Uuden maakunnan sote palvelutuottaja ja

liikelaitosjohtaminen

Terveys- ja talouspäivät 24.8.2017

Hannu Leskinen

Valtioneuvoston viestintäosasto Tiedote /2017 5.7.2017

Sote- ja maakuntauudistus voimaan 1.1.2020, maakuntavaalit lokakuussa 2018 Hallitus päätti neuvottelussaan 5.7.2017 jatkaa sote- ja maakuntauudistusta siten, että uudistus tulee voimaan 1.1.2020 alkaen. Maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018. Eduskunnan käsittelyssä oleviin lakiesityksiin tehdään perustuslakivaliokunnan 29.6.2017 lausunnon edellyttämät muutokset. Valinnanvapauslain osalta hallitus antaa uuden hallituksen esityksen alkuvuodesta 2018. Eduskunnan jo käsittelyssä oleviin sote-järjestämis- ja maakuntalakeihin tehdään PeV:n edellyttämät muutokset eduskunnan valiokunnissa ministeriöiden vastinemenettelyllä. Muilta osin sote- ja maakuntauudistuksen lakiesitykset eivät ole auki. Perustusvaliokunnan toiveen mukaisesti maakunta-, sote- ja valinnanvapauslait käsitellään eduskunnassa yhtäaikaisesti. Perustuslakivaliokunta ei pidä sote-uudistuksen peruspilareita maakunnallisesta järjestämisestä, rahoituksesta tai valinnanvapaudesta peruslähtökohdiltaan ongelmallisina. Ongelmallisiksi ei liioin koettu valinnanvapauden toteuttamisen keinoja, joita ovat sosiaali- ja terveyskeskukset, suunhoidon yksiköt, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti. Perustuslakivaliokunta esittää niihin kuitenkin useita perusteltuja muutoksia. Valinnanvapauden kokeiluja ja pilottihankkeita viedään eteenpäin.

Maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Maakunnan strategiassa tulee ottaa huomioon: 1) asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen maakunnan tehtäväalalla; 2) palvelujen järjestämistä ja tuottamista koskevat strategiset linjaukset; 3) maakunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; 4) alueiden, alueiden käytön, elinympäristön laadun ja alueen elinkeinojen kehittäminen; 5) omistajapolitiikka; 6) henkilöstöpolitiikka; 7) asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.

Maakuntastrategia (ML 35 §)

Maakunnan strategian tulee perustua arvioon maakunnan tilanteesta strategian laatimishetkellä sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista maakunnan tehtävien toteuttamiseen. Strategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. Maakuntastrategian ottamisesta huomioon maakunnan talousarvion ja -suunnitelman laatimisessa säädetään 97 §:ssä. Strategia tarkistetaan vähintään kerran maakuntavaltuuston toimikaudessa.

LISÄKSI

• Palvelustrategia SL 14§

• Maakunnan palvelulupaus SL 15§

• Järjestämisvastuu ML 7§

• Järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollossa SL 9§

Järjestämisvastuu

Järjestäjän on oltava vahva osaaja, joka sopimuksellisin keinoin kykenee hallitsemaan kokonaisuutta,

tuottajien korvauksia ja vastuita sekä asiakkaiden palveluketjuja.

Järjestäjän vastuussa korostuu: • palvelutarpeen ja sen kehityksen arviointi • vaikuttavuus ja palvelukyky • valinnat strategisesti tärkeistä asioista • optimaalisen palveluverkon suunnittelu • strategiset tavoitteet ja niistä johdetut toiminnalliset tavoitteet (strategia, palvelu-strategia, palvelulupaus) • palveluiden kokonaisuuden hallinta: asiakaslähtöinen palveluintegraatio (asiakas- ja palveluohjaus) • asiakkuuksien hallinta • toimittajaverkoston hallinta, sopimusvalvonta, laadun arviointi • palveluiden kehittäminen yhdessä tuottajien kanssa; innovaatioiden käyttöönotto • markkinoiden arviointi ja kehittäminen • kumppanuuden ja luottamuksen rakentaminen • tuki kuntien ja muiden toimijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle • palvelutuotannon valvonta • poliittisten valintojen tekeminen

OMISTAJAOHJAUKSESTA SÄÄDETÄÄN

• ML 42 -43§

• Arvioi palvelutarpeet ja priorisoi

• Määrittelee tavoitteet

• Toteutettavien palvelutyyppien valinta; palvelukokonaisuuksien määrittely

• Kilpailuttaa ja hankkii palvelut

• Tekee sopimukset

• Vastaa arvioinnin kehittämisestä

• Laadun varmistaminen: hinta-laatusuhde, suoritehinnat, vaikuttavuus

• Osoittaa resurssit

• Valvoo tilattuja palveluja

• Vastaa viranomaistoiminnan johtamisesta

• Suunnittelee palveluverkkoa ja investointeja

• Vastaa kokonaiskehittämisestä ja ennaltaehkäisevän toiminnan ylläpitämisestä

• Markkinoiden kehittäminen

Mukaillen: Kehittyvät tilaaja-tuottajamallit suomalaisissa kaupungeissa. Suomen Kuntaliitto, Helsinki 2011.

• Kokonaisoptimointi

• Asettaa tehokkuus- ja taloudellisuustavoitteet tuottajalle

• Huolehtii tuottajan toimintakyvystä ja kilpailukyvystä

• Ratkaisee intressiristiriitoja jos tilaaja ja tuottaja eivät pääse sopimukseen

Omistajaohjaus Järjestäjä

Omistajaohjaus (soten näkökulmasta)

Maakuntavaltuustoa sen päätöstehtävässä avustavat maakuntahallitus ja sen tukena oleva konsernijohto. Toiminnan käynnistyessä 1.1.2019 niitä haastavat erityisesti:

• omistajapolitiikan luominen;

• palvelujen tuottamista koskevat linjaukset;

• onnistuneen konserniorganisaation luominen (ml. järjestämisen ja omistajaohjauksen rakenteiden määrittely);

• (valinnanvapauden aiheuttama) kilpailukykyisen tuotannon suunnittelu ja toteutus;

• liikelaitosten lukumäärästä ja sisällöstä päättäminen;

• kilpailukykyisen yhtiörakenteen suunnittelu ja toteutus riittävän aikaisessa vaiheessa;

• sen ratkaiseminen hallintosäännöllä, miten tytäryhtiöiden omistajaohjaus toteutetaan;

• konserniinsa kuuluvan henkilöstön motivaatiosta huolehtiminen muutostilanteessa, sillä halu tehdä työnsä hyvin on merkittävä tuottavuuteen vaikuttava tekijä.

Pohjaksi edeltävälle POPSTER valmistelussa

• Liminka • Tyrnävä • Lumijoki • Siikalatva • Pyhäntä

• Raahe • Ruukki • Vihanti • Pyhäjoki

• Kalajoki • Merijärvi • Himanka

• Ylivieska - Oulainen • Haapavesi • Nivala • Sievi • Alavieska

• Haapajärvi • Kärsämäki • Pyhäjärvi • Reisjärvi

• Kuusamo • Taivalkoski

• Pudasjärvi • Haukipudas

• Ii • Kiiminki

• Yli-Ii • Ylikiiminki

• Tuira • Kontinkangas

• Myllyoja • Kempele-Kaakkuri-

Oulunsalo • Hailuoto

• Muhos • Utajärvi • Vaala

Ehdotus palveluverkoksi Hyvinvointikeskukset ja -asemat

Palvelut hyvinvointikeskuksissa ja osin hyvinvointiasemilla

• Neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto • Hoitajien vastaanotto • Lääkärin vastaanotto • Suun terveydenhuolto • Laboratorionäytteenotto • Mielenterveys- ja päihdepalvelut • Työterveyshuolto • Toiminta- ja työkyvyn arviot • Kuntoutus (terapiat, apuvälinepalvelut) • Kuvantaminen (mm. röntgen) • Monialaista arviota ja hoitoa tarvitsevat ja niistä

hyötyvät (paljon palveluita käyttävien ongelmat) • Erityisosaaminen, mm:

• Geriatria • Psykiatriat ja päihdehoito • Sisätautien kansansairaudet (diabetes, reuma) • Kivun hoito • Palliatiivinen- ja saattohoito, elämän

loppuvaiheen hoito

• Sosiaaliohjaus, arjen tuki • Kotona asumista tukevat palvelut (mm.

ateriapalvelut, turvapalvelut, vuorohoito) • Kotihoito ja perhepalvelut (lapsiperheet,

ikäihmiset ja erityisryhmät) • Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvio • Aikuissosiaalityö • Perheneuvola • Sosiaalinen kuntoutus • Työllistymistä tukeva toiminta • Työhön valmennus • Työ- ja päivätoiminta • Perheoikeudelliset palvelut • Asumispalvelut • Kotoutumisen edistäminen • Erityisosaaminen, mm:

• Vammaispalvelun sosiaalityö • Kehitysvammahuolto • Lastensuojelu

OYS • Laaja päivystyssairaala

Oulaskangas • Perusterveydenhuollon ja

erikoissairaanhoidon yhteispäivystys

Kuusamo ja Raahe • Perusterveydenhuollon

ympärivuorokautinen lääkäripäivystys

Ehdotus palveluverkoksi Ympärivuorokautinen päivystys

Koillismaa 91 -42 ss Oulu ja ympäristö 469 -1 ss Rannikko 136 -26 ss Jokilaaksot 219 -61 ss

Ehdotus palveluverkoksi Sairaala- ja vuodeosastokapasiteetti v. 2016 ja muutostarpeet v. 2030 mennessä

Tuottaminen

Maakunnan liikelaitoksen asema ja tehtävät (MaakL 52 §)

Maakunta perustaa yhden tai useamman liikelaitoksen, jonka tehtävänä on tuottaa maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, muita sille erikseen säädettyjä palveluja ja maakunnan sille järjestämisvastuunsa perusteella osoittamia tehtäviä. Liikelaitos vastaa tuottamisvastuullaan olevien palvelujen edellyttämästä julkisen vallan käyttämisestä. Liikelaitoksen tehtävänä on myös antaa maakunnalle asiantuntija-apua maakunnalle kuuluvien tehtävien hoitamisessa. Maakunnan liikelaitoksen tehtävistä määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

Maakunnan liikelaitos toimii maakunnan osana.

15

Maakunnan ja liikelaitoksen suhde (MaakL 53 §)

Maakuntavaltuusto päättää:

1) liikelaitokselle asetettavista toiminnan tavoitteista, palvelujärjestelmän yhteensovittamisesta sekä muista palvelujen tuotannon edellytyksistä ja velvoitteista;

2) liikelaitoksen velvoitteista hankkia palveluja muilta tuottajilta sekä hankittavia palveluja koskevista yleisistä edellytyksistä;

3) liikelaitokselle asetettavista talouden tavoitteista sekä laitoksen sitovista meno- ja tuloeristä;

4) liikelaitoksen johtokunnan jäsenten ja puheenjohtajien valitsemisesta ja erottamisesta sekä eron myöntämisestä heille;

5) liikelaitoksen investointisuunnitelmasta.

16

54 § Liikelaitoksen johtokunnan tehtävät

Maakunnan liikelaitoksella on johtokunta, joka ohjaa ja valvoo laitoksen toimintaa. Johtokunta vastaa laitoksen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. Lisäksi johtokunta huolehtii siitä, että laitos toimii maakunnan asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden mukaisesti.

• Arvioi palvelutarpeet ja priorisoi

• Määrittelee tavoitteet

• Toteutettavien palvelutyyppien valinta; palvelukokonaisuuksien määrittely

• Kilpailuttaa ja hankkii palvelut

• Tekee sopimukset

• Vastaa arvioinnin kehittämisestä

• Laadun varmistaminen: hinta-laatusuhde, suoritehinnat, vaikuttavuus

• Osoittaa resurssit

• Valvoo tilattuja palveluja

• Vastaa viranomaistoiminnan johtamisesta

• Suunnittelee palveluverkkoa ja investointeja

• Vastaa kokonaiskehittämisestä ja ennaltaehkäisevän toiminnan ylläpitämisestä

• Markkinoiden kehittäminen

• Kokonaisoptimointi

• Asettaa tehokkuus- ja taloudellisuustavoitteet tuottajalle

• Huolehtii tuottajan toimintakyvystä ja kilpailukyvystä

• Ratkaisee intressiristiriitoja jos tilaaja ja tuottaja eivät pääse sopimukseen

• Hankkii tarvittavat tuotannontekijät

• Tuotteistaminen, kustannuslaskenta, hinnoittelu

• Tuotantoprosessin kuvaus

• Tuotekehittely

• Tuottaa sovitut palvelut

• Kustannustehokkuuden hallinta

• Laadun ylläpitäminen ja seuranta

• Liikkeenjohdollinen osaaminen

• Oma strategia ja taloudellinen vastuu

• Yhteiskuntapoliittinen näkemys ja vastuu

• Strateginen johtaminen

• Rahoituksen ja tarvittavien palvelujen yhteensovittaminen

• Verkosto-osaaminen

• Innovatiivinen ote yhteiskunnan kehittämiseen

Mukaillen: Kehittyvät tilaaja-tuottajamallit suomalaisissa kaupungeissa. Suomen Kuntaliitto, Helsinki 2011.

MILLAINEN KONSERNIN KOKONAISRAKENNE TARVITAAN?

Maakuntavaltuusto

Maakuntahallitus

Tarkastuslautakunta

Vaalilautakunta

Sotelautakunta

Konsernihallinto

Liikelaitos

Liikelaitos

Yhtiö/-t

Maakuntien tilapalvelut

TAHE-palvelukeskus Hetli Oy

Monetra

ICT-palvelukeskus Vimena Oy

Konsernijaos

Nordlab

Keskuspesula

järjestäminen

tuottaminen

Maakunnan tukipalvelut

Kansalliset tukipalvelut

Johtokunta Johtokunta Hallitus

Konsernihallinto

Konsernipalvelut

Konsernijohto

Strateginen ohjaus (maakuntastrategia MaakL 35 § ja muut strategiset valinnat)

Investoinnit

Omistajaohjaus Edunvalvonta

Sisäinen tarkastus Kansainväliset asiat Demokratia

Osallisuus Strateginen vuoropuhelu

Järjestäjätehtävät Turvallisuus Strateginen hankinta Viestintä

Kasvupalvelut ja aluekehitys, maaseutu ja ympäristö, sote, pelastus, maankäyttö, liikenne ja vesistöt

Tieto päätöksenteossa

Henkilöstöpolitiikka

Talouden ohjaus

Talous-hallinto,

hankinnat

Hallinto ja juridiikka, tarkastus

ja valvonta

Tieto-

hallinto

Koulutus ja

tutkimus

Henkilöstö

hallinto

Muut

palvelut ?

Kehittäminen Ennakointi

Johtokunta Johtokunta

Yksi liikelaitos

Sote Non-sote

Sote + pela Kasvup. + maaseutu ja ymp.

Sote + ensihoito Pela - ensihoito

a)

b)

c)

d)

Johtokunta

Sote Pela

Kasvup. + maaseutu ja ymp.

Johtokunta

e)

Kasvupalvelut Maaseutu ja ympäristö

Sote + ensihoito Non-sote - ensihoito

f) Kansalaisasiakas Yritysasiakas Turvallisuus

g)

f) Kansalaisasiakas Yritysasiakas Turvallisuus

Johtokunta Johtokunta Johtokunta

Pitkäaikaistyöttömät Sote Ensihoito maahanmuutto

Pelastustoiminta Tilavalvonta?

Kasvupalvelut Ympäristöpalvelut lomitus

Kansalaisasiakas Kansalaisasiakas Kansalaisasiakas

SOTEN LIIKELAITOSEN ORGANISOITUMISEN POHJAA

POPSTER LOPPURAPORTISSA

• Ennen kuin määritellään ko. organisatoriset kokonaisuudet tai linjat, on tarpeen käydä läpi maakuntaan tulevan muun toiminnan kanssa niitä asioita, joissa on mahdollista saavuttaa synergiahyötyjä organisoimalla palvelut asiakaslähtöisesti uudella tavalla. Tunnistettuja asioita ovat mm. pitkäaikaistyöttömien asiat, ympäristöterveydenhuolto, pelastustoimi kokonaisuudessaan ja erityisesti ensihoidon osalta sekä työterveyshuolto. Myös kotouttamiseen liittyvät kysymykset kuuluvat pohdittaviin asioihin. Kuvattuja organisatorisia kokonaisuuksia ei voine olla kuin 5–7 jäsentyneen johtamisen näkökulmasta.

• Ennen soten valmistelun jatkotyöstämistä ja syventämistä on tarpeen alustavasti rakentaa sen organisoinnin päälinjaukset. Moni jatkovalmisteluun liittyvä asia kaipaa määritelmät palvelulinjoista ja -kokonaisuuksista, sillä prosesseja on vaikea uudelleen rakentaa ennen sitä.

Ongelmia; tänä päivänäkin ratkottava

• Palveluratkaisut jäykkiä ja raskaita palveluja suosivia

• Laitosvaltainen palvelurakenne

• Asiakaskohtainen joustavuus vähäistä

• Kotona asumista tukevien tukipalveluiden sisältö ja valikoima suppea

• Kotona asumista ja toimintakykyä tukevan kuntoutuksen vähäisyys

• Palvelut eivät toimi integroidusti

• Asiakkaan siirtyminen perustasolta erityistason tai vaativan tason palveluihin on jäsentymätöntä

• Osaamisen kehittämisen tarpeita esim. palvelutarpeen arvioinneissa ja palveluohjauksessa

Koulutus ja tutkimus

Mielenterveys ja päihde

Vammaispalvelut

Toimintakyky ja kuntoutus

Järjestämiseen liittyvät selvitettävät asiat Esim. järjestäjän rooli, toiminnan ja talouden ohjausmekanismit, valvonta, kannustimet, valinnanvapaus,

monituottajuus, pienyritystoiminnan edistäminen asiakkuuksiin liittyvä päätöksenteko (viranomaistoiminnot), palveluverkko, elinvoima, markkinainnovaatiot, verkostot, kumppanuudet, kriteerit,

asiakasmaksut, tutkimuksen ja kehittämisen koordinaatio

Tukipalvelut

Tilat ja laitteet Ateria- ja puhdistuspalvelut

Ict-palvelut Talous- ja henkilöstöpalvelut

Logistiikka

Laboratorio Kuvantaminen

Lääkehuolto Välinehuolto

Palvelukokonaisuudet

Lap

set

ja p

erh

ee

t

Nu

ore

t ja

aik

uis

et

Ikäi

hm

iset

Väl

itö

n a

vun

tar

ve

Vas

taan

ott

oto

imin

ta

Vu

od

eo

sast

oh

oit

o

Palvelukokonaisuudet ja läpileikkaavat teemat

• Neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto • Perheiden sosiaalipalvelut (perhepalvelut, kasvatus – ja perheneuvonta,...) • Lasten kehitysvammais- ja vammaispalvelut • Lasten kuntoutus • Lasten psykologit, perustason mielenterveystyö • Lastensuojelu • Lasten- ja osin nuorisopsykiatria • Lastentaudit RAJAPINNAT KUNNASSA

• varhaiskasvatus, perusopetus, oppilashuolto, erityiskoulut, liikunta, nuoriso, kulttuuri RAJAPINNAT PoPSTerissa

• aikuisten mt-/päihdepalvelut, kuntoutus, vammaispalvelut, synnytykset • Normaaliuden periaate, kasvun, kehityksen ja vanhemmuuden tuen näkökulma • Lapsi ja perhe on kokonaisuus • Ei lokeroon ”erityislapsi/-perhe”, vaikka olisi myös erityispalveluita

• Erityisosaaminen ja erityispalveluiden laatu taataan poikkileikkaavilla palvelukokonaisuuksilla • Erityistuki ja -palvelut ja sote-palvelut tukevat kasvu- ja kehitysympäristössä pärjäämistä

Lapset ja perheet

Muut sidosryhmät • 3. sektori • seurakunnat • …

• Arjen ja asumisen tuki • Sosiaalinen ja taloudellinen tuki • Työ- ja päivätoiminta (vai työpankki = ei omana palveluna kaikille erityisryhmille) • Aikuisten ja nuorten aikuisten mielenterveys/ psykiatria- ja päihdepalvelut • Opiskeluterveydenhuolto • Työ- ja toimintakyvyn arviointi (rajapinta kuntoutuksen kanssa) • Erityisryhmien sosiaalipalvelut (vammais-, aikuisten kehitysvammais-, maahanmuuttajapalvelut...) • 16-18-vuotiaat tässä palvelukokonaisuudessa RAJAPINNAT KUNNASSA

• hyvinvointia edistävät palvellut (liikunta, kulttuuri, nuoriso) • työllisyyspalvelut • asuntopolitiikka, asuminen (erityisryhmien asumispalvelut) • logistiikka / kuljetuspalvelut

MUUT RAJAPINNAT

• Kela ja työvoimahallinto, syrjäytymisen ehkäisy/koulutus • Työterveyshuolto

RAJAPINNAT PoPSTerissa

• somaattinen avo- ja sairaalahoito, mt/päi, kuntoutus...

Nuoret aikuiset ja työikäiset

Muut sidosryhmät • 3. sektori • …

• Arjen sujuminen ja kotona pärjääminen • Kotihoito • Omaishoito, avustukset • Asumispalvelut ja laitoshoito • Geriatrinen arviointi (th+sos) • Ikäihmisten kuntoutus (lääkinnällinen + ylläpitävä) • Psykogeriatria

RAJAPINNAT KUNNASSA

• hyvinvointia edistävät palvelut (liikunta, kulttuuri) • Asuminen, yhteisöllinen asuminen • Liikkumista edistävät palvelut • Logistiikka • Ikäsuunnitelmat ja muut ohjelmat

MUUT RAJAPINNAT

• Kela RAJAPINNAT PoPSTerissa • somaattinen avo- ja sairaalahoito, kuntoutus...

Ikäihmiset

Muut sidosryhmät • 3. sektori • Vanhusneuvostot ja muut

edunvalvontaelimet • …

• Monikanavainen ohjaus ja neuvonta 24/7 • sähköiset palvelut, puhelin ja virtuaalipalvelut • esim. ODA ja KODA–hankkeet • contact center, puhelin

• Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden päivystyksellinen tarve • Sosiaalipäivystys (laaja)

• perhepalvelut ja lastensuojelu, muut sosiaalipalvelut, kotiin ja arkeen tarvittava tuki (24/7)

• Laitosten ja palveluasuntojen konsultaatiotarpeet • Ensihoito • Th-päivystys

RAJAPINNAT PoPSTerissa

• sairauksien avo- ja sairaalahoito, lasten-, työikäisten ja ikäihmisten palvelut, MT/päi

Yllättäen tulevien tarpeiden ja hämmennyksen näkökulma

Välittömän avun tarve

• Perus- ja erityistason lääkäri- ja hoitajavastaanottotoiminta (laajana) • sisältäen perustason mielenterveys- ja päihdetyön

• Somaattiset erikoissairaanhoidon avopalvelut, poliklinikkatoiminta • Suun terveydenhuolto

• Linjauksia vielä puuttuu; iso merkitys mm. valinnanvapauslinjauksilla • Digitalisaatio, teknologian hyödyntäminen on iso mahdollisuus • Asiakassegmentointi, palvelukokonaisuus koskee kaikkia väestöryhmiä

MUUT RAJAPINNAT

• Kela • Työterveyshuolto

RAJAPINNAT PoPSTerissa Kaikki palvelukokonaisuudet

• välittömän tuen tarve, sairauksien sairaalahoito, ikäihmisten palvelut, MT/päi, kuntoutus (apuväl.)

Sairauksien avohoito ja vastaanotto

Muut sidosryhmät • 3. sektori • …

• Sairauksien sairaalahoito ja lyhytaikainen vuodeosastohoito • Sekä perustaso (kuntien vuodeosastot) että erityistaso (sairaalat)

• Ostopalvelut (yksityissairaalat ja alueen ulkopuoliset tuottajat) • Mahdollisuuksia mm. kotisairaala • Päihdehoitopaikat

• Katkaisuhoidot ja vieroitukset • Päivystysasetus • Palveluverkko

RAJAPINNAT PoPSTerissa

• välittömän tuen tarve, sairauksien avohoito, ikäihmisten palvelut (ikäihmisten laitoshoito ei kuulu tähän, paitsi pitkäaikaishoito tiukoin lääketieteellisin perustein), MT/päi, kuntoutus (apuväl.)

Sairaala- ja vuodeosastohoito

• Perustason mielenterveyspalvelut • Psykiatrinen erikoissairaanhoito • Päihdeklinikat • Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden sosiaalipalvelut

• arjen ja asumisen tuki, asumispalvelut, sosiaalinen kuntoutus, työ- ja päivätoiminta • Työ- ja toimintakyvyn arviointi • Palvelukokonaisuus koskee kaikkia väestöryhmiä

RAJAPINNAT KUNNASSA

• hyvinvointia edistävät palvellut (liikunta, kulttuuri • työllisyyspalvelut • asuminen (erityisryhmien asumispalvelut) • logistiikka / kuljettaminen

MUUT RAJAPINNAT

• Kela • Työvoimahallinto • Ylimaakunnallinen yhteistyö

RAJAPINNAT PoPSTerissa

• lasten ja perheiden, työikäisten ja ikäihmisten palvelut, kuntoutus, sairauksien avo- ja sairaalahoito

Mielenterveys- ja päihdepalvelut

Muut sidosryhmät • 3. sektori • yksityiset

palveluntuottajat

• Vaikeavammaisten ja kehitysvammaisten palvelut (ostot ja omat) • Arjen ja asumisen tuki • Työ- ja päivätoiminta • Työ- ja toimintakyvyn arviointi • Erityisryhmien sosiaalipalvelut (vammaispalvelut , aikuisten kehitysvammapalvelut) • Subjektiiviset oikeudet/erityiskysymykset

RAJAPINNAT KUNNASSA

• hyvinvointia edistävät palvellut (liikunta, kulttuuri) • työllisyyspalvelut • asuminen (erityisryhmien asumispalvelut) • logistiikka / Liikkumista tukevat palvelut

MUUT RAJAPINNAT

• Kela • Työvoimahallinto

RAJAPINNAT PoPSTerissa

• lasten ja perheiden, työikäisten ja ikäihmisten palvelut, kuntoutus

Vammaispalvelut

Muut sidosryhmät • 3. sektori • yksityiset

palveluntuottajat • vammaisjärjestöt ja muut

edunvalvontaelimet

• Kuntoutus ymmärretään laajana käsitteenä, jossa mukana kaikki kuntoutuspalveluiden järjestäjien palvelut

• Työ- ja toimintakyvyn arviointiin perustuva kuntoutus • Avokuntoutusmallit ovat ensisijaisia • Kuntoutujan kokonaisprosessit, palvelukokonaisuus koskee kaikkia väestöryhmiä

RAJAPINNAT KUNNASSA

• hyvinvointia edistävät palvelut (liikunta, kulttuuri) • työllisyyspalvelut • asuminen (erityisryhmien asumispalvelut) • logistiikka / liikkumista tukevat palvelut

MUUT RAJAPINNAT

• Kela (kaikki kuntoutusmuodot, myös ammatillinen) • PTH-yksikkö

RAJAPINNAT PoPSTerissa

• lasten ja perheiden, työikäisten ja ikäihmisten palvelut, MT/päi, sairauksien avo- ja sairaalahoito

Toimintakyky ja kuntoutus

Muut sidosryhmät • 3. sektori • yksityiset

palveluntuottajat

• Tilat ja laitteet ja laitehuolto • ei omistussuhteita, kiinteistöjen elinkaari • käyttökelpoisuus toimintoihin

• Logistiikka: • ei ihmisten kuljettaminen, mutta rajapintatarkastelu palvelukokonaisuuksiin, joissa

ihmisten liikkumisen tukea tutkitaan • varastot

• Laboratorio • Kuvantaminen • Lääkehuolto • Välinehuolto -> nykytilan kartoitus ja analyysi

• Ateria- ja puhdistuspalvelut • Ict-palvelut • Talous- ja henkilöstöpalvelut

Tukipalvelut

Syksyllä palataan

Keskitetyt Alue B Alue …

?? Alue A

LAPE

Ikäihmiset

T & K

Terv.huollon avo-vo

Digipalvelut & neuvonta

Sair

aala

t

Ensi

ho

ito

Yhte

isp

äivy

styk

set

Aluemalli, alueita 3–5

Lastenpsyk. Lastentaudit Lasten kehva

Geriatria Psykogeriatria

Nuoriso- ja aikuispsyk. Kuntoutus

Vampa, kehva

Lääkärit, eritystyöntekijät

… Ohjaus

Neuvonta Palveluohjaus

Osa

amis

kesk

uks

et

Keskitetyt VÄLITÖN APU

T & K AVO VO IKÄ-IHMISET

LAPE

Alue C

Alue A

Alue B

Alue D

Keskitetyt

Funktionaalinen malli

Sair

aala

t

Ensi

ho

ito

Yhte

isp

äivy

styk

set

Osa

amis

kesk

uks

et

Aluemalli Funktionaalinen malli

Perus- ja erityistason välinen integraatio

Ei ratkaise perus- ja erityistason välistä ongelmaa. Keskitetyt palvelut jäävät omaksi putkeksi.

Ei ratkaise perus- ja erityistason välistä ongelmaa. Keskitetyt palvelut jäävät omaksi putkeksi.

Asiakastason integraatio Korostaa paremmin asukkaan kokonaisuutta ja väestötason kokonaisvaltaista hoitoa. Palveluohjauksen näkökulmasta integraatio toteutuu.

Asiakas asioi eri putkessa eri asioissa. Palveluohjauksen toimivuudessa haasteita.

Asukkaiden osallistumismahdollisuudet

Asukkaiden kuuleminen voidaan tehdä alueellisesti Kokemusasiakkuus osin paremmin hyödynnettävissä

Päätöksentekijän näkökulma Useimmille muutos nykytilanteeseen nähden pienempi. Oulun nykyistä hyvinvointikeskusjakoa mahdollista hyödyntää.

Keskittymisen pelko. Rikkoo toimivat arjen rakenteet.

Strategiset päämäärät Korostaa asiakaslähtöisyyttä ja integraatiota Vertikaalisten hoito- ja palveluketjujen rakentuminen helpompaa

Toiminnalliset/funktionaaliset/ Asiakastavoitteet (järjestäjä)

Ei eroa Ei eroa

Rakenne ja palveluverkko Rakennemuutoksen ja palveluverkon yhteensovittaminen ja optimointi varmempaa

Riskinä Oulu-keskeisyys. Yksittäisen toiminnan osalta tehokas. Kokonaisverkko ei välttämättä ole toimiva.

Vuoropuhelu Alueellinen vuoropuhelu eri toimijoiden kanssa toimii paremmin, kun vuoropuhelun maailma on sote-keskuksen ympärillä

Taloudellinen tavoitteenasettelu ja vastuu

Kokonaistaloudellinen ja aikataulutettu tavoitteenasettelu on helpompaa. Pakottaa selkeämmin taloudelliseen vastuuseen. Selitysmahdollisuudet vähempänä. Mahdollistaa ja pakottaa toimintojen yhteensovittamiseen. Mahdollistaa alueiden vertailuun perustuvan arvioinnin.

Riskinä, että taloudellisia tavoitteita selitetään toisen putken tekijöillä. Voi johtaa osaoptimointiin. Vertikaalisten hoito- ja palveluketjujen rakentuminen helpompaa

Kehittäminen Pelkona ammatillisen kehittämisen ja johtamisen kokonaisvastuun puute Ammatillinen kehittäminen vahvempaa.

Kokonaisjohtaminen Muutoksen toteutus onnistuu paremmin Alueellinen vastuu hukkuu.

Tilannesidonnaisuus Ensivaiheessa tärkeää on asiakaslähtöisyys ja sote-integraatio sekä palvelurakenteen ja –verkon vinoumien korjaus. Kyläpolitikoinnin pelko

Erityistoimintovetoisuuden pelko

Ehdotus palveluverkoksi Vaihtoehtoja alueelliselle tarkastelulle Esimerkiksi: hyvinvointialueet (3), hyvinvointikeskusalueet (13), hyvinvointiasemat ja -keskukset (39)

3 – 13 – 39 5/6 – 39 3 – 39

Keskitetyt Alue B Alue …

?? Alue A

Liikelaitoksen johtaja

LAPE

Ikäihmiset

T & K

Terv.huollon avo-vo

Digipalvelut & neuvonta

Sair

aala

t

Ensi

ho

ito

Yhte

isp

äivy

styk

set

Johdon tuki

Talous Henkilöstö Hallinto Tieto

Aluemalli, alueita 3–5

Lastenpsyk. Lastentaudit Lasten kehva

Geriatria Psykogeriatria

Nuoriso- ja aikuispsyk. Kuntoutus

Vampa, kehva

Lääkärit…

Ohjaus Neuvonta

Palveluohjaus

Osa

amis

kesk

uks

et