1MUSEOKAUPPA 2000

MUSEOKAUPPOJENKEHITTÄMISHANKE1998-2000

ProjektisuunnittelijaEeva-Liisa Taivassalo18.12.2000

2 MUSEOKAUPPA 2000

MUSEOKAUPPOJEN KEHITTÄMISHANKE 1998-2000

TAUSTAA

Muotoilupoliittisen ohjelman valmistelutyö opetusministeriössä stimuloimuseokauppojen kehittämishankkeen käynnistämistä. Muotoilupoliittisenohjelman lähtökohdaksi oli asetettu muotoilun mahdollisuuksien tunnis-taminen uusien tuotannollisten ja liiketoiminnallisten innovaatioiden läh-teenä sekä sen rooli strategisen tuotekehityksen yhteydessä.

Suomen museoliitto ja Teollisuustaiteen Liitto Ornamo järjestivät 28.1.1998Taidehallin klubilla keskustelutilaisuuden Uusien museokauppatuotteidenkehittämisestä. Tilaisuudessa keskusteltiin museokauppojen myynti-tuotteista, tarpeista sekä kuinka löydettäisiin uusia valmistajia museokauppa-tuotteille. Tilaisuudessa puheenvuoroja pitivät Uudenmaan työvoima- jaelinkeinokeskuksen johtaja, taideteollisuusalan suunnittelijat ja yrittäjienedustajat. Tilaisuuteen oli kutsuttu myös edustajia museokauppojaylläpitävistä museoista. Suomen museoliiton ja Teollisuustaiteen LiittoOrnamon välisissä keskusteluissa todettiin museoilla ja Ornamon jäsenilläolevan yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Taidekäsityöläiset ja muotoilijattuottavat laadukkaita tuotteita, jotka sopivat ja joita voidaan soveltaa mu-seoissa toimivien museokauppojen myyntivalikoimaan. Järjestöt ryhtyivätselvittämään yhteisen projektin käynnistämistä. Rahoitusmahdollisuuksiakartoitettaessa nousi esiin Työministeriön Kansallisen työelämän kehittä-misohjelman tarjoama mahdollisuus.

KANSALLISESTA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMASTAVAROJA MUSEOKAUPPOJEN KEHITTÄMISEEN

Kansallisen työelämän kehittämisohjelman tavoitteena on parantaa työntuottavuutta ja työelämän laatua suomalaisilla työpaikoilla. Kehittämisoh-jelma sisältyy Suomen hallitusohjelmaan ja työllisyysohjelmaan. Ohjelmaon toiminut vuosina 1996-1999 ja jatkuu vuosina 2000-2003. Sen toteu-tuksesta vastaa työministeriö yhdessä työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöjen kans-sa. Kehittämisohjelma myöntää asiantuntijatukea yrityksissä jajulkisyhteisössä toteutettaviin kehittämisprojekteihin ja perusanalyyseihin.Hakijana voi olla joko työorganisaatio, jossa hanke toteutetaan tai hanket-ta toteuttava asiantuntijaosapuoli. Kansalliseen työelämänkehittämisohjelmaan hyväksyttyjen projektien tulee täyttää ohjelman joh-toryhmän vahvistamia painopistealueiden kriteereitä, joita vuonna 1997olivat :

PROJEKTIN tulee edistää uusien työnteon ja työn organisoinnin muo-toja kuten tiimimäistä ja verkostomaista työskentelyä.OHJELMALLA luodaan ja pidetään yllä tiedon ja osaamisen leviämistäja kasautumista välittäviä yhteistyöverkostoja. Ohjelman keino edistääverkostoitumista on tukea kehittämisprojekteja, joiden kohteena on useantyöorganisaation muodostama verkosto.TYÖORGANISAATION johdon ja henkilöstön on sitouduttava pro-jektin tavoitteisiin ja sen toteuttamiseen yhteistyössä. Henkilöstön edus-

OPETUSMINISTERIÖNMUOTOILUPOLITTIINENOHJELMA

3MUSEOKAUPPA 2000

tuksen tulee koskea ainakin niitä henkilöstöryhmiä, joiden työtehtäviinprojektilla on otaksuttavasti vaikutusta. Johdon ja henkilöstön yhteistoi-minnan laajuus on yksi huomioitavista kriteereistä.OHJELMA ei osallistu tuotekehityksen, kone- ja laiteinvestointien, tie-dotustoiminnan eikä pelkän koulutustoiminnan rahoittamiseen.PROJEKTIN toteutuksesta ja tuloksista tulee laatia raportti. Raportointiedistää projektissa saatujen kokemusten leviämistä ja antaa työorganisaatiollekuvan projektin etenemisestä ja onnistumisesta.OHJELMAN yksittäiselle projektille myöntämän asiantuntijatuenmääräon enintään 400 000 markkaa. Tuki on tarkoitettu pääasiassa projektissakäytettävien asiantuntijoiden palkkoihin ja palkkioihin.

Suomen ammatillisesti hoidetuissa museoissa toimivien museokauppojenkehittämistyö, uusien toiminta- ja työtapojen sekä verkostojen rakentami-nen taideteollisuusalan ammattilaisten kesken vastasi Kansallisen työelä-män kehittämisohjelman asettamia työelämän kehittämistoimintaperiaat-teita.Ohjelma on edelleen käynnissä ja siitä saa lisätietoja Kansallisen työelämänkehittämisohjelman Internet-sivuilta http://www.mol.fi/tyke/.

MUSEOKAUPAN KEHITTÄMISALUEITA

Museokauppojen kehittämishankkeen päämääränä oli edistää kulttuurite-ollisuutta rakentamalla perinteisistä toimintatavoista poikkeavia uusia tuot-taja-, myynti- ja markkinointiverkostoja. Kehittämishankkeen tavoitteenaoli kohottaa museokaupan tunnettavuutta ja imagoa, jotta tuottajat ja ku-luttajat laajemmassa määrin kiinnostuisivat museokaupasta tuotteidenjakelutienä. Samoin kuin museoiden myös museokauppojen toiminta-kulttuurit poikkeavat varsin suuresti toisistaan. Museokauppojen hankinta-politiikka on nykyisellään kirjavaa ja suunnittelematonta. Teollisen muo-toilun ja suunnittelun tarjoamaa ammattitaitoa ei juuri ole käytetty museo-kaupan ilmiasussa tai tuotevalikoimassa.

Hankkeen perustavoitteena oli kehittää korkealaatuinen toimiva museo-kauppa Suomen ammatillisiin museoihin siten, että tuotteisto- ja ympäristö-suunnittelu sekä näihin liittyvä tuotanto ja markkinointi rakennetaan yh-dessä Teollisuustaiteen Liitto Ornamo Ry:n jäsenjärjestöjen ja Suomenmuseoliiton edustamien museoiden kanssa. Tavoitteena ei ollut yksittäis-ten tuotteiden kehittäminen. Kehittämishankkeen tuloksena taideteollisuus-alan ammattilaiset verkostoituisivat keskenään ja uudet verkostot synnyttä-vät uusia työ- ja toimintaympäristöjä. Taidekäsityöläiset tuottavat, valmis-tavat ja markkinoivat tuotteensa usein itse. Kehittämishankkeen tuloksenarakennettaisiin nykyisistä toimintatavoista poikkeavia alihankinta-menetelmiä, jotka tehostavat tuotantoa ja suurentavat voimavaroja. Hank-keet toimisivat itsenäisinä verkostoina projektin päättymisen jälkeen.

Kehittämistiimeinä ja työorganisaatioina oli kymmenen hankkeeseenilmoittautunutta ammatillisesti hoidettua museota joiden ympärille oli tar-koitus rakentaa ympäristö- ja tuotesuunnittelun tarjontaverkot. Tuottajienosalta tavoitteena oli hyödyntää ammatillinen osaaminen museokaupanjakelu- ja ostajaverkostossa. Ornamon jäsenten lisäksi taideteollista

PERUSTAVOITTEENA OLI KE-HITTÄÄ KORKEALAATUINENTOIMIVA MUSEOKAUPPAAMMATILLISESATI HOIDET-TUIHIN MUSEOIHIN

TAVOITTEENA MUSEOKAU-PAN TUNNETTUUDEN JAIMAGON KOHOTTAMINEN

WWW.MOL.FI/TYKE/

MUSEOKAUPPOJEN KEHIT-TÄMINEN:- UUDET TOIMINTA - JA TYÖTAVAT- VERKOSTOJEN RAKENTAMINENVASTASIVAT KEHITTÄMISOH-JELMAN PERIAATTEITA

4 MUSEOKAUPPA 2000

suunnitteluosaamista kehittämishankkeessa edusti Pohjan kunnassa työs-kentelevä Fiskarsin Ruukin osuuskunta, jossa toimii 58 suunnittelijaa jataidekäsityöläistä. Kehittämistiimien tueksi hankkeelle palkattiin konsulttija kehittämishankkeen kokemusten vaihtamiseksi järjestettiin seminaari-ja koulutustapahtumia.

Museokaupat ja myyntialueet ovat kasvava osa museoiden toiminta-kulttuuria. Museokaupat ovat osa museoiden yleisönpalvelua ja ne tuovatuuden elementin perinteisiin työmuotoihin. Ne tarjoavat uusia asiakas-kontakteja, monipuolistavat museoammattilaisten työtä ja avaavat uusiaväyliä museon sanoman esittämiselle. Museokaupasta kävijä voi hankkiamuseokäynnistään muiston/lahjan, joka antaa lisäinformaatiota museonnäyttelystä ja kokoelmasta.

MUSEOKAUPPOJEN KEHITTÄMISHANKE KÄYNNISTYY

Suomen museoliitto ja Teollisuustaiteen Liitto Ornamo käynnistivät hank-keen keväällä 1998. Teollisuustaiteen Liitto Ornamo tuotti ”fiktiivisenmuseokaupan” tuotteineen Suomen museoliiton 75-vuotisjuhlakokouksenja Hämeenlinnassa pidettyjen valtakunnallisten museopäivienoheistapahtumaksi 13.5.1998. Suomen ammatillisesti hoidettujen muse-oiden yhteydessä toimi vuonna 1998 24 museokauppaa joille lähetettiinkysely halukkuudesta ryhtyä Museokauppojen kehittämishankkeen pilotti-museoksi. Piloteiksi halukkaita museoita ilmoittautui 11, joista yhdeksänoli mukana hankkeen loppuun saakka.

Kehittämishankkeeseen ilmoittautuneet museot ja yhteyshenkilöt

Aboa Vetus & Ars Nova, Kari Keuru, tiedotus ja museomyymäläEspoon Kaupunginmuseo, Kirsti Salminen, kotiseutusihteeriLahden kaupunginmuseo, Satu Salonen, myyntisihteeriLenin-museo, Leena Kakko, museolehtoriMobilia auto- ja tiemuseo, Elina Ijäs, markkinointipäällikköNelimarkka-museo, Maria Lampinen, museolehtoriPostimuseo, Suvi Jalli, Pr-emäntäSuomen kansallismuseo, Kirsti Melanko, museolehtoriTammisaaren museo, Ivar Nordlund, museonjohtaja, Peter Sjöstrand,

maakuntamuseotutkijaTampereen museot, Marjo-Riitta Saloniemi, amanuenssi,

Leena Vaahtera, museolehtoriValtion taidemuseo, Marjatta Levanto, johtava museolehtori

Museokauppojen kehittämishankkeen projektihakemus jätettiin Työ-ministeriölle Kansalliselle työelämän kehittämisohjelmaan 26.6.1998. Suo-men museoliitto ja Teollisuustaiteen Liitto Ornamo saivat rahoitusta Kan-salliselta työelämän kehittämisohjelmasta sopimuskausina 1.10.1998-31.1.1999 ja 1.2.1999-30.9.1999 yhteensä 293 000 markkaa. Hankkeentyöorganisaatioiksi ilmoittautuneille museoille lähetettiin kysely museo-kauppojen nykytilasta lähtötilanteen määrittelemiseksi ja mitä erityisestioltiin kiinnostuneita kehittämään. Työorganisaatiot laativat alustavan sel-vityksen marraskuussa 1998.Projekti käynnistettiin 8.12.1999 Postimuseon tiloissa pidetyllä seminaa-rilla. Seminaarissa kerrottiin Kansallisen kehittämisohjelman toiminnasta

“FIKTIIVINEN MUSEO-KAUPPA” MUSEOPÄIVILLÄ1998

KEHITTÄMISHANKKEENPILOTEIKSI ILMOITTAUTUI 11MUSEOTA

5MUSEOKAUPPA 2000

ja tavoitteista ja esiteltiin projektintaustoja. Seminaarin osallistujille jaettiintiivistelmät Työministeriölle tehdystä hakemuksesta ja osallistuvien muse-oiden museokauppatoiminnan esiselvitys. Sen mukaan vuonna 1997 oma-toimisen tuoton osuus oli museoiden kokonaismenoista 14,6 %. Museo-kauppojen myyntitulojen osuus omatoimisesta tuotosta oli lähes neljännes.

Seminaari oli myös projektin esittely hankkeesta kiinnostuneille konsulteille.Työministeriön edellyttämää raportointia varten pilottimuseot laativat15.1.1999 mennessä 1-2 sivun mittaisen kuvauksen museokauppansa ny-kytilasta ja kirjasivat huomioitansa hankkeen aikana. Työelämänkehittämishankkeissa on kyse myös työyhteisön ja työtapojen muuttami-sesta. Raportointivelvoitteen ohella työministeriö edellytti paitsi yhteys-henkilön sitoutumista myös työyhteisön laajempaa osallistumista museo-kaupan kehittämisprojektiin.

Toiminnanjohtaja Tarja Koskela esitteli Ornamon jäsenjärjestöjä ja alustityöryhmien tehtävät. Työryhmissä mietittiin kehittämistavoitteita, jotkalistattiin hankkeen lopullisten tavoitteiden määrittelyä varten. Museo-kauppojen kehittämishankkeen kohteiksi valittiin :

1. Verkostojen kehittäminen, tuottajien ja museokauppojen väliset,museoiden väliset, muiden yhteisöjen väliset.2. Myynnin- ja markkinoinnin kehittäminen3. Imagon kehittäminen

Tammikuussa 1999 kehittämishankkeelle valittiin johtoryhmä ja projekti-ryhmä. Johtoryhmään kuuluivat Anja-Tuulikki Huovinen, Suomen museo-liitto, museonjohtaja Jari Karhu, Postimuseo, toiminnanjohtaja Tarja Kos-kela, Teollisuustaiteen Liitto Ornamo, puheenjohtaja Liisa Palmujoki, Teol-lisuustaiteen Liitto Ornamo, puheenjohtaja Matti Rossi, Suomen museo-liitto ja projektikoordinaattori Osmo Rahikainen, Työministeriö Kansallisentyöelämän kehittämisohjelma sekä asiantuntijana toiminnanjohtaja ErikBåsk, Fiskarsin osuuskunta.Hanketta koordinoivan projektiryhmän jäseninä toimivat Anja-TuulikkiHuovinen ja Eeva-Liisa Taivassalo Suomen museoliitosta, Tarja Koskela jaBritt-Marie Ekström Ornamosta.Kehittämishankkeen konsultiksi valittiin toimitusjohtaja Kari Korkman,Luovi Product Makers Oy Ltd:sta.

Ensimmäinen koulutusseminaari pidettiin 9.3.1999 Helsingissä. Semi-naarin yleisessä osiossa joka oli avoin myös muille museokauppatoiminnastakiinnostuneille, käsiteltiin museokauppojen potentiaalisia tuottajaverkostoja,sopimuskäytäntöjä ja kuultiin Helsingin kaupunginmuseon näyttelypäällikönOuti Peisan pitämä esitelmä Englannin ja Skotlannin museokauppa-toiminnasta. Seminaarin avoimen osion jälkeen hankkeeseen sitoutuneetpilottimuseot työskentelivät konsultti Kari Korkmanin johdolla.

Toinen koulutusseminaari järjestettiin Fiskarsin Ruukkigalleriaan 8.6.1999.Seminaari oli tarkoitettu lähinnä pilottimuseoiden edustajille ja suunnitte-lijoille. Seminaarissa hankkeen konsultti Kari Korkman esittelikehittämishankkeen tilannekatsauksen ja Museokauppa 2000 -näyttely ja

6 MUSEOKAUPPA 2000

tuotekehityssuunnitelman. Nykytaiteen museo Kiasman myymäläpäällikköTerhi Jääskeläinen kertoi Kiasman museokauppatoiminnasta ja matka-kokemuksensa pohjalta esitteli Yhdysvaltojen museokauppatoimintaa. Si-sustusarkkitehti Lars Larssen, Luovi Product Makersista kertoi myymälä-suunnittelusta ja Artekin lahjatuotteiden sisäänostaja Juulia Savolainen ker-toi Artekin hinnoittelu- ja katesuunnittelusta. Sisustusarkkitehti Lea Sarasjokiesitteli suunnitelmiaan hyödyntää museoiden näyttelyjulisteitatuotepakkauksiksi. Seminaarilaiset tutustuivat Fiskarsin näyttelyihin ja Fis-karsin suunnittelijoiden ja taidekäsityöläisten yhteiseen myymälään Ono-maan. Seminaarin lopuksi vierailtiin käsityöverstaissa ja Fiskarsin museos-sa.

Hankkeen päätösseminaari pidettiin 14.10.1999 Helsingin Kaapeli-tehtaalla. Museokaupasta osana suomalaista museotoimintaa alusti muse-onjohtaja Jouko Heinonen. Museokaupasta tuotesuunnittelun näkökulmas-ta kertoi ajatuksiaan suunnittelija Ristomatti Ratia. Toiminnanjohtaja OutiHägg kertoi Käsi- ja taideteollisuusliike Helskyn liikeideasta ja toiminta-periaatteista.

Päätösseminaarissa Lenin-museo, Postimuseo ja Tammisaaren museot ker-toivat hankkeen edistymisestä museoissaan.

Lenin-museossa museokauppatoiminta perustuu näkemykseen, ettämuseokaupassa myytävät tuotteet ovat museon jatke. Lenin-museossa on kaksivakinaista työntekijää joten resurssit museokaupan kehittämiseen ovat vähäi-set. Konsultin kanssa pidetyssä kehittämispalaverissa ideoitiin tuote: “työn-sankarin palkitseminen”. Ajatuksena on, että aikoinaan Neuvostoliitossa olluttapa palkita Työn Sankareita ja tehdä heitä esikuvina tunnetuksi siirretäänmarkkinatalousmaan oloihin. Yritykset ja yhteisöt voisivat palkita omia TyönSankareitaan tuomalla heidät Lenin-museoon ja antamalla heille vaikkapaTyön Sankarin -rukkaset. Ideointivaiheessa mahdollisina palkitsemistuotteinamukana olivat myös huivi ja solmio. Tiimityöskentelyn tuloksena päädyttiintoteuttamaan Työn Sankarin -rukkaset. Työn Sankarin- palkitsemisellatehdään myös Lenin-museota tunnetuksi. Museolehtori Leena Kakko totesi,että oman työpaineen alaisena olisi ollut toivotonta yrittää uudenlaistatyöelämän kehittämistoimintaa ja korosti yhteistyön antamien lisä-voimavarojen merkitystä museokaupan ja museotoiminnan kehitystyössä.

Postimuseon museokauppatuotteen tuotesuunnittelijana ja toteuttajana olitaidekäsityöläinen, joka teki erilaisia ehdotuksia Postimuseon museokauppa-tuotteeksi. Tiimityöskentelyn ja Postin sisäisen arvioinnin tuloksena päädyttiinkehittelemään tuotteita joiden aiheena olisi historiallinen postitorvi. Postitorveaei oltu aiemmin hyödynnetty museokaupan tuotteistossa. Postitorvesta Pauli Par-tanen teki Postimuseon museokauppatuotteiksi hopeisen korusarjan.

Tammisaaren museon johtaja korosti museon ja paikallisten käsityöläisten yh-teistyön merkitystä, koska vain siten pystytään luomaan alueen oma “Identi-teetti-tehdas”, joka tarjoaa palveluita ja tuotteita McDonalds-ideologian vas-tapainoksi. Museokaupoissa voisi sopivan näyttelystä tuotetun esineen avullamarkkinoida myös muiden museoiden näyttelyitä ja esitellä museoita. Museotvoisivat tässä suhteessa verkostoitua keskenään. Tammisaaren museo on Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo ja sen vastuualueella toimii viisi ammattimuseota.

LENIN MUSEOLeena Kakko

POSTIMUSEOSuvi Jalli

PÄÄTÖSSEMINAARI

TAMMISAAREN MUSEOIvar Nordlund

7MUSEOKAUPPA 2000

Näistä Suomen Valimomuseossa on museokauppatuotteena Karkkila-Högforsin-tehtaan tuotannossa ollut valurautainen sillipannu. Museokauppojenkehittämishankkeen tuloksena teollinen muotoilija Hannu Kähönen suunnit-teli uuniperunapannun pariksi sillipannulle. Uuniperunapannu valetaanSuomen Valimomuseossa. Museokauppojen kehittämishankkeen vaikutuspii-rissä oli museon koko henkilökunta ja alueen käsityöläiset arviolta n. 30-40henkilöä. Museokauppojen kehittämisen jatkotoimenpiteenä museonjohtajatoivoi listaa halukkaista taidekäsityöläisistä ja suunnittelijoista.

Tampereen museoiden toiminnan painopistealueista yksi on museo-kauppoihin panostaminen. Museokauppojen kehittämishankkeen seuraukse-na Tampereen museot tuottavat yhdessä Finlaysonin-tehtaan kanssa museonkokoelmista olevista Finlaysonin-tehtaan mallipiirustuksista vahakangasta.Suunnittelija Ulla Koskinen ja Tampereen museoiden edustajat valitsivat1950-luvulla tuotannossa olleen Coronna 58-mallin. Vahakankaastateetetään Ulla Koskisen luonnosten pohjalta ainakin kolme eri tuotetta.Merkittävänä kontaktina Tampereen museoilla on ollut verkoston luominenFinlaysonin kanssa. Finlaysonin tehdas täyttää vuonna 2000 180-vuotta jasaa yhteistyöstä Tampereen museoiden kanssa lisäpontta kulttuuri/historiaorientaatiolleen. Museon edustaja arvioi, että yhteistyö hankkeenkonsultin, suunnittelijan ja Finlaysonin kanssa jatkuu projektin jälkeenkin.

KEHITTÄMISHANKKEESTA TUOTEKEHITTELYYN

Hankkeen konsultti teki tuoteanalyysit museokaupoista ja toimi yhteyksi-en rakentajana museoiden, yritysten ja suunnittelijoiden välillä. Konsultinesityksestä konkreettiseksi kehitystavoitteeksi asetettiin uuden tuotesarjantoteuttaminen Museokauppakokoelma 2000. Kokoelman ja näyttelyidenmarkkinoinnin avulla museot - ja museokaupat saisivat julkisuutta. Tuote-suunnittelu sitouttaisi myös suunnittelijat, alihankkijat ja tilaajat kiinte-ään yhteistyöhön.

Tiimityöskentelyn tuloksena museokauppojen tuotteet eriteltiin kolmeenpääryhmään : 1. yleistuotteet 2. museo- ja paikkakuntakohtaiset tuotteet3. näyttelykohtaiset tuotteet. Jaottelun pohjalta ryhdyttiin ideoimaan uu-sia tuotteita. Konsultin johdolla pilottimuseoihin ryhdyttiin kehittämäänmuseon toiminta-ajatusta ja museon toimintaperiaatetta kuvastavaa museo-kauppatuotetta tai tuotesarjaa.

Uusi museokauppakokoelma oli kesällä 2000 esillä hankkeen pilotti-museoissa. Museokauppakokoelman näyttelytelineen suunnitteli PentagonDesign. Museokauppakokoelma oli ensimmäisen kerran esillä Finlandiatalossa Valtakunnallisilla museopäivillä Helsingissä. Helsingin Rautatie-asemalla kokoelma esiteltiin vitriininäyttelynä 25.5.-4.6.2000. Rautatie-aseman näyttelyn avajaisissa 25.5. palkittiin Lenin-museon uudella museo-kauppatuotteella, Työn Sankarin -rukkasilla eläkkeelle siirtyvä Helsinginsivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Antti Viinikka. Museokauppa-kokoelma esiteltiin / on esillä Suomen museoliiton Internet-sivuillawww.museoliitto.fi.

Lenin-museo ja Tampereen museot, Vapriikki järjestivät yhteisen tiedotus-tilaisuuden 5.6.2000, jossa esiteltiin uudet museokauppatuotteet ja luovu-

TAMPEREEN MUSEOTLeena Vaahtera

KONSULTTI:MUSEOKAUPPOJEN ANALY-SOINTI, YHTEYKSIEN RAKEN-TAMINEN, TUOTESARJANTOTEUTTAMINEN

TUOTESARJOJEN IDEOINTITIIMITYÖSKENTELYNÄ

MUSEOKAUPPAKOKOELMA

8 MUSEOKAUPPA 2000

tettiin Työn Sankarin -rukkaset Tampereen kaupunginsihteeri PekkaKivekkäälle. Espoon kaupunginmuseo julkisti tuotteensa Glims lyhdynEspoo-päivänä 27.8.2000 Glims talomuseossa.(Museokaupoille oma Design-kokoelma, Taloussanomat 18.5., Museo-kauppakin voi olla bisnestä, Demari 6.6.2000, Ikimuodikas Lenin / Vii-kon tavara, IS 18.8.2000.)

Hankkeen arviointeja ja uusia kehittämismenetelmiä

Museokauppojen kehittämishanke täytti pilottimuseoiden arvioiden mu-kaan hyvin heidän sille asettamansa toiveet. Positiivisena plussana Museo-kauppojen kehittämishankkeessa pidettiin keskusteluja muiden museo-kauppojen edustajien kanssa ja ongelmien kartoitusta. Liiketaloudellista-ja markkinointialan koulutusta tarvittaisiin lisää. Teollisuustaiteen LiittoOrnamon panostusta kehittämishankkeessa pidettiin vaatimattomana jayhteystietoja tuotekehitystyöstä kiinnostuneista suunnittelijoistakaivattaisiin. Jatkokehittämistavoitteina pidettiin tärkeänä yhteisen hankin-takeskuksen ja verkkokaupan perustamista.

Museoilla on sosiaaliset ja taloudelliset markkina-alueensa. Oman markki-na-alueen tuntemus on tärkeää museon menestymiselle. Suomessa museoi-den imagon tunnetuksi tekeminen ja markkinointilähtöinen ajattelutapaon ollut ja on vieläkin varsin vierasta, mutta tulevaisuudessa tunnistettavuuson tärkeimpiä menestymisen edellytyksiä. Museoilla on paljon annettavaakulttuuriperinnöstä, joka tukee myös kehittyvää kulttuuriteollisuutta.Museokauppojen lisäksi tulisi huomioida myös muut tuotteiden myynti-ja markkinointitavat:

- alueelliset jakelu- ja tuotantoverkostot- hankintakeskus- Internetin hyödyntäminen tuotteiden markkinoinnissa ja myynnissä- kokoelmista tuotettujen tuotteiden käyttöoikeuksien myynnin organisointi- laiva- ja lentoliikenneterminaalit- messut- yhteistyö Matkailun edistämiskeskusten kanssa- yhteistyö matkanjärjestäjien kanssa

OPIT

Hanketta käynnistettäessä ilmeni, että museoalan ammattilaisilta puuttuuriittävää liiketaloudellista osaamista. Suunnittelijoiden ja tilaajan (=muse-oiden edustajat) yhteistyö koettiin molempia osapuolia rikastavana ja in-noittavana toimintana. Kaksi tai kolme museota olisi myös voinut yhdistäävoimansa ja tuottaa yhteisen museokauppatuotteen, mikä olisi säästänytvoimavaroja ja antanut enemmän markkinointiresursseja. TeollisuustaiteenLiitto Ornamo ei onnistunut alkuperäisen tavoitteen mukaisesti luomaanjäsenistönsä keskuudessa paikallisia eikä valtakunnallisia suunnittelija-,tuottajaverkostoja. Yhteistyön rakentamisessa keskeisessä asemassa oli hank-keen konsultti ja hänen työryhmänsä Luovi Product Makers Oy:ssa.

Kehittämishankkeen ongelmaksi muodostui, että tuotteiden kehittämistyöoli vasta alkuvaiheessaan kun kehittämishanke ja siihen varatut toiminta-

KEHITTÄMISTAVOITTEIKSIYHTEINEN HANKINTA-KESKUS JA VERKKOKAUPPA

OMAN MARKKINA-ALUEENTUNTEMUS TÄRKEÄÄ

MUSEOILTA PUUTTUU LIIKE-TALOUDELLINEN OSAAMI-NEN

9MUSEOKAUPPA 2000

ja taloudelliset resurssit olivat lopussa. Syntyi epäselvyyksiä kuka oli vas-tuussa tuotesuunnitteluksi paisuneen hankkeen loppuunsaattamisesta. Tuot-teiden valmistumisajankohta, myös viivästyi. Toisaalta päätyminen konk-reettisen tuotevalikoiman toteuttamiseen antoi hankkeelle selkeän tulok-sen ja laskennallisen tulosmittarin. Tuotesuunnittelu ja tuotteentoteuttamisprosessi sitoutti museoissa työskentelevät museokaupan edus-tajat, suunnittelijat ja alihankintaportaan kiinteään yhteistoimintaan.

Kun tuotteet tehdään käsityönä niiden saannin turvaaminen lisääntyvänkysynnän tarpeisiin voi aiheuttaa ongelmia ja tuotteet ovat kalliimpia kuinteollisesti toteutetut tuotteet. Toisaalta on mahdollista tuottaa yksilöllisiäpiensarjoja. Espoon kaupunginmuseon Glims-lyhty, Lahden kaupungin-museon Mäkipipo ja Postimuseon Postitorvi-korusarja ovat yksittäisen taide-käsityöläisen ja museohenkilökunnan tiimityöskentelyn tuloksena kehitet-tyjä tuotteita. Matkailijan museokauppatuote Kiipeli-peli ja Nelimarkkamuseon Paperikko ovat suunnittelutoimiston ja museoiden edustajien yh-teistyön tulosta. Yritysten kanssa hankkeessa verkostoituivat Lenin-museo,Suomen kansallismuseo ja Tampereen museot.

Museokauppa 2000 -tuotteet

Museokauppojen kehittämishankkeen konkreettisena tuloksena tuotettiinyhdeksään hankkeessa mukana olleeseen museokauppaan museon imagoakuvastava tuote /tuoteperhe. Kokoelman esineet osoittavat miten paljonerilaisia tuoteideoita museoihin tallennetusta aineistosta suunnittelijoidenja museohenkilökunnan yhteistyöllä on löydettävissä. Kokoelman materi-aaleina ovat: lasi, villa, kumi, puu, paperi, hopea ja rauta.

Museokauppakokoelman esineet ovat joko taidekäsityöläisten toteuttamiatai tuottajaosapuolena ovat yritykset yhteistyökumppaneinaan suunnitteli-jat ja museoiden edustajat. Kehittämishankkeen aikana luodut verkostotjatkuvat hankkeen jälkeenkin. Tuotteiden jakelutie on laajentunut myösmuihin museokauppoihin kuin hankkeessa mukana olleiden museoidenmyymälöihin.

Museokauppa 2000 -kokoelman tuotteissa ei ole museoiden vaihtuviinnäyttelyihin liittyvää tuotetta vaan tuotteet kuvastavat museoiden kokoel-mien esineistöä ja museon toimintakulttuuria. Näyttelykohtaisen tuotteistontoteuttaminen olisi vaatinut aikaisemman yhteistyön antamaa kokemusta.Museokauppojen kehittämishankkeen tuloksena syntyneitä verkostoja onmahdollista jatkossa hyödyntää museoiden näyttelykohtaisten tuotteidensuunnittelussa.

Eniten kiinnostusta herättäneiksi ja taloudellisesti parhaiten menestyneiksituotteiksi ovat osoittautuneet Lenin-museon Työn Sankari -rukkaset, Lah-den kaupunginmuseon Mäkipipo ja Tampereen museoiden tuottamatCoronna -vahakangastuotteet.

Lahden Hiihtomuseossa jatketaan tuoteperheen kehittämistä. Suunnitel-missa on perinteisten mallien pohjalta tuottaa villapaita, kaulahuivi ja mah-dollisesti hansikkaat. Aihealueiltaan samantyyppiset museot saavuttavatsynenergiaetua valikoitumalla omaa museoalaansa kuvastavien tuotteidenlevittämiseen. Esimerkiksi Lahden Hiihtomuseon mäkipipoja myydään

TUOTTEEN TOTEUTTAMIS-PROSESSI SITOUTTI KIINTE-ÄÄN YHTEISTOIMINTAAN

TOTEUTETUT TUOTEET KU-VASTAVAT MUSEOIDEN KO-KOELMIEN ESINEISTÖÄ JAMUSEON TOIMINTA-KULTTUURIA

10 MUSEOKAUPPA 2000

myös Suomen Urheilumuseossa. Suomen kansallismuseon myymälässä si-nivalkoinen villapipo kohottaa suomalaista kansallistunnetta ja sopii muis-toksi Suomesta ulkomaalaisellekin museokävijälle. Ristomattti Ratian Suo-men kansallismuseolle suunnittelemaa Minivitriini tulee myyntiin myösKultakeskus Oy:n myymälöissä.

Alajärvellä sijaitsevassa Nelimarkka-museossa ja Mobilia Auto -ja tiemuseossakäy kaupaksi lapsille suunnattu Kiipeli-matkapeli. Molemmat museot onsaavutettavissa parhaiten autolla. Työn sankarin leikkimielinen palkitsemi-nen rukkasin ymmärretään ehkä paremmin ruuhka-Suomessa ja teollisuus-kaupungeissa kuin maanviljelyelinkeinoalueilla. Postitorvi-aiheinen koru-sarja viehättänee eniten postin omaa sidospiiriä.

YHTEENVETO

Museokauppojen kehittämishankkeen päätyminen tuotantohankkeeksi saat-toi yhteen tiimejä ja työryhmiä, jotka olivat ennalta arvaamattomia. Uudettoimintatiimit kykenivät toteuttamaan vähin taloudellisin resurssein uu-den tuotteen tai tuoteperheen yhdeksään kymmenestä hankkeessa mukanaolevasta pilottimuseosta. Taidekäsityöläisten ja suunnittelijoiden piirissä kykyverkostoitua ja halu sitoutua tuottajiksi osoittautui heikoksi. Toisaalta museo-kaupat ja museoiden toimintaperiaatteita kuvastava tuotesuunnittelu kiin-nostaa suunnittelijoita ja yrityksiä. Hankkeen keskittyminen tuote-suunnitteluun rajoitti museokaupan kehittämistarpeiden tarkastelua osanamuseo-organisaatiota.

11MUSEOKAUPPA 2000

MUSEOKAUPPA 2000 -KOKOELMA-uudet museokauppatuotteet

ESPOON KAUPUNGINMUSEOTUOTE: Glims-lyhtyMUOTOILIJA JA VALMISTAJA: Jukka IsotaloTUOTEKUVAUS: Glims talomuseo edustaa elämänmuotoja lyhtyjen ajaltaennen sähkövaloa. Jukka Isotalo hyödyntää muotoilussaan kierrätys-materiaaleja - lyhdyssä hän on käyttänyt viinipulloa. Puuvarren avulla lyhtyvoidaan pystyttää myös pihalle. Glims-lyhty 150 mk, puuvarsi 35 mk.YHTEYSHENKILÖ: Kirsti Salminen, sähköposti: kirsti.salminen@espoo.fi,puh. ja fax: (09) 869 6992, (09) 869 6979.OSOITE: Thurmanin puistotie 10, 02700 Kauniainen

LAHDEN KAUPUNGINMUSEO, HIIHTOMUSEOTUOTE: Mäkipipo ”The Flying Finn” ja “Punapaidat”VALMISTAJA: Elisa MuhonenTUOTEKUVAUS: Siniraitaista pipoa käyttivät Suomen Hiihtoliitonmäenlaskijat 1950- ja 60-luvulla. Aerodynaamisen tyylin taiturit tunnettiinmaailmalla lentävinä suomalaisina. Joukkueessa hyppäsivät mm. olympia-voittaja Veikko “Viki” Kankkonen, Antti Hyvärinen, Eino “Milli Ville”Kirjonen. Punaraitaista Pipoa käyttivät Lahden Hiihtoseuran (LHS)mäenlaskijat. Pipot on käsityönä neulottu villalangasta.Sisäpuolella puuvillareunus. Mäkipipo 185 mk.YHTEYSHENKILÖ: Tiina Jantunen, sähköposti: tiina.jantunen@lahti.fi,puh. ja fax: (03) 814 4520, (03) 814 4525, tai Jaana Ollikka(03) 814 4503.OSOITE: Vuorikatu 27, PL 113, 15111 Lahti

LENIN MUSEO, TampereTUOTE: Työn Sankari -rukkasetMUOTOILIJA: Martti KellokumpuVALMISTAJA: Jokamuovi OyTUOTEKUVAUS: Maailman ainoa Lenin-museo haluaa pitää yllä entisenNeuvostoliiton parhaita perinteitä korostamalla työn merkitystä elvyttämälläTyön Sankari -käsitteen. Martti Kellokummun suunnittelemat käytännöl-liset rukkaset ovat sopiva symbolinen lahja aikamme sankareille, hyödyllisetarkikäytössä, kuten puutarhatöissä, auton renkaiden vaihdossa tai veneenpesussa. Työn Sankari -rukkaset 100 mk/pari, kunniakirjan kanssa 110 mk,kehystetyn kunniakirjan kanssa 140 mk.Myyntiprovisio tuotteen hinnasta 15 %.YHTEYSHENKILÖ: Leena Kakko, sähköposti: lenin@sci.fi,puh. ja fax: (03) 276 8124, 040 590 5665, (03) 276 8121.OSOITE: Hämeenpuisto 28, 33200 Tampere

MOBILIA AUTO- JA TIEMUSEO, KangasalaTUOTE: Kiipeli matkapeliMUOTOILIJA JA VALMISTAJA: Jari LundgrenTUOTEKUVAUS: Kiipeli-matkapeli pitää auton takapenkkiläiset tyytyväisi-nä. Perheen lomamatkat sujuvat joustavasti matkapelin parissa, kun yhdes-sä ”bongataan” maisemia ja ympäristöä. Pelin säännöt voidaan sovittaakaikenikäisille. Hinta 55 mk.

12 MUSEOKAUPPA 2000

YHTEYSHENKILÖ: Elina Ijäs, sähköposti : elina.ijas@mobilia.fi, puh.(03) 3140 4012 tai (03 ) 3140 4000.OSOITE : Kustaa Kolmannentie 75, 36270 Kangasala

NELIMARKKA-MUSEO, AlajärviTUOTE: PaperikkoMUOTOILIJAT: Pentagon DesignVALMISTAJA: Scanferi OyTUOTEKUVAUS: Persoonallinen kirjekuori- ja paperipakkaus on kuvitettutaiteilija Eero Nelimarkan piirroksin. Sopii lahjaksi ja arkikäyttöön.Hinta 60 mk.YHTEYSHENKILÖ: Maria Lampinen, sähköposti: mial@japo.fi,puh. ja fax: (06) 557 2129, (06) 557 388.OSOITE: Pekkolantie 123, 62900 Alajärvi

POSTIMUSEO, HelsinkiTUOTE: Postitorvi-korusarjaMUOTOILIJA JA VALMISTAJA: Pauli PartanenTUOTEKUVAUS: Postitorvi on ollut postin tunnus jo vuosisatojen ajan.Pauli Partanen suunnitteli postitorvi-aiheisen hopeisen korusarjan. Kaula-koru 120 mk, korvakorut 120 mk, kalvosinnapit 290 mk, solmioneula 250mk.YHTEYSHENKILÖ: Suvi Jalli, sähköposti: suvi.jalli@posti.fi,puh. ja fax: (09) 0204 51 4908, 040 531 0388, 020 451 4777.OSOITE: Asema-aukio, PL 9, 00011 Posti

SUOMEN KANSALLISMUSEO, HelsinkiTUOTE: MinivitriiniMUOTOILIJA : Ristomatti RatiaVALMISTAJA: Kultakeskus Oy ja Tiina HeikkiläTUOTEKUVAUS: Muotoilija Ristomatti Ratia suunnitteli minivitriinin, jo-hon voidaan sijoittaa Kansallismuseon kokoelmien esineisiin perustuvialahjaesineitä. Hopeinen risti 250 mk, Kultainen risti 1295 mk, Hopeinennaamio 275 mk, Kultainen naamio 495 mk, Hopeinen lusikka 395 mk,Lasipullo 152 mk, Tuohimaski (ilman vitriiniä) 145 mk.YHTEYSHENKILÖ: Kirsti Melanko, sähköposti: kirsti.melanko@nba.fi,puh. ja fax: (09) 4050 9445, (09) 405 0442.OSOITE: PL 913, 00101 Helsinki

VALIMOMUSEO/TAMMISAAREN MUSEOTUOTE: UuniperunapannuMUOTOILIJA: Hannu KähönenVALMISTAJA: Suomen Valimomuseo ja Högforsin masuuniTUOTEKUVAUS: Hannu Kähönen suunnitteli Uuniperunapannun täyden-tämään Valimomuseon suosittua Sillipannua. Kähösen pannussa Uuni-peruna ei nahistu ja säilyttää luonnonmukaisen värinsä. Uuniperunan li-säksi pannussa voidaan valmistaa vaikka piiraita.YHTEYSHENKILÖ: Peter Sjöstrand, sähköposti: peter.sjostrand@ekenas.fi,puh. ja fax: (019) 263 3165, 040 542 315.OSOITE: Villa Ormnäs, 10600 Ekenäs

13MUSEOKAUPPA 2000

VAPRIIKKI - TAMPEREEN MUSEOTTUOTE: VahakangastuotteetMUOTOILIJA: Ulla KoskinenVALMISTAJAT: Finlayson, Kassi-Matti Oy ja Sademan OyTUOTEKUVAUS: Ulla Koskinen suunnitteli käytännöllisestävahakankaasta laajan tuoteperheen. Tuotteet on valmistettu Finlaysonin teh-taalla 1950-60-luvulla tuotannossa olleen Coronna 58-kankaan mukaan.Kangasmalli löytyi museon mallipiirustuskokoelmasta.Sadetakki 480 mk, sydvester 180 mk, lierihattu 180 mk, tarvikepussi,180 mk, kuminauhakassi iso 110 mk, kuminauhakassi pieni 90, kassi 90mk, pussi 75 mk, litteä pussi 45 mk, penaali 45 mk.TIEDUSTELUT: Museokauppa Vinssi puh. (03) 31446 6772.OSOITE : Verturiaukio 4, PL 487, 33101 Tampere

14 MUSEOKAUPPA 2000

Suomen museoliitto, Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki, puh. (09) 649 001,faksi (09) 608 330, sähköposti: museoliitto@museoliitto.fi , www.museoliitto.fi.Toimitus Eeva Liisa Taivassalo Ulkoasu ja taitto Jaana af Hällström

Suomen museoliitto

Teollisuustaiteen Liitto Ornamo

Työministeriö/Kansallisen työelämänkehittämisohjelma

Luovi Production Oy