ilmoitusliite naisyrittÄjyys - mediaplanetdoc.mediaplanet.com/all_projects/1651.pdf · eteenpäin,...

TavoiTTeeT numeroiksiHyvin tehty liiketoimintasuunni-telma palvelee koko yrityksen elin-kaaren ajan.

Sivut 6-7

asianTunTemus kÄYTTÖÖnKun päätös kansainvälistymisestä on tehty, kannattaa kääntyä asian-tuntijoiden puoleen.

Sivut 8-9

rahoiTusvaihToehTojaRahoitusta kannattaa hakea hyvissä ajoin ennen kuin tekee investointi-en varaan laskettuja sitoumuksia.

Sivu 11

YriTTÄjÄn sosiaaliTurvaRatkaisevaa on, että yrittäjän työtu-lo määritetään alusta alkaen oikeal-le tasolle.

Sivut 14-15

kaija WarD- BisnesTÄ TunTeellaEurokankaan Kaija Ward johtaa yritystään perheenomaisesti.

Sivut 4-5

NAISYRITTÄJYYSTammikuu 2008

tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehtiilmoitusliite ilmoitusliite

Paola ja Pirjo Suhoselleyrittäjyys on vapautta tehdä asoita oman

arvomaailman pohjalta. sivuT 8-9

2 naisYRittäjYYs ilmoitusliite

NAISYRITTÄJYYS on Mediaplanetin tuottaMa

teeMalehti, JoKa ilMestyy Kauppalehden yhtey-

dessä 17.1.2008 tavoittaen 208 000 luKiJaa.

Kannen Kuva: MiKaela KatRo

sisÄlTÖ

ProjekTiPÄÄllikkÖ: päivi Rinne, [email protected], 09-56584026

ToimiTTajaT: Juhani nurmi, Miia taivainen, päivi piispa, päivi Remes

TuoTanToPÄÄllikkÖ: nora helanto, [email protected], 09-56584032

TaiTTo: Mikko hänninen, [email protected], 09-56584033

kuvaT: Mikaela Katro, [email protected], 09-56584019

jaeTaan kauPPalehDen vÄlissÄ: 17.1.2008

lisÄTieToja suomi meDiaPlaneT oY:n TeemalehDisTÄ:

09-5658400 suomi Mediaplanet oy, unioninkatu 18, 00130 helsinki

helsinki • TUkhOlMA • lOnTOO • zürich • MAdrid • OslO kÖÖPenhAMinA • Berliini • AMsTerdAM • MilAnO • dUBlin TAllinnA • BrYssel • neW YOrk • VArsOVA

WWW.meDiaPlaneT.Com

PÄivÄlehDen uloTTuvuus ja ammaTTilehDen keskiTTYneisYYs

Rohkeasti kasvun tielle!

Suomalaiset naisyrittäjät verkostoituvat yhä aktii-visemmin ja auttavat toisiaan. Naisyrittäjyyskes-kuksessa tämä näkyy mm. yrittäjä-mentoroinnin tasaisen suosion kasvuna.

Naiset suunnittelevat kaiken huolellisemmin ja pohtivat pitkään ennen kuin aloittavat yrittäjinä. Naiset ovat varovaisia riskinottajia ja heillä on usein vä-hemmän kunnianhimoa kuin miehillä. Siksi yhden tai kahden naisen mik-royrityksiä on Suomessa paljon. Naisyrittäjiä on n. 32 prosenttia ja luku on pysynyt 2000-luvun ajan suunnilleen samana, ehkä hienoista kasvua on ollut havaittavissa viime vuosina.

Toisaalta, kun suomalainen nainen yrittäjätaipaleensa aloittaa, häneltä löytyy sinnikkyyttä, taistelutahtoa ja kykyä hoitaa useita asioita samanaikaisesti.

akateemiset yrittäjänaiset

Perinteinen hoivapalvelualan naisyrittäjä on viime vuosina saanut rinnalleen akateemisesti koulutetut yrittäjänaiset, jotka tarjoavat erilaisia yrityspalve-luita. Osaltaan yrittäjäksi lähteviä naisia on kannustanut hallitusohjelmaan omaksi kohdaksi mukaan otettu naisyrittäjyyden edistäminen. Sen pohjalta Kauppa- ja teollisuusministeri kokosi naisyrittäjyystyöryhmän, joka on poh-tinut tavoitteita ja keinoja naisyrittäjyyden lisäämiseksi.

verkostoituminen yhä tärkeämpää

Vapaamuotoiset naisyrittäjäverkostot ovat selvästi lisänneet suosiotaan naisyrittäjien keskuudessa. Synenergia, kokemusten jakaminen, aloittelevien yrittäjien auttaminen, vertaistuki ja tiedonvälitys ovat naisten ominta alaa, josta miehilläkin olisi oppimista.

Sen sijaan kasvuun naisyrittäjät tarvitsevat lisää rohkeutta. Kun on päästy hy-vään vauhtiin ja saadaan palkattua ensimmäinen työntekijä, on suurin askel otettu. Siitä on hyvä kasvaa askel askeleelta eteenpäin. Myöskään lisäkoulu-tusta ei pidä unohtaa.

Yrittäminen on elämäntapa ja naiselle sen sovittaminen muun perhe-elämän lomaan on usein haasteellista – mutta myös erittäin antoisaa.

Ritva Nybergtoimitusjohtaja, Naisyrittäjyyskeskus

TAVOITTEET NUMEROIKSIHyvin tehty liiketoimintasuunni-telma palvelee koko yrityksen elin-kaaren ajan.

Sivut 6-7

TUOTTAVUUDEN KULMAKIVIKyky kuunnella omaa kehoaan on tärkeää, jos mielii pysyä pitkän työ-elämässä.

Sivut 12-13

RAHOITUSVAIHTOEHTOJARahoitusta kannattaa hakea hyvissä ajoin ennen kuin tekee investointi-en varaan laskettuja sitoumuksia.

Sivu 11

YRITTÄJÄN SOSIAALITURVARatkaisevaa on, että yrittäjän työtu-lo määritetään alusta alkaen oikeal-le tasolle.

Sivut 14-15

KAIJA WARD- BISNESTÄ TUNTEELLAEurokankaan Kaija Ward johtaa yritystään perheenomaisesti.

Sivut 4-5

NAISYRITTÄJYYSTammikuu 2008

TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTIILMOITUSLIITE ILMOITUSLIITE

Paola ja Pirjo Suhoselleyrittäjyys on vapautta tehdä asoita oman

arvomaailman pohjalta. SIVUT 8-9

Pääkirjoitus ........................................................................ 2

kaija Ward tekee bisnestä tunteella ......................4-5

hyvät neuvottelutaidot edistävät naisen uraa ...................................................... 5

Liiketoimintasuunnitelma on yrityksen pohjapiirros .................................................6-7

Yritys on tapa toteuttaa omia visioita ................8-9

riittävä suunnittelu ja satsaus kansainvälistymisen eväinä .......................................... 8

Bisnesoppia naisjohtajille ............................................10

Luotettava tietoliikenneyhteys on kullan arvoinen .................................................. 10-11

Eri kehitysvaiheisiin omat rahoitusratkaisut ................................................. 11

Työhyvinvointi - tuottavuuden kulmakivi ............12

syöpävakuutukset yleistyvät suomessakin ..........12

Terveys paranee stressiä vähentämällä .................13

naisyrittäjyyden itsearvostus näkyy sosiaaliturvassa ........................................................14-15

Yrityksen verotuksessa maltti on valttia ........14-15

Parempaa riskienhallintaa yritysvakuutuksessa .......................................................15

ilmoitusliite naisYRittäjYYs 3

Yrittäjä – onko myös perheesi toimeentulo turvattu?Yrittäjän on tärkeää muistaa, että yrityksensä vakuuttamisen lisäksi tarvitaan myös henkilö-kohtaista vakuutusturvaa vaikkapa pitkän sairausloman varalta.

Ota yhteyttä meihin, niin varmistamme sinulle ja yrityksellesi Oikean Turvan. Lisätietoja saat osoitteesta if.fi /omayritys tai numerosta 010 19 15 00.


Kaija Ward tekee bisnestä tunteellaYrittäjyys on eurokankaan Kaija Wardille elämäntapa: hän toteuttaa haaveitaan ja unelmiaan.

TeksTi: PÄivi PiisPa

Kankaat ovat olleet osa Kaija Wardin elämää jo siitä saakka, kun hän työs-kenteli vanhempiensa kangaskaup-paketjussa. Vuonna 1991 Kaija pe-rusti miehensä Carl-Johan Wardin kanssa Eurokankaan, joka sittem-min jatkoi vanhan perheyrityksen toimintaa. Vaikka Kaijalla oli mui-takin vaihtoehtoja työuralleen, yrit-täjyys veti puoleensa jo varhaisessa vaiheessa.

– Vanhempani ja liiketuttavamme olettivat, että tulen jatkamaan yritys-

tä. Kuuluu kehitykseen, että kyseen-alaistin tällaista itsestäänselvyyttä. Kuitenkin äkkiä huomasin, että ve-ri veti yrittäjäelämään, Kaija Ward kertoo.

Työ on myös harrastus

Yrittämisessä Wardia houkuttelee mahdollisuus kehittyä ja kasvaa se-kä toteuttaa omia ajatuksia. Hän us-koo, että yrittämällä voi hallita omaa elämäänsä, unelmia ja haaveita. Eu-rokankaasta tuli Wardille paitsi työ, myös harrastus ja elämäntapa.

kaija Ward

• eurokankaan hallituksen puheenjohtaja, kauppaneuvos.• Valittu kahdesti euroopan menestyneimmäksi naisyrittäjäksi.• saanut suomen Yrittäjien valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon.• Motto: Älä anna auringon laskea vihasi ylle.

Mielipiteitä naisten urakehityksestä:

Johtajiksi tulee yksinkertaisesti etsiä parhaita kykyjä. Itse kiinnitän rekrytoin-nissa huomiota yhteistyökykyihin, kykyyn nähdä olennainen, eheyteen ihmi-senä, energisyyteen sekä näyttöihin tuloksellisuudesta.

Pidän selviönä, että naisten osuus johtajista tulee kasvamaan, mutta posi-tiivista kehitystä voi aktiivisesti vauhdittaa. kOneella asetimme kaksi vuot-ta sitten selvät tavoitteet naisjohtajien osuuden kasvattamiseksi ja olemme edenneet tässä varsin hyvin.

Tärkeimpiä asioita johtamisessa ovat halu ja tahto johtaa, ja terveydenhoitoalan naisilta sitä löytyy. Johtajan tehtävä on huolehtia siitä, että ihmiset onnistuivat. se tarkoittaa suurta vastuuta, minkä naiset osaavat myös ottaa. kaikissa tehtä-vissä ratkaisevin tekijä on tietysti kyvykkyys, ja korkeasta koulutustasosta joh-tuen yhä useammin tehtävään kyvykkäin on nainen.

Tulevaisuuden kannalta on tärkeää rohkaista niin tyttöjä kuin poikiakin lapsi-na tekemään ratkaisuja, jotka saavat poiketa perinteisistä sukupuolirooleista ja massasta.

maTTi alahuhTatoimitusjohtajakOne Oyj

kimmo karvonenliiketoimintajohtaja, suomen Terveystalo Oyjtoimitusjohtaja,Medivire Työterveyspalvelut Oy

Kuva: Kone oyJ

Kuva: euRoKanGas


tekee bisnestä tunteellaHyvät neuvottelutaidot edistävät naisen uraasuomalaisten päättäjien mielestä hyvät neuvottelutaidot ja itseluottamus ovat tärkeimpiä ominaisuuksia, mikäli nainen haluaa menestyä ja edetä urallaan. Vaatimatto-muus sen sijaan ei enää kaunista työelämässä. Tällaisia mielipiteitä tuli esiin päättäjille lähetetyssä kyselyssä.

Myös naisten kykyä tulla toimeen molempien sukupuolten kanssa pide-tään merkittävänä menestyksen edel-lytyksenä. Kysely kertoo, että vaati-mattomuutta ei työntekijän ominai-suutena enää arvosteta: naisista 83 prosenttia ja miehistä 63 prosenttia on sitä mieltä, että vaatimattomuus ei edistä naisten uraa.

- Henkilökohtaiset ominaisuu-det ovat päättäjien mielestä huomat-tavasti muodollista pätevyyttä tär-keämpiä. Edes korkeaa koulutusta ei pidetty neuvottelutaitojen ja itseluot-tamuksen veroisina uran edistämisen keinoina, sanoo projektijohtaja Miia Eloranta Sorprano Oyj:stä.

aktiivisuus palkitaan

Lähes kaikki (95 prosenttia) kysely-tutkimuksen vastaajista on sitä miel-tä, että yritykselle on hyötyä siitä, et-tä sen johtopaikoilla on sekä naisia

olon miehiä vahvemmin, kertoo Eloranta.

Sosiaali- terveysministeriön naisten urakehitystä tukevaan hankkeeseen liittyvä kysely toteutettiin verkossa toimivassa Soprano eSearch-tutki-musympäristössä 11.–19.10.1007. Kyselyyn vastasi 1 100 ylimmän joh-don sekä keski- ja henkilöstöjohdon edustajaa suomalaisista yrityksistä ja julkiselta sektorilta. •

Lähde: Tiedote 393/2007 (stm)

www.mahdollistamenestys.fi

Sosiaali- ja terveysministeriön nais-ten urakehitystä tukevan kampanjan tavoitteena on herättää keskustelua naisten urakehityksestä. Kampan-jan avulla halutaan kannustaa nai-sia tuomaan esiin oma osaamisensa ja hakeutumaan keskeisille paikoil-le. Myös tietoisuutta naisten johtaja-potentiaalista halutaan nostaa. Kam-panja on osa hallituksen ja työmark-kinajärjestöjen samapalkkaisuusoh-jelmaa. Viestintätoimisto Soprano toteuttaa kampanjan ministeriön toi-meksiannosta. Alla mielipiteitä nais-ten urakehityksestä. •

– Muilla on harrastuksia, minulla on työ. Teen töitä seitsemänä päivänä viikossa. Saisin stressiä, jos yrittäisin harrastaa pakolla vaikkapa liikuntaa, Ward naurahtaa.

Ward kertoo rakastavansa kankaita ja työtään. Eurokangas hallitsee hänen ajatuksiaan aina.

– En kuitenkaan koe rasituksena sitä, että päässäni muhii jatkuvasti pitkän ja lyhyen tähtäimen asioita, Ward kertoo.

Aikaa Ward hallitsee sillä, ettei ole ai-na tavoitettavissa. Hän ei pidä siitä, että sähköposteihin ja puhelimeen oletetaan vastattavan heti.

– Työelämää syyllistetään stressaa-vuudesta, mutta silti tietokoneella ollaan vapaa-ajallakin jatkuvasti. It-se en saata lukea sähköpostia pariin-kaan päivään, Ward sanoo.

voimaa arjen pienistä iloista

Ward johtaa yritystään perheenomai-sesti. Hän suhtautuu yritykseensä ja kankaisiin tunteen palolla.

– Saan voimaa arjen pienistä ilois-ta, kuten hyvistä myyntipäivistä tai kampanjoista, joista henkilökunta kertoo minulle sähköpostilla tai fak-silla. En jaksa murehtia kurjia juttu-ja, Ward kertoo.

Yrittämiseen kuuluvat myös haasteet, joihin Ward tutustui jo kasvaessaan yrittäjäperheen arkeen. Omat haas-tavat ajat olivat Eurokankaan alku-taipaleella.

– Yrittäjä ei voi näyttää kenelle-kään, jos on tiukkaa. Yhdessä mie-heni kanssa jaksoimme tukea toi-nen toisiamme ja mennä hymyillen eteenpäin, Ward muistelee. •

että miehiä. Tästä huolimatta vain 55 prosenttia on sitä mieltä, että yritys-johdon pitäisi hakea systemaattises-ti osaavia naisia keskeisiin tehtäviin. Vastuu omasta urasta ja etenemises-tä kohdistuukin päättäjien mukaan naisille itselleen. Kaikista vastaajis-ta 78 prosenttia ja naisista peräti 92 prosenttia oli sitä mieltä, että naisten pitäisi tuoda omaa osaamistaan pa-remmin esille.

- Vastuuta on naisten lisäksi yri-tyksillä, jotka vastaavat rekrytoinnis-ta. Etenemismahdollisuuksien lisäk-si pitäisi kiinnittää myös enemmän huomiota palkkauksen tasa-arvoon, muistuttaa Eloranta.

Naisista 88 prosenttia ja miehistä vain 38 prosenttia oli sitä mieltä, että naisten pitäisi vaatia lisää palkkaa.

- Henkilökohtaiset kokemuk-set vaikuttavat vastauksiin. Naiset kokevat myös lasikaton olemassa-

Naiset ovat usein turhan varovaisia ja kriittisiä omia kykyjään koh-taan. Tästä syystä he pyytävät työtehtäviin verrattuna liian pientä palkkaa.

Mielestäni naisille pitää tarjota jo uran aikaisessa vaiheessa suurem-paa vastuuta ja mahdollisuuksia etenemiseen.

Yrityksissä pitäisi ymmärtää, että äitiyslomakaan ei ole hidaste tai varsinkaan este urakehitykselle.

naiset, luottakaa itseenne. suomi tarvitsee koulutetut naisensa työelämässä ja vastuullisissa tehtävissä. naisten tehtävä on tuoda johtamiseen omat taitonsa ja tyylinsä.

näin saamme uusia, välttämättömiä tulokulmia innovaatioita met-sästävään jälkiteolliseen yhteiskuntaamme. Monipuolinen elämä, jossa perhe ja työ ovat tasapainossa, on sekä miesten että naisten onni - ja oikeus.

Muilla on harrastuksia,

minulla on työ.

johanna saarinenhenkilöstöjohtajaMicrosoft

sinikka salojohtokunnan jäsenSuomen Pankki

Kuva: suoMen panKKi, d. sivénKuva: MiCRosoFt

Lähde: www.mahdollistamenestys.fi


Liiketoimintasuunnitelma on yrityksen pohjapiirros

apuna monessa

Liiketoimintasuunnitelma on avuksi myös muussa kuin helpottamassa ra-hoituksen saantia: siinä määritellään yrityksen ydinosaaminen ja kilpailu-etu. Rahoittajia kuitenkin kiinnostaa LTS:ssa ensisijaisesti markkinapoten-tiaali numeroin kuvattuna, kyseisen toimialan kilpailutilanneanalyysi se-kä tarvittavat menestystekijät; niiden avulla voidaan testata jo ennen yri-tystoiminnan käynnistämistä liike-idean kannattavuutta.

- LTS:n avulla voidaan määritellä myös toiminnan mittarit. Se helpot-taa myös monissa yritysbyrokratia-koukeroissa, kun sen voi laittaa liit-teeksi erilaisiin hakemuksiin. Se on myös oivallinen työkalu yrityksen

markkinointiviestinnässä asiakkai-siin ja sidosryhmiin päin sekä myös etsittäessä ja lähestyttäessä tulevia työntekijöitä. Sähköisessä muodossa siitä on helppo napsia eri osia kulloi-siinkin tarpeisiin, jolloin liikesalai-suuksien vuotamista ei tarvitse pelä-tä, Soppi neuvoo.

Internetistä löytyy hyviä malleja liiketoimintasuunnitelman tekoon.

- Esimerkiksi Yritys-Suomen portaa-lista saa erinomaista maksutonta apua.

Tavoitteet numeroiksi

- Haastavinta on pukea ajatuksensa ja tavoitteensa sanoiksi ja numeroik-si. Oma osaaminen ja palvelut tulisi tuotteistaa ja tehdä talousarvio, kertoo Jaana Hokkanen Alla lettera oy:stä.

joka esittelee riittävän läpileikkauk-sen yrityksen nyky- ja tavoitetilas-ta eli kasvumahdollisuuksista sekä tulevista kehittämiskohteista. Sen avulla pystytään arvioimaan, pal-jonko ja milloin rahaa tarvitaan, millainen on luoton takaisinmak-suvalmius ja miten rahoitustarpeet kenties tulevaisuudessa muuttuvat. Se on myös riskien arviointityöka-lu, kertoo Anneli Soppi Finnveran pienyritysrahoituksesta.

hyvin tehty, säännöllisesti päivitetty liiketoimintasuun-nitelma palvelee monin eri tavoin koko yrityksen elin-kaaren ajan.

Yritystoiminnan aloittaminen

• Tärkeimmät syyt yritystoimin-nan aloittamiseen olivat ”ha-lu itse määrätä omista asiois-taan” ja ”halu hyödyntää am-mattitaitoa”.

• kolme vastaajaa neljästä il-moitti perustaneensa yri-tyksensä itse. Yleisin yrityk-sen perustamisikä on 25-35 –vuotta eli tämänikäisenä oli neljä vastaajaa kymmenes-tä perustanut yrityksen. Kol-mannes oli perustanut yrityk-sen 36-45 –vuotiaana.

• neljännes vastaajista oli käyt-tänyt pankkilainaa, starttira-haa ja/tai naisyrittäjälainaa ja viidennes Te-keskuksen neu-vontapalveluja.

• runsas neljä vastaajaa kym-menestä ryhtyisi varmasti uu-destaan yrittäjäksi, jos saisi aloittaa yritystoiminnan uu-destaan ja neljä kymmenestä tekisi sen todennäköisesti.

eu-rahoitteisiin hankkeisiin osallistuminen

• runsas neljännes vastaajis-ta oli osallistunut eU-rahoit-teisiin kehittämishankkeisiin, joissa on kehittänyt omaa lii-ketoimintaosaamistaan ja/tai kehittänyt yrityksensä liike-toiminnan osa-alueita.

• selvä enemmistö eli yhdeksän kymmenestä hankkeisiin osal-listuneista piti niitä joko erit-täin tai melko hyödyllisinä.

naisyrittäjän tulevaisuudennäkymät

• runsas 10 prosenttia vastaa-jista on sitä mieltä, että yrit-täjänä toimivalla naisella on erittäin hyvät tulevaisuuden-näkymät.

• Puolet pitää tulevaisuudennä-kymiä melko hyvinä.

• kolmannes vastaajista on sitä mieltä, että tulevaisuudennä-kymät eivät ole hyvät eivätkä huonot.

lähde: Yrittäjänaisten keskusliit-to, Jäsenkysely 2007

Taloustutkimus Oy on tehnyt tutkimuksen Yrittäjänaisten kes-kusliiton toimeksiannosta. Tutki-muksen tarkoituksena on selvit-tää Yrittäjänaisten keskusliiton jäsenten mielipiteitä ajankohtai-sista asioista.

TeksTi: PÄivi remes

Yrittäjä tekee liiketoimintasuunni-telman ensisijaisesti itseään ja yri-tystään varten. Askel askeleelta käy-tännön toimintaa kohti numeroiksi puettu suunnitelma konkretisoi yrit-täjälle sen, kuinka paljon yrityksen tulee päivittäin ansaita, jotta hänen toimintansa on kannattavaa.

- Liiketoimintasuunnitelma (LTS) on jäsennelty suunnitelma,

ilmoitusliite naisYRittäjYYs 7ilmoitusliite naisYRittäjYYs 7

Liiketoimintasuunnitelmaa kannattaa sparrata toisten kanssa ja pyytää siitä kommentteja.

- Suosittelen yrittäjäkurssin käy-mistä. Liiketoimintasuunnitelman tekoon kannattaa varata aikaa aina-kin muutamia viikkoja, sillä se on yrityksen talouden ja kehityksen seu-rannan ja suunnittelun pohja sekä johtamisen apuväline.

Liiketoimintasuunnitelma on liiketoi-minnan pohjapiirros, johon pitäisi palata aina uudelleen.

- Sitä kannattaa muokata sään-nöllisesti kehittyvän liiketoimin-nan mukaiseksi. Viisi vuotta van-haa suunnitelmaa ei voi esitellä uut-ta rahoitusta haettaessa, Hokkanen neuvoo. •

Hyvä liiketoiminta-suunnitelma sisältää:

•Perustiedotyrityksestä•Nykyisentoiminnananalysointi(toimivayritys)•Toimintaympäristönanalysointi - asiakkaiden tarpeet ja ostokäyttäytyminen - mm. markkina- ja kilpailutilanneanalyysi - näkemys toimialan kehityksestä•Tavoitteetjastrategia - mm. visio ja päätavoitteet - liikeidea ja strategia - tuote- tai palvelukuvaukset - asiakaskohderyhmät•Toimintasuunnitelmat - mm. markkinointi- ja myyntitavoitteet - myynti- ja markkinointisuunnitelma• Johtojaorganisaatio - henkilöstösuunnitelman - johtoryhmä- ja organisaatioesittely •Taloussuunnitelma,tavoitteetnumeerisina - investoinnit ja rahoitus - kannattavuuslaskelmat - kassavirta-analyysi •SWOT-analyysi

Kuva: GeoRGe pCheMyan

vasemmalta: syöpäsäätiön pääsihteeri harri vertio, aCe europe, Finlandin toimitusjohtaja Maria sanmark

sekä aCe europe, nordicin toimitusjohtaja Bror sandås.


Yritys on tapa toteuttaa omia visioitaPaola ja Pirjo Suhosen mielestä yritystoimintaan kan-nattaa heittäytyä täysillä. heidän yrityksensä iVAnAhel-sinki on alusta loppuun asti sisarusten hengentuote.


IVANAhelsinki perustettiin vuon-na 1998, kun kauppakorkeakoulun kasvatin Pirjo Suhosen ja Taideteol-lisessa korkeakoulussa opiskelleen si-saren Paola Suhosen yhteistyön muo-to konkretisoitui Paolan opiskelutyö-nään suunnitteleman vaatemalliston myötä. Yrittäminen oli kiinnostanut yrittäjäperheen tyttäriä jo pitkään. Mallistoa päätettiin kehittää liiketoi-minnaksi.

– Halusimme tehdä rohkeasti eri-laista muotia, muotoilua ja taidetta, Pirjo kertoo.

Yrityksen työnjako sisarusten kesken syntyi helposti. Pirjo otti haltuunsa markkinoinnin ja Paola suunnittelu-työn. Pirjo oli aikaisemmin työsken-nellyt muun muassa ei-kaupallisessa organisaatiossa ja maahantuontiyri-tyksessä; Paola oli tehnyt suunnitte-lijan työtä muun muassa Milanossa Fioruccilla.

Taide tulee aina ensin

Yksi sysäys oman yrityksen perus-tamiseen olivat Paolan kokemukset Fioruccilta. Suunnittelijan työ oli vain osa isoa kokonaisuutta, jossa suunnittelija joutui tekemään komp-romisseja markkinoinnin ja toteutta-miskustannusten paineissa. Lisäksi Suhosia kyllästytti vaateteollisuuden kertakäyttökulttuuri.

– Yrittäjyys on meille vapautta

tehdä asioita oman arvomaailman pohjalta. IVANAhelsinki ei ole vain vaatteita: kaikki tekemämme asiat lähtevät taiteesta ja taiteellisuudes-ta. Kaikki on alisteista suunnittelul-le, Pirjo kertoo.

Yrittäminen on taiteilijalle keino vie-dä omaa visiota eteenpäin. Oman yrityksen kautta suunnittelijan ei tar-vitse tinkiä omista näkemyksistään. Taideala kaipaa myös uusia yrittäjiä, joilla on tuoreita näkemyksiä.

– Nuoret seuraavat hysteerisesti aikaansa, vaikka pitäisi pyrkiä teke-mään omaa juttua eikä seurata liikaa muita. Samalla unohdetaan elää eikä uskalleta lähteä emotionaalisesti täy-sillä mukaan bisnekseen, koska pelä-tään epäonnistumista. Mitään uutta ei kuitenkaan voi syntyä, jos ei ole heittäytynyt mukaan kokonaan, Pa-ola sanoo.

kansainvälistymisen uusi malli

IVANAhelsingille oli jo alusta as-ti selkeää, että yrityksen menestys vaatii kansainvälistymistä. Suomi on omaperäiselle yritykselle liian pieni markkina-alue. Kansainvälistymi-seen rohkaisi jo toisen, Helsingissä esitellyn malliston myynti Japanin markkinoille.

– Kauppakorkeakoulussa opit-tiin kansainvälistymisen malli, jossa lähdetään ensin lähimarkkinoille ja pikku hiljaa kauemmas maailmalle.

Riittävä suunnittelu ja satsaus kansainvälistymisen eväinä

kansainvälistyminen edellyttää yrittäjältä paljon: en-nen kaikkea monipuolista kansainvälisen liiketoiminnan osaamista, kohdemarkkinan tuntemista sekä ajallisia ja taloudellisia resursseja.


Yhä useammat pk-yrityksetkin suun-taavat katseensa ulkomaille tarkoi-tuksenaan kasvaa tai löytää ylivoi-maiselle tuotteelleen tai osaamisel-leen markkinat. Kansainvälistymi-sessä ei ole olemassa yhtä oikeaa ete-nemismallia ja siksi Finprossakin an-netaan yrityskohtaisesti räätälöityä konsultointiapua.

- Kansainvälistymisen onnistumis-mahdollisuuksia voidaan huomatta-vasti parantaa huolellisella suunnit-telulla ja hankkimalla rahoituksen lisäksi yrityksen henkilöstöltä puut-tuvia tietoja ja taitoja sekä verkosto-ja erilaisilta yhteistyökumppaneilta ja asiantuntijoilta, valistaa Finpron konsultti Leena Stockus.

Stockus korostaa myös sitä, että yri-

tyksen tuotteen ja tuotteistuksen tu-lee olla kunnossa ja testattu kohde-markkinoilla, ja että yrityksen tulisi panostaa riittävästi sekä taloudellisiin että henkilöstöresursseihin.

- Alkuvaiheessa on erittäin tärke-ää selvittää liikeideaan liittyvä mark-kinatilanne maailmalla, kuten mitkä ovat mahdolliset vastaavat tuotteet ja mitkä ovat potentiaalisimmat mark-kina-alueet. Tämän jälkeen lähde-tään vielä mahdollisesti kehittämään ideaa, tuotetta tai palvelua kysyn-tää vastaavaksi liiketoimintakonsep-tiksi. Vasta hyvin tehdyn pohjatyön jälkeen päästään operatiivisempaan puoleen, kuten parhaiden jakeluka-navien kartoittamiseen. Täytyy myös

muistaa, että tuotantoketjun ja logis-tiikan tulee olla kunnossa: kun tila-uksia alkaa maailmalta tulla, on pys-tyttävä vastaamaan toimituksiin sovi-tun aikataulun mukaisesti.

asiantuntemus käyttöön

Kun päätös kansainvälistymisestä on tehty, kannattaa kääntyä asiantunti-joiden puoleen. Tärkeimpiä julkisia vientipalveluja tarjoavia tahoja ovat Finnvera, Finpro, Sitra, TE-keskuk-set ja Tekes, joista kukin on keskitty-nyt yritysten eri tarpeisiin. Esimerkik-si Finprolla on eri toimialoille erikois-tuneita konsultteja yli 40 maassa.

- Kansainvälistymisstrategiat,

markkinoilletulopalvelut, markkina-aseman vahvistamiseen liittyvät pal-velut, markkinatutkimukset, part-nerihaut ja vientirenkaiden kaut-ta hyödynnettävä synenergia uusien myyntikanavien rakentamisessa, ris-kien minimointi ja kustannustehok-kuus ovat kauttamme saatavia etuja, Stockus muistuttaa.

arctic Dimension –ohjelma

Finpron Arctic Dimension -ohjel-massa haettiin yhdessä suomalais-ten design-alan yritysten kanssa uu-sia keinoja valloittaa Iso-Britanni-an, Ranskan ja Japanin markkinoita. Ohjelmassa yhteistyökumppaneina

love first, live then, and the rest will follow.

- Paola Suhonen

koirat haukkuu, karavaani kulkee.

- Pirjo Suhonen

Kuvat: MiKaela KatRo


��

��

��

��

��

��

��


Yritys on tapa toteuttaa

kansainvälistymisen tarve

• Viidennes vastaajista ilmoitti, että heidän yrityk-sellään on tarvetta kansainvälistymiseen.

• neljä kymmenestä niistä vastaajista, jotka ilmoit-tivat, että heidän yrityksellään olisi tarvetta kan-sainvälistymiseen, ilmoittivat, että haluaisivat osallistua seuraaviin hankkeisiin: ”kansainvälis-ten yrityskontaktien luominen yhteistyökump-panin löytämiseksi”, ”kansainväliset yritysvierai-lut”, ”kansainväliset messut ja tapahtumat omien tuotteiden/palvelujen myynnin lisäämiseksi” ja/tai ”tutustuminen eurooppalaisiin naisyrittäjiin”. Kol-mannes haluaisi ”osallistua kansainvälisiin semi-naareihin ja konferensseihin” ja neljännes ”haluai-si toimia kansainvälisessä yritysverkostossa oman osaamisen puitteissa”.

lähde: Yrittäjänaisten keskusliitto, Jäsenkysely 2007

IVANAhelsinki

• Perustettu 1998• Oma iso muotinäytös Pariisin muotiviikoilla ensimmäisenä suomalaisyrityksenä.• Palkinto hyvästä muotoilujohtamisesta: design Management europe Award 2007.• huomioitu viime aikoina muun muassa italian Voguessa.

Meillä kansainvälisyys on ollut kui-tenkin aidosti läsnä alusta asti: em-me tee tietyn kulttuurin juttua em-mekä rajaa liiketoimintaamme tie-tylle markkinalle. Ei taidetta voikaan tehdä vain tietty markkina mielessä, Pirjo sanoo.

Kansainvälisessä toiminnassa ei ole väliä, mistä maasta tulee tai onko ky-seessä nais- tai miesyrittäjä. Suhosten mielestä toiminta puhuu puolestaan eikä ulkoisilla seikoilla ole väliä.

– Koen vieraaksi lähtökohdaksi sen, että olen ainoastaan naistaiteilija tai -yrittäjä tai suomalainen suunnit-telija. Suunnittelun täytyy olla niin hyvää, että sitä ostetaan; kansallisuu-della tai sukupuolella ei ole väliä, Pa-ola sanoo.

aikaa hallitaan priorisoimalla

Yrittäjällä on sekä vastuuta että va-

pautta. Asioiden kirjo on moninai-nen ja siksi omaa ajankäyttöä tulee priorisoida tärkei-siin asioihin. Toisia asioita on kiva tehdä, toisia tärkeä, mutta aika ei riitä kaikkeen.

– On vaikea erottaa vapaa-ai-kaa työstä. Suunnittelutyö on aina mukana pään sisällä. On paljon pro-jekteja ja haaveita, joita ei nyt ehdi tehdä, mutta uskon siihen, että tässä on vielä pitkä elämä aikaa tehdä näitä projekteja. Nyt tehdään tätä täysillä ja myöhemmin muuta, Paola sanoo.

– Me olemme ensimmäisiä, joille soitetaan, kun jotain tapahtuu, ja vii-meisiä, jotka kantavat vastuun. Olem-me oppineet ottamaan aikaa itsellem-me, emmekä koe jäävämme mistään paitsi. Olemme etuoikeutettuja, kun saamme yrittää, Pirjo toteaa. •

olivat Lontoon Harrods- tavaratalo ja lifestyle-ketju The Conran Shop.

Ohjelmaan mukaan lähteneistä 11 yrityksestä naisvetoisia oli peräti seit-semän. Yksi niistä on sisustustuottei-ta valmistava Verso Design, jossa on naisenergiaa jo toisessa polvessa.

- Suurin osa liikevaihdostamme tulee viennistä. Arctic Dimension -ohjelman avulla meille löytyi Fin-pron Pariisin toimiston kautta Rans-kasta agentti. Lisäksi saimme hui-masti kokemusta lifestyle-konseptin hyödyntämisestä markkinoinnissa, kertoo Verso Designin toimitusjoh-taja Kirsikka Savonen. •

lisää yrityksen kansainvälistymises-tä kerrotaan Mediaplanetin Kansain-välistyminen -teemalehdessä, joka il-mestyy Kauppalehden välissä 20.2.08.


Luotettava tietoliikenne-yhteys on kullanarvoinen

TeksTi: juhani nurmi

Tietokoneen ja internetin välinen, moitteettomasti toimiva tietoliikenneyhteys on tärkeä aloittelevalle yrittäjälle. Hankitun laajakaistayhteyden tulee olla paitsi nopea myös luotettava.

Bisnesoppia

naisjohtajille

Naisyrittäjät ja -johtajat voivat päivittää verkostonsa ja yritystensä kilpailukykytilanteen erityisesti heille suun-natun valmennusohjelman innoittamana.

TeksTi: miia Taivainen

Ladies’ Business School eli LBS-val-mennusohjelma on suunnattu pien-

osallistujille valmiudet kehittää omaa työtään ja samalla koko yrityksen toi-mintaa.

- LBS-johtajavalmennusohjelmaa on toteutettu jo 20 vuoden ajan, ja sil-le on tarvetta yhä edelleenkin. Oh-jelma on pysynyt vuosien saatossa perusteiltaan melko samansisältöi-senä. Yrittäjyydessä näkyy edelleen

kä osaamistaan muiden osallistujien kanssa. Aiemmat kokemukset ovat-kin osoittaneet, että koulutuksen ai-kana osallistujien välille syntyy pal-jon hyödyllisiä yhteistyöverkostoja.

- Erittäin tärkeäksi ja kiitetyksi osaksi valmennusta on muodostu-nut osallistujien keskinäinen ver-kostoituminen, josta on hyötyä myös valmennusohjelman jälkeen. Monilla naisyrittäjillä onkin po-sitiivinen asenne jatkuvaan itsen-sä kehittämiseen, joka ei pääty yh-den kurssin jälkeen, toteaa Kunttu-Wichmann. •

ten ja keskisuurten yritysten johto-tehtävissä toimiville tai niihin val-mentautuville naisille. Valmennus on käytännönläheistä ja se tarjoaa

Yrittäjien liiketoiminta on yhä enemmän kiinni datapalveluista, kuten inter-

net-yhteydestä ja toimipisteiden yhdistämispalveluista. luotettavaan tieto-

liikenneyhteyteen kannattaa satsata – ja sen voi myös ”vakuuttaa”.

lBsEuroopan sosiaalirahaston osittain rahoittama ladies’ Business school eli lBs on naisille suunniteltu johtaja-valmennusohjelma, joka kes-tää vuoden. Uudellamaalla sitä ovat järjestäneet yhteistyössä Fintra ja Uudenmaan Te-kes-kus. lBs-ohjelma on toiminut 20 vuotta ja sen on suoritta-nut jo noin 600 naisyrittäjää ja -johtajaa.

TDC Song Oy:n yritysmyynnin johtaja, Pasi Mäen mukaan yrittäjän kannattaa kysyä itsel-tään, onko hänellä halua hoitaa itse yrityksensä tietoliikenneasiat vai hankkisiko avuksi osaavan kumppanin.

samoja lainalaisuuksia, jotka toimi-vat jo 1980-luvulla, sanoo Fintran valmennuspäällikkö Päivi Kunttu-Wichmann.

vuoropuhelua

- LBS-valmennusohjelma on pitkälti vuorovaikutteista oppimista, ei niinkään ylhäältä alas ladeltavaa teoriaa. Valmen-tajan avulla asioita käsitellään yhdessä ja omaa osaamista vapautetaan käyttöön, Kunttu-Wichmann kuvailee.

Ohjelma tarjoaa naisjohtajille mah-dollisuuden jakaa kokemuksiaan se-

Erittäin tärkeäksi ja kiitetyksi osaksi valmennusta on muodostunut osallis-tujien keskinäinen verkostoituminen.

Kuva: steven Foley


Tietoliikenteen luotettavuutta

- Yksinäiset yrittäjät tai pienet yritykset eivät aina pysty tai heillä ei ole aikaa toteuttaa itse toimivia tietoliikenneratkaisuja. Tuolloin kan-nattaa hankkia kaksi ulkopuolista toimijaa, jot-ka varmistavat ratkaisujen saumattoman toimi-vuuden, Mäki sanoo.

Teleoperaattori hoitaa ratkaisujen perusasiat ja integraattori vastaa kartoituksista, käyttöön-otoista ja palvelukonseptista. Tämänkaltaisia integraattoreita ovat esim. Integral Oy ja Da-voco Oy. Tietokonemyyjät kykenevät harvoin ottamaan vastuuta telepalveluista, ellei heillä ole yhteistyösopimusta jonkin tietyn teleope-raattorin kanssa, kuten integraattoreilla.

- Aloittelevan yrittäjän kannattaa etsiä tieto-liikenneasioissa aina samankokoinen kumppa-

Eri kehitysvaiheisiin omat rahoitusratkaisut

Pääomarahoitusta sijoittajilta

Pääomasijoittajilta haetaan alalle kuin alalle paitsi riihikuivaa, myös tietotaitoa, kontaktiverkostoja sekä mainetta.

- Pääomasijoitusta voi hakea yrityksen eri vai-heisiin, joita ovat siemen-, startti-, kasvu- eli laa-jennus- sekä johdon yritysostovaihe. Osa pää-omasijoittajista on erikoistunut tiettyyn vaihee-seen, osa rahoittaa kaikkia vaiheita, kertoo Suo-men Pääomasijoitusyhdistys Ry:n VT Pääsihteeri Antti Sekki.

Potentiaalinen rahoittaja arvioi yrityksen tekno-logia-, kaupallistamis- ja yrittäjäriskin.

- Lisäksi yrittäjän tulee voida esittää kilpailu-tilanneanalyysi sekä markkinapotentiaali nume-roin ennenkuin sopimusneuvottelut pääsevät to-della käyntiin, Sekki lisää.

liikeidea tärkein pankille

- Rahoitamme tarvekohtaisesti ja vaihtoehtoja löy-tyy: käyttöpääoman rahoitukseen esimerkiksi luo-tollinen tili, yksittäisen laskun tai koko laskukan-nan myyminen. Investointeihin on tarjolla perin-teinen pankkilaina tai vaikkapa hankintarahoitus, jolloin vakuutena on hankittava tavara tai laite. Meitä kiinnostaa, miten yrittäjä aikoo lainan mak-saa takaisin eli liikeidean tulee kantaa, kertoo Nor-dean Helsingin keskustan yritysalueen aluejohtaja Leena Vainiomäki. •

rahoitusta kannattaa hakea hyvissä ajoin ennen kuin yritys tekee inves-tointien varaan laskettuja sitoumuksia. Näin vältytään ikäviltä yllätyksiltä.


Eri kehitysvaiheisiin löytyy erilaisia rahoitus-palveluja. Finnvera osallistuu rahoituspalveluil-laan mm. yritysten toiminnan aloituksen, in-vestointien, kasvun ja kansainvälistymisen se-kä omistusjärjestelyjen rahoittamiseen. Lisäksi Finnvera Oyj:n tytäryhtiö, Aloitusrahasto Vera Oy, tekee pääomasijoituksia innovatiivisiin ai-kaisen vaiheen yrityksiin.

- Rahoitusta voi hakea myös perustettavan yh-tiön nimiin: jos rahoittaja tekee myönteisen ra-hoituspäätöksen, on rahoitustarjous yleensä voi-massa normaalisti kolme kuukautta. Rahaa voi nostaa sitten, kun sille on tarve, opastaa Anneli Soppi Finnveran pienyritysrahoituksesta.

Yrityksen koosta ja rahoitustarpeesta riippuen Finnveralla on useita eri rahoitusvaihtoehtoja.

- Suorat luotot - kuten naisyrittäjälaina - osittainen takaus pankkien rahoitusinstrumen-teille, vientitoiminnan takuut ja kansainvälis-tymisrahoitusratkaisut, Soppi luettelee. Rahoi-tuspaketti pyritään jo alkuvaiheessa rakenta-maan joustavaksi eri rahoittajien kanssa.

Rahoitusta haettaessa toimintaedellytykset tu-lee olla kunnossa ja toiminnan kannattavaa.

- Lisäksi arvioidaan, että rahoitusrakenne on terveellä pohjalla, eli yritys ei ylivelkaannu, ja sil-lä on toimialan riskien vaatima omarahoitusosuus. Yrittäjän, yrityksen ja sen vastuuhenkilöiden luot-totietojen edellytetään myös olevan kunnossa.

Täydennyskoulutus

• enemmistö vastaajista eli kuusi kymme-nestä oli hankkinut ammatillista täyden-nyskoulutusta kuluneen kahden vuoden aikana.

ni. Yrittäjä menettää paljon aikaa, joustavuutta ja synergiaa, jos hän valitsee liian ison partne-rin, Pasi Mäki varoittaa.

Telepalveluvakuutus rauhoittaa

Tietoliikenteen luotettava toiminta on kriittis-tä monelle yrittäjälle. Jos oma bisnes on vaa-rassa lamaantua päiväkausiksi siksi, että laaja-kaistayhteydet ovat alhaalla, hyvät neuvot ovat usein tarpeen.

- Halvan liittymän tai tietoliikenneyhteyden valitseminen johtaa ongelmatilanteissa väistä-mättä myös hitaaseen palveluketjuun. Meidän tai integraattorin kanssa asiakas voi neuvotella korjausajasta, joka tapahtuu joko välittömästi tai muutaman tunnin sisällä yhteysverkon kaa-tumisesta. Telepalveluja voi siis myös ”vakuut-taa”, eli niille voi hankkia haluamansa palvelu-tason, Pasi Mäki tähdentää. •


• kolmannes täydennyskoulutusta hankkineis-ta oli osallistunut yrittäjäkoulutukseen ja kol-mannes yrittäjäjärjestön järjestämään koulu-tukseen.



Kilpailukykyä osaamista kehittämällä!

Move on!

Haluatko lisätietoa? Ota yhteyttä!puh. 0207 220 555, faksi 0207 220 510, Atomitie 2b (PL 300), 00371 Helsinki, sähköposti: [email protected], www.fintra.fi

Kansainvälisen liiketoiminnan valmennusratkaisuja jo lähes 20 maassa – myös yrityskohtaisesti räätälöitynä.

• Johtaminen • Myynti ja markkinointi • Osto ja hankinta • Uudet markkina-alueet

• Kansainvälisen kaupan käytännöt • Vuorovaikutustaidot • Kansainvälisen liiketoiminnan kehittäminen

Työhyvinvointi- tuottavuuden kulmakiviYrittäjän täytyy voida hyvin kyetäkseen tekemään hyvää tulosta. Kyky kuunnella omaa kehoa ja mieltä on tärke-ää, jos mielii pysyä pitkään työelämässä.


Työhyvinvointi on yrittäjälle työn tuottavuuden kulmakivi. Siihen vai-kuttavat monet asiat.

- Työn mielekkyys ja oman työn hal-linnan kokemus ovat tärkeitä teki-jöitä työhyvinvoinnin kannalta, sa-moin se miten ihminen kokee työ-ympäristönsä. Oma asennoituminen työhön on loppujen lopuksi ehkä se kaikkein tärkein asia. Työhyvinvoin-nin kokemus perustuu työn, työym-päristön ja vapaa-ajan oikeanlaiseen tasa-painoon, sanoo kehittämispääl-likkö Hilkka Malinen Tapiolan työ-hyvinvointipalveluista.

Työnjako ja tauot auttavat jaksamaan

Erityisesti naisyrittäjällä voi olla oman työnsä ohella muitakin velvollisuuk-sia. - Mikäli yrittäjällä on perhettä, kannattaa suunnitella perheenjäseni-en kanssa toimiva työnjako, niin ettei-vät kaikki velvollisuudet putoaisi pel-kästään naisen niskaan. Palkatun ko-tiavun hyödyntäminen voi olla kiirei-selle yrittäjälle hyvä vaihtoehto saada itselleen aikaa työstä palautumiseen, Malinen suosittelee.

Koska ihmisen aivot ja suorituskyky ovat rajalliset, aina silloin tällöin kan-nattaa hetkeksi pysähtyä ja pitää pie-

ni tauko. Tutkimukset osoittavat, että lyhyetkin tauot parantavat huomatta-vasti päivittäistä työtehokkuutta.

Parempaa ergonomiaa ja hyvinvointia

Oikeanlainen ergonomia on erittäin tärkeää päivittäisessä työssä. - Erityi-sesti tietokoneen äärellä työskentele-villä niska ja hartiat tahtovat helposti kipeytyä. Teemme paljon yhteistyötä työterveyshuollon kanssa ergonomi-an parantamiseksi työyhteisöissä.

Hilkka Malinen muistuttaa, että yrit-täjällä on tärkeää olla tukenaan hy-vä ja toimiva tukiverkosto, koska täl-

lä ei ole välttämättä työyhteisöä ym-pärillään.

- Liiallinen uhrautuvaisuus ja täy-dellisyyden tavoitteleminen ovat var-ma uhka työssä jaksamiselle. Jos tun-nistaa itsessään uupumisen tai lop-puunpalamisen (burn out) merk-kejä, siihen kannattaa aina puuttua ajoissa. Työn vastapainona ystävät, harrastukset ja muut virikkeet vievät ajatukset pois työstä ja tuovat lisää mielekkyyttä elämään. •

Syöpävakuutukset yleistyvät Suomessakin TeksTi: PÄivi remes

Ulkomailla jo melko yleinen syöpä-vakuutus on rantautunut Suomen-kin markkinoille.

Syöpä osuu yhä useamman kohdal-le, mutta harva meistä on siihen va-rautunut henkisesti saati järjestänyt talouttaan vakavan sairastumisen va-ralta. Kannattaisiko etenkin yrittäjän ottaa vakuutus, joka antaa taloudellis-ta turvaa syöpädiagnoosin jälkeen?

Syöpävakuutuksella tarkoitetaan vakuutusta, joka kattaa syöpäriskin

eli vakuutuksesta korvataan veroton kertakorvaus mikäli asiakas sairastuu syöpään vakuutuksen voimassaolon aikana. Syöpävakuutuksen kaltaises-sa täsmävakuutuksessa korvaus ei ole sidottu hoitokuluihin.

-Meillä on useita eri syöpäris-kin kattavia vakuutuksia, jotka ovat kaikki erilaisia. Riippuen vakuutuk-sesta voidaan diagnoosin lisäksi mak-saa myös muita etuja kuten sairaala-päivärahaa, sopeutumisrahaa tai ko-tiapua, kertoo ACE Europen toimi-tusjohtaja Maria Sanmark.

kriteerit ja hyödyt

- Vakuutuksen voi saada eri kohde-ryhmiin kuuluvat henkilöt. Yhtenä kriteerinä on ikä; vakuutetun täytyy olla 18-64 vuotias, Sanmark sanoo. Sen sijaan geneettinen riski sairastua syöpään, tupakointi tai elintavat ei-vät ole esteenä syöpävakuutuksen saannille.

- Vakuutus kattaa ns. ensisyövät eli syövät, jotka esiintyvät ensimmäis-tä kertaa. Syöpiä, jotka on jo diag-

nosoitu aiemmin ei korvata eikä nii-den uusiutumista tai leviämistä toi-seen elimeen. Mutta myös aiemmin syöpään sairastuneet voivat saada va-kuutuksen, sillä hekin voivat sairas-tua täysin uuteen syöpälajiin, joka on korvattava.

Syöpädiagnoosikorvausta voi saada aina 20 000 euroon saakka. Koska korvauksen käyttökohteen voi itse päättää, tarjoaa se yrittäjälle hieman lisähelpotusta esimerkiksi hoitojär-jestelyjen osalta. •

sairauspoissaolot ja terveystarkastus

• kuusi vastaaja kymmenestä ei ole ollut yhtään päivää poissa työstä viimeisen puolen vuoden aikana oman sairauden takia. Viidennes on ollut poissa 1-2 päivää poissa.

• kuusi vastaaja kymmenestä ilmoit-ti, että ei ole ollut poissa työstä lap-sen sairauden takia viimeisen puo-len vuoden aikana eli lukemat ovat tässäkin viime vuoden tasolla.

• neljä vastaajaa kymmenestä käy säännöllisesti terveystarkastukses-sa eli saman verran kuin vuonna 1999. Neljä kymmenestä on järjes-tänyt itselleen työterveyshuollon.

lomapäivät, viikoittai-nen työtuntimäärä ja viikonlopputyöskentely• lomapäivien vietto jakaa vastaa-

jat: vajaa kolmannes vastaajista il-moitti pitäneensä yli 20 lomapäi-vää viime lomakaudella, vajaa kol-mannes 1-10 lomapäivää ja vajaa kolmannes 11-20 lomapäivää. Vain kahdeksan prosenttia ilmoitti, että ei ollut pitänyt yhtään lomapäivää viime lomakaudella.

• Vastaajien keskimääräinen viikoit-tainen työtuntimäärä on 46 tun-tia. Tosin viidennes tekee vähintään 51-tuntista työviikkoa ja kolmannes korkeintaan 40-tuntista työviikkoa.


Maria sanmark, aCe europen toimitusjohtaja.

liiallinen uhrautuvaisuus ja täydelli-syyden tavoitteleminen ovat varma uhka työssä jaksamiselle.


www.veritas.fi

Suo itsellesi ripaus työniloa

Kaksi ylittämätönta etua, jotka saa Veritas Eläkevakuutuksesta:

· kokeneen ammattilaisen luotettavan, henkilökohtaisen palvelun · työeläkkeiden osaamisen niiden alusta asti vuodesta 1962.

Suo itsellesi tämä ilo. Anna meidän hoitaa ammatti-taidolla yrityksesi lakisääteiset eläkeasiat.

YritysyksikköSimonkatu 6 B00100 HelsinkiPuh. 010 5501 580

Hannele Kuitunen TyöeläkeasiantuntijaVeritas Eläkevakuutus

Terveys paranee stressiä vähentämälläNaisyrittäjän itsestä huolehtiminen voi unohtua kiireen painaessa päälle. Elämäntapavalinnoilla voi ehkäistä sairauksia.


Sydän- ja verisuonisairauksista noin 80 prosenttia on ehkäistävissä omilla elintavoilla. Arjen pienillä valinnoilla voi vaikuttaa myös rintasyövän, suo-listosyöpien ja kohdunkaulansyövän syntyyn. Jos yrittäjä huomaa, ettei ehdi tehdä muuta kuin töitä, häly-tyskellojen pitäisi soida. Viikkoon tulisi mahtua lepoa ja rentoutumis-ta, liikuntaa, omaa aikaa ja ystävien tapaamista. Elämänlaatu mahdollis-taa positiivisia valintoja oman tervey-den suhteen.

– Stressaantunut ihminen ei yleensä pysty huolehtimaan itsestään: ei jak-sa lähteä lenkille ja elää terveellisesti. Sietokyvyn ylittävä stressi vähentää

vastustuskykyä ja saattaa lisätä syö-pään sairastumisen vaaraa, ylilääkäri Matti Rautalahti Suomen Syöpäyh-distyksestä kertoo.

Sydänliiton ohjelmapäällikön Anna-Liisa Rajalan mukaan naiset pyrki-vät liikaa täydellisyyteen: tulevat sai-raana töihin ja yrittävät ehtiä tehdä kaiken mahdollisen. Jatkuvalla yli-töiden tekemisellä ei paranneta työ-tuloksia eikä terveyttä. Pitkään jat-kunut stressi on yksi sepelvaltimo-taudin riskitekijöistä.

– Oravanpyörästä pois pääsy vaatii harjoittelua, tekemistä ja asennoitu-mista; oman sydämen tahdon kuun-telemista ja asioiden suhteuttamista, Rajala sanoo.

kasviksia ja liikuntaa

Tärkeimpiä elintapavalintoja stressin vähentämisen lisäksi ovat riittävä lii-kunta, terveellinen ravinto, normaa-lipainoisuus, tupakoimattomuus ja kohtuus alkoholin käytössä. Riittävä liikunta ei tarkoita maratonin harras-tamista vaan arkiliikunta riittää.

– Päivittäin pitäisi harrastaa vähin-tään 30 minuuttia reipasta kävelyä vastaavaa liikuntaa, Rautalahti ker-too.

Terveellinen ruokavalio sisältää run-saasti kasviksia, vihanneksia, hedel-miä, marjoja ja kokoviljatuotteita. Kasviksia tulisi syödä vähintään puo-li kiloa päivässä. Lihan, kalan ja ka-nan tulisi olla lisukkeita - toisin kuin yleensä ajatellaan. Paino pysyy ku-rissa, kun syö sen verran kun kulut-taa. •

lisää aiheesta Mediaplanetin Terveenä työssä -teemalehdessä, kauppalehden välissä 13.2.

Jos yrittäjä huomaa, ettei ehdi tehdä muuta kuin töitä, hälytys- kellojen pitäisi soida.

Kuva

: lu

is C

aRlo

s to

RRes


Naisyrittäjyyden itsearvostus näkyy sosiaaliturvassa

sosiaaliturvan riittävyyden kannalta on ratkaisevaa, että yrittäjän työtulo määritetään alusta alkaen oikealle tasolle. Yrittäjän kannattaakin tarkistaa työtulotasonsa viimeistään, kun posti tuo kotiin työeläkeotteen tämän vuoden aikana.


Yrittäjän sosiaaliturvan keskeinen osa on eläke, joka määräytyy yrittäjän eläkelain (YEL) mukaan. Nykyään työtulo vaikuttaa paitsi lakisääteiseen eläketurvaan, mm. mahdolliseen työ-kyvyttömyyseläkkeeseen, myös Kelan

maksaman sairausajan päivärahan, isyys-, äitiys- ja vanhempainrahan se-kä yrittäjän ansiosidonnaisen työttö-myysturvan suuruuteen.

- Viimeaikaisten uudistusten myö-tä yrittäjän sosiaaliturva alkaakin vas-tata entistä enemmän palkansaajan vastaavaa turvaa, kertoo varatoimi-

tusjohtaja Margolit Söderholm Ve-ritas Eläkevakuutuksesta.

nainen, arvosta työtäsi

- Yrittäjä pystyy helposti arvioi-maan oman vuosittaisen työtulon-sa oikein pohtiessaan, millainen korvaus hänen tekemästään työstä maksettaisiin, jos työtä tekemään palkattaisiin ulkopuolinen henki-lö, Söderholm neuvoo. Samalla hän toivoo, että yrittäjänaiset arvostaisi-vat enemmän omaa työpanostaan ja osaamistaan.

- Suomalaisen miesyrittäjän kes-kimääräinen vuosittainen työtulo on 17 400 euroa, kun se on nai-

silla 15 000. Lakisääteinen eläkevakuutus paitsi turvaa yrittäjän tulevaisuuden, antaa turvaa myös yrittäjän perheelle.

- Sen perusteella maksetaan me-nehtyneen yrittäjän omaisille perhe-eläkettä.

verovähennyskelpoista ja joustavaa

Työeläkemaksut voi vähentää joko henkilökohtaisessa tai yrityksen ve-rotuksessa, ja nykyisin yrittäjällä on mahdollisuus myös työtulon jous-toon.

- Hyvinä vuosina vakuutusmak-suja voi maksaa enemmän, mikä vai-

Yrityksen verotuksessa maltti on valttia

Aloittelevalle yrittäjälle verotus on tärkeä seikka, jossa huolellinen ennakkovalmistelu kannattaa.


- Yrittäjäuransa alussa olevan tai yrit-täjyyttä vasta harkitsevan henkilön kannattaa selvittää hyvissä ajoin ve-rovelvollisuutensa, suosittelee vero-

hallituksen yritysveroyksikön apu-laisjohtaja Anneli Kukkonen.

Verohallinnon rekistereihin ilmoit-tautuminen on ensimmäinen vai-he, kun yritystoiminta aloitetaan. Se

käy helpoiten netistä (www.vero.fi) saatavilla YTJ-lomakkeilla. Samoil-la lomakkeilla ilmoittaudutaan myös kaupparekisteriin.

lisääntyneitä velvoitteita

Yrittäjyys merkitsee aina lisäänty-nyttä aktiviteettia mm. kirjanpidon suhteen. Yrittäjän on maksettava ar-

vonlisävero joka kuukausi, ja se tu-lee ilmoittaa verovirastolle viimeis-tään kohdekuukautta seuraavan toi-sen kuukauden 15. päivänä.

- Suosittelemme, että yrittäjä ilmoit-taa jo yrityksen perustamisilmoitukses-sa alustavan arvion tulevasta liikevaih-dosta ja verotettavasta tulosta ennakoi-den määräämiseksi. Tällä tavoin välte-tään isot jäännösverot myöhemmin.

Tane

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TAne) on pysyväluonteinen neu-vottelukunta, joka perustettiin vuonna 1972. Uusi neuvottelukun-ta asetettiin 1.9.2007 alkaen edus-kunnan toimikaudeksi. TAne toimii naisten ja miesten välisen yhteis-kunnallisen tasa-arvon edistämi-seksi.

Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan tehtävänä on:• seurata ja edistää naisten ja

miesten tasa-arvon toteuttamis-ta yhteiskunnassa

• tehdä aloitteita ja esityksiä se-kä antaa lausuntoja tasa-arvoon vaikuttavan lainsäädännön ja muiden toimenpiteiden kehittä-miseksi

• huolehtia yhteistyön edistämi-sestä viranomaisten, työmarkki-najärjestöjen ja muiden yhteisö-jen kesken

• edistää tasa-arvoa koskevaa tut-kimustoimintaa ja tutkimustu-losten hyödyntämistä

• seurata alan kansainvälistä kehi-tystä.

lähde: www.stm.fi

Pahimmat yritystoiminnan esteet

• neljän kärki on ”korkeat työvoi-makustannukset”, ”kilpailun ko-vuus”, ”verotus” ja ”ammattitai-toisten työntekijöiden puute”.

• seuraavina ovat ”kysynnän riit-tämättömyys”, ”rahoitusvaike-udet”, ”byrokratia”, ”harmaa ta-lous” ja ”yrittäjien yhteistyön vä-hyys”.


naisten johtamat yritykset kannattavia

Syyskuussa 2007 julkaistun Elinkei-noelämän Valtuuskunnan eVAn analyysin mukaan yritykset, joissa on toimitusjohtajana nainen, ovat noin kymmenen prosenttia kan-nattavampia kuin vastaavat mies-johtoiset yritykset.

lähde: www.mahdollistamenes-tys.fi


Parempaa riskienhallintaa yritysvakuutuksessaAloittelevan yrittäjän on helpompi hallita yrittämisen riskejä valitsemalla oikeanlainen vakuutus.


Kun yrittäjä ryhtyy hankkimaan va-kuutusta, hänen tulee arvioida tark-kaan oma riskinkantokykynsä ja mi-tä riskejä hän voi itse kantaa talou-dellisesti.

- Tähän voivat sisältyä esimerkiksi tietokoneet ja erilaiset tuotantoväli-neet, joita yrittäjä ehdottomasti tar-vitsee harjoittaakseen liiketoimin-taansa. Jokainen yrittäjä haluaa taa-ta oman liiketoimintansa varmuuden eli oman leivän, sanoo Finanssialan Keskusliiton johtava vakuutusasian-tuntija Pia Santavirta.

Jos yrityksessä on muita työntekijöi-tä, yrittäjän on huomioitava lakisää-teiset vakuutukset, kuten esim. sosi-aali- ja työeläkemaksut. Itselleen yrit-täjän on otettava yrittäjän eläkelain mukainen eläkevakuutus. Lisäturvaa voidaan hankkia vapaaehtoisilla elä-ke-, tapaturma-, sairauskulu- ja mat-kavakuutuksilla.

vahingon sattuessa

Mikäli yrittäjällä on varastotila ja tuotteita elinkeinonsa harjoittamista varten, Santavirta suosittelee omai-suusvakuutuksen ottamista.

- Omaisuusvakuutus auttaa suures-ti esimerkiksi tulipalon, ilkivallan tai vesivahingon sattuessa. Turvataso valitaan tarpeen mukaan esimerkik-si perusturvan tai laajaturvan väliltä. Jos liikkeenharjoittamisessa ilmenee riskejä esim. riita- tai rikosasioille,

oikeusturvavakuutus on varteenotet-tava vaihtoehto, jolloin myös vakuu-tusyhtiö auttaa yrittäjää riita-asiassa, Pia Santavirta opastaa.

riskit riippuvat toimialasta

Vapaaehtoiset vakuutuskustannuk-set suhteessa muuhun yrityksen lii-kevaihtoon ovat marginaalisia.

- Lakisääteiset vakuutuskustan-nukset ovat hieman suurempi ku-luerä, mutta yhteensäkään ei puhu-ta kuin parin prosentin suuruusluo-kasta, sanoo vahingontorjuntaan eri-koistunut Finanssialan Keskusliiton johtaja Veli Matti Ojala.

Yrittäjää koskevat riskit riippuvat hy-vin pitkälti toimialasta. - Pahimmassa tapauksessa seuraamukset voivat olla katastrofaalisia, esimerkiksi koskien tietoturvallisuutta tai sopimusriske-jä. Asiantuntija-apu on aina suositel-tavaa. Myös pk-yrittäjille suunnat-tu maksuton sivustomme (www.pk-rh.com) on yksinkertainen ja selkeä apuväline, Ojala suosittelee. •

haavoittuvuusanalyysi - hyvä keino aloittaa riskienhallinta

henkilöriskit

liikeriskit

Paloriskit

rikosriskit sopimus- ja vastuuriskit

Tuoteriskit

Tietoriskit

Ympäristöriskit

kuttaa suoraan positiivisesti yrittäjän eläketurvaan.

Eläkevakuutusyhtiöiltä kannattaa kysyä neuvoa eläketurvasta ja sen riittävyydestä. Yrittäjän kannattaa vuosittain tarkistaa eläkevakuutus-turvansa.

- Käytössämme on mm. nopeat laskurit, joiden avulla voi vertailla muutaman tuhannen euron vuosit-taisien työtulon muutoksien vaiku-tusta sosiaaliturvaan.

- Liikeidean pitää kantaa niin, et-tä sen avulla saavutettavalla työtulol-la voi ajan myötä kustantaa itselleen riittävän eläkkeen, Söderholm Veri-tas Eläkevakuutuksesta korostaa.

hyvä kirjanpitäjä on kullan arvoinen

Anneli Kukkosen mukaan yrittäjän kannattaa satsata hyvään kirjanpitä-jään.

- Työntekijöiden määrään katso-matta kirjanpitäjä helpottaa suuresti yrittäjän toimintaa. Kirjanpitäjä an-taa yleensä myös järkevää neuvontaa verotuksen suhteen.

Yrittäjällä ei ole enää jatkossa vält-tämättä palkkatuloa, vaan yritystu-loa, joka jaetaan ansio- ja pääoma-tuloksi yrityksen nettovarallisuuden perusteella.

Antin antaa esimerkkilaskelman:- Jos aloittaa säästämisen 30-vuotiaana, jo 35 euron kuukau-sisäästöllä kertyy 400 euron lisäeläke kuukausittain kolmeksi vuodeksi. Jos säästämisen aloittaa 40-vuotiaana, säästösum-ma on vastaavaa eläkettä varten 52 euroa kuukaudessa. las-kelma on tehty alhaisella 2,5 prosentin tuotto-odotuksella. Varainhoidolla tuottoennuste pitkällä aikavälillä voi olla huo-mattavasti korkeampi.

ohjeita yrittäjälle netistä

Kuukauden työnantajasuorituk-set maksetaan verovirastolle palkan-maksukuukautta seuraavan kuukau-den 10. päivään mennessä. Maksetut palkat tulee ilmoittaa valvontailmoi-tuksella, joka annetaan verovirastolle viimeistään kohdekuukautta seuraa-van kuukauden 15. päivänä.

- Työnantajan tulee tehdä myös vuo-si-ilmoitus vuoden aikana maksamis-taan palkoista kerran vuodessa, seuraa-van tammikuun loppuun mennessä. Myös veroilmoitus tehdään kerran vuo-dessa. Aloitteleva yrittäjä saa paljon neu-voja sivuiltamme, Kukkonen neuvoo. •

vapaaehtoinen eläkevakuutus

- Erityisesti yrittäjän kannattaa täy-dentää vapaaehtoisella eläkevakuu-tuksella eläketurvaansa, jos on ollut poissa työelämästä esimerkiksi las-ten hoitamisen vuoksi, kertoo Miia Antin Bon Life Oy:sta.

Vapaaehtoisen eläkevakuutuk-sen turvin voi antaa itselleen opti-on aloittaa eläkepäivät 62-vuotiaana. - Lisäksi yritys voi vähentää työnteki-jälleen ottamansa yksilöllisen eläkeva-kuutuksen maksut verotuksessa, eikä maksuja katsota työntekijälle palkak-si. Monet yrittäjät yhdistävät varain-hoidon eläkevakuuttamiseen. •

lähde: pk-rh.com

Kuva: daMiR CudiC

Jokainen yrittäjä haluaa taata oman liiketoimintansa varmuuden eli oman leivän.

Kuva: sKip odonnell

ilmoitusliite naisyrittÄjyys - mediaplanetdoc.mediaplanet.com/all_projects/1651.pdf · eteenpäin,...

Documents