämmityskoneen
eli aeroccinon, joka läm-
mitti maidon täydelliseen 67 asteen lämpö-
tilaan termostaatilla. Ei sotkua, ei palanutta
pohjaa eikä vahtimista.
KUN VEIN TAANNOIN ROSKIA, huomasin
naapurin ikkunassa Pavonin, vipuvarsikeit-
timien klassikon. Se on kaikkien kahvifriik-
kien unelma, mutta vaatii paneutumista.
Siihen minusta ei enää ollut.
Äitinikin huokasi helpotuksesta. Häneen
kahviseremoniani eivät tehneet vaikutusta,
sillä hän ei ymmärtänyt, miksi joku oli val-
mis näkemään niin paljon vaivaa, vaikka Eu-
roshopperin pikakahvia oli K-kaupassa tar-
jouksessa. ■
TEKSTI HANNA JENSEN
Ӏitiinikahviseremoniani
ei tehnytvaikutusta”
FL
ICK
R /
E
TU
HT
I A
AM
IAIN
EN
toimi nº 1 2009 26
KATJA TURUNEN
Myyntivastaava ”Puuroa söin, itse asiassa
uuniohrapuuroa ja sen kanssa mansikkakiisseliä.”
JUHANI KALLIO
Koestus- jasähköasentaja
”Ruisleipää ja kahvia. Jotain lihaa ja
juustoa tais ollaleivän päällä.”
NIINA
Account manager”Munakasta, missä oli juustoa päällä, olter-
mannia. Kahvia en juo ollenkaan.”
SANNA JOUKKILA
Johtava sosiaalityöntekijä”Kaurapuuroa
mustaherukoiden kanssa ja juomaksi kahvia.”
Hei!Mitä söitaamulla?Kysyimme työpäivän
päätteeksi satunnaisilta
helsinkiläisiltä, mitä
aamulla tuli syötyä ja miten
se päivä sitten meni.
Tekeekö tuhti aamiainen
synkäksi, tuleeko kevyestä
aamiaisesta kevyt mieli?
LEENA VEPSÄLÄINEN
Kouluttaja”Join teetä ja söin
kaksi juustokurkkuleipää.”
JUKKA KOTKANEN
Johtaja”Neljännes
ananasta ja kaksi real-ruispalaa
juustolla.”
TUOMAS OJALA
Sairaanhoitaja”Kaurapuuroa ja maitoa.”
RAISA RASI
Asiantuntija”Söin mysliä, ruisleipää,
teetä ja tuoremehua. Ja myslin kanssa vielä
mustikkakeittoa.”
MARIANNA
Assistentti”Aamiaiseni oli kaurapuuroa ja
maitoa. Ja tietysti kahvia. Sitä on ihan pakko
saada aina.”
61% M I E L E S T Ä A A M I A I N E N V A I K U T T A A T Y Ö V I R E E S E E N P A L J O N T A I M E L K O P A L J O N
T E R V E E L L I N E N 4 9 %
N O P E A 4 1 %
K E V Y T 2 9 %
N A U T I N T O 1 6 %
T A N K K A U S 1 2 %
T U H T I 5 %
N Ä I N K U V A I L E M M E A A M I A I S T A M M E :
12%
S A A S Y Ö D Ä A A M I A I S E N T Y Ö N A N T A J A N P I I K K I I N J A H E I S T Ä
60%
S A A S E N J O K A A R K I A A M U
JANNE KINNUNEN
Valikoimapäällikkö”Aamiaisenioli jogurttia,tuoremehua,
ruisleipää juustolla ja teetä.”
VIRVE TUOMINEN
Vaihteenhoitaja”Aamiaisella oli tummaa leipää kinkun ja juuston kera. Lisäksi jogurttia ja
kahvia.”
KE
VY
T A
AM
IAIN
EN
H Y V Ä P Ä I V Ä
H U O N O P Ä I V Ä
toimi nº 1 2009 27
”
JANI
Koti-isä – ”Se on täyttä työtä!
Perustsetti, eli leipää, voita, juustoa, maitoa, mehua, vettä
ja kahvia.
RIITTA LAURILA
Sihteeri”Syön aamiaisen
vasta töissä. Joko otan kotoa jotain tai ostan matkalta. Tänään söin eväsleipiä ja kahvia.”
MARIANNE
PIITULAINEN
Resurssierityislas-tentarhanopettajaSemperin murojaja niiden kanssapersikkasosetta.
SAMI LEPPÄKOSKI
Koestus- jasähköasentaja
”Ruisleipää ja kahvia.”
KRISTIINA
Vastaava ohjaaja”Jogurttia ja mysliä”
KALLE PELTOLA
Projektipäällikkö”Mysliä, maitoa ja
marjoja.”
MARIKA
PELTONIEMI
Vakuuttamis-ratkaisija
”Aamulla söinruisleipää jajuustoa sekä
kupin kahvia.” TARU SUNDELIN-
OJALA
Taloussihteeri”Söin sellaista
hiivaleipää, taisi siinä jotain kokojyvää olla ja päällä juustoa. Kahvia
juomaksi.”
VILLE
Käyttöönotto-koordinaattori
”Kupillisen kahvia.”
MIKA RELANDER
Projektipäällikkö”Join vain
kupin teetä.”
MARI NÄÄTSAARI,
Apulaisjohtaja”Kahvia ja omena. Aika
heikko esitys oli.”
PAAVO
SUOMINEN
Levyseppähitsaaja”Eipä muuta
kuin pari kuppia kahvia.”
MIIA
KARJALAINEN
Mainonnansuunnittelija
”Paahtoleipääja juustoa.
Päällä oli oikeaavoita, sillä
Flora oli loppu.Juomaksi teetä.”
TEKSTI ANU VARTIAINEN KUVAT JUHO KUVA
IST
OC
KP
HO
TO
toimi nº 1 2009 29
{ toimitilat }
Vihreää toimistoon!Vehreys luo työpaikalle kodikkuutta. Nämä viherkasvit viihtyvät hyvin
toimistossa eivätkä saa allergista työkaveria aivastelemaan.
TEKSTI ARJA KUITTINEN KUVAT HEIKKI RAUTIO
1. ANOPINKIELI JA -HAMMAS Varma va-
linta huonomuistiselle. Kastelun voi unoh-
taa pitkiksi ajoiksi, joten luultavasti löydät
anopin kielen hengissä lomankin jälkeen,
vaikka olisit unohtanut pyytää työkavereita
kastelemaan sitä. Soveltuu parhaiten haja-
valoon, mutta kestää myös varjoa, aurinkoa
ja vetoa. Terävät ja pystyt lehdet. Puhdistaa
ilmaa öisin, kun olet itse kotona.
MITÄ SE KERTOO SINUSTA Virtaviivainen
anopinkieli luo omistajastaan asiallisen ja
määrätietoisen vaikutelman. Pienempi ano-
pinhammas henkii omistajansa elämäniloa
ja vauhdikkuutta.
2. PALMUVEHKA Muovisen näköinen kasvi
on loistovalinta aloittelevalle viherpeukalol-
le, sillä se menestyy toimiston synkimmis-
säkin nurkissa. Kesällä palmuvehka janoaa
vettä enemmän kuin talvella ja valoisassa se
kasvaa pituutta.
MITÄ SE KERTOO SINUSTA Olet päättäväi-
nen ja trendikäs, mutta samalla naisellisen
pehmeä.
3. KÄPYPALMU Puumainen, selväpiirteinen
esitys: käpymainen varsi ja jäykät, neula-KA
SV
IT H
UIS
KU
LA
, PL
AN
TA
GE
N, K
OD
IN1,
RU
UK
UT
ST
OC
KM
AN
N. T
IED
US
TE
LUT
ST
OC
KM
AN
N (
09
) 12
11
Piristä kastelukan-nulla! Violetti kannu, Neptunus 1,5 l, Bau-haus, 7,25 €. Musta kannu, Propper 1,5 l, Stockmann, 7,90 €. Plastexin omenan-vihreä Evergreen 2 l, Plantagen, 12,95 €. Ikean kannu sinkittyä terästä, Beta 2,7 l, Ikea, 5,95 €.
1 2
3
4
5
6
7
8
toimi nº 1 2009 30
{ toimitilat }
maiset lehdet. Uskollinen ystävä myös ul-
komuotonsa puolesta, sillä kasvaa hitaasti.
Viihtyy työhuoneen ikkunalla tai hajavalos-
sa. Keskivertokastelija on käpypalmun mie-
lestä hyvää seuraa, sumutuspullon omistaja
suoranainen unelma.
MITÄ SE KERTOO SINUSTA Olet persoo-
nallinen ja hieman yllätyksellinen.
4. KAKTUS Ryhdikäs pikku häkkärä paah-
teiselle paikalle. Näyttää hyvältä ryhmäs-
sä. Helpompi hukuttaa kuin tappaa kui-
vuuteen, mutta hörppää mielellään kerralla
kunnon lorauksen vettä.
Laaja kaktusmallisto ulottuu rönsyilevästä
käärmekaktuksesta veikeään pörröpäiseen
vaarinkaktukseen sekä pyöreään kultasiili-
kaktukseen. Hyvässä hoidossa osa lajeista
yltyy kukkimaan. Sopii päätetyötä tekevälle,
koska kaktusten väitetään hajottavan näyt-
töpäätteistä lähtevää säteilyä.
MITÄ SE KERTOO SINUSTA Olet räväkkä
ja käytännöllinen.
Toimistossa pärjää kasvi, joka viihtyy keinovalossa eikä hermostu ilman tai mullan kuivuudesta.
TrendikasvitSisustuslehtien palstojen suosikki on anopinkieli, josta on tarjolla eriko-koisia ja -värisiä lajikkeita. Sen ohi on kiilaamassa vähitellen anopinham-mas. Aallon harjalla heiluvat myös aaloet, mehikasvit ja orkidea.Vihersisustuksen trendi suosii selkei-tä, suurilehtisiä ja puumaisia lajeja, kuten fi ikuksia ja myrttejä. Nousus-sa ovat myös pullojukan tapaiset heinämäiset lajit. Muuten kapea- ja pienilehtiset kasvit ovat jääneet muodista.
Atshii!Älä tuo konttoriin kasveja, jotka voivat aiheuttaa allergista nuhaa tai silmäoireita. Jätä kotiin:
» limoviikuna ja muut fi ikukset» viirivehka ja muut vehkat, joihin kuuluu myös peikonlehti» saniaiset ja muut itiöitä tuottavat» traakit ja tyräkit» jukkapalmut» muratti, rahapuu ja kultaköynnös » kukkivat ja tuoksuvat kukat kuten kiinanruusu, saintpaulia ja asterit.
Vinkkejä viimeistelyyn» Valitse korkeintaan muutama kasvi-laji. Pelkistetty on tyylikästä.» Kokoa kasveista ryhmiä etenkin, jos ne ovat pieniä.» Ruukun väri, muoto ja materiaali luovat tunnelmaa. Kokeile korkeita pilariruukkuja.» Tee kasveista kokonaisuus. Ruukut voivat olla samanvärisiä tai -muotoi-sia ja kasveja useampi samaa lajia. Toisto lisää tehoa myös kasvimaail-massa.» Multa kannattaa peittää koriste-soralla tai muulla katteella. Kate hidastaa kuivumista.» Kasvit voivat paremmin, jos et sijoi-ta niitä vetoon tai patterin päälle.
5. AALOE Veistoksellinen mehikasvi, joka
nauttii valossa paistattelusta. Kesällä tar-
vitsee vuoroon paljon vettä ja kuivumis-
ta, mutta talvella voit leikkiä aaloen kanssa
Saharaa. Lehtien reunoilla on piikit. Lajeja
löytyy monia kuten rohtoaaloe, kirjoaaloe
ja suka-aaloe.
MITÄ SE KERTOO SINUSTA Ruusukemai-
nen muoto luo aaloen omistajasta taiteel-
lisen vaikutelman, johon piikit tuovat tuja-
uksen energisyyttä.
6. MUULIN- JA AASINKORVA Suurileh-
tinen, köynnösmäinen sisustuselementti,
jonka voi ripustaa vaikka työhuoneen ik-
kunalle amppeliin. Menestyy puolivarjos-
sa tai epäsuorassa auringonvalossa. Kaipaa
seuraasi, koska ilahtuu reilusta kastelusta.
Kastelun jälkeen multa saa rauhassa kui-
vua. Hykertelee, jos jaksat sumuttaa sitä
kuivassa toimistoilmassa. Kasvaa nopeas-
ti ja pyöristyy ikääntyessään.
MITÄ SE KERTOO SINUSTA Muulinkorvan
omistaja vaikuttaa kotoisalta, ystävälliseltä
ja monipuoliselta ihmiseltä.
7. KULTAPALMU Viuhkamainen, koristeel-
linen palmu, joka haaveilee elämästä Mada-
gaskarilla. Erinomainen ilmankosteuttaja ja
-puhdistaja. Viihtyy valossa, mutta ei paah-
teessa. Janoaa varsinkin kesällä vettä ja su-
mutusta, ja kasvaa siitä kiitoksena suureksi.
MITÄ SE KERTOO SINUSTA Olet rohkea,
vauhdikas ja iloinen.
8. TUONENKIELO Jättiläiseksi kasvanut
aasialainen kielo, joka viihtyy kirkkaassa
hajavalossa. Kestävä ja komea kaveri, kun-
han saa juotavaa säännöllisesti. Jos näppisi
tuppaavat jäätymään työpaikalla, tuo tuo-
nenkielo sinne nautiskelemaan viileydestä.
Kostea ilmakin ilahduttaa.
MITÄ SE KERTOO SINUSTA Tuonenkielon
omistaja on tyylikäs ja vahva ihminen. ■
Mitkä viherkasvit viihtyvät työpisteessäsi? Kerro se meille! Arvomme lähettäjien kesken Inter-fl oran 50 euron lahjakortin. Meilaa vastauksesi ja postiosoitteesi 20.4. mennessä: [email protected] .
Vastaa ja voita!
jvoita!
toimi nº 1 2009 31
{ ruoka & juoma }
V iikonloppuna kokatessa ruokaa valmistuu
helposti muutaman ekstra-annoksen ver-
ran. Miksi et siis tekisi samalla paria arki-
lounasta? Tässä kolme nopeaa laatikko-
ruokaa, jotka kuljetat kätevästi töihin. Näiden laatik-
koherkkujen maku on kaiken lisäksi parhaimmillaan
valmistamisen jälkeisenä päivänä.
Ota talteen kolmen laatikkoruoan reseptit, vinkit hyvistä eväsrasioista ja
ohjeet aterian viimeistelyyn työpaikalla. Maukasta lounasta!
TEKSTI KRISTA NIINIHARJU KUVAT KRISTIINA HEMMINKI
Laatikoiden salaisuudet
EVÄÄT MATKAAN! Eväslaatikko 21 x 16 x 7,5 cm. Muovia. Kärk-
käisen näppärässä laatikossa kaikelle on oma paikkansa. 8,90 €, www.
karkkainen.com. Lounasrasia Yellow 17 x 13 x 5 cm. Muovia. Pieni
keltainen lounasrasia on ihanteellinen yhdelle ruoka-annokselle. 6,90
€, Stockmann. Frigo Box 3 l. Muovia. Tässä laatikossa on tilaa monen
päivän lounaille. Boksissa on kaksi kerrosta ja ritiläalusta, jonka avulla
ruoat voi nostaa esiin. 6,55 €, Etola.
LIMETTI-LOHILASAGNE6 hengelle
9 täysjyvälasagnelevyäLohikastike
200 g tuoreita herkkusieniämuutama varsi kevätsipulia1 rkl öljyä300 g sitruunamarinoitujakirjolohisuikaleita1/2 limetin mehu1/2 dl vettä1 rkl kalafondia1/2 tl suolaaripaus rouhittua mustapippuria1 ruukku basilikaaJuustokastike:
50 g voita/margariinia3/4 dl (täysjyvä)vehnäjauhoja8 dl maitoa1 prk (200 g) tomaatti-basilika-kevyttuorejuustoa1 limetin kuori1/2 limetin mehu1 tl suolaaripaus rouhittua mustapippuria(Pinnalle juustoraastetta)
1. Kuumenna uuni 180 asteeseen. Puhdista ja viipaloi herkkusienet. Hienonna kevätsipuli. Kuumenna öljy kasarissa ja ruskista lohisuikaleet. Lisää loppuvaiheessa sienet ja kevätsipuli. Lisää limetin mehu, vesi, fondi ja mausteet ja hauduta miedolla lämmöllä 5 minuuttia. Hienonna lopuksi joukkoon basilika. 2. Valmista juustokastike: sulata rasva kattilassa ja kiehauta siinä jauhot. Lisää maito erissä ja sekoita tasaiseksi. Kuumenna sekoittaen, kunnes kastike sakenee. Sulata joukkoon tuorejuusto. Pese ja raasta limetin kuori joukkoon, lisää myös mehu. Mausta suolalla ja pippurilla.3. Voitele lasagnevuoka. Kaada vuokaan juustokastiketta ja aseta päälle 3 lasagnelevyä. Lisää päälle juustokastiketta ja lohikas-tiketta. Tee samanlaisia kerroksia, päällimmäiseksi juustokastiketta ja halutessasi juustoraastetta.4. Kypsennä uunin alatasolla noin 45 minuut tia.
VINKKI Peitä vuoka paista-
misen loppupuolel-
la leivinpaperilla,
jotta lasagnen pinta
ei tummu liikaa.
toimi nº 1 2009 32
{ ruoka & juoma }JOS TYÖPAIKALLASI on hella, unohda
mikro ja omista muutama minuutti lou-
nashetkestäsi annoksesi virittelyyn.
Kullanruskean kuorrutuksen lasagneen
saa ripottelemalla juustoraastetta sen
pinnalle ja gratinoimalla uunissa grilli-
vastuksen alla. Voit siis jättää halutessa-
si juustoraasteen pois reseptistä ja käyt-
tää sitä vasta uudelleen lämmitettäessä.
Juustoraasteen joukkoon voi myös hie-
nontaa tuoreita yrttejä tai raasteen sijaan
lusikoida lasagnen päälle tuorejuustono-
kareita.
Vorschmackiin on helppo paistaa
nopeasti rapea pinta kuivalla kuumalla
pannulla.
KIIREISEN KOKIN VORSCHMACK6 hengelle
5 sipulia5 valkosipulin kynttä400 g naudan jauhelihaa400 g lampaan jauhelihaa2 rkl öljyä2 rasiaa anjoviksia2 prk (á 70 g) tomaattipyreetä1 prk (200 g) ranskankermaa1/2 tl valkopippuria1 tl kuivattua minttua
1. Kuumenna uuni 175 asteeseen. Kuori ja kuutioi sipulit ja valkosipuli. Ruskista jauheliha (kahdessa eräs-sä) öljyssä pannulla, lisää loppuvai-heessa sipuli ja valkosipuli.2. Kaada seos kulhoon, lisää anjo-vikset liemineen sekä tomaattipyree. Soseuta sauvasekoittimella tasaisek-si. Sekoita joukkoon ranskankerma, mausta valkopippurilla ja mintulla.3. Kypsennä uunin alatasolla noin 45 minuuttia. Tarjoa vorschmack perunamuusin kanssa.
TULINEN KANA-PERUNA-LAATIKKO4 hengelle
1 rkl öljyä300 g hunajamarinoituja broile-rin fi leesuikaleita2 dl (kevyt)ruokakermaa2 dl vettä1 dl makeaa thai chili-kastiketta1 rkl punaista currytahnaa1 kananmuna(1/2 ruukkua tuoretta thaibasi-likaa)2 ps (800 g) pakastevalkosipuli-perunoita
1. Kuumenna uuni 200 asteeseen. Ruskista broilerinsuikaleet öljyssä paistinpannulla. Sekoita keskenään ruokakerma, vesi, chilikastike, currytahna, kananmuna (sekä hienonnettu thaibasilika).2. Lado toinen pussillinen valkosipuliperunoita voidellun uunivuoan pohjalle. Lisää päälle broilerinsuikaleet, päällimmäiseksi loput valkosipuliperunat. Kaada maustettu ruokakerma vuokaan.3. Kypsennä uunin alatasolla noin 45 minuuttia, kunnes perunat ovat kypsiä. A
ST
IAT
JA
TE
KS
TII
LIT
ST
OC
KM
AN
N. T
IED
US
TE
LUT
ST
OC
KM
AN
N (
09
) 12
11
toimi nº 1 2009 34
{ toimiva tyyli }
Vaikka tekisit töitä virttyneessä neulepuserossa, et voi tietää, milloin joudut skarppaamaan. Puhdas kauluspaita, 49,95 €, Selected, solmio, 59,90 €, Tiger of Sweden, ja
deodorantti, 5,60 €, Adidas, Stockmann. Herrasmiehen tyyli ei kaadu ainakaan rumasti harottaviin viiksiin. Viiksikampa 2,90 € ja viiksivaha 6,30 €, Stockmann. Kenkien
huolto on nopein ja tehokkain tapa tehdä resupekastakin edustuskelpoinen. Kenkienhoitosetti sisältää harjat, kiillotteet ja kenkälusikan pienoiskoossa. 44 €, Zaza.
Kokousmuistio -puuhakirjan opastuksella voit piirtää pilakuvan pomosta tai kehittää muuta hupia tylsiin kokouksiin. 9,90 €, Akateeminen Kirjakauppa. After party -setti
pelastaa työpäivän huonosti nukutun yön jälkeen, 25,90 €, Korres. Pidä vitamiinit, särkylääkkeet, allergialääkkeet ja muut välttämättömät hätävarat järjestyksessä.
Pillerirasia, 4,50 €, Design Forum. Itseään kunnioittava nainen säilyttää laatikossa korkokenkiä siltä varalta, että työpäivä vaihtuu lennossa illaksi. 69 €, Spirit Store.
Onko tietokoneesi yhtä edustuskelpoinen kuin sinä? Tietokoneharja, 18 €, Zaza.
Toimiston selviytymispakkaus
TIE
DU
ST
ELU
T S
TO
CK
MA
NN
(0
9)
1211
, ZA
ZA
(0
9)
25
10 1
00
, KO
RR
ES
(0
9)
67
5 2
25
, SP
IRIT
ST
OR
E (
09
) 2
318
75
18, D
ES
IGN
FO
RU
M (
09
) 6
22
0 8
132
Välttämättömät apuvälineet, joiden avulla selviää tilanteesta kuin tilanteesta.
TEKSTI SALLI RAESTE KUVAT HEIKKI RAUTIO
toimi nº 1 2009 35
{ toimiva tyyli }
Työpäivästä voi tehdä huomattavasti
miellyttävämmän sopivilla sisäkengillä.
Klassisia Reino- ja Aino-kenkiä kehtaa jo pitää
muuallakin kuin mainostoimistoissa.
Saappaat kaappiin
1. Reinot, 34,90 €, ja Ainot, 34,90 €, Reino-kauppa. 2. Huopakenkä, 66 €, EA–terveydenhoitomyymälä.
3. Kullanväriset sandaalit, 89 €, EA–terveydenhoitomyymälä. 4. Ballerinat, 24,90 €, H&M. 5. Paul Smith
-tennarit, 135 €, Stockmann. 6. Tumma huopakenkä pinkillä soljella, 82 €, EA–terveydenhoitomyymälä.
7. Harmaa huopakenkä, 73 €, EA–terveydenhoitomyymälä.
21
3
4
567
TIE
DU
ST
ELU
T H
&M
(0
9)
34
34
95
56
, ST
OC
KM
AN
N (
09
) 12
11, E
A–T
ER
VE
YD
EN
HO
ITO
MY
YM
ÄL
Ä 0
45
65
39
110
, WW
W.R
EIN
OK
AU
PP
A.F
I
TEKSTI SALLI RAESTE KUVAT HEIKKI RAUTIO
toimi nº 1 2009 36
{ työhuoneelta }JUHA ITKONEN ON KIRJAILIJA, TOIMITTAJA JA U2-YHT YEEN ENTINEN FANI.
T e siellä höyryävien lihapa-
tojen äärellä: tunnustakaa.
Tänäänkin tuhannet teistä
ovat monisanaisesti kiron-
neet työpaikkaruokalan an-
nin. Kanakookoskastikkees-
sa ei ollut riittävästi currya. Riisi oli paak-
kuista. Jälkiruokakiisselissä oli kokkareita.
Tiedän mistä puhun. Työskentelin vuosi-
kausia lehtitalossa, ja lehtitalossa työsken-
nellessäni minulla oli tapa-
na purnata ruoasta. Vietet-
tyäni kohta kolme vuotta
vapaana kirjailijana näen
sen sijaan jo unia linjas-
tosta, jolla ennen työnsin
tarjotintani naama nyrpeä-
nä. Maksapihvejä, silakka-
laatikkoa, porkkanaraas-
tetta, mitä tahansa – näyttäkää minulle sei-
sova pöytä lounasaikaan niin purskahdan
itkuun.
ENSIMMÄINEN LEHTITALON jälkeinen
työhuoneeni oli Itä-Helsingissä keskellä
metsää. Huvilan alakerrassa oli kyllä hää-
juhliin tarkoitettu keittiö, mutta talvisai-
kaan se uhosi omaa autiuttaan. Vuosaaren
ravintoloihin oli puolen tunnin matka, isoa
uunia ei kehdannut lämmittää yhden mie-
hen aterian takia.
Elin siis eväillä. Kolme ensimmäistä kuu-
kautta kirjoitin kolmatta romaaniani pelk-
kien voileipien varassa. Talven synkimpänä
hetkenä sain äitini työpaikalta vanhan mik-
roaaltouunin ja siirryin pääosin Findus-pa-
kasteaterioihin. Koska käännekohta ajoit-
tui melko tarkasti raakakirjoitusprosessin
puoliväliin, olen joskus miettinyt, näkyykö
se lopputuloksessa. Saattaa olla, että aina-
kin teknisesti lämpimät ateriat herkistivät
ilmaisua.
Kun romaani oli valmis, luovuin piilopai-
kastani ja siirsin työni kotiin. Voisi kuvitel-
la, että tilanteeni parani: sijaitsihan työpis-
teeni noin viisi metriä jääkaapista etelään
ja käytössäni olivat kaikki
tarvittavat välineet.
Ikävä kyllä ruokavalioni
monipuolistui vain margi-
naalisesti. Pakaste aterioi-
den lisäksi söin nyt hapan-
korppuja, nuudeleita ja
parhaassa tapauksessa
edellisten päivien tähteitä.
Aterian sisällöstä ei useinkaan ollut mahdol-
lista päätellä, söinkö aamiaista, lounasta vai
välipalaa.
KUN KIRJA ON kesken, ei ymmärrettävästi
paljon tee mieli katsella keittokirjoja. Ajan-
puute ei silti riitä selittämään aterioideni
ankeutta. Ruoanlaitto on motivaatiolaji, ja
erityistä motivaatiota vaatii ruoan valmis-
taminen yhdelle.
Jokainen tietää, ettei ole olemassa ilmais-
ta lounasta. Kirjallisen freelancerin arjessa
vanha taloustieteellinen viisaus taipuu hi-
venen toiseen muotoon: yhteistä lounasta
ei ole.
Se on pirullista! Sen vielä jotenkin hyväk-
syy, että joutuu ajattelemaan, kirjoittamaan
ja editoimaan yksin. Pakko hyväksyä, itse-
hän jokainen soppansa keittää.
Mutta että soppaa ei ole tai vaikka olisi-
kin, sen joutuu lusikoimaan yksin – se on jol-
lain lailla ihmisarvoa loukkaavaa. Totta kai
sitä yrittää lukea lehteä, kuunnella radiota,
mutta mikään ei korvaa sitä yhteyttä, jon-
ka kokin haukkuminen tai pomon huono-
jen puolien ruotiminen loi lehtitalon ruoka-
lassa työtovereiden välille. Se ei vain kerta
kaikkiaan onnistu, kun on itse sekä pomo
että kokki eikä ketään kuulijaa ole. Pitäisi
äänittää omat puheensa ja soittaa ne illal-
la vaimolle.
MUUTAMA KUUKAUSI SITTEN hankin
taas työhuoneen kodin ulkopuolelta. Pit-
kästä aikaa näköpiirissä on toivoa: samal-
la käytävällä viereisessä kopissa kirjoittaa
toinen kirjailija, joka kaiken lisäksi on ystä-
väni. Kävimme jo kerran yhdessä lounaal-
la paikassa, joka täytti kaikki täysverisen
lounasravintolan kriteerit. Tilastokeskuk-
sessa työskentelevät miehet istuivat siellä
syömässä rekkamiesten ruokaa ja keskus-
telemassa jalkapallosta. Kalakeiton ja kah-
vin jälkeen oli riemullista palata töihin.
Toisaalta kuuluu sellaistakin huhua, et-
tä käytävälle ilmestyisi mikro. Periaattees-
sahan ajatus on vuokranantajalta kaunis,
mutta pelkään sen koituvan Findusin voi-
toksi. Paneroitua kalaa, viipaloitua perunaa,
herneitä ja remouladekastiketta – kahden ja
puolen euron kertamaksusta, kahdeksan mi-
nuutin odotusajalla. Herkkuahan se ei ole,
mutta eipä ole aina kirjoittaminenkaan. ■
Yksin työskentelemisessä on hyvät puolensa. Lounashetket eivät kuulu niihin.
Lounas yhdelle
”Näen jo unia linjastosta,
jolla ennen työnsintarjotintani
naama nyrpeänä”O
TA
VA
/KA
TJA
LÖ
SÖ
NE
N
erton järjestösivut nº 1 2009 37
tästä keväästä ei haasteita puu-
tu. Taloustilanne näyttää kärjisty-
vän, hallitus sopeuttaa tuottavuus-
ohjelmallaan julkista sektoria uu-
teen riisuttuun malliin, kuntien
taloustilanne on heikkenemässä.
Esimerkkejä on paljon. Tätä kirjoi-
tettaessa eletään helmikuun loppua, joten tilanne voi ol-
la jo erilainen, kun lehti ilmestyy.
Työmarkkinoilla työnantajien tiukka linja näyttää jat-
kuvan. Heille eivät näytä kelpaavan palkansaajapuolen
monet tarjoukset rakentaa yhdessä kokonaisratkaisu, jo-
ka lisäisi talouden vakautta ja ennakoitavuutta ja turvai-
si kaikkien palkansaajien ostovoiman. Harmi, sillä laa-
jalla ratkaisulla voitaisiin pelastaa monta asiaa.
Työnantajien talouslääke on toinen. He haluavat toi-
mialakohtaisuutta, joustavuutta ja paikallisia ratkaisu-
ja korostavia sopimuksia. Niiden seuraukset on helppo
ennakoida. Jos tolkku puuttuu, palkkaerot kasvavat, pal-
kansaajan asema yleensä heikkenee ja työelämän peli-
säännöt murenevat. Näin käy, jos se sallitaan ja pahin
vaihtoehto toteutuu.
vanhasen hallitus päätti hallitustaipaleensa puoli-
välin politiikkariihessä esittää, että vanhuuseläkeikää
nostetaan kahdella vuodella 63 vuodesta 65 vuoteen.
Hallitus perusteli esitystään tarpeella tehdä julkisen ta-
louden kestokykyä tukevia rakenteellisia muutoksia.
Eläkelinjaus on esimerkki siitä, kuinka kriiseissä pun-
nitaan päättäjien todelliset arvot. Kiperissä tilanteissa
osoittautuu, mihin päätöksentekijä uskoo. Valitettavasti
hallitus eläkelinjauksellaan kertoi, että se ei luota avoi-
meen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja hyvään yh-
teiseen valmisteluun valtio- ja työmarkkinaosapuol-
ten kesken. Pääministeri itse ihan ääneen sanoikin, et-
tei vaikeaa päätöstä olisi saatu aikaan, jos asiasta olisi
hiiskuttu.
erton linja on toinen. Ymmärrämme maltin tarpeen
vaikeina aikoina, mutta emme hyväksy yksipuolista sa-
nelua, eriarvoisuuden lisäämistä ja kohtuuttomuutta.
Haluamme, että ongelmat kohdataan yhdessä niin työ-
paikoilla kuin laajemminkin yhteiskunnassa. Haluam-
me, että vastuuta kannetaan yhdessä ja kaikkia kohdel-
laan tasapuolisesti.
Ostovoiman kehityksen turvaaminen on tärkeää, jot-
ta talouskriisistä selvitään. Myös työelämän laadullisen
kehittämisen täytyy jatkua. Osaamisesta täytyy huoleh-
tia ja tulevaan varautua etenkin
vaikeina aikoina. Näin huolehdi-
taan suomalaisen työn kilpailu-
kyvystä, jota tarvitaan, kun uusi
nousu alkaa. Maltilliset palkan-
korotukset ja suuret rakenteel-
liset ratkaisut ovat mahdollisia
vain tässä ympäristössä.
Taloustilanne on syytä tiedostaa. Myös me ertossa va-
raudumme asiaan, sillä juuri nyt liittoa tarvitaan erityi-
sesti. Pahoina aikoina monet muutkin ongelmat syvene-
vät työpaikoilla ja jäsenten tuen, avun ja edunvalvonnan
tarve korostuu. Liiton työnä on toimia punttien tasapai-
nottajana, oikeudenmukaisen työelämän ja sinun etujesi
puolesta. Siinä meillä on tänäkin vuonna työmaata.
tapio huttula
Puheenjohtaja
Aloita terveempi elämä tuetullakuntolomalla s. 39
erton kursseillepääset jäsenenämaksutta s. 40
Yhdistysten ja aluejärjestöjen tapahtumat s. 40
Nyt vasta liittoa tarvitaankin
” ostovoimanlisäksi pitääkehittää myöstyöelämää”
-
a
i
-
-
puolesta. Siinä meillä on tä
tapio huttula
38 erton järjestösivut nº 1 2009
Fitness-alallepalkkasuositus
erto on luonut yhdessä liikunta-alan am-
mattilaisten kanssa liikuntakeskus- ja kuntosa-
lialalle ensimmäisen vähimmäispalkkasuosituk-
sen. Alan työtehtävät on luokiteltu suosituksessa
kolmeen eri palkkaryhmään. erto tekee vuosit-
tain tutkimustietoon perustuvia palkkasuosituk-
sia aloille, joilla ei vielä ole työehtosopimusta.
Vuokratyöhön opasja keskustelu foorumivuokratyöalalla työskenteleville on
ilmestynyt uusi vuokratyöopas, jonka on laati-
nut työ- ja elinkeinoministeriö yhdessä työmark-
kinajärjestöjen ja elinkeinoelämän järjestöjen
kanssa. Opas löytyy mm. työ- ja elinkeinotoi-
miston internet-sivuilta sekä Rentolan sivuilta
www.rentola.fi /info/123/
Vuokratyötä tekevien ja henkilöstöpalveluyri-
tyksissä työskentelevien sivustolle Rentolaan on
avattu keskustelufoorumi. Osoitteesta www.ren-
tola.fi löytyy nyt Rentola Chat, joka on tarkoitet-
tu vuokratyöalalla työskentelevien jäsenten kes-
kusteluun ja kokemusten vaihtoon.
Toimistotyönpalkkasuositus 2009erto ja erityistoimihenkilöt et ovat laa-
tineet toimistotyötä koskevan vähimmäispalkka-
suosituksen, joka perustuu et:n jäsenistön palk-
katutkimuksiin. Yleiskorotussuosituksen mukaan
toimistotyöntekijöiden henkilökohtaista kuukau-
sipalkkaa korotetaan 1.5. alkaen 2,7 prosentilla.
erton varsinaisen jäsenen 1,35 prosen-
tin jäsenmaksu ja 6,50 euron vähimmäismaksu
pysyvät viimevuotiseen verrattuna ennallaan
vuonna 2009.
jäsenmaksut vuonna 2009Varsinainen henkilöjäsen
Jäsenyhdistyksen varsinaisen jäsenen jäsen-
maksu on 1,35 prosenttia ennakonpidätyksen
alaisesta palkkatulosta, mutta kuitenkin enin-
tään 36 euroa kuukaudessa ja vähintään 6,50
euroa kuukaudessa. Maksu sisältää työttömyys-
kassan jäsenmaksun (6,25 €/kk).
Varsinainen jäsen, joka toimii yrittäjänä
Liiton yrittäjäjäsenen jäsenmaksu on 30 €/kk.
Opiskelijajäsen
Liiton opiskelijajäsenyys on ilmainen. Työttö-
myyskassaan liittyneen opiskelijajäsenen on
kuitenkin maksettava työttömyyskassan jäsen-
maksu 6,25 €/kk.
Eläkeläisjäsen
Eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on 60 euroa vuo-
dessa (5 €/kk). erton vanhojen sääntöjen mu-
kaisilta vapaajäseniltä peritään palvelumaksu,
joka on 60 euroa vuodessa (5 €/kk).
Jäsenmaksu palkattomalla ajanjaksolla
Jäsenmaksun suuruus palkattomalla ajanjak-
solla vuonna 2009 on 6,50 €/kk. Alennettuun
jäsenmaksuun ovat oikeutettuja jäsenet, jot-
ka ovat äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla/
hoitovapaalla, asevelvollisuutta suorittamassa,
opiskelemassa (varsinainen jäsen, joka on siirty-
nyt päätoimiseksi opiskelijaksi), määräaikaisella
eläkkeellä, palkattomalla lomalla (kuten palkat-
tomalla sairauslomalla), palkattomalla virkava-
paalla tai Kelan peruspäivärahalla/työmarkkina-
tuella tai yli kalenterikuukauden kestävällä ka-
renssilla (työtön). Ansiosidonnaista päivärahaa
tai muuta kassan maksamaa etuutta saavat jä-
senet eivät ole oikeutettuja alennetun jäsenmak-
sun maksamiseen.
viitteet vuodelle 2009erton jäsenpalvelu lähetti työnantajille työnan-
tajaperinnässä olevien jäsenten osalta vuoden
2009 viitteet joulukuussa. Jäsenmaksunsa itse
maksavat jäsenet ovat saaneet kuluvan vuoden
viitteet tammikuun lopulla. Jos maksat jäsen-
maksusi itse etkä ole vielä saanut tämän vuo-
den viitelistaa kotiisi, otathan yhteyttä jäsenpal-
veluumme.
Jäsenpalvelu päivystää maanantaista torstaihin
klo 9.30–11.30 ja 12–14, p. (09) 6132 3204, jasen-
vuoden 2008 jäsenmaksutietojenilmoittaminen verottajalleJäsenpalvelu on toimittanut verottajalle tiedot
vuonna 2008 maksetuista (itse maksavien) ja palk-
katulosta perityistä ja selvitetyistä (työnantajape-
rinnässä olevien) jäsenmaksuista. Jäsenmaksunsa
itse maksavien jäsenten jäsenmaksut ilmoitetaan
verottajalle maksajan maksupäivän mukaisesti.
Jos siis olet maksanut joulukuun 2007 jäsenmak-
sun ohjeistuksemme mukaisesti maksun eräpäi-
vänä 15.1.2008, olemme toimittaneet tiedon ky-
seistä maksusta verottajalle vuoden 2008 verot-
taja-ajon mukana. Työnantajaperinnässä olevien
jäsenten osalta verottajalle on toimitettu tieto
työnantajan selvittämistä maksuista.
Toimisto
Asemamiehenkatu 4, 11. krs,
00520 Helsinki
vaihde (09) 613 231
faksi (09) 6132 3202
Oulun toimipiste
Isokatu 47 (3. kerros), 90100 Oulu
p. (09) 6132 3271
yleiset palvelunumerot
Työsuhdeneuvonta
ma–pe klo 9.30–11.30 ja 12–14
p. (09) 6132 3241
Jäsenpalvelu
ma–to klo 9.30–11.30 ja 12–14
p. (09) 6132 3204
Työttömyyskassa
ma–to klo 9.30–11.30 ja 12–14
p. (09) 6132 3224
puheenjohtaja
Huttula Tapio, (09) 6132 3240
puheenjohtajan esikunta
Meincke Pirkkoliisa, hallintopäällikkö
p. (09) 6132 3222
Kankkunen Petteri, viestintäpäällikkö
p. (09) 6132 3238
Aho Mirkka, markkinointisuunnittelija
p. (09) 6132 3264
Kuittinen Arja, tiedottaja
p. (09) 6132 3267
Koivisto Helena, kehittämispäällikkö
p. (09) 6132 3242
Kekkonen Hilkka, koulutussihteeri
p. (09) 6132 3236
edunvalvontayksikkö
Heino Rainer, edunvalvontapäällikkö
p. (09) 6132 3233
Bruun Leila, asiamies
p. (09) 6132 3231
Harvima Hanna, lakimies
p. (09) 6132 3237
Lohi Markus, lakimies
p. (09) 6132 3232
Tiainen Kari, lakimies
p. (09) 6132 3266
Tykkä Johanna, lakimies
p. (09) 6132 3234
Kokkonen Ulla, sihteeri
p. (09) 6132 3230
Jäsenmaksut vuonna 2009
erton järjestösivut nº 1 2009 39
järjestö- ja
jäsenpalveluyksikkö
Ben aissa Pia, vs. järjestöpäällikkö,
asiantuntija, p. (09) 6132 3243
Huusko Hannu, asiantuntija/it-asiat
p. (09) 6132 3272
Juvonen Pekka, asiantuntija
p. (09) 6132 3216
Keskinen Miska, asiantuntija
p. (09) 6132 3270
Koivukoski Katja, asiantuntija (Oulu)
p. (09) 6132 3271
Kuivala Riikka, asiantuntija
p. (09) 6132 3220
Kuusisto Karo-Petteri,
jäsenpalveluvastaava/asiantuntija
p. (09) 6132 3269
Lahti Jarmo,
työympäristöasiantuntija
p. (09) 6132 3239
Viljamaa Kirsi, asiantuntija
p. (09) 6132 3291
Repo Saija, järjestösihteerin sijainen
p. (09) 6132 3213
Tuomas-Kettunen Elina,
järjestö- ja henkilöstösihteeri,
pj. siht. tehtävät, p. (09) 6132 3227
jäsenrekisteri
Fagerlund Sari, p. (09) 6132 3214
Pettersson Lotta, p. (09) 6132 3273
Räsänen Katariina, p. (09) 6132 3215
Turunen Tarja, p. (09) 6132 3268
taloushallintoyksikkö
Koskinen Reija,
talous- ja henkilöstöpäällikkö,
p. (09) 6132 3210
taloussihteerit
Miettinen Maija, p. (09) 6132 3265
Wickström Leena, p. (09) 6132 3221
työttömyyskassa
Puhelinpalvelu päivystää
ma–to klo 9.30–11.30 ja 12–14
p. (09) 6132 3224
faksi (90) 6132 3201
Kivistö Esa, kassanjohtaja
p. (09) 6132 3250
Holopainen Inkeri,
apulaiskassanjohtaja
p. (09) 6132 3255
Hedman Virpi, taloudenhoitaja
p. (09) 6132 3251
Helle Anna, osastosihteeri
p. (09) 6132 3256
Työttömyyskassa
tiedottaa
ohjeita lomautuksistalomautuksista on säädetty työttömyysturvalais-
sa. Jos työntekijän lomautus kestää vähintään ka-
lenteriviikon yhtäjaksoisesti eli esimerkiksi maa-
nantaista seuraavan viikon keskiviikkoon, hänet
on ns. kokonaan lomautettu. Tällöin hänelle voi-
daan maksaa jokaiselta lomautuspäivältä koko-
naan työttömän päivärahaa.
Lomautus voidaan järjestää esimerkiksi siten,
että työntekijä on kaksi kalenteriviikkoa töissä
ja kaksi kalenteriviikkoa kokonaan lomautettu-
na. Kahdelta lomautusviikolta voidaan maksaa
kokonaan lomautetun päivärahaa.
Kun henkilö hakee päivärahaa ensimmäistä
kertaa tai kun päivärahan taso määritellään uu-
delleen, häneltä on aina pidätettävä seitsemän
päivän kokonaan työtöntä vastaava omavastuu-
aika. Ajan tulee kertyä kahdeksan kalenterivii-
kon aikana. Jos henkilö tekee alle kolme viikkoa
lyhennettyä työaikaa 20 tuntia viikossa, omavas-
tuuaika ei ehdi täyttyä. Päivärahaa voidaan mak-
saa vasta omavastuun ottamisen jälkeen.
muutoksia työttömyysturvaanAnsiosidonnaisen peruspäivärahan ja lapsiko-
rotusten suuruudet muuttuivat vuoden alussa.
Peruspäiväraha muuttui 25,63 euroon sekä lap-
sikorotukset yhdestä lapsesta 4,86 euroon, kah-
desta lapsesta yhteensä 7,13 euroon ja kolmesta
lapsesta yhteensä 9,19 euroon.
Työttömyyspäivärahan perusteena olevas-
ta palkasta tehdään 4,5 prosentin työttömyys-
vakuutus- ja työeläkemaksuvähennys, joka oli
aiemmin 4,44 prosenttia.
työllisyyttä tuetaantyövoimatoimikunnat on vuoden alusta muu-
tettu työllisyyden edistämistoimikunniksi. Työ-
voimapoliittisten lausuntojen antaminen on siir-
retty toimikunnilta työvoimatoimistoille, jotka
puolestaan muuttuivat vuoden alussa työ- ja
elinkeinotoimistoiksi.
apurahansaajien etuuksiatäsmennettyapurahalla työskentelevät pääsevät maatalousyrit-
täjän eläkelain lakisääteisen eläketurvan ja kun-
toutusetuuksien sekä ryhmähenkivakuutuksen
piiriin niillä edellytyksillä, jotka on laissa säädetty.
Lisäksi maatalousyrittäjän eläkelailla vakuu-
tettujen ja yrittäjien eläkelailla vakuutettujen
apurahansaajien työmarkkinatuen tarveharkin-
taa lievennetään. Myös heidän edellytyksiään
saada työttömyysturvaa täsmennetään.
Maatalousyrittäjän eläkelailla vakuutettu apu-
rahansaaja voi lisäksi pysyä ulkomailla olonsa
ajalta nykyistä pidempään Suomessa asumi-
seen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön
piirissä.
Hae kuntoremonttiin!
nyt on aika hakea erton kautta kuntore-
monttilomatukea, jota Raha-automaattiyhdistys
myöntää T-Lomat ry:lle. Kuntoremonttiloma on
tuettu loma, jonka tarkoituksena on edistää työ-
ikäisten terveyttä ja työkykyä motivoimalla ter-
veellisiin elämäntapoihin, säännölliseen liikun-
taan ja muuhun itsestä huolehtimiseen. Tuen
suuruus on 350 euroa kuntoremonttijaksoa ja
150 euroa seurantatreff ejä varten.
Kuntoremontti kestää viisi vuorokautta ja
koostuu kuntotesteistä, terveysneuvonnasta ja
ohjatusta liikunnasta. Osallistujat saavat tietois-
kuja, ja jokaiselle laaditaan kuntotestien tulok-
siin perustuva henkilökohtainen kuntoresep-
ti. Noin puoli vuotta myöhemmin osallistujat
voivat halutessaan lähteä kahden vuorokauden
seurantajaksolle eli terveystreff eille.
tuen myöntämisperusteetKuntoremontti on tarkoitettu terveille, työikäisil-
le henkilöille. Tukea myönnetään taloudellisilla,
sosiaalisilla ja terveydellisillä perusteilla, ja huo-
miota kiinnitetään myös aiemmin saatuihin lo-
matukiin. Tukea ei myönnetä samalle henkilölle
samana eikä peräkkäisinä vuosina. Kuntoremont-
tiin ei voi hakea Kelan kuntoutuspäivärahaa.
miten tukea haetaan?Hakulomake ja perustietoa löytyy osoitteesta
www.sttk.fi /t-lomat. Voit myös pyytää lomakkeen
ohjeineen erton toimistosta, p. (09) 6132 3236 tai
[email protected] . Täytä lomake huolella,
sillä puutteellisia emme voi käsitellä. Muista myös
allekirjoitus. Lomakkeeseen kannattaa merkitä
kaksi haettavaa kohdetta, ensi- ja toissijainen.
Hakuaika päättyy toukokuun viikon osalta
15.4. ja muiden viikkojen osalta 30.4. Päätökset
toukokuun viikon osalta lähetetään huhtikuun
loppuun mennessä ja muiden viikkojen osalta
toukokuun loppuun mennessä.
kohteet, hinnat ja ajankohdatAika Kohde Omavastuu
11.–16.5. ma–la Kisakallion Urheiluopisto 87 e (1
Hyvä olo – keho ja mieli -teema
16.–21.8. su–pe Kuortaneen Urheiluopisto 150 e (1
21.–26.9. ma–la Fontana Ylläs Saaga 140 e (2
25.–30.10. su–pe Kylpylähotelli Rauhalahti 144 e (2
1) puolihoito 2) puolihoito + välipala
Hinnat sisältävät kuntoremontin koko sisällön,
40 erton järjestösivut nº 1 2009
Jäsenyhdistykset
erityistoimihenkilöt et
pj. Seija Pyökeri
Virpikuja 4 A 11,
01360 Vantaa
p. 050 559 3142
www.etry.fi
logistiikan toimihenkilöt
pj. Ritva Väyrynen
Kantajantie 5,
90800 Oulu
p. 050 495 2701
p. koti (08) 510 867
www.kht.kaapeli.fi
markkinointiviestinnän,
-tutkimuksen ja uusmedia-alan
ammattilaiset mama
pj. Kaarina Pehkonen
Humalistonkatu 5 B 41,
00250 Helsinki
p. 040 762 6286
www.mamary.fi
suomen yksilöurheilijat kilpa
pj. Aki Parviainen
Luostarinvaarantie 39,
82710 Kovero
p. 050 303 5541
tietoalan toimihenkilöt
pj. Jouko Malinen,
Logica Oy
p. 0400 940 273,
www.tietoala.fi
tilitoimihenkilöt tito
pj. Tarja Hiitiö
Kaakonojantie 39,
37630 Valkeakoski
p. 040 537 6918
www.tilitoimihenkilot.com
yksityisen sosiaali-
ja terveysalan
ammattilaiset ry ystea
pj. Matti Ojamo,
Näkövammaisten Keskusliitto
p. 040 737 1720
www.ystea.fi
Koulutus toteutetaan yhdessä Myynnin ja mark-
kinoinnin ammattilaiset SMKJ ry:n kanssa .
Tehosta ajankäyttöäsi – vähennä stressiä
Oulu 26.3. ja Jyväskylä 24.9. klo 17–20
Tiedostatko ajanhallintaan ja voimavaroihisi liit-
tyvät haasteet? Teemaillan aikana saat ajanhal-
linnan työkaluja, joilla opit ennaltaehkäisemään
stressiä ja hyödyntämään työaikasi tehokkaas-
ti. Saat myös vinkkejä siihen, miten ladata ener-
giapankkiasi ja kuunnella omaa jaksamistasi.
Valmennuksen päätteeksi jokainen tekee kirjal-
lisen loppuharjoituksen ajanhallintansa tehos-
tamiseksi ja voimavarahaasteiden poistamisek-
si. Kouluttajana toimii voimavaravalmentaja Ii-
na Rytikangas. Koulutus toteutetaan yhdessä
Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ
ry:n kanssa.
koulutuksiinilmoittautuminenSitovat ilmoittautumiset nettisivuilla olevalla lo-
makkeella tai sähköpostilla [email protected] tai
puhelimitse numeroon (09) 6132 3236. Ilmoita
tarkasti, mihin koulutukseen ilmoittaudut, nime-
si ja yhteystietosi sekä mahdollinen erityisruo-
kavalio. Ilmoittaudu viimeistään kolme viikkoa
ennen koulutusta. Koulutukseen pääsemisestä
saat vahvistuksen sähköpostitse. Koulutukset
ovat jäsenille maksuttomia.
Koulutusasioissa liiton toimistossa palvelevat
koulutussihteeri Hilkka Kekkonen ja kehittämis-
päällikkö Helena Koivisto. Lisätiedot ja ilmoit-
tautumiset: www.erto.fi /koulutus.
Tapahtumakalenteri
Ilmoitukset tapahtumakalenteriin lähetetään
osoitteeseen [email protected] . Seuraa-
vaan numeroon ilmoitukset ehtivät, kun ne lä-
hetetään viimeistään 27.4.
aluejärjestöt
kanta-häme
Tervetuloa jäseniltaan Aulangolle to 2.4. klo
17.30. Osoite: Rantasipi Aulanko, Aulangontie
93, Hämeenlinna. Ohjelmassa tietoa Vakuutus-
yhtiö Turvan ja erton uudesta yhteistyöstä ja
jäseneduista sekä hohtokeilaus ja virkistäytymi-
nen kylpylässä. Tarjolla pientä iltapalaa. Tilai-
suus on jäsenille maksuton. Sitovat ilmoittautu-
miset ja erityisruokavaliot viimeistään 27.3. an-
keski-suomi
La 9.5. kevätretki Nyrölään kallioplanetaarioon.
Klo 11.15 lounas ja klo 13 esitys Maailmankaik-
majoituksen kahden hengen huoneessa ja puo-
lihoidon. Omavastuun lisäksi kuntoremonttiin
osallistuva maksaa matkat kohteeseen itse.
Koulutuskalenteri
koulutukset henkilöstönedustajille
Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen
perehdyttämiskoulutus
Perehdyttämiskoulutus I:stä (2 pv) ja Perehdyt-
tämiskoulutus II:sta (2 pv) koostuva koulutus
on ensisijaisesti tarkoitettu vastavalituille luot-
tamusmiehille, luottamusvaltuutetuille ja työ-
suojeluvaltuutetuille. Koulutus soveltuu myös
pidempään tehtävässä toimineelle henkilöstön
edustajalle, joka ei ole saanut tehtäväänsä kou-
lutusta tai haluaa päivittää osaamistaan.
Perehdyttämiskoulutus I
Aktiivi-instituutti, Helsinki
11.–12.5., 21.–22.9.
Perehdyttämiskoulutus I antaa osallistujalle pe-
rusvalmiudet toimia henkilöstön edustajana työ-
paikalla. Koulutuksen tavoitteena on selvittää
henkilöstön edustajan tehtävät, oikeudet ja vel-
vollisuudet sekä auttaa häntä toimimaan työpai-
kallaan valvonta- ja kehittämistehtävissään.
Perehdyttämiskoulutus II
– teoriasta käytäntöön
Aktiivi-instituutti, Helsinki
20.–21.4., 7.–8.9., 23.–24.11.
Perehdyttämiskoulutuksen toisessa osiossa sel-
kiytetään henkilöstön edustajan roolia ja tehtä-
viä sekä vaikuttamisen mahdollisuuksia. Koulu-
tuspäivien lähtökohtina ovat tehtävän edellyt-
tämä osaaminen, roolikuvan muutos, yhteistyö
työpaikalla ja luottamustehtävässä kohdattavat
ongelmat.
koulutukset kaikillejäsenille
Urailta
Tampere 21.4., Kuopio 1.9.,
Helsinki 22.9. ja Pori 6.10. klo 17–20
Mietitkö uraasi ja eteenpäin menoa yrityksessä-
si? Pohditko työnhakua? Osallistu Urailtaan, jos-
sa käsitellään tehokkaan työnhaun keinoja, päivi-
tetään hakemuspaperit ja autetaan menestymään
rekrytointitilanteessa. Koulutukseen osallistuvil-
la on mahdollisuus saada henkilökohtaista pa-
lautetta ansioluettelostaan jälkikäteen, joten ota
ansioluettelosi ja hakusaate mukaan. Voit myös
lähettää hakupaperisi kouluttajalle tilaisuuden
jälkeen. Kouluttajana toimii MBA Kirsi Pärssinen.
erton järjestösivut nº 1 2009 41
Aluejärjestöt
etelä-karjala
pj. Markus Saukkonen
Hytintie 201, 54310 Hytti
p. 044 700 7245
etelä-savo
vpj. Kirsi Kyröläinen
Naistingintie 2 B 10,
50600 Mikkeli
p. 050 338 9936
kirsi.kyrolainen@surffi .fi
helsinki-uusimaa
pj. Sirkku Mutru
Toinen linja 19 A 18,
00530 Helsinki
p. 040 519 6767
itä-savo
pj. Iris Makkonen
Kuninkaankartanonkatu 12 as 3,
57100 Savonlinna
p. 040 545 6993
kanta-häme
pj. Anne Vuorinen
Hattelmalantie 57,
13100 Hämeenlinna
p. 050 524 0431
keski-suomi
pj. Ilkka Puhakka
Tyyppäläntie 6 A 5,
40250 Jyväskylä
p. 044 702 1055
kymi
yhdyshenkilö Marjo Vierula
Keijunpolku 6 H 64, 48350 Kotka
p. 044 526 0506
lahden seutu
pj. Sirkka Rappumäki
Onnelaisentie 4, 15340 Lahti
p. 044 338 9002
lappi
pj. Raili Karjalainen
Reetintie 10, 96400 Rovaniemi
p. 0400 217 732
keuden ihmeet. Lähtö klo 10.30 kimppakyydein.
Ilmoittautumiset 16.4. mennessä sähköpostilla:
[email protected] tai p. 044 7021 055.
lahden seutu
Lähde mukaan pelaamaan Megazonea ke 15.4.
klo 16.45, Ilmarisentie 3 A, Energiahalli. Ilm.
7.4. mennessä [email protected] tai
p. 044 3389 002. 15 nopeinta pääsee mukaan.
Omavastuu 5 euroa sisältää pelin ja iltapalan.
Maksu ilmoittautumisen jälkeen tilille 800025-
4634139.
pirkanmaa
Eläkeilta keskiviikkona 22.4. klo 17.30 alkaen Ra-
vintola Astorissa, Aleksis Kiven katu 26, Tampere
(alakertakabinetti). Aiheena joustavat eläkevaih-
toehdot ja sos.tupo. Luennoitsijana telan eläke-
tiedotuksesta tiedottaja Lea Ala-Mononen. Luen-
non jälkeen tarjolla iltapalaa. Ilmoittautumiset
sähköpostilla Marja Keihäälle viimeistään 15.4.,
[email protected] . Tervetuloa!
pohjois-pohjanmaa
La 9.5. klo 14 jäsentapahtuma Myllyojan asukas-
tuvalla Oulussa. Ohjelmaa luvassa koko perheel-
le. Mukaan on kutsuttu alueen eurokansanedus-
tajaehdokkaat. Tule tenttamaan ehdokkaita ja
viettämään kanssamme keväistä Eurooppa-päi-
vää! Ilmoittautumiset su 3.5. mennessä Maila Jo-
kelalle ([email protected] tai tekstiviestillä
050 5308 961).
Ke 9.9. klo 17 Lakimies vastaa -tilaisuus ja
hohto keilailua Oulun Keilahallilla. Asiaohjel-
maa klo 17–19, mukana lakimies ertosta. Hoh-
tokeilailu klo 19.30 alkaen. Ilmoittautumiset ma
31.8. mennessä Ritva Väyryselle ritva.vayrynen@
erto.fi , 040 5868 606 tai 050 4952 701.
Pe 20.11. klo 17.30 aluejärjestön jäsenkokous
ja pikkujoulu Oulussa. Aloitamme kokouksella
klo 17.30 ja pikkujoulua vietetään klo 19 alkaen.
Paikkana on joko Oulun Tetra tai Rakennusmes-
tariyhdistyksen saunatila. Paikka varmistetaan
myöhemmin. Ilmoittautumiset pe 6.11. mennessä
Maila Jokelalle (tekstiviestillä 050 5308 961).
pohjois-savo
Pohjois-Savon aluejärjestö ry:n kevätkokous to
23.4. klo 17.30 Hotelli Scandicissa (Satamakatu 1,
Kuopio). Sääntömääräisessä kevätkokoukses-
sa käsittelemme seuraavat asiat: toimintakerto-
mus, tilinpäätös ja tase, vastuuvapaus. Lisäksi
Turvan edustaja kertoo vakuutuspalveluista,
erton puheenjohtaja Tapio Huttula puhuu ja
Tietoalan toimihenkilöt ry esittäytyy.
Ilmoittautumiset ruokailun järjestämiseksi
15.4. mennessä marja-leena@erto-pohjoissavo.
fi . Matkat kotipaikkakunnalta kokoukseen kor-
vataan erton matkustussäännön mukaan aina
halvinta kulkuneuvoa käyttäen.
yhdistykset
erityistoimihenkilöt
Erityistoimihenkilöt et ry:n sääntömääräinen
kevätkokous pidetään lauantaina 18.4. klo 14.30
alkaen Helsingissä Hotelli Kalastajatorpalla (os.
Kalastajatorpantie 1). Yhteiskuljetus Kiasman
edestä (Mannerheiminaukio 2) lähtee klo 10.
Kokouksessa käsitellään sääntöjen 9 §:n kevät-
kokoukselle määräämät asiat. Kokousasiakirjat lä-
hetetään etukäteen kokoukseen ilmoittautuneille
sähköpostilla tai tarvittaessa postin välityksellä.
Kokoukseen osallistuville yhdistyksen jäsenil-
le korvataan matkakulut matkustusohjesäännön
mukaisesti halvinta kulkuneuvoa käyttäen koti-
paikkakunnalta kokouspaikkakunnalle. Kerro il-
moittautumisen yhteydessä matkalipputoiveesi.
Pääkaupunkiseudulta (Helsinki-Espoo-Kauniai-
nen-Vantaa) tuleville ei korvata matkakuluja.
Ilmoittautumiset 3.4. mennessä joko kotisivuil-
la www.etry.fi olevan kaavakkeen kautta tai An-
na Vuorisalolle p. 050 3415 932 tai sähköpostil-
la [email protected] . Katso tarkemmat tiedot www.
etry.fi .
logistiikan toimihenkilöt
Kevätkokous
Kevätkokous pidetään la 18.4. klo 13 Radisson
SAS hotelli Royalissa, Runeberginkatu 2, 00100
Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntömää-
räiset asiat sekä kokoukselle mahdollisesti jä-
tettävät esitykset. Kokouksessa suoritetaan
myös yhdistyksen varapuheenjohtajan vaali se-
kä mahdollinen yhdistyksen hallituksen täyden-
nysvaali kaudelle 2009–2010.
Ennen kokousta tarjotaan pientä suolapalaa ja
kokouksen jälkeen on buff et-lounas.
Matkakulut korvataan halvimman mahdolli-
sen kulkuneuvon taksan mukaan.
Ilmoittautumiset yhdistyksen sihteerille sep-
[email protected] tai p. 0400 650 659.
Logistiikan toimihenkilöiden Pohjois-Suomen
paikallistoimikunta järjestää:
Lauantaina 4.4. matka IKEAan. Myös ei-jäsenet
ovat tervetulleita! Mukana ERTOn asiantuntija
Katja Koivukoski. Paluumatkalla ruokailu oma-
kustanteisesti. Lähtö Oulusta Vähälä-yhtiöiden
parkkipaikalta klo 9. Mukaan mahtuu 40 hlöä.
Ilmoittautumiset: marja-riitta.vavuli-kivinie-
[email protected] 27.3. mennessä. Matkan omavastuu
jäsenille 5 euroa, ei-jäsenille 10 euroa, joka kerä-
tään menomatkalla.
Perjantaina 8.5. järjestetään kevätkokous, jon-
ka yhteydessä kauneusilta. Ohjelma tarkentuu
myöhemmin.
mama
Maailma Kylässä
Tervetuloa MaMa ryn sääntömääräiseen kevät-
kokoukseen Helsinkiin lauantaina 23.5. alkaen
42 erton järjestösivut nº 1 2009
länsirannikko
pj. Virve Konttas
Lähdetie 8,
65320 Vaasa
p. 050 558 9986
pirkanmaa
pj. Jari Koivula
Kaaritie 24,
37600 Valkeakoski
p. 050 591 6551
pohjois-karjala
pj. Päivi Kuosmanen
Kokkomäentie 2 D 19,
80140 Joensuu
p. 050 369 5428
pohjois-pohjanmaa
pj. Raija Similä
Kanavaranta 9 A 3,
90100 Oulu
p. 040 505 5397
pohjois-savo
pj. Ulla-Maija Alanne
Linnanpellonkatu 8 as 2,
70500 Kuopio
p. 050 305 1713
www.erto-pohjoissavo.fi
satakunta
siht. Pirjo Nurmi
Rinteentie 49 as. 6,
28610 Pori
p. 040 561 7428
seinäjoen seutu
pj. Ulla Muurimäki
Keijukaisenpolku 2 E,
60150 Seinäjoki
p. 050 328 5264
varsinais-suomi
pj. Tiina Immonen
Ahmankuja 3 A,
320750 Turku
p. 040 748 2051
klo 10.30 hotelli Arthuriin, Vuorikatu 19. Käsi-
tellään sääntömääräiset asiat, syödään lounas
ja lähdetään katsomaan ja kuuntelemaan Kaisa-
niemenpuistoon Maailma Kylässä -festivaalia.
MaMa ry maksaa matkat halvimman kulku-
neuvon mukaan kuitteja vastaan. Junaliput voi
tilata etukäteen VR Yritysmyynnistä p. 030 723
702, matkatili erto ja MaMa ryn koodi. Il-
moittautumiset Erja Paajaselle 6.5 mennessä
p. 045 239 3663.
Vuonojen Norja kutsuu
Lähde iloiselle jäsenmatkalle tutustumaan Nor-
jan kauneimpiin maisemiin! MaMa ry kutsuu jä-
seniään Matka-Vekan järjestämälle kiertomat-
kalle 28.7.–2.8.2009.
Matkan hinta 495 euroa/henkilö laivamatkat
kahden hengen B-hytissä, yhden hengen huone-
lisä 165 euroa. Mahdollista varata myös A-hytil-
lä, jolloin matka 509 euroa/henkilö. MaMa ry tu-
kee jäseniään 100 eurolla jo maksetusta matkasta,
mukaan saa ottaa itselle mieluisimman matka-
kumppanin.
Varaa matka mahdollisimman nopeasti Riihi-
mäen Matka-Vekan toimistosta Hanna Piiloselta
p.020 120 4984 tiedustelut ja ilmoittautumiset
myös Erja Paajaselle p. 045 239 3663. Paikkoja
rajoitetusti.
Tarkempi matkaohjelma löytyy Matka-Vekan
Lomat 2009 -esitteestä tai netistä www.matka-
vekka.fi/kiertomatkat/Vuonojen Norja. Hin-
ta sisältää laivamatkat, kuljetukset, majoituk-
set, hotelliaamiaiset sekä lauttamaksut ja illalli-
sen Vossestrandissa. Mukana suomenkielinen
matkan johtaja.
tietoala
Tietoalan toimihenkilöt ry:n kevätkokous järjes-
tetään 18.4. kello 14.30 alkaen Kalastajatorpal-
la Helsingissä. Kokouksessa käsitellään sääntö-
määräiset asiat sekä hallituksen esitys hallituk-
sen täydennysvaalin järjestämisestä.
Ilmoittautumiset ja lisätiedot: www.tietoala.fi .
tilitoimihenkilöt
Tilitoimihenkilöiden kevätkokous ja koulutus
18.–19.4. Helsingissä. Seuraa ilmoitteluamme se-
kä Tosite-lehdestä että kotisivuiltamme www.ti-
litoimihenkilot.com.
yksityisen sosiaali- ja
terveysalan ammattilaiset ystea
Kevätkokous
Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilai-
set ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään
lauantaina 18.4. klo 13 Folkhälsanin Areena-sa-
lissa, Topeliuksenkatu 20, Helsinki.
Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätko-
kouk selle määräämät asiat eli vuoden 2008 toi-
mintakertomus, tilinpäätös ja vastuuvapauden
myöntäminen hallitukselle ja muille tilivelvolli-
sille. Kokouksessa käsitellään myös entisen So-
siaali- ja terveysalan järjestöjen työntekijät SOTT
ry:n tilinpäätös, lopullinen purkautuminen sekä
talletusten siirto ja muut sijoitukset Yksityisen
sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry:lle.
Kahvi on tarjolla klo 10.30 alkaen. Klo 11 al-
kaa luento-osuus, jossa Kuurojen Palvelusäätiön
toiminnanjohtaja Hilkka Nousiainen alustaa ai-
heesta ”Kolmannen sektorin näkymät”. Lounas-
tamme klo 12 ja kevätkokous alkaa klo 13.
Kokousohjelman jälkeen lähdemme laivaris-
teilylle Tallinnaan. Ilmoittautuminen risteilylle
on juuri päättynyt, mutta peruutuspaikkoja voi
tiedustella Marjo Vierulalta marjo.vierula@pp1.
inet.fi tai gsm 044 526 0506.
Yhdistys maksaa jäsenten matkat kokoukseen
edullisimman kulkuneuvon mukaan. Junaliput
tilataan vr Yrityspalvelusta, p. 0307 23702 (ma-
pe klo 9–16) tai [email protected] , asia-
kasnumero 708743, koodi 0500. Bussiliput tila-
taan Kaleva Travel Oy:stä, p. 0205 615 564 (ma-
pe klo 8–17) koodi ystea/kevätkokous. Jos jäsen
tulee lentäen, hänelle korvataan enintään bus-
si- tai junalipun hinta. Matkojen korvaamisen
edellytys on, että jäsen on läsnä sekä luennolla
että kokouksessa.
YSTEA:n kesäpäivä Tampereella
Miltä kuulostaisi saunominen, uiminen, makka-
ranpaisto, tanssiminen ja luonnosta nautiskelu
hyvässä seurassa kauniina kesäpäivänä? ystea
järjestää jäsenistölleen Kesäpäivän Tampereel-
la Viikinsaaressa la 13.6.
Viikinsaari on luonnonkaunis perhepuisto 20
minuutin laivamatkan päässä Tampereen kes-
kustasta. Laivat saareen lähtevät Laukontorin
satamasta.
Saaressa on uimaranta, lasten leikkipaikka, pe-
likenttiä, tanssilava, grillikatos, ravintola ja gril-
likioski. Saaren länsiosa on rauhoitettu luon-
nonsuojelualueeksi ja sen voi kiertää merkittyä
luontopolkua pitkin. Nähtävyys- ja hiljentymis-
paikka on ekumeeninen Pyhäjärven kappeli, jo-
ka on taiteilija Ilkka Väärin luoma taideteos sa-
tavuotiseen entiseen putkarakennukseen.
ystean Kesäpäivän ohjelman suunnittelu on
täydessä vauhdissa. Päivään sisältyy ainakin
ruokailua, luonnosta nauttimista, leikkimielisiä
kisailuja, saunomista ja tanssia Ramblin’ Menin
tahtiin. Turva on luvannut sponsoroida tapahtu-
maa, ja ystean hallitus on tilannut ilmojen her-
ralta aurinkoisen ja tuulettoman sään.
Kesäpäivän tapahtumat alkavat iltapäivällä
klo 13 aikoihin ja päättyvät kullekin sopivaan
aikaan. Viimeinen laiva kaupunkiin lähtee klo
00.30.
Tiedotamme lisää Kesäpäivästä ja siihen
ilmoittautumisesta myöhemmin YSTEAn net-
tisivuilla www.ystea.fi sekä sähköisellä uutis-
kirjeellä.
Varaa päivä kalenteriisi jo nyt!
toimi nº 1 2009 43
{ uusi alku }TULEVAISUUDEN TEKIJÄT ANALYSOIVAT T YÖELÄMÄÄ
TEKSTI LAURA KOLJONEN KUVA HANNA KOIKKALAINEN
Emilia Koskinen, 4 vuotta”OLEN KÄYNYT ÄIDIN TÖISSÄ pankissa, mut-
ta en kyllä nähnyt rahoja. Töissä äiti kirjoittaa
tietokoneella ja isi katsoo karttoja.
Isi hakee tarhasta neljältä. Äiti tulee kotiin
vasta viideltä. Vanhemmat eivät tee työjuttu-
ja kotona. Kotona tietokoneella pelataan pele-
jä, ainakin Muumi-peliä. Osaan jo kirjoittaa ni-
menikin koneella.
Tarhakavereitteni vanhemmat ovat poliiseja
ja palomiehiä. Tai yhden oli palopäällikkö, kes-
kustelimme siitä kerran.
En ole miettinyt, miksi itse haluan isona. Voisi
olla tylsää kirjoittaa koko päivä tietokoneella.
Kerran äidin töissä oli jauhelihaspaghettia ja
kun hän kertoi siitä kotona, sanoin, että meillä
oli tarhassa ihan samaa ruokaa!
Yleensä äidillä on töissä tummat housut ja
valkoinen paita. Jos äiti olisi enemmän koto-
na, leipoisimme. Parasta on pulla.” ■
Emilian äiti on Sampo Pankin valuutta-
pääkassa ja isä väestönsuojelusuunnittelija
Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella.
Työ nielaisee kolmasosan arjestasi. Se tunkeutuu vapaa-ajalle, joskus uniinkin.On parempi, että sinä hallitset työtäsi, eikä päinvastoin. Ja että sinulla on käytössä paras mahdollinen apu työasioiden järjestämisessä.
ENEMMÄN ELANTOAwww.erto.fi