Jäsenlehti 1/2010 MedleMsblad

Poliisi liipaisinherkkänä Juvalla – tuloksena jälleen turhaan tapettu ilvespentu

hiilitassunjälki selvittää lemmikin ilmastokuorman

tierheim bielefeld – luksustason eläinsuojelukeskus

aktivoinnilla vireyttä kissan mielelle ja keholle

hesY 1/2010

2

hesY 1/2010

3

Vaikka meitä suomalaisia on tä-nä talvena hemmoteltu lumella ja pakkasilla, kunnon talvi tai-

taa näillä leveysasteilla olla jatkossa pi-kemminkin poikkeus kuin sääntö. ilmas-tonmuutos ja sen torjuminen ovat nyky-ään onneksi esillä monella foorumilla. silti vielä muutamat skeptikot kieltäy-tyvät uskomasta siihen ja vaativat lisää näyttöjä. Jos jäämme odottamaan sitä, että viimeinenkin epäilijä vakuuttuu asi-asta, maapalloa ja sen eläimistöä ei enää voida pelastaa. Konkreettisimmin ilmaston lämpe-nemisen havaitsee tarkkailemalla jääti-köiden sulamista. Kävin muutama vuosi sitten Pohjois-norjassa svartisenin jää-tiköllä. Kylän kahvion seinällä oli vanho-ja valokuvia 50 vuoden takaa. Kauhuk-seni havaitsin, että tuona aikana jäätik-kö oli pienentynyt yli 500 metriä pelkäs-tään siltä reunalta, jossa seisoin. suosit-telen ilmastoskeptikoille luontoon tutus-tumista. ilmaston lämpeneminen merkitsee valtavaa uhkaa maapallon eläimistöl-le ja kasvimaailmalle. Jääkarhut ja tie-tyt pingviinilajit uhkaavat kuolla suku-puuttoon. suomessa puolestaan hylkei-den talvipesät romahtavat ja naalit ovat hätää kärsimässä. Karhut, siilit ja muut talvihorrosta nukkuvat eläinlajit joutu-vat heräilemään kesken uniensa läm-mön sulattaman lumen valuessa niiden niskaan. nyt on viimeinen hetki ryhtyä sanois-ta tekoihin. Joulukuussa satuin vierai-lemaan euroopan parlamentissa juuri samana päivänä, kun Paul McCartney esiintyi siellä kasvisruokakampanja Meat Free Monday'n keulahahmona sloganil-la ”less Meat – less heat” eli mitä vähemmän lihaa sitä vähemmän ilmas-to lämpenee. FaO:n (YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö) mukaan eläintuotan-to on maailmanlaajuisesti pahempi kas-vihuonekaasujen päästölähde kuin rah-

tiliikenne. lihantuotannon suuri osuus kertyy rehuntuotannosta ja kuljetuksista, karjatilojen koneiden polttoaineista sekä märehtijöiden päästämästä metaanista. Me ihmiset voimme oikeasti hidas-taa ilmaston lämpenemistä ruokavalin-noillamme. suurin vaikutus saadaan ai-kaan vähentämällä lihan syöntiä. YK:n il-mastonmuutospaneelin puheenjohtajan mukaan yksi lihaton päivä viikossa on oi-vallinen tapa taistella ilmastonmuutosta vastaan. talven mittaan julkisuuteen on jäl-leen kerran noussut karmaisevia kuvia suomalaisten sikaloiden arjesta. eläin-ten kurjat olot ja ”sikamainen” kohte-lu ovat jo kauan olleet kaikkien tiedos-sa, mutta maatalousministeri Sirkka-Lii-sa Anttilan asia pääsi yllättämään. ilmei-sesti hän on ainoa ihminen maassamme, joka ei tunne sikaloiden arkea, vaikka on koko ikänsä ollut sikatilallinen. sanonta ”kuluttaja on kuningas” pä-tee tässäkin tapauksessa. Mitä vähem-män ostamme lihaa, sitä harvempi eläin

kärsii. samalla pienennämme sekä hiili-dioksidi- että metaanipäästöjä. itse py-rin noudattamaan kolmen ällän periaa-tetta ostoksissani: laatua, luomua ja läheltä. Jokin aika sitten uutisista tuli hätkäh-dyttävä tieto, että suuren lemmikkikoiran hiilijalanjälki vai pitäisikö tässä tapauk-sessa sanoa hiilitassunjälki on suurempi kuin citymaasturin. aiheesta tarkemmin toisaalla tässä lehdessä. Kun itse aikoinaan yli 30 vuotta sit-ten ryhdyin kasvissyöjäksi, ei ilmaston-muutoksesta ollut tietoakaan. tein oman päätökseni puhtaasti eläinsuojelusyistä. Kun olin saanut tarpeeksi tietoa eläin-ten huonosta kohtelusta ja kurjista olois-ta elintarviketuotannossa, en halunnut, että yksikään eläin joutuisi minun ruo-kani takia kärsimään. sitä paitsi enhän syö muitakaan ystäviäni – miksi siis söi-sin eläimiä!

Hannele ”Hanu” Luukkainenpuheenjohtaja

Pääkirjoitus

Presidentti Tarja Halonen on yhdistyksemme suojelija.

Puheenjohtaja • Ordförande Hannele Luukkainen

Hallituksen varsinaiset jäsenet • Styrelsens egentliga medlemmar Jukka Marttila (varapuheenjohtaja • viceordförande) Lena-Maria Lundell (sihteeri • sekreterare) Tiina-Maija Hiltunen Laura Ojala

Hallituksen varajäsenet • Styrelsens suppleant Paula Kyllästinen Atso Iivari

Avustustilit • Donationskonto

Löytöeläinten auttaminen • För djurens väl

nORdea 200118-113063

Koiratalon avustustili • Hundhusets donationskonto

nORdea 157230-410019

Eläinsuojelukeskuksen peruskorjaus- tili • Konto för grundrenovering

nORdea 200118-133194

Kissamuseo • Kattmuseum

saMPO 800016-70719567

Intian kehitysyhteistyöhanke • Projekt för utvecklingssamarbete i Indien

nORdea 174530-31981

KIITOSYHTEISTYÖ-

KUMPPANEILLEMME

1/2010JÄSENLEHTIMEDLEMSBLAD

Päätoimittaja • Chefredaktör Hannele Luukkainen

Toimitussihteeri • Redaktionssekreterare Erja Veivo

Taitto • Art Director Johanna Kulmalainen

Kansikuva • Pärmbild Sarri Kukkonen

Ilmoitusmyynti • Annonsförsäljning Kirsti Rautasola, puh. • tel. (09) 54200 101

Ilmoitushinnat • Annonspriser1/1 400 € • 1/2 225 € • 1/4 120 €

Toimituksen osoite helsingin eläinsuojeluyhdistys, Jäsenlehti Yhdyskunnantie 11, 00680 helsinki

Redaktionens adress Helsingfors djurskyddsförening, Medlemsblad samhällsvägen 11, 00680 helsingfors

lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. • Tidningen utkommer två gånger om året, på våren och på hösten.

Painos 3100 kpl • Upplaga 3100 st.

Painopaikka • Tryckeri: Miktor Oy

seuraavat yritykset ja yhteisöt ovat tukeneet hesYn toimintaa. sponsorien ansiosta vähäiset rahamme ovat riittäneet paremmin!

AstialiisaBerner OyFaunatar, Iso Omena, Itäkeskus, MyyrmanniGenrewearIKEA Intervet Oy/AxilurJames WellbelovedK-Citymarket, JumboKeskoKuljetusliike NV-TransMusti & Mirri, PuotinharjuRoyal CaninSUROKTuko Logistics

suuret kiitokset myös kaikille uusille ja vanhoille eläinkummeillemme!

TÄSSÄNUMEROSSA:

Jäsenmaksu• Medlemsavgift

Jäsenmaksulomakkeita saa toimistosta • Anmälningsblanketter fås från kontoret

Aikuisjäsen • Vuxenmedlem 25 € Nuorisojäsen (alle 18 v.) • Juniormedlem (under 18 år) 15 € nORdea 200118-113063

Eläinsuojelukeskus Yhdyskunnantie 11, 00680 helsinki toimisto avoinna ma-pe klo 10-18 Puh. (09) 54200 100 (ma-pe 10-17), faksi (09) 54200 142

talousasiat ja hautausmaa-asiat Puh. (09) 54200 101 (ma-pe 10-17)

eläintilat: ma-pe ja su klo 15-18

Kirpputori: ma-pe klo 15-18, la klo 12-15, su klo 12-18

Perintöpuoti, Mäkelänkatu 34: ma-pe klo 11-18, la su

Djurskyddscentralen samhällsvägen 11, 00680 helsingfors Öppet må-fr kl. 10-18 Tel. (09) 54200 100 (må-fr kl. 10-17) fax (09) 54200 142

Djurens förvaringslokalitet: må-fr och sö kl. 15-18

Lopptorget: må-fr kl. 15-18, lör kl. 12-15, sö kl. 12-18

Arvboden, Backasgatan 34: må-fr kl. 11-18, lör stängt

Pääkirjoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

ledaren. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

Poliisi asettui tuomarin asemaan ja tappoi ilveksen pennun – loppu jo suurpetojen tapoille 6

Vegaanisia vaihtoehtoja kahvipöytään – todellisen eläinystävän leivontakirja. . . . . . . . . 8

hesY:n topelius-palkinto etsijäkoiraliitolle – Karkulaisten auttajat palkittiin. . . . . . . . . . . . . 10

sirpa schavoronkoff 1937-2009. . . . . . . . . . . . . . 11

suuret kiitokset eläinten ystäville!. . . . . . . . . . . . 12

Kissa kaipaa aivopähkinöitä . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

HESYN TUOTEKUVASTO. . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

tervetuloa hesYn vuosikokoukseen! . . . . . . . . 18

tavoitteena hyvä alku elämälle . . . . . . . . . . . . . . 20

Kokemukset koulivat anette Kareesta jo nuorena eläinsuojelutyön ammattilaisen – syntynyt eläinten auttajaksi. . . . . . . . . . . . . . . . . 22

Ruokavalio vaikuttaa ratkaisevimmin lemmikin aiheuttamaan ilmastokuormaan – hiilitassun jäljillä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

Paul McCartney puhui EU:n parlamentissa ilmastonsuojelun puolesta – beatles-legenda kampanjoi lihatonta maanantaita. . . . . . . . . . . . 25

tierheim bielefeld – elämää saksalaisessa eläinsuojelukeskuksessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

Kunnat rikkovat lakia – ministeriö ei valvo . . . . 27

Merkkijuhlien ja iloisten tapahtumien vuosi . . . 29

iPan-projektin päämääränä kontrolloida paikallisen koirapopulaation määrää – eläinlääkärin matkakertomus intiasta . . . . . . 30

eläimet ja ilmastonmuutos

Internet: www.hesy.fi

hesY 1/2010

4

hesY 1/2010

5

Fastän vi finländare den här vin-tern blivit bortskämda med snö och frost, kommer en ordentlig

vinter på dessa breddgrader i framtiden att vara ett undantag snarare än regel. till all lycka är klimatförändringen samt dess bekämpning aktuella på många fo-rums agenda. trots det finns det ännu några skeptiker som vägrar tro på kli-matförändringen och som därför kräver ytterligare bevis. Ifall vi blir och väntar på att den sista tvivlaren blir övertygad om saken, kan jorden och dess fauna in-te längre räddas. Växthuseffekten kan man mest konk-ret iaktta genom att observera hur gla-ciärerna smälter. För några år sedan be-sökte jag glaciären svartisen i nord-nor-ge. På väggen i byns café fanns det 50 år gamla fotografier. till min förskräckel-se märkte jag att under den tiden hade glaciären minskat med 500 meter enbart från den kanten på vilken jag stod. Jag rekommenderar varmt att klimatskepti-kerna bekantar sig med naturen. Växthuseffekten innebär ett väldigt hot för jordens flora och fauna. Isbjör-narna och vissa pingvinarter är utrot-ningshotade. i Finland rasar sälarnas vinterbon ihop och fjällräven är i knipa. björnarna, igelkottarna och andra dju-rarter som sover i vinterdvala vaknar upp mitt i sömnen av att den smultna snön rinner in i boet. nu är det i sista minuten att skrida från ord till handling. I december råkade jag besöka Europaparlamentet på sam-ma dag som Paul McCartney framträdde där som galjonsfigur för den vegetariska kampanjen Meat Free Mondays med slo-ganen ”less Meat – less heat”, det vill säga ju mindre kött, desto mindre uppvärms klimatet. enligt FaO (Fn:s livsmedels- och jordbruksorganisation) är uppfödningen av produktionsdjur glo-balt en större utsläppskälla av växthus-gaser än frakttrafiken. Köttproduktio-nens stora andel beror på foderproduk-tion och transporter, bränsle till maski-nerna på boskapsfarmerna samt metan-gasen som idisslarna producerar. Vi människor kan verkligen fördrö-ja växthuseffekten genom våra livs-medelsval. Den största effekten fås till stånd genom att minska på ätandet av kött. Enligt ordföranden på FN:s kli-matförändringspanel är en köttfri dag

djuren och växthuseffekteni veckan ett utmärkt sätt att bekämpa växthuseffekten. Under vinterns lopp har det igen publicerats förskräckliga fotografier från finska svins vardag. Djurens eländi-ga förhållanden och ”svinaktiga” behan-dling har redan varit allmän kännedom under en längre tid, men jordbruksmi-nister Sirkka-Liisa Anttila blev överras-kad av saken. Uppenbarligen är hon den enda människan i landet som inte kän-ner till svinens vardag, fastän hon varit svinfarmare hela sitt liv. talesättet ”konsumenten är kung” är giltigt även i detta fall. Ju mindre kött vi köper, desto färre djur är det som li-der. samtidigt minskar vi koldioxid- och metangasutsläppen. när jag gör uppköp väljer jag produkter av hög kvalitet som produceras organiskt och nära.

För en tid sedan var det ett chocke-rande inslag i nyheterna om att en stor sällskapshunds klimatpåverkan är stör-re än en city-SUV terrängbils. Mera om detta på annan plats i denna tidning. När jag själv för över 30 år sedan blev vegetarian, var det inte tal om nå-gon växthuseffekt. Jag gjorde mitt bes-lut enbart på grund av djurskyddsorsa-ker. Jag hade fått tillräckligt med infor-mation om hur illa djuren behandlades och hur eländiga deras levnadsförhål-landen inom livsmedelsproduktionen var, och jag ville därför inte att ett enda djur skulle behöva lida på grund av min föda. dessutom äter jag inte upp andra vänner heller – så varför skulle jag äta djur!

Hannele ”Hanu” Luukkainenordförande

ledaren

PL 150, 02101 Espoo, Finland www.genrewear.fi

Paita on laadukas B&C tai Fruit of the Loom. Painatus on hyvälaatuinen ja erittäin kestävä. Genrewear on suomalainen yritys ja paidat painetaan Suomessa.Tassun alla -paita on hauska kannanotto karvais-ten ystäviemme arvostamisesta ja välittämisestä.

Erittäin laadukas musta t-paita, painovärit tyylikäs hopea ja vaalea oranssi.

Webshopimme löydät osoitteesta

Tassun allamikäs sen ihanampaa!

Teetä meillä porukkapaita!

T-paitojen lisäksi merkkaamme

mm. hihattomia, pitkähihaisia, pikeitä,

fleecejä, liivejä ja huppareita.

Tsekkaa porukkapaita.fi

Jokaisesta myydystä paidasta lahjoitetaan 3 euroa HESY - Helsingin eläinsuojelu-yhdistykselle arvokkaaseen työhön; mm. kodittomien eläinten auttamiseen.

hesY 1/2010

6

hesY 1/2010

7

Viime vuoden lokakuussa ilve-semo jäi Juvalla auton alle. ta-pauksesta uutisoitiin useissa

sanomalehdissä. emo kuoli törmäykses-sä, mutta sen kaksi pentua pakeni met-sään. Pentuja ei tavoitettu. Juvan riistan-hoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jari Sihvonen sopi Keski-suomessa sijaitse-van ilveshoitola Villi-ilveksen perusta-jan Jussi Ristonmaan kanssa, että pen-nut otetaan kiinni seuraavana aamuna ja ne viedään ilveshoitolaan.

- Minä ja muu hoitolan henkilökunta olimme lisäksi ilmoittaneet sihvoselle, että olemme valmiita osallistumaan il-vesten etsintään tarvittaessa, Ristonmaa kertaa harmistuneena puolen vuoden ta-kaisia tapahtumia.

Poliisi asettui tuomarin asemaan ja

tappoi ilveksen pennun

Yöllä onnettomuuspaikalle kokoon-tuneista poliiseista ja paikallisista asuk-kaista koostunut ryhmä kuitenkin yllät-täen pyörsi päätöksensä ja lähti ilvespen-tujen perään metsään. sihvonen oli yrit-tänyt soittaa Ristonmaalle puolenyön ai-kaan, mutta Ristonmaa oli sulkenut yök-si puhelimensa, koska he olivat sopineet, että pennut pelastetaan aamulla. Jahtiin keskiyöllä lähtenyt porukka havaitsi toi-sen pennuista puussa, ja paikalla ollut poliisi päätyi tappamaan sen. Riston-maa pitää ratkaisua hätiköitynä ja har-kitsemattomana.

- täysin käsittämätöntä! Poliisi pe-rusteli lopettamispäätöstä eläinsuojelul-la, sillä pentu oli niin nuori, ettei osan-nut vielä saalistaa. se olisi kuitenkin hy-

vin pärjännyt luonnossa yön yli aamuun asti ja vielä sitäkin seuraavaan aamuun. Minusta poliisi toimi Juvalla ammatti-taidottomasti. Miten poliisilla muka voi olla aikaa vahtia pientä vaaratonta ilvek-sen pentua tuntitolkulla pimeässä met-sässä, vaikka se olisi hyvin voitu poimia sieltä seuraavana aamuna talteen eläi-men siitä kärsimättä.

AMMATTITAIDOTONTA TOIMINTAA AMMATTILAISILTA

ilveksen toinen pentu katosi yön tohi-noissa omille teilleen. seuraavana päi-vänä paikallinen porukka lähti etsimään tätäkin pentua, mutta tuloksetta. Riston-maa kertoo, että pentujahtiin lähtenyt porukka toimi jälleen epäpätevästi.

- Pientä ilvespentua lähdettiin ilmei-sesti ajamaan irrallaan olevan metsäs-tyskoiran kanssa, vaikka koira olisi eh-dottomasti pitänyt pitää kytkettynä, sillä pentu ei jaksa paeta kauaa aikuista koi-raa. tuliluontoinen koira voi sitä pait-si käydä pennun kimppuun, Ristonmaa hämmästelee pääasiassa ammattimet-sästäjistä koostuneen porukan toimia.

ilveshoitolaan jahtiporukka ei enää tässä vaiheessa ollut yhteydessä. Ris-tonmaalle tapahtumien kulku selvisi vas-ta myöhemmin hänen saamistaan vies-teistä.

- sain tiedon, että koira oli yhtäkkiä lopettanut ajamisen. Koira on saattanut siis saada ilveksen hampaisiinsa. Jos pentu on jäänyt metsään, on se meneh-tynyt siinäkin tapauksessa, sillä ilveksen pennun saalistustaito ja saalistuksen to-den teolla mahdollistavat rautahampaat kehittyvät vasta talvella.

Ristonmaata harmittaa poliisin ja ju-valaisen porukan toiminta. ilveshoito-lassa molemmat pennut olisi saatu kas-vatettua aikuisiksi, vaikka luontoon nii-tä ei olisikaan voitu päästää, sillä pentui-na ihmisten kanssa tekemisissä olevat il-vekset kesyyntyvät.

- Poliisi halusi saada tilanteen nope-asti ohi ja asettui tuomarin asemaan. edes yön yli ei voitu odottaa. Metsästäjät olivat hengessä mukana, vaikkakin hei-tä motivoivat eri syyt: he näkivät puussa harvinaisen eläimen, mikä usein herkis-tää erämiehen liipasinsormen.

Myös hesY:n puheenjohtaja hannele luukkainen paheksuu poliisin toiminta-tapoja Juvalla.

- tämä suomalaisen poliisin tapa ratkaista ihmisen ja eläimen kohtaa-

miseen liittyvät ongelmat aina tappa-malla on täysin käsittämätön. Monis-sa muissa maissa ihmisen ja eläimen kohtaamiset hoidetaan eläimiä suoje-levilla malleilla. esimerkiksi Kanadas-sa ja Yhdysvalloissa ihmisten asuinalu-eille hakeutuneet karhut pyritään en-sin ajamaan metsiin ja jos se ei onnistu, ne siirretään sinne sitten nukutettuina.

VALTIOLLE VASTUU LOUKKAANTUNEISTA LUONNONELÄIMISTÄ

Juvan tapaus ei ole suomessa ainoa laa-tuaan: maassamme loukkaantuneen tai orvoksi jääneen luonnonvaraisen eläi-men tappaminen on yleinen tapa. eläi-miä lopetetaan, koska suomessa ei ole laajamittaista organisoitua järjestelmää, joka vastaisi loukkaantuneiden luonnon-varaisten lajien kuntoutuksesta.

- luonnonvaraisten eläinten auttami-nen on suomessa pienimuotoista ja pää-

sääntöisesti vapaaehtoisuuteen perustu-vaa. Jos tänään ilvespennun emo kuo-lee Rovaniemellä ja huomenna sama sat-tuu lappeenrannassa, ei meillä ole mi-tään resursseja vastata tilanteeseen, kos-ka kuljetukset eivät pelaa, eikä eläimille ole riittävästi pitopaikkoja.

Ristonmaan mielestä valtion pitäisi ottaa vastuu luonnonvaraisten eläinten hoidosta. nyt noin 20 vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa hoitolaa kuntouttaa luon-noneläimiä voimavarojensa äärirajoilla ja joutuu kerjäämään toimintaansa va-roja. Rahat hoitoloiden toimintaan työn-tekijät repivät omista selkänahoistaan. elantoa uurastuksestaan heistä ei saa yksikään. ainoastaan suurilla, yleisölle avoimilla eläinpuistoilla, kuten Ranuan ja ähtärin eläinpuistoilla sekä Korkea-saaren eläintarhalla, on mahdollisuuk-sia palkata työntekijöitä. nekin voivat ottaa vastaan luonnoneläimiä tilanpuut-teen vuoksi kuitenkin vain rajallisesti. - Jos eläin saadaan kuntoutettua, on edessä toinen ongelma: kesyynty-neen luonnoneläimen sijoittaminen. tarhat ovat suomessa täynnä. Joitakin eläimiä on jouduttu viemään euroop-paankin. Kun luonnoneläinten hoito on näin hankalaa, ovat viranomaiset ja

loppu jo suurpetojen tapoilleSyksyllä 2009 poliisi ampui puuhun pakoon kiivenneen ilveksen orpopennun – eläinsuojelullisista syistä. Lorua, sanoo Ilveskeskusta vetävä Jussi Ristonmaa. Ongelma on se, että loukkaantunut suurpeto on Suomessa helpompi tappaa kuin hoitaa kuntoon.

media yhdessä metsästäjien sidosryh-mien kanssa avoimesti päätyneet sille kannalle, että loukkaantuneet luonno-neläimet kannattaa ennemmin tappaa.

VERITYÖT HAUTAUTUVAT HILJAISUUTEEN

suomessa metsästetään luvatta joka vuosi arviolta 3-5 rauhoitettua ilvestä. nämä ovat poliisin tietoon tulevia tapa-uksia. salametsästys on kuitenkin ylei-sempää, sillä poliisi itse arvioi, että vain kymmenen prosenttia luvattomista ta-poista tulee viranomaisten tietoon. Jos poliisi tutkii vuodessa siis kahta ilveksen salametsästystä, todellisuudessa niitä on tapettu kaksikymmentä. Ristonmaa ker-too, että salametsästyksen ennaltaehkäi-sy on vaikeaa.

- eläimiä pyydetään niiden elinalueil-la keskellä saloja ja tuntureita, kaukana asutuksesta ja valvonnasta. tällaisessa ympäristössä rikoksen jäljet on helppo peittää.

Valistuksella salametsästäjiä ei saada aisoihin, se on Ristonmaan mukaan sel-vää. Jos joku ei välitä noudattaa lakia, on hänelle turha mennä kertomaan rauhoi-tettujen eläinten suojelusta.

- salametsästykseen voidaan puuttua vain kovalla kädellä niin, että jokaises-ta laittomasta taposta tehdään tutkinta-pyyntö poliisille. tosin vaikka tekijän ni-mi paljastuisikin poliisille, ei se aina joh-da seuraamuksiin, sillä pienillä paikka-kunnilla kyläläiset suojelevat salakaata-jia vaikenemalla, ja tutkimukset pysähty-vät, kun todisteita ei saada. Monet suo-men syrjäkylillä tehdyt verityöt hautau-tuvat hiljaisuuteen.

Kun paikalliset hyväksyvät hiljaa sa-lametsästyksen vasikan maineen pelos-sa, on metsästysrikkomuksia koskevien rikosilmoitusten tekeminen suomessa langennut erilaisten luonnon- ja eläin-suojelujärjestöjen niskaan. Järjestöjä ei kuitenkaan katsota salakaadoissa asian-osaisiksi, eivätkä ne saa viranomaisilta tietoja tutkintojen edistymisestä. ilve-shoitolaa pyörittävä suomalainen Wild lynx -yhdistyskin on tehnyt vuosien var-rella useita tutkintapyyntöjä ilvesten lait-tomista tapoista, mutta siitä, onko teki-jät saatu kiinni, yhdistyksellä ei ole mi-tään tietoa. Ristonmaan mielestä tutkin-tapyyntöjen tekeminen kuuluisikin maa- ja metsätalousministeriölle, jolle metsäs-tyksen ylin valvonta kuuluu. Kukaan mi-nisteriössä ei kuitenkaan vaivaudu rikos-ilmoituksia tekemään.

Teksti: Erja Veivo

ILVES SILMÄLLÄPIDETTÄVÄ LAJI

Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määrittänyt vuonna 2006 ilveksen silmälläpi-dettäväksi lajiksi, joka täyttää lähes uhanalai-suuden kriteerit. Suomessa ilves on rauhoitet-tu eläin, ja lakipykälät kieltävät ilveksen met-sästyksen. Suomessa ilveskanta onkin kasva-nut viimeisten 50 vuoden aikana, eikä sitä uh-kaa sukupuutto. Euroopassa ilveksellä ei me-ne yhtä hyvin, sillä siellä tämän pienen kissa-pedon elintila kapenee kovalla vauhdilla. Eri- tyisen suurissa vaikeuksissa on espanjanilves: tällä hetkellä se on maailman uhanalaisin kissa-eläin, joka on vaarassa kuolla sukupuuttoon.

ILVESKESKUS MYÖS LUONTORETKIKOHDE

Wild Lynx ry perustettiin vuonna 1994, mut-ta se rekisteröitiin vasta 1998. Samana vuon-na yhdistys aloitti Ilveshoitola Villi-Ilveksen toiminnan. Hoitolassa kuntoutetaan sairaita, loukkaantuneita, orpoja ja nälkiintyneitä ilvek-siä. Kymmenen vuoden aikana yhdistys on pe-lastanut seitsemän ilvestä, ja yhteistyössä mui-den tahojen kanssa se on auttanut neljäätois-ta tupsukorvaa. Yhdistys ottaa julkisesti kan-taa ilvestä, sutta, karhua ja ahmaa koskeviin ajankohtaisiin kysymyksiin ja metsästyspoli-tiikkaan. Ilveskeskus on Suomen ensimmäinen yk-sinomaan ilveksen (Lynx lynx) elämästä ja suo-jelusta tietoa jakava luontoretkikohde, joka on avoinna koululuokille, pienryhmille, perheille ja muille ilveksen elämästä kiinnostuneille. Ilves-keskuksessa on mahdollista päästä samoile-maan opastetuille maastoretkille ilveksen ko-timetsiin. Ilvespolulla on 13 rastitehtävää ilvek-sen elämästä. Retken päätteeksi kotakahvilas-sa voi juoda sumpit.

Monet suomen syrjäkylillä

tehdyt verityöt hautautuvat

hiljaisuuteen.

Suomessa ilves on rauhoitettu eläin, jonka met-sästyksen lakipykälät kieltävät. Kuva: SXC.

Ilveshoitola Villi-Ilves kuntouttaa loukkaantu-neita ja orpoja ilveksiä. Tämän tupsukorvan hoitojakso on jo päättynyt, ja se odottelee pääsyä kotimetsään. Kuva: Wild Lynx ry.

hesY 1/2010

8

hesY 1/2010

9

Raisa Kettusen pirteä herkkukirja esittelee helppoja vegaanisia leivontareseptejä kuvineen, joiden pelkkä selaileminen saa veden herahtamaan kielelle.

leipomusten syöminen on ihanaa, hihkaisee Raisa Kettunen, jolta on vasta ilmestynyt vegaanin lei-

vontakirja Puputyttö ja vohvelisankari.Olen samaa mieltä! herkkuihin hu-

rahtanut täyskasvissyöjä eli vegaani jou-tuu reseptejä innokkaana selatessaan ja kaupan herkkuhyllyjä tutkiessaan kui-tenkin usein pettymään: lähes kaikissa valmistuotteissa käytetään voita, munia tai maitoa, samat ainekset löytyvät suu-rimmasta osasta reseptejäkin. Mutta ei-päs lannistuta, Kettunen kannustaa. On-han kahvikin aikanaan korvattu sikurilla ja vilja petulla.

- Munan voi korvata vallan hyvin te-ollisella kananmunan korvikkeella. Jos reseptissä on vain yksi muna, sen voi huoleti jättää kokonaan pois. tällöin ruoan nestemäärää voi hieman lisätä, ja siihen voi laittaa ehkä lorauksen öl-jyä. Toiset käyttävät banaania korvaa-maan munia, mutta itse en tästä läm-pene, banaani kun aina tuppaa maistu-maan läpi. soija-, kaura- ja riisimaidot

Vegaanisia vaihtoehtoja kahvipöytääntodellisen eläinystävän leivontakirja

korvaavat puolestaan lehmänmaidon ongelmitta.

aluksi vegaaninen leivonta voi tun-tua hiukan mutkikkaalta. Kun kasvis-kokki oppii kaikki vegaanisen leivonnan niksit, on pullien pyöräyttely sekä värik-käiden karkkien ja pikkukakkusten te-keminen kuitenkin helppoa ja hauskaa. Kettusen kirjan tärkein sanoma onkin se, että leivonta ilman eläinkunnan tuottei-ta on kaksin verroin lystikkäämpää kuin perinteinen lehmänmaidolla ja kanan-munilla läträäminen.

Kettunen on vegaani, koska hänen mielestään kaikkinainen eläinten hyväk-sikäyttö on väärin.

- en halua olla omalta osaltani tuke-massa epäeettistä toimintaa. lisäksi ve-gaaninen ruoka on terveellisempää ja ekologisempaa kuin lihaa, kananmunia ja maitotaloustuotteita sisältävä ruoka.

Kettunen perää kuluttajan vastuuta. eläintuotteiden kulutuksen vähentämi-nen ja niiden korvaaminen kasvikunnan tuotteilla on selkeä viesti tuottajille.

- Kuluttajina meillä on paljon val-taa ja jo pienilläkin teoilla voimme teh-dä paljon hyvää. Mitä useampi meis-tä jättää eläinperäiset tuotteet kaupan hyllyille, sitä enemmän tuottaja joutuu pohtimaan, minkälaisia tuotteita hänen jatkossa kannattaa valmistaa.

eläinystävällisten ruokailutottumus-ten lisäksi eläimiä voi auttaa monilla muillakin tavoilla. sen sijaan, että eläin-ten ystävä hankkisi itselleen lemmikin eläinkaupasta tai kasvattajalta, hän voi esimerkiksi adoptoida eläinsuojelujär-jestöltä hylätyn eläimen. heitteille jäte-tylle uuteen kotiin pääseminen on maa-ilmoja mullistava onnenpotku.

- toivottomuuteen ei saa vaipua, vaik-ka joskus tuntuisikin siltä, ettei omis-ta teoista ole mitään hyötyä! eläinten hyväksikäytön on loputtava, ja me tie-dämme sen, Kettunen patistaa.

Teksti: Erja Veivo

Kuvat ja reseptit: Raisa Kettusen kirjasta Puputyttö ja Vohvelisankari:

Vegaanin herkkukirja. Kustannusosakeyhtiö Moreeni.

Valokuvaaja: Sari Tammikari.

DALMATIALAISET MINTULLA TERÄSTETYT SUKLAA-VANILJA- PIPARKAKKUSET12 KPL (kuva viereisellä sivulla)

Vuh vuh! Hau hau! Grrr! Räyh! Raff raff! Ja kuten minun koirallani oli tapana sanoa: bauuuuu! Vakuuttavaako, eikö? 3,5 dl vehnäjauhoja 1,5 dl sokeria 0,5 tl suolaa 1 tl ruokasoodaa 0,5 dl kaakaojauhetta 1,5 tl vanilja-aromia 1 dl rypsiöljyä 1 rkl omenaviinietikkaa 2 dl kauramaitoa 0,5 pps Marianne Crush -karkki-rouhetta Dalmatialaiskuorrute 120 g vegaanista margariinia huoneen-lämpöisenä 7 dl tomusokeria 1 tl vanilja-aromia (tai 0,5 tl vanilja-aromia ja 0,5 tl piparminttuaromia) 0,5 pss Marianne Crush -karkki-rouhetta 0,5 dl kauramaitoa

• Lämmitä uuni 175°C:seen. Vuoraa muffinssipellin kolot paperivuoilla ja laita sivuun. Sekoita keskenään vehnäjauhot, sokeri, suola, sooda ja kaakaojauho. Tee jauho-jen keskelle kolo.• Sekoita keskenään aromi, öljy, etikka ja kauramaito. Kaada seos jauhokoloon ja sekoita. Lisää lopuksi karkkirouhe ja sekoita tasaiseksi. • Jäätelökauhaa apuna käyttäen täy-tä vuoat 2/3 täyteen ja paista uunis-sa noin 20 minuuttia, kunnes kakkuset ovat keskeltäkin kypsiä. • Jäähdytä ritilällä. Tee kakkusten jääh-tyessä kuorrute. Vatkaa margariini not-keaksi. Lisää tomusokeri. Vatkaa pari minuuttia. Lisää vanilja-aromi ja kark-kirouhe. Sekoita. Lisää koko ajan vat-katen maito vähän kerrallaan, kunnes koostumus on sopivaa kuorruttami-seen. Vatkaa huolella kuohkeaksi noin 5 minuuttia.• Kuorruta pikkukakkuset. Anna koi-ran nuolla kulhot.

PAUKKU KARA-MELLIPOPPARITUUNIPELLILLINEN

Makeat popparit saattavat joillekin olla tuttuja, useimmille kuitenkaan eivät. Ja hyvä niin, sillä teollinen versio tästä huimasta herkusta ei välttämättä ole kovinkaan mairitteleva. Itse tehtyinä popparit ovat kyllä melkoisia namu- paloja. Ne ovat mainio tarjottava synt-täreillä, helppo ottaa mukaan elokuva-teatteriin, kauniisti pakattuna kiva lahja tai sitten ihan omin voimin nautittuna. Miten vaan.

3-4 l valmista popcornia, jota ei ole suolattu2,5 dl pähkinäsekoitusta2,5 dl fariinisokeria0,5 dl vaaleaa siirappia100 g vegaanista margariinia0,5 tl suolaa0,25 tl ruokasoodaa0,5 tl vanilja-aromia

• Voitele laidallinen leivinpelti kevyesti. Laita popcornit ja pähkinät pellille ja jä-tä odottamaan. • Lämmitä uuni 120 °C:seen. Sekoita kattilassa fariinisokeri, siirappi, marga-riini ja suola. Kiehauta keskilämmöllä 5 minuuttia koko ajan sekoittaen. • Poista kattila levyltä, sekoita jouk-koon sooda ja vanilja. Seoksesta tulee vaaleaa ja ilmavaa. Kaada seos välittö-mästi popcornien ja pähkinöiden pääl-le ja sekoita. • Paista uunissa 1 tunti sekoittaen huo-lella vartin välein. Jäähdytä popcornit mahdollisimman irrallaan toisistaan. Säi-lytä ilmatiiviisti, jos jotain jää säilytettä-väksi asti.

TÄYDELLISET MAAPÄHKINÄVOI-SUKLAAKARKITNoin 23 x 33 cm:n vuoallinen

100 g + 2 rkl vegaanista margariinia (erikseen)0,5 l riisimuroja huolella murskattuna1 pieni prk (noin 350-400g) maapähki-nävoita0,5 l tomusokeria1 tl vanilja-aromia100 g vegaanista tummaa suklaata

• Voitele vuoka huolella. • Sulata 100 g margariinia. Sekoita kes-kenään riisimuromurska, maapähkinävoi, tomusokeri, sulatettu margariini ja vanil-ja-aromi isossa kulhossa. Painele seos ta-saisesti voideltuun vuokaan. Sulata suk-laa ja 2 rkl margariinia pienessä kattilassa. Levitä seos maapähkinävoiseoksen päälle tasaiseksi kerrokseksi. Jäähdytä huolella (1-2 tuntia) ja leikkaa pieniksi neliöiksi. • Varo, ettei vatsasi repeä.

hesY 1/2010

10

hesY 1/2010

11

etsijäkoiraliitto on joulukuussa 2008 perustettu yhdistys, joka kouluttaa ja testaa kadonneen

lemmikin etsinnöissä käytettäviä haju-tunnistuskoiria. hesY:n hallitus päätti palkita etsijäkoiraliiton, koska se on teh-nyt uraauurtavaa työtä kadonneiden lem-mikkien löytämiseksi kouluttamalla sys-temaattisesti koiria ja niiden ohjaajia.

– etsijäkoiraliiton toiminnan ansios-ta sadat kadonneet lemmikit – pääasi-assa kissat ja koirat – ovat päässeet ta-kaisin omistajiensa hoiviin. ilman tätä työtä eläinparat olisivat joutuneet koke-maan saman kohtalon kuin heitteille jä-tetyt lemmikit eli kuolemaan kylmään ja nälkään. etsijäkoiraliiton etsintäkoordi-naattorit auttavat omistajia lisäksi koko maan kattavan puhelinneuvonnan ja in-ternetpäivystyksen kautta, hesY:n pu-heenjohtaja Hannele Luukkainen perus-telee valintaa.

etsijäkoiraliitto on luonut myös kar-kulaiset.fi -verkkopalvelun. se on netti-sivusto, jonne voi jättää ilmoituksen kar-kuteille päässeestä lemmikistä, ulkona il-man valvontaa harhailevista lemmikeis-tä tai talteen otetuista eläimistä. nettisi-vusto auttaa lemmikkinsä kadottaneita pääsemään karkulaisen jäljille. liitto tu-kee kotimaisten eläinsuojeluyhdistysten ja löytöeläintalojen toimintaa tarjoamal-la myös kodittomat.fi -sivuston uutta ko-tia etsivien eläinten avuksi.

etsijäkoiraliitolle eläinsuojelun to-pelius-palkinto on suuri kunnianosoi-tus. Varsinainen hatunnosto liiton ansi-oista kuuluu yhdistyksen puheenjohtajan Timo Lillbackan mielestä kuitenkin ha-jutunnistuskoirille, jotka lähtevät uusiin etsintätehtäviin aina yhtä innokkaina ja taitavina. tällaisia tarmokkaita koiria oh-jaajineen tarvitaan jatkossakin, sillä tällä hetkellä yhdistyksen tulevaisuus näyttää melkoisen kiireiseltä.

– Varsinkin koirakkojen toiminta on nyt hyvin Uusimaa-painotteista, ja me mietimme kovasti, miten pystyisimme hallitusti laajentamaan työpiiriämme niin,

hesY:n topelius-palkinto etsijäkoiraliitolleKarkulaisten auttajat palkittiinettä se kattaisi koko maan. ensimmäiseksi tarkoituksemme on kehittää toimintaam-me Tampereen, Uudenkaupungin ja Oulun ympäristössä, koska näissä kaupungeissa meillä on jo etsijäkoiria ja etsintäkoordi-naattoreita. Silti vielä Uudellamaallakin tarvitaan lisää etsijöitä. Ruuhka-aikoina joudumme valitettavan usein antamaan pelkkiä etäneuvoja, vaikka paikan pääl-lä tarvittaisiin apua, Lillbacka tuskailee. etsijäkoirien toiminta on tullut valta-osalle suomalaisia tutuksi vasta aivan vii-me vuosina. tietoisuuden voimakas kas-vu lienee syy myös koirakkojen, eli haju-tunnistuskoirien ja niiden ohjaajien, ko-vaan kysyntään ja kiireeseen. tämä osoit-taa, että etsijäkoiraliitolle on suomessa selvästi tarvetta. topelius-palkinnon jäl-keen yhdistys onkin saanut myös toisen muistutuksen tärkeydestään, nimittäin tapiola-agrian stipendin, joka myönne-tään koirien turvallisuutta tai koira-alan tutkimusta edistäville tahoille. Vapaaeh-toispohjalta toimivalle etsijäkoiraliitolle stipendillä on suuri merkitys, sillä se kat-taa liiton vuotuiset kustannukset melkein kokonaan.

sirpa Schavoronkoff kuoli syksyllä 2009 keuhkosyöpään helsingissä. sirpa syntyi vuonna 1937 sortava-

lassa, josta hän joutui neuvostoarmeijan vyöryessä rajan yli lähtemään alle kou-luikäisenä äitinsä kanssa evakkoon. äiti ja tyttö asettuivat asumaan sukulaisten luo Kerimäen kuntaan. elämä oli köyhää. äiti oli parturi, isä oli kuollut sirpan ollessa kaksi-vuotias. toimeen tultiin niukin naukin. Puutteesta huolimatta sirpasta kasvoi elämänmyön-teinen ja terveellä itsetunnol-la varustettu nuori nainen, jo-ka uskoi omiin mahdollisuuk-siinsa. Myös kiintymys eläimiin alkoi jo varhain, sillä perheen kissasta tuli nuorelle naiselle hyvin rakas.

aikuistuttuaan sirpa muutti omilleen savonlinnaan ja aloit-ti puhelunvälittäjän työt 1960-luvulla silloisessa Valtion pu-helinkonttorissa. nuorena hän oli seikkailunhaluinen ja mat-kusteli myös ulkomailla. tuolta ajalta sirpan elämän mieleen-painuvimpia ulkomaankoke-muksia oli elviksen konsertti, jota hän oli katsomassa saksas-sa 1960-luvulla. samalla vuosi-kymmenellä nuori suomen nei-to oli vähällä mennä naimisiin englannin reissullaan, mutta päätti karata viime hetkellä sul-haseltaan ja palata kotimaahan.

suomessa roihahti tosirakkaus, kun sirpa tutustui itseään huomattavasti iäk-käämpään tulevaan aviomieheensä ni-kolaihin savonlinnassa asuessaan.

1970-luvulla pari muutti helsinkiin, jossa sirpa jatkoi puhelunvälittäjän uraansa valtion leivissä vielä seuraa-vat 20 vuotta. Maaseudulla lapsuuten-sa viettänyt nainen sopeutui vaikeuksit-ta sykkivään kaupunkiin. hän oli sosi-aalinen ja vietti paljon vapaa-aikaansa miehensä ja työtovereidensa kanssa il-taa istuen. elämä oli huoletonta: raha-vaikeuksia ei ollut, ja sirpa kiersi mie-hensä kanssa maailmaa. avioparin on-nellista yhteiseloa kesti reilu kaksikym-mentä vuotta. sitten kuolema korjasi miehen vuonna 1995. elämänkumppa-nin poismeno jätti sirpan elämään tyh-jiön. leskeksi jäätyään hän sulkeutui ja vetäytyi vähitellen ulkomaailmasta. Yh-teiset illanvietot työtovereiden kanssa ei-

vät enää kiinnostaneet entiseen tapaan salonkien sankaritarta.

sirpalla ei ollut lapsia eikä omia su-kulaisia, joten miehen kuolema jätti hä-net melko yksin. läheisimpänä ystävä-nään hänellä oli silti kissa, joka oli han-kittu yhdessä miehen kanssa. sille sirpa

kertoi jokapäiväiset murheensa ja ilonsa. Ystävien mukaan sirpa uskoi kissan ym-märtävän kaiken, mitä hän sille kertoi. lesken elämän keskushenkilöksi muut-tuneen kissan elinvoimat alkoivat kui-tenkin iän myötä hiipua. se sairastui so-keritautiin, ja sirpa kuljetti nelijalkaista ystäväänsä eläinlääkäriltä toiselle, mutta toivoa ei ollut. Kissa menehtyi 15-vuoti-aana vanhuuden ja sokeritaudin heiken-tämänä. Kissa tuhkattiin, ja sirpan ys-tävä lupautui säilyttämään tuhkauur-naa mökkinsä idyllisellä pihamaalla, jos-sa kissaansa kipeästi kaipaava sirpa kävi suremassa ja muistelemassa menetettyä eläinkumppaniaan kerran kesässä.

Ystävien mukaan kissan kuolema oli sirpalle melkein suurempi järkytys kuin leskeksi jääminen. tai sitten hänen kes-tokykynsä kuolon korjatessa kyltymät-tömänä satoaan oli vain madaltunut: jo toinen suuri menetys lyhyenä aikana oli herkälle naiselle liikaa. hän suri pitkään,

mutta elämässä oli onneksi myös mur-hetta keventävä valopilkku, televisio, jos-ta sirpa haki piristystä katsomalla ame-rikkalaisia ja englantilaisia saippuaoop-peroita, kuten Kauniita ja rohkeita sekä emmerdalea. Kimuranttien ihmissuh-teiden seuraamista ei saanut häiritä mi-

kään, ja sarjojen tunnusmu-siikin alkaessa soida veti sir-pa puhelintöpselin irti sei-nästä. toinen ilonaihe sir-palle olivat parvekkeella vie-railevat pikkulinnut, joiden elämää hän seurasi kiinnos-tuneena olohuoneensa soh-valta.

toukokuussa 2009 sirpal-la todettiin yllättäen keuhko-syöpä, jota hoidettiin säde-hoidolla. hoidot eivät kuiten-kaan tehonneet, ja sirpa nuk-kui pois saman vuoden syk-syllä. sirpa oli luonteeltaan hyväntahtoinen, kiltti ja iloi-nen. hän oli luotettava ystä-vä, joka tuki ja auttoi lähei-siä hankalina aikoina. sirpa muisti aina ystäviensä syn-tymä- ja nimipäivät ja lähet-ti näille merkkipäivinä eläin-aiheisia kortteja. Uskovai-nen sirpa pyysi apua myös taivaan isältä, ja hän rukoili itsensä ja ystäviensä puoles-ta päivittäin.

Ystävien päällimmäisek-si muistoksi sirpasta jäi hänen iloinen naurunsa, joka taannoin helähteli tiu-haan yhdessä vietettyjen hetkien taus-taäänenä. sirpa halusi pitää hauskaa ja tehdä sen myös näyttävästi. Yhteisiin tapaamisiin hän laittautui aina huolel-la, melkeinpä pedanttisesti: hän pukeu-tui tyylikkäästi ja meni ihmisten ilmoil-le vain hyvin huolitellussa meikissä. Ko-konaisuuden viimeistelivät pukukorut ja kukkakorvakorut, joita hänellä oli run-sain mitoin korurasioissaan: kaikki hy-vässä järjestyksessä. Pinnallinen sirpa ei silti ollut, vaan pikemminkin aikaan-sa seuraava, syvämietteinen pohdiskeli-ja. sirpa ja hänen miehensä nikolai oli-vat myös eläinrakkaita, ja he laativat yh-dessä testamentin hesYn kodittomien eläinten hyväksi. helsingin eläinsuoje-luyhdistys hesY ry esittää lämpimät kii-tokset eläinten puolesta.

Teksti: Erja Veivo

Etsijäkoiraliitto ry sai viime vuonna HESY:n perinteisen eläinsuojelun Topelius-palkinnon. Etsijäkoira- liiton koulutettujen etsijäkoirien sekä neuvontapalveluiden ansiosta yhä useampi kadonnut lemmikki pääsee takaisin kotiin.

sirpa schavoronkoff 1937-2009

LISÄTIETOJA:

www.etsijakoiraliitto.fiwww.karkulaiset.fi

HESY:n varapuheenjohtaja Jukka Marttila ojentaa eläinsuojelun Topelius-palkinnon Etsijäkoiraliiton Timo Lillbackalle.

– stipendirahoilla liitto aikoo teettää ainakin etsinnöissä käyville koirien oh-jaajille näkyvät työliivit. Jatkossa etsijä-koiraliiton etsijäkoirakon tunnistaakin siitä, että sekä koiralla että ohjaajalla on oranssit liivit. aiomme ostaa stipendira-hoilla myös 10 uutta kissaloukkua, min-kä jälkeen meillä on tarjota yhteensä 30 loukkua arkojen karkurikissojen pyydys-tämiseen, Lillbacka kaavailee.

Teksti: Erja Veivo

hesY 1/2010

Onko kissasi taikoirasi karannut? Auta eläinten karkaamisen ennalta- ehkäisyssä ja karkulaisten nopeassa kiinnisaamisessa vastaamalla karkuri- kyselyyn osoitteessa kysely.karkulaiset.fi

11

hesY 1/2010

12

hesY 1/2010

13

suuret kiitokset eläinten ystäville!

Kaitaan koulu lahjoitti viime vuoden syksynä taksvärk-ki-keräyksestään 970 euroa

hesY:lle. Perinteisesti yläasteen 300 oppilasta ovat ohjanneet joka vuosi puo-let keräämistään taksvärkki-varoista af-rikkaan teP:n eli tekniikka elämää pal-velemaan -yhdistyksen kautta. toinen lahjoituksen saaja valitaan erikseen op-pilaskunnan kokouksessa. toissa vuon-na Kaitaan koulu tuki WWF:n itämeren suojelukampanjaa. Viime syksynä olivat vuorossa siis kodittomat eläimet.

– Oppilaat halusivat antaa lahjoituk-sen sellaiselle järjestölle, jolle tämän suu-ruisella summalla on aivan konkreettista hyötyä. he tiesivät, että hesY:n toimin-taa pidetään yllä pitkälti lahjoitusten ja vapaaehtoisten voimin. On hienoa, että ihmisiltä löytyy yhä talkoohenkeä ja ha-lua toimia kovaonnisten eläinten hyväk-si, Kaitaan koulun yläasteen opettaja Su-vi Hiljama kiittelee.

taksvärkki-keräys järjestetään suo-men kouluissa joka vuosi. taksvärkki-päivänä oppilaat tekevät yhden päivän ajan töitä ulkopuolisen palveluksessa tai kotona ja lahjoittavat työstä saamansa palkkion erilaisille yleishyödyllisille yh-distyksille. Minimisuositus on 10 euroa. Kaitaan koulussa viime vuoden taksvärk-kikeräykseen osallistui kaksi kolmasosaa oppilaista. niille oppilaille, jotka eivät keräykseen osallistuneet, päivä oli nor-maali koulupäivä. tänä vuonna oppi-laskunta valitsee jälleen uuden avustus-kohteen, jolle puolet taksvärkkikeräyk-sen tuotosta lahjoitetaan.

– Oppilaat päättävät asiasta syksyllä. Vahvoja ehdokkaita ovat Unicef ja Pelas-takaa lapset ry, hiljama veikkailee.

KELLOMUSEON JOULUKORTTI- TERVEHDYKSET KOIRATALOLLE

Suomen kellomuseo päätti viime vuon-na jättää yhteistyökumppaneilleen ja

Huoli kodittomista eläimistä sai viime vuonna monet yritykset ja yhteisöt lahjoittamaan varoja HESY:lle. Halu auttaa heitteille jätettyjä sai liikkeelle muun muassa koulun, museon ja rakennusyrityksen.

suomen kellomuseo on perustettu 1944 kelloseppäkoulun yhteyteen. Yleisöl-le museo avattiin 1980-luvun lopussa. tällä hetkellä kellomuseo sijaitsee Wee-Gee-talon näyttelykeskuksessa espoossa neljän muun museon kanssa. Kellomu-seon kokoelmissa on 6000 kelloa, joista näytteillä on kerrallaan kymmenen pro-senttia.

RENO-RAKENNUS OY KISSOJEN ASIALLA

suomen Kellomuseon tapaan myös Reno-Rakennus Oy lahjoitti joulun al-la joulutervehdyksiin varatut rahat hesY:lle kodittomien eläinten auttami-seen. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Juha salminen valitsi lahjoituksen saa-jaksi hesY:n, koska hänen mielestään yhdistys tekee arvokasta työtä erityisesti kissojen aseman parantamiseksi.

- Kissoja arvostetaan suomessa edel-leen selvästi vähemmän kuin koiria, joita ei niin helposti jätetä heitteille. erityises-ti haluan kiittää yhdistyksen pitkäaikais-ta puheenjohtajaa hannele luukkaista, jonka olen nähnyt ponnistelevan niin ko-vasti kodittomien kissojen puolesta, et-tä tiedän lahjoitusrahojen menevän var-masti oikeaan paikkaan. hesY:n hyväksi valinta kääntyi senkin vuoksi, että kaikil-la Reno-Rakennus Oy:n hallituksen jäse-nillä on itsellään kissoja. hesY:lle anne-tusta lahjoituksesta on myös perinteisiä joulukorttitervehdyksiä enemmän iloa niin Reno-Rakennus Oy:n työntekijöil-le kuin heidän asiakkailleenkin.

- tämä ilahduttaa mieltä koko vuoden ajan, paljon pidempään kuin joulukortti. Olen vakuuttunut, että korttitervehdystä odottaneet asiakkaammekin pitävät tätä oikeana ratkaisuna.

asiakkailleen tarkoitetut joulu-tervehdykset lä-hettämättä ja lahjoittaa kort-ti- ja postitus-kustannuksissa säästyneen sum-man hesY:lle. Kellomuseo on postittanut yleen-sä vuodessa 250 joulukorttia, joi-den lähettäminen on maksanut 400 euroa. Kellomuseon johtaja Tiina Lehtinen kertoo, että nor-maalisti he eivät ole saaneet lähettämis-tään joulukorteista palautetta, mutta tä-nä vuonna, kun kortteihin varatut rahat päätettiin suunnata hesY:lle ja asias-ta tiedotettiin asiakkaille, työntekijät al-koivat saada sähköposteihinsa positiivi-sia viestejä.

– lahjoituskäytäntöämme kiiteltiin. Monen asiakkaan lähettämään sähkö-postiin oli liitetty kuvia heidän omis-ta lemmikeistään. Monet toivoivat, että yhä useammat yritykset tukisivat joulu-korttivaroillaan hyväntekeväisyysyhdis-tyksiä, lehtinen kertoo.

Kellomuseon työntekijät miettivät pitkään, mitä yhdistystä lähtisivät jou-lukortteihin varatuilla varoillaan tuke-maan. he päätyivät valitsemaan avus-tuksen kohteeksi hesY:n koiratalon, koska se sijaitsee Kellomuseon tapaan espoossa ja koska työntekijät arvelivat, että koirien hyväksi tehdylle toiminnalle 400 eurolla on oikeasti merkitystä.

– Monelle suurelle avustusjärjestöl-le alle 500 euron summa on pieni, mut-ta koiratalolla tällaisella summalla saa-daan varmasti oikeasti tehtyä hyvää. li-säksi monilla kellomuseon työntekijöil-lä on sympatioita hesY:n eläimiä koh-taan, lehtinen selventää.

Tunnetko Hill’s-kissanruokia?

™ Tavaramerkit omistaa Hill’s Pet Nutrition, Inc. ©2010

www.hillspet.fi

Sinunkin kissasi ansaisee ß Maittavan ruuan

ß Runsaasti lihaa

ß Terveellisiä omega-3-rasvahappoja

ß Vähän suolaa

ß Ruokavalion, joka tukee pitkää ikää, hyvää terveyttä ja huomioi erityistarpeet

SAMA LAATU –

EDULLISEMPI HINTA

Kellomuseossa pysähdyt-tiin ajattelemaan, minkä-laista aikaa eläimet elävät. Kuva: Kellomuseo/ Ulla Paakkunainen.

Reno-Rakennus Oy:n työntekijät saavat HESY:lle anta-mastaan lahjoituksesta hyvää mieltä koko vuoden, yh-tiön hallituksen puheenjohtaja Juha Salminen uskoo.

Puh. 020 1982 760info.finland@intervet.comwww.intervet.fi

Madottoman hyvä olla!

Tehoaa suolinkaisten vaeltaviin toukkamuotoihin• Soveltuu myös koirien • Giardia-infektion hoitoon Tehoaa ulkokissoilla yleiseen kissan • heisimatoon (Taenia taeniaeformis)

Apteekista ilman reseptiä.

Lääkemuoto: 250 mg ja 500 mg tabletti ja 22 % rakeet. Vaikuttava aine: Fenbendatsoli. Indikaatiot: Koirien ja kissojen suolisto-loisten ja vaeltavien toukka-muotojen torjuntaan sekä keuhkomatojen häätöön. Koirien kliinisen Giardia-infektion hoitoon. Annostus: Yksi 250 mg:n tabletti 5 kiloa kohti tai yksi 500 mg:n tabletti 10 kiloa kohti tai yksi 10 g:n annospussi 44 ki-loa kohti kolmena peräkkäisenä päivänä. Tabletti on lähes mauton ja hajuton ja sen voi sekoittaa ruokaan muskattuna tai lietettynä pieneen määrään vettä.Tutustu pakkausselosteeseen.

hesY 1/2010

14

hesY 1/2010

15

Kissa, jota aktivoidaan, on harmoni-nen ja tyytyväinen: sen ei tarvitse koko ajan etsiä itselleen ympäristöstä viihdy-kettä. hyvillään on varmasti myös kissan omistaja, jonka hermot säästyvät, kun koti ei ole joka päivä kuin myrskyn jäl-jiltä. aktivoimalla kissa voidaan totuttaa myös erilaisiin arkielämän toimintoihin, kuten harjaamiseen, kynsien leikkaami-seen, matkustamiseen, hampaiden pe-suun, valjaissa kävelemiseen ja turkin pesemiseen.

Keskittymisharjoituksilla, kuten kos-ketuskeppiin koskemisella, voidaan puo-lestaan lisätä aran kissan itsevarmuutta. harjoitukset vievät kissan huomion pois sitä jännittävistä asioista.

- Jos kissa esimerkiksi pelkää vierai-ta ihmisiä, voi omistaja vähitellen auttaa kissaa rentoutumaan näissä pelottavis-sa tilanteissa. aluksi kissan kanssa har-joitellaan helppoja koulutustehtäviä kis-salle turvallisen matkan päässä vieraas-ta henkilöstä. nämä harjoitukset vievät kissan huomiota pois pelottavasta asias-ta ja toisaalta viestittävät sille, että mu-kavia asioita voi tapahtua myös vieraan läsnäollessa.

METODINA HUOMION OHJAAMINEN

Kissan koulutus on vaativampaa omis-tajalle kuin kissalle. Perusajatus on, että

Yhä useammat kissat asuvat tä-nä päivänä lemmikkeinä sisäti-loissa, missä niillä on turvallista

ja lämmintä, mutta vähemmän virikkei-tä kuin ulkona. Virikkeettömässä ympä-ristössä kissa ei kykene purkamaan ener-giaansa ja tylsistyy. Kissa, jonka elinti-la on rajoitettu huoneistoneliöihin ja jol-la ei ole liikuntaa tarjoavia aktiviteette-ja, voi myös alkaa lihoa, mikä vaarantaa sen terveyden.

Kurjalta kuulostaa sisäkissan tule-vaisuus, vaan ei hätää. Jokainen kis-san omistaja voi nimittäin ryhtyä tais-telemaan lemmikkinsä apaattisuutta ja fyysistä repsahtamista vastaan akti-voimalla eli opettamalla sille erilaisia temppuja.

- Kissat, joita aktivoidaan, ovat vir-keitä, seurallisia ja kiinnostuneita ympä-ristöstään. aktivoinnilla voidaan pääs-tä eroon myös kissan häiriökäytöksestä. Jotkut erittäin aktiiviset kissat eivät osaa hallita vaistojaan vaan voivat alkaa raa-pia sohvia, kiivetä verhoissa, repiä tapet-teja. aktivoimalla kissan toimintoja voi-daan ohjata pois ei-toivotuista toimin-noista kohti toivottuja asioita. Koulut-tamalla kissa voidaan ohjata raapimaan esimerkiksi vain raapimapuita, Kissan aktivointi -kirjan kirjoittanut, kokenut kissankouluttaja Elina Väyrynen ker-too.

kissa toimii omien viettiensä ja tapojen-sa mukaisesti ja kouluttaja yrittää pal-kitsemalla ohjata kissan toimintoja ha-luttuun suuntaan.

- Jotta kissaa voidaan kouluttaa, tu-lee ensiksi löytää asia, joka motivoi juu-ri kyseistä kissaa. Kun tehokas motivaat-tori on löytynyt, käytetään sitä palkkio-na vahvistamaan toivottua käytöstä. Kis-salta ei siis koulutustilanteen aikaansaa-miseksi vaadita kuin ripaus uteliaisuutta ja kiinnostus palkkiota kohtaan. Palkkio-na voi olla esimerkiksi ruokaa, silitys tai leikkiä, Väyrynen selventää.

Kouluttajalta temppujen opettaminen vaatii kärsivällisyyttä, keskittymiskykyä, nopeutta, hyvää huomiokykyä, suunnit-telutaitoa sekä oman toiminnan ja kissan toiminnan arviointikykyä. Kissan huo-mio pyritään kiinnittämään joko hou-kuttelemalla sitä aktiivisesti esimerkiksi makupalalla tai suuntaamalla toimintaa vapaasti (sheiping) ilman näkyvää hou-kutinta. Jälkimmäisessä tavassa odote-taan, että kissa toimii, ja kissaa palki-taan toiminnan ollessa oikean suuntais-ta. Kissa siis oppii yrityksen, erehdyksen ja onnistumisten kautta. Väyrynen käyt-tää koulutusmetodinaan yleensä kissan käytöksen vapaata suuntaamista.

- suosittelen toiminnan vapaata suun-taamista, sillä se opettaa tempun kissal-le perusteellisemmin. ideana on, että

Kissa kaipaa aivopähkinöitäKierähdys maassa, uljas loikka renkaan läpi, ketterä pujottelu omistajan jalkojen välistä – kissan norja vartalo on kuin luotu temppujen tekemiseen. Temppuilusta nauttii myös kissan mieli: aktivointi pitää virkeänä ja tyytyväisenä. Aktivoinnin suurin palkinto on kuitenkin se, että koulunpenkillä omistajan ja kissan suhde lujittuu.

kouluttaja odottaa kissan tekevän jon-kin liikkeen, joka on osa haluttua toimin-taa, ja palkitsee vasta sitten kissaa. toi-minnan vapaa suuntaaminen vie usein enemmän aikaa kuin tempun opettami-nen esimerkiksi namupalalla houkutte-lemalla, mutta etenkin pitkät toiminta-ketjut kissa oppii tällä menettelytaval-la paremmin.

VAATIMUSTASO KISSAN KYKYJEN MUKAISEKSI

Jotta kissa oppisi uusia asioita, on sen oltava terve ja voitava luottaa ympäris-töönsä ja kouluttajiinsa. Kissan ylipaino ei ole este temppujen oppimiselle, mut-ta se on huomioitava kissalta vaaditta-vissa asioissa. Väyrynen muistuttaa, että temppuja opetettaessa on ylipäätään ai-na toimittava ja edettävä kissan ehdoilla: on pohdittava, millaisesta tempusta juu-ri tämä kissa olisi kiinnostunut.

- Jos koulutus ei etene, on vika yleen-sä ajoituksessa, kriteereissä, vahvisteti-heydessä, motivaatiossa tai kissan terve-ydessä. Yksi yleisimmistä kompastuski-vistä on liian korkea kriteeri. Kissan tu-lisi saada toiminnastaan riittävän usein positiivista palautetta. Jos temppu on kuitenkin kissalle liian vaikea, se ei saa positiivista palautetta, jolloin vahvistus-tiheys heikkenee. tällöin vaatimustasoa kannattaa laskea.

Kissaa kannattaa kouluttaa aluksi ai-na samassa suljetussa tilassa, jonka se on todennut turvalliseksi. Ympärillä tuli-si olla mahdollisimman vähän häiriöitä, sillä liiallinen virikkeiden määrä saattaa häiritä kissan keskittymistä. Vasta kis-san opittua tempun kunnolla voidaan opetustilaan tuoda yksi kerrallaan myös häiriöitä, kuten ääniä, liikkeitä ja uusia ihmisiä.

- Kun ulkoisia häiriötekijöitä lisätään tässä koulutusvaiheessa, voi olla, että kissa tarvitsee kertausta, sillä sen keskit-tyminen herpaantuu helposti ulkoisten

TUHTI AKTIVOINTIOPAS KISSAHARRASTAJILLE

Kissan aktivointi -temppuopas sopii se-kä kissan koulutusta aloittelevalle että edistyneemmälle harrastajalle. Art Hou-se Oy:n kustantamasta oppaasta on hyö-

tyä sekä sellaisel-le, joka harjoitte-lee kissan kanssa omaksi ja kissan iloksi, että sellai-selle, joka tähtää agilitykilpailuihin. Kirjan kirjoitta-ja Elina Väyry-nen on kokenut kissankouluttaja. Hän on järjestä-nyt kissojen agi-

litykilpailuja ja ollut mukana järjestämäs-sä alan koulutuksia ja esittelytilaisuuksia. Hän on Suomen Agility Kissat ry:n halli-tuksen jäsen. Kirjan pontimena on ollut halu lisätä kissojen harrastustoimintaa, sillä Suomes-sa kissoja koulutetaan yhä vähän. - Suurin toiveeni kissan aktivoinnin suhteen on, että tietoisuus kissan mah-dollisuuksista harrastuskumppanina lisäi-si myös kissan arvostusta lemmikkinä. To-teama, jonka mukaan kissat ovat itsenäisiä eläimiä, joita on vaikea kouluttaa, on ihmis-ten luoma harhakäsitys. Kissat ovat viisai-ta ja erittäin oppimiskykyisiä eläimiä, jotka oppivat vaikeitakin toimintasarjoja, kun-han ne saavat oppia omilla ehdoillaan.

muutosten vuoksi. Kouluttajan kannat-taakin olla kärsivällinen ja palkita kis-saa yrittämisestä, vaikka temppu ei täy-sin onnistuisikaan. suurin kissankoulu-tuksen haaste on juuri opitun asian tois-taminen rauhallisen koulutustilan ulko-puolella: ulkona, kylässä tai suuremmas-sa koulutustilassa.

Kissalle voidaan opettaa lukematto-mia erilaisia temppuja vauhdikkaasta agilitysta keskittymistä vaativaan väri-erotteluun. Kissat ovat erittäin älykkäitä ja oppivat nopeasti myös eri temppujen sovelluksia, mutta on hyvä muistaa, et-tä pienen kokonsa vuoksi niitä ei esimer-kiksi tule laittaa kantamaan liian raskai-ta esineitä.

- sen sijaan korkeat hypyt ja uskomat-tomat vartalon asennot ovat kissan eri-tyisalaa. hyvä kouluttaja käyttääkin kek-seliäisyyttään ja kehittelee lemmikilleen mitä uskomattomimpia temppusovel-luksia.

KISSAN EHDOILLA

aktivointi ei stressaa kissaa. stressaan-tuneen tai sairaan kissan kouluttaminen ei yleensä edes onnistu. Kouluttamisen perusajatuksena sitä paitsi on, että sii-nä edetään kissan omien edellytysten mukaan, sen omat lähtökohdat huomi-oiden.

- Mikäli kouluttaja vaatii kissalta lii-an vaikeita asioita liian nopealla tahdilla, kyllästyy kissa koulutukseen. Koska kou-lutuksen lähtökohtana on kissan omaeh-toinen halu toimia, poistuu kissa toden-näköisesti paikalta ennen kuin se ehtii stressaantua tilanteesta.

aktivointi ei siis kuormita kissaa, vaan pikemminkin vahvistaa kissan it-setuntoa. Kissa nauttii onnistuessaan. Kissan kouluttaminen myös syventää ja lujittaa omistajan ja kissan välejä.

- Kissan näkökulmasta omistajas-ta tulee koulutuksen myötä mielenkiin-toisempi. Omistajan toimia kannattaa

seurata, koska ruoan ja silitysten lisäksi omistaja tarjoaa sille myös aktiivista yh-teistä aikaa. Omistaja puolestaan oppii kissaa kouluttaessaan tulkitsemaan pa-remmin tämän viestejä: ahaa, tuollainen hännän heilautus tarkoittaa, että kissa pohtii, ja nyt se iloitsee! Myös kissa oppii tietämään, mitä omistaja toivoo siltä.

Teksti: Erja VeivoKuvat: Kirjasta Kissan aktivointi,

kuvaaja Jan Nyström.

14 15

hesY 1/2010

16

hesY 1/2010

17

kummijuliste"musta kissa"

kummijuliste"oranssi kissa"

kummilautanen"koira"

7. LADY FIT COLLEGE-TAKKI 20 €

”CAT POWER” til.no. 151Väri: musta. Painatus selässä. Cat Power -collegetakki, ladyfit-malli.Muista merkitä koko (Xs-XXl) tilauk-seen. Koko l on loppunut.

8. AIKUISTEN T-PAIDAT 13 €

”KissaRiVi”(kaksipuolinen) til.no. 110(harmaa/vaaleansin./pun./kelt./armyvihr./beige/oranssi)

”CAT POWER” til.no. 113(harmaa, vaaleansin./pun./kelt./armyvihr./beige/oranssi/musta/tummansin.)

"KissanaaMa" til.nr. 118(musta/ punainen/beige/keltainen/vaaleanpunainen)

”TASSUT” til.no. 119(harmaa, vaaleansin./pun./kelt./armyvihr./beige/oranssi/musta)

Muista merkitä koko (s-XXl) javäritoivomus tilaukseen!

9. LADY FIT T-PAIDAT 13 €

”CAT POWER” til.no. 140

”dOG POWeR” (kaksipuoleinen) til.no. 141

Lady fit -värivaihtoehdot: beige/musta/vaaleanlila/vaaleankelt./vaaleansin./vaaleanpun./harmaa.Muista merkitä koko (Xs-Xl) ja väri-toivomus tilaukseen!

HESYN TUOTEKUVASTOtilaa nettilomakkeella: www.hesy.fi/tuotteet • sähköpostilla: hesy@hesy.fi • puhelimitse: (09) 54200 100 • tai tule vierailemaan myymäläämme!

8. ”KissanaaMa”

7. CAT POWER 8. ”TASSUT”

9. ”dOG POWeR”9. ”CAT POWER”

seinään kiinnitettävä "kummipatsas/-taulu"

UUTUUS!

Mal

li: P

inja

Hon

kane

n K

uva:

Mar

ko H

ieta

la

5. IHANAT ELÄINKORTIT4 € /10kpltil. no. 300

6. 1-OSAISIA KORTTEJA ERI ELÄINAIHEILLA. 1 € kpl. til.no. 301 Valokuvaaja sarri Kukkonen

tue hesYn toimintaa rahalahjalla – saat kummilahjan!Lahjoittamalla Hesylle 100 euroa saat valitsemasi kummilahjan veloituksetta kotiisi.

HESYN TUOTEKUVASTO

1. KANGASKASSIT 5,5 €

”Dogpower” (musta/luonn.valk.) til.no. 263

”Catpower” (musta/luonn.valk.) til.no. 262

”Pallokissa” (musta/luonn.valk.) til.no. 264

"tassu" (musta/luonn.valk.) til.no. 265

2. PINSSIT 5 €

– eläinystävän merkki– anna yllätyslahjana ystävälle

”Koira” til.no. 231”Kissa” til.no. 230”Kani” til.no. 232

3. TIETOKONELAUKKU 10 €

Musta, til.no. 600

4. MUISTOADRESSI 5 €

”On maa, johonka kaikki polut katoaa, on rauhan maa. (saima harmaja)” til.no. 500

tilaukset toimitetaan noin kahdessa viikossa. toimitukseen lisätään postikulut. Minimitilaus 8 €.

tervetuloa tutustumaan myös eläinsuojelukeskuksen yhtey dessä olevaan myymälään. sieltä voit ostaa mm. eläinten kuljetuslaatikot ja kiipeilypuut.

10. HESY-PAITA 15 €

Pitkähihainen, ladyfit-mallinen, kaksipuolinen painatus. Koot: s-Xl. Värivaihtoehdot: valkoinen, kirkkaansininen, tumman-sininen, punainen, ruskea ja musta. til.no. 120

10. ”hesY-Paita”

hesY 1/2010

18

hesY 1/2010

19

tervetuloa hesYn vuosikokoukseen!HESYn vuosikokous pidetään tänä vuonna 29.4. alkaen klo 18 Toivolankoululla, Mikkolankuja 3. Kaikki jäsenet, tulkaa mukaan kuulemaan miten HESYn viime vuosi sujui ja mitkä ovat suunnitelmat vuodelle 2010! Kokouksessa äänestetään myös HESYlle uusi hallitus. Avoimena oleviin hallitus-paikkoihin on tänä vuonna paljon pyrkijöitä (suluissa kunkin Hesyyn liittymisvuosi):

PUHEENJOHTAJAKSI OVAT EHDOLLA:

• hesYn nykyinen puheenjohtaja, valtiotieteen lisensiaatti ja kaupungin- valtuutettu Hannele Luukkainen (1976), ehdottaa Lena Lundell • Ratsastaja Marko Björs (2010), ehdottaa Heidi Rissanen

VARSINAISEKSI JÄSENEKSI OVAT EHDOLLA:

• hesYn nykyinen varapuheenjohtaja, eläinlääkäri Jukka Marttila (1992), ehdottaa Lena Lundell• Juristi Eija Verlander (2010), ehdottaa Jukka Marttila• tekniikan tohtori ja kauppatieteiden maisteri Harry Linnarinne (2010), ehdottaa Anette Kare• Yrittäjä ja koirakouluttaja Kirsi Ruuskanen (2010), ehdottaa Anette Kare• eläintenhoitajaopiskelija ja tampereen eläinsuojeluyhdistyksen entinen hallituksen jäsen Karoliina Lahtinen (2010), ehdottaa Heidi Rissanen• entinen hesyn hallituksen jäsen Kristiina Forsström (1994), ehdottaa Heidi Rissanen• eläintenhoitaja Heidi Rissanen (2005), ehdottaa Jaana Lindsberg

• Varajäseniksi tullaan valitsemaan ainoat ehdokkaat, nykyiset varajäsenet varanotaari Paula Kyllästinen (2004) ja varainhoitaja Atso Iivari (2009).

HESYn hallitus toimii 100 % vapaaehtoistyö-

nä. Hallituksen jäsenille ei makseta kokous-

palkkioita, kulukorvauksia eikä kokoustarjoi-

luja. Hallitus kokoontuu kerran kuukaudessa

ja kokoustauolla kukin paiskii hommia oman

vastuualueensa parissa. Hallituksen jäsenen on

pitänyt olla HESYn jäsen vähintään kaksi kuu-

kautta ennen vuosikokousta, jossa hän on eh-

dolla hallitukseen.

tarkista kokouksen aika ja paikka hesyn kotisivuilta ennen vuosikokousta tai vi-rallisesta kokouskutsusta helsingin sa-nomista tai Hufvudstadsbladetista, sillä näistä ei ole vahvistusta vielä lehden men-nessä painoon.

HUOM!

Kaipaako koirasi trimmausta?Trim-it hoitaa kaiken rotuisten koirien

trimmaukset, siistimiset, pesut, kynsienleikkuut ja muut hoitopalvelut

toiveidesi mukaan.

Varaa aika tai kysy lisää!

Trim-it EspooOlarissaPuh. 050 537 8796

Trim-it HelsinkiEirassa

Puh. 045 276 8292

Muista ystävääsi!

k o i r a t r i m m a a m o

hesY 1/2010

20

hesY 1/2010

21

Tämän vuoden tammikuussa espoon alueella partioiva, ennaltaehkäisevää eläinsuo-

jelutyötä tekevä terveystarkastaja soit-ti kolme novascotiannoutajaa eli tol-leria omistavalle Claudia Erälahdelle kysyäkseen, voisiko hän tehdä tämän luona eläinsuojelutarkastuksen. tar- kastuskäynti oli siinä mielessä odotta-maton, että Claudia vasta suunnittelee kasvatustyötä. hänellä on kennelnimi, Kennel Ogaleesha's, mutta ensimmäi-set pennut hän teettää vasta ensi vuo-den puolella.

Tolleri-kasvattaja Claudia Erälahden mielestä Suomessa pitäisi tehdä rutiininomaisesti eläinsuojelu- tarkastuksia kaikkien koirankasvattajien luokse. Hän on itse malliesimerkki kasvattajasta, joka tekee työtä rakkaudesta rotuun, ei rahaan.

Claudian mielestä ennaltaehkäisevä eläinsuojelutyö on tehokas keino puut- tua jo varhaisessa vaiheessa sellaisiin tilanteisiin, joissa eläimen hyvinvointi saattaa olla vaakalaudalla. hän toivoo-kin, että vastaavia eläinsuojelutarkastuk-sia alettaisiin tehdä koko maassa, ei vain espoossa. - On todella hyvä, että tarkastuk-sia ei tehdä ainoastaan eläinkauppoi-hin ja sellaisiin kenneleihin, joilla epäil-lään olevan ongelmia. ennaltaehkäi-sevillä tarkastuksilla voidaan puuttua lievempiinkin eläinten laiminlyöntei-

hin ja korjata tilanne ennen kuin on-gelmat kehittyvät todella pahoiksi. Us-kon, että ihmiset kohtelisivat eläimiään paremmin, jos eläinsuojelutarkastuk-sia tehtäisiin rutiininomaisesti ja pis-tokoeluontoisesti kaikille kasvattajille. eläinsuojelutarkastuksessa käy-tiin läpi Claudian koirien terveyden-tila ja pitopaikka. huomautettavaa ei löytynyt, sillä Claudian koti on koi-rille riittävän tilava ja puhdas, ja koi-rilla on myös yllin kyllin virikkeitä. - harrastan paljon koirieni kanssa. Vanhin koirani Max on etsijäkoira ja per-

Kasvattajien toimintaa valvottava suomessa tiukemmin

tavoitteena hyvä alku elämälle

heen nuorimmaisesta, yhdeksän kuu-kauden ikäisestä timistä, kaavaillaan sille seuraajaa. 4-vuotias Chuck on pol-vivammansa vuoksi perhekoira, kaikki-en ystävieni lasten ikioma halinalle, jon-ka mieli ja kunto pysyvät virkeinä reip-paalla ulkoilulla ja erilaisilla kevyen ta-son harrastuksilla. tolleri on rotu jo-ka lähtöön, pääasia, että niiden kanssa harrastetaan jotain, ettei synny ongel-mia. tolleri on kuitenkin jalostettu met-sästyskoiraksi, joten noutaminen on sil-le tärkeä osa elämässä. VASTAVUOROISTA OPPIA

Claudia on alun perin kotoisin Saksas-ta. suomeen hän saapui 12 vuotta sit-ten miehensä perässä. saksan ja suo-men väliä sukulaisten luona sukku-loivalle saksattarelle molempien mai-den rotukoirien kasvatuskäytän-nöt ovat tulleet tutuiksi. hänen mie-lestään molemmissa maissa on asioi-ta, joista toinen maa voisi ottaa opiksi. - saksassa jotkut rotuyhdistykset te-kevät tarkastuksia kasvattajan luokse jo ennen kennelnimen myöntämistä. tar-kastuksessa käydään läpi kasvatusolo-suhteet. seuraavan kerran yhdistyksen tarkastajat tutkivat kennelin ja eläinten kunnon ennen pentujen luovuttamista, hän selventää synnyinmaansa tapoja. suomessa rotuyhdistykset eivät tee lainkaan tarkastuksia kasvattajien luok-se. sen sijaan ne antavat jonkun ver-ran suosituksia, joita kasvattajien tuli-si noudattaa. nämä suositukset ja oh-jeistukset ovat yleensä koiran jalostus-ominaisuuksiin keskittyneitä. saksassa-kin rotuyhdistykset määräävät geenipe-rimästä – yleensä suomea tiukemmin - mutta myös siitä, minkälaisia emon ja pentujen sisä- ja ulkotilojen tulee olla. - saksassa esimerkiksi tollerin pen-tujen ulkotarhan olosuhteet on tark-kaan määrätty. tarhan pitää olla kool-

taan 50 neliömetriä, ja pennuilla sekä emolla pitää olla mahdollisuus liikkua vapaasti ulkotarhasta sisään ja takaisin ulos. Jos koirien vapaata liikkumista ul-ko- ja sisätarhan välillä ei ole mahdollis-ta järjestää, ulkotarhassa pitää olla suo-ja. On toivottavaa, että ulkotarhassa oli-si lisäksi erilaista kasvillisuutta pensai-neen ja puineen sekä vaihtelevia maas-toja, kuten ruohikkoa, kiviä, laattoja ja hiekkaa. sisätiloissa olevan pentuaitauk-sen pitää olla kaksitoista neliötä, ja sen on oltava valoisa, helposti siivottavissa ja tarvittaessa lämmitettävä, Claudia listaa. saksassa puututaan pentujen luovu-tuksiinkin suomea ankarammalla kädel-lä. tollerin pennut saa luovuttaa saksas-sa aikaisintaan 8-viikkoisina. suomes-sa pennut luovutetaan yleensä jo 7-viik-koisina. Joskus pennut erotetaan meil-lä emästään jo ennen seitsemän viikon ikää, loppuajan luovutukseen asti ne viettävät keskenään. Claudian mielestä suomessa luovutusiän alarajan tulisi olla ehdottomasti korkeampi, sillä juuri en-simmäisten kahdeksan elinviikon aikana emolta saatu hoiva ja oppi on jälkikasvun normaalille kehittymiselle elintärkeää.

- saksan ja suomen rotukoirien kas-vattajilla on paljon opittavaa toisiltaan tärkeää on, että molemmat osapuolet ottaisivat toisiltaan avoimella mielel-lä vastaan hyviksi havaittuja piirteitä ja menettelytapoja. KOMPASTUSKIVENÄ KAPEA GEENIPOHJA

Claudia Erälahti innostui tollereista muutamia vuosia sitten. Kasvattajak-si hän ryhtyi, koska halusi tehdä hyvää perinnöllisistä autoimmuuni- ja silmä-sairauksista kärsivälle rodulle. tolle-reita vaivaavista sairauksista useimpia esiintyy myös muissa noutajaroduis-sa, joten tolleri ei ole muita noutajaro-tuja sairaampi, mutta ei terveempikään.

- tollereiden kasvatuksessa yksi haaste on kapea geenipohja, mikä lisää sukusiitoksen mahdollisuutta ja altistaa rotua perinnöllisille sairauksille. Koko rotu perustuu alun perin muutamaan koiraan, joten riskittömän yhdistelmän löytäminen on vaikeaa: joskus siitosu-ros tai -naaras joudutaan hakemaan toi-selta puolelta maapalloa, jotta löyde-tään pari, joka ei ole sukua toisilleen. Erälahdetkin hakivat Chuckin Ame-rikasta asti ja teettivät sillä kolme pentu-etta ennen kuin heille paljastui, että koi-ralla oli perinnöllinen polvivamma. Kas-vatus loppui siihen. nyt erälahdet kokei-levat onneaan toisilla koirilla. Pentueita he aikovat teettää noin kerran vuodessa. Omistajat kaikille pennuille aiotaan etsiä jo ennen niiden syntymää. Pentujen an-netaan olla emon seurassa mahdollisim-man pitkään.

- Pyrin siihen, että luovutan pennut uusiin koteihin niiden ollessa 8-9 viikon ikäisiä. Kasvattaja pystyy vaikuttamaan monilla eri tavoilla siihen, että pennun sopeutuminen uuteen kotiin ja elämän haasteisiin sujuu mahdollisimman hel-posti. Kasvattajana pyrin parhaani mu-kaan helpottamaan juuri tätä pennun mukautumista uuteen ympäristöön.

Teksti: Erja VeivoKuvat: P.Felixson, Claudia Erälahti

CLAUDIA ERÄLAHDEN KOIRAT:

Max, (Etsijäkoiraliiton etsijäkoira) Hedera´s What A Nice Guy (Suomi), s. 25.03.2004 Chuck, Javahill´s Fly Boy (USA), s. 26.12.2005 Tim, Hunter´s Moonlight Canadian Spirit (Saksa), s. 03.05.2009

Claudian kotisivut: www.freewebs.com/ogaleesha/

hesY 1/2010

22

hesY 1/2010

23

huolimatta muita lemmikkejä kehnom-min, koirat ovat vain muita eläinlajeja näkyvämpiä ja kuuluvampia.

- Kissaa, jyrsijöitä ja matelijoita ei tarvitse ulkoiluttaa, eivätkä naapurit siten välttämättä näe, jos ne jätetään hoitamatta. Jos lenkkipolulla sen si-jaan nähdään huonokuntoinen koira, kiinnittää se heti ulkopuolisten huomi-on. Yksin asuntoon pitkäksi ajaksi jätet-ty koira pitää itsestään myös kissaa ko-vempaa meteliä ja herättää näin naa-puruston epäluulot. Rappuun kantau-tuva ulosteen haju paljastaa sekin sen, että koiraa ei ulkoiluteta ja se on hylätty asuntoon. toki ennen pitkää myös kis-sanpotta, jonka hiekkoja ei vaihdeta, al-kaa haista.

Kare tekee eläinsuojelukäyntejä pal-jon yhdessä espoon kaupungineläin-lääkärin Kristiina nordlingin kanssa. Yhdessä he arvioivat jokaisen tapauksen erikseen ja antavat sen pohjalta evästyk-siä eläimen omistajalle.

-Jos lattialla on kahdet koiran pis-sat, voimme antaa lemmikin omistajalle neuvoja ja ohjeita eläimen oikeasta hoi-dosta. Mikäli ulostetta on lattialla puo-li metriä, saattaa olla, että eläin on lo-pulta otettava omistajalta pois, sillä mi-tä ilmeisimmin tilanne on räjähtänyt hä-nen käsiinsä. Päätöksen tästä tekee nor-dling, joka on eläinsuojeluviranomainen, sillä vain eläinsuojeluviranomaisella on oikeus antaa lemmikin omistajalle mää-räyksiä eläintenpidosta ja tilanteen vaa-tiessa ottaa eläin omistajaltaan pois. Yh-teiset eläinsuojelukäynnit nordlingin kanssa ovat opettaneet minulle paljon, ja olen saamastani opista kiitollinen hä-nelle, Kare lisää.

IHMISTEN PAHOINVOINTI LISÄÄ ELÄINTEN AHDINKOA

nykyinen eläinsuojelulaki on anette Ka-reen mielestä periaatteessa hyvä. Kielle-täänhän laissa esimerkiksi tarpeettoman kärsimyksen aiheuttaminen eläimelle - eläintä pitää kohdella hyvin. tarkennuk-sia laki silti Kareen mielestä kaipaisi.

- nyt eläinsuojelulaki on liian tulkin-nanvarainen. Mitä tarkoitetaan esimer-kiksi sillä, ettei eläimelle saa aiheuttaa tarpeetonta tuskaa? ihmiset ymmärtä-vät sen hyvin eri tavoin.

laki siis sinänsä takaa eläimille hyvät oltavat, mutta ongelmia aiheuttaa ihmis-ten pahoinvointi. eläimet jätetään hoi-tamatta, koska oma elämä on lähtenyt

Kokemukset koulivat anette Kareesta jo nuorena eläinsuojelutyön ammattilaisen

syntynyt eläinten auttajaksi

helsingin eläinsuojeluyhdistyk-sen hesY ry:n koiratalon johta-va eläintenhoitaja ja vapaaehtoi-

nen eläinsuojeluvalvoja Anette Kare, 29, väittää syntyneensä auttaakseen eläimiä.

- en ole ikinä päättänyt, että minus-ta tulee eläinsuojeluvalvoja tai eläinsuo-jelija. tieni vain on vienyt omia väyliään töihin eläinten pariin, vaikka se hullulta saattaa kuulostaakin.

työnsä eläinten parissa Kare aloit-ti vapaaehtoispohjalta tarjoamalla ko-dittomille koirille kotihoitopaikan. Kun hesY:n koiratalo perustettiin espoo-seen vuonna 2001, hän siirtyi sinne hoi-tamaan uutta kotia etsiviä koiria. Vuon-na 2006 Kare osallistui suomen eläin-suojeluyhdistysten liiton seY ry:n eläin-

raiteiltaan. lemmikin omistajilla saat-taa olla esimerkiksi päihde- tai mielen-terveysongelmia, myös vakava sairastu-minen esimerkiksi dementiaan voi vaa-rantaa lemmikin hyvinvoinnin.

- Jos ihminen ei tiedä, milloin hä-nen pitäisi syödä ja missä hän ylipää-tään on, ei hän luultavasti osaa pi-tää huolta eläimenkään tarpeista. Jos dementikon lähipiirissä kuiten-kin on ihminen, joka pystyy huoleh-timaan eläimestä, voi muistihäiriöi-

nenkin luultavasti pitää lemmikkinsä. eläinten huono kohtelu voi johtua

myös silkasta tietämättömyydestä. Voi-han olla, että kanin hankkinut ei välttä-mättä tiedä, että se tarvitsee pesäkopin. tosin tietämättömyyttä voidaan käyttää myös verukkeena, jolla eläimen tahallis-ta laiminlyöntiä perustellaan.

suojeluvalvojakurssille. hän oli tuolloin vasta 25-vuotias, mikä on kurssin ala-ikäraja.

ensimmäinen neuvontakäynti oli vas-tavalmistuneesta eläinsuojeluvalvojasta jännittävä: syynissä oli koirankasvattaja, jota epäiltiin pentutehtailusta.

- sillä käynnillä oli onnellinen lop-pu, sillä kasvattajalla ei ollutkaan mon-taa pentua ja kaikkien pentujen kunto oli hyvä, Kare muistelee.

nykyään Kare tekee vuodessa arviolta 50 eläinsuojeluneuvontakäyntiä. Koke-mukset ovat koulineet neljässä vuodes-sa aloittelijasta ammattilaisen: Kare ky-kenee kohtaamaan eläimiin kohdistuvia epäkohtia, kestää näkemänsä eikä mene-tä tilanteen hallintaa.

- sen verran olen eläinsuojelukäyn-tejä tehnyt, että olen viisastunut alku-ajoista. enää en hätkähdä tai järkyty yh-tä helposti kuin ensimmäisillä käynneil-läni, vaikka ihmisten ja eläinten ahdin-ko olisikin ilmeistä.

LAIMINLYÖDYT KOIRAT HUOMATAAN

Valtaosa espoon kaupungissa partioi-valle Kareelle tulevista ilmoituksista teh-dään koirista. talvella eläinsuojeluilmoi-tuksia tehdään paljon ulos kylmään jä-tetyistä koirista. Kesäisin ihmisiä huo-lettavat koirat, jotka on jätetty helteellä yksin autoon.

Kare ei usko, että koiria hoidettaisiin suuresta eläinsuojeluilmoitusmäärästä

Onneksi Anette Kare on syntynyt, sillä juuri hänen kaltaisiaan ihmisiä tarvitaan. Ihmisiä, joilla on tärkeä elämäntehtävä: puolustuskyvyttömien eläinten auttaminen.

- Räikein minun kohtaamani tietä-mättömyydellä perusteltu laiminlyön-ti on koskenut koiraa, jota omistaja vei ulos kaksi kertaa viikossa. hän väitti, että ei tiennyt, että koiraa pitää viedä ulos päivittäin. en tiedä valehteliko hän vai ei.

TOKOILUSTA VASTAPAINOA TYÖHÖN

Palkitsevinta eläinsuojeluvalvojan työssä on anette Kareen mielestä se, että eläin-ten olot paranevat eläinsuojelukäyntien vuoksi. Raskainta on kohdata ihmisiä, jotka ovat kohdelleet eläimiään huonos-ti jo vuosikausia kenenkään puuttumat-ta tilanteeseen.

Kareella on kotona kuitenkin aimo annos vastapainoa työlleen. hänellä on nimittäin kolme koiraa, joiden kanssa harrastaminen vie ajatukset pois eläin-suojelukäynneistä. 12-vuotias, sekarotui-nen billie harrastaa vanhoilla päivillään pelkästään hakua, 5-vuotiaan amerikan-cockerspanielin repertuaariin kuuluvat agility ja haku ja nuorimmaisen, 2-vuo-tiaan valkoisenpaimenkoiran ohjelmis-to koostuu jo useammasta jännästä la-jista: agilitystä, hausta, tottiksesta ja uu-simpana rallytokosta, johon nuorikko jäi koukkuun jo kokeiltuaan lajia ensimmäi-sen kerran.

- tokoilun ja pelastuskoiratoiminnan lisäksi käymme tietysti päivittäin lenkeil-lä ja keksimme milloin mitäkin mukavaa, uutta puuhaa, Kare kuvailee.

Teksti: Erja Veivo

VIRANOMAISET VALVOVAT ELÄINTEN HYVINVOINTIA

Suomessa eläinsuojeluviranomaiset valvovat, että eläinsuojelulakia noudate-

taan. Virallisia eläinsuojeluviranomaisia ovat lääneissä läänineläinlääkärit ja kun-

nissa kunnaneläinlääkärit, terveystarkastajat ja poliisi. Eläinsuojeluviranomaisil-

la on oikeus tehdä eläinsuojelutarkastus sekä huostaanottopäätös, mikäli eläi-

men huono kohtelu on ilmeistä tai eläimeen kohdistuu uhkaa. Eläinsuojeluvi-

ranomaisten määräykset ovat velvoittavia, ja viranomaisella on oikeus tehdä

uusintatarkastus, jolla todetaan, onko määräyksiä noudatettu. Viranomaisten

ohella ja heidän kanssaan yhteistyössä eläinsuojelulain noudattamista valvo-

vat SEY:n kouluttamat vapaaehtoiset eläinsuojeluvalvojat. Maa- ja metsätalous-

ministeriö piti ensimmäisen eläinsuojeluvalvojakurssin vuonna 1986 Turus-

sa. Tätä ennen ”virallisia” vapaaehtoisia eläinsuojeluvalvojia ei Suomessa ollut.

- nyt eläinsuojelulaki on

liian tulkinnanvarainen.

Mitä tarkoitetaan esimerkiksi

sillä, ettei eläimelle saa

aiheuttaa tarpeetonta tuskaa?

ihmiset ymmärtävät sen

hyvin eri tavoin.

hesY 1/2010

24

hesY 1/2010

25

Ruokavalio vaikuttaa ratkaisevimmin lemmikin aiheuttamaan ilmastokuormaan

hiilitassun jäljilläJoko olet kuullut, että eläinystäväsikin vaikuttaa ilmastonmuutokseen? Robert ja Brenda Valen tuore kirja- julkaisu, Time to Eat the Dog: The Real Guide to Sustainable Living, on herättänyt kiivasta keskustelua lemmikkien hiilitassunjäljestä internetin keskustelupalstoilla.

Me ihmiset olemme voineet jo jonkin aikaa tarkastella elä-mäntapojemme tuottamia kas-

vihuonekaasupäästöjä. hiilijalanjälki-mittarilla voimme arvioida erilaisten kulutusvalintojemme vaikutusta ilmas-ton lämpenemiseen. suurin osa ilmas-tonmuutokseen vaikuttavista kasvihuo-nekaasupäästöistä, joita ovat hiilidioksi-di, dityppioksidi ja metaani, syntyy suo-messa energiantuotannosta, liikentees-tä ja maataloudesta. Maataloustuotan-nossa päästöjä syntyy peltoviljelystä ja kotieläintuotannosta. Kotieläinten ruu-ansulatus, lannankäsittely ja kaatopaikat tuottavat valtaosan metaanipäästöistä. nyt myös lemmikeille on luotu hii-lijalanjälkeä vastaava hiilitassunjäl-jen käsite, jolla tarkoitetaan lemmikki-eläimen tuottamia kasvihuonekaasu- päästöjä ja johon vaikuttaa muun mu-assa lemmikin ruokavalio. Vaikka ih-miset toimillaan aiheuttavat valtaosan päästöistä, ei lemmikkieläinten vai-kutus ole täysin merkityksetön. suo-messa lihaa syöviä lemmikkieläimiä on kuitenkin jo yli 600 000. luotettavia laskelmia lemmikin tuottamasta hiili-tassunjäljestä kuitenkin tarvitaan, sillä vielä ei ole selvitetty, miten hiilitassun-jäljen kokoon vaikuttaa se, että useim-miten lemmikin ravinnoksi päätyvät kaupallisista syistä ihmisten ravinnok- si kelpaamattomat eläinten ruhonosat. Koska lemmikit eivät osta itse syö-määnsä ruokaa, on omistajien otettava vastuu siitä, minkä suuruiseksi lemmi-kin päästökuorma pääsee kasvamaan. Vaikka kissoista ei kasvissyöjiä voikaan tehdä, eikä lemmikeistä ylipäätään saa-da päästöttömiä, vielä ei kannata luovut-taa! Kun lemmikille valitaan oikeanlaisia ruokia, voidaan sen aiheuttamien kasvi-

huonekaasupäästöjen määrää vähentää. samalla tullaan usein edistäneeksi myös lemmikin terveyttä. MITEN RUOKKIA LEMMIKKI YM-PÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMMIN?

lemmikkien ruuan tuottamia päästö-jä voidaan vähentää tekemällä saman- tyyppisiä valintoja, joilla ihmistenkin ruuantuotannon päästöihin pyritään vaikuttamaan. Kannattaa ostaa lähellä tuotettua kotimaista ruokaa, suosia luo-mutuotantoa, ostaa ruuat suuremmissa pakkauksissa ja välttää yksittäispakat-tuja tuotteita.

lemmikkien teollisia valmisruokia kannattaa välttää, sillä niitä tuodaan paljon ulkomailta, mikä nostaa tuottei-den päästömääriä. teolliset valmisruu-

at käyvät lisäksi läpi monta prosessia en-nen päätymistään metallitölkkiin tai kui-vamuonapussiin. Valmistusprosessi tu-hoaa ruuassa olevia vitamiineja, ja käsit-telyn aikana tuotteiden väri ja maku kär-sii. taatakseen ruuan laadun valmistajat lisäävät siihen usein vitamiineja; myös makua parannetaan väri- ja aromivah-

venteilla. tässä herääkin kysymys, kuin-ka terveellisiä tällaiset prosessoidut ruu-at todellisuudessa ovat, sillä eihän ihmi-sillekään suositella runsasta valmisruo-kien syöntiä. Monikansallisten lemmik-kiruokabisnestä harjoittavien yhtiöiden tavoitteena on tehdä tuotteet mahdolli-simman kustannustehokkaasti ja tuottaa toiminnallaan tietenkin voittoa.

teollisesti valmistettujen ruokien si-jaan lemmikille voi tarjota myös suo-raan tuottajilta ostettuja lihanosia, jot-ka ovat juuri lemmikeille tarkoitettuja. Kun ruoka ostetaan suoraan tuottajalta, vältytään ylimääräisten kuljetusten ai-heuttamilta päästöiltä ja myös ruuan al-kuperä on tiedossa. tuottajalta kannat-taa ostaa lihaa suuremmissa erissä ja pakastaa se, mitä ei heti kuluteta. suo-messa on myös useita myymälöitä, joi-den valikoimissa on muun muassa ko-timaisia raakapakasteita, joista lemmi-kille on helppo valmistaa ruokia. Myy-mälöistä saa myös valmiita aterioita. Jotta lemmikki saisi kotiruuas-ta kaikki tarpeelliset ravintoaineet, on omistajan tutustuttava eläimen laji-kohtaisiin ravitsemuksellisiin tarpei-siin. tietoa eläimen ravitsemuksesta saa eläinten hoito-oppaista ja eläinlää-käreiltä. aluksi ravitsemuksellisesti hy-vän ruuan koostamisen oppiminen vie toki aikaa ja vaatii vaivaa, mutta se kan-nattaa, sillä pienen työn tuloksena lem-mikki pysyy terveempänä, ja omistajal-lakin on parempi omatunto. MIKÄ MUU VAIKUTTAA?

lemmikkien jätösten kerääminen ei ole ainoastaan kohteliaisuutta kanssakulki-joita kohtaan, vaan myös ympäristöte-ko. eläinten ulosteet kovilla ja tasaisilla pinnoilla, kuten kaduilla ja nurmikoilla,

LÄHTEET JA LISÄTIETOA:

Helsingin seudun ympäristöpalvelut, Bio- ja puutarhajäte. www.hsy.fi/jatehuolto/ohjeet/lajittelu/biojate/Sivut/default.aspx

Tilastokeskus. Kasvihuonekaasut, taulukot. www.stat.fi/til/khki/tau.html

Reducing your pet’s ecological paw print. National Wildlife, Vol. 42, Issue 6, Oct/Nov 2004. Heidi Ridgley.

The future of meat consumption – Expert views from Finland. Technological Forecasting and Social Change, Vol. 75, Issue 6, July 2008. Markus Vinnari How green is your pet? NewScientist, Issue 2731, Oct 2009. Kate Ravilious

KIERRÄTYSLELU PIENENTÄÄ HIILITASSUNJÄLKEÄ

Ilmastonmuutoksen alla yhä useammat suomalaiset kuluttajat pyrkivät ostova-linnoillaan pienentämään paitsi omaa hiilijalanjälkeään, myös lemmikkinsä hii-litassunjälkeä. Kierrätettyjen lemmikki-eläintarvikkeiden ostaminen on erin-omainen keino vähentää lemmikin aihe-uttamaa ilmastokuormaa. HESY:n eläin-suojelupuodissa on erinomainen valikoi-ma kierrätettyjä eläintarvikkeita. Valikoi-maan kuuluvat muun muassa lemmikin asusteet, ruokakipot, ulkoiluremmit, le-lut, kissan kiipeilypuut ja potat, sampoot, kuljetuskopit ja harjat.

Yhdyskunnantie 11 00680 Helsinki Aukioloajat: ma-pe 10-18, su 15-18.

hesY:n eläin-

suojelupuodissa

on erinomainen

valikoima kierrätettyjä

eläintarvikkeita.

kompostoituvat huonosti ja joutuvat to-dennäköisesti sateiden mukana viemä-reihin kulkeutuen paikallisiin vesistöi-hin. Vesistöissä ulosteet voivat aiheuttaa muun muassa rehevöitymistä.

Myös kissojen jätökset ja kissanhiek-ka rasittavat ympäristöä. Kannattaakin valita kissanhiekaksi puupohjainen kui-vike, joka voidaan hävittää laittamalla se kompostijätteeseen. Monet merkeis-tä ovat myös suomessa valmistettuja. it-se ulosteita ei kuitenkaan saa kompos-tijätteeseen laittaa, vaan ainakin pää-kaupunkiseudulla ne neuvotaan laitta-maan sekajätteeseen. Ja viimeisenä mut-tei suinkaan vähäisempänä ympäristö-tekona: lemmikkisi asusteet, ruokakipot ynnä muut tarvikkeet kannattaa hankkia käytettyinä uusien ostamisen sijaan!

Teksti: Tiina KukkonenKirjoittaja on

ympäristösuunnittelun opiskelija, joka on HESY:llä harjoittelussa.

beatlesin tunnetussa kappaleessakin to-detaan: ”with a little help from my fri-ends”. Parlamentin puhemies hans-Gert Pöttering kiirehti kesken Paul McCart-neyn puheenvuoron toteamaan:

- Olen vakuuttunut, että meidän on muutettava tapojamme, jotta voimme torjua ilmastonmuutosta. Meidän on muutettava myös ruokailutottumuksi-amme. Kaikki eivät halua ryhtyä kasvis-syöjiksi, mutta kaikki voivat luopua li-hasta yhtenä päivänä viikossa.

ehkäpä viljelijät vähentävät tulevai-suudessa karjataloutta ja viljelevät sen sijaan enemmän hedelmiä ja vihannek-sia. beatles-yhtye aavisti tämän joka ta-pauksessa jo 1960-luvulla: Strawberry fields forever!

Paul McCartney puhui EU:n parlamentissa ilmastonsuojelun puolesta

beatles-legenda kampanjoi lihatonta maanantaita

Syötkö lihaa oikeastaan joka päivä, ”eight days a week”? Niin suuri mää-

rä ei todennäköisesti ole hyväksi omalle terveydellesi eikä maapal-lon ilmastolle – it’s all too much. euroopan parlamentin järjestä-mässä ilmastonmuutosta koskevas-sa kuulemistilaisuudessa tämän vies-tin kaivoi kitarakotelostaan harvinai-nen vieraileva puhuja: beatles-legen-da Paul McCartney. tämä muusikko siirtyi meneillään olevalla kiertueellaan konserttisalista yhdeksi päiväksi poli-tiikan näyttämölle. hän nousi brys-selin istuntosalin puhujakorokkeel-le huolellinen jakaus hiuksissaan, jotka eivät enää muistuttaneet vil-lien vuosien moptop-tyyliä, mut-ta rennosti ilman kravattia. siel-tä käsin hän kehotti eurooppalai-sia ja kaikkia ihmisiä ympäri maa-ilman ”across the universe” suoje-lemaan ilmastoa ja pitämään lihat-toman maanantain.

Paul McCartney kuvaili yhtä korkealentoisesti kuin yleensä täl-lä korokkeella seisovat poliitikot niitä vaaroja, joita ilmastolle ja ympäristölle aiheutuu koko maailmassa lisääntyvästä karjataloudesta ja hallitse-mattomasta lihan kulutuk-sesta. McCartneyn vetoomus ei koske-nut suuria poliittisia linjauksia, vaan jo-kapäiväisiä ruokailutottumuksia, joihin hän kehotti kiinnittämään enemmän huomiota.

Paul McCartney on itse tehnyt tapa-remontin. hän asuu luomutilalla, hä-nen ruokapöydässään ei ole maanan-taisin lihaa, hampurilaisia hän syö vain harvoin. euroopan parlamentin puhuja-korokkeelta beatles-legenda totesi, että yhden hampurilaisen tuotannossa ku-luu yhtä paljon vettä kuin neljän tunnin pituisessa suihkussa.

McCartney pyysi Euroopan parla-mentin jäseniä tukemaan kampanjaan-sa, sillä kaikki onnistuu tunnetusti pa-remmin ystävien avustuksella, kuten

© 2007 MPL Communications LtdPhotographer: Max Vadukul

25

hesY 1/2010

26

hesY 1/2010

27

tierheim bielefeld on tierschutz- verein Bielefeld u Umgebung e.V.:n eli bielefeldin alueen

eläinsuojeluyhdistyksen ylläpitämä eläin-suojelukeskus. Keskuksessa asustaa iso joukko löytöeläimiä, siellä on yhdistyk-sen toimisto, lauantaisin pientä eläintar-vikemyyntiä ja muutaman kerran vuo-dessa isot markkinat.

YLI 2000 ELÄINTÄ VUODESSA

tierheim bielefeldin eläinsuojelukes-kuksen hoiviin päätyy laaja kirjo erilaisia eläimiä: kissoja, koiria, kaneja, monen-laisia jyrsijöitä, kanoja, kyyhkyjä. Yhdis-tys toimii viiden kaupungin löytöeläin-ten vastaanottopaikkana. Vuonna 2009 yhdistyksellä oli noin 900 kissaa, 700 koiraa ja 530 pieneläintä. eläimet ovat pääosin löytöeläimiä tai ihmisten itsen-sä luovuttamia eläimiä. huostaan otet-tuja eläimiä on äärimmäisen vähän. Kis-soista ja pieneläimistä noin 60% on löy-töeläimiä ja 40% entisen omistajan luo-vuttamia. Koirista löytöeläimiä on 30% ja omistajan luovuttamia 70%.

Yhdistys auttaa kaikkia, jotka halu-avat päästä eläimestään eroon. tällöin eläin viedään eläinsuojelukeskukseen ja siitä täytetään kyselylomake, jossa kysy-tään tarkasti eläimen entisestä elämästä. eläimestä pitää kertoa perustietojen li-säksi muun muassa se, millaisissa olois-sa se on asunut, miten se suhtautuu ih-misiin ja muihin eläimiin sekä millaista ruokaa se on tottunut syömään.

suomalaiset eläinsuojeluyhdistykset, kuten hesY, eivät toimi näin, koska se vesittää omistajan vastuun hankkimas-taan eläimestä. saksalainen malli saat-taa osaltaan lisätä kevytmielistä lemmi-kinottamista, koska eläimestä pääsee

helposti eroon viemällä sen yhdistyksen hoiviin. saksalaiset tiedostavat tämän, mutta toimivat silti toisin, koska heidän mielestään se ennaltaehkäisee ongel-mia. Kun eläin ei enää kiinnosta omis-tajaa, on riski, että sitä hoidetaan huo-nosti tai se voitaisiin päästää vapaaksi, jolloin joku ehkä toisi sen yhdistykselle löytöeläimenä.

nyt eläimen aikaisemmat omistajat voivat kysellä yhdistykseltä entisen lem-mikkinsä vointia ja tilannetta. Myös eläi-melle on helpompi löytää uusi koti, jos sen taustat tunnetaan. tässäkään asiassa ei liene yhtä ainoaa oikeaa tapaa toimia. saksalaisten malli vaatii kuitenkin isom-mat tilat ja isomman budjetin.

PÄIVÄUNET NOJATUOLISSA JA ILTALENKKI LÄHIMETSÄSSÄ

tierheim bielfeld tarjoaa luksustilat eläimille. eläimet menevät ensin karan-teenitiloihin, joissa ne asuvat yksinään tai vanhan kaverinsa kanssa. tämän jäl-keen elo jatkuu ”normaalitiloissa”. Kis-soilla on kissanpäivät vastarakennetus-sa uudessa kissatalossa. suurin osa kis-soista elää huoneen kokoisissa looseis-sa, joissa on kussakin noin viisi kissaa. huoneiden seinillä on tasoja, joilla voi kiipeillä. lisäksi niissä on isot kiipeily-puut, nojatuoleja tai sohvia, nukkuma-koreja, leluja, ruokaa ja vettä sekä hiek-kalaatikot. Jokaisesta loosista on luukku omaan ulkotarhaan, joten kissat voivat oleilla ulkona tai sisällä mielensä mu-kaan. Ulkotarhaankin on laitettu puu-noksia, joissa kissat pääsevät kiipeile-mään. Vähemmän sosiaalisille kissoille on omat yksiöt tai kaksiot. Kissoilla on yhteensä kuusi vakituista hoitajaa sekä yksi harjoittelija.

Koirat asuvat yksin tai kaverin kanssa. Koirien sisätilat ovat yleisöltä rauhoitet-tuja, mutta ilmeisesti niissäkin on nuk-kumapaikat, lelut ja eväät. Myös koirat pääsevät liikkumaan vapaasti omiin ul-kotarhoihinsa. sekä kissojen että koirien ulkotarhat ovat betonipohjaisia. Koirille on lisäksi pari koirapuiston kokoista isoa ulkoaitausta. niissä on mökit ja mökkien terasseilla puutarhatuolit, joissa koirat voivat vaikka ottaa aurinkoa. aitaukseen on jätetty paljon puita ja pusikkoa, joten koirien on kiva kirmailla ja tonkia siellä maata. Koirille on iso vapaaehtoisten ul-koiluttajien joukko, joka huolehtii siitä, että kaikki pääsevät kerran päivässä pi-temmälle lenkille. eläinsuojelukeskuk-sen vieressä oleva metsä takaa hyvät ul-koilumaastot. Koirista vastaa kolme pal-kattua hoitajaa ja yksi harjoittelija.

Pieneläimillä on myös kaikilla hyvin lajinsa vaatimukset täyttävät tilat. eri-tyisen ilahduttava oli kanien iso ulko-tarha. tarhassa on monenlaista viriket-tä kaneille sekä useampi pieni mökki, joihin ne pääsevät halutessaan suojaan. Ulkoilemaan tottuneet kanit viihtyvät aitauksessaan kesät talvet. Pieneläinten hoidosta vastaa yksi hoitaja, joka tekee 75-prosenttista työpäivää.

OMAAN KOTIIN

Yhdistyksellä on kokopäivätoiminen eläin-lääkäri, joka tarkastaa ja hoitaa kaikki eläinsuojelukeskukseen tulevat eläimet. Kissat ja koirat luovutetaan rokotettui-na, sirutettuina ja kastroituina tai steri-loituina. Mahdolliset vaivat ja sairaudet hoidetaan luonnollisesti nekin. helpot, terveet eläimet löytävät nopeasti, keski-määrin 2-4 viikossa uuden kodin. Vai-keinta on löytää uusi koti ns. vaarallisil-

le koirille. Joillakin saksan alueilla tietyt koirarodut ja niiden sekoitukset on luo-kiteltu vaarallisiksi tai niiden pitäminen lemmikkinä on jopa kokonaan kielletty. Vaarallisten koirien pitoon liittyy joita-kin erityisehtoja: tällaisen koiran omis-tajan pitää esimerkiksi suorittaa ”koira-ajokortti” ja maksaa normaalia korke-ampaa koiraveroa, joka on useita sato-ja euroja vuodessa. tällaiset koirat, jot-ka on rotunsa takia luokiteltu vaarallisik-si, asuvat eläinsuojelukeskuksessa yleen-sä 0,5-2 vuotta.

ennen adoptiota uusi koti joutuu täyt-tämään kyselylomakkeen, jossa käydään läpi aikaisempi eläinkokemus sekä pe-rustiedot, kuten se, millainen perhe on, millaisissa tiloissa eläin tulisi asumaan, miten kauan päivässä se joutuisi ole-maan yksin. lomakkeen ja juttelun poh-jalta yhdistyksen työntekijät päättävät, onko uusi koti soveltuva eläimelle. luo-vutetusta eläimestä tehdään luovutusso-pimus ja siitä peritään maksu, joka kat-taa osan hoitokuluista.

Yhdistyksellä on vapaaehtoisia työn-tekijöitä, jotka vierailevat kerran jokai-sen luovutetun eläimen uudessa kodis-sa. näin he vielä kertaalleen varmistavat, että eläin on saanut hyvän kodin, ja nä-kevät miten elämä uudessa kodissa on alkanut. Mikäli ongelmia ilmenee, eläi-men voi koska tahansa palauttaa yhdis-tykselle. Palautusprosentti on aika kor-kea: 10-15% luovutetuista eläimistä pa-laa jossain elämänsä vaiheessa takaisin yhdistyksen hoiviin.

JÄSENMAKSUJA JA MARKKINOITA

Kuten hesY, myös saksalaiset eläinsuo-jeluyhdistykset joutuvat olemaan jatku-vasti kerjuulla. Muiden eläinsuojeluyh-distyksen tapaan on bielefeldin alueen eläinsuojeluyhdistyksenkin rahoitus hy-vin pitkälti yksityisten ihmisten lahjoi-tusten varassa. lahjoituksen lisäksi ra-haa kerätään jäsenmaksuin, eläinkum-mimaksuin, eläinten luovutusmaksuilla, pienimuotoisella eläintarvikemyynnil-lä ja järjestämällä tapahtumia. Vuoden merkittävimmät varainkeruutapahtumat ovat isot joulu- ja pääsiäismarkkinat. Yh-distys saa pientä tukea myös bielefeldin kaupungilta, mutta se kattaa vain juuri ja juuri kaupungin alueelta löydettyjen eläinten ylläpidon.

lisätietoa yhdistyksen toiminnasta saksaksi osoitteessa www.tierheim- bielefeld.de

Teskti ja kuvat: Lena Lundell

Kunnat rikkovat lakia – ministeriö ei valvo

suomessa on jo vuodesta 1996 ol-lut voimassa laki, joka velvoittaa kunnat huolehtimaan alueensa

löytöeläimistä. eläimistä tulee huoleh-tia 15 vuorokauden ajan. Vieläkin löy-tyy lainrikkojia, jotka eivät ole järjestä-neet löytöeläinten hoitoa millään lailla. tämän nyt luulisi olevan maa- ja metsä-talousministeriölle helppo asia valvoa ja pistää kunnat kuriin!

suurempi ongelma on kuitenkin se, kuinka löytöeläin saadaan löytöeläinta-loon. Joissakin kunnissa löytöeläintalon henkilökunta noutaa eläimet tiettyinä vuorokauden aikoina. Useimmissa kun-nissa kuljetus on jätetty oman on-nensa nojaan. toi-votaan, että löytä-jä kuljettaa. Pää-kaupunkiseudul-la, Kirkkonum-mella ja siuntiossa kuljetus on ulkois-tettu hesylle. he-sy kuljettaa eläi-miä arkisin päi-vystyksen aukiolo- aikoina eli käytän-nössä kuljetuksen pystyy tilaamaan kello 10-17. Muina aikoina poliisin pi-täisi huolehtia kuljetuksista, mutta se-pä ei ole aina poliisille selvää. Poliisi on kuitenkin ainoa, joka voi kokonaisval-taisesti auttaa. heillä on nimittäin myös ympärivuorokautinen pääsy Viikin löy-töeläintaloon. silti poliisin saa vain har-voin heti liikkeelle. Yleensä poliisin en-simmäinen vastaus on ”ei kuulu meil-le”, ja seuraava neuvo on päästää kis-sa vapaaksi tai jättää koira koirapuis-toon! Jokaisessa kunnassa pitäisi olla selkeä toimintamalli, josta selviää, ku-ka kuljettaa löytöeläimen ja miten se saadaan löytöeläintaloon kaikkina vuo-rokauden aikoina. Vastuuta ei voi jät-tää löytäjille.

seuraava ongelma onkin se, miten saada eläin takaisin vanhaan kotiin-sa tai hylätty eläin uuteen kotiin. Kun-nat tiedottavat löytöeläinten talteen-

ottopaikoista luvattoman huonosti. in-ternet on kaikista helpoin ja nykyaikai-sin tiedotuskanava, mutta silti löytyy lukuisa määrä kuntia, joiden sivuilla ei ole mitään tietoa löytöeläimistä, tai jos on, niin sitä saa toden teolla etsiä mo-nen mutkan kautta. Onneksi vapaaeh-toisvoimin ylläpidetään internetissä etsijäkoiraliiton www.karkulaiset.fi -palvelua, jonka sivuilta löytyy lista löy-töeläintaloista.

löytöeläinten hoito on useimmissa kunnissa ulkoistettu paikalliselle koira- tai kissahotellille tai kennelille. näis-tä osa etsii aktiivisesti uutta kotia niille

eläimille, jotka ei-vät pääse vanhaan kotiinsa lain mää-räämän 15 vuoro-kauden aikana, jonka verran löy-töeläimiä on siis säilytettävä. Vali-tettavan monessa paikassa uusien kotien etsiminen on joko vapaaeh-toisten auttajien harteilla tai eläi-met lopetetaan. suomen eläin-

suojelulakia pidetään usein virheelli-sesti hyvänä. Käytännössä se on jäljes-sä monen muun maan lakiin verrattu-na. esimerkiksi itävallassa häkkikanalat on kielletty, ja eläinten oikeuksia valvoo eläinasiavaltuutettu. Ruotsissa ylläpide-tään rekisteriä eläintenpitokieltoon tuo-mituista. Meiltä puuttuu jo se peruspy-kälä, joka kieltää terveen eläimen lopet-tamisen. tällainen on muun muassa slo-vakian eläinsuojelulaissa.

auta meitä saamaan suomeen maail-man edistynein eläinsuojelulaki. Olem-me jo vuoden verran keränneet yh-dessä seY:n ja animalian kanssa ni-miä adressiin, joka luovutetaan kevääl-lä 2011 asiasta vastaaville ministereil-le. adressin voit allekirjoittaa eläinsuo-jelukeskuksessamme tai internetissä www.adressit.com/elainsuojelulaki

Teksti: Lena Lundell

tierheim bielefeld – elämää saksalaisessa eläinsuojelukeskuksessa

auta meitä saamaan suomeen maailman

edistynein eläinsuojelulaki.

adressin voit allekirjoittaa internetissä

www.adressit.com/

elainsuojelulaki

nostetaan kissa pöydälle

hesY 1/2010

28

hesY 1/2010

29

Vuosi 2009 oli hesY:lle mo-nella tapaa merkityksellinen. 4. lokakuuta suomessa juhlis-

tettiin maailman eläinten päivän sata-vuotisjuhlaa. suomeen maailman eläin-ten päivän on tuonut eläinsuojelun voi-manainen Constance Ullner, joka toimi helsingin eläinsuojeluyhdistyksen he-sY ry:n puheenjohtajana vuosina 1916-1926. hänen aloitteestaan eläinten päi-vää vietettiin täällä ensimmäisen kerran vuonna 1909 ja sitä vietetään edelleen-kin joka vuosi 4. lokakuuta.

eläinten päivän aattona hesY:llä oli Jumbon Citymarket-myymälässä tavara- ja lipaskeräys kodittomien eläinten hy-väksi. Varsinaisena juhlapäivänä eläin-suojelukeskuksessa järjestettiin tapahtu-ma, jossa oli mahdollista nauttia eläin-tenpäiväkahvit, tavata ennustaja Su-leima ja tehdä hankintoja lemmikille ja lemmikkien ystäville.

eläinten päivän jälkitunnelmissa 5. lokakuuta hesY järjesti Villa Kivessä

Runoillan eläimille. illan aikana lyyrikot Eeva Kilpi, Jenni Haukio ja Satu Man-ninen esittivät runoja omista kokoelmis-taan. tapahtuma oli menestys. Villa Ki-ven juhlatiloihin ahtautui 50 lyriikan ja eläinten ystävää kuulemaan maamme tunnetuimpien runoilijoiden säkeistöjä, joista monissa käsiteltiin myös eläimiä ja sivuttiin ihmisen eläimelle tuottamia kärsimyksiä.

hesY:lle vuosi 2009 oli juhlavuosi, sillä yhdistys täytti 135 vuotta. Merkki-vuotensa kunniaksi hesY järjesti hel-singin Pääpostitalossa sijaitsevassa Kir-jasto 10:ssä juhlavuosinäyttelyn ajal-la 16.-29.11. näyttelyssä oli esillä kuvia yhdistyksen toiminnasta vuosien varrel-ta sekä muutamia uniikkeja esineitä tu-levan kissamuseon kokoelmista. Juhla-näyttelyn ohessa kuultiin eläinsuojelua eri näkökulmista käsitteleviä esitelmiä.

Merkkijuhlien ja iloisten tapahtumien vuosiJuhlaviikot huipentuivat eläinsuojelun topelius-palkinnon jakoon 25. marras-kuuta. Viime vuonna palkinnon sai et-sijäkoiraliitto.

Joulunalusaika, 7.-23. joulukuuta, toi perinteiseen tapaan hesY:n varainke-rääjät ja keräystonkat pääkaupungin ka-duille. Kireä taloudellinen tilanne ei ol-lut kiristänyt lahjoittajien kukkaronnyö-rejä, eikä hesY:n eläinten joulukeräyk-sen tuottokaan edeltävästä vuodesta pie-nentynyt. hesY kiittää lahjoittajia jou-lumielestä.

helmikuussa 2010 hesY:n eläin-suojelukeskuksessa vietettiin Musapäi-viä ja eläinten lelupäiviä. Myynnissä oli runsain mitoin CD- ja vinyylilevyjä sekä eläinten tarvikkeita ja leluja. Ostosten lo-massa asiakkailla oli mahdollisuus hem-motella itseään kosmetologin tekemillä kauneushoidoilla.

HESY:n puheenjohtaja Hannele Luukkainen nosti Kirjasto 10:ssä pitämässään puheenvuorossa kissan pöydälle.

Ympäristöfilosofian dosentti Leena Vilkka puhui Kirjasto 10:ssä eläimen kuoleman aiheuttamasta surusta.

Rock-muusikko Rami Helin esiintyi Kirjasto 10:ssä.

Herkulliset kahvileivät houkut-telivat nauttimaan eläintenpäi-väkahvit.

29

KULKUKOLLIN KIRPPUTORI

Eläinsuojelukeskuksen pihasiivessä on Kulku-kollin kirpputori, johon kannattaa poiketa etsimään aarteita ja jonne voi lahjoittaa kaikki tarpeettomat tavarat myytäväksi löytöeläinten hyväksi. Kirpputorilla on myynnissä persoo- nallisia koriste-esineitä, astioita, sisustus- tekstiilejä, vaatteita, toimistotarvikkeita, urheiluvälineitä, kirjoja, levyjä, leluja, lemmik-kien tarvikkeita ja muita kierrätettyjä tava-roita. Valikoima vaihtuu tiuhaan, sillä kirppu-torille tuodaan uutta tavaraa joka päivä.

Avoinna: ma-pe klo 15-18, la 12-15 ja su 12-18. Eläinsuojelukeskus, Yhdyskunnantie 11

hesY 1/2010

30

hesY 1/2010

31

Punakorva

Olen valmistunut eläinlääkä-riksi vuonna 2003, josta läh-tien olen tehnyt työtä suomes-

sa lemmikkien parissa. Olen jo pitkään hautonut mielessäni ajatusta vapaaeh-toistyöstä eläinten parissa jossakin päin maailmaa, sillä haluan hyödyntää am-mattitaitoani ja tarjota eläinlääkinnäl-listä apua sellaisille eläimille, jotka ovat osittain sen ulottumattomissa.

Vihdoin keväällä 2009 minulle tar-joutui mahdollisuus irrottautua hetkek-si omista töistäni ja lähteä “ulkomaan-komennukselle”. Kuulin kollegaltani in-tiassa asuvasta ja työskentelevästä eläin-lääkäri Ilona Otterista ja iPan-projek-tista (india Project for animals and na-ture), ja niinpä tieni vei intian nilgirik-sen alueelle!

työskentelin iPan-projektissa ja sen ABC-ohjelmassa (ABC = animal birth control) reilun kahden viikon ajan hoi-taen pääasiassa koirapotilaita ja muita sairaita eläimiä, joita paikalliset ihmi-set toivat klinikalle. iPan aloitti vuonna

iPan-projektin päämääränä kontrolloida paikallisen koirapopulaation määrää

eläinlääkärin matkakertomus intiasta

2006 ABC-ohjelman, jonka tarkoi-tuksena on kontrolloida paikallisen koirapopulaation määrää. ennen ABC-ohjelman aloittamista asen-noituminen koiriin oli nilgiriksen alueella erittäin kielteistä, sillä yksi seudulla liikkunut koira oli hiljat-tain purrut lasta. tämän takia ylei-nen mielipide tuki koirien massal-opettamista.

ABC-ohjelma aloitettiin tästä dramaattisesta lähtökohdasta huo-limatta. Koiria alettiin systemaattisesti pyydystää ja leikata, samalla ne rokotet-tiin raivotautia vastaan. toimenpiteen yhteydessä koirille annettiin myös laaja loishäätölääkitys. hoidetut koirat pää-tettiin merkitä loveamalla niiden toinen korva nukutuksessa, näin ne on helppo tunnistaa.

ABC-ohjelman tavoitteena oli alun perin leikata 4500 koiraa. tavoittee-seen päästiin jo vuonna 2009, mutta työ-tä päätettiin jatkaa. arvion mukaan noin 50 prosenttia nilgiriksen alueen koira-

populaatiosta on nyt leikattu, mutta pää-määränä on, että koirapopulaatiosta saa-taisiin leikattua 70 prosenttia. tällöin tu-lokset koirapopulaation kontrolloimisek-si olisivat optimaaliset.

ABC-ohjelman myötä paikallisten ih-misten asenteet koiria ja niiden leikkaa-mista kohtaan ovat muuttuneet alkuase-telmista hyvinkin positiivisiksi. tämä ei ole ihme, sillä ABC-ohjelma tuottaa tu-losta toisin kuin julmat ja tehottomat koirien massalopettamiset. Raivotau-

tirokotteiden ja loishäätölääkkeiden antaminen koirille on erittäin tärke-ää myös ihmispopulaation terveyden kannalta.

ABC-ohjelman käytännön toteu-tuksesta vastaavat paikalliset, kou-lutetut eläintenhoitajat, jotka tunte-vat alueen ja sen koirat. he kiertä-vät autolla etsimässä leikkaamatto-mia koiria ja pyydystävät niitä ver-koilla. Verkkopyydystys on mieles-täni tehokas ja humaani tapa ottaa koiria kiinni.

Kiinniotetut koirat pyritään ope-roimaan mahdollisimman nopeasti stressin vähentämiseksi.

nukutusmenetelmänä käytetään li-haksensisäisesti pistettäviä nukutusai-neita, narttukoirat saavat lisäksi suonen-sisäistä nestehoitoa toimenpiteen ajan.

Kaikki koirat saavat operoinnin yhtey-dessä myös antibioottia ja tulehduski-pulääkettä pistoksina. toimenpiteet teh-dään hyvää kirurgista aseptiikkaa nou-dattaen. haavat ommellaan itsestään su-lavin ompelein, näin koiran iholta ei tar-vitse myöhemmin poistaa tikkejä. leik-kauksen jälkeisenä päivänä koirat palau-tetaan koteihinsa tai alueille, joilta ne on pyydetty. ennen kotiuttamista koirat tar-kastetaan vielä kertaalleen, jotta varmis-tutaan, että ne ovat kunnossa.

eläinlääkärinä minua hieman arve-lutti aluksi sekä anestesiamenetelmien turvallisuus että varhainen leikkauksen jälkeinen kotiutus. epäluuloni kuitenkin hälvenivät, kun näin, että systeemi tun-tui käytännössä toimivan hyvin. ABC-ohjelmassa käytössä oleva anestesiame-netelmä ei ole suomen nykysuositusten mukainen, mutta intiassa sen valintaan vaikuttavat vahvasti taloudelliset tekijät: turvallisemmat nukutusmenetelmät tuli-sivat niin kalliiksi, että koiraa ei voitaisi leikata 500-550 rupian eli noin 8-9 eu-ron hintaan.

toisaalta leikattavat koirat ovat nuo-ria ja terveitä, mikä pienentää nukutus-komplikaatioiden riskiä. Varhaisen ko-tiutuksen puolesta puhuu vuorostaan se seikka, että koirat pääsevät pian leikka-uksen jälkeen takaisin entiseen elämään-

sä, jolloin niiden kiinnostus haavaa koh-taan vähenee ja toipuminen edistyy. Vie-raassa ympäristössä, pienessä kopissa ja pahimmassa tapauksessa märillä alusil-la makaaminen lisää eläimen stressiä ja haittaa haavan paranemista. Kuva-tun kaltaisissa olosuhteissa koira saat-taa myös tylsistyä, jolloin se kiinnostuu helpommin haavastaan. Vakavia komp-likaatioita, kuten nukutuskuolemia tai haavan aukeamisia, ei ole ABC-ohjel-man aikana esiintynyt eli systeemi tun-tuu toimivan hyvin.

Kahden viikon aikana hoidin myös paljon akuutteja sairastapauksia, joista suureen osaan syynä olivat erilaiset trau-mat, kuten pantterin aiheuttamat pure-mahaavat tai pahat ruhjeet, joita koira oli saanut auton alle jäädessään. Kär-päsentoukat komplisoivat usein haavo-ja. Kahden viikon aikana näin enemmän ulkoloisia kuin koko vuosien eläinlääkä-rin urallani yhteensä! sairaiden eläinten diagnostiikka oli intiassa selvästi haas-teellisempaa kuin koti-suomessa, koska ultraääni- ja röntgenlaitteet puuttuivat, eikä laboratoriomäärityksiä juurikaan pystynyt tekemään. diagnoosiin piti pyr-kiä ”käsien ja stetoskoopin” avulla, mikä oli kuin eräänlainen paluu juurille.

diagnosoimme esimerkiksi yhden koiran märkäkohdun ja toisen koiran vierasesineen aiheuttaman suolitukok-sen tunnustelemalla ja operoimme mo-lemmat koirat menestyksekkäästi. Oli hienoa huomata, että eläimiä on mah-dollista diagnosoida ja hoitaa melko hy-vin pelkän esitiedon ja perusteellisen yleistutkimuksen pohjalta.

Koin työni iPan-projektissa monella tavalla erittäin palkitsevaksi ja olen kii-tollinen, että sain olla mukana tekemässä tätä tärkeää työtä. tunsin auttavani sekä paikallisia eläimiä että ihmisiä. samal-la pääsin tutustumaan intialaiseen kult-tuuriin tavalla, joka ei olisi ollut ”normi-turistille” helpostikaan mahdollista. in-tian matkasta mieleeni on jäänyt erityi-sesti ikimuistoinen retkemme vuoristo-laaksossa jalkansa loukanneen puhvelin luokse: pelastusoperaatio edellytti meil-tä vuorilla vaeltamista ja joen ylitse kah-laamista. Yhtä unohtumaton muisto on jäänyt pillastuneesta norsusta, jota pa-kenimme juoksujalkaa pilkkopimeässä paikallisten kyläläisten kanssa.

toivon todella, että iPan-projekti löy-tää rahoittajia tulevaisuudessakin, sillä se on hanke, jossa pienelläkin rahamää-rällä saadaan paljon hyvää aikaiseksi.

Teksti: Maria Louhelainen

KOTIMAISET

CATMAXKISSAHUONEKALUT

Kuvan kokoonpanoCatmax super runko n:o 80Askelma n:o 186Nojataso n:o 173Iso Taso n:o 171Yläpilvi n:o 215(O)

Hinta yht 387,- tai 8 x 51,80/kk

PROTOPLAST KYMauritsinpolku 28 26910UNAJA (Rauma)Tavoitat meidät Ma-To Puh.02 - 8235 035

Fax. 02 - 8235 046Sähköposticatmax@kissahuonekalut.fi

www.kissahuonekalut.fi

Catmax kokoonpanotpystytät ilman työkaluja ja

kiinnitysreikiä!

®

Eläinlääkäri Maria Louhelainen oli mukana IPANin ABC-tiimin kanssa ottamassa kiinni ja leikkaamassa katukoiria ja -kissoja.

JOUKKOKIRJESOPIMUS100587.BB04

TULEVIA TAPAHTUMIA:

17.4. klo 14-17 Hierontapäivä HESY:n hierontapäivä kutsuu rentoutumaan. Tarjolla vyöhyketerapiaa, shiatsua, niska-, hartia- ja päähierontaa. Myynnissä paljon kirjoja. Yhdyskunnantie 11, Itä-Pakila.

18.4. klo 14-17 Lemmikkien kauneudenhoitopäiväHelli lemmikkiäsi HESY:n kauneudenhoitopäivillä. Tarjolla kanien kynsien ja hampaiden leikkuuta. Eläinsuojelupuodissa on lisäksi myynnissä runsaasti kauneudenhoitovälineitä ja kirjoja. Yhdyskunnantie 11, Itä-Pakila.

25.4. klo 12-15 Wanhoja tekstiileitä ja hyvää luettavaa HESY myy Marimekkoa, pitsilakanoita, pöytäliinoja, retrotekstiileitä, vaatteita ja paljon kirjoja yms. Tapahtumapaikka: Mikkolantie 4, Oulunkylä.

16.5. klo 12-15 Wanhoja tekstiileitä ja hyvää luettavaa HESY myy Marimekkoa, pitsilakanoita, pöytäliinoja, retrotekstiileitä, vaatteita ja paljon kirjoja yms. Tapahtumapaikka: Mikkolantie 4, Oulunkylä.

12.-13.6. HESY:n kesäkekkeritYhdyskunnantie 11, Itä-Pakila.

21.-22.8. HESY:n syyssäpinätYhdyskunnantie 11, Itä-Pakila.

16.-17.10. HESY:n ruskariennotYhdyskunnantie 11, Itä-Pakila.

Seuraa tapahtumakalenteria myös HESY:n nettisivuilta ww.hesy.fi. Muutokset tapahtumiin ovat mahdollisia.

TÄMÄ OSOITELAPPUON MYÖSHESY RY:NJÄSENKORTTI

100586

TEE HESYLLE LAHJOITUS:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry, Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki