markkinakatsaus esitys helmikuu 2013 final fi
DESCRIPTION
ppt-esitys katsauksen pääaiheista.TRANSCRIPT
Markkinastrategi Miska Kuhalampi, CFA
Markkinakatsaus
2013 helmikuu
Katsauksen osiot
Yhteenveto taloustilanteesta ja markkinoista Talousreformi lyhyesti sekä havaintoja rahapolitiikasta Valuuttasota: tuontitulleja, tavoitekursseja ja
transaktioveroja? Miksi USA nousee? Energiamarkkinoiden mullistus ja
vaikutukset Euroalueen talous supistuu. Reformit kesken ja kasvun
ajurit hukassa Suomi heikkenee. Lähtötilanne antaa vielä pelivaraa,
mutta aikaa ei ole loputtomiin
3
Uutisia maailmalta USA:han verosopu, valtion lainakattoa lykättiin toukokuulle ”Fiscal Cliff” 3: juustohöylä 10% puolustusmenoista, 10% opetus- ja
sosiaalitoimesta jos ei uutta päätöstä ennen maaliskuuta. USA:n keskuspankki FED muutteli sanomisiaan; nollakorkojen aika
voi päättyä odotettua nopeammin? Basel III voimaan vasta 2019, pankkien vakavaraisuuslaskentaan
lievennyksiä yrityslainojen käytön osalta; AA:kin kelpaa Italian vaalit helmikuun lopulla, Berlusconin suosio nousussa? Japani uhkaa lisätä setelirahoituksen käyttöä ja vaatii keskuspankilta
2% inflaatiotavoitetta. Tuloskausi etenee odotuksia paremmin USA:ssa
Näkemys tiivistettynä USA:n rakennussektori elpyy nopeasti,
mutta työmarkkinat toipuvat hitaasti. Kasvu kiihtyy ja vajeet pienenevät energiaomavaraisuuden lähestyessä
Optimismia Aasian suhteen, alkanee elpyä USA:n perässä. Kiina toipuu. Japani elvyttää suurinumeroisesti
EU ilmeisesti hyväksyy kovemman inflaation, pitää korkoja keinotekoisen alhaalla ja antaa euron vajota. USA:n ja Aasian veto tarttuu EU:hun 2013 jälkipuoliskolla.
Euroopan toipuminen tulee olemaan hidasta: väestö kutistuu ja velkoja pitää lyhentää.
Suomen asema horjuu: vienti pettää ja kuluttaja käy varovaisemmaksi
Osakkeet neutraaliin lyhyen ajan epävarmuuden takia.
Saatamme palata osakeylipainoon nopeastikin jos pelkomme osoittautuvat aiheettomiksi
Korkopaperit kalliita; negatiivinen reaalikorko vähäriskisissä, riskikkäiden turvallisuus arveluttaa.
Korkopapereissa lyhyempi laina-aika suosiossa
Suosimme kohtuuriskisiä yrityslainoja, Basel III-muutokset lisäävät niiden suosiota.
Valuutoissa EU:n, Japanin ja USA:n rahanpainaminen saattaa aiheuttaa vastatoimia; valuuttasota uhkaa?
4
Maailmantalous kolmella kalvolla
Talousyllätysten virta positiivista maailmantalouden suurimmissa G10-maissa
G7-maiden teollisuuden ostopäälliköiden näkymät positiivisia tammikuussa
Sijoittajien kokema riski (VIX) on alle keskimääräisen
Politiikassa vaikeita valintoja luvassa kaikkialla Euroopassa
Velkaa lisää Julkisen sektorin
ylläpitäminen kasvattamalla tulonsiirtoja yksityiseltä julkiselle puolelle
Pienet tuloerot, antelias sosiaaliturva ja korkeat minimipalkat
Raskaat työehdot, hidas lupamenettely, tiukkeneva finanssialan ja lainanannon säätely, yritysverojen kiristäminen, energiaverot
Säästäminen Yksityisen sektorin
kasvattaminen ja kestävä, talouskasvun tuoma hyvinvointi
Tehdyn työn määrän kasvattaminen (matalapalkka-alat, siirtotyöläiset, vähemmät vapaat, pidemmät työurat)
Yritystoiminnan riskien pienentäminen ja uusien investointien houkuttelu
6
Ruotsi länsimaille esikuvana
7
Ruotsi on pienentänyt valtion osuutta Ruotsin talous on kasvanut vauhdilla
Kuva The Economist-lehdestä
Ruotsi on onnistunut pienentämään julkista sektoriaan, säästämään, lisäämään tehdyn työn määrää sekä kasvattamaan talouttaan
Mistä talouskasvu tulee?
8
Talouskasvu = pääoman kasautuminen + tuottavuuden kasvu + työtuntien määrän kasvu
Minne tehtaita rakennetaan? Tehtaiden mukana tuotekehitystä? Onko voimala, tie, lentokenttä, satama? Investointeja sinne, missä toimeenpano on nopeaa, työvoima ja raaka-aine halpaa, irtisanominen helppoa, verot edulliset ja asiakkaat lähellä = vakautta ja tuottoa .
Syntyykö keksinnöistä innovaatioita? Eteneekö automaatio, väheneekö käsityö, paraneeko laatu, väheneekö ”oikea” sairastaminen? Koulutetaanko ihmisiä työhön ja työssä? Sujuuko liikenne, toimiiko byrokratia nopeasti? Mitä sähkö maksaa, onko häiriöt minimissä? Onko valuutta- ja transaktiokuluja?
Kasvaako työikäinen väestö? Kuinka suuri osa työvoimasta osallistuu työntekoon? Integroituvatko siirtolaiset työmarkkinoille? Mitä esteitä työllistymiselle? Mitä kannustimia joutenoloon: Sairaslomakäytännöt, äitiysloma, vuorottelu? Miten nopeuttaa opiskelua ja lykätä eläkkeelle siirtymistä?
Ruotsin/ Uppsalan malli
Mitä vaihtoehtoja rakennemuutokselle?
9
Talouskasvu hidastuu, ja verotulot eivät riitä valtion menojen rahoittamiseen: syntyy ongelma
Ongelmien ratkaisua pyritään lykkäämään ”parempaan ajankohtaan” ”Ylimenokausi” rahoitetaan ottamalla velkaa Parempaa aikaa ei tulekaan, joten ongelmien ratkaisua ei tehdä Otetaan lisää velkaa, velkaa kertyy liikaa ja velan hinta alkaa nousta: markkinoilta
ei saa enää lainaa kohtuuhinnalla Nostetaan veroja? Talouden taantuessa veropohja kutistuu entisestään. Keskuspankki alkaa ostaa valtion velkaa: heikennetään rahan arvoa ja yritysten
kilpailukyky palaa ainakin hetkeksi. Pitkien, kiinteäkorkoisten velkojen nykyarvo laskee kun inflaatio kiihtyy, valtion
velkalasti kevenee Rakennemuutoksen jälkeen se 2. paras vaihtoehto: Valtion ongelma pienenee hetkeksi, jos muut valtiot eivät tee samoin.
Valuuttasota: mitä se tarkoittaa
10
1930-luvun valuuttasota johti useat länsimaat lamaan 19.9.1931 Englannin punta irrottautui kultakannasta. Ruotsi ja Norja seurasivat 29.9. ja
Tanska seuraavana päivänä. USA, Ranska ja Saksa eivät heti seuranneet. Viivyttelijöiden taloudet kärsivät
kilpailukyvyn menetyksestä enemmän kuin nopeasti seuranneiden. Rajoitukset pääoman liikkeille eivät auttaneet viivyttelijöitä. Saksan hyperinflaatio tuhosi maan talouden
Japani on avoimesti ilmoittanut lisäävänsä rahan määrää heikentääkseen jeniä ja palauttaakseen kilpailukykyään.
USA on tasaisesti lisännyt dollarien määrää ja dollari heikkenee. Euro on jo nyt liian vahva suhteessa dollariin. Jenin vajoaminen euroalueen
teollisuuden ahdinkoa entisestään. Ranska vaatii toimia valuuttapuolella. Monet Aasian ja Latinalaisen Amerikan maat saattavat turvautua säännöstelyyn,
jos valuutat uhkaavat vahvistua liikaa. Vastikkeeton raha menettää lopulta arvoaan eli inflaatio kiihtyy maailmalla Valuuttasodan häviää se maa, jonka inflaatio kiihtyy eniten : joutuu antamaan
valuuttansa nousta sekä nostamaan korkojaan inflaation hillitsemiseksi. Inflaation häviäjiä ovat säästäjät ja voittajina velalliset
Liikkeellä olevan rahan määrä (monetary base)
USA:n FED nelinkertaisti liikkeellä olevan rahan määrän 2008–2011
Rajuimmat lisäykset 2009 ja 2011
EKP nelinkertaisti liikkeellä olevan rahan määrän 2004–2012
EKP:n suurimmat toimet 2011–2012
11 MB = Coins + US Notes + Federal Reserve Notes + Federal Reserve Deposits
USA:n keskuspankin ohjauskorko ja M2-rahamäärän vuosikasvu 1970–2012
12
70-luku oli vastaava rahan määrän lisäyksen vuosikymmen USA:ssa Öljykriisiin vastattiin samalla tavalla kuin 2008 asunto- ja finanssikriisiin
EKP:n tiedot vasta 1998–2012:
13
Ohjauskoron ja M2-rahamäärän kehitys vastaava kuin USA:ssa, mutta viimeaikojen kasvu hitaampaa
G7-inflaatio ja USA:n keskuspankin ohjauskorko 1970–2012
14
70- ja 80-luvun inflaatio luotiin samantapaisella korko-inflaatiosuhteella
Euro kallis suhteessa dollariin
15
Euron historiallinen keskiarvo 1,20 $/ 1€
Eurovaluutta”käärmeen” ja euron historiallinen keskikurssi 1974 – 2013 1,19$ / 1€
Korkoeron takia euroja on kannattanut omistaa jo 10 vuotta
Omista euroa, tee velkaa dollareissa 1v lainalla: tuotto positiivinen jo vuodesta 2004 asti (positive carry-return)
Eurokorot itsepäisesti kilpailijoita korkeammalla, joten peli kannattaa
16
€ ja valuuttakurssimuutokset
17
Euro vahvistui Kreikka- ja Espanja-päätösten jälkeen Euro sai lisävauhtia nousulle USA:n fiscal cliff-sekasorrosta Japani suunnittelee huomattavaa setelirahoitusohjelmaa, mikä painaa jeniä.
2v kehitys €/$ nyt 1,3529 € 1v kehitys suhteessa muihin valuuttoihin €/¥ +23,9%
€/£ +3,4%
€/Rupla +2,9%
€/CHF +2,1%
€/$ +1,9%
€/Yuan +1,8%
€/SEK -2,7%
Liuskekaasu muuttaa maailmaa USA:n kaasuhinnat ovat romahtaneet vuoden 2008 huipuista ja ovat yli 40%
keskihintaa alempana Varantoja löytyy joka puolelta maailmaa ja tekniikan käyttö laajenee
18 The Economist, 2010
19
20
21
22
Johtopäätökset tuotantopanoksista
26
Öljyn hinta vakaa. Irakin toipuminen ja paluu markkinoille voi
muuttaa tilannetta tarjonnan osalta, joten paineet alaspäin
Elintarvikkeiden hinta on vakiintumassa. Satoja vaikea ennustaa, mutta elintason nousu lisää rakenteellista kysyntää ja nostaa hintoja
Kaasumarkkinoiden mullistus etenee: liuskekaasuvarannot pitävät hinnat alhaalla ja laajentavat energiantuottajien joukkoa lähivuosina. Kaasun käyttö lisääntyy
Euron pitäisi laskea suhteessa dollariin; talous on heikompi kuin
valuuttakurssi edellyttäisi. Tähän päästään joko koron laskulla tai interventiolla.
USA:n talouskasvu +1,5% vt,Q4/-12
27
USA:n taantuman pohjakosketus kesällä 2009, nousu alkoi 2010. USA:n oma tapa -0,1% vuosineljännestasolla loka - joulukuussa Inflaatio USA:ssa: +1,7% kuluttajahinnoissa.
USA:n BKT +1,5% USA:n inflaatio +1,7%
USA toipuu kotimaisin voimin
28
Uutta asuntorakentamista +29,7% enemmän kuin vuosi sitten, 2/3 keskimääräisestä Liuskekaasulöydöt lisänneet omaa kaasun tuotantoa jo yli 27% vuodesta 2006
USA:n asuntoaloitukset USA:n maakaasun tuotantomäärien kehitys
29
Vienti- ja tuontiluvut Kiinalle
Vienti +25%, tuonti +28,8% vuositasolla
Molemmat rahamääräisesti uuteen ennätykseen, mikä lupaa hyvää maailmantalouden kasvulle lähiaikoina.
Vientilukuja kuitenkin epäillään liian optimistisiksi; satamatilastot antavat pienempiä numeroita.
Kauppataseen yli- ja alijäämä
Tuonti ja vienti
30
Euroalueen BKT -0,6% vt Q3
Euroalueen talous kutistui edellisestä neljänneksestä -0,1%
Koko EU 27:n talous kutistui -0,39%
Saksa +0,9% Ranska +0,2% Itävalta +0,0%
Suomi -1,2%
Belgia -0,3% Hollanti -1,6% Espanja -1,6% Italia -2,4% Portugali -3,4% Kreikka -7,2% (Eurostat-arvio)
31
Euroalueen työttömyys 11,7 % Työttömyys menossa ylöspäin eurokriisin pitkittyessä ja rahoitus-
markkinoiden kriisin jarruttaessa investointeja Tilanne ei ole koskaan ollut näin huono nykymuotoisella euroalueella Inflaatio 2,2%. Tämä on 0,2% yli EKP:n ”kipurajan” Inflaatio ylittää keskimääräisen, vaikka ennätystyöttömyys
Euroalueen työttömyys % Euroalueen inflaatio %
32
Euroalueen teollisuuden ostopäälliköiden indeksi (ISM)
Euroalueen ISM Manufacturing-indeksi marraskuussa noussut tasolle 47,9 Yli 50 tarkoittaa kasvua, 47 on ”haamuraja”, jonka alittaminen merkitsee voimakasta
tuotantokapasiteetin vähentämistä Teollisuustuotanto -3,7% marraskuussa
Ostopäälliköiden näkymät: teollisuus Teollisuustuotanto%
33
Suomen talous -1,2% vt q3,
BKT q2 -0,1% edellisestä neljänneksestä, Suomi taantumassa Talouden trendikasvu -1,2% marraskuussa Teollisuustuotanto -1,3% joulukuussa vuoden takaiselta tasoltaan.
Bruttokansantuotteen kasvu % Teollisuustuotannon kasvu %
34
Suomen vienti laskee Vienti -13,87%, tuonti -9,62% vt joulukuussa. Vaje repesi ennätykseen ! Viennin taso sama kuin 2004, vajoaa jo alle 2010 tasojen. Vain kemia kohtuullisessa kunnossa viennin toimialoista. Palvelut ja kotimainen kysyntä avainroolissa taantuman välttämisessä.
Tuonti ja vienti ylhäällä kauppataseen yli- tai alijäämä alhaalla
35
Vähittäiskauppa -1,2%, inflaatio +2,4% vuositasolla
Joulumyynti meni kehnosti Suomessa Suomen inflaatio edelleen Keski-Euroopan tason yläpuolella Venäjän merkitys Suomelle kasvanut sekä turismin tuoman kulutuskysynnän että
viennin kasvun kautta. Kotimainen kysyntä olisi paljon heikompaa ilman turisteja.
Vähittäiskaupan kasvu % Kuluttajahintojen inflaatio %
36
Suomen auto- ja asuntokauppa
Autokauppa -7% vuositasolla, alittaa n. 40% normaalitason Asuntojen hinnat +3% vuositasolla, +0,7% edellisestä neljänneksestä:
tuleva varainsiirtovero sekä uhka pakollisesta omarahoitusosuudesta ajaa ihmisiä ostamaan asuntoja etukäteen.
Myytyjen autojen määrä kuukaudessa Asuntojen hinnan muutos % vuodessa
37
Suomen työttömyys 7,7 %
Työttömyys laski hieman marras- joulukuussa. Yllättävää kehitystä. 8,8% oli huipputaso joulukuussa 2009 Työvoiman määrä alkaa laskea. Arvioita 15 000 ihmisen työvoimavajeesta
vuosittain kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle Kausitasoittamaton työttömyys-aikasarja laski 7,3%:sta 6,9%:iin
Suomen työttömyys % tasoitettu aikasarja tasoittamaton aikasarja %
Työllisyysluvut vielä siedettävällä uralla
38
Tilastokeskus Väestö toiminnan mukaan 1990 2000 2008 2009 2010 2011 2012 Väestö, keskiväkiluku 4 986 5 176 5 313 5 339 5 363 5 388 *5 414 15–74 -vuotias väestö 3 737 3 901 4 004 4 025 4 043 4 059 4 075Työvoima 2 586 2 589 2 703 2 678 2 672 2 682 2 690 Työlliset 2 504 2 335 2 531 2 457 2 447 2 474 2 483 Työttömät 82 253 172 221 224 209 207Työvoiman ulkopuolella olevat 1 151 1 312 1 301 1 347 1 372 1 376 1 385Työttömyysaste, % 3,2 9,8 6,4 8,2 8,4 7,8 7,7Työllisyysaste (15–64-vuotiaat), % 74,1 66,9 70,6 68,3 67,8 68,6 69,0Työlliset 2 504 2 335 2 531 2 457 2 447 2 474 2 483 Työnantaja Yksityinen 1 793 1 692 1 856 1 794 1 774 1 796 1 808Kunta 482 486 509 502 510 517 522Valtio 226 151 157 155 153 151 144Tuntematon 3 6 9 6 10 10 9 Ammattiasema Yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet 388 319 324 334 328 331 337Palkansaajat 2 116 2 016 2 207 2 123 2 120 2 143 2 146 Tehty työ, milj. tuntia 4 415I 4 019 4 211 3 958 3 998 4 034 4 040I viivan eri puolilla olevat tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia
1 000 henkeä
* ennakkotieto
Suomen velan ja budjettivajeen kehitys
39
Suomen valtion velka / BKT % Suomen valtion budjettivaje %
Hienoista tasaantumista nousussa, mutta suunta edelleen väärä molemmissa Verojen korotus ei ole oikea keino, reformeilla saatavat säästöt parempi
40
Suomen veroaste
41
VerotTilastokeskus 31.1.2013: Suomen veroaste
2001 2007 2008 2009 2010* 2011*milj. €
Kaikki verot 62 334 77 269 79 648 73 835 75 968 82 442Valtion verot 31 639 39 220 39 624 34 061 34 680 39 390 Tulovero 1) 12 098 14 384 13 961 9 325 9 437 11 057 Arvonlisävero 11 118 15 054 15 511 14 951 15 256 17 125Kuntien verot 13 807 16 482 17 502 17 595 18 535 19 166Sosiaaliturvarahastot 16 762 21 367 22 316 22 026 22 601 23 696Euroopan unioni 127 200 206 153 152 190 Suhteutettuna BKT:hen, %Kaikki verot 44,8 43,0 42,9 42,8 42,5 43,5Valtion verot 22,7 21,8 21,3 19,8 19,4 20,8 Tulovero 1) 8,7 8,0 7,5 5,4 5,3 5,8 Arvonlisävero 8,0 8,4 8,4 8,7 8,5 9,0Kuntien verot 9,9 9,2 9,4 10,2 10,4 10,1Sosiaaliturvarahastot 12,0 11,9 12,0 12,8 12,6 12,5Euroopan unioni 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,11) Ml. varallisuusvero* ennakkotieto
Kuntia vähemmän, kuluja enemmän?
42 Public Sector Digest, April 2011
Jos kuntien määrä vähenee, niin miksi kuntien keräämät verot ja palkkaama henkilökunta kasvaa? Rakennemuutos etenee väärään suuntaan?
Kuntien kuuluukin kilpailla keskenään tehokkuudessa ja asukasystävällisyydessä: asukkaita, ei hallintoa varten
43
Johtopäätöksiä taloustilanteesta Miinukset - EU:lla on kutistuva talous. Valtiot etsivät epätoivoisesti rahaa eivätkä panosta talouden kasvattamiseen, negatiivinen kasvu rumentaa velkalukuja - EU:ssa investoinnit ovat jäissä ja menetämme yrityskansalaisia muihin maanosiin.
------------------------------------------------------------------------------- Positiivista + Kulutusluvut USA:sta paranevat ja verosopu löytyi. + Kiina kehittyy lupaavasti, mikä lupaa hyvää muulle Aasialle + USA ja Japani elvyttävät, vaikutukset näkyvät lähikuukausina + Euroalueen suunnitelmia toimeenpannaan: EVM, säännöstö EKP:n tuen ehdoille, Kreikan lainojen uudelleenjärjestely, pankkituki Espanjalle + Korot alhaalla, inflaatio vielä maltillista.
Maailman taloustilanne on heikko, mutta ei enää ole heikentynyt kesän jälkeen
Tapahtumariski ylikorostuu: järki voittaa jälleen Suomen vaikeudet näyttävät pahenevan talven aikana
Vastuunrajoitus Tämä katsaus on laadittu yksinomaan informaatiotarkoituksessa. Katsauksen sisältöä ei sen vuoksi tule pitää tarjouksena tai hyväksyntänä. Katsauksessa ei oteta huomioon yksittäisen henkilön taloudellista asemaa, sijoituskokemusta ja -tietämystä tai muita seikkoja. Siinä ei myöskään oteta huomioon rahoitusvälineen soveltuvuutta tai tarkoituksenmukaisuutta yksittäiselle henkilölle. Katsauksen sisältämiä tietoja ei sen vuoksi tulee pitää yksilöllisenä sijoitusneuvontana. Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta tuotosta. Katsaus on laadittu julkisista lähteistä saatujen tietojen perusteella ja kohtuullisiin toimenpiteisiin on ryhdytty sen varmistamiseksi, että tiedot ovat todenperäisiä ja että ne eivät ole harhaanjohtavia. Katsauksen laadinnassa ei kuitenkaan ole otettu huomioon pankkisalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja, jotka ovat saattaneet olla pankin tai sen palveluksessa olevien käytettävissä. Emme vastaa katsaukseen sisältyneen virheellisen tai epätäydellisen tiedon aiheuttamasta vahingosta. Koska kaikkeen arvopaperikaupankäyntiin liittyy riskejä, emme myöskään vastaa vahingosta, joka on aiheutunut jollekin sen johdosta, että hän on käynyt kauppaa pitäen lähtökohtanaan tämän katsauksen sisältämiä suosituksia tai ennusteita. Tätä katsausta ei saa jäljentää tai muualla tavoin monistaa ilman kirjallista lupaa