Lyhdyn ja työvoimatoimiston yhteistyö vaikeissa asiakastilanteissa – asiakastutkimuksen tuloksia

Päijät-Hämeen työvoimatoimiston aamukoulu 18.3.2008

Ilkka Haapola

Erikoistutkija, VTT

Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Tutkimus osa Linkki-hanketta (2004-2007)

Linkki-hankkeen tavoitteita:

Tuetun oppisopimusmallin rakentaminen…Kehittämisyhteistyö Lyhdyn kanssa

Sähköpostikysely työvoimatoimiston ja aikuissosiaalityön työntekijöille talvella 2007

Lyhdyn ja emotoimistojen kehittämisiltapäivät (3 kpl v. 2007)

KOMO-ryhmän esitys 17.9.2007

Tutkimus työvoimatoimistoon palautetuista asiakkaista

( www.palmenia.helsinki.fi/linkki )

Rakennetyöttömyyden yleisyys ja rakenne TE-keskuksittain, joulukuu 2003

0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 %

PohjanmaaEtelä-Pohjanmaa

UusimaaVarsinais-Suomi

KOKO MAAPohjois-Pohjanmaa

Pohjois-SavoEtelä-SavoPirkanmaa

HämeKaakkois-Suomi

LappiSatakunta

Keski-SuomiPohjois-Karjala

Kainuu

Päijät-Hämeen työv.tstoHeinolan työv.tsto

Osuus työvoimasta

Pitkäaikaistyöttömyys

Kasautuva tyött. (12kk/16kk)

TMP:ltä työttömäksi

TMP:ltä TMP:lle

Yhteiskunnallinen tausta: Rakenteellinen työttömyys laman perintönä

4,0 %

3,2 %

3,2 %

3,2 %

2,9 %

2,9 %

2,2 %

2,2 %

2,0 %

1,2 %

1,3 %

1,3 %

1,6 %

1,6 %

1,3 %

1,5 %

1,3 %

1,4 %

1,3 %

0,9 %

0,6 %

0,5 %

0 % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 %

Lahti

Pori

Kotka

Turku

Jyväskylä

Tampere

Kuopio

Oulu

Helsinki

Vantaa

Espoo

1000+ pv (=4+ v) 500-1000 pv (2-4 v)

Pitkään työmarkkinatukea saaneiden työttömien osuus työvoimasta suurissa kaupungeissa toukokuussa 2003. (Lähde: Kela)

Vaikeasti työllistyvät työnhakijat Päijät-Hämeen työvoimatoimistossa joulukuun lopussa 2003 - 2007

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

2003 2004 2005 2006 2007

Toimenpiteiltätoimenpiteille

Toimenpiteiltätyöttömäksi

Rinnasteisetpitkäaikaistyött.

Pitkäaikaistyöt-tömät (>51 vk)

(Työnvälityksen kuukausikertomukset, Taulu 57)

Vaikeasti työllistyvien työnhakijoiden määrän muutos Päijät-Hämeen työvoimatoimistossa ja muualla Hämeen TE-keskuksen alueella XII/2003 – XII/2007

75

104

79

65

9487

94

95

0

20

40

60

80

100

2003 2004 2005 2006 2007

Päijät-HämeMuu Häme

Yhteiskunnallinen taustaAktivointipolitiikka Suomessa

Aktiivinen sosiaalipolitiikka –työryhmä (1999) Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (2001):

aktivointisuunnitelmat + kuntouttava työtoiminta ”Työttömien aktivointi”

Työ- ja sosiaalihallinnon aktiiviyhteistyö -työryhmä (2000) YP-kokeilu (2002-2004) Työvoiman palvelukeskukset (2004-) ”Palvelujärjestelmän aktivointi”

TYP-toiminnan väliarviointi (Arnkil ym. 2007)

TYP:ien palvelut ovat kehittyneet tavoitteen mukaisesti

Väylä TYP:sta avoimille työmarkkinoille tai edes pitempikestoiseen palkkatukityöhön on useimpien asiakkaiden tavoittamattomissa

Asiakkaiden paluu peruspalveluihin koetaan pulmalliseksi, jos tilanteeseen ei ole löytynyt selkeää ratkaisua

TYP:ien perustehtävää on kirkastettava:

”selvittelevä ja kuntouttava” vai ”kouluttava ja työllistävä” tehtävä vai molemmat?

Mitä tehtävissä niille asiakkaille, joille ei löydy ”virallisesti hyväksyttyä ratkaisua”?

Tietoja Lyhdyn asiakasvirroista vuosina 2004–2007. (Työnvälitystilasto ja Lyhdyn oma kirjanpito)

2004 2005 2006 2007 Yhteensä

Asiakkaita vuoden aikana 477 483 476 408(?) –

Asiakkaita vuoden alussa - 435 440 416 –

Asiakkaita vuoden lopussa 436 432 419 352 –

Päättyneet työnhaut 102 120 146 151 519

Työvoimatoimistoon palanneet 47 77 55 68 247

… peruspalveluihin 24 54 47 25 150

… kevennettyyn palveluun 23 23 8 43 97

Tutkimuskohde

Kohteena ne asiakkaat, jotka ovat edelleen työttömiä

(=> kaikkein haastavin ryhmä!)

Tavoitteena selvittää millaisia ovat työntekijöiden ja asiakkaiden omat

tilannetta koskevat tulkinnat? miten paikalleen jämähtänyttä tilannetta voitaisiin

purkaa? miten Lyhdyn ja työvoimatoimiston yhteistyötä

näissä tilanteissa voitaisiin parantaa?

Toteutuneet haastattelut

10 asiakasta (3 naista, 7 miestä) 6 työvoimatoimiston työvoimaohjaajaa 5 haastattelua Lyhdyssä (3 sosiaalityöntekijää + 6

työvoimaohjaajaa), pääosin parihaastatteluja

Yhteensä 21 kpl, 25 henkilöä

Lyhdyn ja työvoimatoimiston yhteistyöstä ylipäätään

Kun ollaan fyysisesti erillään, hämärtyy ”mitä siellä toisessa paikassa oikein tehdäänkään”

”kun ihmisestä on kyse, niin se ei käy vaikka paperilla mitä kirjoittas. se ei toimi muulla tavalla kuin henkilökohtai-sessa kontaktissa.”

”Tää on yhteinen asia, ei vain Lyhdyn, tai työkkärin tai vain sossun asia. Vaan tavallaan puhallettais siihen yhteen hiileen --- ettei semmosta kilpailuasetelmaa synny, että kelle jää se mustapekka-pelikortti, että kuka tään nyt saa.” (Lyhdyn sos-tt)

”Sehän on jo perinteisesti ollut se sossun ja työkkärin välinen yhteistyö --- siin on ollut niin korkee kynnys, että hyvä kun on toinen voinut toiselle soittaa. Nythän aksujen teon aikaan se on tietysti muuttunut luojan kiitos, et ollaan enemmän tekemisissä, mut kyl niitä aina vaan vois madaltaa.” (Lyhdyn sos-tt)

Keitä Lyhdystä palautetaan (Lyhdyn näkemyksiä)

Teoriassa kaksi ryhmää:

1. Ne, jotka ovat edenneet suunnitellusti (jatkosuunnitelma)

2. KEPA-asiakkaat

Palautussyitä käytännössä:

päihdeongelmaiset, jotka ei halua työstää ongelmiaan

ei sitoudu yhteisiin suunnitelmiin, ei työhön liittyviä tavoitteita

työllistymisvaikeudet niin suuret ettei heitä kyetä auttamaan Lyhdyn(kään) keinoin; esim. ”heikkolahjaiset, jotka ovat … työhaluisia ja periaatteessa työkykyisiä, mutta heille ei vaan ole sopivaa työtä”

haluaa itse Lyhdystä pois: ”Ei halua, että hänen asioitaan sen enempää käsitellään”, ”ei ymmärrä… minkä takia pitää olla esim. sosiaalityöntekijä siinä”

Suhtautuminen palautuksiin työvoimatoimistossa

Kevennettyyn palveluun ohjatut ok

Muita tulisi pitää Lyhdyssä pitempään

Päällekkäinen työ turhauttaa:

”--- aletaan se rumba niinku alusta --- (Kun) Lyhdyssä on tehty se aktivointisuunnitelma --- niin sitten täällä saatetaan varata taas uus aika. Eri sosiaalivirkailijan kanssa aletaan tekemään taas aktivointisuunnitelmaa alusta. Et nää on ihan päällekkäistä ja turhaa toimintaa --- se ei tunnu järkevältä.”

Huolena erityisesti ne pitkäaikaistyöttömät, jotka päihde- ja mielenterveysongelmien vuoksi kiertävät kehää työvoimatoimiston, Lyhdyn ja sosiaaliviraston välillä. Kukaan ei tavallaan puutu asiakkaan todellisiin ongelmiin.

Suhtautuminen palautuksiin työvoimatoimistossa

”oisko mahdollista jopa, että näitä ei palautettaisi --- ennen kun käyty keskustelu siitä, että mitä tälle ihmiselle pitäis tapahtua jatkossa”

”siinä ois aina hyvä olla se asiakas myös ite paikalla. Et hän ymmärtäs, mistä on kyse.”

Tämä tarpeen niiden kohdalla, joiden tilanne jää roikkumaan. ”Eihän ne hirveen suuria määriä noin määrällisesti oo, mut sitäkin hankalampia käytännössä.”

Menettely edellyttänee, että työnhakijalla on työvoimatoimistossa oma vastuutyöntekijä.

Palautettavien jatkosuunnitelmat (Lyhdyn näkemyksiä)

Tavoitteena, että emotoimistoon palaavalla on mahdollisimman konkreettinen jatkosuunnitelma

… Mutta asia ei ole yksin Lyhdyn päätettävissä, sillä suunnitelma tehdään yhdessä asiakkaan kanssa

Jatkosuunnitelmat (työvoimatoimiston näkemyksiä)

Ei kokemusta niistä, joilla on konkreettinen jatkosuunnitelma

”ei moniammatillisen palvelun tarpeessa” tai ”ei kiinnostunut tukityöllistymään Lyhdyn kautta” -ilmaisut eivät paljoa kerro

”Kyl se tää jatkosuunnitelmien teko, jos ei ole kyseessä kevennetyn palvelun asiakkuus, niin kyl mä koen, et se jää tänne sitten se jatko”

Mitä Lyhdyn jälkeen? (Lyhdyn näkemyksiä)

KEPA-asiakkaat

kokonaan ”uuden palvelun aihio, mutta ei työvoimatoimiston palvelun vaan sosiaalitoimen, että ehkä sosiaalitoimen pitäisi kehittää tälle porukalle joku palvelu”

Jos jätetään pelkästään sosiaalitoimiston asiakkaaksi, ”sillon pitäisi lainsäädäntöä muuttaa”

Työllistettävissä olevat: ”työvoimatoimiston pitäis minusta pystyä tarjoamaan heille se semmonen palvelu, mitä he tarvitsee”

Mitä Lyhdyn jälkeen? (työvoimatoimiston näkemyksiä)

Päättymätön kierre: ”sosiaalitoimiston ihmiset haluaa että heille tehdään taas uudestaan niitä aktivointihaastatteluja ja saadaan toimenpiteisiin. Täähän on tämmönen kierre tavallaan, kunnes sitten päätetään että siirretään johonkin kevennettyyn palveluun --- Mutta kyllä nää tahtoo nää ihmiset pyöriä tässä sitten jossain muodossa koko ajan. Että se kierre ei lopu tavallaan kokonaan ollenkaan, vaikka ei päästä eteenpäinkään.”

”Meillä --- helposti kierrätetään vaikeita asiakkaita toiselta toiselle. Ja jos ei tähän löydy semmosta keskitettyä ratkaisua --- niin on vaarassa, että se asiakas jatkaa sitä kierrätysrumbaa niin kauan että se ohjautuu sille virkailijalle, joka hoitaa sen loppuun saakka.”

Mitä Lyhdyn jälkeen? (työvoimatoimiston näkemyksiä)

”Et nää on sen verran heikkoja nää ihmiset kuitenkin, että ne tarvitsis ohjausta ja tukea niin kuin vielä pitempää. Kenties lopun ikäänsä.”

”Kaikista paras lääke olis, kun työpaikkoja olis tarpeeksi. Olis tämmösiä jotain tukitöitä, työpajatoimintaa niin kuin on nyt kehitetty tähän ammatilliseen verstaaseen… jos on kymmenen vuotta ollut työttömänä ja vähän olkapää on kipeä ja polvi reistaa, niin tuntuu ettei niille millään löydy sitä paikkaa yhteiskunnassa …”

Haastatellut asiakkaat (10 kpl)

Aloittanut Lyhdyssä 2003: 4 2004 5 2005 1

Lopettanut 2003: 1 2004: 2 2005: 5 2006: 2

Haastateltavat edelleen työnhakijoina (yhtä lukuunottamatta) = valikoitunut ryhmä, ei edusta kaikkia Lyhdyn asiakkaita!!

Tyypillinen piirre: melko vähän asiakaskäyntejä Lyhdyssä, pääosa ajasta tukityössä tms.

Hyöty Lyhdystä

Tyytyväisyys paneutuvaan palveluun

Velkojen järjestely (2 miestä)

Tukea työnhakuun

Lyhdyn kautta järjestynyt tukityöpaikkoja

Mutta pysyvämpi työllistyminen ei Lyhdynkään kautta onnistunut

Kyllä se musta hyvä homma oli, mutta tästä työllistymisestä --- tuli

vähän semmosta --- minun vetäjä siellä (sanoi), että kun minua on

niin vaikee työllistää, että hän vaikka ehdottaakin jotain niin, että

minä en oikein silleen työllistynyt siellä. Tää Tuoterengas nyt oli

ainoa. Eikä mikään hassumpi idea ollut sekään, että kun pitkään

aikaan on tekemättä mitään, on sellainen kevyt, niin kuin opetella

työntekoa uudestaan.

Asiakkaat

Naiset (kaksi kolmesta)

Aktiivisia työnhakijoita, aktiivisia myös muutoin

Perusongelmana työpaikkojen puute, ikä ja väärän alan (ja liian vähäinen) koulutus

Turhautumista tukityökierteeseen ja työnantajien asenteisiin

Asiakkaat

Miehet

Osa suhtautuu kielteisesti työelämävalmennukseen ja muihin aktivointitoimiin (tai kokee ne itselleen vieraiksi ja hyödyttömiksi)

Tilalle ”oikeita töitä” = Usko siihen, että työ ratkaisee kaiken (haluttomuus esim. päihdeongelman käsittelyyn)

Asiakkaat

Kielteinen tai epäilevä asenne koulutukseen ja kursseihin

yleistä Taustalla osin aikaisemmat pettymykset

Vain oppisopimuskoulutus kiinnostaa (osaa miehistä)Mutta riittävätkö opiskeluvalmiudet?

Aktivointisuunnitelmat

Useimpien mielestä epärealistisia ja hyödyttömiä (= työn saannin kannalta)

K: Onko niistä siis käytännön hyötyä työnhakijalle?

#AS05: Ei, ei mulle ainakaan.

K: Mistä se oikein johtuu?

#AS05: Mä en tiijä.

K: Onks se niin vaikee, monimutkainen asia suunnitella sitä tulevaisuutta?

#AS05: No ehkä sitä. Voi sitä suunnitella, mut sit kun niitä työpaikkoja ei ole. Sen voi laittaa paperille, et näin se pitäs mennä, mutta sitte käytännössä sitä työpaikkaa ei ookkaan.

(Aktiivisesti työtä hakeva nainen)

Palaute työvoimatoimiston palveluista

Työvoimatoimistostakaan ei apua työnsaannissa

”Työvoimatoimisto, se vaan ylläpitää tämän systeemin, et sä oot niinku kiinni jossain. Ettet lähe huitelemaan tonne. Oot niinku vähän jossakin kirjoissa ja kansissa. Ja ite hommaa työ sitten. Mut täällä käyt kun ne määrää tänne silloin tällöin. Vähän siihen malliin. Tule käymään niin katellaan sitten taas eteenpäin.” (mies, n. 50v)

Mitä toivotaan

”Muutosta edesauttavat mekanismit” (Kankainen 2007)

Apua työnsaannissa /työhönosoituksia

”… Oikeita töitä vaan eikä mitään kursseja. Sellaisia mistä pääsis oikeisiin hommiin. Vaikka se olis ensin tämmönen tukityöllistetty, mutta sitä kautta työllistys. Semmoisia kursseja, mistä työllistyy.”

”Työvoimatoimistoon oon tietysti aina sanonu ja hihkassu että, kun sieltä tulee vapaita työpaikkoja, niin lähettää mulle kotiin. Niin on se kiltimpää silleen, kuin että minä jatkuvasti tänne juoksen ja niin poispäin.”

Mitä toivotaan

Omaa luottotyöntekijää

”Oisiko siinä mitään itua, että yhden asiakkaan asioita keskittyisi hoitamaan yksi tietty henkilö… Ja että asiointi tapahtuisi vain ja ainoastaan tämän henkilön kautta, keskitetysti. Jolloin syntyisi jonkinlainen henkilökohtainen suhde, jolloin ihanteellisessa tapauksessa tämä työvoimaviranomainen voisi oppia tuntemaan asiakkaansa vahvuudet ja mahdollisuudet paremmin.”

”…jos todella halutaan työllistää, ei kukaan ihminen rupea puhumaan kenelle tahansa asioitaan. Ja kumminkin se, nää tietynlaiset ongelmat aina kytkeytyy tähän työllistämiseen. Tulee tietynlainen suru, kun ei ole rahaa ja muuta vastaavaa.”

Mitä toivotaan

Puolestapuhujaa työnantajiin päin

”… jos mulla ois ollu työvoimatoimistosta sellainen henkilö, joka sanois että hei tässä on hirveen hyvä tyyppi, et kuuntele loppuun ennen kuin tyrmäät sen, et älä niinku anna sen ensivaikutelman täs tilanteessa nyt vaikuttaa. Niin mä uskon, et mä en ois näin pitkään työttömyydestä kärsinyt.”

Mitä toivotaan

Asiantuntija-apua urasuunnittelu-ongelmissa

”Se että työvoimaviranomaisissa ja vastaavissa tahoissa olisi joku, joka kerta kaikkiaan kädestä pitäen katsoisi usean viikon ajan, melkeinpä ei ehkä välttämättä joka päivä mutta hyvin tiiviisti, että mitä kunkin työnhakijan sisällä on ja mitä sieltä voitaisiin saada ulos ja mihin hän voisi suuntautua. Ja kun se on saatu selville, niin sitten katsotaan yhdessä, mitä vaihtoehtoja on tarjolla. Periaatteessa tämä kaikki on sitä, mitä tapahtuu jo, mutta se tapahtuu hirveän etäisesti ja kaukaisesti. Tietysti Lyhty oli yritys nimenomaan siihen suuntaan. Mutta siinä ei ollut semmosta tarmokkuutta, mikä olis johtanut tuloksiin.”

Entä ”muutosta estävät mekanismit”?

Takertuminen ajatukseen, että työpaikan saanti ratkaisee kaiken

Haluttomuus elämänhallintaan liittyvien ongelmien käsittelyyn (myös: ongelmien käsittelyn vaikeus)

Rahan puute

Rajoittaa mm. työnhakukeskus @pestin mahdolli-suuksien käyttöä ja muuta työnhakua?