ilmoitusliite teollis- jadoc.mediaplanet.com › all_projects › 1862.pdfilmoitusliite teollis- ja...

Sivut 8-9

tEKiJÄNOiKEuDEt tiEtOvERKOSSA

Verkkolevityksessä liikkuvien te-kijänoikeudellisesti suojattujen ai-neistojen määrä on suuri.

Sivut 6-7

tYÖSuHtEEN iMMAtERiAALiOiKEuDEt

Yllätysten ja epäselvyyksien välttä-miseksi oikeuksista kannattaa so-pia etukäteen.

Sivut 10-11

viSuAALiNEN iLME JA BRÄNDi tÄRKEitÄ viEStEJÄ

Kaksi asianajotoimistoa virallisti-vat suhteensa. Liitto toteutettiin brändiasiantuntijan avulla.

Sivut 10-11

SLOGANit -AJAN SÄvEL

Sloganien suosio tavaramerkkeinä on vähitellen kasvanut tavaramerk-kilakiin tehdyn muutoksen jälkeen.

Sivu 11

PiRAtiSMi JA vERKKOKAuPPA

Erilaiset tuote- ja tavaramerkkivää-rennökset ovat jättiläismäinen osa kaupanteon arkipäivää.

Sivut 6-7

TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUDET

Huhtikuu 2008

tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehtiilmoitusliite ilmoitusliite

Miten tuotekannattaa suojata?

- Asiantuntijat kertovat

2 teollis- ja tekijänoikeudet ilmoitusliite

PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ: Tiina Kauppi, [email protected], 09-56584015

TOIMITTAJAT: Juhani Nurmi, Päivi Remes, Päivi Piispa, Kaisa-Maija Pitkäniemi, Jari Nikkola

TuOTANTOPÄÄLLIKKÖ: Nora Helanto, [email protected], 09-56584032

TAITTO: Mikko Hänninen, [email protected]

JAETAAN KAuPPALEHDEN LIITTEENÄ: 3.4.2008

LIsÄTIETOJA suOMI MEDIAPLANET Oy:N TEEMALEHDIsTÄ: Riikka Martin, 09-56584030

suomi Mediaplanet Oy, unioninkatu 18, 00130 Helsinki

helsinki • TUkhOlMA • lOnTOO • zürich • MAdrid • OslO kÖÖPenhAMinA • Berliini • AMsTerdAM • MilAnO • dUBlin TAllinnA • BrYssel • neW YOrk • VArsOVA • MAlMÖ • hOngkOng

www.MEDiAPLANEt.COM

PÄivÄLEHDEN uLOttuvuuS JA AMMAttiLEHDEN KESKittYNEiSYYS

TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUDET ON MEDIAPLA-

NETIN TuOTTAMA TEEMALEHTI, JOKA ILMEsTyy KAuP-

PALEHDEN LIITTEENÄ 3.4.2008 TAvOITTAEN 182 000

LuKIJAA.

KANNEN KuvA: ARTEK

SiSÄLtÖ

Pääkirjoitus ..........................................................................2

Muotoilun suojaaminen on nykyisin

helppoa ja ehdottoman tärkeää ..................................4

holografia tuotesuojausmenetelmänä ....................5

kemian alan yrityksen patenttiprosessi ............. 6-9

Tietoverkkoa koskevat

tekijänoikeudet puhuttavat ..................................... 6-7

rantarolexeista kansainväliseen

väärennösbisnekseen ................................................. 6-7

iPr-strategia suojaa aineettomiin

oikeuksiin liittyvät riskit .................................................8

Yhteisöpatentti askarruttaa eurooppaa .............. 8-9

Muutoksia patenttikustannuksiin ......................... 8-9

Brändien yhdistymisessä

suojattava strategia, asiakassuhteet

ja henkilöstön sitoutuminen ...............................10-11

Työsuhteen immateriaalioikeuksista

kannattaa sopia etukäteen ...................................10-11

sloganit – ajan sävel ......................................................11

Henkinen omaisuus avaintekijänä

Henkisellä omaisuudella on kasvava merkitys jok-seenkin kaikilla elämän aloilla. Tietoyhteiskunta ja globalisaatio lisäävät sen merkitystä. Sen pää-alat ovat teollisoikeudet ja tekijänoikeudet. Maa-ilmankaupan arvosta tällä hetkellä noin puolet on henkistä omaisuutta ja toisen puolen muodosta-vat tavarat ja palvelut yhteensä. Henkisen omai-suuden tuotteet vaikuttavat taloudellisen ja tek-nologisen kehityksen lisäksi myös kulttuurilliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin ja niillä on yhä lisään-tyvää kansantaloudellista merkitystä.

Myös kestävän kehityksen toteuttamiseen tar-vitaan yhä enemmän tietoa, henkistä pääomaa ja luonnollisesti teknologiaa. Ihminen on aina käyt-tänyt luontoa ja luonnonvaroja hyväkseen ja tulee myös käyttämään. Kuitenkin samalla on turvat-tava maapallomme ja ympäristömme tulevaisuus, pyrittävä estämään ekologiset katastrofit ja säily-tettävä elinympäristömme kelvollisena myös seu-

Myös tekijänoikeuksien merkitys kasvaa jatkuvas-ti maailmankaupassa.

Arkkitehti Alvar Aalto on todennut: ”Ideat ovat suuren lohen tai taimenen kaltaisia. Ne eivät syn-ny täysikasvuisina, eivät edes siinä meressä ja niis-sä vesissä, joissa ne normaalisti elävät. Ne syn-tyvät kaukana elintilastaan satojen peninkulmien päässä, missä joet kapenevat puroiksi tunturien välisissä kirkkaissa pikkuvesissä jäätiköitten en-simmäisten vesipisarain alla.” Tämä Alvar Aallon kaunis kuvaus ideoista osoittaa osaltaan, että ide-at ovat kansainvälisiä, ja että varsinkaan nykypäi-vänä ne eivät enää tunnusta valtioiden tai aluei-den rajoja.

Idealla ei useinkaan ole itseisarvoa – toteuttami-nen ratkaisee. Toisin sanoen vasta toteutettu idea johtaa tulokseen. Ideaa sinänsä ei voi patentoida, mutta jokaisen patentin takana on uusi tai uusia ideoita, jotain uutta on luotu maailmaan.

Onnistuaksemme tarvitsemme myös käytännön tekoja. Sitä varten on perustettu alueellisia palve-luja, luotu rahastoja ja tukiverkostoja sekä kehitet-ty jalkautettuja projekteja, kuten INNOSUOMI, INNOKOULU, INNOINT, Idealuotsi ja Yritys-Suomi, joissa Patentti- ja rekisterihallitus on vah-vasti mukana.

Kannattaa siis luoda ja kehittää sekä samalla vaa-lia ja suojata henkistä omaisuutta. Tehkäämme se myös käytännössä. •

Pääjohtaja Martti EnäjärviPatentti- ja rekisterihallitus

raaville sukupolville.

Tämä 21. vuosisata tulee olemaan tietoyhteis-kuntien vuosisata. Näissä yhteiskunnissa henki-nen omaisuus tulee olemaan pääasiallinen käyt-tövoima. Vaurauden luomisessa vallitsevien ke-hityssuuntien mukaan dynaamisimmat talouden osa-alueet ovat ne, jotka liittyvät intensiivisiin tie-totoimintoihin ja intensiiviseen toimintaan hen-kisen omaisuuden alueella. Tekniikan kehityksen myötä henkisestä omaisuudesta on tullut maail-manlaajuinen asia, koska siitä on tulossa yhä mer-kittävämpi avainasemassa olevilla ja tärkeillä po-litiikan aloilla, visioidaan Maailman henkisen omaisuuden järjestön WIPOn ohjelmassa. Suomi on vahva patenttimaa ja Suomessa on va-littu oikea kansallinen strategia, kun maatamme on ruvettu rakentamaan voimakkaasti innovaatio-myönteiseksi. Tässä tarkoituksessa hallitusohjel-massa on sovittu innovaatiostrategian laatimisesta ja erillisen henkisen omaisuuden strategian (IPR-stra-tegia) rakentamisesta. Menestyksekäs innovaatiopo-litiikka ja patenttipolitiikka on tärkeää myös koko Euroopalle, kun ottaa huomioon, että se ei pysty luonnonvaroiltaan kilpailemaan esimerkiksi USA:n ja Venäjän kanssa. Esimerkkinä henkisen omaisuu-den tehokkaasta hyödyntämisestä on Japani, jossa luovuusopetus aloitetaan jo lastentarhoissa ja pää-ministeri johtaa kansallisen patenttilainsäädännön muuttamista. Hakemusmäärien suhteen maailman suurin patenttivirasto on tänä päivänä Kiinassa, jo-ka onkin noussut todelliseksi talousmahdiksi.

Tavaramerkkien eli brändien arvo on jatkuvasti noussut. Esimerkkinä vaikkapa ”Nokia” ja ”Co-ca Cola”, joiden arvo on satoja miljardeja euroja.

SIVUT 8-9

TEKIJÄNOIKEUDET TIETOVERKOSSA

Verkkolevityksessä liikkuvien te-kijänoikeudellisesti suojattujen ai-neistojen määrä on suuri.

Sivut 6-7

TYÖSUHTEEN IMMATERIAALIOIKEUDET

Yllätysten ja epäselvyyksien välttä-miseksi oikeuksista kannattaa so-pia etukäteen.

Sivut 10-11

VISUAALINEN ILME JA BRÄNDI TÄRKEITÄ VIESTEJÄ

Kaksi asianajotoimistoa virallisti-vat suhteensa. Liitto toteutettiin brändiasiantuntijan avulla.

Sivut 10-11

SLOGANIT -AJAN SÄVEL

Sloganien suosio tavaramerkkeinä on vähitellen kasvanut tavaramerk-kilakiin tehdyn muutoksen jälkeen.

Sivu 11

PIRATISMI JA VERKKOKAUPPA

Erilaiset tuote- ja tavaramerkkivää-rennökset ovat jättiläismäinen osa kaupanteon arkipäivää.

Sivut 6-7

TEOLLIS JA TEKIJÄNOIKEUDET

Huhtikuu 2008

TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTIILMOITUSLIITE ILMOITUSLIITE

Miten tuotekannattaa suojata?

- Asiantuntijat kertovat

ilmoitusliite teollis- ja tekijänoikeudet 3

Osallistu kyselyyn ja voita

ylellinen yhden yön viikonloppuyöpyminen Klaus K:n Envy Plus -huoneessa sekä aamiainen Ilmatar - ravintolassa kahdelle.Tai Escape Day Span Well-Being-hieronta kahdelle.

Kerro mielipiteesi teemalehdestämme!

• Mikä oli kiinnostavaa?• Mitä olisi saanut olla lisää? • Miten teemaa oli lehdessä käsitelty?

Osallistu kyselyyn internetissä osoitteessa :

www.tutkimus.mediaplanet.fi/palaute

klaus k -paketin arvo 270 euroa. www.klauskhotel.comescape day spa -paketin arvo 188 euroa. www.escapedayspa.fi

helsinki • TUkhOlMA • lOnTOO • zürich • MAdrid • OslO • kÖÖPenhAMinA • Berliini • AMsTerdAM • MilAnO • dUBlin • TAllinnA • BrYssel • neW YOrk • VArsOVA • MAlMÖ • hOngkOng

PÄivÄLEHDEN uLOttuvuuS JA AMMAttiLEHDEN KESKittYNEiSYYS

SuOMi MEDiAPLANEt OY, uNiONiNKAtu 18, 00130 HELSiNKi09-565 84030 www.MEDiAPLANEt.COM


Muotoilun suojaaminen

on nykyisin helppoa ja ehdottoman tärkeää

tEKSti: PÄivi REMES

Nykyään teollisen muotoilun merkitys jo ym-märretään liiketoiminnassa. Tavaramerkit ja patentit ovat usein myös melko hyvässä kun-nossa. Mutta miten on mallisuojan laita?

- Sinisilmäinen suomalainen ei tule ajatel-leeksi, kuinka yleistä designpiratismi todella jo on. Muotoilijan tekijänoikeussuojan va-raan ei kannata laskea. Sen sijaan 2000-lu-vulla mallioikeuslainsäädännön muutosten myötä EU–alueella muotoilun suojaaminen helpottui huomattavasti ja samalla suojaus-kustannukset putosivat minimiin. Nyt riittää, kun jättää yhden hakemuksen (yhteisömalli-hakemus) EU:n tavaramerkki- ja malliviras-toon (OHIM), joka sijaitsee Espanjassa. Ha-kemuksen käsittely vie minimissään pari viik-koa, maksaa vähän yli tuhat euroa tuotteel-ta asiamieskustannuksineen ja suoja astuu sa-malla kertaa voimaan 27 maassa, opastaa pit-kän linjan muotoilun suojaamisen asiantun-tija, varatuomari, EU–malliasiamies Irmeli Nokkanen Papula-Nevinpat´sta.

Miten hyödyntää muotoilusuojaa?

-Tuotteestaan voi viestiä, että se on mallisuo-jattu. Mahdollisen loukkauksen tapahtuessa voi lähettää kirjeen malliloukkauksesta ja kiel-tää toista jatkamasta kopiointia ja vaatia korva-uksia, tarvittaessa tavataan oikeudessa. Kopio-tuotteiden maahan saapumisen voi estää tulli-

valvontahakemuksella, jolloin piraattituotteet pysähtyvät tulliin, Nokkanen kertoo. Mallioi-keuden voi myös muuttaa rahaksi lisensoimalla tai myymällä sen.

Ammattilaiset voivat analysoida ja tehdä yrityk-selle suojausstrategian.

- Ammattilainen osaa kertoa nopeasti asiak-kaalle vinkit; mitä kannattaa tuotteesta suoja-ta, missä ja miten. Hänellä on ajantasalla ole-va tieto alan lainsäädännöstä, käytännöistä ja trendeistä. •

suunnittelu, tuotekehittely, muotoilu ja markkinointi muodostavat ison osan uuden tuotteen kustannuksista. Valitettavan usein uutta tuotet-ta ryhdytään laittomasti kopioimaan jo ennen kuin sitä on edes saatu kunnolla markkinoille. siksi onkin käsittämätöntä, miten moni suoma-laisyritys jättää suojaamatta uuden muotoilunsa – etenkin, kun se on nykyisin todella helppoa ja kustannuksiltaan minimaalista.

Miksi mallisuoja?

• Uusi muotoilu kannattaa suojata mallioi-keudella. Mallioikeuteen vetoamalla voi tehokkaasti estää toisia kopioimasta ja hyväksikäyttämästä omaa uutta muo-toiluaan. se on hyvä ja edullinen väline taistelussa tuoteväärennöksiä vastaan.

• Mallioikeudella eli tuotteen ulkomuo-don rekisteröinnillä saadaan määräai-kainen yksinoikeus tiettyyn muotoiluun. Mallioikeuden voi saada tuotteen tai sen osan ulkomuotoon, myös tuotteen yksi-tyiskohtiin.

• Edellytys mallioikeuden saamiselle on, et-tä malli on uusi ja yksilöllinen verrattuna aiemmin tunnettuihin malleihin.

KuvA: ARTEK


transaktiot & konfliktinhallinta Helsinki • Kiova • Moskova • Peking • Pietari

Konfl iktinhallintaa seitsemällä aikavyöhykkeellä

www.hannessnellman.com

IMMATERIAALIOIKEUKSIEN KAUPALLISTAMINEN JA RIITOJENRATKAISU

• Patentit, tavaramerkit ja mallit• Tekijänoikeus mukaan lukien

ohjelmistot• Työsuhdekeksinnöt

• Yrityssalaisuuksien väärinkäyttö• Sopimaton menettely

elinkeinotoiminnassa • Tuoteväärennökset

YHTEYSTIEDOT:

Kaisa Fahllund, puh. 09 2288 4209 Ismo Kallioniemi, puh. 09 2288 4205

Ella Mikkola, puh. 09 2288 4312 Panu Siitonen, puh. 09 2288 4245

Holografia tuotesuojausmenetelmänä hologrammista on tullut tuotesuojausominaisuutensa lisäksi myös suosittu visuaalinen tehokeino markkinoinnissa ja pakkaussuunnit-telussa. hologrammeja voidaan valmistaa eri tuotantomenetelmin useille eri materiaaleille.

tärkeitä kysymyksiä turva-kartoituksen kannalta:

• kärsiikö tuotteenne tällä hetkellä väärentämisestä?

• kuinka suuret ovat taloudelliset menetyksenne?

• miten piratismi vaikuttaa tuote- ja yritysmielikuvaanne?

• kuinka tilanteen uskotaan kehittyvän tulevaisuudessa?

• kuka kantaa yhteiskuntavastuun piraattituotteiden osalta?

• mikä on tuotteenne käyttäjä- ja asiakaskunta?

• miten toimivat kuluttaja, vähittäismyyjä, tukkuportaan toimija ja viranomainen?

tuotesuojausvälineitä eri turvatasoille:

• turvakatkokset

• salasanat

• koodit

• paljaalla silmällä havaitsemattomat piilotetut tunnisteet

• nano- ja mikrotekstit

• lisäksi kehitetään koko ajan uusia tuotesuojausvälineitä

PATENTITTAVARAMERKIT

HYÖDYLLISYYSMALLITMALLIT

ENNAKKOTUTKIMUKSETSOPIMUKSET JA OIKEUDENKÄYNNIT

LEITZINGER OyHigh Tech Center

Tammasaarenkatu 1, 00180 Helsinkipuh. (09) 685 99 20, fax (09) 685 99 210

sähköposti: [email protected]: www.leitzinger.fiPATENTIT

TAVARAMERKITHYÖDYLLISYYSMALLITMALLITENNAKKOTUTKIMUKSETSOPIMUKSET JA OIKEUDENKÄYNNIT

HIGH TECH CENTER TAMMASAARENKATU 1, 00180 HELSINKI

PUH. (09) 685 99 20 FAX (09) 685 99 210SÄHKÖPOSTI: [email protected] INTERNET: WWW.LEITZINGER.FI

starcke Oy securities edustaa hologrammeihin pohjautuvaa visuaalista tuotesuojausta.

KuvA: sTARCKE Oy sECuRITIEs

tuotantomenetelmiä ovat:

Klassiset hologrammit2d/3d syvyysvaikutelmakohderyhmänä suurivolyymiset tuotteet

InLine hologrammitvoimakas kineettinen efekti kohderyhmänä pienet sekä suuret volyymit

Turvahologrammeja voidaan valmistaa mm. tarraksi, laminaatiksi tai kuumapuristusfolioksi

turvahologrammien käyttö-kohteita ja sovelluksia:

• pakkaukset - turvasinetti/-tarra

• tuoteriippu - visuaalinen tunniste/varmenne

• luotto- ja id-kortti - visuaalinen tunniste/varmenne

• takuutodistus - dokumentin visuaalinen varmenne

• pääsylippu - visuaalinen tunniste/varmenne

• elektroniikka - visuaalinen tunniste/varmenne

• varaosat - visuaalinen tunniste/varmenne

• lääkkeet - turvasinetti, visuaalinen tunniste/varmenne

• menestyvät tuotteet yleisesti


0vuosi 0 - innovaatio

Yritys Oy:n kemisti Matti Meikäläinen huomaa, että uusilla epäorgaanisilla molekyyleillä on käyttöä emittoivina materiaaleina näytöissä. keksinnöllä uskotaan olevan kaupallista hyötyä, ja sille päätetään hakea patenttia.

tietoverkkoa koskevat tekijänoikeudet puhuttavat


Varatuomari Minna Aalto-Setälä Benjon Oy:stä valottaa tietoverk-koon liittyvää lainsäädäntöä.

– Internet-maailman huomioivia lakeja on kirjoitettu vasta viimeis-ten kahdentoista vuoden ajan. Kes-

keinen oikeus verkkolevityksessä on tekijänoikeus. Se on periaatteiltaan vanhaa ja hyvin kansainvälistä; en-simmäinen kansainvälinen yleisso-pimus, eli Bernin konventio, on pe-räisin vuodelta 1886. Alkujaan teki-jänoikeus syntyi suojaamaan kirjai-lijoiden ja säveltäjien oikeuksia, Aal-to-Setälä selittää.

Rantarolexeista kansainväliseen väärennösbisnekseenerilaiset tuote- ja tavaramerkkiväärennökset ovat jätti-läismäinen osa kaupanteon arkipäivää nykyajan maail-massa.

tEKSti: JARi NiKKOLA

Pelkästään kansainvälisissä verkko-huutokaupoissa liikkuu laittomia ko-pioita ja tuoteväärennöksiä arvioiden mukaan jopa kymmeniä prosentteja varsinaisesta liikevaihdosta.

- Kaupan on kaikkea, ihan mi-tä vaan. Vaatteita, kelloja, elokuvia,

lääkkeitä, tupakkaa, jopa erilaisia venttiilejä ja kraanoja, patenttitoi-misto Kolster Oy Ab:n tavaramerk-kiasiamies Joose Kilpimaa kuvailee.

Kuten arvata saattaa, väärennösten kohteeksi joutuneet teollisuudenalat suhtautuvat tilanteeseen hyvin vaka-vasti.

märtää miksi kansainvälinen rikolli-suus on kiinnostunut uudenlaisesta kaupanteosta.

Lopputulemana esimerkiksi vuonna 2006 Suomessa tullin haaviin jäi va-jaan 16 miljoonan euron arvosta tuo-teväärennöksiä lääkkeistä tupakkaan ja käytännössä kaikkeen mahdolli-seen tavaraan taivaan alla.

- Suomessa tulli hoitaa tehtävänsä erinomaisesti. Liioittelematta voi sa-noa, että Suomen tulli on yksi par-haista maailmassa ja se on saanut toi-minnastaan kansainvälistäkin tun-nustusta. Myös Europol on jo rea-goinut tuoteväärennöksiin voimak-kaasti, Kilpimaa selvittää.

Merkinhaltijat voivat suojata tuottei-taan hakemalla niille yleistullivalvon-taa, joka pyrkii puuttumaan jokai-seen vähänkin epäilyttävään tavara-erään, joka on maahan saapumassa.

Yksilötasolla suojautuminen on vai-keampaa, sillä aina edes tuotteen ul-

Suojatut tuotteet verkossa

– Se, joka laittaa verkkoon saataville tekijänoikeudella suojattua aineistoa, vastaa lähtökohtaisesti siitä, että hänel-lä on lupa tähän. Muutoin voi syyllis-tyä tekijänoikeusloukkaukseen, vaikkei tavoittelisikaan taloudellista hyötyä it-selleen, Aalto-Setälä huomauttaa.

Keneltä voi saada luvan verkkokäyt-töön? Verkossa käytettäväksi aiot-tu materiaali voi olla itse tehtyä tai toiselta tilattua. Käyttöoikeuden voi tällöin hankkia melko mutkattomas-ti sopimalla asiasta esimerkiksi työ- tai toimeksiantosopimuksessa. Kun on kyse vanhasta, jo aiemmin luo-dusta aineistosta, kannattaa olla hy-

Kemian alan yrityksen patenttiprosessi

kuvitteellinen, kemian alalla toimiva Yritys Oy teki inno-vaation ja patentoi sen. Prosessi eteni seuraavan esimer-kin mukaisesti. Asiantuntijana artikkelissa on toiminut pa-tenttiasiamies christoffer sundman seppo laine Oy:stä.

tEKSti: PÄivi PiiSPA

vissä ajoin liikkeellä. - Käyttölupa on huomattavasti

helpompi ja todennäköisesti myös halvempi etukäteen hankittuna.

Jo olemassa olevan kirjallisen materi-aalin osalta kannattaa kääntyä tekijän tai kustantajan puoleen. Jos taas ai-koo käyttää musiikkia, kannattaa ot-

- Kriittisin teollisuudenalue on le-luteollisuus. Siellä on tehty laajoja-kin tavaran poisvetoja myynnistä eri-laisten epäselvyyksien vuoksi. Myös jotkut luxusbrändit suhtautuvat asi-aan nollatoleranssilla, yksikin vää-rennetty tuote markkinoilla on liikaa ja kontrolli sen mukainen, Kilpimaa kuvailee.

Suomalaisittain ilmiö näyttäytyy tul-litason moninaisina ongelmina. Kä-destä käteen levinneiden yksittäisten ”rantarolexien” ajasta ollaan siirrytty organisoituun kansainväliseen mega-bisnekseen, jonka lonkerot ovat tut-

tuja muistakin laittomista kauppa-toimista.

Kolster ja muut asiamiestoimistot te-kevät asiakkaittensa puolesta läheis-tä yhteistyötä tullin kanssa puolusta-essaan eri merkinhaltijoiden tavara-merkkejä tuoteväärentäjiä vastaan.

- Väärennösten taustalla on hyvin usein järjestäytynyt rikollisuus. On laskettu, että tuoteväärennösten ka-teprosentti on huomattavasti korke-ampi kuin vaikkapa huumausainei-den, silti rangaistukset tuoteväären-nöksistä ovat pienempiä kuin huu-mausainekaupassa. On helppoa ym-

KuvA: JOHAN RAMbERg


0 0 100 vuosi 0 - oikeus käyttää

Yritys Oy selvittää, liittyykö keksin-töön jo muiden omistamia, voimassa olevia patentteja, jotka estävät käyt-tämästä keksintöä.

vuosi 0 - uutuuden selvittäminenselvitetään, eroaako keksintö niin paljon tunnetuista keksinnöistä, että se olisi oivallus ja patenttiteknisesti uusi. keksinnöllisyyttä perustellaan sillä, että molekyylin emittoivan vä-rin puhtaus on yllättävän hyvä.

vuosi 0 - omistuksen selvittäminenPohditaan, onko yrityksellä täydet oikeudet keksintöön. Onko joku ul-kopuolinen osallistunut keksinnön tekemiseen vai ovatko kaikki oikeu-det siirtyneet yritykselle työsuhde-keksintönä?

vuosi 0 - patenttia haetaan kotimaassa Yritys Oy ottaa patenttiasiamiehen avuksi ja laittaa patenttihakemuksen liikkeelle kotimaassa.

vuosi 1 - välipäätös

6-8 kk sisällä patenttihakemuk-sen jättämisestä patenttivirasto antaa ensimmäisen välipäätöksen eli lausunnon patentoitavuudes-ta. Yritys Oy antaa siihen vasta-uksen ja muokkaa patenttihake-mustaan.

ietoverkkoa koskevat tekijänoikeudet puhuttavat

internetin kautta tapahtuvan tiedonvälityksen määrä on huima – myös verkkolevityk-sessä liikkuvien tekijänoikeudellisesti suojattujen aineistojen määrä on suuri. Osa näis-

tä aineistoista on verkossa laillisesti ja osa ei ole. ennen kuin lisää materiaalia yrityk-sensä nettisivuille, kannattaakin tehdä perustarkistukset tekijänoikeuksia koskien.

konäkö ei riitä takeeksi tuotteen ai-toudesta.

- Jos jossain verkkohuutokaupas-sa tarjotaan vaikkapa ”uutta” Bossin nahkavyötä kahdella dollarilla, on kyseessä lähes täydellä varmuudella väärennös, Kilpimaa linjaa.

Tullitoimenpiteiden lisäksi verkko-kaupan vastuukysymykset ovat saa-neet oman EU-tason direktiivinsä (E-Commerce Directive), jossa on säädökset koskien mm. palveluntar-joajien vastuuta. Verkkokaupat ovat nekin lähentäneet yhteistyötään oi-keudenhaltijoiden kanssa ja pyrkivät nollatoleranssiin väärennysten kitke-miseksi.

Saksassa asia on edennyt tuomiois-tuinkäsittelyn asteelle. Saksalainen tuomioistuin katsoi, että eBay-verk-kokauppa oli väärennettyjä Rolex-kelloja koskien velvollinen ryhty-mään palvelussaan mittaviin toimen-piteisiin tuoteväärennösten myyntiä vastaan. •

taa yhteyttä musiikin tekijänoikeuk-sia hallinnoiviin tekijänoikeusjärjes-töihin. Valokuvien osalta oikea taho voi usein olla itse valokuvaaja.

Entä mistä käyttöluvassa sovitaan?

- Keskeisenä tavoitteena on varmis-

taa oman tuotteen, kuten esimerkik-si verkkosivujen käyttö. Korvauksen ohella voidaan sopien selkeyttää sopi-japuolten välisiä vastuita ja varautua jo etukäteen ulkopuolisten mahdol-lisesti esittämiin korvausvaatimuk-siin. Samalla voi myös mahdollisesti hankkia oikeuden muuttamiseen tai oman tuotteensa kehittämiseen. Jos

tämä tuntuu monimutkaiselta, kan-nattaa kääntyä asiantuntijan puo-leen, Aalto-Setälä opastaa.

Linkitys edelleen avoinna

Nettisivustoja linkitetään toisiinsa ja nettilinkkejä jaellaan sähköpostivies-teissä mielin määrin.

– Linkityksen tekijänoikeudelli-sesta merkityksestä ei vielä ole sään-nöksiä. Erityisesti taloudellisesti merkittävän toiminnan yhteydessä kannattaa harkita linkityssopimuk-sen tekemistä etukäteen. Tällöin voi välttää ikäviä yllätyksiä ja turvata jo etukäteen selustansa, toteaa Aalto-Setälä. •

LYHYESti:

• internetin pelisääntöjä määrit-televät tekijänoikeuden osalta mm. WiPO-sopimukset ja eU:n tietoyhteiskuntadirektiivi sekä suomen tekijänoikeuslaki

• Verkon tarjontaa säätelevät osaltaan myös sähkökauppa-laki, eli laki tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta, ja sananvapauslaki

• hyvää lisätietoa löytyy myös netistä, mm. www.iprinfo.com

varatuomari Minna Aalto-setälä benjon

Oy:stä

Kolster Oy Ab:n tavaramerkkiasiamies Joose Kilpimaa


1 1,5 2 3 4vuosi 1 - patenttihakemus ulkomailla

Päätetään hakea patenttia myös ulko-mailla. se täytyy tehdä vuoden sisäl-lä kotimaan patenttihakemuksen jät-tämisestä. On todettu, että molekyy-liä sopivasti muokkaamalla se soveltuu myös aurinkokennoihin. lisätään tämä sovellus ulkomaanhakemuksiin.

vuosi 1,5 - patentti-hakemus julkiseksi

Yritys Oy:n patenttihakemus tu-lee julkiseksi, vaikka patenttia ei ole vielä myönnettykään.

vuosi 2 - uusi lausunto viranomaisilta

Patenttiviranomaiset antavat uu-den lausunnon Yritys Oy:n edelli-seen vastaukseen. Yritys Oy antaa vielä uuden vastauksen patenttivi-ranomaisille keksinnön keksinnölli-syydestä.

vuosi 3 - päätös patentista

Yritys Oy:n keksintö saa patentin keksintöönsä.

vuosi 4 - vastaväitteet

kolmansilla osapuolilla on 9 kuu-kautta aikaa tehdä väite patentista. Yritys Oy:n kilpailijan tekemä väi-te käsitellään virastossa ja patentti päätetään pitää voimassa.

Yhteisöpatentti askarruttaa Eurooppaa

eU:n komissiossa ajetaan intohimoisesti yhteisöpatent-tijärjestelmää koko euroopan alueelle. suunnitelma ei herätä vastakaikua suomalaisissa asiantuntijoissa.

tEKSti: JuHANi NuRMi

Patenttiala painii tällä hetkellä valtavi-en kansainvälisten haasteiden kanssa; johtavissa virastoissa USA:ssa, Euroo-passa ja Japanissa käsittelemättömien hakemusten vuoret kasvavat ja sen myötä patenttijärjestelmän oikeusvarmuus ja sen tuottamat hyödyt al-kavat murentua.

Tästä piittaamatta EU:n komissio on viime viikkoina aktivoitunut et-

simään uusia etenemisreittejä, joil-la kiisteltyä yhteisöpatenttihanketta voitaisiin viedä eteenpäin. Yhteisö-patenttijärjestelmän tavoite on luo-da yhden patenttihakemuksen kaut-ta yhtenäinen patenttisuoja koko Eu-roopan unionin alueella. Yhteisöpa-tenttihanke ei herätä ihastusta suo-malaisissa asiantuntijoissa.

- Huolimatta komission ehkä ai-dosta hyvästä tahdosta ja poliittisesta halusta, yhteisöpatentin ratkaisumal-li ei tule palvelemaan suomalaista tai

iPR-strategia suojaa aineettomiin oikeuksiin liittyvät riskit

globaali talous muuttuu yhä osaamisintensiivisemmäksi. iPr-strategia auttaa yritystä navigoimaan tehokkaasti ja turvallisesti sen liiketoiminnassa.


Liiketoimintaympäristön jatkuvasti kehittyessä ja globalisoituessa imma-teriaalioikeuksien (IPR) suojaami-nen, hallinta ja hyödyntäminen ovat nousseet yhdeksi merkittävimmistä kehityshaasteista yrityksissä.

Tähän haasteeseen voidaan vastata luomalla yritykselle liiketoimintaläh-töinen IPR-strategia. Strategian avulla – ja sitä jatkuvasti kehittämällä – pys-tytään ohjaamaan immateriaalioikeu-dellisia toimenpiteitä liiketoiminnassa sekä tehokkaasti että turvallisesti.

- Suomalaisten yritysten liiketoi-minta muuttuu globaalissa taloudes-sa yhä osaamisintensiivisemmäksi. Uudet innovaatiot, vahvojen brän-dien luominen ja säilyttäminen sekä monimutkaisten verkostojen hallinta liittyvät kaikki yhteen loppupeleissä. Menestyminen markkinoilla edellyt-tää IPR-strategian saumatonta kyt-kentää yrityksen liiketoimintastrate-giaan, sanoo Berggren Oy Ab:n toi-mitusjohtaja Jorma Hanski.

Riskien hallintaa ja ottamista

Hanski haluaa tähdentää, että kyse ei ole mistään muotioikusta.

- Yritysten arvosta yhä suurempi osa kohdistuu aineettomaan omai-suuteen. Niinpä IPR-strategian puitteissa on uskallettava katsoa pit-källe tulevaisuuteen. Se ei ole pel-kästään riskien hallintaa, vaan myös niiden ottamista. Se on myös yksi-löllistä toimintaa, johon ei sovellu prinsiippi ”one size fits all”.

Yrityksen IPR-toiminnan tulisi olla läpinäkyvää, ja sillä tulisi olla kos-ketuspinta kaikkiin keskeisiin liike-toimintaprosesseihin. Kun tiedetään oman sekä kilpailijoiden toiminnan vahvuudet ja heikkoudet, pudotaan yhä harvemmin potentiaalisiin su-denkuoppiin.

- Ilman tietoa toiminnan päämää-rästä strategisessa johtamisessa kaik-ki muu on yhdentekevää. Tämä kos-kee myös IPR-toimintoja, Hanski sa-noo. •

Muutoksia patenttikustannuksiin Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksen mukaisesti patentti- ja rekisterihallituksen maksullisiin suoritteisiin on tulossa muutoksia.


Suomessa patentti- ja rekisterihalli-tuksen maksullisiin suoritteisiin on tullut muutoksia, jotka astuivat voi-maan 1. huhtikuuta 2008. Olen-nainen muutos on julkaisumaksun

muuttuminen kiinteäksi (400 euroa) sivumäärästä riippumatta nykyisen sivujen lukumäärään perustuvan jul-kaisumaksun asemasta. Julkaisumak-su on alempi (300 euroa), jos julkais-tavat asiakirjat toimitetaan sähköises-ti virastoon.

- Tämä kiinteä julkaisumaksu kos-kee myös myönnettyjen eurooppa-patenttien suomenkielisten kään-nösten rekisteröintiä patentti- ja re-kisterihallituksessa, mikä merkitsee rekisteröintikustannusten huomat-tavaa alenemista pitkissä jutuissa, sa-

noo Leitzinger Oy:n toimitusjohtaja Timo Sole.

- Esimerkiksi 200-sivuisen kään-nöksen julkaisumaksu oli aiemmin 2045 euroa, kun se nyt on kiinteä 300 euroa jätettäessä käännös säh-köisesti. Tässä kohtaa voidaan siis todella puhua olennaisesta alennuk-sesta aiempaan nähden, vaikka kään-nöskulut säilyvätkin ennallaan, Sole tähdentää.

Mekaaniset patentit työllistävät eniten

Uusien patenttimaksujen myötä Suo-mikin osallistuu eurooppapatenttien alennustalkoisiin, vaikka emme ole-kaan liittyneet vielä ns. Lontoon so-pimukseen. Sen allekirjoittaneet Eu-roopan patenttisopimuksen (EPC) jäsenmaat luopuvat osittain tai ko-konaan käännösvaatimuksesta omal-le kansalliselle kielelleen.

- On varmasti keksijöidenkin kan-nalta hyvä asia, että patenttien kään-nöskuluja sekä virasto- että painatus-maksuja on pyritty vähentämään en-tisestään. Sähköisen asioinnin hyö-dyntäminen patenttihakemuksissa

muutakaan eurooppalaista elinkei-noelämää laajamittaisesti, sanoo Pa-tentti- ja rekisterihallituksen linjan-johtaja Pekka Launis.

- Tälläkin hetkellä yhdellä hake-muksella saa vireille eurooppapa-tenttihakemuksen, joka kattaa koko EU-alueen ja sen lisäksi useita mui-ta valtioita. Euroopan patenttiviras-ton myöntämän eurooppapatentin voi hakija sitten omien liiketoimin-tatarpeiden mukaisesti saattaa voi-maan joustavasti niissä maissa, joissa

KuvA: ENTRANCE HALL Of bRussELs COuRTHOusE / fRANKy DE MEyER

berggren Oy Ab:n toimitusjohtaja Jorma Hanski.


4-74-910 20 21vuosi 5 - 7 valitus

Yritys Oy:n kilpailija valittaa, koska heidän väitteensä ei mennyt läpi. Va-litusta ei hyväksytä, ei valituslauta-kunnassa eikä korkeimmassa hallin-to-oikeudessa.

vuosi 4 – 9 ulkomaan patentit myönnetään

Patentinhaku jatkuu vielä ulkomail-la useita vuosia. Useimmissa maissa patentti kuitenkin myönnetään 2–6 vuoden käsittelyn jälkeen.

vuosi 10 - kustannusten keskipiste

10 vuotta patentin hakupäivästä on yleensä kustannusten keskipis-te: rahaa on laitettu prosessiin noin 120 000 euroa ja saman verran mak-setaan tulevana 10 vuonna vielä vuo-simaksuina.

vuosi 20 - kotimainen patentti raukeaa

kotimainen patentti voidaan pitää voimassa 20 vuotta alkuperäisestä hakupäivästä.

vuosi 21 - ulkomaiset patentit raukeavat

Ulkomaisten patenttien voimas-saolo päättyy vuotta myöhem-min. •

Yhteisöpatentti

se on kilpailusyistä tarkoituksenmu-kaista. Siten yhteisöpatentti ei toisi mitään uutta nykytilanteeseen, Lau-nis sanoo.

Esitetyn sisältöisenä yhteisöpatent-ti ei toisi suomalaiselle teollisuudelle kustannushyötyjä, vaan päinvastoin tulee lisäämään patentointiprosessin alkuvaiheen kustannuksia. Euroopan patenttiviraston olisi yhteisöpatentin myötä siirrettävä perimiensä maksu-jen painopistettä alkuvaiheen proses-

simaksuihin nykyisen vuosimaksu-painotteisen käytännön asemasta.

Huolta suomalaisen patentti-infrastruktuurin säilymisestäSuomen patenttiasiamiesyhdistyksen puheenjohtaja Markku Simmelvuo yhtyy Launiksen mielipiteeseen.

- Yhteisöpatentti on ideana 50 vuot-ta ajastaan jäljessä. Sillä ei ole sellais-ta toiminnallista tilausta, josta kaikki

toimialat voisivat hyötyä tasapuolises-ti. Mikäli yhteisöpatenttijärjestelmän halutaan palvelevan kaikkia eurooppa-laisia tasapuolisesti, kaikilla hakijoilla olisi oltava yhdenvertainen mahdolli-suus käyttää järjestelmää niin toimin-nallisesti kuin taloudellisestikin omal-la äidinkielellään lähimmän toimipis-teen ollessa omassa kotimaassa. Tällä tavoin varmistettaisiin korkealaatui-sen patentti-infrastruktuurin säilymi-nen myös Suomen kaltaisissa perife-riavaltioissa. Tällä on tärkeä merkitys myös suomalaisten PK-yritysten kil-pailukyvyn kehittämisessä vastaamaan globalisaation haasteisiin, Simmelvuo tähdentää.

Tällä hetkellä suomalaisilla yrityksil-lä on erinomainen palvelutaso koti-maassa. Patentti- ja rekisterihallitus, joka myöntää kansalliset patentit, on myös kansainvälinen tutkiva PCT-viranomainen. Asiakkaita palvelee lähes 200 patenttiasiamiestä, joista yli 150:llä on myös eurooppapatent-tiasiamieskelpoisuus. Siten teknises-ti monimutkaisetkin patenttihake-mukset saa kustannustehokkaasti vi-

reille kotimaasta käsin.- Yhteisöpatenttijärjestelmä näivet-

täisi voimaan tultuaan muutamassa vuodessa pienten maiden kansalliset vi-rastot ja aikaa myöten harventaisi myös patenttiasiamieskuntaa. Tällä olisi ne-gatiivinen vaikutus suomalaisyritysten kykyyn suojata tuotekehitystyönsä he-delmiä. Erityisesti tämä toisi haasteita PK-teollisuudelle, jonka pitäisi etsiä asiantuntija-apua Suomen rajojen ul-kopuolelta, Simmelvuo sanoo.

- Yhteisöpatentti toisi tulevaisuu-den Eurooppaan myös valitettavasti uuskolonialistisia piirteitä, kun suo-malainen yrittäjä kiikutettaisiin Lu-xemburgiin tai Brysseliin vastaamaan tietämättä tekemästään patenttioike-uden loukkauksesta tai vaihtoehtoi-sesti puolustamaan omia oikeuksiaan. Siinä kuningas Leopoldin haamu al-kaisi varjostaa jo suomalaistakin elin-keinoelämää, Launis jyrähtää.

Suomi maailman vahvimpia patenttimaita

Pekka Launis muistuttaa viraston tutkivasta funktiosta, joka on käy-

täntönä jo 150-vuotias suomalai-sia patentteja myönnettäessä. Se on ollut osaltaan myötävaikuttamassa vahvan suomalaisen patentti-infra-struktuurin syntyyn. Suomi on yhä maailman vahvimpia patenttimaita suhteutettuna sekä väkilukuun että bruttokansantuotteeseen. Näin ollen patenttijärjestelmien tasapainoinen kehittäminen on erityisen tärkeää suomalaisen elinkeinoelämän ja teol-lisuuden kannalta, Launis sanoo.

Parhaana kehityspolkuna Launis nä-kee eurooppalaisen patenttiverkos-ton kehittämisen. EPN eli European Patent Network koostuisi Euroopan patenttiviraston ja kansallisten viras-tojen kiinteästä yhteistyöverkosta, jonka avulla taataan korkea palvelu-taso kaikissa jäsenvaltioissa ja samalla tehostetaan Euroopan patenttiviras-ton toimintaa. Tavoitteena on sekä patenttihakemusten että myönnetty-jen patenttien laadun parantaminen ja käsittelyaikojen lyhentäminen. Tä-mä olisi hyvin toivottava kehittämis-suunta myös Markku Simmelvuon mielestä. •

on suositeltavaa. Se vähentää kustan-nuksia, säästää aikaa ja tukee myös ympäristönsuojelua, Sole sanoo.

Patenttirekisteröintien määrä lisääntynyt

Timo Sole myöntää auliisti, että eu-rooppapatenttien rekisteröintien mää-rä on vain lisääntynyt viime vuosina.

- Meille tulee ulkomailta säännöl-lisesti pitkiä, jopa yli 300-sivuisia EP-validointeja, erityisesti kemian alaan liittyen, mitkä työllistävät meitä mel-koisesti. Lyhyempiä, esimerkiksi me-kaanisen ja sähkötekniikan alan rekis-teröintejä tulee kuitenkin määrällisesti moninkertaisesti, ja niissä kustannus-

taso ei muutu kovin merkittävästi. Alle 25-sivuissa käännöksissä kustannukset jopa hieman nousevat.

Myös Euroopan patenttiviraston (EPO) maksut muuttuivat 1.4.2008.Olennainen muutos on patenttivaa-timuksista maksettavan lisämaksun periminen, joka on alkanut 1.4.08 lähtien 16. vaatimuksesta kun se ai-emmin on alkanut 11. vaatimukses-ta. Samalla lisämaksu nousi huomat-tavasti aiemmasta 45 eurosta per li-sävaatimus 200 euroon per lisävaati-mus. Tavoitteena oli vähentää tutkit-tavien vaatimuksien lukumäärää, ja siten osaltaan selkeyttää hakemuksis-sa esitettäviä keksintöjä. •


Avioliittoa solmittaessa astutaan puolison sukuun ja sopeudutaan puo-lustamaan puolison arvoja hukkaamatta omaa identiteettiä. Asianajo-toimistot Juridia ja heinonen virallistivat hiljattain suhteensa. kahden tunnetun brändin liitto toteutettiin brändiasiantuntijan avulla.


Kun liikejuridiikan asianajotoimisto Juridia rä-väytti parisen vuotta sitten liikkeelle toimialas-ta poikkeavan rennon mustavalkoisen mainos-kampanjansa, oli tuloksena yrityksen tunnet-tuuden ja liikevaihdon nopea kasvu. Immateri-aalioikeuksiin erikoistuneella Asianajotoimisto Heinonen & Co:llakin kiinnostuttiin Juridian rohkeasta ja tuoreesta otteesta.

- Koska kumpikin toimisto haki kasvumah-dollisuutta ja osaamisalueemme täydentävät hyvin toisiaan, päätimme yhdistyä, sanoo asi-anajaja Mika Taberman Juridiasta.

- Heinosen nimi on tunnettu yli 50 vuoden ajan myös ulkomailla, joten päätimme, että Heinosen brändiä ei kannata haudata. Asian-ajotoiminnan keskittyessä Juridia-nimen al-le, teollisoikeuksien rekisteröintitoimintamme

jatkuu Heinonen-brändin alla, kertoo asianaja-ja Marja Tommila Heinoselta.

visuaalinen ilme tärkeä

- Ilme on strategia visuaalisessa muodossa, ki-teyttää brändien yhdistämistä työstävä Daniel Tuori mainostoimisto Kingistä.

Tuori kertoo, että yrityksen tunnistettavimmat elementit ovat nimi, tunnus, graafinen ilme, värimaailma ja usein myös mainonta. Kannat-taakin selvittää, mistä brändit ovat tunnettuja omissa kohderyhmissään.

- Tärkeintä on kuitenkin aluksi pohtia, mi-kä on yrityksen strategia ja siitä johtuva viesti. Juridialla ja Heinosella ne osuvat hyvin yhteen: tehokkuus, rohkeus ja rentous löytyvät molem-milta. Heinosen viesti ”ennakoiva suojaavuus”

lisätään Juridian ”ongelmaratkaisukyvyn” rin-nalle, Tuori sanoo.

viestintä henkilöstölle ja asiakkaille

Yritysten yhdistyessä henkilöstö ja asiakkaat ajattelevat ensimmäiseksi, mitä muutoksia tä-mä tuo heille.

- Käytämme kevään ja kesän siihen, että saamme muuton ja sopeutumisen tehtyä, jol-loin kesälomilta palattuamme voimme miet-tiä mahdollisia lisäpanostuksia brändiviestin-tään. Koko muutoksen ajan kaikilla meillä on kuitenkin omat asiakkaamme ja työmme hoi-dettavina, Taberman muistuttaa.

- Aivan ensimmäiseksi olemme kuitenkin ta-hoillamme viestittäneet rauhoittavasti koko 70 hengen henkilöstölle ja molempien toimistojen asiakkaille, että mitään radikaalia muutosta ei ole tapahtunut; asiat hoituvat samojen henkilöi-den kanssa kuin ennenkin, Tommila korostaa.

visuaaliset ilmeet yhteensopivia

Juridian hivenen maskuliininen mustavalkoinen ja Heinosen pehmeämpi punainen tuntuvat jo heti ensi katsomalta sopivan hyvin yhteen.

- Jotta kumppanuudesta kertova viestimme olisi kuitenkin selkeä, panostamme erityises-ti nettisivujen muutoksissa siihen, että Juridi-an sivuilta tuttu ilme omaksutaan Heinosen si-vuilla Heinosen tutussa värimaailmassa. Työn alla on myös logomme typografian yhdenmu-kaistaminen, Tommila sanoo.

- Heinosen brändi istutetaan Juridian brän-diin ja yleisilmeeseen mutta siten, että Heino-nen säilyttää oman nimensä ja punaisen värin-sä, Tuori vahvistaa.

- Haasteenamme oli viedä Heinonen-bran-dia Juridian suuntaan, säilyttäen kuitenkin jo-tain olennaista. Teimme kymmeniä tutkielmia, joissa värimaailma, typografia tai lay-out - yh-dessä tai erikseen - ottivat erimittaisia askelia kohti Juridiaa, toteavat Kingin suunnittelijat Viljami Kukkonen ja Tommi Solehmainen.

Kahden aikuisen brändiliiton perusta vaikuttaa hyvältä. Jäämme odottelemaan minibrändejä. •

työsuhteen immateriaalioikeuksista kannattaa sopia etukäteenlait sisältävät säännöksiä työsuhteessa aikaansaaduista immateriaali-oikeuksista. Yllätysten ja epäselvyyksien välttämiseksi oikeuksista olisi kuitenkin hyvä sopia etukäteen sopimuksilla.

tEKSti: KAiSA-MAiJA PitKÄNiEMi

Nykyisin yrityksissä tuotetaan paljon tekstiä ja kuvia, panostetaan muotoiluun ja markki-nointiin sekä tehdään keksintöjä. Immateri-aalioikeudet liittyvät kaikkiin tällaisiin työpa-

noksiin. - Vaikka firmoilla on patentteja ja tekijänoi-

keuksia, pitää muistaa, että keksintöjen ja te-kijänoikeuksien luojina on aina eläviä ihmi-siä, toteaa Asianajotoimisto Hannes Snellman Oy:n asianajaja Ella Mikkola.

Tarvitaan erilaisia lakeja ja sopimuksia, joilla oi-keudet voidaan siirtää yritykselle.

Työsuhdekeksintölaki on vuodelta 1967, min-kä lisäksi useissa yrityksissä on käytössä omia työsuhdekeksintöohjesääntöjä. Viime vuodesta lähtien on ollut myös korkeakoulukeksintölaki, joka koskee yliopistoissa ja ammattikorkeakou-luissa tehtäviä keksintöjä.

Tekijänoikeuksien osalta lähtökohtana on, että teki-jänoikeudet kuuluvat työntekijälle, ellei muuta ole sovittu. Työnantajalla on kuitenkin käyttöoikeus.

Brändien yhdistymisessä suojattava strategia, asiakassuhteet ja henkilöstön sitoutuminen

Marja Tommila Heinonen & Co, Daniel Tuori Mainostoimisto King ja Mika Taberman Juridia.

Hannes Snellman Oy:n asianajaja Ella Mikkola.

KuvA: MIKAELA KATRO


Sloganit

Yritykset ovat kautta aikojen halunneet kertoa asiakkailleen tava-roistaan, palveluistaan ja olemassaolostaan lyhyillä, vahvoilla ja ytimekkäillä viesteillä – sloganeilla. Aiemmin tällaisia tunnuslauseita ei voinut rekisteröidä tavaramerkkeinä. sloganeiden suosio tavara-merkkeinä on kuitenkin vähitellen kasvanut sen jälkeen, kun tavara-merkkilakiin tehtiin rekisteröinnit mahdollistava muutos 25.1.1993.

nykyisin yhä useammat yritykset haluavat löytää omaperäisen, juuri omaan liiketoimin-taan istuvan tunnuslauseen. Vaikeutena on ainakin rekisteröintiviranomaisen silmissä se, että sloganit ovat usein liiketoimintaa suo-raan kuvailevia, minkä seurauksena ne eivät ole rekisteröitävissä. esimerkiksi eU:n rekis-teröintiviranomainen OhiM on ottanut slo-ganeiden suhteen melko tiukan käytännön. lopulta kuitenkin myös hyvin suoraan kuvai-levia sloganeita on mahdollista rekisteröidä riittävän intensiivisen käytön kautta.

Ongelmaa voisi havainnollistaa keksityllä ra-kennuspalikoita kuvaavalla sloganilla ”all for one and one for all”. rekisteröintiviranomai-nen näkee tässä todennäköisesti ainoastaan kuvauksen rakennuspalikan ominaispiirtees-tä, kun taas yritys on kenties pikemminkin ajatellut sloganin kuvaavan myös yrityksen palveluhalua ja vastuuta asiakastaan koh-taan. Viranomainen ei aina halua hyväksyä tällaisia ajatusleikkejä, vaikka mielelläni näki-sin, että mielikuvitukselle annettaisiin enem-män tilaa.

koska ennen vuotta 1993 sloganeita ei voinut saada tavaramerkkirekisteriin, on suomessa ollut mahdollista ilmoittaa slogan iskulau-serekisteriin vuodesta 1959 lähtien. iskulau-serekisteri ei kuitenkaan perustu lakiin, joten sen merkitys on lähinnä tiedotusluonteinen.

On helppoa ymmärtää sloganeiden kasva-va suosio. nehän jäävät parhaimmillaan soi-

maan korvaan kuin sävel. Ainakin itse muis-tan vielä vuosikymmentenkin takaa erilai-sia iskulauseita, kuten ”on hienoa olla kul-tapossukerhon jäsen”. Varmaa on, että mo-net tänäkin päivänä rekisteröitävistä slo-ganeista tulevat elämään pitkän elämän. •

Varsinaista työsuhdetekijänoikeuslakia ei siis ole. Ohjelmistojen osalta tekijänoikeuslaissa on kuitenkin merkittävä erityissäännös. Sen nojal-la oikeudet ohjelmistoihin kuuluvat yleensä työnantajalle, vaikka asiasta ei olisikaan erik-seen sovittu.

Ongelmia oikeuksista ja rahasta

Vaikka keksintöjen lukumäärään nähden ongel-matilanteita on vähän, niitä kuitenkin syntyy.

- Yleensä riidellään rahasta, Mikkola toteaa.

Keksintötapauksissa työntekijä on lain mukaan oikeutettu korvaukseen, mutta tekijänoikeustapa-uksissa lakiin perustuvaa korvausoikeutta ei ole.

Epäselvissä tilanteissa voidaan kääntyä esimer-kiksi ulkopuolisen asiantuntijan tai työsuhde-keksintölautakunnan puoleen. Lautakunnan

päätökset eivät ole sitovia, mutta niillä on fak-tisesti suuri merkitys.

Jos työntekijä vaihtaa työpaikkaa, perustaa oman yrityksen tai hänellä on monta työtä, esi-merkiksi pää- ja sivutyö, tai työntekijä on vuok-ratyöntekijä, saattaa olla hankala selvittää, ke-nelle oikeudet kuuluvat.

- Työntekijöiden moniroolisuus luo haasteita sopimuksille. Etukäteen tehty kirjallinen sopi-mus on kuitenkin yleensä varmin tapa välttää ongelmia, toteaa Mikkola.

Sopimuksia tarvitaan myös, jos henkilö ei ole työsuhteessa.

- Etukäteen sopiminen selkeyttää asioita. Sopi-muksella oikeuksista ja velvollisuuksista tulee aiempaa ennakoitavampia – sopimuksen kai-kille osapuolille, toteaa Ella Mikkola. •

Kirjoittaja on Torbjörn Lydman, Kolster Oy Ab:n johtaja,

tavaramerkit ja mallioikeudet


Jokainen on jotain

If there is a will, there is a way

Osaaminen Oivallus Oikeusvarmuus

ilmoitusliite teollis- jadoc.mediaplanet.com › all_projects › 1862.pdfilmoitusliite teollis- ja...

Documents