suomirakentaa markkinakatsaus 7 2015

• Rakennustutkimus RTS Oy HEINÄKUU 2015

SUOMIRAKENTAA -MARKKINAKATSAUS 7 / 2015

Suomirakentaa -markkinakatsaus pienrakentamisesta ilmestyy kolmesti vuodessa (talvi, kesä ja syksy). Ennustearvoihin tehdään katsausten välillä muutoksia ja lisäyksiä niin, että suomirakentaa.fi:ssä on jatkuvasti nähtävissä uusin markkinatilanne. Rakennustutkimus RTS Oy 6/2015.

Rakennustutkimus RTS Oy [email protected] 040-900 5601

SUOMIRAKENTAA -MARKKINAKATSAUS 7 / 2015

SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2. ASUNTORAKENTAMISEN TILA KESÄLLÄ 2015 3. OMAKOTIRAKENTAMINEN

Pientalorakentaminen toteutustavoittain ja markkinanäkymä 4. LOMARAKENTAMINEN

Lomarakentamisen markkinat ja kehitysnäkymät 5. ASUNTOKORJAUKSET

Asuntokorjausmarkkinat ja kehitysnäkymät Suomirakentaa -markkinakatsaus on Rakennustutkimus RTS Oy:n uusi esitys erityisesti

pienrakentamisen markkinatilanteesta, mutta myös asuntomarkkinoista yleisesti. Katsaus

perustuu tuoreimpiin markkinatilannetietoihin, tutkimuksiin ja tilastoihin. Tähän katsaukseen

on saatu tuoretta tietoa mm. uusimmista Omakoti-, Lomarakentaja- ja korjaajatutkimuksista

sekä Tilastokeskuksen tilastoista.

Tässä raportissa käytettyjä tietolähteitä Omakotirakentaja 2014/15 rakennusvaihe, kevät 15 Lomarakentaja 2014/15 rakennusvaihe, kevät 15 Talo- ja loma-asuntovalmistajilta saadut tilannetiedot 1.7.15 Asuntokorjaukset 2015 –tutkimus Tilastokeskus

SUOMIRAKENTAA –markkinakatsausta ylläpidetään ja päivitetään uusilla tutkimus- ja tilastouutisilla osoitteessa:

mailto:[email protected]

1

Rakennustutkimus RTS Oy Suomirakentaa -markkinakatsaus

1. JOHDANTO Tutkimus kehittyy Käynnistimme Rakennustutkimus RTS:ssä viime vuonna tiedonkeruun uudistuksen, joka

edelleen jatkuu rivi- ja kerrostalorakentamisen ennustamisen/arvioinnin tarkentamiseksi.

Pientalorakentamisen arviointi oli parin vuoden ajan hankalaa, kun talokaupasta ja raken-

tamisen aloituksista merkittävä osa peruuntui ja siirtyi. Syynä oli toisaalta vanhojen asunto-

jen arvon ja kysynnän lasku erityisesti eräillä kaupunkialueilla ja haja-asutusalueilla yleisim-

minkin. Hankalaksi tilanteen teki sittemmin pankkien nihkeä suhtautuminen lainanannossa.

Meillä oli jo viime kesänä varsin kattava rakennuslupien puhelinseuranta, mutta syksystä

alkaen olemme seuranneet tarkemmin rakennuslupien toteutuman ja samalla rakennusta-

pavalinnan sekä talomerkkivalinnan. Kun samaan aikaan noin 40 talotehdasta kertoo meille

myynnin ja toimitukset kattavasti ja uskottavasti kappaleissa ja euroissa, meillä on hyvin

tarkkaan tiedossa rakentamisen aloitukset jo puoli vuotta etukäteen, kun julkiset tilastot te-

kevät oman vahvistuksensa puolivuotta jälkikäteen. Esimerkiksi vuoden 2014 heinäkuussa

tiesimme, että talotehtaat olivat myyneet 4 400 talopakettia viime vuoden toimituksiin (1.7.

tilanne). Suhdannetilanteesta riippuen tiedämme, että se on 90 – 95 % lopullisesta. Kun

käytimme arvoa 93 % saatiin talomyynniksi viime vuodelle 4 400 / 93 % = 4 730 aloitusta.

Puhelinkysely rakennuslupiin kertoi vastaavasti talomyynnin edustavan noin 73 % kaikista

aloituksista, mikä merkitsi, että viime vuonna aloitettiin 6 300 – 6 500 omakotitaloa. Voimme

myös väittää, että kukaan sitä ei koskaan tule tarkemmin tietämään. Aivan vastaavasti

voimme sanoa, että tämän vuoden aloitusarvio on välillä 6 300 – 6 700. Ihmeellistä on, että

jopa taloteollisuus ja jopa puolivuotta tiedonsaannista ennustaa omat lukunsa 20 % ala-

kanttiin. Sen kyllä mekin tiedämme, että oma tilanne, tunteet ja tarkoitusperät ohjaavat vää-

rinarviointitietoihin.

Tarkoituksemme on tuoda tilastoihin lisää viimeisen vuosisumman tarkastelua. Pyrkimyk-

semme on puhelin- ja nettitutkimuksella soittaa kaikkiin rakennuslupiin sitä mukaan, kun

lupia myönnetään. Merkittävää tässä yhdistelmätarkastelussa on myös se, että saamme

samalla talomerkkien ja muitten tärkeitten tuotemerkkien alueelliset osuudet ajattomasti sel-

ville.

2


Toivomme on uudessa hallituksessa Moneen kertaan tutkittu on, että pientaloja halutaan, mutta niitä ei saa rakentaa. Meillä Suo-

messa kaavoittaja on ohjattu tekemään töitä isoille rakennuttajille ja rakentajille isojen inf-

ratöiden äärelle. Tonttijako tehdään isojen kesken. Jos sitten pientaloalue kaavoitetaan, se

on vähintään 2 kilometrin päässä keskustasta ilman lähipalveluja. Esimerkiksi Hämeenlinna

mainosti jokin aika sitten edullisia pientalotontteja ydinkeskustan läheisyydestä ihmetellen

pientä kysyntää. Alueet olivat noin 5 ja 8 kilometrin päässä keskustasta. Samaan aikaan

moottoritien päälle tehtiin kauppakeskusta.

Täydennysrakentamisen paikka Kaikki suomalaiset sopisivat hyvin sataan puutarhakylään pientaloihin 2 km:n säteelle ydin-

keskustasta ja palvelujen äärelle. Tämä olisi hauskaa, ekologista ja edullista kaikille. Nyt

tilanne on kuitenkin toinen. Muuttoliike on käynnissä rakentamisen ja asumisen keskittyessä

isompiin kaupunkeihin. Koska pääkaupunkiseutu ja lähes kaikki ns. vastaanottokaupungit

ovat kaavoituksen suhteen jo epäonnistuneet, pitäisi nyt keskittyä täydennysrakentami-

seen. Tiedämme, että pääkaupunkiseudulla on kuitenkin kymmeniä tuhansia pientaloraken-

tamisen asuinpaikkoja valmiin infran ja palvelujen lähellä. Nyt olisi korkea aika keskittyä siis

olemassa olevien rakennuspaikkojen tarjontaan jopa pakotetoimin. Hyvä tarjonta myös hal-

puuttaisi tonttien hintoja ja lisäisi tonttitarjontaa. Tällaista täydennysrakentamisen edistä-

mistä ei ole tehty ja seuraukset nähdään ja koetaan toistuvina muuttoliikkeinä ja asumis-

viihtyvyyden laskuna.

Pientalorakentamiselle helpotuksia hallitukselta Uusi hallitus on tehnyt hyvin lupaavan asuntopoliittisen ohjelman, joka tarttuu hyvin olen-naisiin haasteisiin: Asumisen valinnanvapauden lisäämispyrkimys. Edistää pitkäjänteistä ja taloudellisesti järkevää kiinteistökannan ylläpitoa. Tavoit-

teena on myös tukea omatoimista asumisen järjestämistä. Asuntomarkkinoiden monimuotoinen kehittäminen suurimmilla kaupunkiseuduilla ja

isojen infrahankkeiden yhteydessä. Tyhjeneviä taloja vapaa-ajan tarpeisiin ja päinvastoin eli vapaa-ajan asuntoja vakitui-

seen asumiseen. Pientalorakentamista edistetään erityisesti haja-asutusalueiden, mutta myös taajama-

rakentamista helpottamalla: lyhennetään lupaprosesseja, lievennetään suunnittelu-tarvealuesäännöstöä, päätösvallan siirto ELY:ltä kuntiin poikkeamistilanteissa, vali-tusoikeuksien rajoittaminen, sitovat käsittelyajat viranomaistoimille, edistetään tontti-luovutuksia erilaisille rakennustyypeille, pienimuotoisen piharakentamisen/lisäraken-tamisen salliminen kaikille ilmoitusmenettelyllä.

Toivoa todellakin sopii, että päätöksiä saadaan. Ohjelma ja tavoitteet ovat erittäin hienot.


3

2. ASUNTORAKENTAMISEN NÄKYMÄT

ASUNTO- JA ERITYISESTI PIENTALOMARKKINOITTEN KEHITYS 06-15 (1000 AS.)

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015E OMAKOTIRAKENTAMINEN 1. Paikallarakentaminen 2,9 2,6 2,0 1,8 2,0 1,7 1,3 1,2 1,0 1,0 2. Talopakettirakentaminen 8,2 7,3 5,5 4,2 5,8 5,2 4,3 3,4 2,7 2,6 3. Avaimet käteen–rakennuttaminen 2,0 2,0 2,0 1,9 2,8 2,8 2,6 2,5 2,0 2,0 4. Uuden asunnon osto tontteineen 2,6 2,6 1,8 1,0 1,5 1,5 1,2 1,0 0,8 1,0 Omakotirakentaminen yhteensä 15,7 14,5 11,3 8,9 12,1 11,2 9,3 8,0 6,5 6,5

Rivitalorakentaminen 5,5 4,1 2,8 2,1 3,8 3,9 3,8 3,2 3,5 3,5 Pientaloasunnot yhteensä 21,2 18,6 14,1 11,0 15,9 15,1 13,1 11,2 10,0 10,0 Kerrostaloasunnot 12,8 12,2 9,4 12,1 17,8 16,5 15,8 16,8 17,0 17,0 Asuntoaloitukset yhteensä 34,0 30,8 23,5 23,1 33,7 31,6 28,9 28,0 27,0 27,0 Loma-asunnot 7,5 7,7 6,8 5,6 5,7 4,8 4,3 4,2 3,9 3,7 Saunat 5,4 5,6 4,8 4,9 5,9 5,0 4,5 4,5 4,2 4,2 Suomen talous- ja asuntorakentamisen tonttitilanteen heikkous vaikuttavat nyt voimak-

kaasti niin, että tehdään ja hyvin tuottajalähtöisesti pienten kerrostaloasuntojen tuotantoa

pääkaupunkiseudulle asemien ympärille.

Kerrostalorakentamisen suhteellinen osuus kasvaa vääjäämättä näissä kaupunkiympäris-

töissä, koska näin on päätetty. Eli kerrostaloasuntoaloituksia viime ja myös tänä vuonna

noin 17 000.


4

42 % 41 % 37 % 38 % 40 %

40 % 52 %

53 % 52 %

55 % 60 %

16 % 15 % 16 %

16 % 13 %

12 % 9 %

11 % 12 % 13 %

11 % 42 % 44 %

47 % 46 % 47 %

48 % 39 %

36 % 36 % 32 % 29 %

63 %

13 %

24 %

63 %

13 %

24 %


5

3. OMAKOTIRAKENTAMINEN Pientalorakentaminen toteutustavoittain ja markkinanäkymä

OMAKOTIRAKENTAMISEN ALOITUKSET JA TALOPAKETTIEN OSUUSKEHITYS

Vuosi Omakotialoitukset 1000 kpl

Valmisosataloja 1000 kpl

% kpl 2000 12,1 60 7,3 2001 10,7 58 6,2 2002 11,3 62 7,0 2003 13,7 64 8,8 2004 14,9 66 9,8 2005 16,4 66 10,8 2006 15,7 69 11,0 2007 14,5 68 9,9 2008 11,3 70 8,0 2009 8,9 68 6,1 2010 12,1 71 8,6 2011 11,2 71 8,0 2012 9,3 75 7,0 2013 8,0 75 6,0 2014 6,5 74 4,8

E2015 6,5 74 4,8 Omakotirakentamisen reilu 7 vuotinen alamäki päättyi viime vuonna ja tänä vuonna ole-

tamme pysyvämme suunnilleen samalla tasolla. Ensi vuonna uskomme pientalorakentami-

sen aloitusmäärien jo kasvavan. Kappalemääräisestä omakotitalomyynnistä 72 % on puu-

taloja, 15 % teollista hirttä ja 13 % kivitaloja. Kivitaloja tehdään paljon myös tuottajamuotoi-

sesti pientalorakentamiseen ja tarkempia tietoja tästä ammattimaisesta rakentamisesta tu-

lee syksyllä.


6

Kts. pientalorakentamisen / talomyynnin kuvat

Talomyynti nousi touko-kesäkuun aikana liki 30 % edellisvuoden vastaavasta eli nousu oli

moneen vuoteen ensimmäinen.

Talomyynti / kuva 1 Se käänsi sitten talomyynnin 12 kuukauden liukuvan vuosimyynnin (katso kuva). Taloteol-

lisuuden omat odotukset ovat nyt myös paremmat kuin vuosiin.

Kuluttajan luottamus / kuvat 2 ja 3 Myös kuluttajien luottamus on nyt parempi kuin vuosiin (katso kuvat).

Pientalokaupat / tonttikaupat / kuva 4 Seuraavilla sivuilla on kuvattu pientalojen ja pientalotonttien kauppaa viime vuoteen saakka

eikä siinä vielä näy nousua (katso kuva).

Rakennusluvat / kuva 5 Myöskään rakennusluvissa ei vielä näy nousua (katso kuva).

Suurimmat talotoimijat / kuvat 6 ja 7 Kastelli-talot on suurin talopakettitoimittaja ja myös muuttovalmiissa.

Omakotirakentaminen työllistää / kuva 8 Yhden omakotiprojektin työllistämisvaikutus = 5,2 henkilötyövuotta.


7 Kuva 1

Tulos kuvaa, paljonko toimiala on viimeisten 12 kuukauden aikana myynyt talopaketteja.


8

Kuva 2


9

Kuva 3


10

Kuva 4


11

Kuva 5


12

SUURIMMAT TALOPAKETTITOIMITTAJAT

Kuvat 6


13

Kuvat 7


14

Omakotirakentamisen työllisyysvaikutukset OMAKOTIRAKENTAMINEN TYÖLLISTÄÄ Kuva 8 Rakennustutkimus RTS Oy, 18.2.2015 Lähteet: Omakotirakentajan kustannusopas 2014, Rakennustutkimus RTS Oy, Kansanta-louden tilinpidon panos-tuotosmalli, työllisyyskertoimet Työllisyysvaikutukset on laskettu keskimääräisen, talopaketista toteutettavan omakoti-

hankkeen mukaan v. 2015. Laskelmassa on huomioitu kokonaisvaikutukset hankinta-

ketjussa alkutuotannosta lähtien.

Keskimäärin omaa tai talkootyötä tehdään noin 11 kk, jolla korvataan vajaa puoli vuotta

ammattityötä.

Talon rakentamiskustannukset kokonaan ulkopuolisella teetettynä ovat noin 330 000

euroa, tontin hinta 46 000 euroa. Lisäksi kunta rakentaa yhtä omakotihanketta kohti

noin 28 000 euron arvosta päiväkoteja, kouluja sekä liikenne-, vesihuolto- tai energia-

verkkoja.


15

4. LOMARAKENTAMINEN

Vapaa-ajan rakentamisen markkina on seitsemättä vuotta laskussa. Lomarakentamista ja

mökkeilyä tehtäisiin enemmän, jos se olisi mahdollista. Rakennuslupien saanti ja poik-

keuslupien läpimeno on vaikeutunut jo vuosia. Kaava-asioissa noudatetaan 50 vuotta van-

hoja sääntöjä.

Uusi hallitus on suunnittelemassa merkittäviä helpotuksia, jotka toivottavasti saadaan to-

teutukseen, eli esimerkiksi

Valta ELY-keskuksilta kunnille.

Byrokratian purku ja normitalkoot, yhden luukun lupaprosessi, digitaalinen asiointi. Lisärakentamisoikeutta vapaa-ajan tonteille, esimerkiksi pienen piharakennuksen te-

kemisen vapaus kaikille ja ilmoitusmenettelyllä. Jätevesiasetukseen helpotuksia. Mökille voi muuttaa asumaan vapaasti. Onkin tärkeää huomata, että mökkiläiset pitävät maaseudunelävänä ja vesistöjä puh-

taana. Mökkeily on maaseudun pääelinkeino. Tarkennamme uudessa tutkimuksessa mök-

keilijöiden määrää, mutta nykytietojen perusteella mökkiomistajia on jo 720 000 eli meillä

on liki 200 000 maalaistaloa enemmän tai vähemmän mökkikäytössä.


16

Lomarakentamisen markkinat ja kehitysnäkymät

Kappalemääräisesti loma-asuntoja rakennetaan nyt vuositasolla vajaa 4 000 kpl ja saunoja

reilut 4 000 kpl. Lisäksi noin 4 000 maalaistaloa tulee mökkeilyn käyttöön / vuosi. Seitsemäs

laskun vuosi näyttää, että lasku olisi pian taittumassa. Teollisten mökkien tilauskanta on

1.7. suunnilleen edellisen vuoden tasolla.

Seuraavilla sivuilla on muutamia tilastokuvia loma-asuntojen aloituksista, lupatiedoista ja

lisäksi suurimmat mökkitoimittajat Suomessa.


17

Suomen asuntoaloitusten kehitys 2003 – 2015 (1000 kpl) Vuosi Kerros-

talot Rivi- talot Omakotiasunnot Vapaa-ajanasunnot Erilliset saunat

20.5. 2015

aloitukset

aloitukset aloitukset talopaketit aloitukset Mökki-

paketit aloitukset paketit

1000 as. 1000 as. 1000 as. % kpl 1000 kpl % 1000 kpl 1000 kpl % kpl 2003 13.7 5.1 13.7 64 8.8 7.2 52 3.8 5.0 48 2.4 2004 13.8 5.0 14.9 66 9.8 7.4 56 4.2 5.0 50 2.5 2005 12.7 5.4 16.4 66 10.8 7.5 59 4.4 5.0 50 2.5

2006 12.8 5.5 15.7 69 11.0 7.5 60 4.4 5.4 52 2.8 2007 12.2 4.1 14.5 68 9.9 7.7 62 4.8 5.6 54 3.0 2008 9.4 2.8 11.3 70 8.0 6.8 63 4.3 4.8 54 2.6

2009 12.1 2.1 8.9 68 6.1 5.6 62 3.5 4.9 53 2.6 2010 17.8 3.8 12.1 71 8.6 5.7 63 3.6 5,9 58 3.4 2011 16.5 3.9 11.2 71 8.0 4.8 63 3.0 5.0 58 2.9 2012 15.8 3.8 9.3 75 7.0 4.3 64 2.8 4.5 58 2.6 2013 16.8 3.2 8.0 75 6.0 4.2 64 2.7 4.5 58 2.6 2014 17.0 3.5 6.5 74 4.8 3.9 62 2.4 4.2 58 2.4

E2015 17.0 3.5 6.5 74 4.8 3.7 62 2.3 4.2 58 2.4


18

Vapaa-ajan kiinteistöjen hankinta ja aloitukset

Lomarakentaminen rakennustyypeittäin

KAIKKI TEOLLISET KPL KPL 2012 2013 2014 2012 2013 2014 RAKENNUSTYYPPI*: SAUNAT 4500 4500 4200 2600 2600 2400 KESÄMÖKIT 1700 1700 1500 1100 1200 1000 TALVIMÖKIT/2-ASUNNOT 2600 2500 2400 1700 1500 1400 YHTEENSÄ 8800 8700 8100 5400 5300 4800

Valittu ulkoseinäratkaisu


19

Grafiikka kuvaa tarkasteluhetkestä vuosi taaksepäin kertyneiden rakennuslupien kappalemääriä. Esimerkiksi ”2014Q3” sisältää myönnetyt rakennusluvat aikaväliltä 1.10.2013-30.9.2014. (Lokakuusta 2014 Tilastokeskuksen lupatiedot ovat olleet alipainoitteisia). LÄHDE: Tilastokeskus


20

SUURIMMAT LOMA-ASUNTOVALMISTAJAT


21

SUURIMMAT TALVIMÖKIN JA KESÄMÖKIN VALMISTAJAT 2014


22

5. ASUNTOKORJAUKSET On aika korjata, tai aika korjaa Suomessa uudisrakennetaan omakotitaloja noin 2 miljardin euron arvosta, korjataan noin 4

miljardin arvosta ja hoidetaan noin 6 miljardin arvosta. Kaikissa näissä on omaa työtä, jolla

säästöjä saadaan merkittävästikin. Esimerkiksi, kun omakotitalon korjaukseen panostetaan

noin 4 000 euroa vuodessa (eli yhteen miljoonaan taloon 4 Mrd), tässä reilu 1 000 euroa on

arvioitu oman työn arvoksi. Kun noin 130 m2:n keskiarvoinen omakotitalo pihapiireineen

arvostetaan noin 200 000 euroksi ja halutaan pitää se arvossa, panostus nykyisin on noin

2 % kiinteistön arvosta, kun sen oikeasti tulisi olla 3 %, eli noin 6 000 euron arvosta/talo.

Tästä panostuksesta voidaan säästää omalla osallistumisella korjaukseen.

Valitettavasti meillä korjaukseen panostaminen on viimeisen kolmen vuoden aikana laske-

nut jopa 20 %, kun sen olisi päinvastoin pitänyt kasvaa. Kaikkiaan meille on tutkimusten

mukaan syntynyt liki 10 vuoden korjausvolyymin verran ränsistymistä, eli kiinteistön tekni-

sen arvon laskua.

Miksi kannattaa korjata

Omakotiasukkaat eivät riittävän hyvin viihdy taloissaan, vaikka viihtyvätkin selvästi parem-

min kuin kerrostaloasukkaat. Suurimmat puutteet, muut viat ja tyytymättömyyden aiheet

Suomi Asuu –tutkimuksen mukaan ovat:

Lämmitysenergian kulutus Kodinhoidon kalusteet ja pienet tilat Ilmanvaihto Säilytys- varastotilan puute Valumavesien poisjohtaminen Kylpyhuoneiden pinnat, kunto ja kalusteet Keittiön erikoiskalusteet Lattiapintojen kunto ja veto

Kun peruskorjaajilta on kysytty, miksi he ovat ryhtyneet korjaukseen, pääasiallisina syinä

tulee:

Energiatalouden parantaminen Ulkonäkö- ja viihtyvyyssyyt Asunnon huonokuntoisuus Toimivuuden ja helppohoitoisuuden parantaminen Asunnon arvon nostaminen


23

Eli kannattaa korjata ja samalla parantaa asumisoloja, koska

Kokonaisenergian kulutus voidaan jopa puolittaa (nykyisin keskimäärin 3 000 €/v.) Sisäilma vanhoissa taloissa on usein heikkoa, hallitsematonta ja epäterveellistä. Suh-

teellisen pienellä investoimilla saadaan riittävästi puhdasta ja raikasta ilmaa ja sa-malla lämmön talteenotto.

Asunnon toimivuuden ja viihtyvyyden ansiosta elämme paljon paremmin.

On hienoa, että oma koti on terve asua, siinä viihdytään ja sen arvo pysyy/kasvaa. Sen

takia meidän tulee aiempaa selvemmin huomioida kodin hoito ja korjaukset, eli ylläpito kaik-

kiaan.

Tämän kirjoituksen ensimmäinen lausekin tuo jo esille sen, että hyvän talon hyvään ylläpi-

toon pitää panostaa sen elinkaaren aikana noin 5-kertainen summa rahaa rakentamiskus-

tannuksiin verrattuna. Yhteiskuntakin ottaa omakotitalosta sen elinkaaren aikana ainakin

kaksi kertaa sen arvon verran veroina ja maksuina. Vastapalveluksena tästä yhteiskunnan

sekä taloudellinen että toiminnallinen tuki on kohdistettu kerrostalorakentamiseen ja –asu-

misen tukemiseen.


24

Asuntokanta Suomen asuntoja rakennuskanta jakaantui v. 2014 lopussa rakentamisvuoden mukaan seuraavasti:

ASUNTOKANTA 2014 (1000 ASUNTOA) RAKENTAMISVUOSI ASUN-

TOJA YHT.

VAK. ASUIN- KÄY-

TÖSSÄ

RAKEN- NUKSIA

YHT.

KIINTEIS- TÖJÄ YHT. –1959 1960 –

1969 1970 – 1979

1980 – 1989

1990 – 1999

2000 – 2009 2010-

OMAKOTITALOT 369 114 156 195 122 137 58 1151 1050 1128 1023 RIVITALOT 15 19 89 140 72 47 18 399 360 79 24 KERROSTALOT 224 230 336 165 149 129 78 1311 1160 58 29 YHTEENSÄ 608 362 580 500 343 313 154 2860 2570 1265 1076

Muissa rakennustyypeissä on em. lisäksi noin 55 000 asuntoa, eli koko asuntokanta

on noin 2,9 miljoonaa asuntoa. Asuntokannasta muussa kuin vakituisessa asumiskäytössä on noin 300 000 kpl,

näistä noin 100 000 on omakotitaloissa. Omakotiasunnoista 95 % on omistusasuntoja, rivitaloasunnoista 70 % ja kerrostalo-

asunnoista 46 %.

Asukastiedustelun perusteella mökkikiinteistön omistajia on Suomessa 670 000, mökki-

kiinteistöjä noin 720 000. Alun perin mökiksi rakennettuja kiinteistöjä on noin 540 000 kpl

(75 % kaikista mökeistä), 180 000 kpl loma-asunnoista on vanhoja omakoti- tai muita kiin-

teistöjä, jotka on myöhemmin otettu vapaa-ajan käyttöön. Tilastokeskuksen mukaan v.

2014 Suomessa oli yhteensä 500 400 kesämökkiä tai loma-asuntokäytössä olevaa muuta

rakennusta. Tilastokeskuksen tiedot perustuvat 1980-luvun väestölaskentaan sekä raken-

nushanke- tai käyttötarkoituksen muutosilmoituksiin.


25

Rakennuskannan korjaustoiminnan arvo V. 2013 Suomen rakennuskannan korjaustoiminnan arvo oli yhteensä 11,8 mrd euroa.

Summa sisältää rakennuksiin ja kiinteistöjen pihoille tehtävät korjaukset ja hankinnat. Kor-

jaustoiminnan arvoon on laskettu myös asukkaiden oman työn arvo, noin 1,5 mrd euroa. V.

2014 asukaskorjausten arvo ei muuttunut edellisvuodesta. Asuntoyhtiöille myönnettiin v.

2013 15 miljoonan euron, v. 2014 100 miljoonan euron edestä peruskorjausten käynnistys-

avustusta. Avustusta saaneiden korjaushankkeiden kustannusarviot olivat yhteensä noin

1,1 mrd euroa. Osa hankkeista olisi todennäköisesti alkanut ilman avustustakin.

RAKENNUSKANNAN KORJAUSTOIMINNAN ARVO 2013 2014 ASUNTOJEN JA LOMA-ASUNTOJEN ASUKASKORJAUKSET 6,1 6,1 KERROS- JA RIVITALOJEN YHTIÖKORJAUKSET 3,1 3,6 LIIKE-, TOIMISTO-, JULKISTEN-, LIIKENTEEN- JA TEOLL/VARASTOKORJAUKSET 2,6 2,5 YHTEENSÄ 11,8 12,2 Asukaskorjaukset merkitsevät puolta korjaustoiminnan arvosta Asukkaiden itse tekemien tai teettämien korjausten merkitys on noin 50 % koko korjaustoi-

minnan arvosta. Vastaavasti asuntoyhtiökorjausten osuus korjaustoiminnan kokonaiseu-

roista on 30 %, liike-, teollisuus- ja julkisten rakennusten 20 %.

Asukaskorjausten arvo v. 2014 2014 Asunnot miljoonaa €

Omakotiasukaskorjaukset 4200

Rivitalot, asukaskorjaukset 400

Kerrostalot, asukaskorjaukset 700

Loma-asunnot 800

Asukaskorjaukset yhteensä 6100 Asukaskorjausten arvossa on mukana myös asukkaiden oman työn arvo, noin 1,5 mrd eu-

roa. Oman työn arvo on omakotikorjauksissa noin 1,2 mrd euroa, loma-asuntokorjaajissa

0,3 mrd €. Rivi- ja kerrostaloissa oman työn arvo on selvästi vähäisempää, noin 0,06 mrd

€.

suomirakentaa markkinakatsaus 7 2015

Documents