mide soimakallio
DESCRIPTION
TRANSCRIPT
Johan on markkinat!Kiinteistö- ja rakennusalan tulevaisuuden trendejä ja näkymiä
MIDE-ideointipäivä, 26.6.2008
Hotelli Matinlahti, Rantamäki 3, Espoo
Toimitusjohtaja Helena Soimakallio
Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL
Miltä rakentamisen tulevaisuus näyttää?
26.6.2008 Helena Soimakallio 3
Rakennus- ja kiinteistöala on keskeisellä sijalla yhteiskunnassa
• Klusterin osuus Suomen kansallisvarallisuudesta on noin 70 % eli 400 mrd. euroa.
• Alan toiminnan vuotuinen arvo on noin 50 mrd. euroa.
• Ala työllistää noin 500 000 henkilöä eli 20 % työvoimasta.
• Elinkeinoelämä ja koko yhteiskunta on riippuvainen rakennetusta ympäristöstä sekä sen toimivuudesta ja kustannustehokkuudesta.
• Rakennettu ympäristö vaikuttaa ihmisten terveyteen, turvallisuuteen ja viihtyvyyteen.
Kristallipallot
Lähde: Opetushallitus
! Megatrendito Megatrendi on yhteiskuntien rakenteita syvällisesti
muuttava, usein globaali ilmiö. Se etenee suhteellisen autonomisesti ja sen perimmäisiäsyitä on usein vaikea eritellä. Toimialojen, yritysten ja yksilöiden kannalta megatrendi on luonteeltaan vääjäämätön muutosvoima, jolla on merkittäviä vaikutuksia kansalliseen ja kansainväliseen talous- ja yhteiskuntajärjestelmään.
! Heikot signaalito Heikko signaali on oraalla oleva uusi ilmiö, joka
voi synnyttää tulevaisuutta radikaalistikin muokkaavia prosesseja. Heikko signaali elää vain hetken ja on näkökulmasidonnainen.
! Villit kortito Tapahtumia ja asioita, joiden toteutumisen
todennäköisyys on pieni, mutta tapahtuessaan vaikutukset dramaattisia.
! Driving Forceso Yhteiskunnan tai sitä laajemman tason ilmiöt,
jotka suuntaavat päätöksentekoa ja valintoja, mutta jotka eivät välttämättä jatku tulevaisuudessa samassa mielessä kuin trendit ja megatrendit.
! Top Ten –listato Asiantuntijalistaus ja kehityslinjojen, trendien ja
heikkojen signaalien priorisointi alan tulevaisuuden kannalta oleellisista tekijöistä
o Klusterianalyysi
Megatrendit
KIRA-klusterin ajurit Suomessa
● Globalisoituminen● Kestävä kehitys, ilmastonmuutos ● Teknologinen kehitys● Väestön ikääntyminen● Verkostoituminen
● Energiatehokkuus● Materiaalitehokkuus● Korjausrakentaminen kasvaa● Työvoimapula ● Elinkaariajattelu● SHOK
● Kulutus- ja kasvukritiikki● Kierrätys● Vaihtoehtoisten energialähteiden suosiminen ● Liikenne, autoilun vastustaminen● Urbaani elämäntapa, ”onnelliset kaupungit”
Heikot signaalit
Skenario A(Lähde: RIL 224-2004 - Rakentamisen tila 2030)
● Suomalainen rakentajakunta on kysyttyä, arvostettua ja se pystyy parantamaan kansainvälistä asemaansa
● Rakentaminen mielletään pysyväksi huipputekniikaksi
● Alan opiskelijoiksi hakeutuu pystyvin osa nuorisosta
● Rakennusalan tutkimus, koulutus ja tuotanto parantavat yhteistyötä keskenään ja muihin toimijoihin
● Toimijoiden kv. kilpailukyky säilyy nykyisellään tai paranee vähän
● Rakennusala on ala muiden joukossa ja mielletään perustuotannoksi maa- ja metsätalouden rinnalla
● Opiskelijat ovat keskitasoa, kansainvälistymiseen ei kiinnitetä erityistä huomiota
● Suomi säilyttääomavaraisuutensa lähinnäilmastollisten erityisvaatimusten ja oman traditionsa turvin
Skenario B(Lähde: RIL 224-2004 – Rakentamisen tila 2030)
● Suomeen kohdistuu voimakas kansainvälinen paine ja kotimaisten rakentajien kilpailuasema heikkenee olennaisesti
● Rakentamista pidetään yleisesti auringonlaskun alana
● Opiskelija-aines heikkenee, mikäjohtaa edelleen epäonnistumisiin ja maineen huonontumiseen
● Rakentaminen hiljenee● Suomalaisten rakentajien parhaat
työpaikat löytyvät ulkomaisten rakentajien edustajina Suomessa
Skenario C(Lähde: RIL 224-2004 - Rakentamisen tila 2030)
Suuntana:Rakennuttamisessa
• Talohankkeet– Tuotemallit muuttavat informaatio-
logistiikkaa– Käyttäjävaatimusten rooli kasvaa– Kansainvälisten kumppaneiden
rooli kasvaa
• Väylähankkeet– Suuremmat kokonaisuudet
suunnittelun kohteena– Rahoitusmallit mukana– Nimikkeistö- ja kustannus-
järjestelmä standardoivat laskentaa
• Pienet hankkeet– Perinteiset tavat pysyvät– Resurssipula vaivaa
Suuntana:Suunnittelussa
• Suunnittelu limittyy tuotannon kanssa nykyistä enemmän
• Suunnittelun lähtötietojen laadulle asetetaan suurempia vaatimuksia
• Tuote- ja rakennemallien käyttö lisääntyy
• Rakentaminen aloitetaan yhähuonommilla suunnitelmilla
• Pääsuunnittelijan roolia testataan
• Suunnittelijoiden työmaakäynnit lisääntyvät
Suuntana:Tuotannossa
• Ketteriä ohjausmalleja kehitetään
• IT-ratkaisut kehittyvät• Asiakkuuden hallintaa
siirtyy työmaalle• Laatupoikkeamien
käsittely tiukkenee• Keskustatyömailla
mediasta tulee asiakas• Muutosten hallinta
korostuu• Esivalmistus lisääntyy
Asiakassuhteiden hallinta
• yritysten välisessä kilpailussa entistä merkittävämpi asia
• edellyttää asiakasprosessien muuttamista ja keskinäisen luottamuksen kasvattamista
• asiakastarpeet moninaistuvat ja edellyttävät yksilöllisten muunneltavien palvelujen ja tuotteiden valmistusta
• edellyttää uutta liiketaloudellista ajattelua ja uusia liikesuhteita:– yrityskenttä jakaantuu
kokonaisuuksien ja osakokonaisuuksien hallitsijoiksi
Lähde: J.Kankainen 2006
26.6.2008 Helena Soimakallio 13
SUHDANNE ’08: Asuntotuotanto pysyy vakaana
• Myönteiset tekijät:– Edelleenkin suhteellisen alhaiset korot– Pitkät laina-ajat– Asuntojen hinnat nousevat– Muuttoliike edelleen vilkas– Kuluttajien hyvä luottamus– Työllisyysnäkymät ovat hyvät– Palkankorotukset, yli kaksivuotiset
sopimukset• Kielteiset tekijät
– Valmiiden myymättömien asuntojen määrä kasvussa
– Velat yhtä suuret kuin käytettävissäolevat tulot, kansainvälisesti verrattuna osuus edelleen alhainen
– Luottolama?• Noin 30 000 asuntoaloitusta vuosittain
(34 000 v.2006)
26.6.2008 Helena Soimakallio 14
SUHDANNE ’08: Muu talorakentaminen erittäin vilkasta
• Liikerakentamisessa paljon kohteita, Keskusliikkeet, IKEA, Bauhaus, Superlife Lab, Skanssi, Rajalla-hanke ym.
• Toimistorakentaminen kasvussa, perustajaurakointia
• Useita liikenteen rakennushankkeita, Pasilan ratapiha, parkkitalot, lentokenttäalue
• Julkinen rakentaminen ennallaan• Varastorakentaminen korkealla
tasolla, Vuosaari, Tokmanni• Teollisuusrakentaminen lisääntyy,
Talvivaara
26.6.2008 Helena Soimakallio 15
Hieman lisää ajureista
26.6.2008 Helena Soimakallio 17
Miten sopeutua ilmastonmuutokseen?
" Alueiden käyttö• Ranta-alueiden käytettävyys
" Suunnittelu: Mitoitusperiaatteet ja rakenneratkaisut
• Kuormat• Tuuli• Lumi, jää ja routiminen• Detaljit korostuvat
" Tuotanto ja ylläpito: Materiaalit• Korroosio• Tuhoeläimet ja homeet
" Vesitalous• Hulevesien hallinta• Vesistösäännöstelyt• Tulvien hallinta
26.6.2008 Helena Soimakallio 18
Miten hillitä ilmaston muuttumista?
" Energiatehokkuus korostuu
– Lämmitys- ja jäähdytys• Energialähteet• Polttoaineet• Kiinteistötekniikka
– Käyttöenergia/ sähkö• Kulutuksen vähentäminen
– Liikenne• Yhdyskuntarakenne• Liikennepolttoaineet
" Materiaalitehokkuus tukee– Turvallisuus– Terveellisyys– Kestävyys– Kierrätettävyys
Energiatehokkuus liiketoiminnan haasteena
Haasteet ja tavoitteet energiatehokkuudelle (visio)
Tavoitteet (visiot)
� Suomi on maailman paras osaaja energiatehokkaassa rakentamisessa.
� Kaikki uudisrakentaminen ja puolet korjausrakentamisesta toteutetaan vuonna 2012 matalaenergiaratkaisuina.
� Uudisrakentamisesta 70 % ja puolet korjausrakentamisesta toteutetaan vuonna 2015 passiivienergiaratkaisuina.
� Kaikki rakennetun ympäristön kuluttama energia pohjautuu uusiutuviin energianlähteisiin.
Energian tuotanto ja jakelu
Energian tuotanto ja jakelu
Käyttöönotto jakaupallistaminen
Käyttöönotto jakaupallistaminen
Järjestelmät ja prosessit
Järjestelmät ja prosessit Tuotteet ja palvelutTuotteet ja palvelutTilat ja alueetTilat ja alueet
Energiatehokkuuden indikaattorit ja kriteerit (energiatalous, energian laatu, lämpöviihtyvyys, energiamääräykset, säädökset, kannustimet)
Energiaratkaisut (yhdyskuntarakenne ja maankäyttö, energiajärjestelmien paikallinen optimointi, energiaketju, hajautettu tuotanto, rakennusten järjestelmät, jakelu, varastointi, mittarointi, tariffit, työkalut)
Rakennustason tuotteet (Suunnitteluperiaatteet, yksilöllinen, teollinen, modulaarinen, plug&play, järjestelmäintegraatio, käyttöjärjestelmät, anturit, mittaus, ohjaus/säätö, käyttöliittyvät, raportoivuus)
Elinkaariprosessi ja -työkalut (elinkaarimallit, suunnitteluprosessi, suunnittelutyökalut, muuntojousto-ja tilapalvelut, hankintaprosessit, palvelukeskukset, tuotemallit, simulointi, visualisointi, käyttöön otto)
Liiketoiminta ja palvelut (Käyttäjän/omistajan hyväksyntä ja motivaatio, verkostoituminen, kumppanuudet, open source -mallit, arvontuottomallit, ansaintalogiikka, kansainvälinen tuotesopeuttaminen)
Käyttäjälähtöisyys (Arvot ja asenteet, käyttäjän/omistajan hyväksyntä ja motivaatio, päätöksen teko, ostajan osaaminen, muuttuva käyttö)
SHOK: Energiatehokkuus - alustava tutkimustarvekartoitus
Lähde: VTT
Korjausrakentamisen tarve kasvaa
Julkisen sektorin kokonaiskorjausvelkaJulkisen sektorin kokonaiskorjausvelka
" Sosiaali- ja terveystoimen rakennukset 1 750 milj. €" Opetustoimen rakennukset 2 900 milj. €" Päällystetyt tiet 800 milj. €" Maantiesillat 150 milj. €" Rautatiet 500 milj. €" Vesiväylät 30 milj. €" Vesi-, jätevesi- ja jätehuoltorakenteet n. 1 000 milj. €
yhteensä n. 7 100 milj. €
Puuttuu: pääosin yksityisomistuksessa olevat asuin- ja toimistorakennukset, maatilarakennukset, tuotantorakennukset
4. Korjausvelka
26.6.2008 Helena Soimakallio 23
• Resurssipula nähdään suurimpana uhkana kilpailukyvyn kehittymiselle
Kysely 2007: Mitkä kilpailukykytekijät ovat yrityksenne projektitoiminnan kannalta kriittisiä?
Henkilöresurssit 25,3 %
Prosessien hallinta 16,9 %Suunnittelu 11,7 %
26.6.2008 Helena Soimakallio 25
0
50
100
150
200
250
300
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010vuosi
lkm
Rakenne- ja rakennustuotantotekniikka Yhdyskunta- ja ympäristötekniikkaKiinteistöala Aloittaneet
Toteuma Ennuste
Aloittaneet
Valmistuneet
Minimitarvearvio
Lähde: RIL, Korkeakoulut
Ai niin, se kysymys!
Miten yhdistetään megatrendien vaatimukset käyttäjää miellyttäväksi tulevaisuuden tilaksi?
Juntti goes virtual?