tuloksia kantaväestön lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin seurannasta
DESCRIPTION
Projektitutkija Tuula Aira, Jyväskylän yliopisto Maahanmuuttajataustaisten nuorten terveys- ja hyvinvointiseminaari 26.11.2013TRANSCRIPT
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Tuloksia kantaväestön lasten ja
nuorten terveyden ja hyvinvoinnin
seurannasta
Maahanmuuttajataustaisten nuorten terveys- ja hyvinvointiseminaari 26.11.2013
Projektitutkija Tuula Aira
Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, JY
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Lasten hyvinvoinnin seurannan taustaa
Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2006
”tietoa on saatavilla hajanaisesti eikä sen tuottamista
eri hallinnonaloilla ole koordinoitu”
yhteistyö vahvistui 2007–2011: OKM:n
työryhmäraportti 2011: Ehdotus Lasten hyvinvoinnin
kansallisiksi indikaattoreiksi
Kataisen hallituksen ohjelma (2011) ”Tiedolla
johtamista vahvistetaan kehittämällä lasten
hyvinvoinnin kansallisia indikaattoreita.”
2
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Lasten hyvinvoinnin tila kansallisten
indikaattoreiden kuvaamana
Lasten hyvinvoinnin tilan kuvaaminen
Indikaattoreiden arviointi
– Saatavuus
– Luotettavuus
– Käytettävyys
OKM:n ja Lapsiasiavaltuutetun toimiston (STM) toimeksianto
JY/Terveyden edistämisen tutkimuskeskus: Tuula Aira, Riikka Hämylä ja Lasse Kannas
Raportti julkaistaan alkuvuonna 2014
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Indikaattoreiden taustaa
0-17-vuotiaat
Koko maata edustava, säännönmukaisin väliajoin
kerättävä aineisto
Objektiivinen ja subjektiivinen tieto
Pahoinvointi/riskitekijät ja voimavarat
Tiedon raportointi sukupuolen ja ikäryhmän mukaan
Ikäluokkaan suhteutetut osuudet (%) ja lukumäärät
Alueellisista tuloksista esimerkkejä
Kansainvälinen vertailutieto
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Esimerkkejä aineistoista
THL:n aineistot – Kouluterveyskysely
– Toimeentulorekisteri
– Lastensuojelurekisteri
– Hoitoilmoitusrekisteri
Tilastokeskus ja Eurostat
WHO-Koululaistutkimus (JY)
Lapsiuhritutkimus
Lasten mediabarometri
Nuorisorikollisuuskysely (Optula)
Nuorten vapaa-aikatutkimus
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Ulottuvuudet
Materiaalinen elintaso (6 indikaattoria)
Terveys (11)
Koulu ja oppiminen (9)
Turvallinen kasvuympäristö (11)
Osallistuminen ja vapaa-aika (9)
Yhteiskunnan tarjoama tuki ja suojelu (10)
– Yhteensä 56 indikaattoria
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Materiaalinen elintaso
Lasten pienituloisuusaste
Perheen varallisuusindeksi (uusi)
Vakavat elintasovajeet lasten perheissä
Lasten kuuluminen pitkäaikaisesti toimeentulotukea
saaviin perheisiin
Lasten kuuluminen kotitalouksiin
joissa on hyvin vähän työssäkäyntiä
Ahtaasti asuviin kotitalouksiin
kuuluvien lasten osuus
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Materiaalinen elintaso
Kansainvälisesti verraten suomalaislapsilla hyvät elinolosuhteet
Vain pieni osa lapsista – joutuu asumaan ahtaasti (6 %)
– elämään perheessä, jossa on vakavia puutteita elintasossa (3 %)
– Elämään perheessä, joka joutuu turvautumaan pitkäaikaiseen toimeentulotukeen (1,2 %)
Heikosta perheen varallisuudesta raportoivien lasten osuus on pienentynyt 2000-luvulla (19 % 9 %)
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Toisaalta…
Pitkäaikaisen toimeentulotuen varassa elää kuitenkin
13 000 lasta
83 000 lasta (lähes 8 %) kuuluu perheeseen, jossa on
hyvin vähän työssäkäyntiä
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Terveys
Imeväiskuolleisuus
Itsemurhakuolleisuus
Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus
Ei yhtään läheistä ystävää
Elämään tyytyväisyys
Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa
Päivittäinen tupakointi
Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran
Liikuntasuosituksen täyttävät (väh 1 tunti/päivä) (uusi)
Ylipaino (uusi)
Hedelmien syöminen päivittäin (uusi)
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Itsemurhakuolleisuus 15-19-v.
(lkm/100000)
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
1969
1971
1973
19
75
1977
1979
1981
1983
1985
1987
1989
1991
19
93
1995
1997
1999
2001
2003
2005
2007
2009
Pojat Tytöt
Tilastokeskus, Kuolemansyytilasto
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Elämäänsä tyytyväisten lasten osuus
(%) iän mukaan
0
20
40
60
80
100
2002 2006 2010
11 v.
13 v.
15 v.
Pojat
2002 2006 2010
Tytöt
JY, WHO-Koululaistutkimus
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Laittomia huumeita ainakin kerran
kokeilleet (%)
2000/
2001
2002/
2003
2004/
2005
2006/
2007
2008/
2009
2010/
2011
2013
8.- ja 9.-luokkalaiset
Pojat 10 10 8 7 7 9 11
Tytöt 9 8 7 5 5 7 7
Yhteensä 10 9 7 6 6 8 9
Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat
Pojat 16 16 14 11 12 16 15
Tytöt 14 14 12 9 9 12 12
Yhteensä 15 15 13 10 11 14 13
Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijat
Pojat 17 22 22
Tytöt 18 20 21
Yhteensä 17 21 21
THL, Kouluterveyskysely
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Koulu ja oppiminen
Peruskoulusta ilman päättötodistusta eronneet
Peruskoulun ryhmäkoot (osin uusi)
Erityisen ja tehostetun tuen oppilaat
Pidennetty oppivelvollisuus
Peruskoulun oppilaat, jotka eivät välittömästi jatkaneet tutkintotavoitteista opiskelua
Heikko lukutaito
Koulusta pitäminen
Koulun työilmapiirissä ongelmia
Vanhemmat rohkaisseet menestymään koulussa (uusi)
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Erityistä ja tehostettua tukea saaneet
oppilaat, % peruskoulun oppilasmäärästä
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
1995
1996
19
97
1998
1999
2000
2001
20
02
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
20
10
2011
Tehostettu tuki
Erityinen tuki
Tilastokeskus, Erityisopetus
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Lukutaito (15-vuotiaat)
Suomalaisten 15-vuotiaiden lukutaito PISA
lukutaitotestissä on muihin maihin verrattuna
erinomainen
Heikosti lukevien poikien osuus on kuitenkin kasvanut
2000-luvulla
– 2000: 11 %, 2009 13 % (OECD 2010)
– Tytöissä heikkoja lukijoita 3 % vuosina 2000 ja 2009
Heikoista lukijoista 10 % maahanmuuttajataustaisia
– taustalla usein kielitaito-ongelmat (Sulkunen ja Nissinen 2012)
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Turvallinen kasvuympäristö
Lapsikuolleisuus
Sairaalahoitoon johtaneiden tapaturmien esiintyvyys
Väkivaltatilanteet haittaavat opiskelua
Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa
Kiusaamiseen ei ole puututtu
Alkoholin käyttö perheessä
Vanhempien lapseen kohdistama henkinen ja fyysinen kuritusväkivalta
Rikoksen uhriksi joutuneet lapset
Seksuaalista väkivaltaa kokeneet (uusi)
Perherakenne (uusi, tausta)
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
68 70 69
89 92 90
73 73 73
0102030405060708090
100
8. ja 9. lk Lukio Ammatillinen
oppilaitos
Kiusaamiseen ei ole puututtu koulun aikuisten toimesta (%, väh. 1 krt/vko toisten kiusaamiseen osallistuneista ja kiusatuksi
joutuneista)
THL, Kouluterveyskysely
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Seksuaalista väkivaltaa kokeneet (%)
Pojat Tytöt Kaikki
8.- ja 9.-luokkalaiset 9 20 14
Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat 6 23 14
Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijat 11 33 22
Kokenut…
* kehon intiimialueiden koskettelua vastentahtoisesti TAI
* seksiin painostamista tai pakottamista TAI
* rahan, tavaran tai päihteiden tarjoamista vastineeksi seksistä
THL, Kouluterveyskysely
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Osallistuminen ja vapaa-aika
Opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutus peruskoulussa (uusi)
Oppilaiden mielipiteitä ei huomioida koulutyön kehittämisessä (uusi)
Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa (uusi)
Osallistuminen perheen yhteisille aterioille
Sanomalehtien lukeminen
Kirjojen lukeminen
Järjestöön, seuraan tai kerhoon kuuluminen (uusi)
Harrastaminen (uusi)
Urheiluseuran toimintaan osallistuminen (uusi)
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Etenkin lasten vapaa-ajankäytön
tietopohja puutteellinen
Ohjattuun harrastustoimintaan osallistumista ei ole
kartoitettu säännönmukaisesti
Nuorten vapaa-aikatutkimuksessa selvitetty
ensimmäisen kerran vuonna 2012 ”Onko sinulla jokin
harrastus, aivan mikä tahansa?”
– Pojat 86 %
– Tytöt 83 %
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Yhteiskunnan tarjoama tuki ja suojelu
Päivähoitoaste
Vaikea päästä koululääkärin ja terveydenhoitajan vastaanotolle (osin uusi)
Raskaudenkeskeytykset ja synnytykset
Lapsiperheiden kotipalvelu ed. vuonna (uusi)
Lastensuojelun avohuollon asiakkaana olleet lapset
Lasten huostaanotot
Toistuvasti sijoitetut lapset
Enemmän kuin kuusi kuukautta laitoshoidossa olleet lapset
Itse ilmoitettu rikoskäyttäytyminen
Rangaistukset tehdyistä rikoksista
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Kodin ulkopuolelle sijoitetut ja
huostaanotetut 0-17-vuotiaat
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
16000
18000
2000019
91
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
20
02
2003
2004
2005
2006
20
07
2008
2009
2010
2011
2012
Kodin ulkopuolelle sijoitetut joista huostassa olleet lapset
0,6 %
1,0 % 0,7 %
1,4 %
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Joitakin johtopäätöksiä
Puutteita pienten lasten hyvinvoinnin tietopohjassa
Lastensuojelun asiakkaana olevien lasten ja nuorten
näkemyksistä ja kokemuksista tarvittaisiin
säännönmukaisesti kerättävää tietoa
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Joitakin johtopäätöksiä
”Monen vähemmistöryhmän lasten hyvinvointitietoa ei kyetty tässä yhteydessä kuvaamaan. Tällaisia erityisryhmiä ovat muun muassa maahanmuuttajat, eri kieliryhmien edustajat, sukupuolivähemmistöt sekä pitkäaikaissairaat ja vammaiset.”
Tietoa kouluikäisten maahanmuuttajien hyvinvoinnista olisi saatavilla KT-kyselystä ja WHO-Koululaistutkimuksesta – Esim. vastaajan kieliryhmä ja syntymämaa
taustakysymyksenä
– Kartoitus vaatisi erillisrahoituksen