Mitä rahoituskanavia

potilasturvallisuustutkimukselle

on olemassa?

Potilasturvallisuuspäivät 18.-19.3.2013, Helsinki

Teemaseminaari 4

Kaisa Haatainen, KYS

Potilasturvallisuuspäällikkö, FT, dosentti

Esityksen näkökulmat

• KYS-ERVA

– Valtion tutkimusrahoitus (VTR= t-EVO)

• UEF

– tutkimuskeskittymä

– professuuri

VTR lyhyesti

• Määritelty terveydenhuoltolaissa (voimaan 1.5.2011) – tarkentava asetus valmisteilla

• VTR jaetaan 5 ERVA-alueelle, joista kukin jakaa ja raportoi rahan käytön tutkimushankkeittain

• Käytännössä ERVAt kilpailevat keskenään VTR-rahoitusosuuksistaan

• Valtion tutkimusrahoitus muuttuu entistä selvemmin ulkopuoliseksi, kilpailluksi rahoituslähteeksi

Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 61

§: Yliopistotasoisen terveyden

tutkimuksen rahoitus

• määrittelee mihin tarkoitukseen voi

rahaa käyttää

Asetusluonnos…

• Valtioneuvoston asetus (181/2012) yliopistoista

annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

VTR-rahoituksen tavoitteet:

• Edistää yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen

suorittamista terveydenhuollon palvelujärjestelmässä

• Edistää terveydenhuollon laatua ja potilasturvallisuutta

• Tuottaa tietoa palvelujärjestelmän kehittämiseksi

26.3.2013 5

VTR 2012-

STM

AVI

ERVA-TUTKIMUS-

TOIMIKUNTA

VTR-KELPOISET

TERVEYDENHUOLLON

YKSIKÖT

RAHA

RAPORTOINTI

HANKKEITTAIN

SEURAAVAN KESÄKUUN

LOPPUUN MENNESSÄ

VTR-osuudet 2012-2015

VTR-kokonaissumma: 40 M€ (2011) – 36 M€ (2012) – 31 M€ (2013) !

4 260 000

STM:N VTR –PÄÄTÖSMENETTELY (2015-)

STM TERVEYDEN TUTKIMUKSEN

ARVIOINTIRYHMÄ

ERVA-TOIMIKUNTA

TULOKSELLISUUS-

AINEISTO PÄÄTÖS (JAKOKULMA)

2015–18, 2019-22, jne.

ARVIO

Painoalueet (luonnos) (1-4)

1. Suurten kansansairauksien syntymekanismien, diagnostiikan ja hoidon perustavaa laatua oleva kliininen ja translationaalinen tutkimus

2. Yksilöllistetyn lääketieteen käyttöönottoon ja biopankkitoimintaan liittyvä tutkimus

3. Väestökohorttien kliinis-epidemiologiset seurantatutkimukset

4. Terveyden edistämisen, väestön neuvonnan ja terveyserojen kaventamisen vaikuttavuus-tutkimus

Painoalueet (luonnos) (5-8)

5. Terveydenhuollon palvelujärjestelmän ja menetelmien

tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen, toiminta-käytäntöjen muuttamiseen ja osaamisen johtamiseen liittyvä tutkimus

6. Potilaan ja asiakkaan oikeuksien ja valinnanvapauden

toteutumiseen interventio- ja vaikuttavuustutkimus

7. Alueella toteutettaviin valtakunnallisiin kehittämis-hankkeisiin liittyvä yliopistotasoinen terveyden-huoltotutkimus

8. Tutkimuksen katvealueet, esimerkiksi erityisen vaikeasti

hoidettavat ja harvinaiset terveysongelmat

KYS-ERVA-VTR jako 2013

ERVA-

tutkimuskeskus

267 000 €

3 492 900 €

P-S-shp sairaalat

terveyskeskukset

jne

614 475 €

K-Sshp sairaalat

terveyskeskukset

jne

Muut: 79 065 €

Neuron 114 885 €

Niuva

66 915 €

E-S-shp sairaalat

terveyskeskukset

jne

109 620 €

P-K-ssk sairaalat

terveyskeskukset

jne

22 140 €

I-S-shp sairaalat

terveyskeskukset

jne

ERVA-

yhteishankkeet

300 000 €

ERVA-tutkimustoimikunta

noin 5 000 000 €

KYS-ERVA-VTR-haku ja

arviointi 2014

• Haku syksyllä 2013

• Hakemukset tutkimushankkeittain

• ERVA-toimikunta tekee arvioinnit

– päätökset %-osuuksina vuoden lopussa

– jako keväällä 2014 (kun rahat ministeriöstä)

Hoidon vaikuttavuuden ja

potilasturvallisuuden

tutkimuskeskittymä Kuopioon • Itä-Suomen yliopistoon perustetaan

kansallisesti ja kansainvälisesti

kilpailukykyinen monitieteellinen

tutkimusympäristö

– yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa

kehitetään uusia toimintamalleja

terveydenhuollon laatu paranee

luodaan taloudellisempia palveluita

• Pohjois-Savon EAKR-rahoitteinen hanke

Resurssit

• Professori, potilasturvallisuus

• Kehitysjohtaja

• Kaksi projektisuunnittelijaa

• Haku on menossa ja päättyy 20.3.2013 klo

15

Toiminta

– Kehittämishankkeissa saatua tietoa voidaan

paremmin hyödyntää päätöksenteossa

– Hoitojen kustannusvaikuttavuuden systemaattinen

arviointi tulee osaksi terveydenhuollon rutiinitoimintaa

– Kehitetään tutkimusmenetelmiä, joita voidaan

hyödyntää sairaaloiden, lääkeyritysten tai

viranomaisten (esim. Fimea) toiminnassa joko ns.

palvelututkimuksena tai osaavan työvoiman

muodossa

– Läpinäkyvyys lisääntyy ja hyviä toimintamalleja

saadaan käyttöön

Hankkeen kohderyhmä ja

hyödynsaajat

• Hankkeen toimiala:

– koko terveyden ja hyvinvoinnin sektori huomioiden

myös perusterveydenhuollon tarpeet

• Hankeen keskeiset hyötyjät:

– hoidon vaikuttavuuden tai potilasturvallisuuden tutkijat

– terveydenhuollon ammattilaiset

– kansalaiset parempien, turvallisempien ja

kustannusvaikuttavampien toimintatapojen kautta

Hankkeen toimintamallien

avulla voidaan

• Parantaa potilaiden palvelupolkuja

• Tehostaa terveydenhuollon laadunvarmistusta

• Lisätä toimijoiden kustannus-vaikuttavuus-tietoisuutta

• Hyödyntää paikallisia lääkealan toimijoita (lääkeyritykset)

• Tukea Fimean alueellistamista (osaava työvoima, uutta liiketoimintaa, jne)

Yhteistyötahot

• Itä-Suomen yliopisto – terveystieteiden tiedekunta

– yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tk

• PSSHP (KYS)

• Kuopion kaupunki

• Paikalliset lääkealan ja terveydenhuollon toimijat

• Viranomaistahot – Fimea

– THL

– STM