terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistyÖ kunnassa

1

TERVEYDENHUOLLON JA SOSIAALITOIMEN YHTEISTYÖ

KUNNASSA

Terveydenhuollon hallinto ja sosiaaliturvajärjestelmä-koulutusPPSHP Perusterveydenhuollon yksikkö ja lääketieteellinen tdk 27.3.2014

Asiakkuuspäällikkö Raimo Ojanlatva

Oulun kaupunki

2

Kunnan vastuu sosiaalipalveluista

•Sosiaalihuollolla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain 13 §:ssä mainittuja tehtäviä, joista kunnan pitää huolehtia. Sosiaalipalvelut, joiden järjestämisestä kunnan on huolehdittava, on lueteltu sosiaalihuoltolain 17 §:ssä.

•Sosiaalihuollon palvelut edistävät asiakkaan sosiaalista hyvinvointia ja toimintakykyä sekä ehkäisevät ja korjaavat sosiaalisia ongelmia

• Sosiaalihuollon lainsäädännöllinen perusta on laaja monine erityislakeineen; palveluja säätelevä substanssilainsäädäntö haasteellinen (shl, vpl, ehl, omaishoitoL, toimeentulotukiL, päihdehuoltoL, päivähoitoL, lsl, L lapsen elatuksen turvaamisesta jne.)

• Sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulainsäädännön uudistaminen vireillä

3

Sote-uudistus 2017 (poliittinen konsensus 23.3.14)• Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy erva-alueiden pohjalle rakentuviin viiteen sote-alueeseen (Oulu, Kuopio, Tampere,

Turku, Helsinki)Tavoitteena:- toimivat palveluketjut, joissa asiakasta ei pompotella - palveluiden oikea-aikaisuus, nopea hoitoon pääsy - hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminenKasvavat tarpeet / kapenevat resurssit-yhtälön ratkaiseminenVarhaisen puuttumisen toimintamalliNopea hoitoon ja palveluun pääsyIntegraatio ja palveluiden yhteensovittaminenUudenlainen rahoitusmalli selvittelyssä (kunnat, kela, työnantajat, valtio)Kunnat osallistuvat ns. kapitaatioperiatteen mukaan; ikärakenne ja

sairastuvuuskertoimet

4

Sosiaalihuollon ja terveyspalveluiden kokonaisuus osana kansalaisten hyvinvointia• Hyvinvoinnin monet ulottuvuudet; sosiaalinen ja terveys kulkevat käsi kädessä

ja ovat voimakkaassa riippuvuussuhteessa toisiinsa

• Sosiaalihuolto kattaa toisaalta monia universaaleja laajoille väestöryhmille kuuluvia sosiaalisen palveluita ja toisaalta rajatuille väestöryhmille kohdennettuja erityispalveluita palvelutarpeiden mukaisesti

• Sosiaalihuollon palveluiden tarpeen vaikuttava arvioiminen ja toteuttaminen edellyttävät kiinteää yhteistyötä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa moninaisia palveluita ja hoitoa tarvitsevien osalta

• Sosiaalihuollon palveluiden tarpeen arvioinnissa terveydenhuollon näkökulma on tärkeä erityisesti ns. erityispalveluiden kohdalla (mm. lastensuojelu, vammaispalvelut, ikäihmisten tehostettu palveluasuminen ja hoiva)

5

• Oulun kaupungin maksamien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kustannukset kasautuvat pienelle asukasjoukolle

– Vuositasolla 10 % oululaisista kerryttää 81 % kustannuksista ja 5 % kerryttää 68 % kustannuksista

• Kolmen vuoden kumulatiivisten kustannusten jakauma on saman suuntainen

– 10 % oululaisista kerryttää 75 % kustannuksista ja 5 % kerryttää 61 % kustannuksista

• Kalleimman 10 %:n kokonaiskustannuksesta 62 % muodostuu sosiaalipalveluiden asiakkaiden kokonaiskustannuksista, ja vain 38 % pelkästään terveyspalveluita käyttäneiden asukkaiden kokonaiskustannuksista.

Paljon palveluja käyttävät asiakasryhmät (NHG, 2013)Kustannukset kasautuvat pienelle asiakas- ja potilasryhmälle

6

Yhteistyön haasteet

• Lainsäädännön moninaisuus ja tulkinnanvaraisuus

• Tietosuojakysymykset yhteistyön haasteena

• Tietojärjestelmien hajanaisuus

• Toimintakulttuurien – ja ympäristöjen erilaisuus

• Erilainen kieli, terminologiset erot professioiden kesken

7

Kunnan sosiaalihuollon tehtävät

• Kunnan sosiaalihuollon tehtävänä on sosiaalisten ongelmien ehkäisy, sosiaalisen turvallisuuden ylläpitäminen sekä ihmisten omatoimisuuden tukeminen.

Kunnat vastaavat:

• sosiaalipalvelujen järjestämisestä

• toimeentulotuen antamisesta (perustuslain takaama viimesijainen taloudellinen turva) – Kela-suunnitelmat keskustelussa

• sosiaalisen luoton myöntämisestä

• sosiaaliturvaetuuksia ja niiden käyttöä koskevasta ohjauksesta ja neuvonnasta

• sosiaalisten olojen kehittämisestä ja sosiaalisten epäkohtien poistamisesta.

8

Kunnan järjestämät sosiaalihuollon palvelut

• Sosiaalityö

Sosiaalihuollon ammatillinen henkilöstö ohjaa, neuvoo, selvittää ongelmia ja järjestää tukitoimia joko yksittäisille henkilöille, perheille tai yhteisöille.

työllistymisen edellytysten edistäminen korostunut viime vuosina: terveydelliset haasteet korotuvat

• Sosiaalipäivystys

Turva akuuteissa ongelmatilanteissa, jotka liittyvät esimerkiksi perheväkivaltaan, lasten heitteillejättöihin tai onnettomuus- ja rikostapahtumien jälkihoitoon

taustalla useimmiten päihde- ja mielenterveyden ongelmat

• Kotipalvelut

Vanhuksia, vammaisia, sairaita ja lapsiperheitä autetaan kotipalveluilla selviytymään arkielämästä omassa kodissaan

9


• Omaishoidon tuki

Omainen voi hoitaa vanhusta, vammaista tai pitkäaikaissairasta kotona ja saada siitä palkkiota ja / tai palveluita.

• Asumispalvelut

Vanhusten ja vammaisten kotona asumista voidaan tukea asunnon muutostöillä tai palveluasumisen järjestämisellä. Ns. SAS-työ (selvitä-arvioi-sijoita)

• Laitoshoito (hoiva)

Ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa laitoshoidossa annetaan niille, jotka eivät selviydy muiden palvelujen avulla kotona. Laitoshoito voi olla joko pitkä- tai lyhytaikaista tai jaksottaista. Vanhuspalvelulaissa sairaalahoidon kielto.

• Perhehoito

Perhehoitoon turvaudutaan silloin, kun apua ja tukea tarvitsevalle henkilölle (esimerkiksi lapselle tai vammaiselle) halutaan antaa mahdollisimman kodinomaista ja yksilöllisiä tarpeita vastaavaa hoitoa.

10


• Kuntoutus

Kuntouttava työote kuuluu kaikkiin sosiaalipalveluihin.

Sosiaalinen kuntoutus.

Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen on kunnan sosiaalihuollon vastuulla. Jos asiakas tarvitsee lisäksi kuntoutusta, jota sosiaalipalveluissa ei voida järjestää, sitä hankitaan muualta (lääkinnällinen kuntoutus).

• Lasten ja perheiden palvelut

Kunta huolehtii päivähoidosta, lastensuojelusta, ottolapsineuvonnasta, kasvatus- ja perheneuvonnasta, perheasioiden sovittelusta, isyyden selvittämiseen ja vahvistamiseen liittyvistä palveluista sekä lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvästä sovittelusta.

• Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten tarvitsemia sosiaalipalveluja ovat muun muassa kotipalvelu tukipalveluineen, omaishoidon tuki ja laitoshoito.

11


• Vammaispalvelut

Vammaiset henkilöt käyttävät ensisijaisesti yleisiä sosiaali- ja terveyspalveluja, ja vasta kun niiden apu ei riitä, turvautuvat erityispalveluihin, kuten asumis-, apuväline-, kuljetus- ja tulkkipalveluihin vammaispalvelulain ja –asetuksen perusteella

Palvelutarpeenarviointi alkaa useimmiten lääkärinlausunnosta

• Erityishuolto

Kehitysvammaisten avo- ja laitospalvelut

• Päihdetyö ja -palvelut

Ehkäisevällä päihdetyöllä edistetään päihteettömiä elintapoja ja lisätään päihteisiin liittyvää tietoutta. Päihdepalveluilla tarjotaan tukea, apua, hoitoa ja kuntoutusta päihteiden ongelmakäyttäjille ja heidän läheisilleen

12

Oulun malli toimia yhteistyössä

• Palveluohjauskonsepti

- sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten muodostama keskitetysti johdettu palvelu, jossa arvioidaan asiakkaan (ikäihmiset, vammaiset, kehitysvammaiset, mielenterveysasiakkaat) sosiaalihuollon ja kotihoidon (myös säännöllinen kotisairaanhoito) palveluiden tarpeet ja järjestetään tarpeen mukaiset palvelut joko kunnallisen tai yksityisen palveluntuottajan tuottamina

- tulevaisuudessa palveluohjaus toteutuu osana hyvinvointikeskusympäristöä

- vanhuspalvelulaki (1.7.13) ja valmisteilla oleva sosiaalihuoltolain uudistus korostavat asiakkaan palvelutarpeiden monialaista arviointia (yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa), asiakkaan kuulemista ja mahdollisuutta vaikuttaa omaan palvelukokonaisuuteensa

- yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon kesken pyritään parantamaan yhteistyöryhmien ja asiakaskohtaisen yhteistyön merkeissä

13

Hyvinvointikeskusmalli Oulussa –suunnannäyttäjä ?• kaupunkiin perustetaan hyvinvointikeskuksia, joissa tuotetaan

asiakkaan tarvitsemia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa

• hyvinvointikeskus on toimintamalli- ei rakennus• hyvinvointikeskuksen alaisuudessa voi asukkaiden tarpeiden

mukaan profiloituja hyvinvointipisteitä, joissa suppeampi palveluvalikko

• Kiiminki hvk-pilotti aloitti 1.3.2014 • Kontinkankaan hvk aloittaa 1.1.2015

• Vanhuspalvelulain mukainen vastuutyöntekijämalli• Asiakasvastaavamalli• Muut uudenlaiset toimintatavat

14

Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi

Tiivistelmä

13.3.2013

15

• Kalliiden asiakkaiden profilointi – Koko väestö– Ikäryhmittäin

• Erityisryhmien tarkastelu – 75 vuotta täyttäneet ja vanhuspalveluiden asiakkaat– Lapset ja lastensuojelun asiakkaat– Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat– Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat– Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat– Kalliit somaattiset sairaudet

• Kalliiden asiakkaiden analyysi: kolmen vuoden kumulatiiviset kustannukset

• Liitteet: – Data-analyysien tarkennuksia– Metodologian kuvaus

Oulun loppuraportin sisältö ja keskeiset tuloksetTiivistelmä

16

• Oulun kaupungin maksamien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kustannukset* kasautuvat pienelle asukasjoukolle

– Vuositasolla 10 % oululaisista kerryttää 81 % kustannuksista ja 5 % kerryttää 68 % kustannuksista

• Kolmen vuoden kumulatiivisten kustannusten jakauma on saman suuntainen– 10 % oululaisista kerryttää 75 % kustannuksista ja 5 % kerryttää 61 % kustannuksista

• Kalleimman 10 %:n kokonaiskustannuksesta 62 % muodostuu sosiaalipalveluiden asiakkaiden kokonaiskustannuksista, ja vain 38 % pelkästään terveyspalveluita käyttäneiden asukkaiden kokonaiskustannuksista.

– Suurimman kustannukset aiheuttavat vanhuspalveluiden asiakkaat, seuraavaksi suurimmat ryhmät ovat ne, jotka ovat käyttäneet vain somaattisen erikoissairaanhoidon palveluita sekä päihdepalveluiden ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat

• Kalleimman 10 %:n asukkaat käyttävät tyypillisesti laajalti koko palvelujärjestelmää kun muu 90 % väestöstä käyttää pääosin yhtä palvelua tai ei palveluita ollenkaan

– Kalleimman 10 %:n asukkaista 93 % käyttää vähintään kahta palvelua, 53 % käyttää vähintään neljää palvelua

– 73 % muusta väestöstä käyttää korkeintaan yhtä palvelua

• Kallein 10 % väestöstä käyttää valtaosan kaupunginsairaalan, OYS:n psykiatrian, somaattisen erikoissairaanhoidon ja mielenterveyspalveluista.

– Muiden terveyspalveluiden (avoterveydenhuolto, keskitetyt palvelut, yhteispäivystys ja suun terveydenhuolto) kustannuksista puolestaan valtaosan muodostavat ei-kalliit oululaiset.

• Kallein 10 % väestöstä käyttää lähes 100 % sosiaalipalveluista

– Poikkeuksena henkilökohtainen apu, josta kalliit asukkaat käyttävät n. 80 %

Yhteenveto tuloksistaKustannukset kasautuvat pienelle asiakas- ja potilasryhmälle

*Sisältää perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon (Oulun kaupunki + PPSHP) ja sosiaalihuollon palvelut. Ei sisällä lasten päivähoitoa ja toimeentulotukea.

17

• Koska pieni osa väestöstä kerryttää valtaosan kustannuksista tulisi palvelujärjestelmän keskittyä tämän ryhmän hallintaan ja ennaltaehkäistä siihen joutumista

• Nykyinen ”siiloutunut” palvelujärjestelmä palvelee hyvin 90% väestöstä, jotka ovat korkeintaan yhden palvelun asiakkaita, mutta kykenee huonosti vastaamaan kalliiden 10% asukkaiden tarpeisiin

– Valtaväestö kuitenkin aiheuttaa vain 19% sote-kustannuksista, kun kalliit asiakkaat aiheuttavat 81% kustannuksista. Tästä syntyy ristiriita: valtaväestön näkökulmasta pitäisi palvelujärjestelmä optimoida yksittäisten palvelukokonaisuuksien ympärille, mutta kustannusmielessä tulisi järjestelmä optimoida kalliin vähemmistön tarpeisiin

• Koska kalliit asukkaat käyttävät monia erilaisia palveluita, tulisi heidän palvelukokonaisuudellaan olla yksi vastuutaho, case manager, ja palvelukokonaisuus tulisi suunnitella yksilöllisesti kunkin asiakkaan lähtökohdista

– Koska valtaosalla kalliista asiakkaista on sekä sosiaali- että terveyspalveluita, on palveluiden koordinoinnin ja ennaltaehkäisyn kannalta kriittistä, että vastuutaholla on sekä sosiaali- että terveyspalveluiden ymmärrystä

– Case managerin toimintaedellytyksille on kriittistä, että hän voi toimia tietoon perustuen, hänellä on käytettävissään koko palvelujärjestelmätason potilastiedot ja siihen perustuvat hälytysjärjestelmät ja päätöksenteon tuki.

• Koska avoterveydenhuollossa, keskitetyissä palveluissa, yhteispäivystyksessä ja suun terveydenhuollossa valtaosa asiakkaista kuuluu ei-kalliisiin asukkaisiin, tulee se huomioida niiden palveluprosesseissa

– Näissä palveluissa on tärkeää kyetä tarjoamaan hyvää saatavuutta satunnaiskäyttäjille sekä niille pitkäaikaissairaille, jotka eivät vielä ole kalliita

– Samalla tulee kuitenkin olla toimintamalli niille kalliille asukkaille, jotka käyttävät paljon erilaisia palveluita

Keskeiset johtopäätöksetMitä pitää tehdä?

18

Vain 10% väestöstä kerryttää 81% kustannuksista

Osuus kokonaiskustannuksista

Osuus asukkaista

10 % väestöstä, 81 % kustannuksista


Kumulatiivinen sote- kustannusten kertymä Oulun väestössä 2011

19

Ketä nämä 10 % eniten palveluita käyttävät ovat?*Kalleimman 10% väestön kokonaiskustannusten jakautuminen

”Terveydenhuollon asiakkaat, jotka

eivät sosiaalipalveluiss

a”

38 % kustannuksista

”Sosiaalipalvelu-asiakkaat”***

62 % kustannuksista

* Huom: kattaa 81 % kokonaiskustannuksista** Kukin asukas on luokiteltu vain yhteen ryhmään, jotta kenenkään kustannuksia ei laskettaisi kahteen kertaan. Mikäli asukas palvelunkäyttönsä puolesta kuuluisi useampaan ryhmään, on hänet luokiteltu listalla alimpaan mahdolliseen ryhmään. Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat eivät siten sisällä niitä vammaisia henkilöitä, jotka ovat vanhuspalveluiden tai lastensuojelun asiakkaita. Päihdepalveluiden asiakkailla on voinut olla myös psykiatriaa, mutta psyk. esh:n asiakkailla ei ole päihdepalveluita, Vastaavasti ryhmä ”kalliit somaattiset sairaudet” sisältää vain ne potilaat, jotka eivät ole sosiaalipalveluiden tai mielenterveyspalveluiden tai psykiatrian asiakkaita.***Sosiaalipalveluiden asiakkaiksi luokiteltujen asukkaiden kokonaiskustannukset koostuvat sekä sosiaali- että terveyspalveluiden käytöstä

20

Suurkäyttäjäryhmät käyttävät palveluita laajasti läpi koko palvelujärjestelmänEur / v / kalleimpaan 10% kuuluva asukas

HO

TP

KO

ES

KS

MT

ES

LA

ES

SO

ES

ES

ES ES

ES

KS

MT

N: 3113 500 1387 828 1564 2177 4809 871

OMHA

SO

OM

OP

OP

21

Palveluiden suurkäyttäjät käyttävät useaa palvelutyyppiä*

0

1

2

3

1

2

3

4

5

6

7

Väestön jakautuminen eri tyyppisten palveluiden käytön lukumäärän mukaan

Palveluiden suurkäyttäjistä >90% käyttää useampaa kuin yhtä

palvelua kun taas muulla väestöllä näin on vain 27%:lla

Suurkäyttäjistä puolet käyttää neljää tai useampaa eri tyyppistä

palvelua

Perinteinen siiloutuneisiin erikoistuneisiin palveluihin

perustuva palvelujärjestelmä palvelee heikosti valtaosan kustannuksista aiheuttavia

asukkaita

(keskiarvo 4,0)

* Eri palvelutyypeiksi on laskettu: pth-avopalvelut, pth-vuodeosasto (OKS ja ostot), yhteispäivystys, Oulun oma erikoissairaanhoito, vanhuspalvelut, tukipalvelut, toimeentulotuki, lastensuojelu, vammaispalvelut, päihdeavopalvelut, päihdelaitospalvelut, päihdeasumispalvelut, Oulun omat psyk. avopalvelut, Oulun omat psyk. laitospalvelut, mt-asumispalvelut, erikoissairaanhoidon kaikki erikoisalat omina palveluinaan

(keskiarvo 1,1)

22

Kalleimpien 10 % osuus eri palveluiden kustannuksista vaihtelee palveluittain

• Kalleimpaan 10 %:n kuuluvat asiakkaat aiheuttavat valtaosan erikoissairaanhoidon, psykiatrian ja kaupunginsairaalan kustannuksista

• Sen sijaan avoterveydenhuollossa, keskitetyissä palveluissa, päivystyksessä ja suun terveydenhuollossa kalleimmat asiakkaat ovat vähemmistönä

• OYS:n psykiatrialla ei ole juurikaan päihdeongelmaisia eikä asumispalveluiden piirissä olevia

23

Kolmen vuoden yhteenlaskettujen kustannusten jakauma on lähes yhtä jyrkkä kuin yhden vuoden

Osuus kokonaiskustannuksista

Osuus asukkaista


Kumulatiivinen sote- kustannusten kertymä väestössä 2009-2011

• Kolmen vuoden yhteenlasketuissa kustannuksissa kumulatiivinen jakauma ei nouse yhtä jyrkästi kuin yhden vuoden kustannuksissa, mutta silti hyvin jyrkästi

24

Sosiaalipalveluiden asiakkaiden osuus kasvaa kolmen vuoden tarkastelussa

Väestön kalleimman 10 %:n* 2009-2011 kokonaiskustannusten jakautuminen**

”Terveydenhuollon asiakkaat, jotka

eivät sosiaalipalveluiss

a”

32 % kustannuksista

”Sosiaalipalvelu-asiakkaat”***

68 % kustannuksista

* Huom: kattaa 75 % kokonaiskustannuksista** Kukin asukas on luokiteltu vain yhteen ryhmään, jotta kenenkään kustannuksia ei laskettaisi kahteen kertaan. Mikäli asukas palvelunkäyttönsä puolesta kuuluisi useampaan ryhmään, on hänet luokiteltu listalla alimpaan mahdolliseen ryhmään. Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat eivät siten sisällä niitä vammaisia henkilöitä, jotka ovat vanhuspalveluiden tai lastensuojelun asiakkaita. Päihdepalveluiden asiakkailla on voinut olla myös psykiatriaa, mutta psyk. esh:n asiakkailla ei ole päihdepalveluita, Vastaavasti ryhmä ”kalliit somaattiset sairaudet” sisältää vain ne potilaat, jotka eivät ole sosiaalipalveluiden tai mielenterveyspalveluiden tai psykiatrian asiakkaita.***Sosiaalipalveluiden asiakkaiksi luokiteltujen asukkaiden kokonaiskustannukset koostuvat sekä sosiaali- että terveyspalveluiden käytöstä

25

Miten palveluiden suurkäyttöä voidaan ohjata ja ennaltaehkäistä?Tiedolla , koordinoinnilla ja vastuunotolla

Parempi tieto

Koordinointi ja kokonaisvastu

u

Varhaisvaiheen

preventiiviset muut

toimenpiteet

• Palvelujärjestelmän läpileikkaava asiakaskohtainen tieto• Riskitasomittarit• Hälytykset ja päätöksenteon tuki

• Case management mallit• Standardoidut prosessit rajapintoihin• Kokonaisuuden huomioivat insentiivirakenteet

• Ylisukupolvien asumisratkaisut• Neuvonta yksityisistä ja 3. sektorin palveluista• Kevyiden yhteisöllisten palveluiden järjestäminen

26

Suosituksena kunkin kalliin asiakasryhmän tarkempi analysointi ja niiden ennaltaehkäisy- sekä hallintamallien käyttöönottoMitä pitää tehdä ?

1. Kalliiden asiakasryhmien tarkempi analysointi

2. Toimintasuunnitelmien luonti merkittävimmille

asiakasryhmille

3. Toimintasuunnitelmien toteutus

• Kalliiden asiakasryhmien tarkempi segmentointi

- Diagnoosien, palvelukäytön tai muiden tekijöiden mukaan

• Kalliiden asiakasryhmien hoitoketjujen analysointi

- Miten he liikkuvat palvelujärjestelmässä ja käyttävät eri palveluita

- Mikä edeltää korkeaa palvelukäyttöä?

• Nykyjärjestelmän merkittävimpien heikkouksien analysointi

• Suurkäyttäjäryhmittäin hallintaa ja ennaltaehkäisyä parantavien toimintamallien kehittäminen

- Standardoidut prosessit- Kannustimet- Vastuuhenkilö/case manager

-mallit

• Tiedontarpeiden määrittäminen

- Mitä historia / ennustetietoa tulisi olla käytettävissä kullakin toimijalla

• Uusien toimintamallien pilotointi

• Tarvittavien tietoraporttien luominen osaksi potilas- ja toiminnanohjausjärjestelmiä

• Pilottien vaikuttavuusarviointi ja dokumentointi

• Käyttöönotto koko kaupungissa

27

• Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöllä vastataan olemassa oleviin ja tuleviin asiakastyön haasteisiin

• Tavoitteena hoidon ja palvelujen nivoutuminen saumattomaksi asiakkaan / potilaan palvelukokonaisuudeksi

• Erilaisen osaamisen ja asiantuntijuuden yhdistäminen

• Yhteistyöllä pyritään enempään kuin erikseen työskentelemällä

• Resurssien tahokas hyväksikäyttö ja päällekkäisen työn välttäminen

• Saumaton sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö on elintärkeää varsinkin vanhenevan väestön, mielenterveystyön ja päihdehuollon sekä syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten kohdalla. Tavoitteena on raja-aitojen madaltaminen ja poistaminen.

Yhteenvetoa

terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistyÖ kunnassa

Documents