Vastuu kunnilta terveysrahastolle?

Lääkäripalveluyritykset ry:n lehti, 1/2010

LPYPalveluseteli luo mahdollisuuksia

Kohti eduskuntavaaleja Toimivat terveyspalvelumarkkinat

Vapaus valintaan

euroja SuomeenPalveluvienti tuo

3

Diacor tarjoaa ensiluokkaisia terveyspalveluja pääkaupunkiseudulla. Yksityis-

asiakkaillemme tarjoamme kattavat lääkäri- ja tutkimuspalvelut ja vastaamme

lisäksi yli 100 000 ihmisen työterveyshuollosta. Yli 600 lääkäriämme takaavat

sen, että tarjolla on aina parasta mahdollista hoitoa.

Lääkäriasemamme palvelevat sinua pääkaupunkiseudun keskeisimmillä liikepai-

koilla. Ketjuumme kuuluu myös moderni päiväkirurginen viikkosairaala, jossa on

yöpymismahdollisuus.

Lue lisää osoitteesta www.diacor.fi

Täyden palvelun lääkäriasemat ja moderni sairaala

Varaa aika! www.diacor.fi 09 775 0800

ALppikAtu | Herttoniemi | iso omenA | itäkeskus | keskustA | kirkkonummi | LeppävAArA

pAsiLA | pitäjänmäki | ruoHoLAHti | tApioLA | tikkuriLA | DiACor sAirAALA

Lääkäripalveluyritysten vakuutustarpeet ovat ihan omanlaisia

yritysvakuutukset

Yritysten ja yrittäjien tarpeet ovat yksilöllisiä. Siksi tulee valita kumppani joka tuntee toimi-alasi riskit. LPY:n jäsenyritykset ovat oikeutet-tuja lisäetuihin ja palveluihin, jotka olemme räätälöineet yhdessä liiton kanssa.

Käy osoitteessa if.fi/lpy, soita numeroon 010 514 2389 tai omalle yhteyshenkilöllesi Ifissä, ja kuulet lisää.

Yhteydenottopyynnöt: markku.tursas@if.fi

Oma terveys on jokaiselle ih-miselle tärkeimpiä asioita. Siksi meitä kiinnostaa, mitä terveys-palveluja ja minkä laatuisina niitä on saatavissa. Takuuvarmaa on, että terveyspalvelujen saatavuus ja niiden turvaaminen myös tulevai-suudessa on yksi seuraavien edus-kuntavaalien pääteemoista.

Suomalaisessa yhteiskunnassa terveyspalve-lujen riittävän saatavuuden turvaaminen koko kansalle lähtee perustuslaista. Lainsäädäntömme mukaisesti yhteiskunta vastaa palvelujen järjes-tämisestä. Rahoitus toteutetaan pääosin verova-roin. Näin halutaan turvata hyvinvointipalvelujen oikeudenmukainen saatavuus – hyvä niin.

Rajallisten resurssien vallitessa on ehdottoman tärkeää hyödyntää kaikki mahdollisuudet terveys-palvelujen saatavuuden ja rahoituksen riittävyy-den turvaamiseksi. Valitettavasti Suomessa on

usein ymmärretty julkisen sektorin terveyspalve-lujen järjestämisvastuu myös tuotantovastuuksi. Tämä on johtanut siihen, että kansalaisilla on vähän vaihtoehtoja palvelutuottajan valinnan suhteen. Samalla alan tuotantorakenne on mono-polisoitunut eikä tuottajien välistä kilpailua ole riittävästi hyödynnetty palvelujen kehittämisessä. Yksityisen sektorin kapasiteetin ja osaamisen sekä yritysten tarjoamien joustojen hyödyntäminen on palvelujärjestelmässämme vähäistä.

Uskon, että terveyspalvelumarkkinoiden kehit-täminen on merkittävä keino tulevaisuuden haas-teista selviämiseksi. Siksi kannustankin kaikkia, myös lainsäätäjiä, terveyspalvelumarkkinoiden kehittämistyöhön!

Ajatuksia, keskustelua ja antoisia lukuhetkiä LPY:n lehden parissa toivottaen,

Ismo PartanenToImInnanjohTaja

Tässä numerossa:

Pääkirjoitus

3

Terveyspalvelumarkkinat – hyödyntämätön voimavara

Palveluseteli on mahdollisuus

Leena Niemistö: Tavoitteena toimivat terveyspalvelumarkkinat

Vepsäläinen ja Forss pohtivat terveysrahastoa

4

8

10

13

14

15

Kilpailu lisää valinnanmahdollisuutta

Ulkomailta saapuu potilaita Suomeen

LPY - kohti eduskuntavaaleja

Julkaisija: LPY Lääkäripalveluyritykset ry, www.lpy.fiPäätoimittaja: Ismo Partanen, ismo.partanen@lpy.fi mäkelänkatu 2 a, 00500 helsinki, puh. 040 518 5799Toimitus ja taitto: Kumppania oy, www.kumppania.fiinfo@kumppania.fi, puh. 040 587 2445 Susanna alanen, julia hannula, Susanna Kallama, jussi Partanen, anni Pitkänen, Leena Roskala, minna VähätaloKannen kuva: iStockphoto

4

10

Kesällä 2009 eduskunnassa hyväksytty laki sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluseteleistä loi kunnille

uuden mahdollisuuden palvelujen järjestämiseen. Palveluseteleillä kunnat voivat parantaa palvelujen

saatavuutta ja säästää kustannuksissa.

K untaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Jussi Merikallio pitää palveluseteliä merkittä-

vänä työkaluna kuntien palvelustrategioiden toimeen-panossa. Jos palvelustrategia on hyvin laadittu, se varmasti ottaa huomioon myös palvelusetelin kaltaiset työkalut.

– Selkeän palvelustrategian avulla kunnissa voi-

daan etsiä ja kehittää uusia toimintatapoja: kunnat voivat hahmottaa kokonaan uusia palvelukokonai-suuksia ja organisoida tuotantoa.

Mahdollisuus kunnillePalveluseteli on lain suoma mahdollisuus kunnille. Se ei ole lakisääteinen oikeus yrittäjille eikä asiakkaille,

Palveluseteli

4 LPY 1/10

– säästöä ja paremmat palvelut

Palveluseteli

5

Palvelusetelijärjestelmä tuo yksityiset palvelut yhä useamman saataville.

Mikä on palveluseteli?

Palveluseteli on yksi julkisen sektorin palvelujen järjestämistapa. Palvelu-setelillä kunta sitoutuu maksamaan asukkaalleen tietyn, kunnan päättä-män osan yksityisen palvelutuottajan tuottamasta palvelusta.

Palvelusetelin käyttöönotolla kunta laajentaa palveluntarjontaansa ja asuk-kaansa valintamahdollisuuksia. Kunta päättää, mitä palveluja palvelusetelillä järjestetään ja kuinka laajasti.Lähde: www.tem.fi

vaan laki on säädetty ensisijaisesti kuntien tarpeisiin. Kunnat pääsevät lain myötä kehittämään ja hyödyntä-mään terveyspalvelumarkkinoita nykyistä paremmin.

– Kunnissa on hyvin tietoa palveluseteleiden käyt-töönoton perusteista, mutta ei siitä, mitä hyötyjä ja mitä käytäntöjä on olemassa. Uskon, että edessä on pian muutos, jossa huonosta tietoisuudesta hypätään hyvään tietoisuuteen.

Jussi Merikallio pitää perusteltuna sitä, että kuntien virkamiehet kierrättävät palveluseteleiden käytön lin-jauspäätökset luottamuselimillä, jotka voisivat delegoida käytännön toteuttamisen virkamiehille.

– Palvelusetelin käyttö on yksinkertaista. Se sopii erityisesti niille alueille, joilla on toimivat markkinat ja joilla palvelujen tarve on selkeä. Toisaalta palveluseteli voi synnyttää tarjontaa. Kysyntä todennäköisesti laajen-taa markkinoita ja luo nopeastikin toimivat terveyspalve-lumarkkinat.

Palveluseteli kiireesti käyttöönPalveluseteli tuo apua nykyisessä, haastavassa, talousti-lanteessa terveyspalveluiden järjestämiseen.

– Kunnissa kannattaa huomata, että palveluseteli on työkalu, jonka arvon kunnat voivat itse lukita. Palvelusete-li ei tarkoita avointa piikkiä. Palvelutuottajalle jää osaltaan vastuu siitä, että arvo riittää kattamaan palvelun kustan-nukset mahdollisimman pitkälle, Tampereella toimivan Koskiklinikan toimitusjohtaja Kari Varkila muistuttaa.

Palveluseteli sopii hyvin muun muassa hammas-lääkäripalveluihin ja päiväkirurgisiin toimenpiteisiin, kuten ortopedisiin toimenpiteisiin, sekä fysikaalisiin hoitoihin. Kari Varkila kummastelee, miksi palvelusete-liä ei oteta kiireesti käyttöön.

– Olemme yksityisellä puolella valmiita auttamaan tiedon jakamisessa siitä, miten palvelusetelijärjestelmää voidaan hyödyntää. Haastan kuntia ottamaan pienin askelin palvelusetelit käyttöön myös terveyspalveluissa, esimerkiksi kiinteähintaisissa palveluissa, kannustaa Kari Varkila.

Yhteistyö on avainasemassa, sillä ei ole kenenkään etu, että hallinnolliset kustannukset karkaavat käsistä. Ennen kaikkea palvelusetelijärjestelmästä hyötyvät veronmaksajat ja palvelujen käyttäjät. Hyödyt konkre-tisoituvat nopeasti.

– En ole kuullut yhtään sellaista tärkeää tai ymmär-rettävää estettä, joka estäisi palveluseteleiden käyttöön-oton. Tosin vielä on tahoja, jotka eivät hyväksy tuotannon avaamista kohti aitoa tilaaja-tuottajamallia, vaikka se voisi tuoda paljon mahdollisuuksia kunnille.

Hyödynnetään hyviä kokemuksiaPalveluseteliasiantuntija Mareena Löfgren Smartum Oy:stä kannustaa kuntien päättäjiä tutustumaan huo-lella palvelusetelilakiin ja olemaan aktiivisia seteleiden käyttöönotossa. Palvelusetelit oman tuotannon rinnalla tuovat kustannussäästöjä ja parantavat palvelujen saata-

vuutta. Löfgrenin mukaan Smartum Oy:llä on kokemusta 16 kunnan palvelusetelien järjestämisestä.

– Olisi hienoa, jos jo hankittuja hyviä kokemuksia esi-merkiksi sosiaalipalvelujen palveluseteleistä hyödynnet-täisiin eikä yritettäisi keksiä kaikkia käytäntöjä uudelleen. Palveluseteleiden hyödyntämiseen pitää löytää ja sopia yhtenäisiä toimintamalleja. On hankalaa ja tehotonta, jos jokaisessa kunnassa pyritään luomaan omanlaisensa ratkai-sut palveluseteleiden käytännön toteuttamiseen. Pilotoin-neista ja yksivuotisista kokeiluista voidaan monissa palve-luissa siirtyä jo pysyviin ratkaisuihin.

– Parhaimmillaan ratkaisu on helppo ja kustannuste-hokas kaikkien osapuolten: kunnan, palveluntuottajan ja asiakkaan kannalta, uskoo Mareena Löfgren.

Tasa-arvo paranee palvelusetelin myötäPalvelusetelijärjestelmässä hoidon piirin päässyt kansalai-nen voi valita joko palvelusetelin tai kunnan muuten järjes-tämän palvelun.

– Nykyään moni ei pysty käyttämään yksityisiä palvelui-ta. Palveluseteli toisi tämän mahdollisuuden aidosti entistä useamman ulottuville. Rikkaathan pystyvät jo nyt valitse-maan, joten mielestäni palveluseteli lisää tasa-arvoisuutta, arvioi Kari Varkila.

– Julkisen sektorin tehtävänä on varmistaa, että terveys-palveluja on riittävästi ja oikeudenmukaisesti kansalaisten saatavilla. Laki ei edellytä, että se itse tuottaa kaikki terveys-palvelut.

Johtaja Eija Koivuranta sosiaali- ja terveysministeri-östä muistuttaa, että kunnilla on laaja harkintavalta.

– Kunta itse määrittelee kriteerit, joilla palveluntuottaja hyväksytään.

Kuka voi saada palvelusetelin?

• Palveluseteli on tarkoitettu kaikille sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitseville.• Kunta tai kuntayhtymä päättää, ottaako se palvelusetelin käyttöön ja mihin palveluihin se setelin myöntää. • Setelin saaminen edellyttää, että kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon edustaja arvioi henkilön olevan oikeutettu kyseisen palvelun saamiseen. • jos asiakas tai potilas ei halua käyttää palveluseteliä, kunnan on joko itse tuotettava kyseinen palvelu tai hankittava se asiakkaalle ostopalveluna. Lähde: www.stm.fi

Toiminnanohjaustalääkärikeskukseen•sairaalaan•työterveyshuoltoon•fysioterapiaanja•kuntoutukseen

työterveyshuoltoon•fysioterapiaan ja•kuntoutukseen

A C U T E

www.acute.fi

Fysikaaliset hoidot sekä muut kiinteähintaiset palvelut sopivat palvelusetelin piiriin.

Palvelusetelin arvo

Palveluseteli voi olla kaikille käyttäjille samansuu-ruinen tai tulosidonnainen. asiakas maksaa palve-lusetelin arvon ja palvelun hinnan välisen erotuk-sen. Setelin on katettava kustannukset kokonaan palveluissa, jotka ovat sosiaali- ja terveydenhuol-lon asiakasmaksuista annetun lain mukaan asiak-kaalle maksuttomia. Lähde: www.stm.fi

Mehiläinen-konserni on tunnetuin ja arvoste-tuin yksityinen terveydenhuolto- ja sosiaalipal-velujen tuottaja Suomessa. Valtakunnallinen palveluverkostomme tarjoaa monipuoliset sosiaali- ja terveyspalvelut yksityis-, yritys- ja kunta-asiakkaille.

Yksityis- ja yritysasiakkailleπ 20 lääkärikeskusta, joissa myös työterveyspalvelutπ 27 palveluverkostoa täydentävää työterveysasemaaπ 8 sairaalaa

Kunnille ja sairaanhoitopiireilleπ 4 vanhusten hoivayksikköäπ 9 lastensuojeluyksikköäπ 5 mielenterveyskuntoutuksen yksikköäπ perusterveydenhuollon ja kotihoidon palvelut Karjaallaπ Suomen ensimmäinen yksityinen lastenpsykiatrinen sairaala Hyvinkäälläπ Sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstövuokraus ja erikoissairaanhoidon ostopalvelut

Laajennamme palvelutarjontaamme lähitule-vaisuudessa mm. asumispalveluissa sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kokonaisratkaisuissa.

Tervetuloa tutustumaan palveluihimme osoitteessa www.mehilainen.fi. Lisätiedot: Susanne Grönroos, puh. 010 414 3023.

Aikaa terveydelle

www.mehilainen.fi

Mehiläinen - monipuolisia terveys- ja sosiaalipalveluita valtakunnallisesti

8 LPY 1/10

Lääkäripalveluyritykset ry - LPY

LPY on yksityisten lääkäri-, hammas-lääkäri-, sairaala-, laboratorio- ja ku-vantamispalvelutoimintaa harjoittavien yritysten edunvalvontajärjestö.Yhdistyksen tarkoituksena on edunval-vonnan myötä edistää terveydenhoi-topalvelujen kehittämistä ja turvata potilaille mahdollisuus saada yksityis-lääkärin tutkimusta ja hoitoa.

Sann

a Li

imat

aine

n

9

Toimivat terveyspalvelumarkkinat on kaikkien etu, muistuttaa Leena Niemistö,

kolmivuotiskauttaan päättävä Lääkäripalveluyritykset ry:n puheenjohtaja. Puheenjohtajakausi on

ollut mielenkiintoinen, opettavainen, palkitseva ja ajoittain hyvin työteliäskin.

L ääkäripalveluyritykset ry eli LPY on terveyspalve-lualan yritysten elinkeinopoliittinen edunvalvonta-

järjestö.– Edunvalvonnassa on hyvin olennaista pyrkiä tasa-

puolisuuteen. Jäsenyrityksemme ovat hyvin erilaisia: kahden yrittäjän yrityksistä valtakunnallisiin toimijoi-hin. Ajamme kaikkien yhteisiä intressejä, sanoo Leena Niemistö.

Leena Niemistö, lääkäri, yritysjohtaja ja perheenäiti heittäytyi järjestötyöhön todenteolla keväällä 2007. Hän lupautui toimialansa edunvalvontajärjestön Lääkäripal-veluyritykset ry:n puheenjohtajaksi. LPY:n puheenjoh-tajan tehtävänä on ennen kaikkea koordinoida jäsenyri-tysten edunvalvontaa.

– Olen ylpeä LPY:n hallituksen valmiudesta uudis-taa järjestöä sekä sitoutumisesta strategiatyöhön, jossa arvioitiin uudelleen koko yhdistyksen toiminta ja sen toimintatavat. Lähes kaikkia osa-alueita uudistettiin – joskin perinteitä kunnioittaen. Jätän vetovastuun seu-raajalleni hyvällä mielellä ja lämmöllä tätä kokemusta jatkossa muistellen.

Asiantuntemusta valmisteluunJo ensimmäisenä Niemistön puheenjohtajavuotena aloitettiin mittava strategiatyö. Sitä vietiin eteenpäin puheenjohtajan ohjauksessa ja uuden toiminnanjohta-jan, Ismo Partasen, valmisteluvastuulla. Strategiatyön tavoitteeksi asetettiin LPY:n roolin selkeyttäminen elinkeinopolitiikan toimijoiden joukossa sekä yhdistyk-sen tavoitteiden ja toimintatapojen uudistaminen vas-taamaan tulevaisuuden tarpeita.

LPY 2012 -visio johti sääntöuudistukseen ja sitä kautta myös nimen muutokseen Lääkäripalveluyritykset ry:ksi. Yhdistys keskittyy jatkossa terveyspalvelualan elinkeinopoliittiseen edunvalvontaan. Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvä toimintaympäristö terveys-palveluyritysten kehittymiselle ja kasvulle.

– Uskomme, että se tapahtuu terveyspalvelumarkki-noita uudistamalla ja kehittämällä.

Tärkeimmäksi saavutuksekseen Leena Niemistö nostaa hyvät ja toimivat yhteydet merkittäviin sidosryhmiin esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriöön. LPY on saanut edustajansa useisiin lainsäädäntöä valmisteleviin työryhmiin.

– Uutta ja merkittävää on se, että olemme päässeet vaikuttamaan asioihin jo lain valmisteluvaiheessa. Esi-merkki hyvästä yhteistyöstä on palvelusetelilain valmis-telu, hän kertoo.

Kohti eduskuntavaaleja Leena Niemistön puheenjohtajuuskausi oli yhdistyksen uudistamisen johtamista ja edunvalvontatyön tehosta-misen aikaa.

– LPY:n strategiaprosessin yhtenä tavoitteena oli luoda yhdistyksestämme merkittävä ja arvostettu toi-mialansa asiantuntijaorganisaatio, jolla on hyvät yh-teistyösuhteet sidosryhmiinsä. Vain sitä kautta voimme odottaa, että tavoitteitamme ja näkemyksiämme toimi-alan kehittämisestä otetaan huomioon.

LPY on ollut mukana sähköisen asioinnin, kuten e-reseptien ja kansallisen potilastietokannan eteenpäin viemisessä. Yhdistyksen eduskuntavaalitavoitteet ovat sairausvakuutuskorvaustason korottaminen, palveluse-telijärjestelmän kehittäminen ja sen käyttöalueen laa-jentaminen sekä kilpailuvääristymien oikaisu.

– Kuntien viime vuosina lisääntynyt aktiivisuus tuottaa palveluja markkinoille tuntuu terveydenhuolto-sektorilla. Erityisesti merkittäviä kilpailuetuja tuottaja-na nauttivat kunnalliset liikelaitokset aiheuttavat kil-pailuvääristymiä ja estävät alan palvelumarkkinoiden kehittymistä, Leena Niemistö toteaa.

Toukokuussa Leena Niemistö jättää taakseen vuo-ronsa puheenjohtajana ja vetovastuu LPY:n toiminnasta siirtyy seuraajalle. Leenan toivotaan jatkavan yhdis-tyksen hallituksessa ja siihen hän on luvannutkin olla käytettävissä.

Terveyspalvelut, myös yksityinen sektori, ovat julki-suuden valokeilassa myös tulevaisuudessa.

Toimivat markkinat

10 LPY 1/10

Yhdessä kunnassa leikkausjono kestää kuukausia, toisessa leikkaukseen pääsisi parissa viikossa.

Nykyinen sairausvakuutusjärjestelmä ei tarjoa riittävästi vaihtoehtoja. Voisiko kansallinen terveysrahasto

olla uusi keino ja tapa johtaa terveydenhuoltoa, pohtivat idean yksi isistä, Kelan johtaja, Mikael Forss ja

Diacorin toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen.

Olisiko mahdollista luoda Suomeen yksi valtakunnal-linen terveysrahasto, jonka kautta kaikki kansalaiset olisivat vakuutettuja? Ja joka sitten mahdollistaisi sen, että ihminen voisi itse valita, missä hänet hoidetaan.

Vapaus valitaAnni: Terveysrahastossa potilaan valinnanvapaus lisääntyy. Asiakkaan pitäisi saada valita. Mikael: Nykyisellään asiakaslähtöisyys ei toteudu.

yhteen rahastoon?Sopiiko Suomen terveys

11

Onko siinä järkeä, että potilas käännytetään aina omaan kuntaan? Nykyäänhän ihmiset liikkuvat jatku-vasti eri syistä paikasta toiseen.Anni: Sen sijaan, että hoitopaikan valinta tapahtuisi kotikunnan tai järjestelmän kannalta, valinta voisi tapahtua potilaan sijainnin, jonotilanteen mukaan tai sen mukaan, missä on alan parhaat spesialistit. Mikael: Nykyään potilaalle ei enää riitä pelkkä kiva kohtelu. Terveydenhuoltoon tarvitaan toimintatapa, jolla hallitaan prosesseja kaikkien osapuolten näkökul-masta järkevästi ja tehokkaasti. Yksityisillä markkinoil-la asiakaslähtöisyys saadaan aikaan kilpailulla.Anni: Asiakkaankin näkökulmasta tarve yksinkertaistaa terveydenhuollon palvelujen saatavuutta on ilmeinen.

Tehoa tuotantoonMikael: Uusi järjestelmä ei lisää kustannuksia, ellei niin haluta. Terveyskeskukset ja sairaalat voivat säilyä edelleen. Asiakasvirrat toki voivat muuttua.Anni: Vaihtoehdot ja asiakkaiden valinnanvapaus lisää-vät kilpailua, parantavat palvelun laatua ja sitä kautta väistämättä myös tuottavuutta.Mikael: Rahoituksen monikanavaisuus on luonut ter-veydenhuoltoon hullun järjestelmän, jossa kukaan ei hallitse kokonaisuutta tuotannosta asti. Eri rahoitus-kanavat eivät riittävästi keskustele keskenään ja mah-dollisuus vaikuttaa toimintatapaan sekä kustannusra-kenteeseen on hävinnyt. Tämä on johtanut siihen, että nykyisin resursseja hukataan merkittävästi.

Anni: Terveysrahastomalli esimerkiksi yhdistettynä pal-veluseteliin lisäisi läpinäkyvyyttä ja vaihtoehtoja sekä toisi uudenlaisia mahdollisuuksia kehittää palveluita ja hajauttaa kysyntää.

Hankinta vaatisi osaamistaAnni: Suomi on pieni maa. Meillä on yhtenäinen kult-tuuri, sama kieli, yksi aikavyöhyke. Meidän pitäisi rohkeammin miettiä myös uudenlaisia, yhteisiä toi-mintatapoja. Kunnilla on tässä vahva rooli. Mikael: Terveysmarkkinoilla pitää olla standardit. Tällä hetkellä vastuu on kunnilla. Yhtä hyvin vastuu voisi olla terveysrahastolla. Terveysrahasto voisi olla toimiva keino, jolla julkinen sektori saa pitää terveydenhuol-lon tahtipuikot itsellään. Rahasto mahdollistaisi myös palvelujen ammattitaitoisen ostamisen. Anni: Malli toisi selkeyttä palveluntuottajan ja myös -hankkijan näkökulmasta. On eri asia, onko hankin-nassa mukana 350 kunnan päätöksentekijät vai onko käytössä keskitetympi malli. Toisaalta itse palvelujen pitää olla lähellä ihmistä vaikka malliin liittyvää pää-töksentekoa keskitettäisiinkin.Mikael: Kunnat hankkivat tällä hetkellä yksityiseltä sektorilta palveluja hyvin koordinoimattomasti. Myös kuntien hankintaosaaminen vaihtelee paljon. Yksityis-ten terveyspalvelujen ostamisen pitäisi olla paremmin johdettua toimintaa. Se olisi luultavasti sekä ostajan että myyjän etu. Synnyttäähän se eripuraa, jos kunta hankkii palvelua, jota kuntalaiset eivät jälkeenpäin

Anni Vepsäläinen

• Toimitusjohtaja, Diacor terveyspalvelut oy • ”Lisää läpinäkyvyyttä ja vaihtoehtoja.”

Mikael Forss

• Johtaja, Kela • ”Vähemmän hukkaan heitettyjä resursseja.”

Järjestäjänä rahasto

Terveysrahastossa kunnat vakuuttaisivat asukkaansa kansalliseen terveysrahastoon ra-halla, joka nyt käytetään terveydenhuoltoon.

Kuntien nykyisellä terveys- ja sosiaalibud-jetilla yhdistettynä Kelan 3 miljardiin euroon saataisiin palveluvalikoimaan koottua rahasto, jolla olisi järjestämisvastuu terveydenhuollos-ta ja jonka koko saattaisi olla noin 10–15 mil-jardia euroa rahaston kattavuudesta riippuen.

Kuntakentän epätasaisuus asettaa sosi-aali- ja terveyspalveluille haasteen. Talou-den näkökulmasta 10 000–20 000 asukkaan kunta on liian pieni. Kulujen ennakointi epäonnistuu. Yksittäiset tapaukset heilautta-vat kuluja paljon.

Haaste on hoitopalveluketjun saumatto-muus ja prosessin ohjauksen varmistami-nen. nykyinen järjestelmä ei toimi asiakkaan näkökulmasta toivotulla tavalla.

” ajateltuina olisi halunneetkaan ostaa. Anni: Tehostamista ja kehitystä haetaan jostain syystä muilla ehdoilla. Kuntaliitokset ja hallintorakenneuudis-tukset ovat mielestäni liian hitaita keinoja kehittämiselle.

Kunta hyötyyMikael: Terveysrahastomallissa kuntia voitaisiin helposti kannustaa ennaltaehkäisevään työhön. Kunta voisi saada bonuksia, jos kunnan terveysmittarit paranevat. Näin päätöksenteko suosisi ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, mikä ei tällä hetkellä kustannuspaineen alla toteudu.Anni: Toivottavasti päättäjät suhtautuvat malleihin ja ajatuksiin terveysrahastosta ennakkoluulottomasti ja katsoisivat rauhassa harkiten, mitä tästä voisi syntyä. Yksityiset palvelutuottajat ovat mielellään mukana suun-nittelemassa uudistuksia.Mikael: Julkista terveydenhuoltoa rahoitetaan monikana-vaisesti: perus- ja erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon ja Kansaneläkelaitoksen kautta. Pienissä kunnissa perus-ongelmana on kulujen vuosivaihtelu. Kuntakentän ai-heuttama epätasaisuus heijastuu sairaanhoitopiireihin ja toisekseen palveluketjun järjestämiseen alusta loppuun. Kuka ottaa vastuun hoidosta? Selkeää on, että kokemuk-

set nykymallista puoltavat pohdintoja vaihtoehdoista.Anni: Mielestäni tämä on mielenkiintoinen ja varteen-otettava avaus terveydenhuollon rahoituskeskusteluun. Tästä varmasti seuraa paljon poliittisia kysymyksiä ja keskustelua, mutta toivottavasti siihen löytyy rohkeut-ta. Pohdinnan arvoista on se, voisiko tämä malli toimia hajautettuna, siinä missä eläkevakuutussysteemikin. Joka tapauksessa terveysrahastomalli kannattaa tutkia tarkasti.Mikael: Minusta keskeinen kysymys kuuluu, miten turva-ta potilaslähtöinen, tasa-arvoinen, oikeudenmukainen ja laadukas hoito koko maassa. Terveysrahasto saattaisi olla vastaus.

Selkeää on, että kokemukset nykymallista

puoltavat pohdintoja vaihtoehdoista.”

13

mInna Vähätalo

Terveydenhuoltojärjestelmämme on varsin kaksijakoi-nen. Yhtäällä on suunnitteluun perustuva, sisäisesti kaksija-koinen (perusterveydenhuolto/erikoissairaanhoito) julkinen sektori, ja toisaalla markkinaehtoinen yksityinen sektori. Yksityisen sektorin osuus kansalaisten käyttämistä tervey-denhoitopalveluista on merkittävä, noin viidennes. Useilla alasektoreilla, kuten työterveyspalveluissa, se on hallitseva. Näköpiirissä on terveydenhuollon uudistus, joka muuttaisi julkisten terveydenhoitoyksikköjen toimintaympäristöä merkittävästi. Se mahdollistaisi myös julkisen ja yksityisen terveydenhoitosektorin suhteen uudelleenarvioinnin.

Viime vuonna hallitus on politiikkariihessään jo periaat-teessa päättänyt, että kuntalaisella tulee vastaisuudessa olla mahdollisuus valita se terveyskeskus tai sairaala, josta hän saa hoidon ja muut kuntien vastuulla olevat terveyspalve-lut. Mahdollisuus valita julkinen terveydenhoitoyksikkö loisi julkisen terveydenhoidon sisään markkinat.

Miten markkinat toimisivat? Millä perus-teella ja minkä tuotan-toyksiköiden joukosta kunnan asukas voisi valita palvelun tarjo-ajan? Miten valinnan mahdollisuutta rajat-taisiin? Mitä terveys-palvelusuoritteita se koskisi? Miten julkiset tuotantoyksiköt voisivat kilpailla kunnan asuk-kaista ja muuttaa toi-mintansa sisältöä ja kapasiteettia menestyksensä mukaan? Vastauksia näihin kysymyksiin ei vielä tunneta. Tuotanto-yksikköjen tulisi voida tasavertaisesti kilpailla asiakkaista ja tätä varten toteuttaa toiminnallisia ja rakenteellisia uudis-tuksia. Ilmeisesti ainakin kiireetön hoito kuuluisi potilaan valintaoikeu-den piiriin. Kilpailun sallimista on esitetty kaikille erityisvastuualueen yksiköille, joilla on siihen kyky. Kysymykset on syytä ratkaista kestävästi. Silloin uudistus ajan myötä kehittäisi julkisen terveydenhuollon rakenteita ja toimintatapoja syvällisesti. Terveydenhoitojärjestelmän

tehokkuus ja ketteryys voisivat vahvistua ja kansalaisten palvelujen saanti parantua.

Uudistuksen avulla myös julkisen ja yksityisen terveyden-hoitosektorin välistä suhdetta voitaisiin kehittää. Valinnan mahdollisuus voitaisiin ulottaa myös erityisvastuualueella sijaitseviin yksityisiin tuotantoyksikköihin ja muihin julki-siin tai yksityisiin tuotantoyksikköihin. Yksityiset tuotan-toyksiköt kilpailisivat tasavertaisesti kunnan asukkaiden, esimerkiksi palvelusetelin avulla tekemistä, valinnoista julkisten tuotantoyksikköjen kanssa. Tätä helpottaisi se, että julkisen terveydenhoidon sisäistä ohjausta tulisi joka tapa-uksessa kehittää markkinaohjauksen suuntaan, jotta julkiset tuotantoyksiköt voisivat aidosti kilpailla kunnan asukkaiden valinnoista ja asianmukaisesti reagoida niihin. Näin voitai-siin varmistaa yksityisten ja julkisten tuotantoyksikköjen tasavertainen kilpailu myös julkisista hankinnoista.

Julkisen terveydenhoidon sisäisten markkinoiden luomi-sen vaikutukset ovat suotuisat, mutta markkinoiden avaa-minen myös yksityisille tuotantoyksiköille vahvistaisi edel-leen vaikutuksia. Terveyspalvelujen tuottajat kilpailisivat markkinoiden integroiduttua kaikista kiireettömän hoidon potilaista, jolloin etevin tuottaja toteuttaisi suoritteen siitä riippumatta, onko kyseessä julkisesti tai pääosin yksityises-ti rahoitettu terveyspalvelu. Terveyspalvelujen saatavuus ja laatu voisivat samanaikaisesti parantua ja kustannukset laskea. Julkisen ja yksityisen terveydenhoitopalvelun eril-lisyyden lopettaminen on perusteltua, ja jatkossa siihen on entistä paremmat mahdollisuudet.

” julkisen ja yksityisen

erillisyyden lopettaminen

on perusteltua. ”

Markkinaohjaus

Martti Virtanen Kilpailuvirasto

välineeksi

Yksityisen terveydenhuollon ratkaisu – SoftMedic

SoftMedic on lääkäriasemien ja työterveyshuollon ammattilaisille kehitetty joustava ja skaalautuva ratkaisu, joka kattaa koko asiakas-prosessin ajanvarauksesta laskutukseen sekä työterveyshuollon erityispiirteet. Ratkaisumme on modulaarinen ohjelmistokoko- naisuus, jossa eri sovellukset toimivat yhtenä integroituna järjes- telmänä ja johon voidaan liittää lisäohjelmia ja uusia toimintoja tarpeiden muuttuessa.

SoftMedic integroidaan osaksi asiakkaan toimintaympäristöä niin, että tietojen siirto muiden tietojärjestelmien kanssa tukee palve-luja tarjoavan organisaation toimintaprosesseja ja –käytäntöjä. Kehitämme SoftMediciä jatkuvasti osana Logican terveydenhuollon kokonaistarjoomaa hyödyntämällä yhteisiä komponentteja ja Logican laajan asiantuntijajoukon osaamista.

Lisätietoja leena.laitinen@logica.com, www.logica.fi

Suomalaisen Docrateen osaaminen on kan-sainvälisesti arvostettua hoitoa ja tutkimusta.

Docrates on ensimmäinen pohjoismainen syöpähoitoihin ja tutkimukseen erikoistunut yksityinen klinikka. joka viides potilas tulee ulkomailta, pääasiassa Pohjoismaista, Baltias-ta, Venäjältä, Puolasta ja Ukrainasta eli toimin-nasta 20 prosenttia on palveluvientiä.

– Investointien ja tutkimuksen kautta käy-tössämme ovat uusimmat syövänhoidon meto-dit. Syövän hoidossa avainasemassa on nopea diagnostiikka ja hoidon aloittaminen. mitä nopeammin hoito voidaan aloittaa, sen parem-pi on ennuste. aina ei edes ole aikaa odottaa, tietää toimitusjohtaja Harri Puurunen.

Docrateen kokonaisvaltainen konsepti kat-

taa koko ketjun diagnostiikasta jatkotutkimuk-siin, hoidon suunnitteluun, hoitoon ja hoidon seurantaan.

– olemme useissa hoidoissa edelläkävijöitä. Tuomme parhaat menetelmät käytäntöön. Ke-hitys on tärkeää, sillä syöpien määrä kasvaa, ei pelkästään Suomessa vaan koko Euroopassa.

Docrateen syöpäsairauksiin erikoistunut tiimi muodostuu yli 30 huippuosaajasta, jota täydentää 15 ammatinharjoittajan joukko.

Klinikka tuo lisää syövänhoidon osaamista ja resursseja julkisen terveydenhuollon rinnalle.

– hoidamme potilaita myös kuntien ja esimerkiksi työnantajayritysten maksusitou-muksilla. Useat vapaaehtoiset sairauskuluva-kuutukset korvaavat hoidon meillä.

Sensori

Huippuosaaminen tuo ulkomaisia potilaita Suomeen Ihmisenä ihmisen

rinnalla. Docrates tarjoaa räätälöityä täsmähoitoa syöpään.

Erikoislääkäripalveluiden huippuklinikka• kattava erikoislääkärikirjo, 34 erikoisalaa ja yli 200 lääkäriä• erikoislääkäripalvelut nopeasti ja jonottamatta• kertakonsultaatio tai konsultaatiopaketti• nopea palaute tutkimuksesta ja hoidosta• polikliiniset tutkimukset ja toimenpiteet maksusitoumuksella• laajat kuvantamis- ja laboratoritutkimusmahdollisuudet• kliinisfysiologiset tutkimukset nopeasti• päiväkirurgiset toimenpiteet Koskisairaalassa

Asiakkaan hyvän palvelukokemuksentiennäyttäjä

Hatanpään valtatie 1, Koskikeskus, TamperePuh. (03) 2506 506 • ma - pe 8 - 19 • la - su 10 - 16www.koskiklinikka.

LAATU-

SERTIFIOITU

LPY julkistitavoitteensa2011 eduskuntavaaleihin

Tiesitkö että..Yksityinen sektori tuottaa yli 50 % hammashuollon

palveluista ja yli 60 % työterveyspalveluista.

1.

2.

3.

Tarkkaile ajankäyttöäsi...

Helsinki • Sastamala • Oulu

Puh. (09) 4242 3080myynti@svea.fi • www.svea.fi

Ota yhteyttä, niin kerromme miten voimme vauhdittaa yrityksesi kasvua!

...ulkoista laskujen hallinnointi Svealle! Anna meidän kotiuttaa saatavasi tehokkaasti ja ammattitaidolla! Meiltä saat kattavan palveluvalikoiman mm. laskutuksen- ja reskontran hoitoon, saatavien rahoitukseen ja perintään. Voimme hoitaa laskujesi hallinnoinnin kokonaan, jolloin voit keskittyä ydintoimintaasi ja kasvattaa omaa liiketoimintaasi.

Asiakkaanamme parannat maksuvalmiuttasi, nopeutat kassan kiertoa ja pienennät luot-totappioriskiä.

Haluamme auttaa yritystäsi kasvamaan.

Perintää yhteistyössä LPY:n kanssaJäsenenä saat perinnän vuosisopimuksen veloituksetta (etusi 110 eur +alv). Saat lisäksi ilmaisen perintäneuvonnan ja perintätarroja oman huomautuksesi tehostamiseksi.

osk

ari h

ellm

an

Sairausvakuutuksenkorvaustason nostaminen

Terveyspalvelumarkkinoiden toimivuus: eroon kilpailuvääristymistä

Palvelusetelin tehokkaampi hyödyntäminen

Hyvää hoitoa kannattavasti

Yksityisen terveydenhuollon tehokas toiminnanohjaus turvaa potilaan hyvän hoidon ja kannattavan liiketoiminnan.

Ratkaisumme tukee potilaan koko hoito-prosessia ajanvarauksesta laskutukseen ja tarjoaa monipuoliset työkalut myös johdon raportointiin ja suunnitteluun.

www.tieto.fi/terveystoimiinfo.terveystoimi@tieto.com

Knowledge. Passion. Results.

Luotettavasta toiminnanohjauksesta hyötyvät kaikki – potilas, hoitohenkilö- kunta ja lääkäriasema.