lommi: nuorten hyvinvointi kouluterveyskyselyn tulosten mukaan

Nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan

Osaamisen kehittämisen päivät ─ Opettajuus 2020

11.2.2012 Tutkija Anni Lommi 1

Mikä Kouluterveyskysely?

Opettajan ohjaama luokkakysely kaikkien peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaille sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Vuosittain kyselyyn vastaa noin 100 000 nuorta.

Peruskoulu:

8. ja 9. luokkien oppilaat vuodesta 1996 alkaen

Lukio:

1. ja 2. vuoden opiskelijat vuodesta 2000 alkaen

Ammatilliset oppilaitokset:

1. ja 2. vuoden opiskelijat vuodesta 2008 alkaen


Kysely tarjoaa

Valtakunnallista seurantatietoa 14-20-vuotiaiden terveyden, hyvinvoinnin ja kouluolojen kehityksestä

Nuorten tuottamaa tietoa

elinoloista: mm. vanhemmuus, ystävät, väkivalta

kouluoloista: mm. työolot, osallisuus, kiusaaminen

terveydestä: mm. oireet, masentuneisuus, ylipaino

terveystottumuksista: mm. liikunta, nukkuminen, ruokailu, hampaiden harjaaminen, ruutuaika

oppilas- ja opiskelijahuollosta: mm. avun saaminen, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut


Tulokset

Kunta- ja oppilaitoskohtaiset tulosraportit (maksullisia) mahdollistavat kuntatoimijoiden oman työn konkreettisen seurannan ja kohdistamisen

Valtakunnalliset ja maakuntatulokset THL:n nettisivuilla

http://www.thl.fi/kouluterveyskysely

SOTKAnet indikaattoripankissa kuntakohtaiset tiedot keskeisistä indikaattoreista

http://www.sotkanet.fi

Kouluterveyspäivät



http://www.sotkanet.fi/

Kyselyn toteuttaminen

• Kysely tehdään peruskouluissa ja lukioissa huhtikuun kolmella viimeisellä viikolla, ammatillisissa oppilaitoksissa maalis-huhtikuussa

• 12-sivuinen kyselylomake, joka täytetään oppitunnilla

• Opettaja valvoo kyselyä ja sulkee nimettömät lomakkeet kirjepussiin oppilaiden nähden

• Parillisina vuosina kyselyyn ovat osallistuneet Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin kunnat ja

parittomina vuosina muu Suomi


Kyselyn toteutuksen muutos

• Kouluterveyskyselyn aineistonkeruu muuttuu vuodesta 2012 lähtien. Kysely toteutetaan tämän jälkeen koko Suomessa samanaikaisesti.

• Ensimmäinen laaja aineistonkeruu toteutetaan vuonna 2013. Vuonna 2012 kyselyä ei toteuteta ollenkaan.

• Vuodesta 2013 lähtien kunnan tuloksia on mahdollista verrata koko Suomea kuvaavaan aineistoon, kun aiemmin vertailutietona oli aineisto, joka oli kerätty vain osasta Suomea.

• Kyselyn välivuosina THL tukee kuntia aiempaa enemmän kyselyn tulosten hyödyntämisessä.



Uudistunut Kouluterveyskysely

• Uusia kysymyksiä kyselylomakkeessa

– mm. osallisuudesta, kiusaamisen muodoista, seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta sekä netin käytön aiheuttamista ongelmista ja ruudun ääressä vietetystä ajasta

• Muutoksia tulosten raportoinnissa

– tulkintataulukot kuntaraportteihin

– kuntakohtainen indikaattorikooste poliittisen päätöksenteon tueksi

– kunta- ja koulu-/yksikkökohtainen indikaattorikooste oppilas- ja opiskelijahuollolle


Esimerkki kuntaraportin tulkintataulukosta

TERVEYSTOTTUMUKSET

Vuosi 2010 verrattuna

edelliseen kyselyvuoteen

Vuosi 2010

verrattuna kaikkiin

aikaisempiin

kyselyvuosiin Muutos pidemmällä aikavälillä

Aamupalan syöminen arkisin yleistyi yleisempää

Koululounaan syöminen päivittäin

Hampaiden harjaaminen vähintään kahdesti päivässä

Liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla yleisempää yleistyminen vuodesta 2004

Vähintään neljän tunnin ruutuaika arkipäivisin

Myöhään valvominen kouluviikolla yleistyi yleistyminen vuodesta 2004 päättyi

Päivittäinen tupakointi vähentyminen vuodesta 2002 päättyi

Humalajuominen vähintään kerran kuukaudessa vähentyi harvinaisempaa

Laittomien huumeiden kokeilu yleistyi

TERVEYSTOTTUMUKSET

Ero sukupuolten välillä

vuonna 2010

Ero maakuntaan

vuonna 2010 Ero koko aineistoon vuonna 2010

Aamupalan syöminen arkisin pojilla yleisempää yleisempää yleisempää

Koululounaan syöminen päivittäin yleisempää

Hampaiden harjaaminen vähintään kahdesti päivässä tytöillä yleisempää harvinaisempaa harvinaisempaa

Liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla pojilla yleisempää

Vähintään neljän tunnin ruutuaika arkipäivisin pojilla yleisempää yleisempää

Myöhään valvominen kouluviikolla pojilla yleisempää

Päivittäinen tupakointi

Humalajuominen vähintään kerran kuukaudessa yleisempää yleisempää

Laittomien huumeiden kokeilu


Ekstrana uudet indikaattorikoosteet!

• Oppilas- ja opiskelijahuollolle

– 11 indikaattoriryhmää, 88 indikaattoria

– Positiiviset indikaattorit

– Fyysiset työolot

– Työilmapiiri ja osallisuus

– Koulutyön kuormittavuus

– Kouluruokailu

– Kiusaaminen ja häirintä

– Sosiaaliset suhteet

– Tupakointi

– Terveystottumukset

– Koettu terveys

– Kokemus oppilashuollon tuesta

• Poliittiseen päätöksentekoon

– 10 keskeisintä kuntaraportin indikaattoria

Esimerkki opiskelijahuollon indikaattorikoosteesta


Saatavissa myös kunta- ja koulukohtaisena!

Esimerkki oppilashuollon indikaattorikoosteesta


Saatavissa myös koulukohtaisena!

Esimerkki kuntapäättäjien indikaattorikoosteesta



Mistä lähden liikkeelle – esimerkkinä koulu tai oppilaitos

• Vertaa tuoreimpia tuloksia aiempien kyselyvuosien tuloksiin

• Vertaa koulun / oppilaitoksen tai yksikön tuloksia koko kunnan tai maakunnan tuloksiin

löydät keskeiset ilon- ja huolenaiheet

näet kehityksen suunnan

• Vertaa tyttöjen ja poikien tuloksia

• Vertaa eri vuoden oppilaita / opiskelijoita

voit kohdentaa toimenpiteet sukupuolen ja opiskeluvuoden mukaan

Laadi toimintasuunnitelma ja seuraa sen toteutumista

14


Osallista nuoret tulosten käsittelyyn

• Esittele tulokset koko koululle / oppilaitokselle

• Käsittele koulu-/oppilaitoskohtaisia tuloksia oppitunnilla

• Integroi tulokset opetukseen, hyödynnä esim. terveystiedon oppiaineessa

• Pohdi yhdessä nuorten kanssa tuloksia

kuuntele heidän kehittämisehdotuksensa

luokittain, oppilas-/opiskelijakuntaa hyödyntäen

• Vie ideat käytäntöön yhdessä nuorten kanssa soveltuvin osin (ympäristö, toimintatavat, teemaviikot…)

15


Kouluterveyskysely 2010 Lapissa

• Kyselyn toteutus maalis-huhtikuussa

• 7 103 vastaajaa • 3 635 peruskoulun 8. ja 9. luokkalaista • 1 532 lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijaa • 1 936 ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden

opiskelijaa

• Vastaajamäärät vähenivät selvästi vuodesta 2008 peruskoulussa (-518) ja lukiossa (-274), ammatillisissa oppilaitoksissa oli sen sijaan hieman lisäystä (+136)

• Tulokset lähetetty kuntien yhdyshenkilöille

• Ei tilausta (pk/lukio): Savukoski*

• Ei tilausta (aol): Inari*, Keminmaa, Kolari*, Muonio*, Ylitornio * vain vähän vastaajia


Mistä opiskelukyky muodostuu?

Lähde: Opiskeluterveydenhuollon opas 2006

Opetus ja

ohjaus

Opiskelu-

taidot

Opiskelu-

ympäristö

Terveys ja

voimavarat

Opiskelu-

kyky

- persoonallisuus

- terveys

- käyttäytyminen

- elämäntilanne

- kokeisiin lukeminen

- muistiinpanot

- opintosuunnitelma

- ajankäytön suunnittelu

- kokonaisuuksien

hahmottaminen

- esiintyminen

- fyys./psyyk./sos. ympäristö

- opiskeluyhteisöt

- opiskeluilmapiiri

- vuorovaikutus opettajan kanssa

- palautteen anto ja arviointi

- tutorointi

- integroituminen

koulu-/opiskeluyhteisöön


Terveys ja voimavarat


Vähintään kaksi oiretta päivittäin

27

12

21

9

28

9

0

5

10

15

20

25

30

Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat

Peruskoulun 8. ja 9. luokat Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat Ammatillisten 1. ja 2. vuoden

opiskelijat

%

THL: Kouluterveyskysely 2010 Lapissa

Peruskoululaisten oireilu lisääntynyt 2000-luvun alusta

Oireilu yhtä yleistä kuin muualla Suomessa



Masentuneisuus hieman yleisempää kuin 2000-luvun alussa

Aol-tytöillä lisäystä lähes 4 % vuosina 2008-2010

Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus

20

8

14

8

17

7

0

5

10

15

20

25


Peruskoulun 8. ja 9. luokat Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat Ammatillisten 1. ja 2.

vuoden opiskelijat

%

Masentuneisuus yhtä yleistä kuin muualla Suomessa


Opiskelijan oireilu – monisyinen vyyhti

SAIRAUS &

OIREET STRESSI

OPISKELU KÄYTTÄYTYMINEN

- liikunta

- päihteiden käyttö

- ruokatottumukset

- uni ja nukkuminen

- sosiaaliset suhteet

- kokeminen

- hallinta

Lähde: Kunttu, K. 2006. Toimintamalleja

opiskelijoiden hyvinvointityöhön, ppt-esitys


Ei syö aamupalaa joka arkiaamu

• Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaiset

– 47 % tytöistä

– 40 % pojista

– 16-19 % jättää syömättä lähes aina

• Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat

– 34 % tytöistä

– 32 % pojista


• Ammatillisten 1. ja 2. vuoden opiskelijat

– 60 % tytöistä

– 59 % pojista


EI MERKITTÄVIÄ MUUTOKSIA VUOSIEN 2006-2010 VÄLILLÄ

Yhtä yleistä kuin muualla Suomessa


Ei syö koululounasta päivittäin


– 31 % tytöistä

– 28 % pojista


– 28 % tytöistä

– 26 % pojista


– 26 % tytöistä

– 22 % pojista

• 4-6 % ei syö koululounasta edes kerran viikossa

-> Koululounaan syömättä jättäminen muualla Suomessa hieman yleisempää


Harrastaa hengästyttävää tai hikoiluttavaa liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan tunnin viikossa


– 36 % tytöistä

– 33 % pojista


– 31 % tytöistä

– 29 % pojista


– 51 % tytöistä

– 41 % pojista

-> Liikunnan harrastaminen lisääntynyt peruskouluissa 2000-luvulla

-> Yhtä yleistä kuin muualla Suomessa


Ruutuaika koulupäivisin

35

42

17

6

36

44

15

5

32

40

19

9

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

kork.

2 h

2-4 h 4-6h yli 6 h kork.

2h

2-4 h 4-6 h yli 6 h kork.

2 h

2-4 h 4-6 h yli 6 h

Peruskoulun 8. ja 9. luokat Lukion 1. ja 2. vuoden

opiskelijat

Ammatillisten 1. ja 2.

vuoden opiskelijat

Ruudun ääressä vietetty aika koulupäivisin

%


Ruutuaika

• Runsas ruutuaika on este päivittäisen liikunnan sekä riittävän yöunen toteutumiselle.

• Runsaan ruudun ääressä istumisen on todettu olevan varsin yleistä myös liikuntaa harrastavilla nuorilla.

• Runsas informaatio- ja kommunikaatioteknologian käyttö on kielteisesti yhteydessä nuorten koettuun terveydentilaan ja oireisiin.

• Runsaan istumisen on todettu liittyvän nuorten lihavuuteen sekä alaselän, niskan ja olkapään kipuihin riippumatta liikunnan harrastamisen määrästä.

17.11.2011 Anni Lommi 26

Ruutuaika

• Ruutuajan arvioiminen nykyään vaikeaa (ruutuja kaikkialla, lähes jokaisella jatkuvasti taskussa)

• Ruutuajasta myös hyötyä ja iloa

• Ruutuaika nykyään välttämättömyys

• Ruutuajan rajoittaminen vaikeaa

17.11.2011 Anni Lommi 27


Netin käyttö aiheuttaa ongelmia vuorokausirytmiin

21

15

22

25

19

16

0

5

10

15

20

25

30



vuoden opiskelijat

%



Netin käyttö aiheuttaa ongelmia opiskeluun

25

18

29

32

15

10

0

5

10

15

20

25

30

35



vuoden opiskelijat

%



Työssäkäynti opiskelujen ohessa

• Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaiset – 17 % tytöistä (joista 9 % yli 10 h/viikko)

– 19 % pojista (22 %)

• Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat – 27 % tytöistä (14 %)

– 19 % pojista (15 %)

• Ammatillisten 1. ja 2. vuoden opiskelijat – 27 % tytöistä (30 %)

– 23 % pojista (31 %)

työssäkäyvien osuus lähes yhtä suuri kuin vuonna 2008

työssäkäyvien työssäolotunnit vähentyneet selvästi vuodesta 2008


Kokemuksia omista opiskelutaidoista


Pitää koulunkäynnistä melko tai hyvin paljon


– 61 % tytöistä

– 43 % pojista


– 69 % tytöistä

– 69 % pojista


– 79 % tytöistä

– 82 % pojista


Vaikeuksia opiskeluun liittyvissä asioissa, %

Yleisimmin vaikeuksia aiheuttivat kokeisiin valmistautuminen,

omatoimisuutta vaativat tehtävät, läksyjen teko, sopivan

opiskelutavan löytäminen

Eniten ongelmia lukiolaisilla

Eroja sukupuolten välillä


Opiskeluun liittyviä vaikeuksia Pk tytöt Lukio tytöt Aol tytöt Pk pojat Lukio pojat Aol pojat

Kokeisiin valmistautuminen 37 36 36 38 36 31

Omatoimisuutta vaativat tehtävät 25 36 29 26 43 19

Läksyjen tai vastaavien tekeminen 24 32 23 30 42 23

Sopivan opiskelutavan löytäminen 31 34 26 26 32 18

Kirjoittamista vaativat tehtävät 21 21 22 28 32 24

Lukemista vaativat tehtävät 19 18 23 25 27 23

Opetuksen seuraaminen 19 14 15 18 13 12



Koulutyöhön / opiskeluun liittyvä työmäärä liian suuri

4239

53

39

27

15

0

10

20

30

40

50

60



opiskelijat

%

Yhtä yleistä kuin muualla Suomessa,

amislaisilla hieman harvinaisempaa kuin muualla Suomessa



Koulu-uupumus

13 13

15

9 9

5

0

2

4

6

8

10

12

14

16



opiskelijat

%

Ei merkittäviä muutoksia 2006-2010

Yhtä yleistä kuin muualla Suomessa


Koulu-uupuneelle tyypillistä

• Opiskeluun liittyviä vaikeuksia

• Kokee, ettei saa apua opiskeluun liittyvissä vaikeuksissa kotoa eikä koulusta

• Kokee opiskeluympäristön kiireisenä

• Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa

• Vaikeuksia opettajan kanssa toimeen tulemisessa

• Koulukiusattu

• Ei läheistä ystävää ja vaikeuksia koulukavereiden kanssa toimeen tulemisessa (lukion tytöt)

Lähde: Puusniekka, R. Mielen hyvinvointi

Kouluterveyskyselyn tuloksissa, Kouluterveyspäivät 2009.


Kokemuksia opetuksesta ja opiskeluympäristöstä


Fyysiset työolot

• Yleisimmin työskentelyä haittaavat lämpötila, ilmanvaihto,

työtuolit ja –pöydät sekä huonot sosiaalitilat

• Peruskoululaiset kokivat puutteita työoloissa vuonna 2010

aiempaa yleisemmin (61 % vastaajista)

• Peruskoulussa ja lukiossa työoloissa puutteita

keskimääräistä yleisemmin

• Vähiten työolot haittasivat ammattiin opiskelevien

työskentelyä

• Työolot haittasivat tyttöjen työskentelyä koulussa

yleisemmin kuin poikien


Sosiaalinen ympäristö – työskentelyä oppilaitoksissa haittaavat

1) Työympäristön kiireisyys

• Peruskoulu 39 %

• Lukio 42 %

• Ammatillinen oppilaitos 24 %

2) Rauhattomuus

• Peruskoulu 28 %

• Lukio 18 %

• Ammatillinen oppilaitos 14 % (keskimääräistä harvinaisempaa)

3) Väkivaltatilanteet

• Peruskoulu 16 %

• Lukio 9 %

• Ammatillinen oppilaitos 10 %



Luokan oppilaat eivät viihdy yhdessä

24

15

24

10

22

11

0

5

10

15

20

25

30



opiskelijat

%



Luokan / ryhmän ilmapiiri ei tue vapaata mielipiteen ilmaisua

25

16

24

14

18

10

0

5

10

15

20

25

30



opiskelijat

%


Koulukiusattuna viikoittain

• Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaiset – 7 % tytöistä

– 9 % pojista

• Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat – 1 % tytöistä

– 3 % pojista

• Ammatillisten 1. ja 2. vuoden opiskelijat – 3 % tytöistä

– 5 % pojista

-> Pojat tulevat kiusatuiksi hieman tyttöjä yleisemmin

-> Ei merkittäviä muutoksia viime vuosina



Vuorovaikutus opettajien kanssa

• Opettajat eivät kohtele oppilaita oikeudenmukaisesti – 35 % peruskoululaisista – 18-21 % lukiolaisista – 18 % ammattiin opiskelevista pojista ja 26 % tytöistä

myönteinen muutos 2000-luvulla

• Opettajat eivät rohkaise ilmaisemaan omaa mielipidettä tunneilla

– 43-44 % peruskoululaisista – 26-29 % lukiolaisista – 26 % ammattiin opiskelevista pojista ja 31 % tytöistä

• Opettajat eivät ole kiinnostuneita siitä, mitä oppilaille kuuluu

– 63-66 % peruskoululaisista – 62-64 % lukiolaisista – 42 % ammattiin opiskelevista myönteinen muutos 2000-luvulla



Ei tiedä miten voi vaikuttaa oppilaitoksen asioihin

45

50

29

33

51

45

0

10

20

30

40

50

60



opiskelijat

%




Oppilaiden mielipiteitä ei huomioida koulutyön kehittämisessä

48 49

37

42

2831

0

10

20

30

40

50

60



opiskelijat

%


Osallisuuteen kasvaminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja aktiivisia aikuisia!

• Koulun teemapäivät & retket » pk 33 %, lukio 30 %, aol 22 %

• Lukujärjestyksen suunnittelu (lomat, oppituntien sijoittelu, koulupäivän alkamisajankohta, koejärjestelyt)

» pk 8 %, lukio 31 %, aol 16 %

• Järjestyssääntöjen laatiminen » pk 7 %, lukio 4 %, aol 8 %

• Koulukiusaamisen ehkäisysuunnitelman laatiminen » pk 13 %, lukio 5 %, aol 4%

• Oppilaskuntatoiminta » pk 13 %, lukio 16 %, aol 5 %

• Tukioppilas- ja tutortoiminta » pk 14 %, lukio 13 %, aol 7 %

• Koulun tilojen ja piha-alueiden suunnittelu » pk 9 %, lukio 10 %, aol 5 %

• Kouluruokailujärjestelyt » pk 6 %, lukio 5 %, aol 9 %


Avun saannissa puutteita

• Ei saa apua koulusta opiskeluun liittyvissä ongelmissa

– Peruskoululaisista 29-30 % – Lukiolaisista 19-23 % (tytöt harvemmin) – Ammattiin opiskelevista 16-21 % (tytöt harvemmin)

• Ei saa apua kotoa opiskeluun liittyvissä ongelmissa

– Peruskoululaisista 19-22 % (tytöt harvemmin) – Lukiolaisista 26 % – Ammattiin opiskelevista 22-27 % (tytöt harvemmin)

10-12 % sellaisia, jotka eivät koe saavansa apua kummastakaan


Palvelujen saatavuus

• Pitää kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsyä vaikeana

– Peruskoulun tytöistä 15 %, pojista 14 % – Lukion tytöistä 16 %, pojista 19 % – Ammatillisten tytöistä 11 %, pojista 12 %

• Pitää koululääkärin vastaanotolle pääsyä vaikeana – Peruskoulun tytöistä 49 %, pojista 32 % – Lukion tytöistä 53 %, pojista 43 % – Ammatillisten tytöistä 43 %, pojista 29 %

• Terveydenhoitajan vo:lle pääsy helpottui ammatillisissa oppilaitoksissa, se oli myös helpompaa kuin vuoden 2010 koko aineistossa keskimäärin

• Lääkärin vastaanotolle pääsy koettiin nyt aiempaa helpommaksi sekä peruskoulussa, lukiossa että ammatillisissa oppilaitoksissa


Palvelujen saatavuus

• Pitää koulukuraattorin vastaanotolle pääsyä vaikeana


• Pitää koulupsykologin vastaanotolle pääsyä vaikeana


• Kuraattorin vastaanotolle pääsy arvioitiin selvästi helpommaksi kuin vuonna 2008

• Psykologin palveluiden saatavuus heikentyi hieman toisella asteella vuodesta 2008

• Tilanne molempien osalta kuitenkin heikompi kuin vuoden 2010 aineistossa keskimäärin

Huomisen hyvinvointia – Kehys oppilashuollon kehittämiselle

• Opetushallitus on julkaissut käsikirjan oppilashuollon kehittämisen tueksi. Huomisen hyvinvointia – Kehys oppilashuollon kehittämiselle (tekijät: Kristiina Laitinen ja Merja Hallantie) on käsikirja opetuksen järjestäjille ja kunnille, joissa oppilashuollon kehittäminen on ajankohtaista.

• http://www.oph.fi/www.oph.fi/julkaisut/2011/huomisen_hyvinvointia



Oppilaitokset opiskelukykyä edistämässä

• Tukemalla hyvien opiskelutaitojen oppimista

• Antamalla asiantuntevaa ja pedagogisesti pätevää opetusta ja ohjausta

• Kehittämällä koulu- ja opiskeluyhteisöjen vuorovaikutusta

• Lisäämällä oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuutta

• Tukemalla opiskelijan omia voimavaroja

– tarjoamalla apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa

– toteuttamalla ennaltaehkäiseviä toimia

mm. liikuntamahdollisuudet, harrastustoiminta, ergonomia, stressinhallintaryhmät

Toiminnan tulee olla sekä yksilöllistä että yhteisöllistä


Kouluyhteisöihin vaikuttaminen

• Koulujen toimintatavoilla/-kulttuurilla ja sosiaalisilla säännöillä suuri merkitys hyvinvoinnin kannalta

– esim. nuoren kohtaaminen, palautteen anto, kiusaaminen

• Vaikuttaminen yhteisöjen ”terveysilmapiiriin” on keskeistä pyrittäessä esim. vähentämään päihteiden käyttöä, makeiden välipalojen syömistä tai lisäämään liikuntaa

KIITOS!

• Kouluterveyskysely netissä

www.thl.fi/kouluterveyskysely

• Kouluterveyskysely myös Facebookissa

• [email protected]



lommi: nuorten hyvinvointi kouluterveyskyselyn tulosten mukaan

Health & Medicine