TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK: N LEHTI

Filosofin neuvo: Ahneita ei

kannata kadehtia. Sivu 10-11.

Työelämän pelisääntöneuvotteluissa

ei päästy maaliin.Sivut 12-13.

Ikääntyvä työtön turvautuu

ammatin vaihtoon. Sivut 14-15.

Suomessa on kaupunkien

asuntomarkkinat. Sivut 28-29.TYÖTTÖMYYSVAKUUTUS RAHASTON

JOHTAJA JANNE METSÄMÄKI :

MAKSUJA PITÄÄ NOSTAA.Sivut 6-9.

2 | 2015

2 sttk 2 *2015

STTK-lehtiToimihenkilökeskusjärjestöSTTK:järjestölehti40. vuosikerta

JulkaisijaSTTK ry

Päätoimittaja, toimitussihteeriMarja-Liisa Rajakangas

ToimitusKäyntiosoiteMikonkatu 8 A, 6. kerrosPostiosoitePL 421, 00100 Helsinki

Puhelin(09) 13 15 21

Telefax(09) 652 367

Internetwww.sttk.fi

E-MailSTTK:n toimiston henkilöstö:etunimi.sukunimi@sttk.fi

STTK-lehden posti:marja-liisa.rajakangas@sttk.fi

IlmoituksetKaupalliset ilmoitukset, myynti, trafiikki ja laskutus:toimitussihteeri Marja-Liisa Rajakangas

OsoitteenmuutoksetOsoitteenmuutokset tulee tehdä kirjallisesti omaan jäsenliittoon – EI keskusjärjestöön eikä lehden toimitukseen.

UlkoasuIlkka Eskola/Hansaprint Oy

PainopaikkaHANSAPRINT 2015 / STTK15_02Painos 40 000

Lehden paperiGalerieFine Silk 70g

Kannen kuvaTyöttömyysvakuutusrahaston toimitusjohtajana Janne MetsämäkiKuva: Pekka Sipola

Ilmestymis- ja aineistoaikatauluNumero 3/2015Aineisto 17.4.2015Ilmestyy 4.5.2015

ISSN 1237-9921

» Kuntauudistus – kaatui. Soteuudistus – kaatui. Pisara-hanke –kaa-tui. Metropolihanke – kaatui. Paperittomien terveydenhoito – kaatui. Lukion ja ammattikorkeakoulujen rahoituslaki – kaatui…

On hyvä, että tämä hallitus on nyt työnsä tehnyt. Tai pitäisikö sanoa tekemättömyytensä tehnyt. Hallituksen loppusuoran kaatuilu alkoi jo muistuttaa uunoturhapuromaista huvinäytelmää. Hallituksen paljon puhutusta rakennepaketista taisi toteutua ainoastaan eläkeuudistus ja senkin neuvottelivat työmarkkinajärjestöt. Jotain pientä lillukanvartta on katkottu, mutta mainetekoja ei jää historian kirjoihin.

Se tässä sitten mietityttääkin, että miten isosti tai pienesti uusi halli-tus laittaa tuulemaan. Viittä vaille ennen vaaleja olemme saaneet kuulla erilaista työ-, vero-, säästö- ja kohennuspuhetta. Vaalien jälkeen selvää on, että muutos on edessä. Arvioin, että kun kansa nyt napisee, että tämä hallitus ei tehnyt mitään, muutaman kuukauden kuluttua kansa napisee siitä, että uusi hallitus tekee.

Se, mitä edessä on, osuu jonkun kukkaroon, työpaikkaan, etuuteen tai tukeen, veikkaan. Koska se olisi itkuitta tapahtunut? Aina jotakuta ryhmää tai yksilöä sattuu.

Erilaiset raportit, ruotsin ex-valtiovarainministerin Anders Borgin tuoreimpana, ovat listanneet Suomen talouden, työelämän ja kilpailu-kyvyn ongelmat ja haitat. Työmarkkinajärjestöt, poliitikot ja talousvai-kuttajat jakavat saman käsityksen maan tilasta. Siitä ollaan yksimielisiä, että jotain on nyt todellakin tehtävä. Keinojen kohdalla yhteisymmärrys repeää.

On tärkeä erottaa se, mitä ajetaan ideologisista syistä ja mikä on oikeasti tärkeää ja tarpeellista ja esimerkiksi kokoluokaltaan toimenpi-de, jolla oikeasti on merkitystä. Halua uskoa, että valistunut kansalainen kykenee tämän eron tekemään. Toivottavasti se myös ohjaa äänestys-päätöstä enemmän kuin esimerkiksi kravatin väri, kiva hymy tai nätti mekko.

Itku vai kasakan nauru?» Mikä on totuus Putinin katoamisesta, kirkuvat mediaotsikot.Totuus taitaa olla, että Putin teki harkitun katoamistempun. Hävisi hetkeksi kuvista eikä tavannut ketään ja miehen propa-gandaosasto herätti epäilyt katoamisen syistä.

Arvailujen jälkeen Putin ilmaantui koko lailla entisen näköi-senä, piruili kameroille ja samanaikaisesti ilmoitettiin laajoista sotaharjoituksista Venäjällä ja vihjattiin ydinaseen käyttöön Krimin niemimaan kähinöissä.

Media juoksi tämän kaiken perässä, niin meillä kuin maail-malla. Putin sai maksimaalisen julkisuuden.

Taitavaa. En tosin tiedä, pitäisikö itkeä vai päästää kasakan nauru. (mlr)

TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK:N LEHTI

Filosofin neuvo: Ahneita ei kannata kadehtia. Sivu 10-11.

Työelämän pelisääntöneuvotteluissa ei päästy maaliin.Sivut 12-13.

Ikääntyvä työtön turvautuu ammatin vaihtoon. Sivut 14-15.

Suomessa on kaupunkien asuntomarkkinat. Sivut 28-29.

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUS RAHASTON JOHTAJA JANNE METSÄMÄKI :MAKSUJA PITÄÄ NOSTAA.Sivut 6-9.

2 | 2015

PÄÄKIRJOITUS

TAPETTI

Uuno Turhapuro kävi täällä?

marja-liisa.rajakangas@sttk.fi

3 sttk 2 *2015

2 Pääkirjoitus.

4 Lyhyesti.

5 Työpaikoille kestävää työntekoa.

6 Rahastosta tuli rahan lainaaja. Ennätyspitkä taantuma koettelee Työttömyysvakuutusrahastoa.

10 Ahneus ja kateus ovat ihmisen osa. Filosofinmielestärikastaon turha kadehtia, ellei hän ole saanut vaurautta vääryydellä.

12 Työelämän pelisääntö- uudistukset jäätyivät. EK:lta puuttui pelisilmä.

14 Työtön laborantti aikoo isännöitsijäksi. Ikääntyvän työttömän työnhaku voi johtaa alan vaihtoon.

16 Työ muuttuu, mielenkiinto säilyy. Työelämän muutoksessa kiire on lisääntynyt.

18 Toimintaa vai diskuteerausta? Rajat ylittävä pelastustoiminta sujuu kulttuurieroista huolimatta.

20 Puhutaan toimeentulosta.

21 Tätä mieltä STTK.

22 Kaikkea ei mitata euroissa. Ei ainakaan yhteiskunnallisessa yrityksessä.

23 Työlounaalla.

24 Uusi Keskusjärjestö -hankkeessa Unohdetaan vanhat kuviot

25 Voi hyvin.

26 Euroopan poliittinen kenttä liikehtii. Poliittisesta kriisistä tutkijat eivät puhuisi.

28 Asuntovarallisuuden isojako muuttaa Suomea. Maalla asunnot halpenevat, kaupungeissa kallistuvat.

30 Kirjat.

31 Ristikko.

Ulkopoliittisen instituutin tutkijoiden Teemu Sinkkosen ja Tuomas Iso-Markun haastattelu aukeamalla 26-27.

Vaikka populistiset puolueet etenivät EU-parlamentissa, ne eivät ole nousseet hallitusvastuuseen kansallisvaltioissa.

SISÄLLYS

REMES

Pekk

a Si

pola

4 sttk 2 *2015

UUTISIA Koonnut: Tiina Laurila ja Marja-Liisa Rajakangas

» Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien suomalaisten kokonaismäärä on ollut tasaisessa laskussa viime vuodet. Vuoden 2014 lopulla työeläkejärjestelmästä oli työkyvyttömyyseläkkeellä yhteensä noin 174 000 henkeä. Myös uusien työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on laskenut.

Tiedot käyvät ilmi Eläketurvakeskuksen kokoamis-ta, työkyvyttömyyseläkkeitä koskevista tiedoista.

Erityisesti mielenterveyshäiriöiden vuoksi työky-vyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus on pudonnut, viimeisen kuuden vuoden aikana lähes kolmannek-sen.

- Muutos on erittäin positiivinen uutinen, sillä mielenterveyshäiriöt ovat olleet merkittävin syy työ-kyvyttömyyseläkkeisiin, sanoo Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.

Myös työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä on laskenut koko 2000-luvun. Viime vuosina hakemus-ten määrä on ollut matalimmillaan koko vuosituhan-nella. Hylkäysosuus on pysynyt viime vuosien aikana tasaisena, 25 prosentin tuntumassa.

Työkyvyttömyyseläkkeiden laskun taustalla arvioi-daan olevan monia eri syitä: parantunut työterveys-huollon toiminta, nopeutunut kuntoutukseen ohjaus ja työkykyjohtamisen yleistyminen työpaikoilla. Työeläkevakuuttajat tarjoavat asiakkailleen myös työkyvyn ylläpitämiseen tähtäävää toimintaa.

- Nyt nähdään, että panostukset näihin asioihin kantavat hedelmää. Työkyvyttömyyseläkkeiden mer-kittävä lasku on voitto sekä yhteiskunnan, työyhtei-söjen että jokaisen työkykynsä säilyttäneen yksilön kannalta, sanoo Siimes.

Takaisin töihin aiempaa nopeamminVuonna 2012 tuli voimaan lainsäädännön muutos, 90 päivän sääntö, joka on tukenut myönteistä kehitystä. Nykyään työntekijän on toimitettava työterveyslääkärin lausunto Kelaan viimeistään, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivältä. Lausunnossa arvioidaan jäljellä olevaa työkykyä ja töihin paluun mahdollisuuksia.

- Uusien toimintatapojen myötä työkokeilut ja osasairauspäivärahan käyttö on lisääntynyt. Työntekijät ehtivät palata työhön ennen kuin edes ollaan niin pitkällä, että eläkehakemusta ruvetaan miettimään, sanoo Telan työkyky- ja kuntoutusasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja, Varman ylilääkäri Jukka Kivekäs.

Kivekkään mukaan monilla paikkakunnilla erikoissairaanhoidon hoitojonot ovat lyhentyneet ja erilaiset leikkaukset saadaan tehtyä jo sairaus-päivärahakauden aikana. Monien sairauksien hoito on myös tehostunut ja nykyään voidaan paljon aikaisempaa useammin palata työhön vaikeankin sairauden jälkeen.

Työkyvyttömyyseläkkeet laskussa

Hanna Hesse STTK:n nuoriso- ja opiskelijatoiminnan asiantuntijaksi

Hanna Hesse (kuvassa) on aloittanut STTK:n nuori-so- ja opiskelijatoiminnasta vastaavana asiantuntijana. Työsuhde on määräaikainen ja kestää 31.12.2016 saakka. Hesse (26) on koulutukseltaan sosionomi (AMK). Hän on aiemmin työskennellyt järjestötehtävissä muun muassa Ammattiliitto Prossa ja Julkis- ja yksityis-alojen toimihenkilöliitto Jytyssä.

Pardia tutki: Ehdokkaat kaipaavat valtionhallinnolta laatua Eduskuntavaaliehdokkaiden mielestä valtionhallintoa kehittäessä keskeisiksi päämääriksi tulee asettaa palvelujen saatavuuden, laadun ja valtionhallinnon osaamisen takaaminen, eikä esimerkiksi taloudellinen säästö tai henkilöstön vähentäminen. Tämä selviää Palkansaajajärjestö Pardian teettämästä tutkimuksesta.

Täysin tai jokseenkin samaa mieltä palvelujen laadun takaamisen tärke-ydestä oli 93 prosenttia vastaajista, saatavuuden takaamisen tärkeydestä 92 prosenttia ja valtionhallinnon oman osaamisen takaamisen välttämät-tömyydestä 89 prosenttia vastaajista. Myös valtionhallinnon palvelujen riippumattomuutta ja tasapuolisuutta piti tärkeänä kehittämiskohteena 87 prosenttia vastaajista.

Vastaajista 91 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että myös haja-asutusalueilla tulee varmistaa kansalaisille keskeisten palve-lujen, kuten poliisin, verotoimiston ja Kelan asiantuntijoiden tarjoamat palvelut kohtuullisen etäisyyden päähän.

Pardian puheenjohtaja Niko Simolan mukaan valtionhallinnon kehittä-minen pitää vakauttaa. Viime vuosien määrärahaleikkausten ja henkilöstön jatkuvan vähentämisen vuoksi valtionhallinnon voimavarat ja resurssit eivät enää kohtaa.

- Ilahduttavaa, että tulevat päättäjät asettavat valtionhallinnon kehittä-misen painopisteiksi palveluiden laadun ja saatavuuden takaamisen, eikä menoleikkauksen tai henkilöstön määrän vähentämisen, Simola sanoo.

Pron tutkimus: Palkkaero näkyy myös esimiehillä

Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimies-tehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen korkeammin palkattuihin tehtäviin työuran aikana. Osa naisten osaamisesta jää työn-antajalta käyttämättä.

Prolaisista naisista seitsemän sadasta oli esimies-asemassa eli työskenteli esinaisina vuonna 2014, miehistä esimiehinä työskenteli 35 prosenttia. Prolaiset naiset tienasivat vuonna 2014 keskimäärin 2 760 euroa ja miehet 3 430 euroa. Esinaisten keskiarvopalkka oli 3 200 euroa ja esimiesten 3 650 euroa.

Ammattiliitto Pron työmarkkinatutkimus on seurannut vuosina 2008 – 2014 miesten ja naisten välistä palkkaeroa. Kun palkasta vakioidaan vaikuttavat taustatekijät, työn luonne ja työhön käytetty tuntimäärä, jäljelle jää kahdeksan prosentin selittämätön, vain sukupuolesta johtuva palkkaero. Tämä ero on pysynyt tarkasteluaikana ennallaan. Sama selittä-mätön ero löytyy myös esinaisten ja esimiesten palkkojen väliltä.

Liiton hallitusohjelmatavoitteiden mukaan naisten ja miesten välisen

5 sttk 2 *2015

Työpaikoille kestävää työntekoa» Ay-liike on vakavan haasteen edessä. Työelämä on kovassa myllerryksessä ja työnteon vaatimukset lisääntyvät. Työntekijöiden työajat, jaksaminen, oma osaaminen ja solidaarisuus ovat koetuksella.

Vanhojen rakenteiden murtuessa työelämän oikeuksien ja työntekijöiden hyvinvoinnin puolus-tamisessa on ponnisteltava entistä kovemmin. On saatava parempaa muutosturvaa, parannettava organisaatioiden toimintamalleja, lisättävä hyviä työpaikkoja ja turvattava palkkakehitys. Näillä toi-milla parannetaan työn kestävyyttä.

Meidän on toimittava myös itse niin kuin muil-le saarnaamme. Siksi homma on aloitettava var-mistamalla ensin oman työpaikan kestävyys. Mitä konkreettisia asioita sitten voisi ja pitäisi tehdä?

Ensimmäiseksi tarkistetaan ja korjataan työpai-kan yhteistoimintakäytännöt, työura-, koulutus- ja tasa-arvosuunnitelmat, työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet. Kun työnteko on terveellä pohjalla, se näkyy työhyvinvointina, reiluna kohteluna, talou-dellisuutena ja tehokkuutena sekä työolosuhteiden parannuksina. Tämän onnistumiseksi tarvitaan sitä paljon peräänkuulutettua luottamusta. Sopimuksia ja lain kirjaintakin voi käyttää perusteena.

Toiseksi pidetään kirkkaana mielessä, että erilaisia materiaali-, tarjoilu- ja muita hankintoja tehtäessä tuotteiden alkuperämaan työntekijöiden oikeuksia on kunnioitettu. Myös suomalaisten tuotteiden ja palveluiden on kestettävä oikeudellinen ja moraa-linen testi. Sosiaalinen media on armoton niille, jotka jäävät kiinni niin sanotusti ”housut nilkoissa”.

Kolmanneksi vilkaistaan ympärille ja arvioidaan, miten paljon työpäivän aikana syntyy erilaista jä-tettä ja palaa rahaa turhaan. Ympäristöllistä ja taloudellista kestävyyttä voi toteuttaa muun muassa energiatehokkuudella, jätteiden kierrätyksellä ja vähentämisellä, veden kulutusta tarkkailemalla tai suosimalla työmatkoilla julkisia liikennevälineitä ja pyöräilyä.

Ammattiliitoissa on jo paljon hyviä käytäntöjä. Niiden levittämiseksi ja vakiinnuttamiseksi pal-kansaajakeskusjärjestöt toteuttavat yhteistyönä koulutushankkeen ”Kestävä työ”.

Tämän vuoden kurssit on kohdennettu ammat-tiliittojen toimitsijoille ja hallintojen edustajille.

Leila KurkiSTTK:n työllisyyspoliittinen asiantuntija

KOLUMNIleila.kurki@sttk.fi

tasa-arvon edistäminen tulee olla myös seuraavan hallituksen konkreetti-nen tavoite. Palkkaero on keskeinen tasa-arvon mittari.

Yhteiskunta ei ole valmis vakuutusalan vaatimuksiin

Paineet epätyypillisiin työaikoihin kasvavat jatkuvasti. Jo nyt vakuu-tusyhtiöissä käydään keskusteluja säännöllisestä viikonlopputyöstä ja ilta-aikojen palvelun pidentämisestä.

Hyvinvoiva finanssiala -tutkimuksen mukaan myös alan henkilöstö uskoo, että joustavat työajat lisääntyvät merkittävästi tulevaisuudessa.

Kehitys huolestuttaa Vakuutusväen Liiton toiminnanjohtajaa Kirsi Kovas-ta. Epätyypilliset työajat aiheuttavat paljon ongelmia hyvin naisvaltaisella vakuutusalalla. Tuntityöläisten ja opiskelijoiden voimin säännöllistä pitkää ilta- ja viikonlopputyötä ala ei pysty pyörittämään.

– Yhteiskunta ei ole valmis 24/7-palveluun. Mihin esimerkiksi alalla työskentelevät saavat lapsensa hoitoon, jos he joutuvat säännöllisesti töihin viikonloppuisin ja iltaisin, Kovanen kysyy.

Jo nyt vakuutusammattilaiset kärsivät aikapaineista, joiden koetaan heikentävän työsuorituksen laatua. Finanssialan työntekijät kokevat, että heiltä odotetaan tulevaisuudessa vahvaa kykyä reagoida muutoksiin sekä monialaista osaamista. Moniosaaminen vaatii erityisesti hyviä asiakaspalve-lu-, myynti- ja vuorovaikutustaitoja sekä finanssialan tuntemusta. Samalla kuitenkin puolet vastanneista uskoo, että alalla on vahvat kasvunäkymät.

Hyvinvoiva Finanssiala -hankkeessa ovat mukana työntekijäliitot Ammat-tiliitto Nousu ry, Ammattiliitto Pro ry, Vakuutusväen Liitto VvL ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry sekä työnantajan edustaja Finanssialan Keskusliitto. Hankkeen tavoitteena on lisätä finanssialan työhyvinvointia, tuottavuutta ja kilpailukykyä. Finanssialan työnantaja- ja työntekijäliittojen lisäksi hank-keen rahoittajia ovat SITRA ja Työsuojelurahasto.

SuPer-Nuoret: Varhaiskasvatuksenryhmäkoolla kikkailun loputtava

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin nuoret jäsenet esittävät huolensa varhaiskasvatuksen laadun puolesta. Varhaiskasvatuksessa lasten-hoitajan tehtävissä työskentelevien nuorten mielestä lapsiryhmien koot ovat liian suuret ja ryhmäkoolla kikkaillaan. Ryhmien enimmäiskoolle ollaan uudessa varhaiskasvatuslakiehdotuksessa asettamassa rajoituksia. Nuorten mukaan suunta on oikea. On myös panostettava lakiuudistuksen loppuun saattamiseen.

Lapsiryhmät saatetaan nimetä ryhmäasiakirjoissa eri ryhmiksi, vaikka ne toimivat samoissa tiloissa samaan aikaan. Samoissa ryhmätiloissa toimivat kaksi ryhmää tarkoittaa esimerkiksi alle kolmevuotiaiden kohdalla 24 lasta sekä kuutta hoito- ja kasvatustehtävissä toimivaa ammattilaista. Tilastoissa näkyy kaksi uuden ryhmäkokokirjauksen (12 lasta) mukaista ryhmää, mutta käytännössä samoissa tiloissa lapsijoukkoa hoidetaan usein yhteisvoimin, koska esimerkiksi ruokailuun, pukemisiin sekä perushoitoon ei ole muita tiloja. Tämä on esimerkki nykyisestä ryhmäkoolla kikkailusta, joka pitäisi pystyä uudella varhaiskasvatuslailla lopettamaan.

Myös osa-aikaisesti hoidossa olevat lapset saattavat lisätä lasten määrää ryhmässä. Kuntien välillä on lapsiryhmien täytössä paljon eroja. Toisaalla lapsiryhmän koostumukseen kiinnitetään huomiota päivittäin, eli osa-aikaisesti hoidettavat lapset ovat lapsiryhmässä eriaikaisesti. Toisaalla osa-aikaiset lapset saattavat tulla samanaikaisesti ryhmään ja nopeasti ryhmässä onkin esimerkiksi 25 kolme vuotta täyttänyttä lasta kasvattajien määrän pysyessä normaalisti kolmena.

Tämä epäkohta, joka on lasten turvallisuusriski, voitaisiin poistaa sel-keämmällä ohjeistuksella uudessa laissa.

RAHASTOSTA TULI RAHAN LAINAAJATyöttömyysvakuutusrahaston päätehtävä on huolehtia suomalaisten työttömyysturvasta. Seitsemän vuotta jatkunut taantuma on muuttanut rahaston tilannetta. Uusi toimitusjohtaja Janne Metsämäki sai johdettavakseen rahaston, joka joutuu ottamaan lainaa.

Ennätyspitkä taantuma koettelee Työttömyysvakuutusrahastoa

6 sttk 2 *2015

»7 sttk 2 *2015

8 sttk 2 *2015

»

Pitkä taloustaantuma on koetellut kovin

kourin suomalaisten työttömyystur-

vasta huolehtivaa Työttömyysvakuu-

tusrahastoa (TVR).

Kun työttömyys on korkealla, rahaston

tulovirrat ohenevat ja menot paisuvat.

Työttömyysturvaetuudet eivät kuitenkaan

ole olleet uhattuina missään vaiheessa. Auk-

koa on paikattu lainarahalla ja nostamalla

työttömyysvakuutusmaksua.

Työttömyysvakuutusrahaston toimitus-

johtajana vuoden alusta toiminut Janne Met-

sämäki muistuttaa rahaston alkuperäisen

ajatuksen olleen suhdannepuskurin koko-

aminen. Vakuutusmaksuja oli määrä tasata

puskuriin kertyneiden varoilla.

– Nyt ollaan uudessa tilanteessa. Puskuri on

käytetty, eikä sitä enää ole. On otettu lainaa.

Kun Työttömyysvakuutusrahasto aloitti

2000-luvun alussa, ajat olivat hyvät. Työnan-

* Te

ksti

: UP/

Kar

i Le

ppän

en *

Kuv

at: P

ekka

Sip

ola

tajien, työntekijöiden ja valtion rahastolle

suorittamat työttömyysvakuutusmaksut

riittivät työttömyyskorvausten maksamiseen.

Suhdannepuskuri täyttyi ja pariin otteeseen

sitä käytettiin tarkoitukseensa, työttömyys-

vakuutusmaksujen tasaamiseen.

Taantuman alkaessa puskurin sallittua

enimmäiskokoa nostettiin nykyiseen 1,5

miljardiin euroon. Siihen ei kuitenkaan iki-

nä päästy. Taantuma jatkui ja jatkui, vaikka

käänteen ennustettiin tapahtuvan hetkellä

millä hyvänsä.

Jyrkkä käänneVielä vuosi 2013 oli Työttömyysvakuutusrahas-

tolle olosuhteisiin nähden hyvä. Tilinpäätös

osoitti ylijäämää ja suhdannepuskurissa oli

660 miljoonaa euroa. Työntekijöiden ja työn-

antajien työttömyysvakuutusmaksua pää-

tettiin alentaa.

Vuosi 2014 olikin sitten aivan toista. Plus-

san puolelta heilahdettiin äkkiä miinukselle.

Alijäämää syntyi puolisen miljardia euroa.

Vuoden 2014 työttömyysvakuutusmaksu-

jen alennus oli osa työmarkkinajärjestöjen

työllisyys- ja kasvusopimusta.

– Jälkikäteen voidaan tietysti arvioida, kuin-

ka järkevää ja kaukonäköistä alentaminen oli.

Jouduttiin turvautumaan lainaan.

Alkanut vuosi ei näytä paremmalta eikä

pelastusta ole näköpiirissä myöskään vuon-

na 2016.

Tälle vuodelle sekä työnantajien että työn-

tekijöiden vakuutusmaksua nostettiin 0,15

prosenttiyksiköllä. Metsämäki pitää selvänä,

että myös ensi vuoden työttömyysvakuutus-

maksuja pitää nostaa.

– En halua arvioida nostotarpeen suuruut-

ta, mutta se on kuitenkin selvästi enemmän

kuin tänä vuonna.

Vuoden 2014 palkansaajan työttömyysva-

kuutusmaksu on 0,65 prosenttia palkasta.

Työnantajan maksu on 0,8 prosenttia, kun

yrityksen palkkasumma on noin 2 miljoonaa

euroa. Sen ylittävältä osalta maksu on 3,15

prosenttia.

9 sttk 2 *2015

» Miltä ay-liike näyttää nyt, kun olet siirtynyt uusiin tehtäviin?– Ay-liikkeen tilanne on hyvä. Erityisesti nyt, kun uutta keskusjärjestöhanketta ollaan vakavasti viemässä eteenpäin. Se on tarpeellinen ja hyvä hanke.Kuuletko hankkeessa historian siipien havinaa?– Kyllä hanketta voi sanoa historialliseksikin. Aiheesta on puhuttu pitkään, mutta keskusjärjestöt eivät ole toistaiseksi vähentyneet kuin konkurssin kautta.Mikä on nopein aikasi maratonilla?– 1980-luvulta nopein aika on 3.24. Tällä vuosituhannella se on 3.57.Kuinka usein vedät maratonin?– Yleensä kerran vuodessa.Paljonko siihen pitää treenata?– Semmoinen 3-4 kertaa viikossa. Kerran viikossa pitäisi juosta reilusti yli tunti, noin puolitoista tuntia. Muulloin sellaisia kymmenen kilometrin lenkkejä. Enem-mänkin pitäisi juosta jos ehtisi. Ketä aiot äänestää kevään eduskuntavaaleissa?– Vaimo (Tuula Haatainen) on ehdokkaana. Hän on ihan varteenotettava ehdokas.Harrastat historiaa. Onko sinulla erityistä kiinnostuksen kohdetta?– Suomen 1900-luvun historia. Muutenkin 1900-luku ja sen maailmanpolitiikka. Sieltä löytyy aina uusia kiinnostavia näkökulmia.Onko viime aikoina löytynyt jotain mielenkiintoista?– Luen parhaillaan Väinö Tannerin kirjaa Tarton rauhansopimuksesta 1920. Erit-täin mielenkiintoinen. Löysin sen vanhempieni kirjahyllystä, varmaankin isoisäni peruja.

KÄSI SYDÄMELLÄ

Velka on tilapäinen ratkaisuRahasto voi ottaa velkaa enintään 1,5 miljardia

euroa. Kun velkakatto tulee vastaan, pitää

korottaa maksuja.

Toinen vaihtoehto on leikata etuuksia,

mutta se olisikin jo isompi juttu. Ne kuulu-

vat työmarkkinajärjestöjen ja valtiovallan

neuvottelupöytiin.

– TVR on järjestelmässä toimeenpanija. Me

voimme ottaa kantaa asioihin vain toimeenpa-

non näkökulmasta, toimitusjohtaja korostaa.

Vakuutusrahaston velanotto on Metsämä-

en mukaan nähtävä tilapäiseksi ratkaisuksi.

Nykynäkymän perusteella rahasto pääsee

takaisin plussan puolelle vuonna 2019.

Etuuksiin 3,6 miljardiaTyöttömyysvakuutusrahasto on keskeinen

toimija suomalaisessa työttömyysturva-

järjestelmässä. Päätehtävä on työttömyys-

turvaetuuksien rahoittaminen ja maksujen

periminen sekä hallinnointi.

Rahasto perii maksut noin 200 000 työn-

antajalta. Se tulouttaa 29 työttömyyskassalle

niille kuuluvan rahoituksen.

Lisäksi rahasto huolehtii valtion kustan-

taman työttömyysturvan peruspäivärahan

maksuista Kansaneläkelaitokselle.

Viime vuonna TVR maksoi työttömyystur-

vaetuuksia kaikkiaan 3,6 miljardia euroa. Kaksi

kolmasosaa siitä tulee ansiosidonnaista turvaa

rahoittavilta työnantajilta ja työntekijöiltä

sekä yksi kolmannes perusturvaa rahoitta-

valta valtiolta.

TVR rahoittaa myös omaehtoista amma-

tillista koulutusta tukevan Koulutusrahaston

toimintaa.

Edellisen toimitusjohtajan Heikki Pohjan

kaudella TVR kehittyi ja tehtävät lisääntyivät.

Valtio ulkoisti menestyksellisesti työttömyys-

turvaan liittyviä tehtäviä rahastolle. Samalla

henkilöstö kasvoi noin sataan toimihenkilöön.

Tuttu rahastoKoulutuksen ja työhistorian perusteella Työt-

tömyysvakuutusrahaston toimitusjohtajan

paikka soveltuu mainiosti Metsämäelle.

Oikeustieteen kandidaatti Janne Metsä-

mäki, 54, valittiin TVR:n johtoon SAK:sta, jossa

hän toimi viimeksi edunvalvontajohtajana.

Metsämäki tuli SAK:n palvelukseen sosiaa-

lipoliittisen yksikön lakimieheksi vuonna 1989

sosiaali- ja terveysministeriöstä. Ministeriöissä

hänellä on ollut myöhemminkin muutaman

vuoden välipestejä sosiaali- ja terveysministeri

Sinikka Mönkäreen (sd.) erityisavustajana

sekä työministeri Lauri Ihalaisen (sd.) valio-

sihteerinä.

Metsämäki tuntee rahaston perin pohjin. Hän

oli mukana jo 1990-luvulla, kun neuvoteltiin EMU-

puskureista. Ne olivat keskeinen tekijä, joka sai

ay-liikkeen kannattamaan euroon liittymistä.

Siinä yhteydessä perustettiin TVR hallinnoi-

maan osaltaan EMU-puskuria. Lisäksi pusku-

rirahaa on työeläkejärjestelmässä.

Suomalainen malliTyöttömyysvakuutusrahasto on työmarkki-

najärjestöjen yhteistyöhön ja kolmikantaso-

pimiseen pohjaavan konsensuksen tyylipuh-

das tuote. Vuonna 1999 perustetun rahaston

esihistoria ulottuu 1960-luvun alkuun.

Työttömyysvakuutusrahastoa hallinnoi-

vat työmarkkinajärjestöt jäsenkuntiensa eli

maksajien edustajina.

TVR:n korkein päättävä elin on hallinto-

neuvosto, jonka nimittää valtioneuvosto.

Kolmasosa on palkansaajapuolen ja kaksi

kolmasosaa työnantajien edustajia.

Hallintoneuvoston nimittämä hallitus on

koottu samalla periaatteella. Hallituksessa on

parhaillaan kaikki palkansaajakeskusjärjes-

töjen johtajat. STTK:sta Antti Palola, SAK:sta

Lauri Lyly ja Akavasta Sture Fjäder.

Muita vastaavia työmarkkinajärjestöjen

hallinnoimia laitoksia ovat työsuojelurahas-

to, koulutusrahasto ja työturvallisuuskeskus.

Myös työeläkejärjestelmässä työmarkkina-

järjestöillä on keskeinen rooli.

Paljonko maraton vaatii harjoittelua?

10 sttk 2 *2015

* Te

ksti:

UP/

Bir

gitt

a Su

orsa

*

Kuva

t: L

ehti

kuva –Ahneus ja kateus ovat toistensa

vastinparit. Meissä jokaisessa

on kumpaakin, pohtii Timo

Airaksinen.

– Asiaa voi ajatella ahneuden ja kateuden

suhteena. Ihmiset syyttävät toisiaan ahneiksi,

kun ovat itse kateellisia. Ja ahneet syyttävät

toisia kateiksi, kun ovat itse ahneita.

Vastinparit pelaavat hyvin yhteen. Ihmisessä

on kumpaankin.

– Jokainen on jossain määrin ahne ja ajaa

omaa etuaan. Se on osa ihmisluontoa.

Ahneus on Airaksisen mukaan pahasta vasta,

kun haluaa jotain sellaista, johon ei ole oikeutta.

– Niin kauan kuin on esimerkiksi ahne työlle

ja tienaa hyvin, kellään ei pitäisi olla syytä

kadehtia.

Optiot ja isot osingot kuuluvat pääsääntöi-

sesti samaan joukkoon.

– Toiset sanovat, että kaverit jakavat kavereil-

le. Toiset väittävät, että kaikki on itse tienattua.

Jotkut perustelevat optioita sitouttamisella.

Kyse on lähestymistavasta.

–  Ison yrityksen johto on isosti ahnetta.

Siksihän he ovat huippupaikoilla. Elämässä ei

menesty eikä pääse isoille paikoille, jollei ole

ahne. Turha heitä on kadehtia, elleivät he ole

vääryydellä saaneet asemaansa, Airaksinen

sanoo.

Optiot ja isot palkat– Jos iso yritys haluaa sitouttaa antamalla

optioilla, mikäs siinä. Sehän on omistajilta

pois, Airaksinen sanoo.

– Valtionyhtiöt ovat eri juttu. Sekin hais-

Ahneus ja kateus ovat ihmisen osa

Filosofi Timo Airaksinen:

Roope-ankka on kaikkien vihan ja ihailun kohde - sukupolvesta toiseen esikuva

pohjattomalle ahneudelle.

– Ahneuden voi tuomi-ta vain, jos joku haluaa sellaista, johon hänellä ei ole oikeutta. Ison yrityksen johtajia on turha kadehtia, sanoo filosofian professori Timo Airaksinen.

mattomia, mutta työntekijät eivät. Työnte-

kijät voi korvata koneella, ja pistää asiakkaat

hoitamaan palvelunsa itse. Ilman johtajaa

ei ole firmaa, mutta työntekijöistä voi aina

karsia, Airaksinen kuvailee.

Tämä on Airaksisen mukaan yksi variaa-

tio työn ja pääoman ristiriidasta, aivan Karl

Marxin mukaan.

Kultainen sääntöTalouselämässä on turha odottaa kultaisen

säännön noudattamista. ”Kohtele muita

kuten toivot itseäsi kohdeltavan” -sääntö

kahtaa, jos monopoliyhtiöiden poliittisesti

valittu johto saa itselleen ylimääräisiä etuja.

Airaksinen huomauttaa, että korruptio on

asia erikseen. Se on oikeaa ahneutta, johon

reagoiminen ei ole kateutta.

– Yleensähän ihmiset kadehtivat isoja palk-

koja toisiltaan. He yrittävät väittää, että on

väärin saada suurta palkkaa.

Yhtä aikaa johtajille jaettavat isot optiot

ja palkansaajille jaettavat irtisanomiset kuu-

lostavat ihan järjellisiltä, jos asiaa katsoo vain

pankin omistajan näkökulmasta.

– He perustelevat, että johtajat ovat korvaa-

11 sttk 2 *2015

Yhden miehen show

» Entinen sisäministeri, näillä näkymin eduskunnassa viimeistä kauttaan istuskeleva kansanedustaja Kari Rajamäki teki viheli-äisen tempun.

Eduskunnan piti viimeisimpinä töinään käsitellä hallituksen esitystä niin sanottujen paperittomien oikeudesta saada Suomessa rajattuja terveydenhuollon palveluja. Rajamäki vastoin kaikkia peli-sääntöjä pyysi eduskuntakäsittelyssä paperit pöydälle ja se merkitsi sitä, että lakiesitystä ei enää ehditty sääntöjen puitteissa käsitellä.

Eduskunnan historiassa ei muisteta tilannetta, jossa hallituspuoleen edustaja kävelee eduskuntakäsittelyssä oman ministeriryhmänsä esityksen yli. Yksikään ministeri- tai oman puolueen kansanedus-tajakaveri ei myöskään asettunut Rajamäkeä tukemaan. Jotkut vaativat jopa hänen erottamistaan puolueesta.

Jos hallituksen esitys olisi mennyt kuten piti, paperittomille olisi myönnetty oikeus saada lyhytkestoisia, välittömiä terveyspalveluja Suomessa. Tämä olisi helpottanut erityisesti lasten ja raskaana olevien naisten tilannetta.

Myös kaikki terveydenhuollon piirissä toimivat ammattilaiset ovat yhtä mieltä siitä, että paperittomia pitäisi hoitaa. Rajamäki perusteli temppuaan huonolla lakivalmistelulla.

Määritelmän mukaan paperiton on hän, jolla ei ole oleskeluoi-keutta Suomessa. Tähän voi johtaa moni tilanne. Paperittomuus ei kuitenkaan voi sivuuttaa ihmisoikeuksia. Ne ovat ohittamattomia tai ainakin niiden soisi olevan. Paperittomia on Suomessa arviolta 3 000. Heitä hoidetaan nytkin, osin vapaaehtoispohjalta salassa, osin avoimesti esimerkiksi terveyskeskuksissa. Laki olisi tehnyt hommasta asiallista.

Kari Rajamäki ja saman mieliset kuvittelevat, että jos laki olisi edennyt, tänne tulisi rajojen yli heti kymmeniä tuhansia pakolai-sia, venäläisiä, pohjoisafrikkalaisia ja vaikka keitä hoidattamaan sairauksiaan. Tästä ei paperittomien kohdalla ole kyse vaan lä-hinnä hädänalaisessa tilanteessa olevien ihmisten ensisijaisesta auttamisesta.

En koskaan lakkaa hämmästelemästä, miksi edelleenkin joku kuvittelee, että kaikki maailman kansainvaellukset papereilla tai ilman päätyisivät Suomeen. Näinhän ei tapahdu nytkään siitä yk-sinkertaisesta syystä, että kaukainen, kylmä ja outoa kieltä puhuva kansa ei ole erityisen vetovoimainen.

Toinen, mitä en lakkaa hämmästelemästä, on halu ennestään kurjassa asemassa olevien lisälöylyttämiseen. Erityisen niljakasta siitä tekee se, että paremman elämän torppaa hyväosainen äijä-meininki. Nyt olisi voinut työllään vaikuttaa konkreettisesti siihen, että jollain kanssakulkijalla olisi hitusen helpompi elämä.

KOLUMNIMarja-Liisa.Rajakangas@sttk.fi

on Airaksisen mukaan syntynyt ihmisten

kanssakäymisessä.

– Se sopii face to face -tilanteisiin.

Kultaista sääntöä on hänen mukaansa

mahdotonta noudattaa työmarkkinoilla.

– Jos ei ole mitään, mitä työmarkkinoilla

myydä, on paha pyytää yhdenvertaista koh-

telua. Työmarkkinat muuttuvat nopeasti.

Airaksinen kertoo, että jos professorilla ei

ole mitään myytävää yliopistolle, yliopisto

mielellään lopettaisi laitoksen ja panisi hen-

kilöstön ulos.

– Se on surullista, mutta totta.

Talvisodan henkiYhteiskunta jakautuu entistä rikkaampiin ja

entistä köyhempiin. Tämän pelätään rikko-

van yhtenäiskulttuuria, toisista välittämistä.

Airaksinen tuhahtaa:

– Mitä yhtenäiskulttuuria? Eihän sellaista

ole Suomessa koskaan ollut. Se on bluffia ja

propagandaa.

– Meillä on ollut rikkaat ja köyhät, suomen-

kieliset ja ruotsinkieliset, romanit ja valkolai-

set, maalaiset ja kaupunkilaiset, kristityt ja

ateistit. Työväenkulttuuri ja herraskainen

kulttuuri ovat aina olleet yhtä kaukana toi-

sistaan.

Airaksinen muistuttaa, että vuosisata sit-

ten ”maalaiset elivät kristittyä elämää”, kun

helsinkiläiset ”elivät synnin pesässä”.

Samaan propagandasanastoon kuuluvat

Airaksisen mukaan yhteinen vene ja talvi-

sodan henki.

– Ne ovat kummallisia myyttejä, joita on

vääristelty ja käytetty erilaisiin poliittisiin tar-

koituksiin. Kenellä meistä on aito muistikuva,

millaista talvisodan henki oli? Se voitaisiin

unohtaa ja katsoa, millaista on nykyaikana,

Airaksinen esittää.

Yhteiseen hiileenTalvisodan henkeä paremmin vertauskuvaksi

sopisi Airaksisen mielestä yhteiseen hiileen

puhaltaminen. Siihenkin tarvittaisiin ”yhteinen

vihollinen”. Lamasta ei siihen ole.

– Ei tämä mitään oikeaa lamaa ole, tämä

on kituuttamista. Kukaan ei ole vielä päässyt

kärsimään kunnolla. Rahaa riittää vielä, ja

palvelut pelaavat, Airaksinen sanoo ja vertaa

tilannetta 1990-luvun lamaan.

– Se oli komea lama. Poliitikot ajoivat Suomen

konkurssiin, ja yrityksiä kaatui. Nyt kun ei ole

päästy devalvoimaan, ei ole saatu konkurssi-

aaltojaan aikaiseksi.

Vanhusten laiminlyödyt palvelut ja ter-

veydenhuollon heikko taso ovat Airaksisen

mielestä eri asia. Niiden surkeus ei johdu talous-

tilanteesta, vaan on paljon laaja-alaisempaa.

– Kun tulisikin kunnon lama, niin suoma-

laiset hätkähtäisivät, että tälle maalle pitää

tehdä jotain, filosofi toteaa.

12 sttk 2 *2015

Työelämän pelisääntöuudistukset jäätyivät

* Te

ksti

: UP/

Tiin

a Te

nkan

en *

Kuv

at: L

ehti

kuva

Työelämän pelisääntöneuvottelut päättyivät tuloksettomina helmikuun puolessavälissä.

Palkansaajajärjestöt STTK, SAK ja Akava

totesivat, että neuvotteluja Elinkei-

noelämän keskusliitto EK:n kanssa

on mahdotonta jatkaa.

– Neuvotteluasetelma oli vino. Palkansaa-

jajärjestöt halusivat uudistaa työelämän

neuvottelutapoja ja paneutua lakkojen

syihin. Työnantaja ajoi kovia lakkosakko-

jen korotuksia, STTK:n johtaja Katarina

Murto kiteyttää.

Neuvottelut työelämän pelisääntöjen uudis-

tamiseksi alkoivat jo ennen eläkeneuvotteluja

ja jatkuivat tiiviisti niiden jälkeen. Tavoitteita

valmisteltiin yhdessä SAK:n, STTK:n ja Akavan

kanssa. Painotuseroja oli, mutta tavoitteet

olivat samansuuntaiset ja yhteistyö hyvää.

Murron mukaan palkansaajajärjestöt

lähtivät aidosti neuvottelemaan neuvot-

telujärjestelmän uudistamisesta.

- Halusimme muun muassa selkeitä pe-

lisääntöjä tilanteisiin, joissa työnantaja

vaihtaa työnantajaliittoa, jonka seurauksena

työntekijät joutuisivat halvemman työeh-

tosopimuksen piiriin. Halusimme myös pa-

rannusta muun muassa luottamusmiehen

työsuhdeturvaan, sopimuksettomien alojen

palkankorotusten turvaamiseen, alipalkka-

usten sanktioihin sekä turvaamistoimien

käytön rajaamiseen, Murto luettelee.

Myös surulakkoja koskevissa kysymyksis-

sä päästiin Murron mukaan melko pitkälle.

Riittävää ymmärrystä ei palkansaajapuolen

tavoitteille lopulta löytynyt.

– Näihin neuvotteluihin valmistautuminen

on aloitettu, vaikka työrauhaneuvotteluista

ei tulosta saatukaan, Murto toteaa.

– Katsotaan ensin vaalien tulokset ja hal-

litusohjelma.

Neuvotteluissa sovitaan työllisyys- ja kas-

vusopimuksen toisen jakson palkkaratkaisus-

ta. EK toivoo sopimusta ainakin seuraaviksi

kolmeksi vuodeksi. STTK ei Murron mukaan

ole vielä linjannut, neuvotellaanko vuoden vai

pitemmän ajan palkkaratkaisusta.

- Nollakorotus ei tule kysymykseen. Palkan-

korotukset eivät oletettavasti tule kuitenkaan

olemaan ruhtinaalliset, Murto ennakoi.

Murron mukaan talous- ja työmarkkina-

politiikan yhteensovittaminen on tärkeää.

STTK:n hallitusohjelmatavoitteissa muun

muassa muutosturvan parantaminen, epä-

tyypillisiin työsuhteisiin liittyvät kysymykset,

sukupuolten palkkatasa-arvo ja tasapuolisesti

jakautuvat perhevapaat 6+6+6-mallilla kuu-

luvat edistettäviin asioihin.

– Nämä asiat tulevat muissakin neuvotte-

luissa vastaan, joten työrauhaneuvottelut ei

ollut ainoa paikka sopia työelämän kysymyk-

sistä. Työrauhaneuvotteluista jäi paljon hyvää

materiaalia tulevien neuvottelujen pohjaksi,

Murto summaa.

EK:lla ei ollut pelisilmääTyönantajapuolen keskeinen tavoite oli saa-

da aikaan niin sanottu Ruotsin malli. Siinä

kaikista työtaisteluista on varoitettava niin

paljon aikaisemmin, että työtuomioistuin ehtii

päättää työtaistelun laillisuudesta.

Laittomiksi tuomituista työtaisteluista

työnantajapuoli halusi jopa miljooniin eu-

roihin kohoavia korvauksia ja hyvityssakkoja.

– Prosessi oli poikkeuksellinen. Vastapuoli

ei osoittanut lainkaan ymmärrystä palkan-

saajien tavoitteisiin. Minusta EK:lla ei ollut

oikein pelisilmää, Murto arvioi.

Neuvottelutilanne vietiin lopulta keskus-

järjestöjen hallintojen käsittelyyn. Palkan-

saajapuolen päätös oli selkeän yksimielinen:

neuvottelut päätetään.

– Hyvityssakkojen määrä pysäytti neuvot-

telut, Murto kertoo.

Seuraavina päivinä EK:n toimitusjohtaja

Jyri Häkämies kertoi, että työnantajapuoli

olisi ollut vielä valmis neuvotteluihin. Hän

muun muassa syytti SAK:ta ”lusikoiden nurk-

kaan heittämisestä”.

–  Tuo on tavanomaista retoriikkaa. Yri-

tetään vierittää syyt neuvottelujen lopet-

tamisesta toisen osapuolen niskaan, Murto

kommentoi.

Uudet neuvottelut alkavatSeuraavat neuvottelut koskevat työllisyys- ja

kasvusopimuksen jatkovuotta ja ne on määrä

käydä kesäkuun 15. päivään mennessä.

Järjestöjen neuvottelurutistus ei

tällä kertaa riittänyt siihen, että

olisi löydetty yhteisymmärrys

sopimus- ja neuvottelujärjes-

telmän kehittämisestä. Kuvassa

neuvotteluihin saapumassa STTK:n

puheenjohtaja Antti Palola.

13 sttk 2 *2015

* Te

ksti

ja k

uva:

Art

o Jo

kela

Reilu kolmannes työttö-mistä laboranteista on yli viisikymppisiä. Anne Raille päätti vaihtaa alaa.

Pöytyäläinen laborantti Anne Raille (51)

ehti olla Turussa Leiraksen, sittemmin

Lab Pharman palveluksessa vuodesta

1985 vuoteen 2008. Sitten tuotekehitys siirret-

tiin Teksasiin ja Raille jäi työttömäksi.

Toisesta turkulaisesta lääketehtaasta, Baye-

Työtön laborantti aikoo isännöitsijäksi

puolella on tapahtunut jopa tutkimuspaik-

kojen lopettamisia. Tästä esimerkkinä VTT:n

Turun yksikkö.

1 111 työtöntä laboranttiaTämän vuoden tammikuussa Suomessa työt-

tömänä oli 1 111 laboranttia. Avoimia paikkoja

oli 35. Yhtä työpaikkaa kohden oli 30,4 hakijaa.

Varsinais-Suomessa työttömiä laborantteja

oli sata, avoimia työpaikkoja nolla. Tilannetta

vaikeuttaa myös se, että insinöörit kilpailevat

samoista töistä.

Työttömistä laboranteista reilu kolmannes

(405) on yli viisikymppisiä. Ikärasismiako?

– Tuntuu siltä, että ikä on taakka. Monilla

on tässä iässä monenlaista kremppaa, mutta

rin tuotekehityslaboratoriosta, löytyi pian

puolentoista vuoden sijaisuus. Sen jälkeen

hän on lähettänyt ison määrän hakemuksia

kaikkiin realistisiksi katsomiinsa paikkoihin.

Työhaastatteluihin hän on päässyt, mutta ei

sen pidemmälle.

– Laborantin työt, kuten monen muun-

kin alan työt, ovat vähentyneet radikaalisti.

Kehitykseen ovat vaikuttaneet laman lisäk-

si voimakas kansainvälistyminen. Todella

monissa yksityisissä yrityksissä henkilöstön

määrät ovat romahtaneet muutamassa vuo-

dessa. Yritykset ovat siirtäneet toimintojaan

ulkomaille ja ulkoistaneet laboratoriotöitä,

Raille toteaa.

Hänestä on huolestuttavaa, että julkisella

Anne Raille on todennut, että yli viisikymppiselle laborantille ei nyky-Suomesta löydy töitä. Suunnitelmissa on alan vaihto ja ensisijainen tavoite isän-

nöitsijän ammatti.

14 sttk 2 *2015

15 sttk 2 *2015

itse olen saanut olla terveenä. Harmittaa, kun

ei pääse osoittamaan työkykyä.

Raille kertoo, että työttömäksi jäämisen

jälkeen kesti monta vuotta ennen kuin hän

antoi itselleen luvan uskaltaa elää ja olla

onnellinen.

– Mietin yökaudet, miten elämä jatkuu tästä

eteenpäin ja miten selviän.

Työttömyyden myötä myös arvot ovat men-

neet uusiksi. Elämä on muutakin kuin työtä.

Työttömyyden toista puolta edustaa esi-

merkiksi se, että hänellä on ollut aikaa olla

85-vuotiaan Alzheimer-tautia sairastavan

isänsä tukena.

Isona apuna elämän tasapainottamises-

sa ovat olleet vahvat verkostot ja osallistuva

luonne. Raille on mukana esimerkiksi Pöytyän

kunnallispolitiikassa ja ay-toiminnassa hän

on Ammattiliitto Pron aktiivi.

Tärkeitä ovat myös avopuoliso, perhe ja

ystävät.

Isännöitsijäksi tai lähihoitajaksiAnne Raille ei usko, että saa enää laborantin

töitä ja suunnittelee uusille työurille lähtemis-

tä. Ykköstavoitteena on isännöitsijän tutkinto.

Kakkossuunnitelma on lähihoitajaksi opiskelu.

– Isännöitsijän työ kiinnostaa, sillä tunnen

sitä hieman taloyhtiön hallituksen kautta ja

olen tottunut iltamenoihin.

Uuden ammatin hän toivoo saavansa oppi-

sopimuksen kautta. Siinä pääsisi heti käsiksi

työhön ja oppiminen olisi konkreettista.

50 00045 00040 00035 00030 00025 00020 00015 00010 0005 000

0

15-1

9 v.

20-2

4 v.

25-2

9 v.

30-3

4 v.

35-3

9 v.

40-4

4 v.

45-4

9 v.

50-5

4 v.

55-5

9 v.

60-6

4 v.

Työn

haun

kes

kim

äärä

inen

kes

to v

iikko

ina

Työn

haki

joita

ltam

mik

uun

lopu

lla

200180160140120100806040200

35 000

30 000

25 000

20 000

15 000

10 000

5 000

0

15-1

9 v.

20-2

4 v.

25-2

9 v.

30-3

4 v.

35-3

9 v.

40-4

4 v.

45-4

9 v.

50-5

4 v.

55-5

9 v.

60-6

4 v.

Pitk

äaik

aist

yött

ömät

Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleet pitkäaikaistyöttömät ikäryhmittäin

Työnhaun kesto

Työnhakijoita

Lähde: Työnvälitystilastot

Ikääntyvä työllistyy vaikeamminTammikuun työttömyystilaston mukaan työttömän keskimääräinen työllistymisaika on 51 viikkoa. Nuoret työllistyvät nopeammin kuin vanhat.

» Esimerkiksi 25-29-vuotiaalla keskimääräinen työttömyys-aika on 25 viikkoa. Yli viisikymppisellä se on noin kaksi ja yli 55-vuotiailla kaksi ja puoli kertaa pidempi. Tylyjä ovat myös pitkäaikaistyöttömyyden ja iän suhdetta kuvaavat tilastot.

Ennakointiasiantuntija Merja Toijonen Mikkelistä Etelä-Savon ely-keskuksesta sanoo, että työttömyysasteen valossa murros tapahtuu kuitenkin vasta 55 ikävuoden tienoilla. Kaikkien ikäryhmien työttömyysaste oli joulukuun lopussa 14 prosenttia. Yli 55-vuotiaiden ja alle 25-vuotiaiden työttömyys-aste oli 18prosenttia.

– Kun suhdannetilanne paranee, nuorten työllistyminen helpottuu. Nuorilla on uudempi tieto, heidän työllistämisensä on usein edullisempaa ja heidän uskotaan olevan joustavam-pia, pohtii Toijonen työllistymisen perusteita.

Markkinointi sopii insinöörilleToimihenkilöpuolella paras työllisyystilanne on terveys- ja sosiaalisektorilla. Huonoin tilanne on toimistotyöntekijöillä, joita oli tammikuussa työttömänä 9 037. Vapaita työpaikkoja oli 159.

Mitä yli viisikymppisen työttömäksi joutuvan toimihenkilön kannattaa tehdä?

Aluksi tilannettaan kannattaa hahmottaa TE-toimistossa asiantuntijan kanssa. Toijosen mukaan omaehtoinen opiskelu on hyvä vaihtoehto. Työtöntä merkonomia hän ei ensisijaisesti kehottaisi kuitenkaan päivittämään tutkintoaan tradenomiksi.

- Jos kuitenkin näin tekee, kannattaa valita mieluummin laskentatoimi kuin markkinointi. Jopa tilinpäätöstaitoisilla kir-janpitäjillä on näin laman aikana normaalitilannetta heikom-min töitä. Kun suhdanteet paranevat, paranee myös heidän työllisyytensä.

Ei markkinoinnin opiskelu silti kehno vaihtoehto ole. Se tarvitsee tuekseen kuitenkin muuta osaamista. Esimerkiksi insi-nöörille markkinoinnin opinnot voivat olla hyvä vaihtoehto.

Merja Toijosen mielestä koulutukseen kannattaa lähteä aika nopeasti. Tähän kannustaa sekin, että omaehtoisen opiskelun aikana voi saada työttömyysturvaa. Mitä nopeammin pääsee al-kuun, sen pidempään voi opintoja rahoittaa työttömyysturvalla.

Anne Raillen päätöstä opiskella isännöitsijäksi tai lähihoita-jaksi Toijonen pitää viisaana.

– Isännöitsijöiden ammattikunta on aika lailla ikääntynyttä ja siellä tulee olemaan tilaa, jos on valmis yrittäjämäiseen työ-hön. Jos taas on valmis tekemään kolmivuorotyötä, työllistyy lähihoitajana hyvin.

Työssä viihdytään. Työ-tehtävät ovat lisään-tyneet, mutta jatkuva ylikuormittuminen on harvinaista.

- Tutkijan havainnot ovat samankaltaisia kuin pitkän linjan toimihenki-löiden kokemukset.

-Olen työskennellyt 42 vuotta toi-

mihenkilönä, joista viimeiset 35

vuotta Suomen Diabetesliitossa.

Työni on ollut aika itsenäistä. Olen pääsään-

töisesti aina tykännyt työstäni, enkä ole har-

kinnut missään vaiheessa työpaikan vaihtoa,

sanoo 59-vuotias tamperelainen osastosihteeri

Seija Frang.

Työyhteisössä on välillä ollut kireä tunnelma,

jos työntekijät ovat pelänneet yhteistoimin-

taneuvotteluja. Tai jos taloudellinen tilanne

on pakottanut tehostamaan toimintoja niin,

että se on stressannut.

- Meillä on kuitenkin keskenämme hyvä

yhteishenki. Lähes kaikilla 60:lla työntekijällä

on pitkä työura takanaan.

Välillä on työssä ollut kiirettä, mutta ei

pitkäkestoisesti.

- Diabetesliitto on järjestö, jolla on johto-

ryhmä. Periaatteessa kaikki johtoryhmän

jäsenet ovat esimiehiäni, joilta kaikilta tulee

minulle tehtäviä. Ne saattavat tulla kiireelli-

sinä ja päällekkäin, jolloin työaika ja vähän

Työ muuttuu, mielenkiinto säilyy

ylikin tulee käytettyä tehokkaasti. Osaan

silti jättää työasiat työpaikalleni, enkä niitä

kotona murehdi.

Uusi talouspäällikkö toi tullessaan taloon

muutama vuosi sitten työtapoihin joitakin

muutoksia. Uusi toiminnanjohtajakin on pi-

ristänyt toimintaa.

- Alussa työyhteisössä toki esiintyi pelkoja,

että minkälaisen pomon saamme. Olen tullut

esimiesteni kanssa aina toimeen.

- Henkilökohtaisessa elämässäni olen

huomannut, että iän myötä unen tarve on

lisääntynyt. Nykyään täytyy mennä yhdeksän

maissa illalla nukkumaan, jotta olisi virkeä

työpäivän ajan. Olen vaihtanut lomarahoja-

ni vapaiksi, mikä mahdollistaa pienet lomat

pitkin työvuotta.

- Olen varmaankin joskus liikkunut enem-

män kuin nykyään. Onneksi koira vaatii päivit-

täistä ulkoilua. Jos töissä on ollut paineita, niin

metsään meneminen koiran kanssa helpottaa.

Syksyllä myös marjastan ja sienestän ja kesällä

harrastan puutarhaviljelyä.

- Minun on mahdollista jäädä eläkkeelle

Seija Frangin (oikealla) työpaikal-

la oli yhteistoimintaneuvottelut

vuonna 2013. Lomautuksista

neuvoteltiin, mutta niiltä vältyttiin.

Anja Viilon työpaikalla esiintyy jo

papereissa ikäjohtaminen, mutta

muutospaineiden tähden sitä ei ole

päästy toteuttamaan.

* Te

ksti

ja k

uva:

Mia

Hem

min

g

16 sttk 2 *2015

17 sttk 2 *2015

62-vuotiaana, ja niin varmaan teen. Mieskin

jää suunnilleen samaan aikaan. Vaikka pidän

työstäni, haluan päästä muiden hauskojen

puuhien pariin.

Kapeaa, mutta perusteellista- Yleisesti ottaen olen pitänyt työstäni maist-

raatin rekisterihallinnossa, jossa olen ollut

vuodesta 1973, sanoo tamperelainen tarkastaja

Anja Viilo, 63.

Työtehtävät ja työn tekeminen ovat muut-

tuneet vuosien aikana.

- Työni on muuttunut kapea-alaisemmaksi,

mutta perusteellisemmaksi. Olen siirtynyt vä-

hitellen pienistä toimistoista suureen: pienissä

yksiköissä työni oli laaja-alaisempaa. Mutta

onnekseni olen työskennellyt eri toimipisteis-

sä, mikä on ylläpitänyt mielenkiintoa työtä

kohtaan. En ole päässyt tylsistymään.

Väki on vähentynyt, ja sen myötä rento

työote harvinaistunut.

- Paine on kasvanut, sillä täytyy tehdä paljon

enemmän kuin aiemmin. Kiire on lisääntynyt,

ja joskus ilmapiiri tuntuu siksi kireältä. Meillä

oli yhteistoimintaneuvottelut vuoden alussa,

» Viime vuosina suomalai-nen työelämä on näyttäytynyt julkisuuteen usein varsin nega-tiiviselta. Tutkija Lotta Harju Työterveyslaitokselta muistut-taa, ettei se ole koko totuus. Yleisesti ottaen tilanne muistut-taa enemmän Seija Frangin ja Anja Viilon kokemuksia: työssä viihdytään.

- Meidän viimeisempien tutkimusten mukaan työntekijät eri aloilla kokevat työnsä pää-asiallisesti aika myönteisesti. Tunnetaan työn imua, ihmiset iloitsevat työstään, työtä pidetään merkityksellisenä, päästään käyttämään kykyjään, kuulutaan johonkin porukkaan. Kaikki nämä ovat tärkeitä asioita ihmisen hyvinvoinnille, Harju muistuttaa.

Frangia ja Viiloa ei työ-uupumus ole uriensa aikana uhannut: työperäinen uupumus on harvinaista. Työn henkinen kuormittavuus on 2000-luvulla laskenut.

- Loppuun palaminen on suhteellisen vähäistä. Paljon useammin ihmiset iloitsevat työstään ja tuntevat sen merki-tykselliseksi.

Kuten Frangilla ja Viilolla, työntekijöiden työmäärä on kasvanut. Myös työhön liittyvä epävarmuus on lisääntynyt.

- Nämä ovat aikamme työelämää leimaavia ilmiöitä alalla kuin alalla.

Lisäksi niin sanottu ikäjoh-taminen on korostunut viime vuosina, koska suuret ikäluokat ovat nyt ikääntyneitä työnteki-jöitä. He myös pysyvät työssään pidempään, sillä ikääntyneiden kokemus toimintakyvystään on parantunut huomattavasti run-saassa kymmenessä vuodessa.

- Itse kuitenkin kaihdan ikäjohtamistermiä: kyse on työntekijät yksilöinä huomioi-vasta johtamisesta.

Tuttuja juttuja

joiden seurauksena määräaikaiset kohta läh-

tevät talosta. Jäljelle jääneet miettivät, miten

ehtivät kaikki työt tekemään.

- Pienemmissä toimistoissa työn tasaami-

nen oli helpompaa, isossa toimistossa olen

satunnaisesti tehnyt ylitöitä.

- Minulla on ollut kirjava joukko esimie-

hiä: niin hyviä kuin huonojakin ja siltä väliltä.

Viime vuoteen asti olin Tampereen yksikön

luottamusmies, jolloin työskentelin kaikkien

esimiesten kanssa. Sinä aikana kehitettiin uusia

työprosesseja jatkuvien organisaatiomuutos-

ten myötä: muutoksesta on tullut pysyvä ilmiö.

- Ihan selvästi ikä on tehnyt sen, että olen

väsyneempi työpäivien jälkeen. En kuiten-

kaan pidä lomia putkeen, vaan otan pitkiä

viikonloppuja. Ne sopivat minulle paremmin

ja auttavat jaksamaan. Vapaapäivinä hoidan

lapsen lapsiani, ja viikonloppuisin ulkoilen hei-

dän kanssaan. Muuten en harrasta liikuntaa,

mutta askelmittarin mukaan saatan työpäivän

aikana ottaa peräti 8000 askelta. Kävelemi-

nen työpäivän aikana on lisääntynyt, vaikka

toisin voisi kuvitella, sillä kaiken pitäisi siirtyä

sähköisesti.

18 sttk 2 *2015

19 sttk 2 *2015

* Te

ksti:

Jaa

kko

Taka

lain

en

* Ku

va: I

lkka

Hei

no

Suomessa on totuttu päämäärähakuiseen, jopa hyökkäävään toimintaan. Länsinaapurissa taas poh-diskellaan enemmän ja mennään aikaisemmin tauolle. Näin kuvaa Tor-nio-Haaparannan pelas-tusalan yhteistyötä palo-mies Jyrki Savolainen.

Rajan ylittävän pelastusalan yhteistyön haastava valinta:

Kulttuurieroja enemmän häntä kui-

tenkin hirvittävät henkilömitoitusten

kutistumiset niin pelastuslaitoksessa

kuin poliisissakin.

Pitkän linjan palomies Jyrki Savolainen, 46,

kertoo, millaista Tornion pelastuslaitoksen

(virallisesti Lapin Pelastuslaitoksen Tornion

toimipiste, Kemi ja Rovaniemi ovat kaksi muuta

vakinaista toimipistettä) on yhteistyö rajan

yli Haaparannan pelastuslaitoksen kanssa.

- Yhteistyö on saumatonta. Kielitaitoa suo-

mi-ruotsi on kohtuullisesti, ja jos se ei riitä,

selvitetään asiat englanniksi. Rajan ylittäviä

hälytyksiä on noin 20 kummallakin puolella

vuodessa, toteaa Savolainen, joka on myös

Lapin pelastuslaitoksen työsuojeluvaltuutettu

ja Palomiesliitto SPAL:n varapuheenjohtaja.

Ei mahdollisuutta ennakoimiseen Savolainen kertaa rajan ylittävän yhteistyön

periaatteita. Pelastustoimen johto on aina

siinä maassa, josta hälytys tulee.

Tyypillisessä rakennuspalossa ruotsalai-

sen sopimuspalokunnan pitäisi olla liikkeellä

Jyrki Savolaisen mukaan miehistön

mitoituksista nipistäminen voi kostautua

hallitsemattomina tilanteina Kemi-Tor-

nion seudulla, jossa on paljon eri alojen

teollisuutta ja erilaisia muun muassa

kemikaaleihin liittyviä pelastustehtäviä.

viidessä minuutissa. Ammattilaiset laittavat

paremmaksi: Torniosta lähdön tavoiteaika

on 60 sekuntia. Kun minuutissa lähdetään,

pitää miettiä aika tarkkaan se, mitä ja miten

paljon mitäkin tarvitaan.

Siksi esimerkiksi vesipelastukseen lähde-

tään hitaammin, harkitummin, Savolainen

sanoo.

Hänen mielestään pelastustoimen – kuten

poliisin ja päivystävän terveydenhuollon – pää-

piirre on, että kaikkiin tilanteisiin ei voi aina

valmistautua etukäteen. On vain valmiuksia

ja valistuneita arvauksia.

Suomalaista pelastustoimen lähtötapaa

Savolainen kuvaa armeijamaiseksi. Mietitään

tarpeet ja valitaan työkalut ja sitten tehdään

ensi-isku. Sammutusta jatketaan kunnes

tuli on taltutettu – tai kohde menetetty.

Palon alkuun pitää saada massiivisin sam-

mutuskyky, koska kyse on usein minuuteista.

Hukattua aikaa ei saa takaisin.

Kolme kotia paloi, vene pelastettiinVaikka Suomen ja Ruotsin kulttuurieroista

on väännetty vitsiä, suomalainen armeija-

mallinen toimintatapa näyttäytyy erilaisena

ruotsalaisen pelastuskäytännön rinnalla.

- Ruotsissa palomestari voi neuvotella va-

kuutusyhtiön kanssa ja saada luvan sammu-

tuksen lopettamiseen. Joskus loppuun palami-

sen salliminen on halvempaa jälkiraivauksen

kannalta. Mutta meille tällainen ajattelutapa,

luovuttaminen, on vieras, Savolainen toteaa.

Kun kysyy käytännön työtapojen eroja, hän

asettaa sanansa tarkasti ja ottaa esimerkin.

Kaksi omakotitaloa paloi voimalla Ruotsin

puolella kun suomalainen sammutusyksikkö

tuli paikalle. Ruotsalaiset pyysivät suomalaiset

heti eturintamaan ja alkoivat itse jo miettiä

tauon paikkaa. Suomalaiset tekivät parhaansa,

mutta tuli levisi kolmanteen taloon. Silloin

ruotsalainen palomestari näytti käsimerkin:

sammutus seis, saa palaa loppuun.

- Olimme vähän ihmeissämme, että an-

netaanko vain olla. Kiskaisimme kuitenkin

mahonkiveneen talon vierestä turvaan, sillä

sekin olisi palanut kolmen omakotitalon mu-

kana. Kulttuureissa on eroa, ja molemmissa

on hyvät puolensa, summaa Savolainen.

Hänen mukaansa molemmilla puolilla rajaa

kultaisena sääntönä on, että ensin pelastetaan

ihmiset ja sitten vasta rakennukset ja muu

materia. Niitä kun saa kaupasta.

Teollisuus ja iso alue vaatii vahvuudetKulttuurieroja enemmän Jyrki Savolaista huo-

lettaa henkilöstömitoituksista tinkiminen.

Vaikka paperilla vähäisempikin miehistömäärä

riittää keskimäärin, työn ennakoimattoman

luonteen takia voidaan joutua tilainteisiin, josta

ei selvitä kunnialla – olipa asenne ja osaaminen

kuinka hyvä tahansa.

- Kun kuntapäättäjät etsivät säästöjä, hel-

posti ajatellaan, että miehistömitoituksesta

voi vähän nipistää. Vuorovalmiudessa meillä

on yksi esimies ja viisi palomiestä. Laki edellyt-

tää vain 1+3. Siispä säästetään, havainnollistaa

Savolainen.

- Mutta ei se käy, sillä isompi miehitys

tarvitaan, koska alueella on muun muassa

Outokummun jaloterästehdas, paperitehtai-

ta, AGA:n kaasutehdas ja LNG-terminaali on

tulossa. Meillä täytyy olla koko ajan perus-

sammutuksen lisäksi valmius esimerkiksi

kemikaalisukellukseen.

Lapin pelastuslaitoksen vakinainen opera-

tiivinen vahvuus (esimiehet, ylipalomiehet ja

palomiehet) on 80: Torniossa 24, Kemissä 24

ja Rovaniemellä 32.

Työsuojeluvaltuutetun näkövinkkelistä hän

katsoo myös henkilöstön jaksamista ja työ-

suojelua. Toiminta-alueiden säteet Torniossa

ja Kemissä on 60 kilometriä ja Rovaniemellä

sata kilometriä, sammutusyksiköitä voidaan

tarvita samaan aikaa kaukana toisistaan.

- Kutistetuilla vahvuuksilla otetaan koko

ajan riski, että jotain hallitsematonta ja pe-

ruuttamatonta tapahtuu, tiivistää Savolainen.

Sama ongelma on Lapissa poliisillakin.

Hänen mukaansa jos poliisiauto ajaa vastaa,

kannattaa mahdollisesti siirtyä lottoamaan.

Niin harvinainen näky poliisien virka-auto on

ainakin Ylä-Lapissa.

Kesken haastattelun kello 11.10 tulee hälytys.

Savolainen tulkkaa: pieni rakennuspalo. Häly-

tyksen saa päivystävä pelastusviranomainen

ja sammutusyksikkö, josta todennäköisesti

sammutusyksikkö lähtee paikalle. Savolaisen

työvuoro loppui jo aamulla, joten hänen ei

tarvinnut lähteä.

20 sttk 2 *2015

PUH

UTA

AN

!

Teks

ti: L

eena

Ser

etin

* K

uva:

Pir

jo M

aila

mm

i

Toimeentulon raja viritetty liian alas

PUHUTAAN! on STTK-lehden sarja, jossa puhutaan aikaamme liittyvistä kielteisistä ilmiöistä.

» ”Sosiaalituella elävän asemaa ei pitäisi kenenkään kadehtia. Suomi on saanut moitteita Euroopan neuvostolta siitä, että sosiaaliturva on keskipalkkaan verrattuna viritetty liian alas. Kelan toimihenkilöt näkevät arkityössään, että ihmisten hätä pärjätä kalliiden kustannusten maassamme on suuri.

Jos ihminen joutuu Suomessa elämään Kelan maksaman peruspäivärahan, asumistuen ja kunnan toimeentulotuen tur-vin, hän joutuu tosissaan kamppailemaan selviytymisessään. Korkeimmillaan sosiaaliturva kaikkinensa on reilu tuhat euroa, josta asuminen lohkaisee suurimman palan etenkin pääkau-punkiseudulla.

Kuntien maksamaa toimeentulotukea saa miltei 400 000 henkilöä eli valtava määrä suomalaisista elää toimeentulon kipurajoilla.

Pärjätäkseen edes jotenkuten työttömyyden ja tulottomuu-den aikana Suomessa pitäisi vuokran ja verojen jälkeen jäädä elämiseen enemmän kuin muutama sata euroa. Tämä summa on isolle joukolle tavoittamattomissa.

On kansallinen häpeä, että yksi maailman rikkaimmista maista ei kykene turvaamaan koko väestölleen ihmisarvoista elämää. Toki täytyy muistaa, että moniin maihin verrattuna Suomi sentään jotenkuten huolehtii kaikista kansalaisistaan.

Kohti yhtä luukkuaKelan työntekijät kohtaavat asiakastyössään todella surullisia kohtaloita. Ammattilaisten täytyy jaksaa ja kestää rankkaa todel-lisuutta. Työtoverit ja tarvittaessa työterveyshuolto ovat tukena.

Jos eduskunta päättää tänä keväänä siirtää kuntien nykyisin maksaman perustoimeentulotuen Kelalle, meidän työnteki-jöidemme haasteet kasvavat. Vaikka pyrkimys on siirtyä yhä enemmän sähköiseen etuushakemiseen, iso joukko syrjäytyneitä tarvitsee henkilökohtaista palvelua saadakseen itselleen lain hänelle sallimat etuudet.

Sosiaalituilla elävien etu mielestäni on, että kuntien perus-toimeentulotuki siirtyy Kelan käsiteltäväksi ja maksettavaksi. Suurin osa toimeentulotukea saavista on jo Kelan asiakkaita. Kelan on valtakunnallisena toimeenpanijana kohdeltava kaik-kia ihmisiä yhdenvertaisesti, joten tuen saajien asema monin kohdin paranee. Kuntien monenkirjavat tulkinnat eivät pääse vaikuttamaan kansalaisen oikeuksiin.

Köyhyys kätkeytyyKöyhyys ja varattomuus näyttäytyvät eri puolilla Suomea eri-laisina. Itse olen kotoisin pieneltä paikkakunnalta Pohjois-Pohjanmaalta ja työskennellyt Kelalla Jyväskylässä. Siellä on vielä tukiverkostoja, joilla tuen varassa elävä selviää. Muualla kuin pääkaupunkiseudulla voi elää sosiaalitukien varassa laa-dukkaampaa elämää kuin pääkaupunkiseudulla, jossa asuminen vie leijonan osan tuista.

Toisaalta suurissa kaupungeissa köyhyys kätkeytyy massaan, eivätkä kanssaihmiset näe sitä ja reagoi.”

Heli Martinmäki

» Kelan toimihenkilöt ry:n puheenjohtaja neljättä vuotta

» työskennellyt Kelan etuuskäsittelijänä Jyväskylässä, edelleen Kelan palkkalistoilla

» Palkansaajajärjestö Pardian yksi varapuheenjohtaja

» Kelan toimihenkilöissä 4 200 jäsentäTuska toimeentulon riittävyydestä näyttäytyy joka päivä Kelan

asiakaspalvelussa työskenteleville, Heli Martinmäki sanoo.

21 sttk 2 *2015

STTKLYHYESTI

Uuden hallituksen jatkettava perhevapaauudistusta» STTK kaipaa uudelta hallitukselta toimia perhevapaiden kustannusten tasaamiseksi. Tällä hallituskaudella asiassa ei ole päästy eteenpäin toivotulla tavalla ja työtä on jatkettava.

– Naiset ja miehet osallistuvat yhtä paljon työelämään, mutta valtaosan perhevapaista käyttävät naiset. Perhevapaita

ja niistä aiheutuvia kustannuksia on tulevai-suudessa jaettava tasapuolisemmin. Tämä onnistuu, kun luodaan isille kiintiöidyt, riittävän pitkät perhevapaajaksot, STTK:n johtaja Katarina Murto (kuvassa) sanoo.

STTK:n mielestä perhevapaajärjestelmän uudistus on toteutettava asteittain. Vuoden 2017 alusta vain isille kiintiöity osuus on nostettava vähintään kolmeen kuukauteen.

– Tavoitteena pidemmällä aikavälillä on niin sanottu 6+6+6-malli, Murto sanoo.

Uuden hallituksen on myös jatkettava suunnitelmallista työtä palkkatasa-arvon edistämiseksi.

– Tämä työ tarvitsee riittävät resurssit. Keinoista on so-vittava kolmikantaisesti vielä tämän vuoden aikana. Tavoite on, että hallituskauden loppuun mennessä keskimääräinen palkkaero on enintään kymmenen prosenttia.

Murto korostaa, että palkkatasa-arvon edistämisessä tasa-arvosuunnitelmat ja palkkakartoitukset ovat keskeisiä.

– Palkkakartoituksen tekemättä jättäminen on STTK:n mielestä sanktioitava. Lain tehokas valvonta varmistetaan lisäämällä viranomaisten resursseja.

STTK vaatii uudelta hallitukselta myös syrjintäsäädösten tiukentamista.

– Synnytysiässä olevien nuorten naisten syrjintään työ-markkinoilla on puututtava. Syrjintäolettamasäädöksiä tiu-kentamalla voidaan puuttua esimerkiksi raskauden takia tapahtuvaan työsopimuksen purkamiseen koeaikana, sanoo Katarina Murto.

Nollasopimus aliarvioi työntekijöitä» Tilastokeskuksen mukaan jo noin 83 000 palkansaajalla on nollatuntisopimus. STTK:n johtaja Katarina Murto arvioi, että nollatyösopimusten käytöllä suomalainen työelämä ottaa harppauksia taaksepäin.

– Nollasopimukset eivät sitouta eivätkä motivoi työntekijää. Vähänkään pidemmällä tähtäimellä ne eivät ole työnan-

tajankaan etu, sillä nollasopimusten luoma epävarmuus ja epätasa-arvo työmarkkinoilla eivät houkuta osaavaa ja koulutettua työvoimaa. Osaajat hakeutuvat sinne, missä heitä arvostetaan.

Nollatuntisopimuksella tarkoitetaan työsopimusta, jossa työajan minimituntimääräksi on sovittu nolla ja enimmäis-määräksi 40 tuntia. Työaikalaki ei säätele vähimmäistyöaikaa.

– Nollatuntisopimus on kuin paksu sumu, jonka läpi ei näe. Se merkitsee sitä, että työntekijällä ei ole minkäänlaista tietoa tulevasta. Hän ei pysty ennakoimaan sitä, milloin työtä on tai ei ole eikä sitä, milloin työ päättyy kun työnantaja voi vähentää tunteja tai tiputtaa ne kokonaan pois ilman ennakkovaroitusta. Tämä puolestaan merkitsee sitä, että työntekijä ei pysty suunnittelemaan esimerkiksi talouttaan, mistä seuraa jälleen uusia ongelmia, Murto toteaa.

STTK:n mielestä nollatuntisopimusten käyttö on kikkailua ja kuvastaa työn huonoa organisointia sekä suunnitteluky-vyn puutetta.

– Kolmasosa nollasopimuslaisista työskentelee kokoaikai-sesti, mikä tarkoittaa sitä, että työn tarve on jatkuva ja työn määrä on työnantajan tiedossa. Onkin perusteltua kysyä, miksi niitä käytetään. Seuraavalta hallitukselta on lupa odottaa tomeraa otetta nollasopimuksiin liittyvän lainsäädännön parantamiseksi, Katarina Murto sanoo.

Sote-kompurointi ei saa uhata yhdenvertaisuutta» Sote-uudistus kaatui, mutta tehty työ ei STTK:n mielestä saa valua hukkaan.

– Uudistuksen jatkamisen on oltava seu-raavan hallituksen kiireellisimpiä tehtäviä. Kansalaisilla on oikeus tasapuolisiin sekä kattaviin sosiaali- ja terveyspalveluihin eikä niitä voida ikuisesti odottaa, sanoo STTK:n puheenjohtaja Antti Palola (kuvassa).

Jatkotyössä on samanaikaisesti huomioitava rahoituksen uudistaminen sekä aito integraatio perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen kesken. Minimikoko palvelujen järjestämiseksi on noin 200 000 asukkaan alue.

– Palvelujen laatu, kustannustehokkuus ja vaikuttavuus eivät kehity, ellei järjestämisvastuuta siirretä nykyistä le-veämmille hartioille, Palola arvioi.

Palveluja tuottamaan potilaat ja asiakkaat tarvitsevat moniammatillisia tiimejä. Työn organisointia ja esimerkiksi tietojärjestelmien pohjalle luotavia digitaalisia palveluja tulee edelleen kehittää.

– Toimivien kokonaisuuksien varmistamiseksi ja paikal-lisen kilpavarustelun välttämiseksi on turvattava riittävä ohjausmahdollisuus valtiolle tai riittävän suurelle alueel-liselle organisaatiolle. Uudistusta valmisteltaessa on lisäksi varmistettava henkilöstön osallistumismahdollisuudet ja turvattava sen asema muutoksien keskellä aidon yhteis-toiminnan avulla.

22 sttk 2 *2015

* Te

ksti:

Art

o Jo

kela

*

Kuva

: Leh

tiku

va Yhteiskunnallisen yrittämisen taustalla

on usein vähintään rahtunen idealis-

mia, kuten ympäristön suojelua tai

syrjäytymisen ehkäisemistä. Historiallises-

sa mielessä yhteiskunnallisia yrityksiä ovat

esimerkiksi työväen osuuskapat.  Nykyisin

yhteiskunnallista yrittäjyyttä edustavat muun

muassa Linnanmäkeä pyörittävä Lasten Päivän

Säätiö, Helsingin Diakonissalaitos ja erilaiset

uusosuuskunnat.

Pitkään yhteiskunnallisten yritysten parissa,

muun muassa oikeusministeriössä ja Suo-

malaisen Työn Liitossa työskennelleen Saila

Tykkyläisen mukaan yhteiskunnallinen yrit-

täjyys on hyvin monimuotoista. Olennaista ei

ole yritysmuoto, vaan idea. Euroissa mitattavan

voiton maksimoimisen sijasta tavoitteena on

yhteiskunnallisen hyvän tekeminen.

– Yhteiskunnalliset yritykset syntyvät usein

sellaisille katvealueille, joilla ei ole kaupallista

kilpailua tai joilta puuttuu yhteiskunnallinen

tukiverkko, Tykkyläinen toteaa.

Yhteiskunnallisen yritystoiminnan peruskri-

teereihin luetaan myös toiminnan avoimuus,

demokraattisuus ja työntekijöiden mahdol-

lisuus vaikuttaa työhönsä.

Vaikuttavuus mukaan kilpailuunYhteiskunnallisen yritystoiminnan kannalta

olennaista on sen yhteiskunnallisen toimin-

Jos osakeyhtiön tavoite on tuottaa voittoa omis-tajilleen, yhteiskunnallis-ten yritysten ensisijainen tavoite on yhteiskunnalli-sen hyvän tuottaminen.

nan vaikuttavuuden arviointi ja huomioon

ottaminen. Asioita ei tarkastella siis niin, että

otetaan se mitä halvimmalla saadaan, vaan

se, joka antaa euroille eniten vastinetta.

– Vaikutusten arviointi on avain. Yhteis-

kunnalliset yritykset saavat kilpailuetua kun

otetaan huomioon toiminnan yhteiskunnal-

liset vaikutukset.

Muutama esimerkki.

Kunta tarvitsee harjanvarsia. Halvin tarjous

tulee Kiinasta, kalliimpi paikalliselta, heikom-

massa asemassa olevia työllistävältä pajalta.

Jos kriteerinä on yksin hinta, ostetaan kiina-

laiset harjanvarret. Jos huomioidaan myös

tilauksen yhteiskunnalliset vaikutukset,

harjanvarret tilataan paikalliselta yrittäjältä.

Toisen esimerkin Tykkyläinen ottaa sosi-

aali- ja terveyssektorilta. Iso alan yritys voi

myydä lastensuojelussa vuodepaikkoja, mutta

yhteiskunnallisen yrityksen tulokulma voi

Kaikkea ei mitata euroissa

23 sttk 2 *2015

Ulkoasiainhallinnossa kaivataan asemapaikkojen ruokia

TYÖ

-LO

UN

AA

LLA

» Ulkoasiainministeriön osastosihteeri Mika Kaik-konen kaipaa välillä lounaaksi plovia, kaukaasialaista pilahvia. Ja venäläisiä jauhemaksapihvejä. Ja keittoja, jotka itänaapurissamme osataan tehdä niin hyvin.

Ennen nykyisiä tehtäviään Helsingin Katajanokal-la Kaikkonen työskenteli kymmenen vuotta Suomen edustustoissa Moskovassa ja Pietarissa. Niistä jäi rakkaus tiettyihin venäläisiin ruokalajeihin.

Kaikkonen epäilee, että moni muukin ulkoasiainhal-linnon työntekijä kaipaa entisen asemapaikkansa tai -paikkojensa ruokia. Ministeriön työpaikkaruokailussa kansainvälisyys ei kuitenkaan erityisemmin näy. Henki-lökunta käy useimmiten talon kahdessa ketjuruokalassa, joissa syödään samanlaista ruokaa kuin missä tahansa perustyöpaikkaruokalassa. Jonkin verran aterioidaan myös lähistön ravintoloissa.

- Tuo läheinen nepalilainen ravintola on kyllä aika suosittu.

Asemapaikoissa henkilökunta syö työpäivän aikana usein joko omia eväitä ja paikallista lounas- ja katu-ruokaa, koska harvassa edustustossa on oma ruokala.

Moskovan suurlähetystö ja Pietarin pääkonsulaatti ovat suuria, joten niissä on omat keittiöt. Kaikkosen ai-kana niissä työskenteli suurimman osan aikaa venäläiset kokit.

- Ruoka oli enimmäkseen suomalaista, mutta venä-läisellä vivahteella. Kerran kollegat toivat Suomesta kuivattuja herneitä keittoa varten. Lopputulos ei ollut seuraavana torstaina ihan sitä, mihin olimme Suomessa tottuneet, mutta erittäin hyvää.

* Teksti ja kuva: Maria Mustranta Lasten-Päivän Säätiön pyörittämä

Linnanmäki saa yhtenä monista kantaa

yhteiskunnallisen yrityksen tunnusta.

olla sellainen, että tehdään ennaltaeh-

käisevää työtä ja pidetään vuodepaikat

mahdollisimman tyhjinä.

– Osittain kehitys on kulkenut tähän

suuntaan. Oulussa on esimerkiksi kilpai-

lutuksessa otettu huomioon sosiaalinen

työllistäminen, Tampereella ja Hämeen-

linnassa muunlaisia yhteiskunnallisia

vaikutuksia.

Pelkoa yksityistämisestä ja markki-nahäiriöistäSuomessa suhtautuminen yhteiskun-

nalliseen yrittämiseen on ollut nihkeää.

Kritiikkiä on kuulunut Tykkyläisen mu-

kaan sekä elinkeinoelämän edunvalvojilta

että ammattiyhdistysliikkeen puolelta.

– Elinkeinoelämän edunvalvojat pel-

käävät yhteiskunnallisten yritysten saa-

van kilpailuetua, jos kilpailussa otetaan

huomioon toiminnan yhteiskunnallinen

vaikuttavuus, tai yhteiskunta tukee niitä

jollain tavoin. Työntekijäpuolella on taas

pelätty sen edistävän yksityistämistä ja

pakkoyrittäjyyttä.

Nykyisin tutkijana Lappeenrannan tek-

nillisen yliopiston kauppakorkeakoulussa

ja yhteiskunnallisena yrittäjänä UUSIA

Networkissa toimiva Tykkyläinen ymmärtää työntekijöiden huolen.

– Tietyissä tilanteissa, kuten Iso-Britanniassa David Cameronin

hallituskaudella näin on käynyt, kun julkista sektoria on leikattu paljon.

Tykkyläinen toteaa kuitenkin, että kyse on politiikasta. Leikkauksia

voidaan tehdä, oli yhteiskunnallista yritystoimintaa tai ei.

Elinkeinoelämän pelkoon markkinahäiriköinnistä hän toteaa, että

mikään ei estä muitakaan yrityksiä ottamasta huomioon toimin-

tansa yhteiskunnallisia vaikutuksia ja saamaan sitä kautta samat

kilpailuedut kuin yhteiskunnalliset yritykset.

EU eri linjoillaSuomessa yhteiskunnalliset yritykset lähtevät pääsääntöisesti muiden

yritysten kanssa samalta viivalta eivätkä saa tukea yhteiskunnalta.

Euroopan unioni ja monet sen jäsenmaista näkevät yhteiskunnalliset

yritykset kuitenkin mahdollisuutena ja tukevat niiden toimintaa. EU:n

komissio on todennut, että yhteiskunnallinen yritystoiminta on eräs

lupaavimmista keinoista edistää paikallisia sosiaalisia innovaatioita

Eurooppa 2020 -strategiassa yhteiskunnalliset yritykset on nostettu

avaintoimijoiksi syrjäytymisen, köyhyyden ja muiden yhteiskunnal-

listen ongelmien ehkäisemisessä ja lievittämisessä.

– Monissa maissa kuten Italiassa, Tanskassa ja Iso-Britanniassa

yhteiskunnallisia yrityksiä autetaan eteenpäin.

Tykkyläinen perustelee yhteiskunnallisten yritysten tukemista

sillä, että ne lähtevät toimintansa luonteen vuoksi usein kilpailuun

takamatkalta.

– Yhteiskunnalliset yritykset pitäisi tuoda samalla viivalle muiden

yritysten kanssa.

Lisätietoja: Arvoliitto.fi

24 sttk 2 *2015

Uusi Keskusjärjestö -hankkeessa

Unohdetaan vanhat kuviot

* Te

ksti:

UP/

Mik

a Pe

lton

en

STTK:laisten ammattiliittojen puheenjohtajat haluavat aidosti uuden järjestön ilman vanhoja rasitteita. Pitää myös rakentaa poliittisesti sitoutumaton kes-kusjärjestö.

Pardian puheenjohtajan Niko Simolan mielestä

keskusjärjestöhanke saadaan maaliin, kunhan

järjestöstä tulee riittävän laaja.

–  Mukaan tarvitaan liittoja yksityiseltä ja julkiselta

sektorilta. Jäsenliittoja tarvitaan kaikista nykyisistä kes-

kusjärjestöistä.

Simola uskoo, että voimia keskittämällä saadaan nykyis-

tä vahvempi ja kustannustehokas keskusjärjestö. Hänen

mielestään sen pitää olla moniarvoinen ja poliittisesti

sitoutumaton.

– Ainahan ay-toiminnassa politiikkaa tehdään, mutta

se ei saa olla puoluepolitiikkaa, Simola naurahtaa.

Erton puheenjohtajan Juri Aaltosen mielestä kaikkien

toimijoiden pitäisi suhtautua avoimesti siihen, minkälai-

nen uusi keskusjärjestö Suomeen tarvitaan.

– Osassa järjestöistä halutaan vielä suojata nykyisiä

rakenteita. Niissä ei ilmeisesti osata miettiä avoimesti,

mikä olisi tehokkain ja järkevin tapa toimia.

Myös Aaltosen mielestä tarvitaan aidosti uusi, poliit-

tisesti riippumaton keskusjärjestö.

Katse tulevaisuuteenLähi- ja perushoitajien SuPerin puheenjohtajan Silja Paa-

volan mielestä tärkeintä uuden keskusjärjestön raken-

tamisessa on, miten sitä lähdetään viemään eteenpäin.

– Uuden keskusjärjestön pitää katsoa tulevaisuuteen.

Siinä ei pidä katsoa vanhoja duubioita tai mitä ennen on

tehty, Paavola sanoo.

Paavolan mielestä on tärkeää miettiä, mitä palkansaajat

tänään työelämästä ajattelevat, miten tämä ajatus on

vuosien aikana muuttunut ja miten uusi järjestö vastaa

muutokseen.

–  Ammattiliittojen ja keskusjärjestön perustehtävä

on hoitaa sopimus- ja ammatillista sekä koulutuksellista

edunvalvontaa.

Paavolan mukaan suomalainen yhteiskunta on raken-

nettu niin, että tavallinen ihminen pitää palkkojaan ja

työehtojaan itsestäänselvyyksinä.

– Eivät ne sitä ole. Sopimukset ovat neuvoteltuja, ja niistä

uuden keskusjärjestönkin on pidettävä kiinni. Muuten ne

voidaan rapauttaa yhdessä yössä.

MoniarvoinenPaavola toivoo uuden keskusjärjestön toiminnasta lä-

pinäkyvää.

– Se ei saa olla sellaista, että jotkut kyhäilevät jossakin

kabinetissa. Liitot tarvitsevat moniarvoisen keskusjärjestön.

Paavolan mukaan palkansaajaliike ja sen järjestöt ovat

ehdottomasti sidoksissa politiikkaan, mutta puoluepoli-

tikointia niissä ei tarvita.

– Nykymaailmassa tärkeämpää on, miten liiton jäsen

kokee liittonsa toiminnan. Liityttyään liittoon ihmiset

haluavat tietää miten liitto ja sen keskusjärjestö toimivat.

Liittojen jäsenille pitäisi Paavolan mielestä kertoa, min-

kälaiset neuvotteluoikeudet keskusjärjestölle annetaan

ja mitä sen oletetaan tekevän.

– Elämme avarassa maailmassa, jossa peräänkuulute-

taan työvoiman vapaata liikkuvuutta. Vapaa liikkuvuus

ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin työehtosopimusten

polkeminen.

Isojen ja pienten yhteinenJytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki toivoo uudelle

keskusjärjestölle jo perustamisvaiheessa yhteistä tahtoa.

Hänen mielestään liittojen jäseniltä pitää hakea näkemystä,

minkälainen uuden järjestön pitäisi olla.

– Järjestön pitää olla aidosti uusi niin, että se ei kanna

rakenteita eikä rasitteita mistään vanhasta.

Pihlajamäkikin haluaa poliittisesti sitoutumattoman

järjestön.

– Sen pitää olla demokraattinen siten, että isot ja pienet

liitot huomioidaan tasapuolisesti. Tarvitsemme yhteisen

näkemyksen siitä, mitä ja kenen asialla uusi keskusjär-

jestö on.

Vakuutusväen liiton puheenjohtajan Liisa Halmeen

mielestä vanhan pohjalle ei kannata rakentaa.

– Keskusjärjestö pitää päivittää tälle vuosituhannelle.

Vakuutusväki tulee mukaan vain puoluepolitiikasta riip-

pumattomaan järjestöön.

Halmeen mielestä nyt pitää rakentaa mahdollisimman

iso keskusjärjestö.

– Siitä pitää tehdä vastapuoli työnantajien EK:lle.

25 sttk 2 *2015

VO

IH

YVIN

Vetovoimaisia sote-työpaikkoja palkittiin

* Teksti: Maria Mustranta

Leht

ikuv

a

Kartanonkosken neu-

volatyö palkittiin muun

muassa laadukkaasta

asiakastyöstä. Kuvan

vauva ei liity tekstiin.

» Sosiaali- ja terveysministeriö palkitsi helmikuun lopulla vetovoimaisia sosiaali- ja terveysalan työpaikkoja. Tunnus-tuksia annettiin yhdeksäntoista.

Yksi palkituista oli Kartanonkosken neuvola Vantaalla. Perusteluissa työpaikkaa kiitettiin muun muassa hyvästä ja laadukkaasta asiakastyöstä, koulutus ja kehittymis-myönteisyydestä sekä rohkeasta tavasta tarttua ongelmiin. Neuvola on myös haluttu työpaikka.

Terveydenhoitaja Paula Silomäki arvelee, että hyvä henki rakentuu monista tekijöistä.

- Varmasti se on ihmisistäkin kiinni. Meillä on täällä aika eri ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia, mutta näemme sen rikkautena. Yksillä on yhdenlaista ja toisella toisenlaista erityisosaamista ja kaikkia arvostetaan.

Sote-alan työpaikkoja vaivaa usein kiire ja niukat resurssit. Kartanonkoskellakin kuormitus on kova, mutta palkintoperusteluissa kiitettiin silti neuvolan kykyä vaalia työniloa. Miten se onnistuu?

- Olemme pyrkineet auttamaan, kun toisella on tosi pal-jon asiakkaita. Se ei aina mene meillä tasaisesti. Jaamme asiakaslistoja, jos tarve vaatii.

Arkiselle puurtamiselle on myös pyritty löytämään vastapainoa. Työporukka tekee asioita yhdessä vapaa-ajallakin, vaikka taustat ovat erilaisia.

- Jos on juhlapäivä, tehdään vaikka yhteinen buffet-lounas, johon jokainen tuo jotain. Pyrimme järjestämään arjen keskelle yhteistä tekemistä ja pieniä juhlahetkiä.

”Osassa järjestöistä halutaanvielä suojata nykyisiä rakenteita.Niissä ei ilmeisesti osata miettiäavoimesti, mikä olisi tehokkain

ja järkevin tapa toimia.”

Vahvaa koulutuspolitiikkaa

» Uuden keskusjärjestön perustamishanke ete-nee, kun valmistelutyötä koordinoiva ohjausryhmä sai puheenjohtajat. Ryhmän puheenjohtajaksi on valittu Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Varapuheenjohta-jiksi valittiin Vakuutusväen Liiton VvL:n puheenjoh-taja Liisa Halme ja Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari.

Eloranta tähdentää, että uuden keskusjärjestön edunvalvonnan yksi keskeisistä tavoitteista on taata laadukkaan koulutuksen saatavuus kaikille palkansaajaryhmille koulutuksen kaikilla tasolla.

– Koulutuksesta säästäminen on varastamista tulevaisuudelta. Suomi menestyy, kun väestö on koulutettua. Myös poliittisten päättäjien on arvos-tettava tätä kilpailukykymme kivijalkaa, ohjausryh-mä linjaa kannanotossaan.

Ryhmä muistuttaa myös, että ammatillista koulutusta on pikaisesti kehitettävä vastaamaan yritysten ja työelämän muuttuvia tarpeita. Muun muassa tiedekorkeakouluja ja työelämälähtöisiä ammattikorkeakouluja on vahvistettava omilla vah-vuusalueillaan. Nuorten ja aikuisten ammatillisesta koulutuksesta leikkaaminen puolestaan johtaa ennen pitkää pulaan osaavasta työvoimasta.

– Työelämässä ei enää menestytä vain peruskou-lutuksella, yhdellä tutkinnolla tai kapealla asian-tuntija- ja huippuosaamisella. Kaikissa ammateissa ja tehtävissä tarvitaan muutoksiin vastaavaa lisä- ja uudelleenkoulutusta, ryhmä painottaa.

Ohjausryhmä valitsi vetäjän keskusjärjestöhank-keen tulevaisuus- ja strategiatyöryhmälle.

Ryhmän puheenjohtajana toimii Julkis- ja yksi-tyisalojen toimihenkilöliiton Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki. Projektipäällikkö hankkeelle valitaan viimeistään huhtikuussa.

Uuden keskusjärjestön selvitystyöhön on tähän mennessä ilmoittautunut 48 liittoa.

26 sttk 2 *2015

* Te

ksti:

Lee

na S

eret

in *

Kuv

a: P

irjo

Mai

lam

mi

EUR

OO

PPA

Euroopan poliittinen kenttä liikehtiiEU:ssa on käynnissä poliittinen myllerrys, kun uudet vasemmistopuolueet ja avoin kritiikki liittovaltiokehitystä kohtaan nostavat päätään.

Tutkijat Tuomas Iso-Markku ja Teemu Sinkkonen arvelevat, että EU:ta kritisoidaan aiempaa avoimemmin eri puolilla Eurooppaa, mutta arvostelu ei ole

unionia hajottavaa.

Talouskriisistä selviäminen, Kreikka

ja Ukrainan kysymys ovat kuitenkin

EU:n poliittisella agendalla kärkisijoilla.

Poliittista kriisiä tutkijat Teemu Sinkkonen

ja Tuomas Iso-Markku eivät kuitenkaan

tunnista.

EU-maissa on viimeisen vuosikymmenen

aikana puhaltanut oikeistopuhuri, eikä tuuli

ole kääntynyt. EU-parlamenttivaaleissa viime

27 sttk 2 *2015

CAP

» CAP tarkoittaa EU:n yhteistä maata-louspolitiikkaa. Se korostaa tuotannon ympäristöystävällisyyttä sekä unionin eri alueiden tasapainoa maataloustuotannossa. EU painottaa maataloustukien ehtona yhä enemmän ympäristönormeja ja tukien jakau-tumista tasapuolisesti jäsenmaiden kesken.

Suomelle maataloustuet EU:sta ovat merkittäviä. Elintarvikeketju työllistää noin 300 000 suomalaista.

EU -LYHYESTI

SANAKIRJA

keväänä maltilliset oikeistopuolueet

EPP ja ALDE menettivät ääniään po-

pulistisille oikeistopuolueille, jotka

olivat vaalien suurin voittaja. Julki-

suudessa uudet vasemmistopuolueet

Syriza Kreikassa ja Podemos Espan-

jassa näkyvät otsikoissa, mutta myös

oikeistopopulistiset puolueet ovat

vahvistumassa monissa jäsenmaissa.

- Vaikka populistiset puolueet ete-

nivät EU-parlamentissa, ne eivät ole

nousseet hallitusvastuuseen kansallis-

valtioissa. Tanskassa kansanpuolue oli

pitkään vaa’an kielen asemassa, mutta

ei hallitusvastuussa. Myös Hollannissa

oikeistolainen vähemmistöhallitus

nojasi oikeistopopulisteihin vuosina

2010 – 2012, jäsenmaiden kansallista

politiikkaa, erityisesti Saksaa seuraava

tutkija Tuomas Iso-Markku sanoo.

Suomi kovin maltillinenSuomen lisäksi tänä vuonna parla-

menttivaalit käydään muun muassa

Virossa, Espanjassa ja Britanniassa.

- Espanjassa päätään nostaa va-

semmistopuolue Podemos. Se haastaa

sosialidemokraattisen puolueen ja

hallitusvallassa olevan oikeistolaisen

Partido Popularin, joihin puolueisiin

etenkin työttömät ja nuoret ovat tyy-

tymättömiä. EU:n kannalta kiintoisin

vaali käydään Britanniassa, jossa kyse

voi olla EU:sta eroaminen, muun mu-

assa ääriliikkeisiin ja Espanjan poliitti-

seen tilanteeseen perehtynyt tutkija

Teemu Sinkkonen luonnehtii.

Molemmat tutkijat työskentelevät

Ulkopoliittisessa instituutissa Euroo-

pan unionin tutkimusohjelmassa.

Eurooppalaisittain suomalainen

poliittinen asetelma on kovin mal-

tillinen. Tutkijat laskevat Perussuo-

malaiset populistisiin puolueisiin,

mutta ei ääriliikkeeksi, kuten Un-

karin äärioikeistolainen puolue tai

Kreikan Kultainen auringonnousu.

Populistiset puolueet kalastelevat

ääniä yksinkertaisella retoriikalla

ja katteettomilla lupauksilla, joita

puolueet eivät valtaan päästyään

voisi kuitenkaan toteuttaa.

EU-kriittisyys kuitenkin asuu suo-

malaisissakin puolueissa. Integraation

syventäminen kohti liittovaltiokehi-

tystä saa yhä avoimemmin kritiikkiä.

Kreikan ja Ukrainan kriisit tosin ovat

peitonneet liittovaltiokeskustelun

julkisuudessa.

Kansainvaellusta ei voi pysäyttääPopulistit nostavat herkästi tee-

makseen paluun menneeseen, rajo-

jen sulkemiseen ja kansallisvallan

lisäämisen.

- Esimerkiksi EU:n sisäisten rajo-

jen sulkeminen maahanmuutolta

on melkeinpä mahdotonta, Teemu

Sinkkonen huomauttaa. Hän muis-

tuttaa, että Euroopan historia on

kansainvaelluksen historiaa.

Ihmisten liikkumista EU:n sisällä ei

voi pysäyttää, sillä vapaa liikkuvuus

on yksi perusoikeus. Liikehdintään on

tottuminen kaikissa jäsenvaltioissa,

haluttiinpa muuttoliikettä tai ei.

- Eurokriisin myötä EU:n sisäinen

muuttoliike on kasvanut. Virta on

etelästä pohjoiseen. Maahanmuutto

koettelee eri maita eri tavoin. Esimer-

kiksi Espanjasta on lähtenyt muihin

EU-maihin koulutettua väkeä, mikä on

tappio Espanjalle. EU-rajojen ulkopuo-

lelta tuleva muuttoliike on unionin

sisäiseen muuttoon nähden pisara

meressä, Teemu Sinkkonen sanoo.

Maahanmuuttoon saattaa sisältyä

ongelmia, jos muuttajat kokevat, että

eivät pääse vaikuttamaan uuden koti-

maansa asioihin. Maahanmuutto voi

aiheuttaa liikehdintää, levottomuut-

ta ja kuohuntaa. Populistipuolueet

omalta osaltaan ylläpitävät muuka-

laisvastaisuutta.

Talouskriisi piinaa, Ukraina liimaaTutkijoiden mukaan unionin ilman

muuta ykkösasia on edelleen talous-

kriisistä selviytyminen. Talouskriisi on

jäänyt viime aikoina uutisotsikoissa

Ukrainan ja Kreikan velkojen jalkoihin,

mutta ei talouskriisi mihinkään ole

vielä väistynyt.

- Ukrainan kriisi on tavallaan lii-

mannut yhteen EU-maita, jotka ovat

pysyneet yhtenäisinä talouspakot-

teissa Venäjää vastaan. Täytyy muis-

taa, että EU-rajojen ulkopuolella on

muitakin levottomuutta aiheuttavia

pesäkkeitä kuin Ukraina. EU:lla on

Lähi-idässä iso ongelma Syyriassa

ja Irakissa. EU:n suhde Egyptiin on

vaikea, Pohjois-Afrikassa kuohuu,

Teemu Sinkkonen sanoo.

EU-tason ongelmien listalla ovat

myös energia- ja ilmastopolitiikan

haasteet.

- Ukraina on herättänyt energia-

huollon turvaamisen tärkeyden.

Tällaisiin haasteisiin unioni voi vas-

tata paremmin kuin kansallisvaltiot,

mutta kyllä nämä kaikki asiat ovat

Suomenkin uuden hallituksen pöy-

dällä, Tuomas Iso-Markku sanoo.

Kehitysyhteistyö tikun nokkaan

» Tämä vuosi on nimetty EU:ssa kehitysyh-teistyön eurooppalaiseksi teemavuodeksi. Nyt halutaan lisätä EU-kansalaisten kiinnostusta kehitysyhteistyötä kohtaan ja nostaa EU:n roolia kansainvälisenä toimijana.

Suomessa tavoitteena on saada entistä useampi ymmärtämään, että kehitysyhteistyö on myös suomalaisten etu. Kehitysministeri Sirpa Paatero (sd) muistuttaa, että Suomi on itsekin saanut kehitysapua Unicefilta sotien jälkeisinä vuosikymmeninä.

EU:n kehitysyhteistyö on maailman suurinta. Viimeisen vuosikymmenen aikana EU:n anta-man tuen turvin muun muassa yli 18 miljoonaa lasta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan ja yli 24 miljoonalle ihmiselle on varmistettu yhteys vesi- ja viemärijärjestelmään.

Trollien paljastukseen

» EU:ssa mietitään keinoja, kuinka vastata venäläisten trollien sanalliseen ja visuaaliseen ilotulitukseen. Työ on hidasta, toteaa EU:n edus-tuston lehdistöneuvos Leena Brandt. Jotain EU voi kuitenkin tehdä.

Se voi muun muassa terävöittää omia vieste-jään ja miettiä oman EU-tarinan perillemenon edellytyksiä. EU voi tarjota faktoja journalistien käyttöön, lisätä kansalaisten medialukutaitoa, muistuttaa lähdekritiikistä ja paljastaa trolleja.

112 pätee koko EU:ssa

» Hätätapauksessa soitto numeroon 112 pätee kaikissa EU:n 28 jäsenmaassa. Poliisi, ambulanssi tai palokunta tulee paikalle, kun soitat 112 –numeroon vaikkapa lomamatkalla Portugalissa.

Hätänumeroon voi soittaa maksutta ympäri Eurooppaa sekä matkapuhelimesta että lanka-verkosta.

28 sttk 2 *2015

Suomessa on menossa asuntovarallisuuden iso-jako, väittää asumiseen erikoistuneen luottolai-toksen Hypon toimitus-johtaja Ari Pauna.

A suntomarkkinat ovat jakautuneet

jyrkästi kahtia, vahvistaa myös Lähi

Tapiolan maaliskuussa julkaisema

tutkimus. Sen mukaan hintakehitys ei ole

koskaan eriytynyt niin voimakkaasti kuin nyt.

Asuntojen kysyntä kasaantuu kasvukeskuk-

siin. Niiden ulkopuolella asuntojen rahallinen

arvo ja vakuusarvo kutistuvat sitä mukaa,

kun taloudellinen toimeliaisuus taantuu ja

muuttoliike pakkaa väkeä kaupunkiseuduille.

– Talo jäi, mutta arvo lähti, Pauna tiivistää

taantuvien seutukuntien tilanteen.

Eikä kuvaus koske vain maaseudun kuivan-

maan mummonmökkejä. Kyse on rakenteel-

lisesta ilmiöstä, joka on tullut jäädäkseen.

– Ei voi järkevällä tavalla puhua koko Suomen

asuntomarkkinoista ja niiden keskimääräises-

tä hintatasosta. Suomalaiset asuntomarkkinat

ovat leimallisesti kaupunkien asuntomark-

kinoita.

Paunan mukaan asuntopolitiikan asiantun-

tijoiden ja toimijoiden kesken vallitsee laaja

yhteisymmärrys siitä, että Suomi kaupun-

gistuu voimakkaasti ja peruuttamattomasti.

Paluuta entiseen ei ole.

– En tiedä kuin yhden tutkijan, joka vieläkin

väittää suomalaisten muuttavan maaseudulle,

Pauna heittää.

Vanha politiikka tiensä päässäKaupungistuminen ei ole uusi ilmiö, ei myös-

kään sitä hillitsevä aluepolitiikka. Paunan mu-

kaan kaupungistumisen estämistä verovaroin

on jatkunut 60 vuotta, koko sotienjälkeisen

ajan. Hajautuneen yhdyskuntarakenteen yl-

läpito on tullut kalliiksi.

– Siihen ei ole enää yksikertaisesti varaa ja

se jarruttaa kehitystä.

– Aluepolitiikan sijaan pitää alkaa puhu-

maan kaupunkipolitiikasta.

Viisastenkivi hukassaEduskuntavaalien jälkeen Pauna vaatii kes-

tävää, hallitus- ja oppositiorajat ylittävää

asuntopolitiikkaa pitkälle tulevaisuuteen.

– Se tarkoittaa politiikkaa, joka näkee ja

myöntää Suomen kaupungistuvan.

Kohtuuhintaisten asuntojen rakentami-

nen pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvu-

keskuksiin on Paunan mukaan olennainen

osa kansalaistalkoita, joilla Suomi nostetaan

jaloilleen.

Paunalla ei kuitenkaan ole suurta luotta-

musta poliitikkojen tilannetajuun saati kau-

konäköisyyteen. Jos tietoa vielä löytyykin,

niin poliittista tahtoa ja päätöksentekokykyä

puuttuu.

– Tuskinpa löytyy viisastenkiveä, jolla vai-

kutetaan tonttihintoihin, kaavoitukseen ja

rakentamismääräyksiin, toteaa Pauna pes-

simistisesti.

Ostajan markkinatAsuntomarkkinat toimivat kasvukeskuksissa

alavireisesti, mutta toimivat kuitenkin. Niiden

ulkopuolella on hiljaista.

Paunan mukaan nyt on ostajan markkinat.

Se tarkoittaa, ettei hintapyyntöön tarvitse

tyytyä.

– Tingi, tingi ja vielä kerran tingi, kuuluu

Paunan ohje.

Hän ennustaa vuodesta 2015 tulevan asun-

tomarkkinoilla käänteen vuosi. Eikä kyse ole

enää pelkästä ennusteesta. Jokainen viikko

vahvistaa Paunan käsitystä.

StressitestiOstajan markkinoista ja ennätysmatalista

koroista huolimatta Pauna varoittaa vakavasti

ylivelkaantumisen vaaroista. Asuntokauppaa

tehdessä kannattaa laittaa jäitä hattuun. Asun-

tolainasuhde pankkiin kestää pidempään kuin

moni avioliitto.

Pauna suosittelee asunnonostajalle oman

talouden stressitestiä. Talouden kestävyys

pitää arvioida 5  - 6 prosentin korkotasolla

20 - 25 vuoden päähän.

– Jos stressitestin läpäisee, lainahanke on

terveellä pohjalla.

Lyhennysvapaisiin tarttumista Pauna ei

suosittele. Jos kotitalous ei pysy normaalissa

maksuohjelmassa edes näillä korkotasoilla,

talous on viritetty aivan liian kireälle.

– Peiliin saa katsoa myös pankinjohtaja,

joka on lainan myöntänyt.

Asuntovarallisuuden isojako muuttaa Suomea

* Te

ksti:

UP/

Kari

Lep

päne

n *

Kuv

a: S

usa

Junn

ola

HappotestiStressitestin lisäksi Pauna suosittelee ”happo-

testiä”. Siinä arvioidaan pystyykö maksamaan

kaikista veloistaan vähintään korot, jos jää

työttömäksi tai tulee työkyvyttömäksi.

– Jos et pysty näillä korkotasoilla maksa-

maan korkoja työttömänä, velkaa on aivan

liikaa.

Jos ei läpäise happotestiä, kannattaa

varautua odottamattomaan lyhentämällä

velkataakkaa ylimääräisillä lyhennyserillä.

Pauna korostaa, että oikeus ansiosidonnai-

seen työttömyysturvaan työttömyyskassan

jäsenenä pidentää kykyä maksaa velkojen

korkoa. Työttömyyskassan jäsenyys vaikut-

taa Hypossa positiivisesti luottopäätökseen.

TALO

US

– Aluepolitiikan sijaan pitää alkaa

puhumaan kaupunkipolitiikasta, sanoo

Hypon toimitusjohtaja Ari Pauna.

29 sttk 2 *2015

» Maailma muuttuu, Erkkiseni! Ei ole kulunut hirveän pitkää aikaa siitä, kun etenkin Suomen Pankki oli kovin huolissaan siitä, että asuntolainojen määrä kasvoi kovaa vauhtia.

Kasvu olikin hurjimmillaan 17 prosenttia vuodessa. Kotitalouksien velat suh-teessa tuloihin kasvoivat ripeästi eikä kasvu ole vieläkään pysähtynyt.

Mutta asuntolainojen tilanne on nyt toinen. Asuntolainakanta, joka on pank-kien tärkein lainaryhmä, kasvaa enää vajaan kahden prosentin vuosivauhtia.

Ei ihme, että pankit ovat lähteneet lainaelvytystalkoisiin. Pankit ovat valmiita antamaan ilman erityistä syytä lyhennysvapaata asuntolainaan ilman lisäku-luja eli lisäämään kotitalouksien velkaantumista. Julkilausuttu tavoite on, että lyhennyksistä säästyvät rahat lisäisivät kotimaista kysyntää ja näin elvyttäisivät taloutta. Se olisi kaikkien, myös pankkien, kannalta miellyttävä asia.

Valtiolta velkoja lapsiperheilleLyhennysvapaiden laaja käyttö voisi tuoda periaatteessa miljardien piristysruis-keen talouteen - velaksi. Eikä velkaraha ole ilmaista.

Otetaan esimerkki: lainaa on 90 000 euroa, korko on nykyisten asuntolai-nojen keskikorko 1,44 prosenttia ja sitä lyhennetään vuodessa 6 000 euroa eli 500 euroa kuussa. Jätetään inflaatio huomioimatta.

Jos korko pysyy koko laina-ajan samana, lisäkustannus lyhennysvapaasta on yhden vuoden korkomeno, vajaat 1 300 euroa. Jos lainasumma olisi 200 000 euroa ja lyhennyksiä maksettaisiin 10 000 euroa vuodessa, kymppitonnin käyt-törahasta joutuisi maksamaan vuosien mittaan noin 2 900 euroa.

Mutta kukaan ei ole luvannut, että korot pysyvät nykyisellä tasolla. Oletetaan, että asuntolainan korko pysyy keskimääräisellä nykytasolla vielä pari kolme vuotta, mutta alkaa sitten nousta. Se päätyy yhdeksän vuoden päästä sille ta-solle, missä asuntolainojen keskikorko oli yhdeksän vuotta sitten eli runsaaseen neljään prosenttiin, kääntyy sitten taas laskuun, mutta pysyttelee keskimäärin kolmen prosentin paikkeilla.

Lyhennysvapaan hinta nousee. 90 000 euron lainassa lyhennysvapaa mak-saisikin noin 2 500 euroa. 200 000 euron lainassa hintaa kymppitonnille tulee

parinkymmenen vuoden lainlyhennysaikana lähemmäs kuusituhatta euroa. Maksu suoritetaan pankeille.

Tämän elvytyksen kustannukset eivät myöskään jakaudu ihan tasaisesti, sillä asuntolai-naa on vain kolmasosalla kotitalouksista. Pääosin asuntovelalliset ovat nuo-ria lapsiperheitä. Heiltä leikattiin juuri lapsilisiä, jotta valtio ei velkaantuisi niin pahasti.

Tulevien verotuottojen varassa tehtyä valtion velkaelvytystä maksaisivat vähän useammat, jopa pankit.

Velka ei jakaannu tasan

» Hieman yli puolella suoma-laisista kotitalouksista oli jotakin velkaa vuonna 2013, yhteensä 110 miljardia euroa. Asuntolaino-jen osuus näistä veloista oli kolme neljäsosaa. Asuntovelallisten määrä kasvoi kymmenessä vuo-dessa viidenneksen ja asuntolai-nan keskikoko yli 40 prosenttia 94 000 euroon.

Kuluttajatkin alkavat uskoa

» Tilastokeskuksen kuluttajaba-rometrissa helmikuussa haastatel-lut uskoivat, että hinnat nousevat nyt 0,6 prosentin vauhtia ja vuoden päästä prosentin vauhtia.Kuluttajahintaindeksin mukaan kuluttajahinnat laskivat tammi-kuussa keskimäärin 0,15 pro-senttia. Kuluttajilla on taipumus arvioida sekä nykyinen että tuleva inflaatio yläkanttiin.

Kolme miljardia uutta seteliä

» Uusi 20 euron seteli on julkistettu, mutta sellaisen voi saada käteensä vasta marraskuun lopulla. Seteleiden vaihto-operaa-tio ei ole ihan pieni, sillä niitä on kierrossa yli kolme miljardia kap-paletta. Vanhatkin kelpaavat vielä uusien ilmaantumisen jälkeen.

21 208 EUROA» Työttömyydestä aiheutui vuonna 2013 lähinnä työttö-myysturvan kautta 21 208 eu-ron sosiaaliturvamenot jokaista työtöntä kohti. Summa on pysynyt samalla tasolla viimei-set kymmenen vuotta. Menoista kaksi kolmasosaa koitui valtion ja kuntien kontolle, jotka menettivät myös palkoista saamatta jääneet verotulot.

Elvytystä asuntolainan varassa

TALOUSTOLPPA

TUNNUSLUKU

UP/Heikki Lehtinen

Velkarahaa liikkuuAsuntolainoista maksetut

lyhennykset ja korot, mrd. euroa

-04 -06 -08 -11 -12 -13 -14

Suomen Pankki,Tilastokeskus

* = arvioKorot

*

18

16

14

12

10

8

6

4

2

0

30 sttk 2 *2015

» Karkkipäivä on kirja, jota tempaisee mukaansa heti eikä sitä halua jättää kesken. Tarina on karua kertomaa valitettavan monien lasten

tilanteesta. Paljonkohan näitä melkein tai kokonaan heitteille jätettyjä lapsia, joista kukaan ei todellisuudessa piittaa, oikein on olemassa?

Tomi, Tohtori Kilmoori, lyhyesti Tok vaan, on lähestulkoon heitteille jätetty alle koulu-ikäinen poika. Vanhemmat ovat eronneet, äidin uusi mies ei Tomista juurikaan perusta ja alkoholisoitunut isä varmaankin välittää omalla tavallaan, mutta ei silti pysty toimi-maan vanhempana ja huoltajana. Inkeriläinen mummo on ainoa, joka Tomista huolehtii, kunnes joutuu sairaalaan. Tomilla ei ole piha-piirissä kavereita, muut lapset haukkuvat hän-tä likaiseksi ryssäksi ja kiusaavat muutenkin.

Tomin ainoa ystävä on naapurustossa asuva Mirja, Tomin maailmassa prinsessa Mirabella, jota kauhea Koopra Noita pitää vankinaan.

Tomi lyöttäytyy eräänä päivänä kaupassa kirjailija-Arin seuraan ja päätyy kertomaan tälle huolensa Mirabellasta. Ari on pojan kanssa hämmentynyt, hän tajuaa, että pojan tapaus kuuluu sosiaaliviranomaisille ja sinne hän ottaakin yhteyttä, mutta poika kato-aa. Kun Tomi seuraavan kerran löytyy, Ari huomaakin yhtäkkiä olevansa tilanteessa, jossa hän on luvannut pitää pojasta huolta ja selvittää tämän kanssa Mirabellan kohtalon.

Nummi kuvaa taitavasti kaikkien henkilö-hahmojensa ajatuksia ja tunteita, hän asettuu yhtä hyvin mielikuvitusmaailmassa elävän pikkupojan kuin häiriintyneen aikuisen naisen pään sisään. En ihmettele yhtään, että kirja oli Finlandia-ehdokkaana. Sitä sen sijaan ihmettelen, ettei se voittanut.

TOISTEN JUTUTKIRJAHYLLYSTÄ * KIRJAT LUKI Tiina Laurila * KUVAT: Lehtikuva

Markus Nummi: KarkkipäiväOtava, 2010, 383 s.

Siri Hustvedt: Kesä ilman miehiäSuomentanut Kristiina Rikman, Otava 2011, 238 s.

» Mia Fredricksenin mies Boris ilmoittaa kolmenkym-menen aviovuoden jälkeen, että hän haluaa pitää liitosta paussia. Paussi osoittautuu

Miaa kaksikymmentä vuotta nuoremmaksi, kauniiksi ranskattareksi.

Mia sekoaa ilmoituksesta täysin ja ajatuk-set singahtelevat edestakaisin. Paussi on eri asia kuin ero, Mia ei kuitenkaan ole varma onko se parempi vai huonompi. Paussi ei ole välttämättä lopullinen, eli toivoa on. Toisaalta, eroon on vaikea päästä, jos takertuu toivon-rippeeseen ja sitten paussi muuttuukin eroksi. Mia joutuu mielisairaalaan, diagnoosina on lyhytaikainen psykoottinen häiriö tai akuutti stressihäiriö. Mia viettää puolitoista viikkoa suljetulla osastolla ja sen jälkeen hän alkaa kerätä elämänsä palasia kokoon tri S:n avulla.

Toipumiseen tarvitaan kuitenkin muutakin kuin terapiaa, kotona oleminen ahdistaa ja tekee kipeää, tuttu ympäristö kaikkine muistoi-neen on Mialle liikaa.

Selvittääkseen ajatuksiaan ja kootakseen itsensä jälleen kokonaiseksi ihmiseksi Mia muuttaa kesäksi kotoaan Brooklynistä Min-nesotaan, rauhalliseen pikkukaupunkiin, jossa

hän on viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa. Tästä alkaa Mian kesä ilman miehiä.

Mia tutustuu kesän aikana erilaisiin ja eri-ikäisiin naisiin, joiden kanssa hän käy läpi elämää, sen eri vaiheita, iloja ja suruja. Mia löytää läheisen yhteyden niin erään runokurs-silla olevan teinitytön kuin samassa palvelu-talossa Mian äidin kanssa asuvan Abigailin kanssa. Mia löytää sielunkumppaniin myös naapuristaan Lolasta ja kiintyy syvästi tämän lapsiin.

Erilaisten, eri-ikäisten ja eri elämänvaihees-sa olevien naisten kohtaamiset ovatkin kirjan parasta antia. Mia kasvaa sekä naisena että ihmisenä.

Ärsyttävää kirjassa on se, että siinä ei ole lainkaan lukuja. Se tekee siitä raskaslukui-sen. Kirjassa on minun makuuni vähän liikaa runollista pohdintaa. Norjalaisen sukutaustan omaavaa Siri Hustvedtia ylistetään yhdeksi sukupolvensa hienoimmista kirjailijoista ja ehkä hän sitä onkin, vaikka en häntä omassa kategoriassani ihan niin korkealle nostakaan. Paitsi kirjailija, Hustvedt on myös taidekriitikko ja kirjallisuuden tohtori. Tämä ehkä selittää osan romaanin runollisesta ja kirjallisesta pohdinnasta.

Borgin raportin pääsisältö voidaan tiivistää kolmeen pointtiin: kilpailukyky on palautettava, työn tarjon-taa lisättävä ja tuotta-vuutta parannettava.

Pääkirjoitus Turun Sanomat 12.3.

Ruotsin malli ei kelpaa meille sellaisenaan, mutta en tyrmää sitä kokonaan. Palkanmuodostuksesta voidaan keskustella ja miettiä tänne suomalai-nen malli.

Puheenjohtaja Antti PalolaIltalehti 12.3.

Palkkamaltti on no-pein, varmin ja samalla hidasvaikutteisin keino parantaa kilpailukykyä. Se alkaa vaikuttaa heti, mutta myönteiset kilpai-lukykyvaikutukset tulevat hitaasti.

Etlan tutkimusjohtajaMika MalirantaHelsingin Sanomat 12.3.

Raportin vastaanotto etujärjestöissä on ollut varovaisen myönteinen. Syy on selvä: raportista löytyy asioita, joita ”me-kin olemme ajaneet”.

PääkirjoitusIlta=Sanomat 12.3.

Kaikkien ehdotusten kanssa ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta tästä mallista löytyy se kehikko, jolla saamme talouden nousuun.

PääministeriAlexander StubbSTT 12.3.

Borgin opit: Kaikki töihin, vähemmän palkkaa ja enemmän hikeä.

Pääkirjoituksen otsikkoKeskisuomalainen 12.3.

31 sttk 2 *2015

STTK-krypto 2/2015

Onnittelut voittajille ja kiitokset kaikille

mukana olleille!

Palkintoina jaamme viisi STTK-muistolahjaa. Oheinen ratkaisu on numerosta 7/2014, samoin seuraavat voittajat:

Raija Heikkinen, PaltamoMarianne Peri, HaminaHilkka Nyyssönen, Pieksämäki

Laulu raikaa…

» … ja krypton taikaa on tiedossa, kun tietää jotain laulajattaresta.Voit ratkoa tämän myös päätteellä, koska tehtävämme löytyvät nykyisin myös osoit-

teesta www.sanaristikot.net. Niitä voi ratkoa omalla päätteellä – ja nyt myös tabletilla – ja lähettää vastauksen saman tien ratkottuaan tehtävän. Sivuilla on paljon muutakin asiaa ristikoista ja mm. vireä reaaliaikainen keskustelupalsta. Lisäksi löytyy artikkeleita ja viitisentuhatta muuta ristikkoa tai kryptoa, joita voi ratkoa huvikseen. Kaikenlaista mielenkiintoista alan asiaa löytyy myös sivustolta www.sanaris.fi.

Ratkaisuna voi lähettää koko sivun sellaisenaan TAI numeroista 1-11 muodostu-van sanan joko postitse osoitteella STTK-krypto 2, PL 14, 00781 Hki tai sähköpostilla sanaris@sanaris.fi ennen seuraavan lehden ilmestymistä. Jos vastaa ratkottuaan nettitehtävän, tarvitsee vain painaa “lähetä ratkaisu” -nappia, kun ruudut ovat täynnä ja on antanut tietonsa!

KRYPTON 7/2014 RATKAISU

Simo Kerokoski, PoriMarja Leikas, Kerava

Ammattiliitto Nousu ry www.nousu.org

Ammattiliitto Pro www.proliitto.fi

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO www.erto.fi

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty www.jytyliitto.fi

Kirkon alat www.kirkonalat.fi

Liiketalouden Liitto LTA www.liiketaloudenliitto.fi

Meijerialan ammattilaiset MVL www.mvl.fi

METO — Metsäalan Asiantuntijat www.meto-ry.fi

Palkansaajajärjestö Pardia www.pardia.fi

Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA www.ria.fi

Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI www.seteli.fi

Suomen Konepäällystöliitto SKL www.konepaallystoliitto.fi

Suomen Laivanpäällystöliitto SLPL www.seacommand.fi

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer www.superliitto.fi

Suomen Palomiesliitto SPAL www.palomiesliitto.fi

Tehy www.tehy.fi

Vakuutusväen Liitto VvL ry www.vvl.fi

Käyntiosoite: Mikonkatu 8 A, 6. krs, 00100 HelsinkiPostiosoite: PL 421, 00101 Helsinki Puhelin: 09 131 521Sähköposti: etunimi.sukunimi@sttk.fi

Askel aikaa edelle.

www.sttk.fi