hätäliikenteen teknisestä toteutuksesta ja varmista- misesta · 20.12.2016 . määräyksen 33...

20.12.2016

Määräyksen 33 perustelut ja soveltaminen

Hätäliikenteen teknisestä toteutuksesta ja varmista-misesta

MPS 33

MPS 33 1 (38)

Viestintävirasto Kommunikationsverket Finnish Communications Regulatory Authority

Itämerenkatu 3 A PL 313 00181 Helsinki Puhelin 0295 390 100 www.viestintävirasto.fi

Östersjögatan 3A PB 313, FI-00181 Helsingfors, Finland Telefon +358 295 390 100 www.kommunikationsverket.fi

Itämerenkatu 3A P.O. Box 313, FI-00181 Helsinki, Finland Telephone +358 295 390 100 www.ficora.fi

SISÄLLYS

A-OSA KESKEISET MUUTOKSET JA MUUTOSHISTORIA ................................................. 2 1 Muutokset .................................................................................................................... 2

1.1 Harvaanasuttujen alueiden taajamat ...................................................... 2 1.2 Muutoksia määräyksen perusteluissa ja soveltamisessa (MPS) ................... 2

2 Muutoshistoria .............................................................................................................. 3 2.1 Hätäpaikannuksen tarkkuus ja luotettavuus ............................................ 3 2.2 eCall .................................................................................................. 3 2.3 Hätäliikenteen ohjaus ........................................................................... 3 2.4 112SMS-tarkentavat vaatimukset .......................................................... 3 2.5 Dokumentointivaatimukset .................................................................... 4 2.6 Harvaanasuttujen alueiden taajamat ...................................................... 4

3 Vaikutukset .................................................................................................................. 4 3.1 Muutosten perusteet ............................................................................ 4 3.2 Tietoyhteiskuntavaikutukset .................................................................. 5 3.3 Taloudelliset vaikutukset ....................................................................... 5 3.4 Vaikutukset viranomaisten toimintaan .................................................... 5 3.5 Ympäristövaikutukset ja yhteiskunnalliset vaikutukset .............................. 5

B-OSA PYKÄLÄKOHTAISET PERUSTELUT JA SOVELTAMISOHJEET ................................. 5 LUKU 1 YLEISET SÄÄNNÖKSET ............................................................................................................. 5

1 § Määräyksen tarkoitus .................................................................................................. 6 2 § Soveltamisala ............................................................................................................ 6

2.1 Hätäpuhelu ......................................................................................... 6 2.2 Hätätekstiviesti .................................................................................... 7 2.3 Yleinen viestintäverkko ......................................................................... 7

3 § Määritelmät ............................................................................................................... 7 3.1 Hätäpuhelu ......................................................................................... 7 3.2 Hätätekstiviesti .................................................................................... 7 3.3 Harvaanasuttu alue .............................................................................. 8 3.4 Taajama ja keskustaajama .................................................................... 9

LUKU 2 HÄTÄLIIKENTEEN TOTEUTUS JA OHJAUS ....................................................................................... 10 4 § Hätäliikenteen toteutus ............................................................................................. 10

4.1 Mahdollisuus soittaa hätäpuhelu .......................................................... 10 4.2 Liittymää koskevien rajoitusten vaikutus ............................................... 10 4.3 Hätäpuhelun mukana välitettävät tiedot................................................ 12 4.4 Hätäpaikannuksen tarkkuus- ja luotettavuusvaatimukset ........................ 13 4.5 eCall-ilmaisintiedon välitys hätäkeskukseen .......................................... 14

5 § Hätäliikenteen ohjaus ................................................................................................ 15 5.1 Alueellinen ohjaus .............................................................................. 15 5.2 Hätäpuheluiden ohjauksen dokumentointi ............................................. 16 5.3 Hätätekstiviestien ohjaus .................................................................... 17 5.4 Yritysverkosta tulevien puheluiden ohjaus ............................................. 19 5.5 Ennakkosiirtopalvelun rajoitus ............................................................. 19 5.6 Kutsuvan liittymän numeron siirto ........................................................ 19

LUKU 3 HÄTÄPUHELUIDEN VARMISTAMINEN ............................................................................................ 20 6 § Hätäpuheluiden yleinen varmistaminen ....................................................................... 20

6.1 Hätäpuheluiden priorisointi .................................................................. 20 6.2 Hätäpuheluiden priorisoinnin dokumentointi .......................................... 21 6.3 Priorisointi varmistavalla yhteydellä ..................................................... 22 6.4 Yhteydet hätäkeskuksen ja liitäntäteleyrityksen välillä ............................ 22 6.5 Tukiaseman kantoaaltojen ajaminen alas .............................................. 23

7 § Hätäpuheluun käytettävän verkon varmistaminen harvaanasuttujen alueiden taajamissa .. 23

MPS 33 2 (38)





7.1 Fyysisen varmistamisen yleiset perustelut ............................................. 23 7.2 Fyysisen varmistamisen soveltamisen perusperiaatteet (kuva) ................ 24 7.3 Hätäpuheluiden varmistaminen matkaviestinverkoissa ............................ 25 7.4 Hätäpuheluiden varmistaminen kiinteässä verkossa ............................... 27 7.5 Dokumentointivaatimus ...................................................................... 28

LUKU 4 VOIMAANTULOSÄÄNNÖKSET .................................................................................................... 28 8 § Voimaantulo ja siirtymäsäännökset ............................................................................. 28 9 § Tiedonsaanti ja julkaiseminen .................................................................................... 29

C-OSA MÄÄRÄYKSEN AIHEPIIRIIN LIITTYVÄT MUUT ASIAT ...................................... 30 1 VoIP-hätäpuheluiden paikannus .................................................................................... 30 2 Tiedottaminen hätäliikenteen häiriöistä .......................................................................... 30 3 SIMittömien ja kansainvälisten verkkovierailijoiden hätäpuheluiden paikantaminen ............. 31 4 VoLTE ja VoWiFi -hätäpuhelut ....................................................................................... 31

D-OSA LAINSÄÄDÄNTÖ ............................................................................................... 33 1 Määräyksen lainsäädäntöperusta ................................................................................... 33

1.1 Suomen lainsäädäntö ......................................................................... 33 1.2 EU-lainsäädäntö ................................................................................ 33

2 Muut asiaan liittyvät säännökset ................................................................................... 34 2.1 Tietoyhteiskuntakaari ......................................................................... 34 2.2 Viestintäviraston tekniset määräykset .................................................. 35

VIITELUETTELO .......................................................................................................... 36

A-OSA Keskeiset muutokset ja muutoshistoria

1 Muutokset

1.1 Harvaanasuttujen alueiden taajamat

Määräyksen aiemmissa versioissa harvaanasuttujen alueiden taajamat määriteltiin kulloisenkin kunta-, kuntaluokitus- ja taajamatilanteen mukai-sesti Tilastokeskuksen tietoihin pohjautuen. Näissä tiedoissa tapahtuu vuo-sittain muutoksia, joten määräyksen liitteen taajamaluettelossa tulisi jat-kossakin tapahtumaan muutoksia molempiin suuntiin (sekä uusia taajamia mukaan että taajamia pois). Määräystä muutettiin nyt siten, että taajamaluettelon pohjaksi otettiin määräyksen edellisessä versiossa määritelty vuoden 2015 loppuun men-nessä edellytetty taajamien varmistustilanne. Jatkossa liitteen taajamaluet-teloon ei tehdä muita muutoksia kuin kuntien yhdistymisten tapauksessa yhdistyvän kunnan taajamat siirretään uuden kunnan alle.

1.2 Muutoksia määräyksen perusteluissa ja soveltamisessa (MPS)

SIMmittömien ja kansainvälisten verkkovierailijoiden hätäpuheluiden pai-kannus

MPS 33 3 (38)





SIMmittömien ja kansainvälisten verkkovierailijoiden roaming-hätäpuheluiden paikannus ei ole ollut mahdollista pull-menettelyä (kysely-menettely) käytettäessä. Nyt paikannus on tullut mahdolliseksi yhden te-leyrityksen verkossa. MPS:ään on lisätty lyhyt kuvaus käytettävästä me-nettelystä. Hätätekstiviestien tarkempi kuvaus Hätätekstiviestien käyttöönoton lähestyessä myös tekninen toteutus te-leyritysten verkoissa on tarkentunut. MPS:ään on lisätty kuvaus hätäteksti-viestien käyttöön liittyvistä asioista sekä lyhyt kuvaus teknisestä toteutuk-sesta.

2 Muutoshistoria

2.1 Hätäpaikannuksen tarkkuus ja luotettavuus

Yleispalveludirektiivin 2002/22/EY [1] ja siihen direktiivillä 2009/136/EY [2] tehtyjen muutosten mukaisen artiklan 26 mukaan "Competent regulatory authorities shall lay down criteria for the accuracy and reliability of the call-er location information provided." Yleiseurooppalaisia vaatimuksia hätäpai-kannuksen tarkkuudelle ja luotettavuudelle ei toistaiseksi ole ollut käytettä-vissä, joten määräykseen lisättiin vuoden 2015 päivityksen yhteydessä vaatimuksia (4 § 5 momentti) lähinnä verkkojen nykyisen toiminnan sekä projektiryhmän PT ES raportin suositusten pohjalta.

2.2 eCall

Määräykseen lisättiin vuoden 2015 päivityksessä eCall-palvelua (ajoneuvo-jen hätäilmoitusjärjestelmä) koskevat vaatimukset viestintäverkoille. eCall-järjestelmä on käytettävissä, kun ajoneuvolaitteissa, viestintäverkoissa ja hätäkeskuksissa kaikissa on toteutettu eCall-toiminnallisuudet. Viimeisim-pien EU-tasoisten päätösten mukaan eCall-käyttöönotto hätäkeskuksissa tulee tapahtua 1.10.2017 mennessä.

2.3 Hätäliikenteen ohjaus

Vuodesta 2017 alkaen Manner-Suomessa käyttöönotettavan ERICA-hätäkeskustietojärjestelmän myötä hätäpuheluiden ohjaus viestintäverkois-sa tulee muuttumaan. Määräyksen vuoden 2015 päivityksen aikana hätälii-kenteen ohjauksen vaatimukset muutettiin kattamaan sekä silloinen ohja-usmalli että uusi palvelinsalimalli. ERICA-hätäkeskustietojärjestelmän mu-kanaan tuomat muutokset koskevat Manner-Suomea, ei Ahvenanmaata.

2.4 112SMS-tarkentavat vaatimukset

112-hätätekstiviesti (112SMS) otetaan käyttöön vuonna 2017 Manner-Suomessa käyttöönotettavan uuden hätäkeskustietojärjestelmän ERICAn myötä. Tällöin tekstiviestejä välittävä teleyritys ohjaa hätätekstiviestit te-leyritykselle, jonka kanssa hätäviranomainen on sopinut hätätekstiviestien

MPS 33 4 (38)





välittämisestä hätäkeskusten järjestelmään. Asiaa koskeva vaatimus lisät-tiin määräykseen edellisen päivityksen yhteydessä.

2.5 Dokumentointivaatimukset

Määräykseen lisättiin edellisen päivityksen yhteydessä tämän määräyksen kannalta relevantit dokumentointivaatimukset.

2.6 Harvaanasuttujen alueiden taajamat

Määräyksen liite 1 määrittelee harvaanasuttujen alueiden taajamat, joissa hätäpuheluun käytettävä verkko tulee varmistaa. Liite 1 päivitettiin vas-taamaan kunta-, kuntaluokitus- ja taajamatilanteen osalta määräyksen päivitysajankohtana vuonna 2014 tiedossa ollutta tilannetta.

3 Vaikutukset

Tässä luvussa kuvataan määräyksen vaikutukset.

3.1 Muutosten perusteet

Määräyksessä M33 muutetaan perusteita, joilla määritellään ne har-vaanasuttujen alueiden taajamat ja keskustaajamat, joissa määräys edel-lyttää hätäliikenteen varmistamista. Aiempien määrittelyperusteiden mukaisesti määräyksen liitteenä olevaa taajamataulukkoa pitäisi muuttaa aina kuntajaossa, Tilastokeskuksen mää-ritelmissä, maaseudun kolmijaossa ja taajamaluettelossa tapahtuvien muu-tosten yhteydessä. Määräys ja siihen liittyvä taajamaluettelo päivitettiin vuonna 2014. Tällöin taajamaluetteloon jouduttiin määrittelyjen pohjalta tekemään runsaasti muutoksia. Tilastokeskuksen taajamalistauksen pohjalta luetteloon lisättiin 19 taajamaa. Kuntamuutosten, kuntaluokitusmuutosten ja Tilastokeskuk-sen taajamalistauksessa tapahtuneiden muutosten pohjalta liitteestä pois-tettiin yhteensä 54 taajamaa. Poistuneiden taajamien osalta perustelumuis-tiossa todettiin, että vaikka näitä taajamia ei enää liitteeseen sisällykään, muutos ei tarkoita, että määräyksen edellisen version pohjalta toteutettuja varmistuksia pitäisi purkaa. Kuntamuutosten, kuntaluokitusmuutosten ja Tilastokeskuksen taajamalis-tauksessa tapahtuvien muutosten määrä ei tulle jatkossa ainakaan laske-maan. Tällöin määräyksen liitteen taajamaluettelossa tulisi jatkossakin ta-pahtumaan jatkuvasti muutoksia molempiin suuntiin (sekä uusia taajamia mukaan että taajamia pois). Jos taajama sisältyy määräyksen liitteeseen ja sen varmistus on toteutettu määräyksen edellyttämällä tavalla, olisi tarkoi-tuksenmukaista, ettei taajama poistu taajamaluettelosta hallinnollisten muutosten takia. Vastaavasti liitteeseen ei ole tarkoituksenmukaista lisätä taajamia vain tilastoihin pohjautuviin hallinnollisiin päätöksiin perustuen.

MPS 33 5 (38)





Määräyksen taajamaluettelon päivitys vuonna 2014 perustui vuoden 2014 kuntatilanteeseen ja vuoden 2012 taajamalistaukseen. Määräyksen mukai-sesti teleyritysten tuli varmistaa, että kyseisten taajamien osalta määräyk-sen edellyttämät varmistukset oli toteutettu viimeistään 31.12.2015. Määräystä muutetaan siten, että määräyksen päivityksessä vuonna 2016 pohjaksi otetaan vuoden 2015 loppuun mennessä edellytetty taajamien varmistustilanne. Liitteen taajamaluettelo säilytetään taajamien osalta jat-kossa ennallaan kuitenkin siten, että kuntien yhdistymisten tapauksessa yhdistyvän kunnan taajamat siirtyvät uuden kunnan alle. Tällöin Tilastokes-kuksen tekemillä kuntaluokitusmuutoksilla ja taajamamuutoksilla ei ole enää vaikutusta määräyksen liitteen taajamaluetteloon.

3.2 Tietoyhteiskuntavaikutukset

Hätäliikenteen turvaaminen erilaisissa viestintäverkon häiriötilanteissa on osa viestintäverkon yleisen toimintavarmuuden parantamista. Kaupungeis-sa ja muilla tiheään asutuilla alueilla viestintäverkkojen ja samalla myös hätäliikenteen varmistaminen toteutuu kaupallisista syistä. Harvaanasutuil-la alueilla tällaista kaupallista painetta ei ole ja siksi varmistamisvaatimus-ten sisällyttäminen määräykseen on perusteltua.

3.3 Taloudelliset vaikutukset

Määräystä ehdotetaan muutettavaksi siten, että määräyksen päivityksessä vuonna 2016 pohjaksi otetaan vuoden 2015 loppuun mennessä edellytetty taajamien varmistustilanne. Teleyritysten on tullut toteuttaa edellisen mää-räyksen edellyttämät muutokset vuoden 2015 loppuun mennessä ja mää-räysmuutoksessa uusia taajamia ei tule varmistettavaksi. Näin ollen muu-toksella ei ole taloudellisia vaikutuksia.

3.4 Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Muutos helpottaa Viestintävirastossa tehtävää määräyksen taajamaluette-lon ylläpitoa, koska jatkossa muutoksia luetteloon aiheutuu vain kuntamuu-toksista.

3.5 Ympäristövaikutukset ja yhteiskunnalliset vaikutukset

Muutoksella ei ole ympäristövaikutuksia eikä yhteiskunnallisia vaikutuksia. B-OSA Pykäläkohtaiset perustelut ja soveltamisohjeet

Luku 1 Yleiset säännökset Tässä luvussa käsitellään määräyksen luvussa 1 annettuja velvoitteita.

MPS 33 6 (38)





1 § Määräyksen tarkoitus

Määräys sisältää vaatimukset, joilla yleisten viestintäverkkojen osalta var-mistetaan hätäpuheluiden ja hätätekstiviestien sekä niihin liittyvän hätäpal-velun kannalta olennaisen informaation siirtyminen viestintäverkoista hätä-keskuksiin. Määräyksen vaatimukset myös varmistavat hätäpuheluille normaaleja puheluja paremmat onnistumismahdollisuudet erilaisissa vies-tintäverkon ruuhka- ja häiriötilanteissa.

2 § Soveltamisala

Tämä määräys koskee hätäpuheluita ja hätätekstiviestejä yleisessä viestin-täverkossa.

2.1 Hätäpuhelu

Hätäpuhelulla tarkoitetaan tässä määräyksessä puhelua yleiseen hätänu-meroon 112.

Määräyksen soveltamisalaa laajennettiin jo vuonna 2006 puhelinpalvelusta puheluun. Puhelinpalvelun määritelmä olisi sulkenut pois numeroinnin kan-nalta yksisuuntaiset VoIP-palvelut, sillä se kattaa ainoastaan kaksisuuntai-set puhelupalvelut, joissa voi sekä soittaa että vastaanottaa puheluita sa-malla numerolla. Jos esimerkiksi yksisuuntaisesta VoIP-palvelusta on mah-dollista soittaa puheluja kansallisessa muodossa, käyttäjän täytyy siis pys-tyä soittamaan myös hätäpuhelu.

Puitedirektiivin 2002/21/EY [6] ja siihen direktiivillä 2009/140/EY [7] tehty-jen muutosten mukaan puhelulla tarkoitetaan yleisesti saatavilla olevan sähköisen viestintäpalvelun avulla luotua yhteyttä, joka mahdollistaa kak-sisuuntaisen puheviestinnän. Määritelmä edellyttää siis, että tarjottu vies-tintäpalvelu on yleinen (eikä rajatulle käyttäjäpiirille tarjottu) ja että ää-niyhteys on kaksisuuntainen. Sen sijaan määritelmässä ei puututa siihen, miten puhelinnumeroa voidaan käyttää. Tässä määräyksessä puhelulla tar-koitetaan yleisessä viestintäverkossa tarjottavaa viestintäpalvelua, josta on mahdollista soittaa puheluja kansallisessa muodossa määriteltyihin puhe-linnumeroihin.

On kuitenkin huomattava, että osaa määräyksen velvoitteista sovelletaan vain puhelinverkon liittymiin, jolla tarkoitetaan käytännössä samaa kuin kaksisuuntaisella puhelinpalvelulla.

Määräyksen hätäpuhelua koskevat vaatimukset koskevat ainoastaan puhe-luja hätänumeroon 112.

On kuitenkin syytä huomata, että tietoyhteiskuntakaaren 321 §:ssä sääde-tyt vaatimukset tietojen antamisesta hätäilmoituksia vastaanottaville viran-omaisille ja lain 132 §:n 6 momentissa mainittu kutsuvan yhteyden tunnis-tuksen eston ohittaminen tulevat sovellettaviksi riippumatta siitä, onko vi-ranomaisen hätänumerona 112 vai jokin muu numero.

MPS 33 7 (38)





2.2 Hätätekstiviesti

Hätätekstiviestillä tarkoitetaan tässä määräyksessä matkaviestinverkon SMS -sanomaa, jonka käyttäjä voi lähettää numeroon 112.

2.3 Yleinen viestintäverkko

Tietoyhteiskuntakaaren 278 § koskee puhelinverkossa toimivaa teleyritys-tä. Puhelinverkolla tarkoitetaan pääasiallisesti kohdeviestintään käytettävää kiinteää puhelinverkkoa tai matkaviestinverkkoa. Myös IP-pohjainen verkko katsotaan puhelinverkoksi siltä osin, kuin sitä käytetään kohdeviestintään. Määräyksen soveltamisalaksi on määritelty yleinen viestintäverkko. Tieto-yhteiskuntakaaren mukaan yleisellä viestintäverkolla tarkoitetaan viestintä-verkkoa, jota käytetään viestintäpalvelujen tarjontaan ennalta rajaamatto-malle käyttäjäpiirille. Näin IP-pohjaisissa tai muissa verkoissa ei tarvitse arvioida, onko kysymyksessä puhelinverkko vai ei.

Olennaisinta soveltamisalan kannalta on se, että määräys koskee puhelin-numeroilla valittavaa liikennettä.

Lain säännös ei siis rajoitu ainoastaan puhelinpalveluun, vaan se koskee kaikkia yleisessä puhelinverkossa toimivia teleyrityksiä eli sekä verkko- että palveluyrityksiä riippumatta siitä, tarjoavatko ne itse puhelinverkon liitty-miä loppuasiakkaille.

Jos verkkoa tai siellä tarjottavaa palvelua tarjotaan vain rajatulle käyttäjä-piirille, määräystä ei sovelleta.

Uuden hätäkeskustietojärjestelmän ERICAn käyttöönoton myötä kaikki hä-täliikenne yleisistä viestintäverkoista ohjataan liitäntäoperaattorien kautta hätäkeskusten palvelinsaleihin (tai erikoistilanteissa liitäntäoperaattorien kautta suoraan hätäkeskuksiin). Liitäntäoperaattorien ja palvelinsali-en/hätäkeskusten väliset yhteydet ja niiden varmistukset hoidetaan kyseis-ten operaattorien ja hätäkeskuslaitoksen sopimalla tavalla.

3 § Määritelmät

Tässä kappaleessa kuvataan määräyksessä käytetyt määritelmät.

3.1 Hätäpuhelu

Hätäpuhelulla tarkoitetaan tässä määräyksessä puhelua yleiseen hätänu-meroon 112.

Asiaa on käsitelty tarkemmin edellä soveltamisalan perusteluissa.

3.2 Hätätekstiviesti

Hätätekstiviestillä tarkoitetaan tässä määräyksessä matkaviestinverkon SMS -sanomaa, jonka käyttäjä voi lähettää numeroon 112.

MPS 33 8 (38)





3.3 Harvaanasuttu alue

Tässä määräyksessä harvaanasuttuna alueena pidetään vuoden 2014 mää-räyspäivityksessä määriteltyä aluetta. Alueen määrittely perustui Tilasto-keskuksen kyseisen ajankohdan tietoihin.

Tilastokeskuksen määrittely:

Harvaanasutulla alueella tarkoitetaan tässä määräyksessä Tilas-tokeskuksen tilastollisen kuntaryhmityksen mukaisia maaseu-tumaisia kuntia sekä niitä taajaan asuttuja kuntia, jotka on maaseudun kehittämisohjelmassa luokiteltu harvaan asutuksi maaseuduksi.

Harvaanasutun alueen määrittelemisessä käytetään Tilastokes-kuksen tilastollista kuntaryhmitystä.1 Määritelmällä rajataan ne kunnat, joiden alueella teleyrityksen on tämän määräyksen pe-rusteella tarvittaessa toteutettava verkon varmistuksia erityi-sesti hätäliikenteen toimintavarmuuden parantamiseksi.

Tilastokeskus jaottelee kunnat taajamaväestön osuuden ja suu-rimman taajaman väkiluvun perusteella kolmeen ryhmään: maaseutumaisiin kuntiin, taajaan asuttuihin kuntiin ja kaupun-kimaisiin kuntiin. Tämän määräyksen varmistamisvaatimusten tarkoitus on parantaa hätäliikenteen toimintavarmuutta erityi-sesti harvaanasutuilla alueilla. Siksi mukaan on poimittu maa-seutumaiset kunnat.

Lisäksi on poimittu mukaan osa taajaan asutuista kunnista. Poimintaperusteena on käytetty Tilastokeskuksen maaseudun kolmijakoa, joka on tehty EU-ohjelmakaudelle 2007-2013 eri-tyisesti maaseudun kehittämistarpeita varten.2 Maaseudun kolmijaon ryhmät ovat harvaan asuttu maaseutuun, ydinmaa-seutu ja kaupunkien läheinen maaseutu ja näistä on poimittu

1 http://www.stat.fi/meta/luokitukset/kuntaryhmitys/001-2014/luokitusavain.html Tilastokeskus on ottanut käyttöön tilastollisen kuntaryhmityksen vuodesta 1989 lähtien. Luokitus erottelee kuntia kau-punkimaisuuden ja maaseutumaisuuden mukaan. Kuntaryhmityksessä kunnat ryhmitellään taajamaväestön osuuden ja suurimman taajaman väkiluvun perusteella kolmeen luokkaan: kaupunkimaiset kunnat, taajaan asutut kunnat, maaseu-tumaiset kunnat. Kaupunkimaisiin kuntiin luetaan ne kunnat, joiden väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000. Taajaan asuttuja kuntia ovat puolestaan ne kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään 4 000, mutta alle 15 000. Maaseutumaisiin kuntiin kuuluvat ne kunnat, joiden väestöstä alle 60 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väki-luku on alle 15 000 sekä ne kunnat joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 4 000. 2 http://www.stat.fi/tup/msind/esittely.html http://www.stat.fi/tup/msind/msind_aluetyypit.html

http://www.stat.fi/meta/luokitukset/kuntaryhmitys/001-2014/luokitusavain.html

http://www.stat.fi/tup/msind/esittely.html

http://www.stat.fi/tup/msind/msind_aluetyypit.html

MPS 33 9 (38)





hätäliikennevarmistuksen piiriin harvaan asuttuun maaseutuun kuuluvat kunnat.3

Tilastokeskuksen luokittelukriteerit eivät luonnollisestikaan pe-rustu erityisesti viestintäverkon kehitystarpeisiin, mutta ne ovat virallisia, neutraaleja ja yleisten yhteiskunnallisten kehittämis-tarpeiden takia luotuja harvaan asuttujen alueiden luokitteluja. Niiden voidaan olettaa kohdistuvan niille alueille, joilla viestin-täverkon varmistustarpeet hätäliikenteen kannalta eivät välttä-mättä toteudu ilman erityisiä vaatimuksia.

3.4 Taajama ja keskustaajama

Tässä määräyksessä harvaanasutun alueen taajamana ja keskustaajamana pidetään vuoden 2014 määräyspäivityksessä määriteltyjä taajamia. Taaja-mien määrittely perustui Tilastokeskuksen kyseisen ajankohdan tietoihin.

Tilastokeskuksen määrittely:

Taajamalla tarkoitetaan tässä määräyksessä Tilastokeskuksen määritelmän mukaista asutuskeskittymää.

Määritelmällä poimitaan harvaanasuttujen alueiden kuntien alu-eelta ne kohteet, joihin verkon varmistus on hätäliikenteen toi-mintavarmuuden parantamiseksi ulotettava.

Tilastokeskuksen määrittelemä tilastollinen taajama on vähin-tään 200 asukkaan asutuskeskittymä, jossa asuinrakennusten välinen etäisyys on enintään 200 metriä. Rajaukseen eivät vai-kuta hallinnolliset, kuten kunnan tai läänin, rajat. Tilastokeskus määrittää taajamat viiden vuoden välein.

Keskustaajamalla tarkoitetaan tässä määräyksessä kunnan hal-linnollisen tai taloudellisen toiminnan kannalta merkittävää taa-jamaa, joka on Tilastokeskuksen määrittelyjen mukainen kes-kustaajama (kt) tai kirkonkylä (kk).

Määritelmä perustuu Tilastokeskuksen taajamatilastoon, eikä siihen merkittyjen keskustaajamien tai kirkonkylien alueellista, hallinnollista tai taloudellista merkitystä arvioida uudestaan tä-män määräyksen vaatimuksien kannalta. Keskustaajamat liitty-vät tässä määräyksessä kiinteän puhelinverkon keskittimien varmistusvaatimuksiin.

Tämän määräyksen liitteenä on luettelo määräyksessä tarkoite-tuista harvaanasuttujen alueiden kunnista ja niiden taajamista. (LIITE 1). Taajamat, jotka ulottuvat usean kunnan alueelle, on luettelossa otettuhuomioon vain kertaalleen ja sen kunnan koh-dalla, jossa pääosa taajamasta sijaitsee. Jos kyseinen kunta ei ole harvaan asuttu kunta, taajamaa ei ole sisällytetty luette-

3 http://www.stat.fi/tup/msind/msindaluejaot5.xls

http://www.stat.fi/tup/msind/msindaluejaot5.xls

MPS 33 10 (38)





loon. Luetteloon ei ole sisällytetty kuntia, joissa ei ole yhtään Tilastokeskuksen määrittelyjen mukaista taajamaa.

Jatkossa määräyksen liitteen 1 taajamaluettelossa tapahtuu muutoksia vain kuntamuutosten yhteydessä siten, että kuntien yhdistymisten tapauksessa yhdistyvän kunnan taajamat siirre-tään uuden kunnan alle.

Luku 2 Hätäliikenteen toteutus ja ohjaus Tässä luvussa käsitellään määräyksen luvussa 2 annettuja velvoitteita.

4 § Hätäliikenteen toteutus

4.1 Mahdollisuus soittaa hätäpuhelu

Puhelupalvelua tarjoavan teleyrityksen on tarjottava käyttäjälle mahdolli-suus soittaa hätäpuhelu ja matkaviestinliittymän tapauksessa lisäksi mah-dollisuus lähettää hätätekstiviesti.

Perustelut

Tietoyhteiskuntakaaren 278 §:n perusteella hätäpuhelun tulee olla mahdol-linen, mikäli muut puhelut ovat mahdollisia. Vaatimus on kirjattu myös tek-niseen määräykseen varmistamaan se, että hätäpuhelumahdollisuus tarjo-taan verkon toteutustekniikasta riippumatta. Määräys koskee siis myös VoIP-tekniikalla toteutettuja puheluita siltä osin kuin ne toteutetaan puhe-linverkossa toimivan teleyrityksen verkossa.

Lisäksi tietoyhteiskuntakaaren 278 §:n mukaan puhelinverkossa toimiva te-leyritys on velvollinen osaltaan huolehtimaan siitä, että käyttäjät saavat tekstiviestillä yhteyden maksutta yleiseen hätänumeroon 112. Tekstiviesti-en lähetys on nykyisellään pääsääntöisesti mahdollista vain matkaviestin-verkon liittymistä ja siltä osin määräystekstissä tarkennetaan vaatimus kohdistumaan vain matkaviestinverkkoihin.

Soveltaminen

Tilaajan valitessa yleisen hätänumeron 112, verkon tulee muodostaa hätä-puhelu ja välittää hätätekstiviesti määräyksessä jäljempänä kuvatulla ta-valla. VoIP-puheluiden osalta teknisen toteutuksen määrittely Internet-verkkoihin ei kaikilta osiltaan ole vielä valmis, joten niiltä osin teleyritysten tulee täyttää määräyksen vaatimukset käytettävissä olevien teknisten rat-kaisujen puitteissa.

4.2 Liittymää koskevien rajoitusten vaikutus

Teleyrityksen tulee huolehtia siitä, että hätäpuhelu voidaan soittaa

MPS 33 11 (38)





1) käyttäjästä johtuvista syistä rajoitetusta tai suljetusta toimintakuntoi-sesta puhelinverkon liittymästä,

2) ennakkoon maksetusta puhelinverkon liittymästä (prepaid), jonka saldo on loppunut, sekä

3) matkaviestimestä, jossa ei ole liittymää yksilöivää korttia sekä

4) matkaviestimestä, jossa on toisen teleyrityksen liittymän yksilöivä kortti.

Teleyrityksen tulee huolehtia siitä, että hätätekstiviesti voidaan lähettää 2 momentin kohtien 1) ja 2) tapauksissa.

Perustelut

Vaatimusten tavoitteena on varmistaa hätäpuheluiden onnistuminen myös niissä tapauksissa, joissa liittymä teknisesti on toimintakykyinen, mutta normaalien puheluiden soittaminen on estynyt jostain muusta syystä.

Käyttäjästä johtuva liittymän rajoittamisen ja sulkemisen syyt on todettu tietoyhteiskuntakaaren 115 §:ssä. Rajoituksen tai sulkemisen syynä voivat olla esimerkiksi erääntynyt maksu tai liittymälle asetetun käyttörajan ylit-tyminen.

Hätäpuhelu ja hätätekstiviesti ovat ilmaisia, joten liittymän rajoittamisella tai sulkemisella tai saldon loppumisella ei tule olla vaikutusta niiden toimin-taan. Teleyrityksen velvoite huolehtia siitä, että hätäpuhelu on mahdollista soittaa liittymästä, jossa ei ole liittymän yksilöivää korttia, turvaa käyttäjän mahdollisuutta soittaa hätäpuhelu tapauksissa, joissa käytettävissä on toi-miva matkapuhelin, mutta puhelimessa ei ole lainkaan SIM-korttia.

Teleyrityksen velvoite huolehtia siitä, että hätäpuhelu on mahdollista soit-taa matkaviestimestä, jossa on toisen teleyrityksen liittymän yksilöivä kort-ti mahdollistaa sen, että hätäpuhelu voidaan soittaa myös silloin, kun käyt-täjä on oman matkaviestinverkon kuuluvuusalueen ulkopuolella. Tällöin matkapuhelimen on mahdollista käyttää hätäpuhelussa toisen teleyrityksen verkkoa. Hätäpuhelun onnistumisen edellytyksenä on se, että käyttäjä on jonkin matkaviestinverkon kuuluvuusalueella.

Soveltaminen

Hätäpuhelu ja hätätekstiviesti on oltava mahdollisia käyttäjästä johtuvista syistä rajoitetusta tai suljetusta toimintakuntoisesta puhelinverkon liitty-mästä ja ennakkoon maksetusta liittymästä saldon loputtua teleyrityksen määrittelemän ajan (esim. 12 kk), minkä jälkeen liittymä poistetaan verk-ko-operaattorin rekistereistä.

Teleyrityksen keskusparametrien tulee olla asetettuna siten, että SIMmit-tömät hätäpuhelut ja hätäpuhelut toisen teleyrityksen verkon kautta ovat mahdollisia.

MPS 33 12 (38)





4.3 Hätäpuhelun mukana välitettävät tiedot

Teleyrityksen tulee huolehtia siitä, että hätäpuhelun mukana välitettävän kutsuvan liittymän numero on sellainen, että

1) sen avulla on mahdollista saada tarvittavat tiedot asianomaisesta tilaa-jasta, käyttäjästä ja asennusosoitteesta,

2) se mahdollistaa takaisinsoiton kyseiseen liittymään ja

3) matkaviestinliittymän tapauksessa se lisäksi mahdollistaa kyseisen mat-kaviestinliittymän paikannuksen.

Perustelut

Kutsuvan liittymän numeron oikeellisuudesta säädetään Viestintäviraston määräyksessä 28 [8]. Sen mukaan kutsuvan liittymän numero on siirrettä-vä teleyritysten välillä, numeroa ei pääsääntöisesti saa muuttaa sen siirty-essä viestintäverkon läpi ja lähtöverkon teleyrityksen on huolehdittava sii-tä, että sen lähtevissä puheluissa välittämä kutsuvan liittymän numero on oikea ja yksikäsitteinen.

Viestintäverkoissa tarjottavien palvelujen teknisen kehityksen myötä hätä-puheluiden mukana välitettävälle kutsuvan liittymän numerolle on tarpeen asettaa lisävaatimuksia. Asiakkaalla voi esimerkiksi olla samalla puhelin-numerolla kaksi eri SIM-korttia ja ne voivat olla eri päätelaitteissa. Sään-nöksen tarkoituksena on varmistaa se, että hätäkeskus pystyy vastaanot-tamansa numeron perusteella pyytämään ja saamaan ne tarpeelliset tiedot, joista säädetään erikseen. Prepaid -liittymien kohdalla teleyritys ei välttä-mättä ole rekisteröinyt tilaajan taikka käyttäjän tietoja eikä niitä siten ole saatavissa teleyrityksen rekistereistä. Siitä huolimatta prepaid -liittymänkin kohdalla on välitettävä kutsuvan liittymän numero oikein mahdollisia jatko-tutkimuksia ja paikantamista varten.

Lisäksi kutsuvan liittymän numeron on oltava sellainen, että se mahdollis-taa takaisinsoiton hätäkeskuksesta kutsujan liittymään. Poikkeuksena tästä ovat niin sanotut SIMmittömät puhelut, joissa hätäkeskuksiin välittyy ope-raattorikohtainen, yleensä keskuksen ilmaiseva numero. Takaisinsoitto ei näissä tapauksissa ole mahdollinen.

Soveltaminen

Teleyrityksen tulee varmistaa, että hätäpuhelun mukana välitettävä kutsu-van liittymän numero täyttää tässä määräyksessä asetetut vaatimukset. Hätäpuhelun mukana välitettävä kutsuvan liittymän numero ei näin ollen välttämättä ole sama kuin kyseisestä liittymästä lähtevien muiden puhelui-den mukana välitettävä kutsuvan liittymän numero.

MPS 33 13 (38)





4.4 Hätäpaikannuksen tarkkuus- ja luotettavuusvaatimukset

Teleyrityksen tulee huolehtia siitä, että hätäilmoitukseen liittyvien, hätävi-ranomaiselle toimitettavien osoite- ja sijaintitietojen tarkkuus ja luotetta-vuus täyttävät seuraavat vaatimukset:

1) osoitetiedot kiinteän verkon liittymien ja matkaviestinverkon liittymien osalta ovat korkeintaan yhden vuorokauden ikäisiä ja ne sisältävät liit-tymälle ilmoitetun osoitteen

2) matkaviestinverkon verkkopaikannuksen sijaintitiedot osoittavat liitty-män sijainnin vähintään solun tarkkuudella

Perustelut Tietoyhteiskuntakaaren 321 § mukaan teleyritys on velvollinen luovutta-maan hätäkeskukselle, meripelastuskeskukselle, meripelastuslohkokeskuk-selle ja poliisille käsiteltäväksi: 1) sen liittymän tunnisteen sekä liittymän ja päätelaitteen sijaintitiedot,

josta hätäilmoitus on tehty, ja tiedot liittymän tilaajasta, käyttäjästä ja asennusosoitteesta; sekä

2) hätäilmoituksen kohteena olevan henkilön käyttämän päätelaitteen ja liittymän sijainnin ilmaisevat yhteystiedot ja sijaintitiedot, jos henkilö on hätäilmoituksen vastaanottaneen viranomaisen perustellun käsityksen mukaan ilmeisessä hädässä tai välittömässä vaarassa

Sijaintitiedot ja osoitetiedot ovat hyödyllisiä ainoastaan silloin, kun niiden tarkkuus ja luotettavuus ovat riittävällä tasolla. Paikannuksen tarkkuus- ja luotettavuusvaatimusten kiristäminen nykyisestä käytännöstä aiheuttaisi investointikustannuksia teleyrityksille. Koska teleyrityksillä ei ole kaupalli-sista syistä aikomuksia parantaa verkkopaikannuksen tarkkuutta tai luotet-tavuutta, investointikustannukset jäisivät viranomaisen korvattaviksi kus-tannuksiksi. Tästä syystä määräykseen nyt lisätyt vaatimukset on asetettu tasolle, joka vastaa nykyisiä käytäntöjä. Mikäli Euroopan tasolla päästään yhteisymmärrykseen tiukemmista vaatimuksista, myös määräystä tullaan päivittämään tarpeellisilta osilta.

Hätäpaikannuksen tarkkuutta voidaan olennaisesti parantaa, mikäli hätä-puhelun yhteydessä päätelaite lähettää itse generoimansa (GNSS, WiFi-perusteiset) paikannustiedot hätäkeskukseen. Tällainen menetelmä on jo käytössä hätäkeskuksissa. Koska menetelmiä on kansainvälisesti käytössä ja kokeiltavana useita erilaisia, Euroopassa on käynnistynyt yhden euroop-palaisen menetelmän standardointi. Kun standardoinnissa on päästy loppu-tulokseen, mahdolliset tarpeet myös tämän määräyksen päivittämiseen tu-lee selvittää. Jatkossa verkkopaikannustietoja kannattaa joka tapauksessa käyttää edelleen paikannuksessa mm. varmistamaan päätelaitteen anta-man tarkan tiedon oikeellisuutta, vaikka tarkka paikannustieto saataisiinkin päätelaitteesta suoraan.

MPS 33 14 (38)





Soveltaminen

Osoitetietojen haussa hätäkeskukset käyttävät nyt kaupallista luettelotieto-kantaa ja jatkossa isoimpien teleyritysten tapauksessa erillistä viranomais-käyttöön tarkoitettua osoitetietokantaa. Osoitetiedot päivittyvät tietokan-toihin joko reaaliaikaisesti tai vuorokauden välein. Viranomaistietokannan tapauksessa tietokanta hakee tiedot teleyritysten järjestelmistä.

Nykyisin käytössä olevassa kaupallisessa luettelotietokannassa osoitetiedot perustuvat liittymien haltijoiden ilmoittamiin tietoihin. Niiden osalta ehdo-tonta tarkkuusvaatimusta ei voida asettaa. Tästä syystä asia on kirjattu muotoon, jonka mukaan tietojen tulee osoittaa liittymälle ilmoitettu osoite. Viranomaistietokantaan sijainti ilmoitetaan asennusosoitteena.

Matkaviestinverkoissa solun tarkkuus tarkoittaa sitä, että sijainti ilmoite-taan sen solun massakeskipisteen koordinaatteina, jonka alueella matka-viestin on. Kaikilla teleyrityksillä on tällä hetkellä käytössä solupaikannusta tarkentavia menetelmiä. Mikäli teleyrityksillä ei ole jatkossa tarvetta kau-pallisista syistä ylläpitää kyseisten tarkentavien menetelmien edellyttämiä järjestelmiä ja ylläpito aiheuttaisi investointikustannuksia, määräys edellyt-tää kuitenkin vähintään solupaikannustiedon tasoisen verkkopaikannustie-don toimittamista hätäkeskuksille myös jatkossa.

4.5 eCall-ilmaisintiedon välitys hätäkeskukseen

Teleyrityksen tulee huolehtia siitä, että hätänumeron 112 käyttöön perus-tuvien ajoneuvojen hätäpuhelujen (eCall) yhteydessä päätelaitteelta saatu eCall-ilmaisintieto välitetään hätäpuhelun mukana hätäkeskukseen.

Perustelut

eCall-palvelulla tarkoitetaan ajoneuvojen hätäilmoitusjärjestelmää, jossa ajoneuvoon sijoitettu laite lähettää onnettomuustilanteessa automaattisesti tai tarvittaessa käyttäjän aktivoimana hätäilmoituksen hätäkeskukseen. Hätäilmoitus sisältää muun muassa ajoneuvolaitteen GNSS -laitteen anta-maan tietoon perustuvan ajoneuvon tarkan sijaintitiedon.

Tietoyhteiskuntakaaren 278 §:n perusteluissa (HE 221/2013 vp, s. 200) todetaan, että komissio on antanut suosituksen EU:n laajuisen eCall-palvelun tukemisesta sähköisissä viestintäverkoissa hätänumeroon 112 pe-rustuvien ajoneuvojen hätäpuhelujen (’eCalls’) välittämiseksi (2011/750/EU). eCall-puhelut rinnastetaan tavallisiin puheluihin ja teleyri-tyksen on myös toteutettava eCall ja välitettävä eCall-puhelut maksutta si-ten kuin erikseen määritellään. Tarkemmat tekniset vaatimukset annetaan Viestintäviraston määräyksessä.

eCall-järjestelmä on käytettävissä, kun ajoneuvolaitteissa, viestintäverkois-sa ja hätäkeskuksissa kaikissa on toteutettu eCall-toiminnallisuudet. Vii-meisimpien EU-tasoisten päätösten mukaan eCall-käyttöönotto hätäkes-kuksissa tulee tapahtua 1.10.2017 mennessä. Toteutus viestintäverkoissa tulee tapahtua ennen sitä ja muun muassa testaustarkoituksia varten toi-

MPS 33 15 (38)





minnallisuuden on hyvä olla toteutettuna verkossa hyvissä ajoin ennen ko-ko järjestelmän käyttöönottoa. eCall-toteutuksen viestintäverkoille asetta-mat vaatimukset on sisällytetty jo määräykseen aiempaan versioon (4 § 6. momentti).

eCall-puhelu on normaali hätäpuhelu muutoin, mutta merkinannossa tulee lisäksi siirtää ns. eCall-ilmaisintieto (eCall flag). eCall-ilmaisinta ei käytetä Suomessa väylöitykseen tiettyyn hätäkeskukseen, mutta eCall ilmaisintie-don avulla hätäkeskuspäivystäjälle voidaan indikoida, onko kyseessä auto-maattisesti vai manuaalisesti generoitu hätäpuhelu.

Varsinainen eCall-informaatio kulkee hätäpuhelun avaamassa puhekana-vassa äänitaajuusmodeemin signaalina. Signaali kulkee ajoneuvopäätelait-teesta hätäviranomaisen vastaanottopisteeseen viestintäverkon läpi ilman, että teleyritys vaikuttaa siihen muutoin kuin varmistamalla puhekanavan avaamisen. Tästä syystä tässä määräyksessä ei käsitellä kyseistä modee-misignaalia ja sen määritteleviä standardeja.

Soveltaminen

Lähtökeskuksen tulee tunnistaa liittymämerkinannossa vastaanottamansa eCall-ilmaisin ja muodostaa verkossa käytettävä väylöitysnumero sen mu-kaisesti. Viestintävirasto on kirjeellä 30.10.2012 [9] varannut seuraavat ohjausnumerot eCall-käyttöön:

Manually initiated eCall 112 -> 0X(Y) 0C abc 115

Automatically initiated eCall 112 -> 0X(Y) 0C abc 116

5 § Hätäliikenteen ohjaus

5.1 Alueellinen ohjaus

Teleyrityksen tulee siirtää hätäpuhelun mukana tieto siitä, miltä hätäkes-kusten yhteistoiminta-alueelta puhelu on lähtöisin, mikäli tieto on verkosta saatavissa. Teleyrityksen tulee ohjata hätäpuhelut ohjaustiedon mukaisella ja hätäviranomaisen ja teleyritysten sopimalla tavalla hätäviranomaisen järjestelmään. Käyttäjän mahdollisesti valitseman telealueen suuntanume-ron ei pidä vaikuttaa verkossa muodostettavaan ohjaustietoon.

Perustelut

Hätäkeskustoiminta perustuu hätäkeskusten yhteistoiminta-alueisiin, joissa peruslähtökohtana on kunkin alueen hätäpuheluiden ohjaaminen kyseistä aluetta palvelevaan hätäkeskukseen.

Hätäpuheluiden ohjaus tulee muuttumaan uuden hätäkeskustietojärjestel-män käyttöönoton myötä. Siirtymäkauden aikana ohjausmuutoksia joudu-taan tekemään useaan otteeseen. Olennaista on, että verkoissa muodostet-tu ohjaustieto mahdollistaa hätäpuheluiden asianmukaisen ohjauksen sekä teleyritysten että hätäviranomaisen järjestelmissä. Ohjauksista sovitaan

MPS 33 16 (38)





hätäviranomaisen ja teleyritysten kesken. Käytännössä tämä tapahtuu Hä-täkeskuslaitoksen alueellisesti kokoon kutsumissa teleyrityspalavereissa.

Lähtökohtana on, että käyttäjän tarvitsee valita ainoastaan hätänumero 112 hätäpuhelun soittamiseksi. Mikäli käyttäjä kuitenkin valitsee hätänu-meron eteen telealueen suuntanumeron, se ei saa vaikuttaa hätäpuhelun ohjaukseen.

Soveltaminen

Hätäpuheluiden ohjaustieto perustuu pääsääntöisesti tuloväylään keskitti-mestä ja tukiasemasta. Tuloväylän perusteella lähtökeskus valitsee asian-mukaisen väylöitysnumeron väylöitystaulukosta.

VoIP-puheluiden tapauksessa, joissa käyttäjä voi kytkeytyä verkkoon min-kä tahansa internetyhteyspalvelun välityksellä, puhelun väylöityksessä ei välttämättä ole tietoa käyttäjän sijainnista. Mikäli verkkotekninen toteutus ei mahdollista oikean väylöitystiedon muodostamista, käyttäjälle voidaan antaa mahdollisuus ilmoittaa sijaintinsa vähintään kunnan tarkkuudella. Käyttäjällä tulee olla mahdollisuus päivittää tieto milloin tahansa. Vastuu tällaisen tiedon oikeellisuudesta on käyttäjällä.

Mikäli ohjausta ei kyetä toteuttamaan verkosta eikä käyttäjältä saadun tie-don perusteella, asiakkaille on tiedotettava asiasta tietoyhteiskuntakaaren 108 § ja 129 § mukaisesti.

Hätäpuheluiden ajantasaista väylöitystaulukkoa Hätäkeskusalueet ja ohja-usnumerot ylläpidetään Viestintäviraston www-sivuilla hätäliikennemäärä-yksen 33 yhteydessä.

Uuden hätäkeskustietojärjestelmän myötä hätäpuheluiden ohjauksessa tu-lee tapahtumaan muutoksia. Nyt hätäpuhelut ohjataan yleisen viestintäver-kon kautta hätäkeskuksiin saakka. Jatkossa hätäpuhelut ohjataan hätävi-ranomaisten sopimien liitäntäoperaattoreiden kautta hätäkeskusten keski-tettyihin palvelinsaleihin ja niistä edelleen hätäpuhelun mukana tulevan tie-don perusteella asianmukaiseen hätäkeskukseen. Yhteyksien palvelinsalei-hin ollessa jostain syystä poikki liitäntäoperaattorit pystyvät ohjaamaan hä-täpuhelut suoraan aluetta palvelevaan hätäkeskukseen. Liitäntäoperaatto-reiden ja palvelinsalien/hätäkeskusten välisten yhteyksien toteutus perus-tuu hätäkeskuslaitoksen ja asianomaisten liitäntäoperaattoreiden välisiin sopimuksiin, eikä kyseisten yhteyksien toteutus pääsääntöisesti kuulu tä-män määräyksen piiriin.

5.2 Hätäpuheluiden ohjauksen dokumentointi

Teleyrityksen tulee dokumentoida hätäpuheluiden ohjauksessa noudatetta-vat käytännöt teknologiakohtaisesti.

Perustelut

Hätäpuheluiden ohjauksessa käytettävät väylöitysnumerot muodostetaan eri teknologioissa eri tietoon perustuen. Hätäpuheluiden oikeat väylöitys-

MPS 33 17 (38)





numerot mahdollistavat hätäpuheluiden ohjaamisen asianmukaiseen hätä-keskukseen ja sen myötä mahdollisimman tehokkaan hätäpuhelun käsitte-lyn. Teleyritysten verkoissa tapahtuu jatkuvasti muutoksia, esimerkiksi uu-sia tukiasemia otetaan käyttöön. Muutosten yhteydessä myös hätäpuhelui-den väylöitysmuutoksista tulee huolehtia asianmukaisesti. Väylöitysperiaat-teiden dokumentit varmistavat, että kaikilla muutoksia tekevillä on käytet-tävissään asianmukaiset tiedot väylöitysten tekemiseksi.

Soveltaminen

Hätäpuheluiden väylöitysnumeron muodostusperiaatteet tulee kuvata erik-seen kiinteässä verkossa, matkaviestinverkossa ja VoIP-palveluissa.

Dokumentoinnista tulee käydä ilmi ainakin seuraavat asiat:

- väylöitysnumeron muodostamisen yleinen peruste ja mahdolliset erityis-tapaukset teknologiakohtaisesti (esimerkki kuvauksen tarkkuudesta: tukiasemalta tuleva väylä (tukiaseman sijaintikunta) kaikissa matkaviestinkeskuksissa)

- käytetty väylöitystaulukko (esimerkki: käytetty Viestintäviraston sivuilta löytyvää väylöitystaulukkoa)

5.3 Hätätekstiviestien ohjaus

Tekstiviestejä välittävän teleyrityksen tulee ohjata hätätekstiviestit teleyri-tykselle, jonka kanssa hätäviranomainen on sopinut hätätekstiviestien välit-tämisestä hätäkeskusten järjestelmään.

Perustelut

Hätätekstiviestien välittämisessä on kansallisesti päädytty malliin, jossa yk-si teleyritys välittää kaikilta teleyrityksiltä tulevat hätätekstiviestit hätäkes-kusten järjestelmään.

Hätätekstiviesti mahdollistaa hätäilmoituksen tekemisen henkilöille, joilla ei ole jostain syystä mahdollista tehdä hätäilmoitusta hätäpuheluna 112-numeroon.

Hätäilmoituksen tekemiseen tekstiviestillä liittyy useita puutteita hätäpuhe-luun verrattuna:

- hädässä olijan ja päivystäjän välinen kommunikaatio on hidasta

- kuntakoodi ei ole käytettävissä ilmoituksen ohjaamisessa

- hätätekstiviestiä ei voi lähettää, jos puhelimessa ei ole SIM-korttia

- hätätekstiviestiä ei voi lähettää, jos ei ole yhteydessä oman palveluntar-joajan verkkoon tai tukeutuu verkkoon, jonka kanssa ei ole roaming-sopimusta

- hätätekstiviestejä ei pystytä priorisoimaan (perillemenoa ei taata ja väli-tysviiveet voivat olla merkittäviä)

MPS 33 18 (38)





- puhelin ei välttämättä suostu vastaanottamaan hätätekstiviestejä, jos sen muisti on täynnä

Monista puutteista huolimatta hätätekstiviestin toteutus on nähty tärkeäksi, koska se mahdollistaa hätäilmoituksen tekemisen erityisryhmille, joille mui-ta mahdollisia tapoja ei välttämättä ole olemassa.

Hätätekstiviestin käyttö edellyttää ennakkorekisteröitymistä hätäkeskus-toiminnasta annetun lain 692/2010 13 b § mukaisesti:

Hätätekstiviesti

Hätätekstiviestillä tarkoitetaan tässä laissa tietoyhteiskuntakaa-ren (917/2014) 278 §:n 1 momentissa tarkoitettua tekstivies-tiä.

Hätäilmoituksen voi hätätekstiviestiä käyttämällä tehdä vain se, joka on rekisteröitynyt palveluun. Alle 18-vuotiaan voi rekiste-röidä hänen huoltajansa tai muu edunvalvoja. Alaikäisen omaan rekisteröitymishakemukseen tulee liittää hänen huoltajansa suostumus.

Rekisteröinti on voimassa enintään kaksi vuotta kerrallaan siitä, kun hakija on saanut ilmoituksen rekisteröinnin hyväksymises-tä.

Jos rekisteröimätön henkilö tekee hätäilmoituksen käyttämällä hätätekstiviestiä, Hätäkeskuslaitos lähettää hänelle vastaus-viestin, joka sisältää pyynnön hätäpuhelun soittamiseen ja oh-jeen rekisteröitymiseen.

Sisäministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä rekisteröitymistä koskevasta menettelystä ja rekisteröinnin vas-taanottamista koskevasta menettelystä.

Teleyritykset siis välittävät kaikki hätätekstiviestit hätäkeskusten järjestel-mään ja päätös käsittelytavasta tehdään hätäkeskusten järjestelmässä.

Soveltaminen

Hätätekstiviestit siirtyvät käyttäjältä kunkin teleyrityksen omiin tekstiviesti-keskuksiin. Sieltä kukin teleyritys ohjaa hätätekstiviestit edelleen liitäntäte-leyritykselle, jonka kanssa hätäviranomainen on sopinut hätätekstiviestien välittämisestä hätäkeskusten järjestelmään. Liitäntäteleyritys ja muut te-leyritykset sopivat käytettävästä rajapinnasta keskenään.

Tekstiviestistandardit ja niihin pohjautuvat tekniset toteutukset eivät mah-dollista hätäpuheluita vastaavien väylöitysnumeroiden käyttöä hätäteksti-viesteissä. Tekstiviestejä välittävillä teleyritysten tekstiviestikeskuksilla ei ole tietoa siitä, miltä alueelta niiden vastaanottamat tekstiviestit olivat läh-töisin. Tästä syystä niillä ei ole myöskään mahdollisuutta asettaa vastaavaa tietoa lähteviin viesteihin.

MPS 33 19 (38)





Tekstiviesteissä on kuitenkin aina mukana kutsuvan liittymän numero, jon-ka avulla liittymä voidaan paikantaa matkaviestinten paikannusjärjestelmän avulla. Hätäkeskusten palvelinsali tai tekstiviestin vastaanottanut hätäkes-kus voi paikantaa liittymän ja ohjata tarvittaessa tekstiviestin toiseen hätä-keskukseen.

5.4 Yritysverkosta tulevien puheluiden ohjaus

Teleyrityksen tulee huolehtia yritysverkosta (yrityksen sisäisestä IP-verkosta, vaihdeverkosta tai vastaavasta muusta verkosta) tulevien hätä-puheluiden mahdollisesta uudelleenohjauksesta ja siihen tarvittaessa liitty-västä numeromuunnoksesta lähtökeskuksessa tai vastaavassa siten, että edellä mainitusta verkosta saadun tiedon perusteella puhelun mukana siir-retään tieto siitä, miltä hätäkeskusten yhteistoiminta-alueelta puhelu on lähtöisin.

Perustelut

Yritysverkko voi kattaa koko Suomen, mutta sillä voi olla liitäntä yleiseen viestintäverkkoon vain yhdessä pisteessä. Jotta hätäpuheluiden ohjaus soit-tajan paikasta määräytyvään hätäkeskukseen olisi myös tässä tapauksessa mahdollista, yleisen verkon tulee kyetä siirtämään asianmukainen ohjaus-tieto, mikäli yritysverkosta saadaan ohjauksessa tarvittava tieto.

Soveltaminen

Määräyksen vaatimukset koskevat vain yleisen verkon osuutta. Teknisen toteutuksen osalta Viestintävirasto on antanut suosituksen 309/2014 S hä-täliikenteen ohjaamisesta yritysverkoista [10].

5.5 Ennakkosiirtopalvelun rajoitus

Teleyrityksen tulee osaltaan huolehtia siitä, että puhelua ei voi ennakkosiir-topalvelussa siirtää yleiseen hätänumeroon 112.

Perustelut

Puheluiden tahallinen tai tahaton ennakkosiirto yleiseen hätänumeroon 112 voisi aiheuttaa hätäkeskuksille merkittävän lisäkuorman erilaisten hätäkes-kukseen kuulumattomien puheluiden vastaanoton muodossa. Tästä syystä on perusteltua varmistaa teknisesti, ettei tällainen ennakkosiirto ole mah-dollinen.

Soveltaminen

Tilaajan yrittäessä ennakkosiirtopalvelun aktivointia siten, että kohdenume-ro on yleinen hätänumero 112, aktivointi estetään.

5.6 Kutsuvan liittymän numeron siirto

Hätäpuhelun tai hätätekstiviestin hätäviranomaiselle välittävän teleyrityk-sen tulee huolehtia siitä, että kutsuvan liittymän numero siirretään hätäpu-

MPS 33 20 (38)





helun ja hätätekstiviestin yhteydessä aina, kun numero on vastaanotettu ja hätäviranomaisen liitäntä mahdollistaa numeron siirron.

Perustelut

Hätäkeskus käyttää hätäpuhelun ja hätätekstiviestin mukana vastaanotta-maansa kutsuvan liittymän numeroa kyseisen tilaajan osoitetietojen haussa ja matkaviestinliittymän tapauksessa myös matkaviestinpaikannukseen.

Soveltaminen

Kutsuvan liittymän numeron siirron tekninen toteutus hätäpuheluissa on kuvattu hätäkeskuksen ja yleisen viestintäverkon välillä käytettävien mer-kinantojärjestelmien standardeissa. ISDN-liittymän merkinannon (ILM, DSS1) kansallinen määrittely sisältyy suositukseen GFI9302 [11]. SIP -merkinannon kansallinen määrittely sisältyy Viestintäviraston suositukseen 202/2014 S [12].

Hätätekstiviesteissä kutsuvan liittymän numeron siirto liitäntäteleyritykselle tapahtuu kuten muissakin tekstiviesteissä. Menettelyt on kuvattu 3GPP:n laatimissa tekstiviestistandardeissa.

Luku 3 Hätäpuheluiden varmistaminen

6 § Hätäpuheluiden yleinen varmistaminen

6.1 Hätäpuheluiden priorisointi

Teleyrityksen on priorisoitava hätäpuhelut yleisessä viestintäverkossa.

Perustelut

Hätäpuheluiden tärkeyden vuoksi on perusteltua edellyttää, että ne käsitel-lään viestintäverkoissa etuoikeutettuina muuhun liikenteeseen nähden.

Soveltaminen

Piirikytkentäisissä verkoissa keskusten välisillä yhteyksillä hätäpuheluiden priorisointi toteutetaan joko etuoikeutettu suunta -toiminnolla tai hätäpuhe-luille varatuilla erillisväylillä.

Etuoikeutettu suunta -toiminnossa hätäpuhelut käsitellään etuoikeutettuina muihin puheluihin nähden varattaessa keskuksien liikenne- tai ohjauseli-miä. Mikäli kaikki yhdysjohdot ovat varattuina, hätäpuhelu jää odottamaan ja saa käyttöönsä ensimmäisen vapautuvan johdon. Odotusajan enimmäis-pituus tulee asetella keskuksissa 20 - 30 sekuntiin.

Erillisväylien avulla on mahdollista varmistaa hätäpuheluiden onnistuvuus paremmin kuin etuoikeutetun suunnan käytöllä. Useilla operaattoreilla on hätäpuheluiden erillisväylät käytössä.

MPS 33 21 (38)





Matkaviestinverkkojen radioliitännässä hätäpuheluiden priorisointi toteute-taan jonotustoiminnolla spesifikaatiossa 3GPP TS 24.008 "Technical Specifi-cation; 3rd Generation Partnership Project; Technical Specification Group Core Network and Terminals; Mobile radio interface Layer 3 specification; Core network protocols; Stage 3" [13] kohdassa 5.2.1.10 kuvatulla tavalla.

5.2.1.10 Call queuing at mobile originating call establishment

If an idle traffic channel is not available at the assignment instant, the net-work may place the traffic channel request in a queue. Calls arriving when all positions in the queue are occupied shall be cleared by the network using the cause #34 "no circuit/channel available".

The maximum queuing interval is supervised by the network. The limit is a network dependent choice. In case the network is not able to allocate a traffic channel within the queuing limit, the network will release the call using cause #34 "no circuit/channel available".

Jonotusaika asetetaan arvoon 30 sekuntia.

Matkaviestinverkkojen standardit mahdollistavat sen, että radioliitännässä hätäpuhelulla ei ole mitään etuoikeutta, se voi jäädä jonottamaan ensim-mäistä vapautuvaa radiokanavaa tai hätäpuhelun alta voidaan purkaa jokin käynnissä oleva muu kuin hätäpuhelu.

Suomessa viestintäverkossa ei perinteisesti puheluita ole purettu hätäpuhe-lun alta ja tällaisen toiminnon käyttöönotto edellyttäisi perustuslain mukai-sesti lain tasoista normia. Tästä syystä puhelun purkua hätäpuhelun alta ei käytetä.

IP-verkoissa erityistä hätäpuheluiden priorisointia ei ole toistaiseksi määri-telty. Teleyrityksillä puhepaketit ovat pääsääntöisesti priorisoituja muuhun liikenteeseen nähden ja tämä useimmissa tapauksissa varmistaa myös hä-täpuhelupakettien läpimenon, koska puheen osuus IP-verkon liikenteestä on pieni. Puheluiden priorisointia on käsitelty määräyksen 58 [14] peruste-luissa, joissa muun muassa suositellaan, että teleyritykset sijoittavat puhe-palvelut laatuluokkaan 0. Laatuluokkatiedon siirtämisestä teleyritysten vä-lillä ei kuitenkaan ole sovittu. Hätäpuhelujen priorisoinnille IP-verkoissa ei pystytä asettamaan yksityiskohtaisia vaatimuksia, mutta lähtökohtana on, että teleyritys antaa hätäpuheluille verkossaan mahdollisimman korkean prioriteetin teknisten mahdollisuuksien puitteissa.

6.2 Hätäpuheluiden priorisoinnin dokumentointi

Teleyrityksen tulee dokumentoida hätäpuheluiden priorisoinnissa noudatet-tavat käytännöt teknologiakohtaisesti.

Perustelut

Hätäpuheluiden priorisointi on mahdollista toteuttaa eri tavoin eri teknolo-gioissa. On tärkeää varmistaa, että toteutetut priorisoinnit säilyvät tehtäes-sä verkkoon muutoksia. Priorisointimenetelmien dokumentit varmistavat

MPS 33 22 (38)





sen, että verkkoon muutoksia tekevillä on käytettävissään asianmukaiset tiedot myös käytössä olevista priorisointikäytännöistä.

Soveltaminen

Teleyritys kuvaa käyttämänsä hätäpuheluiden priorisointikäytännöt perin-teisillä kiinteän verkon yhteyksillä, matkaviestinverkkojen radiorajapinnas-sa ja IP-yhteyksillä.

Dokumentoinnista tulee käydä ilmi käytössä oleva priorisointimenetelmä teknologiakohtaisesti (esimerkki kuvauksen tarkkuudesta: perinteisillä kiinteän verkon yhteyksillä hätäpuheluiden priorisointiin käytetään erillisväyliä)

6.3 Priorisointi varmistavalla yhteydellä

Viestintäviraston määräyksen 54 tärkeysluokan 1 ja 2 komponenttien ja niiden välisten yhteyksien varmistukset tulee toteuttaa siten, että myös varmistavalla yhteydellä hätäpuhelut ovat samalla tavoin priorisoitua lii-kennettä kuin yhteydellä, jota se varmistaa.

Perustelut

Määräyksen 54 [15] vaatimukset varmistavat sen, että tärkeysluokan 1 ja 2 komponentit ja niiden väliset yhteydet on varmistettu. Kun liikenne siir-tyy vika-, häiriö- tai muussa tilanteessa varmistavalle yhteydelle, kokonais-liikenteen uudelleenjakautumisen myötä varmistavalla yhteydellä voi esiin-tyä ylikuormitusta (estoa). Tästä syystä myös varayhteydellä tulee olla etuoikeus hätäpuheluille.

Soveltaminen

Hätäpuheluiden priorisointi voidaan toteuttaa kohdassa 6.1 kuvatuilla eri tavoilla tekniikasta riippuen. Varayhteydellä hätäpuheluiden priorisoinnin tulee olla samalla tavoin toteutettu kuin pääyhteydellä.

6.4 Yhteydet hätäkeskuksen ja liitäntäteleyrityksen välillä

Yhteydet hätäkeskuksen ja sen yleiseen viestintäverkkoon liittävän teleyri-tyksen välillä tulee varmistaa.

Perustelut

Hätäkeskukset sijaitsevat isoilla paikkakunnilla, joilla yhteyksien järjestä-minen kahdella toisiaan varmistavalla väylällä joko yhden teleyrityksen verkkoon kahdessa pisteessä tai kahden eri teleyrityksen verkkoon ei ole käytännössä ollut ongelmallista ja tältä osin tilanne tullee edelleen helpot-tumaan hätäkeskusten määrän vähentyessä. Hätäkeskus ja liitäntäoperaat-torit sopivat yhteyksien ja varmistusten toteutuksesta ja kustannuksista keskenään. Kyseessä on kuitenkin hätäpuheluiden kannalta kriittinen yhte-ys, joten varmistusvaatimuksen sisällyttäminen edelleen määräykseen on nähty tarpeellisena.

MPS 33 23 (38)





Soveltaminen

Varmistavat yhteydet tulee toteuttaa mahdollisimman toisistaan riippumat-tomasti. Tällöin tulee ottaa huomioon mm. siirtoyhteyksien toteutus eri reittejä käyttäen, virransyöttölaitteiden riippumattomuus jne. Jatkossa, kun hätäpuhelut tullaan väylöittämään yleisestä verkosta vain muutamaan hä-täkeskusten määrittelemään liitäntäpisteeseen, vaatimus kohdistuu vain yhteyksiin yleisestä verkosta kyseisiin liitäntäpisteisiin. Kyseisten liitäntä-pisteiden ja hätäkeskusten väliset yhteydet eivät kuulu tämän määräyksen soveltamisalaan.

6.5 Tukiaseman kantoaaltojen ajaminen alas

Teleyrityksen tulee varmistaa, että matkaviestinverkkojen tukiaseman ja tukiasemaohjaimen välisen siirtoyhteyden katketessa tukiaseman kantoaal-lot ajetaan alas.

Perustelut

Mikäli matkaviestinverkon tukiasema tai tukiasemayhteys ylöspäin vikaan-tuu, matkaviestin pystyy muodostamaan hätäpuhelun toisen teleyrityksen matkaviestinverkon kautta, mikäli matkaviestin on kyseisen verkon peitto-alueella. Tältä osin eri teleyritysten matkaviestinverkot voivat varmistaa toisiaan edellyttäen, että siirtoyhteydet on toteutettu toisistaan riippumat-ta. Teleyritysten tulee kuitenkin varmistaa, että siirtoyhteyden katketessa myös tukiaseman kantoaallot ajetaan alas, jolloin matkaviestin pystyy käyttämään toista verkkoa SIM-korttia poistamatta.

Soveltaminen

Matkaviestinverkoissa on toteutettu ominaisuus, joka mahdollistaa tu-kiaseman automaattisen sammumisen tukiaseman ja tukiasemaohjaimen välisen siirtoyhteyden katketessa. Toiminto on kuitenkin mahdollista para-metrisoida toimimaan myös muulla tavalla. Vaatimus varmistaa sen, että parametrit on asetettu hätäpuheluiden kannalta asianmukaisella tavalla.

Oman verkon puuttuessa hätäpuhelu käyttää toisen teleyrityksen verkkoa, mikäli tällainen on käytettävissä. Hätäpuhelu on tällöin ns. SIMmitön hätä-puhelu ja onnistuu riippumatta siitä, onko päätelaitteessa SIM-kortti tai ei. Hätätekstiviestien lähetys ei kuitenkaan onnistu, koska kaikkien tekstivies-tien lähetys edellyttää yhteyttä omaan verkkoon ja SIM-korttia.

7 § Hätäpuheluun käytettävän verkon varmistaminen har-vaanasuttujen alueiden taajamissa

7.1 Fyysisen varmistamisen yleiset perustelut

Määräyksen 54 mukaiset varmistusvaatimukset koskevat viestintäverkko-jen ja -palvelujen tärkeysluokkien 1 ja 2 komponentteja ja niiden välisiä yhteyksiä, joten kyseisen määräyksen vaatimusten pohjalta harvaan asut-

MPS 33 24 (38)





tujen alueiden taajamien viestintäyhteyksiä ei pääsääntöisesti tarvitse varmistaa. Erityisen ongelmallisiksi muodostuvat tilanteet, joissa tietyn alueen koko viestintä on yhden siirtoyhteyden varassa. Tällaisia yhteyksiä ovat kiinteän puhelinverkon keskuksen ja sen alaisten keskittimien väliset yhteydet ja matkaviestinverkon tukiasemaohjaimen ja sen alaisten tu-kiasemien väliset yhteydet. Mikäli kaikki yhteydet haluttaisiin turvata yksit-täisen siirtoyhteyden vikaantumiselta, kaikilla verkkoelementtien välisillä siirtoyhteyksillä pitäisi olla korvaava fyysisesti riippumaton siirtoyhteys. Varmistavaan siirtoyhteyteen voitaisiin tietysti ketjuttaa usean verkkoele-mentin varmistava siirtoyhteys.

Hätäliikenteessä tärkein viestintämuoto on edelleen hätäpuhelu, vaikka muita viestintätapoja kuten tekstiviesti ollaan ottamassa käyttöön, tai niitä on jo jossain määrin käytössä. Tästä syystä hätäliikenteen varmistamisessa pyritään ensisijaisesti varmistamaan hätäpuheluiden toiminta.

Täydellinen varmistus vaatisi teleyrityksiltä hyvin suuria investointeja, eikä sellaisen edellyttäminen ole suhteellisuusperiaatteen mukaista. Erityisesti harvaan asutuilla alueilla on kuitenkin myös melko suuriakin taajamia, joi-den koko televiestintä voi olla yhden siirtoyhteyden varassa. Kyseisen siir-toyhteyden vikaantuessa myös hätäpuhelut estyvät. Koska verkon täydel-listä varmistusta ei nähdä kohtuulliseksi vaatia, lähtökohdaksi on otettu taajamien hätäpuheluiden varmistaminen harvaanasuttujen alueiden kun-nissa.

Tiheään asutuilla alueilla teleyritykset ovat varmistaneet omia verkkojaan kaupallisista ja kilpailullisista syistä ja lisäksi kyseisillä alueilla teleyrityksillä on toisistaan riippumattomia verkkoja. Ongelmia varmistuksissa on esiinty-nyt pääsääntöisesti harvaanasutuilla alueilla. Näistä lähtökohdista on pe-rusteltua, että teleyritykset voivat jättää määräyksen edellyttämissä lisä-varmistusten selvitys-, suunnittelu- ja toteutustoimenpiteissä tiheimmin asutut alueet ulkopuolelle. Tällä perusteella Tilastokeskuksen tilastollisen kuntaryhmityksen mukaiset kaupunkimaiset kunnat ja taajaan asutut kun-nat jätetään tämän määräyksen mukaisten taajamien hätäpuheluiden var-mistustarkastelujen ulkopuolelle. Tässä määräyksessä käytettävä alueraja-us on määritelty tarkemmin 3 §:n perusteluissa ja kunta- ja taajamaluette-lo on määräyksen liitteenä.

Matkaviestinverkoissa ja kiinteässä verkossa muun muassa verkkorakenne ja sitä kautta hätäpuheluiden varmistamismahdollisuudet poikkeavat selke-ästi toisistaan. Tästä syystä määräyksen lähtökohdaksi on otettu, että mat-kaviestinverkkoja ja kiinteää verkkoa käsitellään hätäpuheluiden varmista-misen suhteen erikseen.

7.2 Fyysisen varmistamisen soveltamisen perusperiaatteet (kuva)

Taajamien hätäpuheluiden varmistamisen perusperiaate on esitetty seuraa-vassa kuvassa.

MPS 33 25 (38)





Kuvan mukaisesti peruslähtökohtana on, että sekä keskittimellä että tu-kiasemalla on kaksi riippumatonta yhteyttä varmistusrenkaaseen.

Mikäli varmistusrenkaan liitäntäpiste ja tukiasema/keskitin sijaitsevat sa-massa rakennuksessa, niiden välistä yhteyttä ei tarvitse varmistaa. Mikäli varmistusrenkaan liitäntäpiste ja keskitin tai tukiasema sijaitsevat lähellä toisiaan (maksimissaan luokkaa muutamia satoja metrejä) ja yhteys on to-teutettu kokonaisuutena tavalla, jossa siirtoyhteyden vikaantumistodennä-köisyys on hyvin pieni, yhteyttä ei tarvitse varmistaa. Tämän edellytyksenä on, että teleyritys perustelee taajamakohtaisessa varmistusten toteutus-suunnitelmassaan, miksi kyseisen siirtoyhteyden varmistamista ei katsota tarpeelliseksi. Vikaantumistodennäköisyyteen voi vaikuttaa esimerkiksi se, kulkeeko yhteys rakennetulla alueella vai maastossa.

7.3 Hätäpuheluiden varmistaminen matkaviestinverkoissa

Teleyrityksen tulee varmistaa, että yksittäinen siirtoyhteyskatkos 2G- ja 3G-matkaviestinverkon tukiaseman ja Viestintäviraston määräyksen 54 mukaisen tärkeysluokan 2 komponentin välillä ei estä hätäpuheluiden toi-mintaa matkaviestinverkkojen kautta minkään taajaman koko alueella.

Perustelut

Matkaviestimien kautta soitetaan nykyisin pääosa hätäpuheluista. Tästä syystä erityisesti matkaviestinverkkojen hätäpuheluiden varmistaminen on tärkeää.

MPS 33 26 (38)





Soveltaminen

Taajamalla tarkoitetaan tässä määräyksessä Tilastokeskuksen määritelmän mukaista asutuskeskittymää. Tässä määräyksessä tarkoitetut kunnat ja taajamat sisältävä luettelo on määräyksen liitteenä.

Vaatimuksen edellyttämä varmistus on toteutettavissa kahdella tavalla: tu-kiaseman ja tärkeysluokan 2 komponentin välillä on kaksi fyysisesti toisis-taan riippumatonta siirtoyhteyttä tai samaa taajamaa palvelee kaksi toisis-taan riippumattoman siirtoyhteyden päässä olevaa tukiasemaa.

Mikäli varmistus on toteutettu kahdella samaa taajamaa palvelevalla tu-kiasemalla, seuraavien vaatimusten tulee täyttyä:

- kummankin tukiaseman peitto kattaa pääosan taajamasta (yli 50 %)

- varmistavan tukiaseman sisätilapeitto taajaman alueella on riittävä (vä-hintään 50 % varmistettavan tukiaseman sisätilapeitosta vakituisissa asun-noissa)

Mikäli teleyritys toteuttaa varmistuksen kahdella tukiasemalla, teleyritys lähtökohtaisesti toteuttaa ne siten, että ne palvelevat mahdollisimman suurta asiakasjoukkoa. Taajamapeittoa ja sisätilapeittoa koskevat lukuarvot ovat suosituksia (tavoitearvoja), johon teleyrityksen tulee pyrkiä. Tarkem-pia verkon suunnitteluohjeita ei nähdä tarkoituksenmukaiseksi antaa, koska taajamien maasto-olosuhteet, muodot ym. poikkeavat toisistaan. Teleyri-tyksen tulee kuitenkin sisällyttää varmistusten dokumentointiin myös taa-jamakohtainen arvio siitä, millainen peitto kahdella toisiaan varmistavalla tukiasemalla saavutetaan.

Varmistusvaatimus kohdistuu lähtökohtaisesti erikseen kuhunkin alueella toimivaan teleyritykseen.

Teleyritykset voivat kuitenkin toimia yleisen kilpailulainsäädännön sallimis-sa rajoissa4 tarvittaessa yhteistyössä varmistuksen toteuttamisessa. Käy-tännössä tämä voisi tarkoittaa teknisesti esimerkiksi sitä, että teleyritysten verkot varmistavat toisiaan hätäpuhelujen osalta tai sitä, että teleyritykset toteuttavat yhteisesti yhden varmistavan radiolinkki-/kuituyhteyden, josta on pysyvästi jaettu kapasiteettia alueen teleyritysten käyttöön.

Määräyksessä ei ole erikseen eroteltu varmistusta 2G- ja 3G-verkkojen kautta, koska lähtökohtaisesti siirtoyhteyksien varmistus hoitaa varmistuk-set molempien osalta samalla kertaa. 4G-verkkojen osalta varmistuksia ei käsitellä määräyksen tässä versiossa, koska hätäpuhelu toteutetaan 4G-verkkojen käytön alkuvaiheessa piirikytkentäisenä (fall back) 3G-yhteytenä.

4 Tältä osin toimivaltainen viranomainen on Kilpailu- ja kuluttajavirasto.

MPS 33 27 (38)





7.4 Hätäpuheluiden varmistaminen kiinteässä verkossa

Teleyrityksen tulee varmistaa, että yksittäinen siirtoyhteyskatkos kiinteän puhelinverkon yli 100 tilaajaa palvelevan keskittimen ja Viestintäviraston määräyksen 54 mukaisen tärkeysluokan 2 komponentin välillä ei estä hätä-puheluiden toimintaa kiinteän puhelinverkon kautta minkään kunnan kes-kustaajaman koko alueella.

Perustelut

Harvaan asutuilla alueilla kiinteän puhelinverkon keskittimiä ollaan korvaa-massa matkaviestinyhteyksillä, joten kaikkien taajamien keskitinyhteyksien varmistamista ei voi pitää tarkoituksenmukaisena. Kiinteän verkon puhelin-liikenteellä on edelleen merkitystä erityisesti kuntien hallinnollisen ja talou-dellisen toiminnan keskittymillä, joissa myös keskittimen palvelemien tilaa-jien määrä on yleensä kohtuullisella tasolla. Mikäli keskittimen palvelemien tilaajien määrä on kuitenkin vähäinen, keskittimen siirtoyhteyksien varmis-taminen ei ole tarkoituksenmukaista.

Soveltaminen

Kunnan keskustaajamalla tarkoitetaan Tilastokeskuksen taajamaluettelon keskustaajamaa (kt) ja kirkonkylää (kk). Tässä määräyksessä tarkoitetut kunnat ja taajamat sisältävä luettelo on määräyksen liitteenä.

Tässä määräyksessä tarkoitetut kunnan keskustaajamat on esitetty liittees-sä lihavoituna. Jos kunnassa on taajamaluettelon mukaan esimerkiksi kun-taliitosten seurauksena useampia keskustaajamia tai kirkonkyliä, varmis-tusvaatimus koskee niitä kaikkia.

Yli 100 tilaajaa palvelevalla keskittimellä tarkoitetaan keskitintä, jonka käy-tössä olevia liittymiä on enemmän kuin 100. Vaihdeliittymien tapauksessa käyttäjämääräksi lasketaan käytössä olevien keskusjohtojen (puhekanavi-en) lukumäärä.

Vaatimuksen edellyttämä varmistus on toteutettavissa kahdella keskittimen ja tärkeysluokan 2 komponentin välisellä toisistaan riippumattomalla siirto-yhteydellä.

Varmistusvaatimus kohdistuu lähtökohtaisesti erikseen kuhunkin alueella toimivaan teleyritykseen.

Teleyritykset voivat kuitenkin toimia yleisen kilpailulainsäädännön sallimis-sa rajoissa tarvittaessa yhteistyössä varmistuksen toteuttamisessa. Käy-tännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi yhtä radiolinkki-/kuituyhteyttä, josta on pysyvästi jaettu kapasiteettia alueen teleyritysten käyttöön.

Mikäli teleyritys toteaa, etteivät määräyksen varmistusvaatimukset joiden-kin kuntien keskustaajamien osalta täyty, sen tulee toteuttaa vaadittavat lisävarmistukset.

MPS 33 28 (38)





7.5 Dokumentointivaatimus

Teleyrityksen tulee dokumentoida tässä pykälässä tarkoitettujen varmistus-ten suunnitelma ja toteutus harvaanasutuilla alueilla taajamakohtaisesti.

Perustelut

Taajamakohtaisten vaatimusten toteuttaminen edellyttää teleyrityksen ver-kon alueella sijaitsevien taajamien ja verkon varmistusten yksityiskohtaista läpikäymistä, jotta teleyritys voi arvioida vaatimusten täyttymisen. Määrä-yksen vaatimus on määritelty maantieteellisen alueen mukaan ja teleyri-tykset voivat halutessaan toteuttaa alueelliset vaatimukset yhdessä.

Vaatimusten toteuttaminen puolestaan edellyttää joko oman verkon kehit-tämistä tai varmistusten koordinointia tai sopimista teleyritysten välillä. Dokumentointivaatimuksen tarkoitus on mahdollistaa vaatimusten toteut-tamisen valvonta ja vaikutusten arviointi sekä tarvittaessa edesauttaa var-mistusten toteuttamisen koordinointia.

Soveltaminen

Teleyritys dokumentoi taajamakohtaisesti, miten varmistus on suunniteltu ja hoidettu. Dokumentoinnin tarkkuudeksi riittää varmistustavan lyhyt ku-vaus, esimerkiksi seuraavan taulukon muodossa:

Dokumentoinnista voidaan laatia tarvittaessa tarkempi ohje.

Luku 4 Voimaantulosäännökset

8 § Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

Määräys tulee voimaan 1.1.2017. Määräys on voimassa toistaiseksi.

112-hätätekstiviesti on tulossa käyttöön uuden hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönoton myötä vuonna 2017. 112-hätätekstiviestin edellyttämien valmiuksien tulee olla toteutettuina viestintäverkoissa siten, että ne voi-daan ottaa käyttöön heti, kun hätäkeskuspuolen valmiudet ovat olemassa. Käyttöönottoaikataulua tullaan käsittelemään mm. Viestintäviraston hätälii-kennetyöryhmässä siten, että osapuolilla on riittävän ajoissa tieto asiasta. 112-hätätekstiviestiä ei ohjata tekstiviestikeskuksesta mihinkään siihen saakka, kunnes vastaanottovalmius on toteutettu hätäkeskuspuolella. 112-hätätekstiviestien, mikäli tilaajat jostain syystä sellaisia lähettävät, tulee kuitenkin olla ilmaisia myös silloin, kun niitä ei ohjata minnekään.

MPS 33 29 (38)





Ajoneuvojen hätäilmoitusjärjestelmä (eCall-järjestelmä) on käytettävissä, kun ajoneuvolaitteissa, viestintäverkoissa ja hätäkeskuksissa kaikissa on toteutettu eCall-toiminnallisuudet. Viimeisimpien EU-tasoisten päätösten mukaan eCall-käyttöönotto hätäkeskuksissa tulee tapahtua 1.10.2017 mennessä. eCall-toteutuksen viestintäverkoille asettamat vaatimukset on sisällytetty määräyksen aiempaan versioon (4 § 6 momentti), vaikka eCall-järjestelmän toteutukselle kokonaisuudessa onkin vielä aikaa. Toteutus viestintäverkoissa tulee tapahtua ennen sitä ja aikatauluissa tulee ottaa huomioon järjestelmän testaustarpeet. Testausta varten eCall-toiminnallisuus tulisi toteuttaa viestintäverkoissa vuoden 2017 aikana. Tar-kempaa testausaikataulua käsitellään liikenne- ja viestintäministeriön työ-ryhmissä ja tiedot aikatauluista välitetään toimijoille myös Viestintäviraston hätäliikennetyöryhmässä.

9 § Tiedonsaanti ja julkaiseminen

Määräys on julkaistu Viestintäviraston määräyskokoelmassa ja se on saata-vissa Viestintäviraston asiakaspalvelusta.

Lisäksi määräys sekä perustelu- ja soveltamismuistio julkaistaan sähköises-ti Viestintäviraston verkkosivulla sekä Suomen sähköisessä säädöskokoel-massa Finlexissä [21].

MPS 33 30 (38)





C-OSA Määräyksen aihepiiriin liittyvät muut asiat

1 VoIP-hätäpuheluiden paikannus

VoIP-hätäpuheluissa puhelun toteutukseen voi osallistua useita teleyrityk-siä. Tämä johtaa paikannuksen osalta siihen ongelmaan, että puhelupalve-lun tarjoaja (VSP, Voice Service Provider) ei välttämättä tiedä liittymän si-jaintia. Liittymän sijainti on ainoastaan liityntäverkon tarjoajan (ANP, Ac-cess Network Provider) tiedossa.

Komission mandaatin M/493 (VoIP-hätäpuheluiden paikannus) [16] muk-aisen stage 2 standardointityön tuloksena on ETSIssä laadittu standardi ES 203 178 "End-to-End Network Architectures (E2NA); Functional architec-ture to support European requirements on emergency caller location de-termination and transport" [17]. Standardissa esitetään useita malleja pai-kannustiedon välittämiseen hätäkeskukseen. Kaikissa malleissa lähtökohta-na on, että ANP:n ja VSP:n tulee toimia yhteistyössä paikannustiedon välit-tämiseksi hätäkeskukseen.

Stage 3 -työ (protokollien määrittely) on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2017 aikana. Paikannuksen toteutukseen määritellyt toiminnot saattavat aiheuttaa muutoksia tai lisäyksiä verkkoon nyt määriteltyihin protokolliin (käytännössä SIP). Joka tapauksessa stage 3-työssä tullaan määrittele-mään yksityiskohtaisesti paikannuksen protokollatoteutus. Tästä syystä vaatimuksia VoIP-paikannuksen toteuttamisesta ei ole tarkoituksenmukais-ta sisällyttää määräykseen ennen kuin tiedetään lopullinen standardien si-sältö.

2 Tiedottaminen hätäliikenteen häiriöistä

Tietoyhteiskuntakaaren 278 §:n mukaan teleyritysten on viipymättä ilmoi-tettava hätäkeskukselle, meripelastuskeskukselle ja meripelastuslohkokes-kukselle hätäpuheluiden välittämisen kannalta merkittävistä viestintäver-kon, verkkopalvelun ja viestintäpalvelun vikatilanteista ja häiriötilanteista.

Viestintävirastolla ei ole asiassa määräysvaltuutta. Viestintävirasto on kui-tenkin laatinut asiasta suosituksen 310/2014 S Tiedottaminen hätäliiken-teen häiriöistä [18]. Hätäpuheluiden lisäksi suositus käsittelee teleyritysten tiedottamista hätätekstiviestien kannalta merkittävistä vika- ja häiriötilan-teista.

Vuoden 2015 aikana Viestintävirasto selvitti yhdessä teleyritysten ja hätä-keskuslaitoksen kanssa hätäliikenteen häiriöistä tiedottamista. Alkuvuoden selvitysten perusteella hätäkeskukset saivat ilmoituksen noin 10 prosentis-sa hätäliikenteeseen vaikuttavista häiriöistä. Viestintäviraston teleyrityksille lähettämän kirjeen pohjalta teleyritykset kehittivät prosessejaan häiriötie-dottamisessa. Loppuvuoden selvityksen perusteella ilmoitusprosentti oli noussut 80 prosenttiin. Tilanne on siis olennaisesti parantunut, mutta ta-voitteena on, että kaikista häiriöistä ilmoitetaan vaatimusten mukaisesti.

MPS 33 31 (38)





3 SIMittömien ja kansainvälisten verkkovierailijoiden hätäpuhe-luiden paikantaminen

Käytössä oleva hätäpuheluiden verkkopaikannusjärjestelmä perustuu pull-tekniikkaan, jossa hätäkeskus lähettää vastaanottamansa kutsuvan tilaajan numeron sisältävän paikannuspyynnön paikannuspalvelimelle. Järjestelmä ei mahdollista SIMmittömien ja roaming-hätäpuheluiden paikannusta.

Yksi teleyritys on ottanut käyttöön menettelyn, jossa SIMmittömän tai roaming-tilaajan soittaessa hätäpuhelun vierailuverkon matkapuhelinkes-kus lähettää paikannuspyynnön NI-LR (Network Induced Location Request) paikannuspalvelimelle ja paikannustieto on tämän jälkeen haettavissa pal-velimelta normaalia pull-menettelyä käyttäen. Menettely ei siis edellytä mi-tään muutoksia hätäkeskusjärjestelmään.

SIMmittömien ja kansainvälisten verkkovierailijoiden hätäpuheluiden pai-kannusmahdollisuus on merkittävä parannus, joka joko esitetyn tekniikan mukaisesti tai muulla vastaavalla tavalla olisi hyvä saada käyttöön kaikilla operaattoreilla.

4 VoLTE ja VoWiFi -hätäpuhelut

VoLTE (Voice over LTE) ja VoWiFi (Voice over WiFi) - tekniikat ovat tulossa laajempaan käyttöön lähitulevaisuudessa. Hätäpuheluiden kannalta aina-kaan toistaiseksi määritellyt kyseisten tekniikoiden standardit eivät mahdol-lista hätäpuheluille samanlaista käsittelyä kuin matkaviestinverkkojen piiri-kytkentäisille puheluille. Esimerkiksi soittajan sijaintitietoa, jolla puhelu voi-taisiin ohjata oikeaan hätäkeskukseen, ei ole saatavilla.

GSMA:n spesifikaatiossa IR.51 IMS Profile for Voice, Video and SMS over Wi-Fi, version 3.0, 01 March 2016 kohdassa 5.3 Emergency Service todetaan:

The UE must use a cellular access for emergency call.

Note: Emergency call over EPC-integrated Wi-Fi is not specified in 3GPP.

GSMA:n spesifikaatiossa IR.92 IMS Profile for Voice and SMS Version 9.0 08 April 2015 kohdassa 5.2 Emergency Service todetaan

5.2.1 General

UEs and network deployments must support emergency ser-vices in the IMS domain.

Tämä ei ole käytännössä mahdollista, jos IMS domainissa on myös VoWiFi, josta ei saada sijaintitietoa (verkkoon ei pystytä tekemään tarvittavia ana-lyysejä, jotta VoLTE hätäpuhelu (112) voitaisiin toteuttaa hyödyntäen si-jaintitietoa).

IR.92 liitteen A kohdassa A.5 Emergency Service todetaan:

MPS 33 32 (38)





When emergency service support via CS domain is required, the UE and network must support the CS emergency service as used today.

When IMS emergency service is not possible (for example, the network does not support IMS emergency), and when the UE supporting CS Fallback (CSFB), as described in 3GPP TS 23.272 [9], is IMSI attached, and emergency services are supported in the CS domain, the UE must use the CSFB procedures for CS emergency service.

In 3GPP rel12 emergency call over Wifi calling is not specified, which mean that emergency call and positioning is not possible. Emergency call with voice over Wifi support (Phase 1) is coming in 3GPP release 13. For Volte emergency call and positioning is possible.

Viestintävirasto suosittelee, että hätäpuhelut VoLTE- ja VoWiFi-verkoissa toteutetaan CSFB (Circuit Switched Fall Back) -toiminnolla, mikäli hätäpu-helun paikannusta ei voida muutoin toteuttaa.

MPS 33 33 (38)





D-OSA Lainsäädäntö Tämän luvun tarkoituksena on antaa määräyksen käyttäjälle kokonaiskuva siitä, mihin säädöksiin määräys perustuu. Lisäksi luvussa listataan aihepii-riin liittyvä muu oleellinen säädäntö.

1 Määräyksen lainsäädäntöperusta

1.1 Suomen lainsäädäntö

Viestintäviraston määräys perustuu tietoyhteiskuntakaareen.

Viestintävirasto voi tietoyhteiskuntakaaren 278 §:n 3 momentin mukaan antaa tarkempia määräyksiä velvollisuuden (112-hätäpuhelun ja 112-hätätekstiviestin toteutus) täyttämiseksi välttämättömistä teknisistä toi-menpiteistä.

Määräys liittyy osaltaan myös tietoyhteiskuntakaaren 243 §:ssa säädettyi-hin vaatimuksiin, joiden mukaan yleiset viestintäverkot ja viestintäpalvelut sekä niihin liitettävät viestintäverkot ja viestintäpalvelut on suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä siten, että:

5) pääsy hätäpalveluihin on turvattu myös verkon häiriötilanteissa mahdol-lisimman luotettavasti;

Tässä määräyksessä tarkennetaan edellä mainittuja 243 §:n teknisiä vaa-timuksia lain 244 §:n 6), 12) ja 13) -kohdan nojalla, jonka mukaan viestin-täviraston määräykset voivat koskea

6) hätäliikenteen teknistä toteutusta ja varmistamista;

12) teknistä dokumentointia ja tilastointia sekä näihin liittyvien asiakirjojen muotoa ja tietojen säilyttämistä;

13) noudatettavia standardeja;

1.2 EU-lainsäädäntö

Tietoyhteiskuntakaarella on saatettu voimaan hätäilmoituksia koskevat vaatimukset yleispalveludirektiivistä 2002/22/EY ja siihen direktiivillä 2009/136/EY tehdyistä muutoksista.

Yleispalveludirektiivin artiklan 26 mukaan "Competent regulatory authori-ties shall lay down criteria for the accuracy and reliability of the caller loca-tion information provided." Viestintävirasto on direktiivin mukainen toimi-valtainen viranomainen. Direktiivissä esitetty vaatimus toteutuu tämän määräyksen 4 § 5 momentilla.

MPS 33 34 (38)





2 Muut asiaan liittyvät säännökset

2.1 Tietoyhteiskuntakaari

2.1.1 TYK 86 §

Tietoyhteiskuntakaaren 86 § Yleisiä puhelinpalveluja koskeva yleispalveluvelvollisuus mukaan yleispalveluliittymän on oltava sellainen, että kaikki, myös vammaiset, voivat käyttää hätäpalveluja, soittaa ja vas-taanottaa kotimaan ja ulkomaan puheluita sekä käyttää muita tavanomai-sia puhelinpalveluja.

2.1.2 TYK 108 §

Tietoyhteiskuntakaaren 108 § Viestintäpalvelusopimus mukaan sopimuk-sessa on mainittava ainakin: 14) voiko liittymän avulla käyttää hätäpalveluja ja voidaanko liittymän hal-tijan sijainti paikantaa hätätilanteissa;

2.1.3 TYK 129 §

Tietoyhteiskuntakaaren 129 § Erinäisistä muutoksista tiedottaminen mu-kaan teleyrityksen on tehokkaasti ja hyvissä ajoin tiedotettava tilaajille:

5) hätäpalvelun tai liittymänhaltijan sijaintitiedon saatavuuteen liittyvistä muutoksista.

2.1.4 TYK 132 §

Tietoyhteiskuntakaaren 132 § Liittymän tunnistus mukaan teleyrityksen on huolehdittava siitä, että pykälän aiemmissa momenteissa tarkoitetut estot voidaan ohittaa luovutettaessa tietoja hätäilmoituksia vastaanottaville vi-ranomaisille 321 §:n mukaisesti tai poliisille sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään.

2.1.5 TYK 321 §

Tietoyhteiskuntakaaren 321 § Hätäilmoituksia vastaanottavien viranomais-ten tiedonsaantioikeus mukaan

Teleyritys on velvollinen luovuttamaan hätäkeskukselle, meri-pelastuskeskukselle, meripelastuslohkokeskukselle ja poliisille käsiteltäväksi: 1) sen liittymän tunnisteen sekä liittymän ja päätelaitteen si-

jaintitiedot, josta hätäilmoitus on tehty, ja tiedot liittymän ti-laajasta, käyttäjästä ja asennusosoitteesta; sekä

2) hätäilmoituksen kohteena olevan henkilön käyttämän pääte-laitteen ja liittymän sijainnin ilmaisevat yhteystiedot ja si-jaintitiedot, jos henkilö on hätäilmoituksen vastaanottaneen

MPS 33 35 (38)





viranomaisen perustellun käsityksen mukaan ilmeisessä hä-dässä tai välittömässä vaarassa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut tiedot on luovutettava 136 §:ssä tarkoitetun vaitiolovelvollisuuden ja 160–161 §:ssä tar-koitettujen sijaintitietojen käsittelyä koskevien edellytysten es-tämättä ja riippumatta siitä, mitä tilaaja tai käyttäjä on sopinut teleyrityksen kanssa tietojen pitämisestä salassa. Lisäarvopalvelun tarjoajalla on oikeus luovuttaa 1 momentissa tarkoitetut tiedot siinä mainitulle viranomaiselle.

2.2 Viestintäviraston tekniset määräykset

2.2.1 Viestintäviraston määräys 54 viestintäverkkojen ja -palvelujen varmistamisesta.

Määräyksen 54 yleiset varmistusvaatimukset tukevat osaltaan myös hätä-liikenteen varmistamista. Harvaanasuttujen alueiden hätäliikenteen varmis-tamisen kannalta määräyksessä 54 on olennaista se, että reittivarmistuksia edellytetään valtakunnallisesti tärkeysluokkien 1 ja 2 laitetilojen välillä. Määräyksen 16 §:ssä määrätään telepäätelaitteen tehon syötöstä sähkö-katkosten aikana kiinteän puhelinverkon liittymässä, kun se on teknisesti mahdollista.

2.2.2 Viestintäviraston määräys 32 yleisen puhelinverkon numeroinnista [19].

Määräyksen 32 16 §:ssä todetaan yleinen hätänumero 112.

Määräyksen 32 29 §:ssä määritellään hätäliikenteen ohjausnumerot.

2.2.3 Viestintäviraston määräys 35 teleliikenteen estoluokista [20].

Määräyksen 8 §:n mukaan liikennettä yleiseen hätänumeroon 112 ei saa estää millään estoluokalla. Liikennettä ei saa estää myöskään siinä tapauk-sessa, että hätänumeron 112 eteen valitaan telealueen suuntanumero.

MPS 33 36 (38)





Viiteluettelo [1] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/22/EY, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2002, yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista säh-köisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2002:108:0051:0077:FI:PDF

[2] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/136/EY yleispalve-lusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla annetun direktiivin 2002/22/EY, henkilötietojen käsittelystä ja yksi-tyisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla annetun direktiivin 2002/58/EY ja kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä annetun asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta


*Epävirallinen konsolidoitu versio 2009 Yleispalvelu

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CONSLEG:2002L0022:20091219:FI:PDF

[3] ECC Report No 225 Report on Establishing Criteria for the Accuracy and Reliability of the Caller Location Information in support of Emergency Ser-vices

http://www.ecodocdb.dk/doks/doccategoryECC.aspx?doccatid=4

[4] Tietoyhteiskuntakaari [917/2014]

http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2014/

[5] Commission recommendation 2011/750/EU of 8 September 2011 on support for an EU-wide eCall service in electronic communication networks for the transmission of in-vehicle emergency calls based on 112 (‘eCalls’)

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2011:303:0046:0048:EN:PDF

[6] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2002, sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yh-teisestä sääntelyjärjestelmästä










http://www.ecodocdb.dk/doks/doccategoryECC.aspx?doccatid=4

http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2014/




MPS 33 37 (38)






[7] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/140/EY sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä annetun direktiivin 2002/21/EY, sähköisten viestintäverkkojen ja niiden liitännäis-toimintojen käyttöoikeuksista ja yhteenliittämisestä annetun direktiivin 2002/19/EY sekä sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevista val-tuutuksista annetun direktiivin 2002/20/EY muuttamisesta


*Epävirallinen konsolidoitu versio 2009 Puite


[8] Viestintäviraston määräys 28 viestintäverkkojen ja -palveluiden yhteen-sopivuudesta https://www.viestintavirasto.fi/attachments/maaraykset/Maarays_32.pdf

[9] Viestintäviraston kirje 1928/6062/2012 Hätäliikenteen ohjausnumerot eCall-käyttöön

[10] Viestintäviraston suositus 309/2014 S Hätäliikenteen ohjaus yritysver-koista

https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/ohjeettulkinnatsuosituksetjaselvitykset/ohjeidentulkintojensuositustenjaselvitystenasiakirjat.html

[11] Viestintäviraston suositus GFI9302 Guidelines for implementation, ISDN Access Signalling, Basic Call Control Procedures

https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/ohjeettulkinnatsuosituksetjasel-vitykset/ohjeidentulkintojensuositustenjaselvitystenasiakirjat/guidelinesforimplementationisdnaccesssignallingbasiccallcontrolprocedures.html

[12] Viestintäviraston suositus 202/2014 S Finnish profile for SIP inter-working

https://www.viestintavirasto.fi/attachments/suositukset/Suositus_202-2014_S_-_Finnish_profile_for_SIP_interworking.pdf

[13] 3GPP TS 24.008 Technical Specification; 3rd Generation Partnership Project; Technical Specification Group Core Network and Terminals; Mobile radio interface Layer 3 specification; Core network protocols; Stage 3










https://www.viestintavirasto.fi/attachments/maaraykset/Maarays_32.pdf



https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/ohjeettulkinnatsuosituksetjaselvitykset/ohjeidentulkintojensuositustenjaselvitystenasiakirjat/guidelinesforimplementationisdnaccesssignallingbasiccallcontrolprocedures.html






MPS 33 38 (38)





http://www.3gpp.org/DynaReport/24008.htm

[14] Viestintäviraston määräys 58 viestintäverkkojen ja -palvelujen laadus-ta ja yleispalvelusta

https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/lainsaadanto/maaraykset.html

[15] Viestintäviraston määräys 54 viestintäverkkojen ja -palvelujen varmis-tamisesta


[16] Standardisation Mandate M/493 EN to the European Standards Organ-isations (ESO) in support of the location enhanced emergency call service

http://www.etsi.org/images/files/ECMandates/m493.pdf

[17] ETSI ES 203 178 End-to-End Network Architectures (E2NA); Function-al architecture to support European requirements on emergency caller loca-tion determination and transport

http://www.etsi.org/deliver/etsi_es/203100_203199/203178/01.00.00_50/es_203178v010000m.pdf

[18] Viestintäviraston suositus 310/2014 S Tiedottaminen hätäliikenteen häiriöistä


[19] Viestintäviraston määräys 32 yleisen puhelinverkon numeroinnista


[20] Viestintäviraston määräys 35 teleliikenteen estoluokista


[21] Finlex - Suomen säädöskokoelma, viranomaisten määräyskokoelmat: http://www.finlex.fi, sähköposti: [email protected]

http://www.3gpp.org/DynaReport/24008.htm





http://www.etsi.org/images/files/ECMandates/m493.pdf









http://www.finlex.fi/

hätäliikenteen teknisestä toteutuksesta ja varmista- misesta · 20.12.2016 . määräyksen 33...

Documents