K E I T T I Ö NK U N I N G A S

KUVAREPORTAASI:SYKSYN SÄVYT

S. 17-18+ PASIK LOOKS

JA PALJONMUUTA

PERFORMANSSI-TAITEILIJAS. 5-6VALTTERINKEITTIÖSSÄS. 21-24

PÄÄKIRJOITUS

EMILIAKUVATOIMITTAJA

SARATOIMITUSSIHTEERI

TONIPÄÄTOIMITTAJA

VILMATAITTO JA VISUAALINEN ILME

VALTTERITOIMITTAJA

ELINATOIMITTAJA

Lokakuu alkoi näyttävästi myrskyn ravistellessa puita. Viiltävä tuuli puhalsi ruskanväriset lehdet maahan. Silloin syksyn tulo oli viimeistään selvää. Mainoskyltti valaisee kuin valtava kirkasvalolamppu. Ihmiset palelevat bus-sipysäkeillä, kun eivät tänäkään vuonna osanneet pukeutua. Milloinkohan opimme? Tämähän on eräänlainen välivaihe. Välivaihe ennen talvitakkiin siirtymistä ja loskakelejä. Hyh, niitä tuskin kukaan kaipaa. Lehdessä povattiin jo lunta - hyvä, jos se saapuu edes jouluksi.

Ja onhan tässä paljon hyvääkin. Nyt voi taas pukeutua pirteän keltaiseen sadetakkiin. Hautautua lämpimään puseroon kotisohvalle ja kuunnella, kun tuuli ravistelee ikkunoita. Kuuma kahvikin maistuu silloin paremmalta.

Pimeä aika tuo mukanaan myös tämän lehden. PASIKin toisessa numerossa tutustumme muun muassa sarjakuvakauppaan ja tanssistudioon. Valtterin keittiössä-sarja saa jatkoa amerikkalaistyylisillä letuilla ja Lookseissa piipah-damme rautatieasemalla. Valoa syksyyn ja antoisia lukuhetkiä!

NRO 2 LOKAKUU 2015

MEIDÄN SUOSIKIT:

VOILEIPÄKAKKU

#TARKENEE

INDESIGN

TARKENNUS

BOORDIT

NOPAT

PASIK

1

JESSIFUNKY

PERFORMANSSIN TAIKAA

PASIK 2 / SISÄLLYS

Tämä on Paasikivi-Opistonmedia-assistenttiopiskelijoidentoimittama lehti. Mielenkiintoisia lukuhetkiä!

#TARKENEE

INDESIGN

TARKENNUS

BOORDIT

KUVAREPORTAASI: SYKSY

NOVELLI:SULJENSILMÄNI

KURKISTUSSARJAKUVIENKOTIIN

5

9

13

17

21

25

JATKUVA SARJA

VALTTERIN KEITTIÖSSÄ:LETUT JENKKILÄSTÄ

+ HOROSKOOPIT+ MENOVINKIT

+ MIELIPIDE+ LOOKS

2

KAKSOSET

NEITSYTLEIJONARAPU

VAAKA

KAURIS

SKORPIONI

VESIMIES

JOUSIMIES

KALAT

HÄRKÄOINASOinas kohtaa lokakuussa uuden hen-kilön. Hän saattaa vaikuttaa hyvän-tahtoiselta, mutta ole varuillasi: hän paljastuukin lopulta sudeksi lampaan vaatteissa.

Oinaan onnenpäivä on 13.10.

Vaikka kiireisin juhlakausi onkin ohi, myös Ravun syksy kuluu bilettäessä. Valkoisten pöytäliinojen vaihtuessa baa-rin tahmeisiin lattioihin on pidettävä hoksottimet terävinä.

Ravun onnenpäivä on 29.10.

Ylimääräinen painolasti horjuttaa vaa’an tavallisesti järkkymätöntä tasapainoa. Siirrä painopistettä tai pyydä ystävä apuun. Yhdessä taakka on kevyempi kantaa.

Vaa’an onnenpäivä on 11.10.

Kauris kohtaa lokakuussa ylitsepääse-mättömältä tuntuvan esteen. Kun uskal-lat loikata, huomaat sen onnistuvan yllättävänkin kevyesti.

Kauriin onnenpäivä on 18.10.

Joku on sinulle kuin punainen vaate. Älä tulistu, vaan jätä kommentit omaan arvoonsa. Muista, että olet oman elä-mäsi matadori.

Härän onnenpäivä on 26.10.

Tiedossa on tulisia kohtaamisia. Joku tunkeutuu reviirillesi. Älä alistu, vaan muista, että välillä on hyvä päästää peto irti.

Leijonan onnenpäivä on 15.10.

Skorpionin lokakuu alkaa ikävällä koh-taamisella. Jonkun sanat ovat sinulle kuin myrkkyä. Vastalääke löytyy vasta loppukuusta, mutta pysy kärsivällisenä. Odotus palkitaan.

Skorpionin onnenpäivä on 24.10.

Vesimies on viime aikoina kellunut syvissä vesissä. Pimenevä syksy tuo mukanaan sateen puhdistavat pisarat. Ne huuhtovat pois menneisyyden haa-mut.

Vesimiehen onnenpäivä on 21.10.

Kaksonen löytää itsensä tilanteesta, jossa hän tuntee itsensä päättämättömäksi. Seuraa sydäntäsi, niin palaset loksah-tavat kyllä paikoilleen.

Kaksosen onnenpäivä on 17.10.

Neitsyelle lokakuu on seikkailun aikaa. Uskalla tarttua tilaisuuksiin, niin uusia mahdollisuuksia aukeaa. Nyt on aika heittää viattomuus nurkkaan.

Neitsyen onnenpäivä on 27.10.

Jousimiehen tulee nyt varoa venyttä-mästä itseään äärirajoille. Suosi sen sijaan rauhallista lähestymistapaa. Kun tähtäät huolella, osut napakymppiin - vaikka se vaatisikin monta yritystä.

Jousimiehen onnenpäivä on 10.10.

Kalan lokakuu kuluu rakkauden aal-loilla. Kun pidät suomut ojennuksessa ja varot onnenonkijoita, saattaa esittely-kelpoinen vonkale uida suoraan haaviin.

Kalan onnenpäivä on 14.10.

HOROSKOOPIT ELI MITÄ TULEVAISUUS TUO TULLESSAAN - PASIK KERTOO!

3

EIJA | 63 MIRKA | 16

”Teetän vaatteeni. Pukeutuminen on minulle tapa osoittaa omaa persoonallisuuttani. Ylläni oleva turkoosi takki on suosikkini.” “Nämä olivat ensimmäiset vaatteet mitä otin

kaapista. Tyylini on rento muttei värikäs. Suosikkivaatteeni on housut, jotka ostin Carlingsista.”

TURKU HELSINKI

ELI MITÄ TULEVAISUUS TUO TULLESSAAN - PASIK KERTOO!

TURKU HELSINKI

4

Leena Kela on performanssitai-teilija, läänintaitelija, taiteen perusopettaja sekä New Per-fomance Turku – festivaalin

taiteellinen johtaja. New Performance Turku on vuodesta 2012 alkaen järjes-tetty vuosittainen performanssifestivaali. Leena on Suomen ensimmäinen performanssin läänintaiteilija. Perfor-manssitaiteen pariin hän eksyi vahin-gossa vuonna 1999, jolloin hän tapasi sattumalta Christopher Hewittin, joka on nykyään hänen työparifestivaalin toisena taiteellisena johtajana ”Opiskelin valokuvausta kansano-pistossa ja päädyin käymään Turussa. Christopher veti silloin performanssin koulutusohjelmaa Turun taideakate-miassa. Hän sanoi, että hei sä voisit hakea tähän koulutusohjelmaan. Vasta-sin, etten tiedä mitä performanssitaide on, mutta Christopher käski tulla oppi-maan ja havaitsemaan” Leena asui vielä Helsingissä ja opiskeli maisteriopintoja Teatterikor-keakoulussa, kun Varsinais-Suomeen haettiin läänintaiteilijaa nimeämättö-mälle alalle. ”Reagoin hakuun niin, että per-formanssitaiteella ei ole koskaan ollut aikaisemmin läänintaiteilijaa, että ehkä tässä saattaisi olla tilaisuus, koska tun-nen Turun jo entuudestaan. New Per-fomance Turku- festivaali on syntynyt läänintaitelijakaudella. ” Tämän vuoden festivaaleissa yhdis-tyykin moni asia Leenan omista opin-noista ja menneisyydestä, kuten Joshua Sofaferin Embarrassment-esitys, jonka hän esitti viimeksi vuonna 2000. ”Ensimmäinen työpaja, johon osallistuin opintojen aikana oli Joshua Sofaferin pitämä. Joshua esitti festivaa-leilla saman Embarrassment-esityksen, kuin silloin tammikuussa 2000. Hän lämmitti sen 15 vuotta vanhan teoksen uudestaan festareita varten.”

PERFORMANSSITAIDEPerformanssitaide on laaja käsite, ja sitä on vaikeaa selittää. Sen juuret ovat 60-luvulla, jolloin kuvataiteilijat halu-sivat irrottautua esineistä ja objekteistä sekä tehdä jotain katoavaa. ”Se on vähän niin kuin liikkuva toimija, joka aina kun sitä yrittää määrittää se vähän niin kuin pakenee käsistä. Performanssitaide on hyvin monipuolinen taiteenlaji, joka asettuu toisten taiteenlajien väliin. Yksinker-taisin määritelmä, jonka itse pystyn allekirjoittamaan on, että siinä on esiin-tyjä yhteisessä tilassa, ajassa, paikassa ja hetkessä yleisön kanssa. On myös esityksiä netissä, jolloin se jaettu tila on virtuaalinen” Vaikka moni taiteilija dokumentoi omia esityksiään, on suurin osa esityk-sistä koettava itse paikan päällä. Leenan mielestä dokumentaatiot menettävät jotain hyvin olennaista, ja se hyvin olennainen on puute empatian tun-teesta. ”Tunne siitä uupuu, että on nimenomaan samassa tilassa ja ajassa esiintyjän kanssa, vaikka se vähän möhlisikin esityksessä, niin sitä osittain myötäelää tilannetta kun taas videolla se saattaa ärsyttää missä on se tarkkuus, miksi pudotit sen lattialle.” Vaikka performanssitaide on edelleen aika tuntematonta, ei se ole ainoastaan alan ammattilaisille tai kuvataiteilijoille. Leena vetikin ennen viikottaista performanssikerhoa ja haa-veilee sen jatkamisesta edelleen. ”Mulla on ollut haaveena, etenkin nyt läänintaiteilija, että olisi olemassa performanssiharrastajajoukko. Tässä taiteenmuodossa on jotain niin jousta-vaa, kun se kumpuaa jokaisen omasta performatiivisyydestä. Jokainen tekee sitä siis omalla persoonallaan, kysymys on hyvistä ideoista. Ja se taito näkyy

TULE JA HAVAITSETEKSTI | Emilia Reponen KUVAT | Vilma Saarela

siinä, miten saat sen idean muotoiltua, että se ei ole käsityötaito vaan se on paljon ajatteluun liittyvää.”Performanssitaiteessa ei myöskään ole niin sanottua kohdeyleisöä, vaan eri teokset kiinnostavat eri yleisöä. ”Me ollaan ajateltu festivaalilla, että se on kaikille avointa. Jotain kiinnostaa poliittinen taide ja toisia taas esimer-kiksi festivaaleilla nähtävä joutsenlampi balettia koskeva esitys. Molemmilla esityksillä on hyvin erilainen yleisö, ja siinä se haaste onkin, miten saa kiinni juuri sen yleisön jota kiinnostaa juuri se esitys. Performanssitaiteessa on huomattavissa kuitenkin huomattavaa yleisömäärän nousua.” Leena Kela on tehnyt pitkän uran performanssitaiteilijana, mutta nykyään hän keskittyy pääsääntöisesti auttamaan muita taiteilijoita. ”Tässä läänintaiteilija-työssä on kiinnostavaa se, että pääsee toisten tai-teilijoiden ideoiden maailmaan. Niin sanotun kuraattorin haaste on se miten auttaa sitä taiteilijaa, muotoilemaan se idea juuri niin, että se sopii esimerkiksi meidän festivaalille. Ja että me pysty-tään tarjoamaan sille parhaat mahdolli-set puitteet ja sen tuotanto toimii. Siinä on monta tasoa. Toisaalta hyödynnän omaa kokemusta taiteilijana, että mä pystyn ajattelemaan mitä kaikkea teos vaatii ja mitä apua taiteilija voisi haluta, ettei hän jää yksin. Mutta sitten, koen että ne myös ruokkii toisiaan. Välillä mulla on sellainen olo, että mun kaikki aika menee vaan organisoimiseen. Vaikka omalle taiteelle on hankala löytää aikaa, sekin löytyy kyllä aina. Luulen etten pystyisi olemaan vain jompaa-kumpaa, vaan identiteettini on yhdis-telmä niistä molemmista, taiteilijasta ja ohjaajasta.” •

5

” Tässä läänintaiteilija-työssä on kiinnostavaa se, että pääsee toisten taiteilijoiden ideoiden maailmaan.”

6

Mukava asento, huone pimeäksi. Elokuva alkaa. Disney Pixar on jälleen tuottanut yhden täyspit-

kän animaation kaiken kansan iloksi. Tällä kertaa ei sukelletakaan prinsessojen ihmeelliseen taikamaailmaan, vaan Big Hero 6 alkaa savuisesta klubista, jossa yleisö seuraa robottitaistelua tiivistun-nelmaisesti. Pubi huokuu vahvasti itä-maisuutta ja hieman rönsyistä 60-luvun henkeä, mutta robotit kertovat että nyt ollaan nykyajassa. Hieman tyypillinen pahispullukka dominoi taisteluareenaa voittamalla kerta toisensa jälkeen, kun-nes varjoista astuu esiin pieni 14-vuotias poika Hiro säälittävän oloisen robottinsa kanssa. Odottamattoman, mutta varman voiton jälkeen seuraan liittyy uusi hahmo, Hiron veli Tadashi. Hän on juuri sellainen rakastettava isoveli, jonka jokai-nen haluaisi itselleen. Tapahtumasarja päättyy takaa-ajoon, jossa skootterilla ahtailla kujilla hurjastelu ja Disneyn tyy-liin humoristisesti kaatuilevat pahikset herättävät sinut viimeistään nyt leffaan mukaan. Tadeshi vie Hiron jo samana iltana näkemään ”nörttikoulunsa” ja tapaamaan omaperäiset koulukaverinsa. Remmissä on muun muassa stereotypinen pahatyttö GoGo, tyttömäinen hihittelijä Honey, sekä neuroottisesti tavaroita järjestelevä iso mies Wasabi. Hiro tapaa myös vel-jensä upean keksinnön, Baymaxin. Bay-max on iso valkoinen ilmapallomies, joka

BIG HERO 6 ELOKUVA-ARVOSTELU

TEKSTI | Vilma Saarela

on luotu terveydenhoitajaksi auttamaan ihmisiä. Halu päästä opiskelemaan veljen kanssa ajaa pojan suunnittelemaan ahke-rasti jotain uutta ja innovatiivista koulun pääsykoetta varten. Kokeessa Hiro näyttää yleisölle upean keksintönsä, mikrobotit. Kyseessä ovat pienen pienet robotit, joita pystyy ohjaamaan ajatuspannan kanssa. Tässä vaiheessa pysähdyin nostamaan hat-tua animaattoreille. Miljoonien pienten robottien animoiminen oli varmasti suuri urakka. Koulupaikan napattuaan Hiro ja Tadashi tekevät pienen kävelyn pihalla.Herttainen hetki päättyy äkkiä, kun areena syttyy liekkeihin ihmisten vielä ollessa sisällä. Tadashi rientää sisään auttamaan heitä ja ennen kuin Hiro ehtii perään tapahtuma päättyy suureen räjähdykseen ja Hiron epätoivoisiin huutoihin ruudun pimetessä seuraavaan kohtaukseen. Disney ei ole koskaan käsitellyt näin konkreettisesti kuolemaa - harmaa sade, mustat sateenvarjot ja surulliset ihmiset hautuumaalla. Hiron sydäntäsärkevät veti-set silmät välittyvät herkästi katsojaan ja kyyneleet kohoavat väkisin myös itselle. Hiro makaa viikkokausia huonees-saan masentuneena, läheisten turhaan yrittäessä piristää häntä. Lopulta poika käynnistää vahingossa Baymaxin, joka kertoo pojan olevan vakavasti masentunut, eikä tämä luovuta ennen kuin Hiro on jälleen terve. Kaksikon ystävyys kasvaa heidän tut-kiessa räjähdyksen syytä ja he saavatkin

selville, että mystinen maskiin pukeutu-nut mies on varastanut pojan mikrobotit ja käyttää niitä nyt väärin perustein. Elo-kuva jatkuu jännittävänä ja tunteellisena, eikä hellitä otettaan missään vaiheessa ennen loppua. Elokuva on loistava. Disney-Pixar on tehnyt lähivuosina paljon prinsessa ja prinssi-animaatioita, joten nörtti poika päähenkilönä ja tarina ns. tosielämästä oli ihana uusi vaihe. Hiro ja Baymax ovat persoonallisia hahmoja ja dialogi näiden välillä on aitoa. Tarina on hyvä, siinä riittää jännitystä ja Pixarmaista komiikkaa. Silti elokuva vakavoitti kriittisillä hetkillä ja aikuisen katsojan silmissä avautui aika rankkojakin aiheita, kuten läheisen menetyksen tunteita sekä ystävyyssuhteiden rikkoutumisia. Myös visuaalisesti elokuva on upea. Jäin useasti ihastelemaan kaunista käden-jälkeä ja kuinka eläväistä liike ja ympä-röivä maailma ovat. Tunteet näkyivät selvästi hahmojen kasvoilla ja näytteli-jöiden hyvän äänityön myötä oli helppo samaistua hahmoihin. Musiikki oli Dis-neymaisesti jälleen erinomaista ja pis-tinpä soundtrackin pyörimään samantien lopputekstien jälkeen, leffafiiliksiä jatka-maan. Arvostan näitä elokuvia enemmän, kun tiedän kuinka paljon vaivaa niihin oikeasti nähdään. Tämän elokuvan kohdalla se tosiaankin kannatti, pakko myöntää että Big Hero 6:sta tuli minun vuoden lem-pielokuvani ja se pysyy lemppareissani (ja elokuvahyllyssäni) hyvän aikaa! •

7

MENOVINKITMITÄ, MISSÄ JA MILLOIN

Ville Andersson – Vuoden nuori taiteilija Aboa ars vetus & ars nova

JENNY SUHONEN – IHMISSILPPURI Titanik-galleria

NILS DARDEL JA MODERNI AIKA Turun taidemuseo

Asema SPPORT! Pikku-Torre

IN FLAMES Logomo

DXXXA D & HZZZT + Draama-Helmi Bar kuka

Kidutusta, kuolemaa ja kummituksia Turun Linna

BACK TO THE FUTURE-BAARDIT Baari

Animal rights walk in-tattoo Kintaro tattoo

LAPKO Dynamo

HISSER Dynamo

JAAKKO EINO KALEVI Dynamo

ISMO KAJANDER – ANARTISTI Wäino Aaltosen museo

Identiteettikriisi, Lähtevät Kaukojunat + muita TVO

Terrorismin monet kasvot Turun kaupungin kirjasto

Iina Esko Metamorphism

HYLÄTTY HUVIPUISTO Kåren

Ras kontti & ruhtinaalliset band Pikku-Torre

Edu Kettunen - Takapihan Tarinoita Domino-teatteri

28.9.-1.11.6.-18.10.9.10.-17.1.9.10.14.10.16.10.16.10.-27.11.21.10.21.10.23.10.24.10.28.10.23.10.-17.1.23.10.29.10.30.10.-22.11.30.10.30.10.5.11.

8

9

SARJAKUVAKAUPPIASHOITAA HOMMAN

Monen pikkulapsen ja nörtin unelma on saada työskennellä intohimonsa ja harrastuksensa parissa.

Yksi heistä toteutti unelmansa ja perusti Turun Sarjakuvakaupan. Petteri Oja, 37, on lukenut sar-jakuvia lapsesta lähtien aloittaen Aku Ankasta supersankareihin ja lopulta pää-tyen underground sarjakuvien äärelle. “Se on sellainen sarjakuvien port-titeoria” Oja selittää. Vuosien varrella sarjakuvista on kuitenkin tullut enem-mänkin työ kuin harrastus Oja kertoo. Oja sanookin rentoutuvansa mie-lummin katselemalla elokuvia. “Pidän kuitenkin huolen, että pysyn kärryillä uusimmista trendeistä ja sarjakuvista”. Vaikka sarjakuvia Oja ei enää aina jaksaisi lueskella, on miehellä suuri kokoelma. “Muutama tuhat niitä on, sen verran että pitää asua omakotitalossa” kertoo Oja samalla hymähdellen. Turkuun Oja muutti noin kol-metoista vuotta sitten, sitä ennen hän asui Torniossa toimiessaan radiotyön opettajana.

Jotain kuitenkin puuttui ja Oja tahtoi tehdä jotain mikä oikeasti kiinnostaa. “Kävin viestinnän perustutkinnon ja pari vuotta lukiota, mutta suurin osa taidoista mitä yrittämisessä tarvitaan on opittu itse tekemällä”. Vuonna 2010 avatussa liikkeessä käy paljon erilaisia ihmisiä, pääasiassa kuitenkin divariaikakauden eläneitä aikuisia. Ojan mukaan pelit vievät nykynuorilta enemmän aikaa, mutta onneksi osa nuorista kuitenkin vielä lukee ja keräilee sarjakuvia. Liike on menestynyt hyvin ja ava-sikin juuri uuden toimipisteen Oulussa. “Tarkoituksena on tulevaisuudessa laajentaa vielä muihinkin kaupunkei-hin ympäri Suomea”. Myynti tapahtuu liikkeiden lisäksi myös verkkokaupassa. Turun Sarjakuvakauppa ei myy vanhoja harvinaisuuksia, vaan erikoistuu uuden sarjakuvan myyntiin. Ennen Turun liikkeen tiloissa toimi Underground Ullakko, joka tarjosi musiikkia ja sarjakuvia pie-nelle yleisölle. Vuoden 2009 lopussa Ojan liikekumppani kuitenkin lait-toi levypuolen kiinni ja Ojalle jäi iso

TEKSTI | Valtteri Hannila KUVAT | Toni Salminen

päätös tehtäväksi; jatkaisiko hän liike-toimintaa vaiko lopettaisi. Oja pyysi kuitenkin mukaan muu-tamia kavereitaan ja päätti perustaa Turun sarjakuvakaupan, liikkeen joka tulisi erikoistumaan vain sarjakuviin. Tarkoituksena on luoda Suomen sarja-kuvaskenelle kehto, jossa voi järjestää näyttelyitä ja saada omat sarjakuvat esille. Tässä Turun sarjakuvakauppa onkin onnistunut: näyttelyitä liikkeessä on joka kuukausi - esimerkiksi 2.10 - 31.10 järjestetään ruotsalaisen Pelle Forshedin näyttely. Ojan mukaan näyttelyitä ei ole vai-keata järkätä koska piirit ovat Suomessa pienet. Turun sarjakuvakaupan lisäksi Oja pyörittää myös omaa kustantamoa nimeltä Zum Teufel. Kustantamon linja on rehellinen ja se julkaiseekin vain sarjakuvia, joista Petteri Oja itse pitää. Aiemmin tänä vuonna Turun Sar-jakuvakauppa joutui mediamyllytyksen kohteeksi ikävän terroriteon johdosta. Tammikuussa tapahtunut isku Char-lie Hebdo -lehden toimitukseen nosti suuren keskustelun sananvapaudesta.

10

Tämä lisäsi monien ihmisten kiinnostusta sarjakuviin.“Ihmisiä tuli liikkeeseen kyselemään, että mitä kaikkia sarjakuvia on oikein olemassa”.Suomen Kuvalehden tehdessä juttua tapahtu-neesta he ottivat yhteyttä kaikkiin tahoihin Suo-messa saadakseen käsiinsä Charlie Hebdon uusim-man numeron. Kukaan ei arvannut, että pieni turkulainen sarjakuvakauppa oli Suomen ainut liike, jolla oli keinot saada kyseistä lehteä myyntiin. Oja kertoo tämän olleen mahdollista hyvien suhteiden avulla. Parin viikon päästä kohuttua lehteä oli myynnissä liikkeessä. “En miettinyt tarkemmin voiko tätä lehteä myydä”.Todella surullisesta tapahtumasta olikin liikkeelle hyötyä. Petteri Oja suhtautuu liikkeen tulevaisuuteen valoisasti. Sarjakuvat eivät ole häviämässä mihinkään, vaan löytävät uusia väyliä yleisön saavuttamiseksi. Suo-meen on tänä vuonnakin tullut useita uusia pienempiä sarjakuva aiheisia tapahtumia. Ojalla onkin kiire valmistautua ensi viikonloppuna järjestettäviin Turun kirjamessuihin. •

11

12

”Tanssiminen on kuin terapiaa.” Näin ajattelee 40-vuotias tanssistudio Funkyn omistaja, Jessi Rousku. Hän on kokeillut jos jonkinmoista eri-laista tanssilajia, aina show-tanssista sambaan.

TANSSIMINEN ON KUIN TERAPIAATEKSTI JA KUVAT | Sara Kuusela

13

“Joillekin irtiotto arjesta tarkoittaa juoksulenkkiä, mutta minulle se on tanssi”

14

Hän siirtyi liikuntakeskus Satsille vielä kolmeksi vuodeksi opettamaan, kunnes alkoi tuntea ajan olevan oikea oman yrityksen perustamiseen. ”Tarvittava tieto ja taito olivat silloin kunnossa ja sitten se vaati vain sen hulluuden irtisanoa itseni ja hakea vuokrapaikka studiolle. Se oli menoa sitten”, naureskeli Jessi. Nyt kymmenen vuotta myöhem-min nainen ei enää lähtisi samaan uudelleen, vaikka onkin mukava muis-tella taaksepäin ja ajatella miten hyvin kaikki on sujunut. Nykyään hän ei enää itse toimi monillakaan tunneilla, vaan hänellä on 16 tanssinopettajaa, joilla kaikilla on oma lajinsa, tyylinsä ja per-soonansa opettaa. Tällä hetkellä äitiyslomaa viettävä Jessi on tyytyväinen pienestä pakol-lisesta irtiotosta yrityksensä kanssa.

on tanssi”, nainen kertoi. Tanssissa on pyrittävä esiintymään tunteiden kautta, kuten ilon tai surun. Sanana tanssi ei tuo Jessille mieleen tunteita tai liikettä, vaan ryhdikkyyden, joka hänen sano-jensa mukaan löytyy jokaiselta tanssi-jalta. Ennen oman yrityksensä, Dance Studio Funkyn perustamista Jessi opetti monia liikunnan lajeja jo 90-luvulta asti. Opetuksen ohella hän on aina itse tanssinut, sillä se on hyvin iso osa häntä itseään. Lapin urheiluopistoon päästyään hän alkoi opiskelujen ohella opettaa Rovaniemellä tanssikoulussa. Sitä kautta syntyi idea omasta tans-sikoulusta. Turkuun palattuaan hän toimi kaksi vuotta Kaarinan uima-hallilla vesiliikuntaohjaajana, mutta koko ajan mielessä muhi ajatus omasta tanssikoulusta.

Kaikki alkoi 80-luvulla naisen ollessa vasta noin 8-vuotias. Hän lähti äitinsä mukaan aikuisten jazz-tanssitunneille, koska hänen ikäluokalleen ei ollut tar-jolla tanssitunteja, jos mukaan ei lueta balettitunteja Turussa. Silloin Jessi kiin-nostui ensimmäisen kerran tanssista. Jessi pääsi opiskelemaan Turun suomalaisen yhteiskoulun lukioon, joka oli silloin tanssipainotteinen. Lukion jälkeen nainen lähti opiskelemaan puuartenomiksi Mynämäen käsi- ja taideteolliseen. Jessin ajatuksena oli aluksi hankkia ammatti ja harrastaa hänelle rakasta asiaa, tanssia. Opintojen edetessä mieli kuitenkin muuttui. ”Minulla on enemmän annettavaa muille kun teen sitä mitä haluan tehdä, eli tanssia”, Jessi totesi. ”Joillekin irtiotto arjesta tarkoit-taa juoksulenkkiä, mutta minulle se

15

Hän on aina ollut huono irtautumaan töistään ja jättämään ne muiden käsiin. Hänestä on ihana huomata miten asiat toimivat nyt, vaikka ei aina itse olekaan paikalla. ”Tanssikoulu on osittain vaikut-tanut elämääni, en voi noin vain ottaa ja lähteä esimerkiksi ulkomaille. Tämä on kuin vauvani, vaikkei nyt ihan. En voi jättää sitä ja siitä pitää huolehtia”, nainen pohdiskelee. Työtunteja hän ei ole koskaan edes laskenut vaan työ on melkein ympäri vuorokautista. Tanssi on taidetta, näin toteaa myös Jessi. Tanssiminen herättää samalla tavalla tunteita kuin muukin taide. Tanssi on tunteiden esille tuo-mista liikkeen kautta ja sitä voi jokainen tulkita omalla tavallaan. ”Jokaiselle tulee erilaisia tunteita katsoessaan taulua, samoin tapahtuu

“Liike ja musiikki ovat niitä, jotka saavat minut tuomaan tunteita esille muiden tulkittavaksi.”

myös tanssissa. Toki nykytanssi ja lyy-rinen tanssi ovat enemmän taidetta kuin hip hop, joka sopii ennemminkin kaupalliselle puolelle”, Jessi toteaa. Tanssikilpailuista on kiistelty kovasti juuri siksi, koska tanssia pide-tään taiteenlajina. Voiko kilpailla lajissa, jossa ei ole pakollisia liikkeitä, niin kuin esimerkiksi voimistelussa. Pisteytykset ovat tuomareiden käsissä, jotka tul-kitsevat liikkeitä omalla tavallaan ja näkemyksellään. Silti moni pitää tans-sikilpailuista, sillä siellä on mahtava yhteishenki ja ihmiset tulevat ihaile-maan muiden aikaansaannoksia. ”Tanssissa ei kilpailla vaikka kil-pailuissa ollaankin. Sinne tullaan esit-telemään uusia ideoita ja ajatuksia. Itse pidän kovasti SM-kisoista, jolloin ker-ran vuodessa ympäri Suomea kerääntyy tanssijoita esityksineen kilpailemaan. Se

on hieno tilaisuus nähdä mitä kaikkea voikaan tuoda esille kun tunteet muu-tetaan liikkeeksi”, nainen hymyilee. Myös Ranskassa ja Englannissa tanssinut Jessi toteaa tanssin olevan hänelle kaikki kaikessa, se on suuri osa häntä itseään. ”En tiedä miten purkaisin ajatuk-siani muuten kuin tanssimalla. Liike ja musiikki ovat niitä, jotka saavat minut tuomaan tunteita esille muiden tulkit-tavaksi”, Jessi hymyili. •

16

S Y K S Y NV Ä R E J Ä

KUVAT | Emilia Reponen

17

18

On kaunis kesäsää, aurinko lämmittää ja hento tuulen-vire heiluttaa hiuksia. Mieli lepää. Ympäristö vaikuttaa

meidän kaikkien mielentilaan, mutta on kuitenkin henkilökohtaista millaiset ympäristöt vaikuttavat kehenkin ja millä tavoin, sillä olemme kaikki yksilöinä erilaisia. Kukapa ei nauttisi olostaan kun maisema on silmiä hipovan kau-nis. Joillekin kirpeä pakkasaamu on se mikä saa hyvälle tuulelle ja toiselle se on lämmin kesäilta. Kaduilla kävellessä ajatuksesi mukautuvat siihen, miltä ympärilläsi näyttää. Harvan mieli on iloinen ja vir-keä, jos vettä tulee kuin saavista kaataen ja ympärillä on vain harmautta. Kaikki ympäristöstä tulevat tun-netilat ja ajatukset ovat yksilöllisiä, sekä kaikilla on oma mieluinen ympä-ristönsä. Toinen rakastaa kaupungin vilskettä, kun joku muu taas voi pitää kävelystä metsässä luonnon keskellä. On hyvä löytää itselle sopiva ympäristö, joka saa ajatuksen kulkemaan ja mielen rauhoittumaan.

Ympäristö vaikuttaa paljon siihen miten ajattelemme ja tunnemme. Tyhjä huone voi olla masentava ja pääsi voi tuntua ontolta, sillä inspiraatioon ei ole mitään lähteitä valkoisia seiniä lukuun ottamatta. On siis tärkeää saada työtilasi näyttämään kotoisalta ja itselle mielui-selta, jotta mieli pysyisi virkeänä. Kaikki mitä näemme ja kuulemme, on yhteydessä olotilaamme. Osalle näkymä ikkunasta voi olla rauhoittava ja tuoda uusia ideoita, mutta joskus se voi olla ärsyke. Ärsykkeet haittaavat ajatuk-siamme ja saavat sinut herpaantumaan pääasiasta. Toisen ärsyke saattaa osalle olla ajattelua ja työskentelyä auttava asia, kuten musiikin kuuntelu. Kaupungilla kävellessäsi mainoksia tulee eteen etkä edes huomaa kun ali-tajuisesti luet tekstin. Autot ajavat ohi ja ihmiset huutelevat toisilleen saaden ajatuksesi katkeamaan yhtäkkiä. Ärsyk-keitä löytyy päivittäin kaikkialta. Nyt kun illat alkavat pimetä ja ilma viilentyä niin mikä olisikaan parempi vaihtoehto kuin vetää villasukat jalkaan ja juoda

kuumaa kaakaota takkatulen ääressä. Nämä pienet hetket ovat hyvä tapa unohtaa kaikki hetkeksi ja antaa mielen levätä myös arjen keskellä. •

YMPÄRISTÖN ALAISENA

TEKSTI JA KUVA | Sara Kuusela

19

IIRO | 27 JANITA | 22

”Olen tulossa työmatkalta kaluste-asentajan töistä, vielä työkengät jalassa. Vaatteilla ei ole minulle mitään erityistä merkitystä.” ”Vaatteet merkitsevät minulle itsensä ilmaisua.

Kuvailisin tyyliäni värikkääksi. Erilaiset muo-ti-ilmiöt lähinnä huvittavat minua.”

HELSINKI TURKU OULU TURKU

20

21

VALTTERIN KEITTIÖSSÄ

Kokkauspalsta vie sinut 21-vuotiaanruoanlaittoa rakastavan opiskelijan keittiöön.

Sarjassa tutustumme ruokiin ympäri maailmaa,opiskelijan rajoitettua budjettia unohtamatta.

TEKSTI | Valtteri Hannila KUVAT | Toni Salminen

22

OSTOSLISTA3 suurta kananmunaa2 dl vehnäjauhoja1 tl leivinjauhetta1,5 dl maitoahyppysellinen suolaaLisukevaihtoehtoja: mustikka, banaani, rapea pekoni, omenahillo, nonparellit; mitä tahansa mitä keksit.

LETUTJENKKILÄSTÄ

23

nen suolaa ja vatkaa kovaksi vaahdoksi. Vaahto on valmis kun vispilästä putoava vaahto jää pinnalle. Yhdistä valkuaisvaahto nostellen taiki-naan ja sekoita kevyesti.

Ota esille kaunein teflonpannusi ja lämmitä se keskilämpöiseksi. Kaada pannulle hiukan taikinaa ja paista sitä muutama minuutti kunnes alapuoli alkaa näyttää ruskehtavalta. Ripottele tässä vaiheessa lätyn päälle haluamasi lisuke, jos sellaista kaipaat. Käännä lätty lastalla ja paista toinenkin puoli ruskeaksi. Toista tätä metodia kunnes koko taikina on paistettu.

Syödessäsi laita lettujen päälle preferoi-masi päällinen tai nauti sellaisenaan. Itse tykkään syödä lettuni yleensä mus-tikoiden sekä kuningatarhillon kera. •

Jokaisella on varmasti hyviä lapsuusmuistoja lettujen syö-misestä. Letut ovat siis poik-keuksetta mitä parhain lohtu-

ruoka syksyisiin dagen eftereihin sekä viileisiin iltoihin. Suosittelen jokaista käpertymään edes kerran syksyssä viltin alle katselemaan Netflixiä ja ahmimaan lettuja. Nämä jenkkilän räiskäleet ovat ilmavia ja paksuja. Jokainen mämmi-koura onnistuu siis tekemään ehjiä lettuja.

VALMISTUSErottele munista valkuaiset ja keltuaiset eri kulhoihin. Heitä keltuaisten sekaan jauhot, leivinjauhe ja maito ja sekoita kunnes taikina on tasainen sekä paksu. Laita valkuaisten joukkoon hyppyselli-

VALTTERIN VINKKI:ÄLÄ KÄYTÄ PAKASTEMARJOJA, JOS HALUAT LETUISTASI KAUNIIMPIA KUIN MINUN.

24

SULJEN SILMÄNIHengitän. Tunnen keuhkois-

sani raikkaan aamukastei-sen ilman. Syksy, ajattelen hymyillen. Odotan aamu-

bussia töihin. Se on varmaan taas täynnä. Arvaus osoittautuu oikeaksi, kun kiipeän linja-auton ovesta sisään ja alan etsimään istumapaikkaa. Ahtaudun pitkin kapeaa käytävää kohti bussin perää, josta löydän vapaan paikan ystä-vällisen näköisen naisen vierestä. En ehdi edes istahtaa, ennen kuin nainen tuhahtaa ja siirtää kassinsa vapaalle pen-kille. Hämmennyn hieman asiasta. No, seisominen tekee hyvää ennen päivän töitä, pohdin itsekseni. Muutamat ihmiset ympärilläni supattelevat keskenään ja saan osakseni outoja katseita. Peilaan itseäni ikkunan heijastuksesta, onkohan huulipunani huonosti? Hapsottaako vaatteeni has-susti? Lapsi viereisestä penkistä hymyi-lee minulle, näytän varmaan hölmöltä pyöriessäni ympyrää huolestuneena. Hymyilen pojalle takaisin lämpimästi. Lapsen äiti kääntää äkkiä poikansa pois-päin ja tiuskaisee tälle jotain. Tunnen pienen piston rinnassani, mutta peitän sen urheasti. Ensimmäiset auringonsäteet sarastavat ja lämmittävät kirpeää ilmaa

ympärilläni. Kävelen reippaasti kohti työpaikkaani ja nautin viimeisistä läm-pimistä kesän merkeistä ilmassa. Saavut-tuani perille avaan päiväkodin oven ja tervehdin työkavereitani. Saan tietää, että tästä päivästä on tulossa todella kiireinen. Muutama uusi lapsi siirtyy ryhmäämme ja tapaamme vanhemmat ensimmäistä kertaa. Tunnen väkisinkin oloni epämukavaksi aamuisen bussi-kohtauksen jälkeen. Huolen tunne rinnassani kasvaa jälleen. Kello kahdeksan. Lapset saapuvat päivähoitoon perässään uudet hoidetta-vat. Seisomme eteisessä ja toivotamme uudet tytöt tervetulleeksi. Tyttöjen mukana tulleet vanhemmat keskus-televat työkavereideni kanssa, mutta eivät huomaa minua. Kätellessä minut sivuutetaan. Tunnen oloni syrjäyte-tyksi. Kerään itseni tästä huolimatta ja loppupäivä sujuu paremmin. Laulan lasten kanssa ja leikimme iltapäivään, kunnes vanhemmat saapuvat hakemaan lapsiaan. Kello on vielä melko vähän ja päi-vänvaloa on vielä jäljellä, joten päätän kävellä kotiin. Kuljen matkalla pienen nuorten aikuisten ryhmän ohi. Hidas-tan askeliani ja tunnen itseni jälleen epävarmaksi. Näen jo kaukaa, että he

keskustelevat minusta. Vaihdan tien puolta ja kiristän vauhtiani. Hitto, ajattelen itsekseni, kun nuoret alkavat huudella perääni ikäviä asioita. Pian kuulen huutoja perässäni. Menisit kotiisi helvetti, et kuulu tänne. Katson taivaalle ja kuvittelen pilvenhat-tarat erilaisiksi eläimiksi. Suljen korvani ivalta ja keskityn kävelemään eteenpäin. Teidänlaisten takia meidän maa on pilattu! Ääni tunkee väkisin suojamuu-rini läpi ja tunkeutuu mieleeni. Suljen silmäni ja huokaisen syvään. Olen kohta kotona. Kiirehdin tuttuun rappukäytävään ja nojaan seinään hieman huohottaen. Taistelen kyyneliä vastaan ja korjaan huiviani, ennen kuin avaan asuntoni oven. Äiti! Katso mitä me tehtiin tänään koulussa! Pieni tyttö juoksee minua vas-taan keittiöstä tummat silmät onnesta loistaen. Taputan kiharaista tukkaa ja riisun takkini lapsen riemuitessa silk-kipaperiseppeleestään. Siirryn olohuoneen puolelle ja kyselen hänen päivästään. Tyttö selittää innoissaan, kuinka he leikkivät pihalla piilosta, eikä hän millään löytänyt ketään! Se oli aluksi hassua, mutta sitten häntä oli ihmetyttänyt miksei löytänyt

TEKSTI JA KUVITUS | Vilma Saarela

25

ketään ennen tuntia. Tyttö vakavoituu hetkeksi, mutta katsoo sitten minua uudestaan silmät ihmetystä täynnä.Antti pyysi kysymään minun äitiltä mikä on mutakuono Parahdan ja keskeytän lapsen. Koetan hillitä tunteitani ja siirrän kes-kustelun takaisin seppeleeseen. Tyttö unohtaa äidin surullisen ilmeen ja alkaa esitellä innoissaan tekelettään. Pelkään sitä päivää, kun tyttö on tarpeeksi vanha ymmärtämään. Illalla laitan keittiössä ruokaa ja katson ohimennen lastani. Tyttö leik-kii onnellisesti Barbeillaan ja harjailee haltioissaan nuken pitkää vaaleata tukkaa. Uutiset televisiossa kertovat maahanmuuttajien suuresta massaliik-keestä. Ohimennen mainitaan äärioi-keistolaisesta järjestöstä, joka kerääntyi vastaanottokeskuksen eteen valkoisiin kaapuihin pukeutuneena.Kaikkea ne.. Auts! Leikkaan epähuo-miossa sormeeni. Haava on todella syvä. Yritän epätoivoisesti estää veren-vuotoa kaivaen samalla ensiapupak-kausta kaapeista. Hetken räpellyksen jälkeen luovutan ja päätän lähteä ensiapuun. Soitan äitini katsomaan tyttäreni perään ja lähden kävelemään kohti lähintä terveyskeskusta.

Odotushuoneessa istuessani sadattelen tykyttävää kipua kädessäni. Minun lisäkseni aulassa on vain yksi nuori tyttö ja vanhempi mies. Molem-mat ovat uppoutuneita omiin tekemi-siinsä. Aika tuntuu matelevan. Viimein minua kutsutaan, mutta noustessani seisomaan mies tuhahtaa ja pyrkii minua ennen toimenpidehuo-neeseen. Tuijotan miestä tyrmistyneenä ja tunnen kiukun kerääntyvän sisäl-läni. Ennen kuin ehdin sanoa mitään ääneen, nuori tyttö puuttuu tilantee-seen ja pyytää miestä väistämään.Luulisi vanhemman herran ymmär-tävän käytöstapoja? ’Naiset ensin’ on kaikille tuttu. Mies menee äkillisestä väliintulosta niin hämilleen, että saan aikaa pujahtaa hänen ohitseen huo-neeseen. Kiitän äänettömästi tyttöä ja suljen oven. Sormi paikattuna kävelen hitaasti kohti kotiani ja mietin tapahtunutta. Tuntuu, kuin kaikki aikaisemmin tapahtunut paha olisi merkityksetöntä. Että vain yksi väliintulo paikkasi kaikki negatiiviset tunteeni. En kuitenkaan saa ajatusta päästäni, että minussa on jotain vikaa. Hetkellinen onnen tunne hiipuu hiljalleen. Täällä minä olen syntynyt, mutta saan silti osakseni järjetöntä

vihaa. Pelkään lapseni puolesta. Tyttö on vielä liian pieni tajuamaan, mutta entä sitten kun koulu alkaa? Kun hän saavuttaa murrosiän ja luokan muut tytöt alkavat olla todella julmia? Tuttu ovi on edessäni. Kuulen sisältä riemun ääniä ja äitini naurua. TV humisee vaimeana takana. Pidän kättäni kahvalla, mutta epäröin. Mie-leeni välähtää kuva nuoresta tytöstä, joka hymyilee minulle tympeän miehen takaa. Hymähdän. Astun eteiseen ja saan vastaani onnelliset läheiseni. Kerron olevani kunnossa ja siirrymme olohuoneeseen, missä tyttö jatkaa leikkejään ja äitini katsoo nauraen televisiota. Istun hiljaa sohvalla ja katson heitä. Maailma on täynnä sotaa ja ikäviä asioita, mutta yksikin valonpilkahdus pimeässä voi auttaa. Hymyilen salaa ja yritän unoh-taa päivän tapahtumat mielestäni. En usko, että elämäni tulee helpottumaan vielä pitkään aikaan, edes tyttäreni nuo-ruuden aikana. Hänkin joutuu kohtaa-maan ikäviä asioita, mutta toivon, että hän myös kohtaa aina välillä jonkun, joka näkee ohi huivin ja tummien sil-mien. Ohi kaiken sen ulkoisen ja näkee hänetkin ihmisenä, samanlaisena kuin kaikki muutkin. •

26