temaattiset torstait - vaikuttavuus

© Business Arena Oy

HANKKEIDEN VAIKUTTAVUUS -KOONTI 17.10.2013, OULU



TYÖSKENTELYN PURKU

Hankkeiden vaikuttavuuden tarkastelua sekä kehittämistä eri näkökulmista lotuskukka-

harjoituksen avulla


Missä aiheessa vietettiin eniten aikaa ja mikä herätti eniten kysymyksiä?


Intohimo tekemisen kaikissa vaiheissa ja vaikuttavuuden aikaansaaminen. Rohkeus, vapaus, luovuus. Omakohtaisuus. Riittävät resurssit. Persoonan ja tiimin henkilöiden kombinaatio.

Osaaminen: substanssiosaaminen hankkeessa, mittaamisessa myös!

Hanketyön arvostus. Hankkeet eivät saisi olla virherekrytointien kaatopaikka.

Seuranta ja sen tärkeys. Vaikuttavuuden mittarit tulee olla heti alusta mukana: mitä mitataan, kuinka? Sekä laadulliset että määrälliset. Selkeät tehtäväalueet: ei henkilöidä liikaa projektipäällikköön. ”Vaihtuvuus syö vaikuttavuutta”, se taas syö resursseja.

Seuranta suunniteluun mukaan. Yksi hankkeen tehtävä on katsoa omia tuloksiaan.

Hankkeen sisällön joustavuus ja aktiivinen omistajuus. Toimialasidosryhmien osallistaminen suunnitteluun. Huom! Ne eivät ole erillisiä teemoja.

”Mahtavaa tulosta voi synnyttää vain, jos organisaatio on sitoutunut ja asia näkyy eri tasoilla. Nähdään ettei tule kaatopaikkailmiötä. Hankkeet työkalu sellaiseen, mitä ei voi muuten tuottaa.” Jos hanke liittyy organisaation strategiaan, ovat johto ja organisaatio myös sitoutuneita. Tällöin hankkeesta tulee strateginen vaikuttaja.

Keitä vaikuttavuus kiinnostaa? Johtoa, kohderyhmää, rahoittajaa? Kuka loppupeleissä mittaa asiaa ja tuleeko sama tulos? Ei saisi olla kuin sellaisia hankkeita, jotka ovat linjassa organisaation strategian kanssa.

Hankkeen idean täytyy perustua riittävästi sitä toteuttavan organisaation ydinosaamiseen, jotta hanke pääsee maksimaallisesti hyödyntämään organisaation resursseja - ilman, että se on rahoittajan näkökulmasta perustoimintaa. ”On oltava kyllin lähellä perustoimintaa, mutta riittävän erilaista rahoitettavaksi.”


”Painopiste laadullisissa mittareissa. Määrälliset mittarit eivät ole parhaita asiaan: casekuvaukset, asiakasraadit, asiakaspalautteet.”

Kyse muutoksen aikaansaamisessa. Tunnistetaan muutos toimintaympäristössä, mutta myös hallinnoijan sisäiset muutokset jo hankkeen aikana. ”Pitäisikö meidän hanketoimijoiden olla kriittisiä omaa suunnitelmaamme kohtaan?” Kun löydetään ennalta-arvaamattomia avauksia ja toimintaympäristö muuttuu, on kyettävä tarttumaan tilanteeseen.

Hanketoiminta hankeorganisaatiolle voi olla hyvä rekrytointikanava. Sisäänajamiseen. Organisaation osaaminen lisääntyy. Hankkeen avulla organisaatio voi riskittömästi opettaa tekijöitään sivussa.

Osuvuuden elementtien on oltava paikoillaan. Jotta kehittämishanke olisi vaikuttava, täytyy olla osuvuutta eri suuntiin. Strateginen osuvuus lähtee strategiasta ja kohdistuu ydintoimintaan. On oltava oikea ajankohta tekemiselle: voit tehdä oikeaa asiaa väärässä ajankohdassa. Täytyy olla yhteiskunnallinen kysyntä. Rahoittajan osuvuus: palveleeko vielä rahoittajan tavoitteita?

Yhteistyö tarjoaa vaikuttavuutta. Jos toiminta muuttuu hankkeiden myötä, verkosto laajenee ja toiminta muuttuu yhteistyöksi. Tulokset leviävät eteenpäin. ”Maaseuturahaston puolella tehdään tätä paljon hankkeiden välillä. ESR/EAKR-puolella tästä oppimista.”

Isot teemat: vaikuttavuuden todentaminen (mittarit ja tulokulmat) sekä hankkeen liittyminen toteuttajaorganisaation strategiaan. Pystyykö tai haluaako organisaatio seurata vaikuttavuutta?


Hankeviestintä. Kontakti mediaan jo hankkeen alusta alkaen. Jos on kaksi saman tyyppistä hanketta, se joka viestii enemmän vaikuttaa paremmalta.

Miten ohjausryhmän jäsenet saataisiin sellaiseksi, että heillä on intoa viestiä hankkeesta eteenpäin? Ei vain anneta asioita projektipäällikön vastuulle. Hallintohenkilöstön lisäksi ohjausryhmään myös kohderyhmän edustajia. Aito viestintäsuunnitelma, jota aktiivisesti päivitetään ja toteutetaan.

Resursseja hankehenkilöstön verkostoitumiseen.

Yhteismarkkinointi: hankkeet ohjamaan asiakkaita muiden hankkeiden pariin.

Asiakaslähtöisyys. Yhteiskunnallinen tarve, johon vastataan? Onko jatkuva vuoropuhelu asiakkaan kanssa. Alueellinen asiakastarpeen kartoitus. Asiakaspalaute - miten sitä kerätään ja saadaanko oikeaa palautetta! Määritellään asiakas tarkkaan.


Mikä aihe herätti eniten sellaisia kysymyksiä,joihin ei tänään löytynyt vastauksia?


Yleiset hyödyt: hankkeella on usein laajassa mittakaavassa olevia hyötyjä: yleinen hyvinvointi, jne. Miten yksittäisen hankkeen vaikutukset isoihin tai pieniin asioihin voidaan erottaa muista toimintaympäristön muutoksista. Ovatko tulokset raportoijasta kiinni? Reipashenkinen raportoija kirjoittaa vaikka mitkä toimenpiteet osaksi hankkeen tuloksia. Myös hanke saattaa jarruttaa konkreettisten tulosten syntymistä. Eri intressiryhmillä eri tavoitteita. Joidenkin mielestä hankkeen vaikutukset voivat olla positiivisia, mutta toisten negatiivisia. Riippuu keneltä kysytään. Eriävät mielipiteet tuloksista.

Lobbaaminen! Usein jotain isompaa pitää muuttua, jotta saadaan isoa muutosta. Olenko projektipäällikkönä liian pieni ihminen?

Voiko vaikuttavuutta mitata laadullisesti?

”Aktiivinen omistajuus”, painavaa sanottavaa, mutta eri käsityksiä. Mitä se tarkoittaa meille? Paljon sisältöä, eri merkityksiä.

Missä muualla kuin hankkeissa voi valita ihmisen mukaan johonkin tehtävään ilman substanssiosaamista - kuin hankkeissa? Millä asiaa voitaisiin korjata? Ei kaadeta vain tiettyyn työtehtävään.

Indikaattorilomakkeet eivät palvele moniakaan hankkeita, jos mitään. ”Pakko täyttää joku luku, vaikkei itsekään tiedä mitä täytetään.” Jos lomake on pakko täyttää, pitää olla toisia keinoja raportoida vaikuttavuutta.

Rajojen rikkominen: isoja muutoksia saadaan näin aikaan. Miten uskaltaa tehdä, riippuen rahoittajan näkökulmasta. ”Turvallinen rajojen rikkominen.”

Asiakasnäkökulma ja -hyödyt. Siellä vaikuttavuus toteutuu loppupeleissä.

Mikä on hankkeen hyvä kesto? 3 vuotta vai yksivuotiset pätkät? Kuinka paljon menee byrokratiaan aikaa, jos on vuoden mittainen hanke?


ALUSTUS


Temaattiset Torstait

• Toiminta käynnistyi kesällä 2011 Uudellamaalla torstaisin pidettävinä kohtaamisina

• Hankeammattilaisten kohtaamispaikka: osaamisen, vertaisoppimisen ja kokemuksien vaihtoa

• Paikka kaveriavulle• Luodaan yhteistyötä ruohonjuuritasolla• Ei keskitytä substanssiin, vaan yleiseen

hankeosaamiseen


Viime aikoina esillä: aktiivinen omistajuus

Ihmiset edistävät asioita, eivät organisaatiot

Asioiden henkilövetoisuus - ja sen hyväksyminen!

Annetaan luoville yksilöille tilaa organisaatiossa. Ihmiset toteuttavat toimenpiteitä ja tietävät asioista.

Aietason hankesopimus - mielellään etukäteen

Kerrotaan tavoiteltava muutos, yhteinen tahtotila: mikä muuttuu? Sovitaan roolitus (toteuttaja, kumppanit, edunsaajat) Toimintamallien ja aineettomien oikeuksien omistajuus: miten tuloksia hyödynnetään hankkeen jälkeen, miten laajasti ja kenen toimesta

Ennakoidaan, mutta ei lukita kiinni - asioita voidaan aina tarvittaessa muuttaa ja tehdä lisäyksiä!


VAIKUTTAVUUS - mikä sen

mahdollistaa?


”Täytyy olla lupa + halu + kyky”- erään organisaation kehittäjä


Hanke = kokeilun ja todistamisen työkalu

”Itse en kirjoita suunnitelmia koskaan tavoitteiden, vaan tulosten kautta. Kerrotaan mikä on maailmassa muuttunut, kun hanke on päättynyt.” - satakuntalainen hankeammattilainen


Tehtävänanto ratkaisee paljon. Vaikuttavuutta on vaikea kuvata, jos hankkeen suunnitelma on epämääräinen:

- Minkä ongelman hanke ratkaisee?- Miten maailma muuttuu, kun hanke on päättynyt?- Mihin haemme vastauksia?

Huom! Vaikuttavuudesta ”sopiminen etukäteen” jo suunnitteluvaiheessa - Määritetään jo aietasolla etukäteen miten laajasti hankkeen tuloksia hyödynnetään, jos huomataan käytännössä, että hankkeen toteuttamat toimenpiteet toimivat- Ei sovita levittämisestä jälkikäteen tai ajatella, että se toteutuu itsestään


Estääkö omistajuuden puute tai epämääräisyys vaikuttavuuden?• ”Jos kaikki omistavat, kukaan ei hyödynnä tai ota vastuuta.”• Sanotaanko riittävän yksiselitteisesti, että tulokset ovat kaikkien hyödynnettävissä?

”Kaikki tietävät, mutta asiasta ei ole välttämättä sovittu.”

Case: Hiljaisuus ja kuuntelu matkailuosaamisen resursseina -hankeMateriaalit merkitään CC-lisenssillä. Edunsaajat tietävät, että heillä on oikeus käyttää niitä. Selkeä omistajuus ohjaa käyttäytymistä. Vaikuttavuutta tulee, kun kaikilla on yksiselitteinen oikeus hyödyntää ja edelleen kehittää materiaaleja.


• Kokeilemalla kehittäminen: ei tehdä yhtä tai kahta massiivista pilottia, vaan etsitään ratkaisu jatkuvalla kokeilemisella ja epäonnistumisella

• Epäonnistunut kokeilu on myös tulos

• Kokeilemalla levitetään samalla tuloksia.

• Mutta antaako hankkeen rahoittaja luvan rohkeisiin kokeiluihin? Entä hankeorganisaatio?


(Anssi Tuulenmäki, Aalto-yliopisto)


VAIKUTTAVUUS - miten mitata?


• Ulottuvuudet ja aikahorisontti: ”Kukaan ei välitä vaikuttavuuden mittaamisesta hankkeen päätyttyä.”

• Oikean mittarin tunnistaminen = usein vasta kokeilemalla tietää, mitä pitäisi seurata

• Vanhojen indikaattoreiden yhdistelyt


Case: MIND-tutkijaryhmä, Aalto-yliopisto

• Tutkijaryhmä huomasi, etteivät perinteiset akateemiset mittarit kuvaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta

• He halusivat tuoda työnsä vaikuttavuuden esiin ja oikeuttaa olemassaolonsa

• Yhden pikkujoulun aikana he keräsivät yhteen erilaisia mittareita, joilla voi osoittaa karkealla tasolla vaikuttavuutta

• --> http://www.mindspace.fi/wp-content/uploads/2013/05/MIND-Social-Impact-2011-2012.pdf

http://www.mindspace.fi/wp-content/uploads/2013/05/MIND-Social-Impact-2011-2012.pdf





Case: Ideasta ilmiöksi (www.ideastailmioksi.fi)

• Tavoite - aktivoida ja osallistaa korkeakoulujen henkilökuntaa kaupallistamistyöhön, tehdä kulttuurinmuutos

• Hankkeen takia täytyi kerätä osallistujatietoa -> luotiin sen pohjalta sisäinen asiakkuudenhallintajärjestelmä, jolla myös seurattiin aktivointitoimenpiteiden tehokkuutta

-> tehtiin ”pakollisesta pahasta” työkalu

-> Oletteko koskaan miettineet, mitä pakollista dataa keräätte, jota voisi hyödyntää tekemisen ohjaamisessa? Entä käytättekö kerättyä dataa (kahvituslistoja) osallistujien taustojen analysoimiseen?

JYU + JAMK YHTEENSÄ

3 400 HENKILÖKUNNAN JÄSENTÄ

”PAKOLLINEN” TIETO: NOPEAT TUOTOKSET JA VÄLITÖN VAIKUTUS

20092009 20102010 20112011 YhteensäYhteensä

Työkalu kpl hlö kpl hlö kpl hlö kpl hlö

Kevätpäivä 1 55 1 57 1 102 3 214

TULI-cocktail 1 48 1 52 1 49 3 149

Ideakahvila® 10 186 8 214 6 121 24 521

Akateeminen bisnesklubi 7 79 5 75 4 61 16 215

Ideakioski® 23 1621 18 1439 10 789 51 3849

Puhelinsoitot 790 732 389 1911

2008

2009

2010

2011

0 20 40 60 80 100

% henkilökunnan jäsenistä tietää tukipalveluista

2008

2009

2010

2011

0 20 40 60 80 100

2008

2009

2010

2011

0 20 40 60 80 100

% ... tietää mitä voisi kaupallistaa omalla alallaanVapaaehtoinen vaikuttavuuden

seuranta: jokavuotinen

kysely % ... tietää, että on oikeutettu vähintään puoleen idean tuotoista, vaikka korkeakoulu omistaisi oikeudet

PIDEMMÄN AIKAVÄLIN VAIKUTTAVUUS?

2008

2009

2010

2011

2012

0 25 50 75 100 125 150 175 200 225 250

JY:n ja JAMK:in henkilöstön tekemät ideailmoitukset

TYÖSKENTELY

LOTUSKUKKAHARJOITUSHankkeiden vaikuttavuuden

tarkastelua sekä kehittämistä eri näkökulmista.


MISTÄ ON KYSE?

• Kasaamme Vaikuttavuus-teeman ympärille erilaisia näkökulmia: kokonaisuuksia ja ajatuksia, jotka liittyvät teemaan.

• Yhteisen työskentelyn avulla laajennetaan ajattelua.

• Se visualisoi ja tekee syy-seuraus-suhteet näkyväksi.


A B C

D E

F G H

1.Pohtikaa hetki alussa yksin. Kirjoittakaa ylös ensimmäiset mieleenne tulevat näkökulmat: kysymykset, isot teemat ja linjat, jotka liittyvät hankkeiden vaikuttavuuteen.

Tämän jälkeen keskustelkaa ryhmässä valinnoistanne. Valitkaa yhdessä 8 oleellisinta näkökulmaa, jotka liittyvät mielestänne oleellisesti vaikuttavuuden mahdollistamiseen ja mittaamiseen.

Laittakaa 8 näkökulmaa lotuskukan keskustan ympärille.


a1 a2 a3

a4 A a5 B C

a6 a7 a8

A B C

D D E E

F G H

F G H

2.Muodostakaa nyt kahdeksan uutta ulottuvuutta näkökulmien ympärille.

Määrittäkää konkreettisia ominaisuuksia, mittareita, ratkaisuja, avoimia kysymyksiä, haluttavia piirteitä yms. näiden uusien ”terälehtien” ulkokehälle.


Valmis ”kukka”

Mentorskap Toimintamallien oppiminen Riskscenario

Konkret genom-

föreandeGerontologia Äldres hälsa ”Virtual” hälsa

Äldre som resurs

INLÄRNINGSSYN OCH

MÄNNISKOSYN

Väcka intresse för äldre inom

vård och omsorgFlexibilitet TIDTABELL Helhetsbild Projekti ja tiimityö

MIHIN SUBSTANSSI-OSAAMISEEN

LITTYY

Tekniikka

Upplevelsebaserat

Möte melalan ollika

generationen

Aktivt / positvt åldrande

Realistisk tidtabell Kontinuitet Ennakointi Markkinointi Hälsogranskning Pedagogik

Media Privata aktörer Tekniska utbild. Oppimiskäsitys ja ihmiskäsitys Tidtabell

Mihin substanssi-osaaminen

liittyy

Stärkande av yrkesidentitet Omväxlande Opintopisteet

Kultur utbildning + samhället

SAMMARBETS-PARTNERS

KommunStad

Sammarbets-partners

HYVINVOINTI- AKTIVOINTI-

PÄIVÄOpiskelija Työskentely yli

kielirajojen OPISKELIJA Verkostojen rakentaminen

Skönhets utbldining Tredje sektoren Anhöriga Mång-

professionalitet Kostnader TIla ja ympäristö Yhteys työelämään Käytäntöön

soveltaminen Prosessiajattelu

Samarbete Nätverk Lärarresurser Marknadsföring Material Autentisk miljö Trygghet Flexible utrymmen

MÅNG-PROFESSIO-

NALITETVahva

ammatillisuus Sponsorer KOSTNADER Kohderyhmien tavoittaminen ”Toimiva koti” TILA JA

YMPÄRISTÖ Tema klassrum

Respekt för den andra kunskap

Integrerad helhetsyn

Projekt- ansökninghar

Synergieffekt (Medibothnia)

Komplettering av tjänster ???

Gemensam utbild. platform Liikkuminen


a1 a2 a3

a4 A a5 B C

a6 a7 a8

A B C

D D E E

F G H

F G H

2.Muodostakaa nyt kahdeksan uutta ulottuvuutta näkökulmien ympärille.

Määrittäkää konkreettisia ominaisuuksia, mittareita, ratkaisuja, avoimia kysymyksiä, haluttavia piirteitä yms. näiden uusien ”terälehtien” ulkokehälle.


Keskustelu jatkuu, liity mukaan!www.facebook.com/TemaattisetTorstait

https://www.facebook.com/TemaattisetTorstait




temaattiset torstait - vaikuttavuus

Documents