hallitusohjelman lupaukset - tyottomat · 2019. 4. 4. · tvy ry:n puheenjohtaja hallitusohjelman...

KARENSSISANOMAT 2/2003 3

miseksi. Yksi lause ihmetyttää: “Köyhyydenja syrjäytymisen ehkäisemiseksi huolehdi-taan ansioturvasta”. Tottahan on, että jos ih-misellä on ansiosidonnainen turva, niin sil-loin esimerkiksi puolison tulot eivät vaikutasen saantiin, ja mikäli on ollut hyvä palkkaniin sillä tulee jotenkuten toimeen. Entäpäne ihmiset, jotka eivät koskaan enää saaansioturvaa?

Tähän kohtaan olisin toivonut selkeitäesityksiä toimeentulotuen tason korotukses-ta, asumisen omavastuuosuuden poistamistaja kertakaikkisesti peruspäivärahan ja työ-markkinatuen korottamista sellaiselle tasol-le, ettei ihmisten tarvitse hakea toimeentulo-tukea.

Tosiasiat pitäisi myöntää. Ihmisten työ-kuntoisuuden säilymisen takaa riittävä tur-va työttömyyden kohdatessa, ja viimeinkinpitää lopettaa työttömien syyllistäminen. Jo-kainen terve ihminen elättää varmasti itsen-sä mieluummin rehellisesti työtä tekemälläkuin kerjäämällä.

Mitäpä, jos tähän olisi saanut lauseen:“Vuosiansion tai etuuden jäädessä alle 12000 euroa vuodessa henkilö vapautetaan ve-rosta kokonaan”.

Mikäli hallituksemme uskoo veroalenmenevän palkansaajilla kotimaiseen kulutuk-seen ja palveluiden ostoon niin voi sanoasuoraan, että köyhempien kohdalla näinkävisikin, mutta. suurituloiset ostavat kaike-ti osakkeita tai käyvät Rhodoksella.

Toivottomalta tuntuu lukiessa hallitusoh-jelmaa juuri köyhyyskohdassa. Paljon en-nen vaaleja luvattiin, mutta keveät ovat eväät,millä tilannetta aiotaan parantaa neljän vuo-den aikana. Toimeentulotukimenoja aiotaan

saada vähennettyä, ja täs-säkin kohdin pohditaanpelastukseksi yhteispalve-lupisteiden toimintaa.

Arvoisat lukijani, pitäistehrä jotain, mutta mitä?Vihjeitä ja ehdotuksia asi-asta allekirjoittaneelle.

Lea KarjalainenTVY ry:n puheenjohtaja

Hallitusohjelman lupauksettyöllisyyden parantamiseksi

ja köyhyyden ehkäisemiseksi

Maa on saanut sitten uudet parlamentaarikot ja uuden hallituksen. Kivuttomastihan se syntyi hallitus ja hallitus-

ohjelmakin, vaikka ulkoministeriö vuoti salaisia papereita keskustapuolueelle.

Mielenkiinnolla odotimme hallitusohjelmaa, olihan edellinen päämi-nisteri antanut Sailakselle ja kor-

kea-arvoisille vaikuttajille tehtäväksi laatiaohjelma työllisyyden parantamiseksi. Halli-tusohjelman kohdassa “Työvoimapolitiikankehittäminen” nousee mielenkiintoisesti esil-le se, että kansanedustajat myöntävät työ-voimatoimistojen palvelujen yhdeksi heik-koudeksi työvoimatoimistojen henkilökun-nan heikon osaamistason ja sen, että asiak-kaat saavat eriarvoista palvelua eri toimistois-sa.

Tavoitteena on “Niiden henkilöstöä ja senosaamista vahvistetaan sekä lisätään osto-palveluita. Työvoimatoimistojen ohjausta te-hostetaan siten, että kaikkien on mahdollis-ta saada samanvertaista palvelua”.

Meidän ihmiset ovat tienneet tämän aina,joten on hyvä huomata, että tämä tiedoste-taan myös tulevassa hallituksessa. Työttömiäpalvellaan miten palvellaan, ja henkilökun-nan asenteet vaikuttavat kaikissa palvelu-pisteissä, oli sitten kysymys työkkäristä taisossusta.

Ohjelmassa luvataan käyttää riittävä osatyöllisyysmäärärahoista ja työvoimapoliit-tisista toimenpiteistä vaikeasti työllistyvientyömarkkinaedellytysten parantamiseen.

nen asia on sitten se, että hyvin todennäköi-sesti tilanne tulee masentamaan myös työt-tömiä. Minäkö rupusakkia?

En todellakaan ymmärrä mihin työttömi-en oletetaan osallistuvan nykyistä enemmän.Mistä ne aktivointipaikat löytyvät? Minkä-laisia raippalakeja vielä aiotaan valmistella.

Työttömien eriyttäminenEriytetään työvoiman välitys ja vaikeastityöllistyvien palvelut, työmarkkinatuen pai-nopistettä muutetaan passiivituesta aktiivi-tukeen, ylläpitokorvauksesta kehitetäänaktivointilisä, valmistellaan malli, jossa tie-tyn työttömyysajan jälkeen työmarkkina-tuen ehtona edellytetään osallistumista aktii-vitoimenpiteisiin.

Mielenkiintoista, eikö totta! Työttömienjakaminen kahteen kastiin on arveluttavajuttu. Puhutaan työvoiman kehittämiskes-kuksista ja sitten hyvän porukan työn-välitystoimistoista. Millähän kriteereillä sit-ten ihmiset valitaan hyvään ja huonoon kas-tiin.

Leima otsaan ja työnantajat jo tietävätvälittömästi, kummasta ryhmästä on työ-hallinnon mukaan kysymys, kun työttömätohjataan työnantajalle työtä kysymään. Toi-

Nykyiset raipatNykyisellään on jo voimassa rankat karens-sisäädökset, joitten uhalla ihmiset ovat työ-markkinatuella työharjoittelussa, työelämä-valmennuksessa ja kuntouttavassa työtoi-minnassa. Eikä yhdistelmätukikaan taivaitasyleile, työssäoloehto kertyy vain puolestaajasta ja asumistuen laskun ja toimeentulo-tuen leikkauksen jälkeen ei tulot paljon nau-rata. Myöskin kaiken maailman konsulttienpyörittämät ala-arvoiset työnhakukoulutuk-set ovat karenssien uhalla pakollisia, jotenmitä vielä? Kysyä voi todella, mitkä ovat neaktiivitoimenpiteet mihin 180 000 työmark-kinatukilaista aiotaan laittaa säilöön?

Jotain hyvääkinTyömarkkinatuen tarveharkintaa puolisontulojen suhteen luvataan lieventää ja lakisosiaalisesta yrityksistä aiotaan saada val-miiksi.

Työvoimapoliittisen koulutuksen laatuaja vaikuttavuutta aiotaan kehittää ja koulu-tuksen ostotoiminnassa on huomioitava hin-nan ohella myös laatu ja koulutuksen järjes-täjien valmiudet. Tukityöllistämisen laatua javaikuttavuutta ryhdytään parantamaan lisää-mällä siihen oppimista ja kou-lutusta. Näin sitä pitää. Olem-me toistaneet näitäkin asioitauseammin kuin yhdesti, ja nytnämäkin ongelmat tunniste-taan.

Köyhyydenja syrjäytymisenehkäisyTämä ohjelman kohta ei annapaljoa toiveita tilanteen korjaa-

KARENSSISANOMAT 2/20034

Sailaksen raportin kokonaisvaltainentarkastelu paljastaa sen sisältävänkolme asiakokonaisuutta; tuloerojen

kasvattamisen, sosiaaliturvan muuttamisenvastikkeelliseksi ja perusteet SAK- sidon-naisten puolueiden mukaantuloon hallituk-seen torjumaan heikennyksiä. Todettakoon,ettei ainakaan viimeiset kymmenen vuottatyöllisyyspolitiikkaa seuranneelle esityksessäollut mitään uutta. Syy hallitusohjelmaluon-noksen julkaisemisen siirtämiseen vaalienjälkeen on yksinkertainen. Kovin laajaa kes-kustelua työllisyyspolitiikan sisällöstä ja senvaikutuksista ei ole haluttu aiemmin eikä ha-luta tulevaisuudessakaan käydä.

minen hallinnasta oli viimeisen laman yksikeskeisistä aiheuttajista ja pankkien kaatajis-ta.

Pelkkä verotulojen painottaminen hyvä-tuloisille ei Sailakselle riitä. Myös sosiaalisiatulonsiirtoja tehdään rikkaammille. Kotita-lousvähennys koskee pääosin hyvätuloisia.Sitä suunnitellaan laajennettavaksi. Koti-talouspalveluja, pääosin siivouspalveluja,tuottaville yrityksille sallittaisiin lähes ilmai-nen työvoiman hankinta yhteiskunnan tuel-la.

Elintasoerojen kasvua tukee myös kou-lutukseen liittyvät ratkaisut. Koulutuksen ta-so tulee laskemaan niillä, joiden työnsaantikoulutuksen jälkeen on epävarma. Äärim-mäisenä esimerkkinä on ne, jotka yhteishaunseurauksena ovat velkaantuneet saadessaankoulutuksen työhön, joka ei heitä motivoija alaan, jolla ei ole työpaikkoja tarjota. Ma-talan osaamisen koulutuspolitiikan vaikutuk-sista meillä on kokemuksia nykypäivänä. Tä-nään työttöminä olevista valtaosa on saanutsuppean peruskoulutuksen. Kokemuksestatiedämme hyvän peruskoulutuksen mahdol-listavan ammatinvaihdon ja heikon perus-koulutuksen taas olevan sen esteenä.

tä” on jo riittävästi kokemusta. Työttömilleon tarjottu koulutusta, joka ei ole johtanuttyöllistymiseen ja heiltä on evätty koulutus,jota he itse pitävät tärkeänä työllistymisenkannalta. Enenevässä määrin “aktiiviset” toi-menpiteet kuitenkin ovat olleet työskentelyä“työharjoittelijana” tai työllistämistukien va-rassa huonosti palkatuissa tehtävissä, jotkaharvoin ovat johtaneet pysyvään työllisty-miseen. Työttömien vaatimus, jonka mukaankaikkien työttömään kohdistettavien toimen-piteiden pitää edistää hänen työllistymistään(tai muuta pysyvää ratkaisua) on kaikunutkuuroille korville.

Sailaksen uho –

pohjoismaisen mallin tuho?

Tuloerojen kasvattaminenTuloerojen kasvun uskotaan valtionvarain-ministeriössä lisäävän tuottavuutta. Yksin-kertaistettuna ajattelu lähtee siitä, että suuri-tuloisten halu tehdä entistä enemmän töitäkasvaa, mitä enemmän heidän tulotasonsanousee. Pienituloisten taas uskotaan laiskis-tuvan, jos tulotaso on liian hyvä. Pienituloi-set siis ovat ihmisiä, joita pitää pakottaa lisä-ansioiden hankintaan heikentämällä heidäntulotasoaan siten, ettei nykyisen tason mu-kaiset tulot riitä elämän ylläpitämiseen. Näl-käisellä näet vaihtoehdot ovat vähissä. Myöshyvätuloisilla on taipumus laiskuuteen, mut-ta se torjutaan ahneutta ruokkimalla, siis lisä-tuloilla houkuttelemalla. Mitään tutkimus-aineistoa tämän teorian tueksi emme ole näh-neet. Pitänee tyytyä erään tutkimusprofes-sorin lausumaan, jonka mukaisesti se on“yleisesti hyväksytty tosiasia”.

Tuloerojen kasvuun tähdätään ensisijai-sesti veroratkaisuilla. Tuloverotuksen pro-senttimääräinen lasku merkitsee hyvätuloi-selle aivan eri asiaa kuin toimeentulorajantuntumassa elävälle. Lisäksi erityisen hyvä-tuloisille suunnitellaan ylimääräistä etuutta,ns. rajaveroasteen alentamista 50%:iin, jokaon erittäin merkittävä ylimääräinen tulonsiir-to. Luonnollisestikaan työttömiä veronalen-nus ei koske.

Omaisuustulojen verorajan alentaminenkoskee vain niitä, joilla noita tuloja on. Osin-kotuloja ei köyhillä ole. Todettakoon tässäyhteydessä, että omaisuustulojen riistäyty-

Työttömyysturvaavain työssä?Sosiaaliturvan muuttaminen vastikkeelliseksion ollut mielessä monilla politiikoilla. Täl-lainen tilanne on vallinnut joskus aiemmin,kun Suomessa pikiteiden rakentaminen pää-si alkuun. Meillä on ollut huutolaislainsää-däntö ja irtolaisetkin on pakotettu töihin.Pakkopolitiikan seuraukset eivät vain kos-kaan ole olleet kehuttavat. Pohjoismaissa 60-, 70- ja 80-luvuilla sosiaalipolitiikassa paino-tettiin kohteena olevan henkilön ihmisarvoa,oikeuteen päättää omasta itsestään, luovut-tiin “pakkotyöstä” ja päästiin hyviin tulok-siin. Työnteko, silloin kun sen tekijä kokeeolevansa tarpeellinen ja hyödyksi eikä pelk-kä riiston kohde, tuottaa paremman loppu-tuloksen. Sailaksen malli, jonka mukaan 500päivän jälkeen työttömyysturva, jos ei olemukana “aktiivitoimenpiteissä” katkeaa, onepäinhimillinen. Näistä “aktiivitoimenpiteis-

Neuvotteluvaraksityöttömyyseläke?SAK-sidonnaisten puolueiden saamiseksiratkaisuun takuumiehiksi on Sailaksen esi-tyksessä varattu osio, jonka torjumiseksi hal-litukseen on mentävä. Tämä liittyy luonnol-lisesti järjestäytynyttä työvoimaa koskeviinesityksiin. Työttömyysturvan porrastusmallion heitetty aiemminkin kehään ja torjuttu.Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestonsitominen aiempiin työvuosiin ontuu. Va-kuutusperusteinen työttömyysturva onluonnollisesti sidoksissa vakuutussuhteen pi-tuuteen. Jos halutaan torjua kortistoista nehenkilöt, jotka aiotaan siirtää työttömyys-eläkeputkeen ja joille tätä tarkoitusta vartenon järjestetty ansiosidonnainen työttömyys-turva, pitäisi valita toiset keinot. Lyhyen työ-historian jälkeen työttömäksi jääneeseenansioturvan leikkaukset tuskin on tehokkainvaihtoehto. Hänen kohdallaan ammatin-valintaan ja työllistymiseen liittyvät muuttoimenpiteet purevat huomattavasti parem-min.

Luopuminen ikääntyneisiin työttömiinkohdistetuista työttömyyden aikaisen toi-meentulon turvaamisesta samoin kuin työt-tömyyseläkeputken poistamisen aientami-nen, kun sen lopettamista ylimenokaudenjälkeen on äskettäin sovittu, tuntuvat kovinomituisilta. Todennäköistä on, että ne on ase-tettu pelkästään “torjuntataistelua” käytävääspektaakkelia varten.

Artikkeli julkaistu Helsingin Työttömät HeTy ry:n Heltymätön -lehdessä 2/2003 4.4.2003.www.hety.fi


Kansalliseen terveysohjelmaan sisäl-tyvä esitys hoitotakuusta on yksiesimerkki toiminnosta, joka toteu-

tuakseen vaatii valtion suunnasta kuntiinkohdistuvan normiohjauksen lisäämistä.

Se on yksi esimerkki yhteiskunnan vel-voitteista, joiden toteuttamisessa onnistumi-nen saattaa Pentti Arajärven mielestä edel-lyttää normiohjauksen varovaista lisäämis-tä.

Terveydenhuolto- ja sosiaalialan lisäksiArajärvi pitää koulutussektoria alana, jollavaltion tuen lisääminen ja normiohjauksenlisääminen on paikallaan.

Normiohjauksen, kuten korvamerkittyjenvaltionosuuksien osuuden lisääminen, mer-kitsee puuttumista kunnalliseen itsehallin-toon.

Arajärvi näyttää tällaisille toimille vihreätävaloa, koska näkee Suomen pysyttämisenhyvinvointiyhteiskuntana edellyttävän vä-hintään varovaisia toimia tähän suuntaan.

Arajärvi esittää perustelut näkemykselleeilen julkaisussa kirjassaan Paremminvoin-tiyhteiskunta. Kirja ilmestyy Kunnallisalankehittämissäätiön Polemia-julkaisusarjassa.

aika katsoa onko syytä vetää vähäntakaisin.

Arajärvi korostaa sitä, että val-tion ja kuntien suhteen tarkastelus-sa pitää panna eniten painoa tarkas-telulle, jossa nähdään molempienolevan olemassa asukkaitaan var-ten.

lisiä hallinnollisia rajoja madaltamaan ei rii-tä yhteistoiminnan lisääminen. On myös voi-tava puuttua kuntarakenteeseen.

- Ehkä olisi joskus harkittava pakkoliitok-siakin, uskaltautuu Arajärvi esittämään.

Pentti Arajärven tärkeysjärjestys

Ensin tulevat perusoikeudet,

sitten kunnallinen itsehallinto

Kansalaisten perusoikeudet menevät kunnallisen itsehallinnon edelle, katsoo tohtori Pentti Arajärvi.

Kuntien itsehallinnosta tulee hänestä voida tinkiä esimerkiksi valtiovallan normiohjausta varovaisesti ja hallitusti

lisäämällä, mikäli kansalaisten yhdenvertaisuus ja kansalaisten perusoikeuksista huolehtiminen sitä vaatii.

Asukkaita varten- Kansalaisen perusoikeudet menevät kun-nallisen itsehallinnon edelle, paaluttaa Ara-järvi lähtökohtansa kirjassa, jossa valtio-kun-ta -suhde nähdään yhtenä osana vaikutta-massa prosessissa, jolla hyvinvointiyhteis-kunta tehdään vielä paremmaksi yhteiskun-naksi.

Arajärvi pohdiskelee monia yhteiskun-nan hyvinvoinnin haasteita. Pääpaino onkuitenkin koulutuksessa sekä sosiaali- ja ter-veydenhuollossa, joita hän pitää tulevaisuu-den kannalta olennaisina - ja myös enitenhuolta aiheuttavina lohkoina.

Kirja on ajankohtainen puheenvuoro kes-kusteluun, jota Suomessa hyvinvointiyhteis-kunnan tilasta ja tulevaisuudesta käydään.

Korostaessaan kansalaisten perusoikeuk-sien menevän kunnallisen itsehallinnon edel-le Arajärvi toteaa ei-tarkoittavansa kunnalli-sen itsehallinnon purkamista.

- Mutta ei pidä myöskään pelätä liikaanormiohjauksen keinoihin tarttumista, hänsanoo.

- Voidaan sanoa niinkin, että heiluri nor-mien purkamisessa meni pitkälle ja nyt on

Samaan suuntaanArajärven mielestä kansalaistenyhdenvertaisuudesta ja tasa-arvoi-sesta kohtelusta huolehtiminen ontärkeämpää kuin kuntien keskinäi-nen tasavertaisuus. Hän tähdentää

Vaikkapa kuntaliitoksiaArajärven mielestä valtion ja kuntien yhteis-toiminnasta on viime aikoina näkynyt merk-kejä paranemisesta. Ongelmia on aiheutunutmm. kangerrelleesta neuvottelumenettelystä.

Valtion ja kuntien keskinäinen tehtävä-jako on Arajärven mielestä toimiva, kun kun-nat vastaavat pääasiallisesti palvelujen järjes-tämisestä ja valtio pääosasta toimeentulo-turvasta.

Tehtäväjakoon Arajärvi ei olisi puuttu-massa, mutta kyllä kustannusvastuuseen.Siinä hän näkee parantamisen varaa.

Kuntien rahoitusjärjestelmä on liian herk-kä muutoksille ja vaikeuttaa ennakointia.

Kohennettavaa näkee Arajärvi olevanmyös kuntien yhteistoiminnassa. Niiden vä-

Erinomainen täydentäjäItsekin kansalaisjärjestöaktiivina - Sosiaali-ja terveysturvan Keskusliiton valtuuston pu-heenjohtajana - Pentti Arajärvi muistuttaamahdollisuuksista, joita hyvinvointiyhteis-kunnassa toimivalla kansalaistoiminnalla on.

Kansalaisyhteiskunta voi hänen mieles-tään toimia erinomaisella tavalla valtion jakuntien toimia täydentäen. Niiden korva-ajaksi siitä ei voi olla, koska se toimii ainatietyllä tavalla marginaalissa ja taloudellistavoimavaroiltaan julkista valtaa heikompana-

Viittaus julkisen vallan palvelujen vuotui-seen arvoon ja Raha-automaattiyhdistyksenavustusten määrään kansalaisjärjestöilleasettaa näiden toimijoiden mahdollisuudetoikeaan suhteeseen. Yhteiskunta käyttää pal-veluihin vuodessa 12 miljardia euroa, RAYavustaa kansalaisyhteiskuntaa noin 302 mil-joonalla eurolla vuodessa.

Kansalaisyhteiskunnan oleellisin merki-tys hyvinvointiyhteiskunnan luomisessa eiArajärven mielestä olekaan palvelujärjes-telmän ylläpitämisessä, vaan yleisen vaati-muksen luomisessa, tuen antamisessa ja ver-kostojen rakentamisessa. Suhde toimii par-haiten silloin, kun julkinen toiminta toteut-taa kansalaisyhteiskunnan luomaa ohjelmaatämän tuella ja hyväksymänä.

Hannu Hurme

tarkoittavansa, että kysymys on perusoi-keuksien ja muiden oikeuksien toteutumises-ta riittävän yhdenvertaisella tavalla maan kai-kissa osissa.

Arajärvi korostaa julkisella vallalla olevankansalaisten yhdenvertaisuuden vaalimises-sa aivan erityinen tehtävä.

- Julkinen valta on nähtävä kokonaisuu-tena, ja vain se voi taata hyvinvoinnin alu-eellisesti tasaisen jakautumisen.

Arajärvi näkee valtion ja kuntien suhteentoisiaan täydentäväksi eikä niiden pidä toi-mia muuten kuin yhdensuuntaisesti. Pahim-pana pitää Arajärvi tilannetta, jossa valtio jakunnat kilpailevat toistensa kanssa, puhu-mattakaan siitä, että ne harhauttaisivat toisi-aan.

-Luottamuksen tulee valtion ja kuntienkesken olla luja, edellyttää Pentti Arajärvi.

Pentti Arajärvi - Tärkeämpää kuin kuntien kes-kinäinen tasavertaisuus on kansalaisten yhden-vertaisuus.

Julkaistu Kansan Uutiset-lehdessä 3.4.2003


Käytetäänkötyöttömyysturvaa väärin?Suomessa on Työvoimaministeriön mukaann. 300 000 työtöntä, eli n. 9% työvoimasta.EU:n tuoreen arvion mukaan Suomen työt-tömien määrä on todellisuudessa n. 18% janiinpä se on kehottanut Suomen hallitustaryhtymään pikaisiin toimenpiteisiin tilanteenkorjaamiseksi.

Kauppa- ja teollisuusministeri SinikkaMönkäre vieraili toukokuun lopussa Järven-pää-talossa, jolloin itselläni oli tilaisuus kes-kustella hänen kanssaan työttömien asiois-ta.

Hänen mukaansa työttömyysturva ontarkoitettu tilapäiseen toimeentuloon työttö-myyden kohdatessa. Tähän kantaan itsekinkernaasti yhdyn.

Itse en tunne ainuttakaan tervettä, normaali-kuntoista pitkäaikaistyötöntä, joka olisi vaintyöhaluton. Oman kokemukseni mukaantaustalta löytyy aina jokin painava syy. Näi-den ihmisten työllistäminen ei varmasti on-nistu millään pakkokeinolla, tai rankaisu-menettelyllä. Se vain saattaa nämä entistätukalampaan tilanteeseen, jolloin mitkääntoimenpiteet eivät enää auta. Nä-mä ihmiset eivät ole varsinai-sesti työttömiä, vaanmelkein poikkeuk-setta sairaita, jotkakuuluvat hoidonja kuntoutuksenpiiriin, eikä työt-tömyyskor t i s -toon. Tämä, josmikä, on työt-tömyystur-van väärin-käyttöä.

Voidaanko mitään tehdä?Tukityöllistäminen on kaksiteräinen miekka.Yleishyödyllisessä yhdistyksessä se toden-näköisesti toimii nykyisellään ilman ongel-mia. Elinkeinoelämässä pitää huomioida senkilpailua vääristävä vaikutus. Esimerkki: Yri-tys, joka palkkaa henkilön työllistämistuella,tulisi velvoittaa jatkamaan työsuhdetta nor-maalina työsuhteena määräajan, esim. 2vuotta, muuten työllistämistuki peritään ta-

kaisin. Näin yritys saa työtekijänja tekijä työtä, eikä kilpailutilan-ne vääristy pahoin, koska tuellaei pääse ratsastamaan.

Käytetäänkö työttömyysturvaa

laajamittaisesti väärin?

SUOMI ON RIKAS KANSAKUNTA.

Vuoden 1998 kansainvälisen valuuttarahaston tilaston mukaan Suomen bruttokansantuote

(BKT) oli 25 478 USD/asukas. Suomi sijoittuu heti USA:n 25 514 USD/as jälkeen.

BKT on mittari, jolla ehkä parhaiten voidaan mitata kansainvälisiä tuloeroja.

Tässä vertailussa Suomi kuuluu maailman kymmenen rikkaimman maan joukkoon.

Miksi meillä ontavattoman suuri joukkopitkäaikaistyöttömiä? Yhdeksi syyksi ministeri Mönkäre nimesikinikärasismin. Tämä pitää varmasti paikkansa,mutta miksi sanktiot koskevat aina vain työt-tömiä. Eikö olisi korkea aika harkita myöselinkeinoelämän vastuuta, koska sehän tätäikärasismia harjoittaa.

Työnantajatpuhuvat paljontyöhaluttomistatyöntekijöistäTälle joukolle on keksitty kuvaava nimitys;moniongelmainen työtön, jolla kuitenkintavallisesti, väärin ymmärrettynä, tarkoite-taan vain päihdeongelmaisia. Mikä sekin onhyvin usein oire, eikä varsinainen syy, mut-ta käsitetään myöskin sairaudeksi. Lisäksi onolemassa hyvin suuri joukko sekä eri asteisiapsyykkisesti että fyysisesti sairaita ja vajaa-kuntoisia työttömiä, joita kukaan työnanta-ja ei hyväksy työntekijöiksi.

Suomi ontällä hetkellä maailmankilpailukykyisin maaSamoin kansantuloltaan maailman huippua,mutta mikä mättää, miksi meillä on yhä edel-leen n. 18% työttömiä?

Sosiaalimenoja on leikattu, samoin eläk-keitä, lapsilisiä, terveyspalveluja, ansiotasoa,työttömyyskorvauksia ym. ym. ym. Vaikut-taakin siltä, että laman maksumiehiksi val-tiovalta on määrännyt eläkeläiset, sairaat,lapset, työttömät ja yleensä muut vähäosai-set, joilla ei ole voimaa tai mahdollisuuttapuolustaa etujaan.

EU:n tilastoissa palkkatasomme on kol-manneksi alhaisin ja sosiaaliturvamme voit-taa juuri ja juuri Kreikan tason, jonka BKT/as on 7 465 USD/as, eli alle 1/3 osa SuomenBKT:sta.

Pienituloistenasemaakohennettava

Vähäosaisten ostovoimanlisääminen lisää välittö-mästi kysyntää ja onomiaan parantamaantalouselämää. On muis-

tettava, että koneet eivätosta kuin ylläpitotuotteita.

Yritys, joka työllistää, tulisi asettaa etusi-jalle.

– Ennen yritykset kilpailivat siitä, kukaeniten työllistää. Nykyään kilpaillaan vä-hennysten määrällä.

Vaalit ovat edessä. Äänestäminen on ai-noa keino vaikuttaa omiin asioihin, siksiäänestäminen on suorastaan kansalaisvel-vollisuus. Vaikka tuntuisikin siltä, että et voivaikuttaa mihinkään, niin käyttämätön ääni,on ääni sille, joka sinun etujasi vähitenajaa.

Erkki Lainelevyseppä, työteknikkoJärvenpää


Kansalaisten hyvinvoinnin kokonais-tilanne on edelleen parantunut,mutta väestöryhmien väliset hyvin-

vointierot eivät ole kaventuneet. Myöskinalueelliset erot sekä hyvinvoinnin kokonais-tilanteessa että erityisryhmien välillä ovatedelleen selkeitä.

Hyvinvointiahyvinvoiville

Heikoimmin voivat ryhmät ovat säilyneetsamoina kuin edellisinä vuosina ja mahdol-lisuudet tukea näitä ryhmiä ovat julkistenpalveluntuottajien arvioiden mukaan heikot.Näitä sekä heikosti voivia että tuettuja ryh-miä ovat erityisesti päihdeongelmaiset, pros-tituoidut, ylivelkaiset, vankilasta vapautuvat,asunnottomat ja pitkäaikaistyöttömät.

Määrällisesti väestön painopiste sijoittuuhyvien tukimahdollisuuksien ja hyvinvoivi-en joukkoon: eksklusoitunut ja marginalisoi-tunut väestönosa edustaa määrällisesti var-sin pientä joukkoa suhteessa hyvinvoivienryhmään. Tämä kertoo osaltaan universaalis-ta sosiaalipolitiikan mallista, jossa palvelujär-jestelmä on rakennettu ensisijaisesti määräl-lisesti suuren hyväosaisten joukon ja heidänhyvinvointiaan tukevien palveluiden varaan.

Hyvinvoinnin ja sen tukimahdollisuuk-sien suhde kertoo myös panos-tuotos –suh-teesta, jossa hyvällä hyvinvoinnin tuki-mahdollisuuksien varmistamisella tuotetaanhyvinvointia ja päinvastoin. Jo ennestäänhyvinvoivien ryhmän tukeminen saattaamyös estää ja ehkäistä eksklusoituvan väes-tönosan määrällistä lisääntymistä, mutta seei kuitenkaan auta heikoimmilla olevia ryh-miä nousemaan hyvinvoivien joukkoon.Positiivinen diskriminaatio, tai edes yhtäläis-ten tukimahdollisuuksien varmistaminenheikompien ryhmien hyväksi ei ole ollut ko-vinkaan voimakasta, mutta se olisi selvästivälttämätöntä.

syventymisestä. Sosiaalitoimen vastaajistakuntansa taloudellista tilannetta pitää huo-nona kolmannes ja hyvänä kolmannes. Lä-hes 60 prosenttia odottaa talouden heikke-nevän vuonna 2003.

Kuntien sosiaalis-taloudellinen tilanne onsäilynyt arvioissa suunnilleen samanlaisenaviimeiset kolme vuotta. Noin neljännes kun-nista on pulmallisessa sosiaalis-taloudellises-sa tilanteessa, vajaa viidennes etenijäase-massa ja muut ovat tienhaaratilanteessa.Kuntien rakenteelliset ongelmat heijastuvatmahdollisuuksiin tukea kuntalaisten hyvin-vointia. Pulmakuntien ongelmiksi kasautu-vat muita kuntia useammin elinkeinoraken-teen yksipuolisuus, epäedullinen huolto-suhde, korkea työttömyys, toimeentulotues-ta riippuvaisten osuus ja muuttoliikkeen ne-gatiiviset vaikutukset.

Arviot muuttoliikkeen kielteisistä vaiku-tuksista ovat viimeisen kahden vuoden ai-kana vähentyneet. Muuttoliike tuottaa kui-tenkin edelleen paljon kielteisiä vaikutuksiaerityisesti pulmallisessa tilanteessa olevillekunnille. Positiivisesti muuttoliikkeen vaiku-tuksia arvioidaan useammin Uudellamaallaja negatiivisesti Itä-Suomessa.

Viranomaisten funktionaalinen työnjakoei kaikilta osin vastaa ongelmien luonnetta,vaan palvelujärjestelmien verkostoitumista,yhteistyötä ja yhteisiä toimintatapoja tuleeedelleen kehittää. Edessä näyttäisi olevanmyös universaalin ja kohdennetun hyvin-vointipolitiikan yhteensovittaminen. Sen täy-tyy kuitenkin tapahtua niin, ettei samallapureta universaaleja palveluja ja näin enti-sestään ohenneta hyvinvoinnin turvaverk-koa.

Aki Siltaniemi, tutkijaSosiaali- ja terveysturvan keskusliitto

Sosiaalibarometri 2003

Mistä resurssit tukea kaikkien hyvinvointia?Hyvinvoinnin kokonaistilanne on edelleen parantunut, mutta väestöryhmien väliset hyvinvointierot eivät ole kaven-

tuneet. Pitkäaikainen huono-osaisuus uhkaa olla pysyvä olotila eikä ohimenevä häiriö. Hyvinvointipalvelujen tuotta-

mista on järjestetty uudelleen vastauksena muun muassa niukkeneviin resursseihin.

PalvelujenuudelleenorganisointiaTämän vuoden Sosiaalibarometrin eräs kes-keinen muutoshavainto liittyy palvelujen uu-delleen rakenteistamiseen: palvelujen tuot-tamiseen ja järjestämiseen on haettu uusiaratkaisuja vastauksena muun muassa niuk-keneviin resursseihin. Sosiaalitoimista 45prosenttia ja terveyskeskuksista puolet il-moitti organisoineensa toimialansa palvelu-ja uudelleen. Tyypillisin muutostrendi on ol-lut siirtyminen palvelujen seutukunnalliseentuottamiseen.

Keskeisimpänä tahoina kansalaisten tuentuottamisessa nähdään nyt ja tulevaisuudes-sa oma perhe, julkiset palvelut ja oma-apu.Minkään tuen tuottajan tai muodon ei arvi-oida menettävän merkitystään. Eniten näh-dään kasvavan sosiaali- ja terveyspalvelujatuottavien yritysten, kuntien välisten yhteis-palvelujen, kuntien ja järjestöjen yhteispal-velujen sekä järjestöjen tuottamien palvelu-jen merkityksen.

Julkisista palveluntuottajista puolet arvi-oi voimavarojensa riittävän vähintään mel-ko hyvin hyvinvointipalvelujen turvaami-seen. Riittämättömäksi voimavarojensa ko-keneiden määrä on lisääntynyt jyrkästi kah-den vuoden takaiseen tilanteeseen verrattu-na.

Kolmasosassa kuntia arvioidaan tapah-tuvan myös tietoista alibudjetointia sosiaa-litoimen menoissa. Voimavarojen riittämät-tömyys heijastuu myös palvelujen saatavuu-teen, 89 prosentissa terveyskeskuksista japuolessa sosiaalitoimista palveluja joudu-taan jonottamaan.

Kunnat ovat eriarvoisessa asemassamyös työntekijöiden rekrytoinnissa. Henki-löstön rekrytointiongelmia on sekä terveys-että sosiaalitoimella. Noin kymmenesosassakuntia ei ole yhtään pätevää sosiaalityönte-kijää. Pysyvien lääkärien puute koettelee niinikään useiden kuntien terveydenhuoltoa.Kolmannes julkisista palveluntuottajista kat-soo henkilöstöresurssinsa tehtävän hoitami-seen huonoiksi ja kolmannes puolestaanhyviksi. Julkisten palveluntuottajien toimi-alojen sisällä näkemykset työntekijöidenjaksamisesta ja työviihtyvyydestä ovat po-larisoituneet voimakkaasti.

Heijastus rakenteistaTulokset kertovat myös kuntien rakenteel-listen ongelmien pysyvyydestä ja osin myös

Kuva: Toivo Koivisto

EU-ruokapaketti syksyllä 2001. Lihaa ei enää ole!


Nyt kun eduskuntavaalit ovat ohi, esitän jou-kon kollektiivisesti ennen vaaleja toistettujaväitteitä joille ei löydy faktapohjaa.

vaivaiset 2,6 miljardia. Kotitalouksien osto-voiman vuosikasvu oli olemattomat 0,5 pro-senttia.

Puolen prosentin vuosikasvulla ei luodauusia työpaikkoja, ei luoda pohjaa yrittäjyy-delle eikä edes ylläpidetä nykyisiä työpaik-koja.

tään ja otti yli 400 miljardia velkaa.80-luvulla valtion budjetti sentään kol-

minkertaistui, vaikka teollisuustuotannonkasvu oli puolet pienempi. Kasvuun suh-teutettuna budjetin pitäisi olla nyt yli 300miljardia, jos valtiovarainministeriö olisi teh-täviensä tasalla.

Siksi kasvavasta tuotannosta ei enää riitäjaettavaa terveys-, koulutus-, kulttuuri- jamuihin sosiaalipalveluihin. Taloustoimittajatvain voivottelevat kehitystä puuttumatta syi-hin.

Miksi taloustoimittajat

vaikenevat selvistä valheista?

Yhteiskunnassa on lukuisia ongelmia, joista on kollektiivisesti vaiettu, sekä valheita, joita on tahallisesti ylläpidetty.

Ei edes tutkiva talousjournalismi ole kaivanut esiin seuraavia paradokseja.

2.Kaikki uusliberalistiset taloustieteilijät ovattoistaneet koko 90-luvun ajan, että tuotan-non kasvu luo uusia työpaikkoja.

Miksi työttömyys ei ole hävinnyt, vaikkateollisuustuotannon määrä on laman pohjal-ta kasvanut melkein kaksinkertaiseksi (90%)ja on neljä kertaa suurempi kuin EU-maidenkeskiarvo ja vienti peräti kolminkertaistunut?

80-luvulla teollisuustuotanto kasvoi 35prosenttia, 90-luvulla ns. lamasta huolimat-ta peräti 60 prosenttia.

1.Hallitus kehuu luoneensa yli 300 000 uuttatyöpaikkaa.

Todellisuudessa työttömyys on parantu-nut 90-lopulla vain erilaisilla tilastollisillakepulikonsteilla. Kokonaistyötunnit eivät olekasvaneet lainkaan Suomessa 90-luvulla.

Vuonna 1990 tehtiin kaikkiaan 4 415 mil-joonaa työtuntia. Teollisuudessa vastaavasti952 miljoonaa. Vuonna 2000 kokonaistyö-tunnit olivat enää vain 4 019 miljonaa työ-tuntia ja teollisuudessa vastaavasti 862 mil-joonaa. Valtakunnasta oli siis kymmenessävuodessa hävinnyt 396 mijoonaa työtuntiaja teollisuudesta runsas 90 miljoonaa. Sekertoo karua kieltä siitä, että työ tehdään nytjoustavina epätyypillisinä työsuhteina, joil-la ei enää elä. Useat osa-aika-, pätkätyöläisetja jopa kokoaikaiset matalapalkkatyöläisetjoutuvat turvautumaan sosiaalisiin tulon-siirtoihin.

3.Kaikki poliitikot väittävät, että yrittäjyydelläluodaan jatkossa uusia työpaikkoja. Kuiten-kaan yrittäjyyden tärkein edellytys, kotita-louksien ostovoima ei ole kasvanut 90-lu-vulla.

Kotitalouksien käytettävissä oleva palk-kasumma oli 38,9 miljardia euroa vuonna1990. Kymmenen vuoden kuluttua se oli49,4 miljardia. Kun otetaan huomioon in-flaation (20,3%) vaikutus, vuoden 1990 ver-tailukelpoinen palkkasumma on 46,8 miljar-dia. Kasvua oli kymmenessä vuodessa vain

4.Kaikki poliitikot lupaavat poistavansa työt-tömyyden ja nostavansa työllisyysasteennykyisestä 68 prosentin tasosta 75 prosent-tiin.

Miten se on mahdollista? Vaikka tuotan-to on 90-luvulla kasvanut valtavasti, niin työ-tunnit eivät? Osa kasvusta on puristettu työn-tekijän selkänahasta ja se näkyy nyt lastenja työntekijöiden pahoinvoinnin oirehtimi-sena.

Tärkein tekijä kuitenkin on tuottavuudenvaltava nousu. Tuottavuutta on nostettu tek-nologialla, automaatiolla ja tietokonepoh-jaisilla itsepalvelujärjestelmillä. Työntekijäntuottavuus teollisuudessa on noussut (vv.1990-2000) keskimäärin 6 prosenttia. Kunpääoman tuotto lasketaan mukaan, teollisuu-den kokonaistuottavuus oli vielä 5,4 prosent-tia.

Koko kansantaloudessa kaikkien alojen(myös yksityisten- ja yhteiskunnan palvelu-alojen) työntekijöiden tuottavuuden kasvusamalla aikajaksolla oli n. kolme prosenttia.Kun palvelualojen toistaiseksi alhaisempiautomaatiotaso ja sen pääoman alhaisempituottotaso lasketaan mukaan, kaikkien alo-jen kokonaistuottavuus oli n. kaksi prosent-tia vuodessa.

Koska tuottavuuden kasvu hävittää työ-paikkoja ostovoiman polkiessa paikoillaan,poliitikot ovat vastuuttomia valehtelijoita, joshe tällä yhtälöllä lupaavat uusia työpaikko-ja.

5.Tuotannon kasvua perätään koska uskotaan,että se lisää valtiolle verotuloja jaettavaksi.

Vaikka teollisuustuotanto ja vienti ovatkasvaneet poikkeuksellisen voimakkaasti,valtion budjetti on pysynyt koko 90-luvunsamalla noin 200 miljardin tasolla, vaikkasamanaikaisesti valtio myi puolet yrityksis-

7.Teknologian ja tuotannon nousun luvattiintuovan kansalaisille hyvinvointia.

Miksi vuonna 2000 tavaroita ja palvelui-ta myytiin sama määrä kuin jo 10 vuotta ai-kaisemmin, vaikka myynninedistämiseen jamainontaan tuhlattiin kymmenen vuodenaikana lähes 100 miljardia markkaa?

Miksei ostovoima ja kulutuskysyntänoussut juuri lainkaan 90-luvulla valtavastatuotannon kasvusta huolimatta? Onko ky-symys ostohalun vai -kyvyn puutteesta?

6.Kun pääomat ja markkinat vapautettiin uus-liberalismin hengessä, luvattiin kaikille hy-vinvointia.

Vaikka tuotanto saatiin käyntiin 90-luvul-la palkansaajien kurjistamisella eli kahdelladevalvaatiolla (yht n.40%), palkansaajia eiole uhrauksista palkittu. Kansantulosta palk-kojen osuus pieneni kymmenessä vuodessa55,1 prosentista 45,5 prosenttiin (vv. 1990-2000). Työn teettämistä helpotettiin laske-malla samalla aikajaksolla työantajien sotu-maksuja 14,3 prosentista 11,9 prosenttiin.Pääoma- ja yrittäjätulot sitävastoin kasvoi-vat 14,6 prosentista 28,1 prosenttiin kansan-tulosta.

Palkansaajat ja kotitaloudet jäivät nuole-maan näppejään. Funktionaalisessa tulonja-ossa on tapahtunut Suomen historian suu-rin siirtymä palkansaajilta pääomansaajienhyväksi. Vuodesta 1995 vuoteen 2000 brut-tokansantuote kasvoi 500 miljardista markas-ta 800 miljardiin, ja kasvu meni melkein ko-konaan 20 000 rikkaimman suomalaisen tas-kuun.


8.Teollisuuden työnantajat ja Veronmaksajienkeskusliitto lupaavat, että verohelpotustentuomilla talouden “dynaamisilla vaikutuk-silla” elvytetään talous ja näillä “dynaamisillavaikutuksilla” verotulot kasvavat ja siten us-kotaan hyvinvointivaltion palvelujen säily-vän ja jopa paranevan.

Uskomusta levitetään tehokkaasti, vaik-ka meillä on jo 90-luvulta empiiristä koke-musta moisesta hölynpölystä. Mediat, uus-liberalistiset taloustieteilijät sekä TT ja yrittä-jäjärjestöt toistavat vieläkin tätä dynaamisten

vaikutusten pajunköyttä.80-luvun lopussa Harri Holkerin hallitus

julkaisi kirjasen “Verotus kevenee” ja kokoo-musvetoinen hallitus alensi verotusta (kutennyt) tilanteessa, jolloin talous oli muutenkinylikuumentunut. Veronkevennyksistä huo-limatta Suomi ajautui lamaan ja kokoomuk-sen Iiro Viinanen joutui kiristämään koko-naisveroastetta n. kolme prosenttia.

90-luvun lopulla hallitus on sitten jälleenelvyttänyt taloutta ja keventänyt kolme pro-senttia kokonaisveroastetta, mutta veroke-vennysten ja kasvun “dynaamiset vaikutuk-

set” eivät vain näy vieläkään kansalaistenhyvinvoinnin ja työtuntien kasvuna. Vaikkaverotus keveni, työtunnit jäivät silti alle lähtö-tason.

Tässä vain muutamia valheita, joita ta-loustoimittajat eivät ole käsittelleet medioissaeivätkä lukuisissa vaalitenteissään näin vaa-lien alla.

Ammattitaidottomuuttaanko?

Ari OjapeltoEspoo

Henkilöesittely / Ari Ojapelto:

Ari Ojapelto on espoolainen yhteiskuntakeskustelija. Hän on kirjoittanut kirjan: “Lisääkö automaatio kilpailukykyä vai työttömyyt-tä?” (Tammi / 1989).

Ojapelto on kirjoittanut myös osion otsikolla “Teknologia tekee ihmisen tarpeettomaksi” kirjaan nimeltä “Tietoyhteiskunnanharha” (Puijo /1999).

Kolmanteen kirjaan “Optiovoitto koko kansalle - hyvinvointivaltion tulevaisuus” (Gummerus / 1999) hän on kirjoittanut osion“Tietoyhteiskunnan veroperusteet kehruujennyjen ajalta”. Lisäksi Ojapelto on toiminut esitelmöitsijänä ja panelikeskustelijana kym-menissä erilaisissa tilaisuuksissa.

Neljäs kirja “Ahneuden aika - Kuinka pääoman ahneus tekee teknologian avulla ihmisen tarpeettomaksi” on tulossa ja senjulkaisuajankohdasta ei ole vielä tarkkaa tietoa.

Viides kirja on “Talouden demokratia” (Like, ulos syksyllä 2003) ja siihen Ojapelto on kirjoittanut osion: “Viekö globalisaatioyrittämisen edellytykset? - Ilman ostovoimaa ei ole yrittäjyyttä”.

Yhdistyksellemme myönnettiin Kai-nuun TE-keskukselta Kajaanistarahoitusta vuodelle 2003. Rahoitus-

ta saatiin toiminnanjohtajan palkkauskustan-nuksiin koko vuodelle.

Kirpputoritoiminta vilkastuu koko ajan jayhdistys onkin voinut jatkaa yhden yhdis-telmätuella palkatun työsuhdetta vielä vuo-denkin jälkeen eli yhdistys maksaa itse noinpuolet kuukausittaisesta palkkauskustannuk-sista.

Yhdistelmätuella olevia työntekijöitä ontällä hetkellä neljä ja kirpputorin moninainentoiminta työllistäisi vielä useammankin.

Yhdistyksen toiminnanjohtajana jatkaaMervi Tervo, jolla onkin ilo työskennelläiloisen ja aktiivisen hallituksen kanssa. Pää-osin jatketaan samaan malliin kuin vuonna2002, mutta toimintaa laajennetaan mahdol-lisuuksien mukaan.

Maaliskuussa 2003 yhdistys järjesti nuo-rille suunnatun rock-konsertin ja kokemuk-sien perusteella jatkoa todennäköisesti seu-raa tulevaisuudessakin.

Äitienpäivän kunniaksi kahvitetaan kaik-ki äidit viime vuoden tyyliin. Ja tarkoitus olisijärjestää kahvitus vuosittaiseksi traditioksi.

Myös meikki-iltoja tullaan järjestämään.EU-ruoka-apua saatiin 2052 kg, joista on

puolet jaettu ensimmäisen viikon aikana, jo-ten tarvitsijoita tuntuu olevan.

Selvityksen alla on myös mahdollisenprojektirahoituksen saaminen. Projektiin oli-si tarkoitus kytkeä toimintaa niin nuorillekuin vanhemmillekin ihmisille; lapsiparkistavanhusten ystäväpalveluun.

Yhdistys pyrkii saamaan Vaalaan myöserilaisia koulutuksia työttömille. Ehdolla ovatmm. asiakaspalvelu, ATK, ensiapu, yhdistystyönantajana, kirjanpito jne.

Vaalan Työttömien yhdistyksentilanne vuonna 2003

Siis kaiken kaikkiaan työntäyteinen vuo-si on odotettavissa.

Vaalan Työttömien yhdistyksen hallitusottaa mielellään ideoita ja vinkkejä toimin-nasta vastaan. Olisi mukava saada palautet-ta jo kauemmin toimineilta yhdistyksiltä.

Oikein aurinkoistakevään jatkoa kaikille!

Vaalan Työttömien Yhdistys ry:n I vuosipäivä 30.11.2002 (Kahvitettiin yli 100asiakasta). Henkilöt vasemmalta: Pirjo Hyyryläinen, toiminnanjohtaja MerviTervo, työharjoittelija Katri Leskinen ja Rauni Väänänen.


— Jos valtiosihteeri Raimo Sailaksen työ-ryhmän suositukset toteutettaisiin, joutuisi-vat Lapin työttömät hakeutumaan etelääntöihin. Eihän täällä silloin työtön pystyisi elä-mään enää ollenkaan!

Näin sanoo Sodankylän työvoimareser-viläiset ry:n eli paikallisen työttömien yh-distyksen puheenjohtaja Ritva-Liisa Pulju,joka on myös Lapin työttömien yhdistys-ten aluevastaava.

Pulju tarkoittaa sitä, että jos työttömyys-turvaa Sailaksen esityksen mukaisesti edel-leen heikennetään, ei sillä enää Lapissa tuletoimeen. Toisaalta myöskään vapaita työ-paikkoja ei alueella ole.

Sailaksen paperi

iskee kipeästi Lapin työttömiinSodankyläläinen Ritva-Liisa Pulju vaatii työllisyysrahojen uutta kohdentamista

Tiedonantaja 11.4.2003

“Naapurikuntakin voi ollasatojen kilometrien päässä”Sailaksen paperissa pyritään myös suoranai-sesti pidentämään työttömien työnhakumat-koja laajentamalla työssäkäynnin matkakus-tannusten verovähennysoikeutta.

— Meillä lappilaisilla tuon vähennysoi-keuden pitäisi silloin olla sataprosenttinen,sillä täällähän työssäkäynti jopa naapuri-kunnassa voi merkitä satojen kilometrientyömatkaa, Ritva-Liisa Pulju huomauttaa.

Puhumattakaan sitten siitä, jos joutuisikäymään vielä pitemmällä, Etelä-Suomeamyöten, työssä.

— Miten sitten muun perheen laita olisi?Pitäisikö senkin muuttaa mukaan, vai edel-leen ylläpitää entinen koti myös täällä La-pissa, Pulju kysyy.

Hän ennakoi jo nyt sosiaalisesti ja alu-eellisesti haitallisena pidetyn muuttoliikkeenhaja-asutusseuduilta etelän kasvukeskuksiinyhä vain kiihtyvän entisestäänkin, jos Sai-laksen työryhmän suositukset toteutetaan.

“Uusi kohdennustyöllisyysrahoille”Ritva-Liisa Pulju katsoo, että käytettävissäolevia työllisyysmäärärahoja — joita toki onaivan liian vähän — tulisi edes kohdentaaeri lailla kuin nykyään.

— Tänne Lappiin ja tietysti muillekin ha-ja-asutusalueille pitäisi kohdentaa työllisyys-varoja suhteellisesti enemmän. Mutta myös

alueiden sisällä pitäisi katsoa tarkemmin,mihin näitä varoja käytetään. Ei siitä ole mi-tään hyötyä, että “koulutetaan” ja pannaankurssille semmoisille aloille, joilla ei kuiten-kaan ole vapaita työpaikkoja, Pulju koros-taa.

Hän kertoo, että Lapissa olisi kyllä tar-vetta esimerkiksi päivähoitajista, kokeista jamaatalouslomittajista.

— Mutta samaan aikaan mm. juuri näitävirkoja ja työsuhteita lakkautetaan kunnis-sa, kun niihin ei muka ole varaa maksaa palk-kaa, Pulju siunailee.

Hän vaatiikin, että kun järjestetään työl-listymiskursseja, niillä pitää kouluttaa nimen-omaan sellaisiin tehtäviin, joista tiedetään,että niillä on kysyntää.

— Kyllä esimerkiksi Rovaniemellä jaKemissä olisi tarvetta mm. ATK-alan osaa-jista ja pienkoneiden korjaajista sekä joista-kin muistakin pienteollisuustehtävistä, mut-

ta niihinpä ei koulutetakaan työttömiä työl-listämiskursseilla, Ritva-Liisa Pulju ihmette-lee.

Hän kertoo, että myös työttömien omi-en yhdistysten kautta voitaisiin työllistäänykyistä enemmän ns. sosiaalista yrittämis-tä kehittämällä. Mm. työttömien yhdistys-ten keittiö- ja siivoustöihin olisi tarvetta saa-da työntekijöitä, jotka hyvinkin voisivat ollajopa vajaakuntoisia työttömiä.

— Mutta näihin tehtäviin ei taas ole työn-ohjaajia. Eihän se onnistu, että vain tuleepaikalle, jos ei ole ketään, joka ohjaa mitentyöt tehdään, Pulju toteaa.

Hän korostaa, ettei työllisyysrahoja to-dellakaan pitäisi käyttää umpimähkäisesti,vaan kohdentaa tarkasti sinne, missä tarvet-ta on.

Thomas Micklin


Nämä kirjoitukset tuntuvat todellakohtuuttomalta ja pahalta. Kirjoi-tuksilla ja tällä työttömien mylly-

tyksellä on merkitystä yleiseen mielipitee-seen, päätöksentekoon ja masentaa jo ennes-täänkin masentuneita ihmisiä.

Kaikki alkoi tällä kertaa Uudenmaan TE-keskuksen ja siivousalan yrittäjien esittely-ja rekrytointitilaisuuksista.

Mediamyllytys

Työttömien kohtelu mediassa

Perjantaina 28.2. Kansan Uutisten viikkolehdessä oli Martti Jääskeläisen kirjoitus “Työ eikelpaa kaikille”. Samassa kirjoituksessa hän viittasi Aamulehdessä 31.1. olleeseen kirjoi-tukseen. Aamutelevisio hehkutti aiheilla ainakin 4-5.2. ja sitä on sitten jatkunut.

toimiston palveluissa parantamisen varaa.Median mukaan kaikille tarjottiin työtä.

Todellisuudessa kutsun liitteenä oli alus-tavia tietoja sillä hetkellä avoinna olleista työ-paikasta. Muutama esimerkki tarjotuista töis-tä:

Vantaa, Myyrmäki2 h/ilta/ toimistosiivous

Espoo, Koskelo3 h/iltapäivä/toimistosiivous

Hyvinkää2,5 - 3,5 tuntia ma-la myös s/

iltatyö/myymäläsiivous

Osassa vaadittiin hyvää suomenkielen taitoa,osassa ajokorttia, poliisin tilat, vaativa, vaa-tivat taustatarkistukset jne.. loputtomiin. Tokikokoaikatyötäkin oli tarjolla huomattavamäärä. Miettikääpä mikä voisi olla esteenäsille ettei oteta työtä vastaan? Se voi olla vaik-kapa se, ettei ole varaa ostaa bussilippua, mil-lä seilaa kaupunginosasta toiseen kahden-kolmen tunnin pätkiin. Olivatko tarjottujentöiden palkat sellaiset, millä ihminen tuleetoimeen? Riittääkö tarjotusta työstä saatavapalkka peittämään kunnolla edes työmatka-kustannukset? Käsi sydämelle, kuka heittääensimmäisen kiven? Toivoa vain sopii, etteityöttömyys joskus kolahda kirjoittajien jatoimittajien omalle kohdalle.

Työttömien puolestaLea Karjalainen/TVY ry:n puheenjohtaja

Mitätodellisuudessa tapahtui?Helsingin, Vantaan ja Espoon työvoimatoi-mistojen alueilla oli 6.11.2002 yhteensä työt-tömiä työnhakijoita, joitten ammattina oli sii-vooja yhteensä 679 henkilöä, pois lukien va-jaakuntoiset ja 1048 hakuammattina siivoo-ja, sisältäen vajaakuntoiset. Ennen kutsujenlähettämistä tarkistettiin (Itäkeskuksen työ-voimatoimistoa lukuunottamatta) hakijoilletehdyt työhakusuunnitelmat.

Työhakija- asiakkaanoikeudetTyöhakija asiakkaan ilmoittautuessa työn-hakijaksi hän täyttää kaksisivuisen lomak-keen, jossa kysytään mm. “Mitä työtä ensisi-jaisesti haette?” Ensin työnhakijalle pitäisitehdä työnhakuhaastattelu ja viiden kuukau-den työttömyyden sisällä tarkempi työnha-kusuunnittelu. Miten ne tehdään ja kuinkapaljon niihin on käytettävissä työvoimatoi-mistoissa henkilöstöresursseja on sitten eriasia.

TosiasiatKutsu lähetettiin 600 henkilölle, mukana 147henkilöä Itäkeskuksen työvoimatoimistonalueelta, joissa ihmisten työnhakusuunni-telmia ei oltu tarkistettu.

Työnhakijoiden haastattelut suoritti sii-vousalan firmojen ihmiset. Haastatteluihinsaapui 250 henkilöä. Heti suoraan syntyi 8,myöhemmin 13 työsuhdetta. Jatkohaastat-teluista sovittiin 90 henkilön kanssa, lisä-koulutuksesta 26 ja työhakusuunnitelman/palvelutarpeen tarkentaminen todettiin ole-van tarpeen 104 henkilön kohdalla. Kuinkamoni kutsutuista oli maahanmuuttajia? Ym-märrettiinkö kutsu oikein? Kysyä voi, mitätehdyt työnhakusuunnitelmat pitävät sisäl-lään? Onko ne tehty asiakaslähtöisesti niin,että niistä käy aidosti esille työhakijan kou-lutus, ammattitaito ja aikaisempi työkoke-mus?

Valitettavasti siivoojaksi ei enää mennäsormituntumalla. Pitää osata koneitten käyt-tö, puhdistusaineet ja muut vehkeet ja vem-paimet. Kuinka moni ilmoittaa ammatikseensiivoojan, jos ei ole mitään tämän päivänammattia? Arvioida sopii olisiko työvoima-

Viikkolehden kirjoituksessa kuten TV:ssäkinon tuotu esille sitä, että 1048 ihmistä on il-moittautunut työttömäksi siivoojaksi ja kuin-ka niistä vain saatiin työllistettyjä 21 henki-löä. Tuodaan esille työttömien väitetty työ-haluttomuus. Palataanpa tosiasioihin.

Kuukauden “vitsi”

TVY:n hallituksen jäsen näki työhallinnon sivuilla, että erään Varsinais- Suomalaisen nimeltä mainitsemattoman kunnan leirintäalueel-la oli avoimena leirintäalueenhoitajan kesätyöpaikka. Siitä vallan ilahtuneena lähti tuotapikaa työpaikkaa katsomaan, kun hän ontehnyt niitä hommia ennenkin.

NO, kuinkas ollakaan työpaikan esimies löytyi ja tehtäviäkin oli ihan normaalisti kuten olettaa sopiikin, mutta arvatkaa mikä olipalkka.

Palkkana oli oikeus asua leirintäalueella pienessä kopissa koko kesänajan ja ihan ilmaiseksi. Ja tämä on ihan tosi juttu, jos ette uskoniin kysykää vaikka Karilta. Ihmetellä sopii, vielä kun kysymys oli kuntatyönantajasta. Kuuntelin juttua jännittyneenä ja pelkäsin jo,että palkaksi tarjottaisiin asumista teltassa, mutta olipahan sentään lauttamökki. Että sillei.

Kaikella rakkaudella, hyvää kesää kaikille. Aurinko paistaa meillekin onneksi ihan samalla tavalla kuin ansiotuloveron alennusta odot-tavalle hallitukselle ja työkansalle.

Lea


Työttömiä oli vielä viime tammikuus-sa työnvälityksessä yli 307 000 eliyli 11 % työvoimasta. Yli 50-vuotiai-

ta työttömiä oli vajaa 100 000 ja yli 55-vuotiata 62 000. Yli vuoden työttömänä ol-leita pitkäaikaistyöttömiä oli vajaa 76 000 jayli kaksi vuotta työttömänä olleita yli 35000.

Vaikka viime vuosina on ikääntyneidenyli 55-vuotiaden työllisyysaste noussut, onosalla ikääntyneestä työvoimasta ongelmiasäilyttää työpaikkansa. Jouduttuaan työt-tömiksi kilpailun kiristymisen, rakennemuu-toksen ja yritysten lakkauttamisen vuoksion heidän mahdollisuutensa uuteen työ-paikkaan varsin heikot.

Vähäisen ja vanhentuneen koulutuksentyöpaikat on vähentyneet ja Suomessa onlaaja ja vaikeasti purkautuva rakenteellinentyöttömyys. Osalla ikääntymässä olevastatyövoimasta koulutustaso on heikko ja seosaltaan estää heidän työllistymisensä. Osanäistä putoaa ansiosidonnaisen sosiaalitur-van piiristä ja joutuu tulemaan toimeen hei-kolla perusturvalla. Osa ikääntyneistä pit-käaikaistyöttömistä säilyttää ansiosidonnai-sen päivärahan ja pääsee työttömyysturvanlisäpäiville ja sitten työttömyyseläkkeelle.Talouskasvun hidastuminen ja epävarmuusmaailmantaloudessa näyttää lisäävän työt-tömyyttä. Meillä on noin 180 000 pitkäaikais-ja toistuvaistyötöntä, jotka eivät enää saapysyvää työpaikkaa vapailta työmarkkinoil-ta.

kinoilla pärjääviä palkansaajia ja heidänansiosidonnainen sosiaaliturvansa jää puut-teelliseksi. Heidän toimeentulonsa on huo-nosti palkattujen pätkätöiden, osa-aikatyönja heikkotasoisen perusturvan varassa. Hei-tä uhkaa työelämästä ja yhteiskunnastasyrjäytyminen ja köyhyys. He voivat lisätäosaamistaan ja ammattitaitoaan koulutuksel-la pärjätäkseen työmarkkinoilla ja saadak-seen työstä kunnon toimeentulon.

Työttömyyseläkkeen lakkauttaminen si-sältyy juuri päätettyyn eläkeuudistukseen,josta työmarkkinajärjestöt aikaisemmin so-pivat. Sille pääsevät vielä ennen vuotta 1950syntyneet, mutta vuoden 1949 jälkeen syn-tyneille työttömyyseläke korvataan työttö-myysturvalla. Näille nuoremmille työttö-myysturvan lisäpäiväoikeuden ikäraja nou-see 59 vuoteen. Tämä muutos saattaa mer-kitä sitä, että entistä enemmän ikääntynyttätyövoimaa putoaa ulos ansiosidonnaisentyöttömyysturvan piiristä pelkän perustur-van varaan ennen eläkkeelle pääsemistä.Näillä työttömillä on oikeus työttömyys-turvan lisäpäiviin 65 vuoden ikään saakka.Lisäpäivillä oleva työtön voi 62-vuotiaanahalutessaan jäädä vanhuuseläkkeelle. Kaik-ki ansaittu eläke maksetaan.

ta ja työttömyydestä johtuva lievennys työ-historia vaatimuksessa siten, että eläkettäkartuttavaa työtä on oltava viisi vuotta elä-kettä edeltäneen 20 vuoden aikana. Näidenhenkilöiden piti saada vuoden 2000 alussatyömarkkina- tai koulutustukea. Heidän oi-keutensa ansiosidonnaiseen päivärahaan olijo aikaisemmin päättynyt. Uutta pitempää20 vuoden tarkastelujaksoa käytetään vainkun henkilön työhistoria on vähintään 15vuotta. Huomioon otetaan myös alle 23-vuo-tiaana tehty työ. Näin turvataan, että kaikkilaman seurauksena työelämästä syrjäytyneetikääntyneet pääsevät ainakin työttömyys-eläkkeelle.

Nykyisin työttömyyseläke voidaanmyöntää tulevan ajan osuuden sisältävänätai vapaakirjaeläkkeenä tai lepäävän tulevanajan osuuden sisältävänä.. Vuoden 1994sääntöjä sovelletaan vielä ennen vuotta 1945syntyneisiin työttömiin, jotka olivat työttö-minä vuoden 2000 alussa tai saivat edellise-nä vuotena sata päivää päivärahaa tai kou-lutustukea. Heidän työttömyyseläkkeeseenvoidaan liittää tulevan ajan eläkeosuus. Tu-leva aika tarkoittaa aikaa eläketapahtumastaeläkeikään. Sille ajalle lasketaan tulevan ajaneläkeosuus LEL:n keskipalkasta ja TEL:neläkepalkasta. Tulevan ajan ehto täyttyyyleensä työttömyysturvan lisäpäivillä olevillatyöntekijöillä ja tuleva aika lisää eläkettämuutaman prosentin keskipalkasta. Tulevanajan oikeuden vaatimus poistettiin työttö-myyseläkkeestä vuoden 2000 alussa.

Kun työntekijä on syntynyt vuonna 1945tai sen jälkeen, hänen työttömyyseläkkeen-sä on vapaakirjaeläke, vaikka hänellä olisi-kin eläkkeeseen tulevan ajan oikeus. Tule-van ajan eläkeosuus jää lepäämään ja se lii-tetään eläkkeeseen silloin kun työttömyys-eläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi. Myösennen vuotta 1945 syntyneillä työntekijöil-lä, jotka olivat työssä vuoden 2000 alussaja eivät olleet edellisenä vuotena vähintäänsataa päivää työttömyyspäivärahalla tai kou-lutustuella, on lepäävä tulevan ajan osuustyöttömyyseläkkeessä.

Työttömyyseläkkeelle pääsevät myöstyöttömyyspäivärahalta työmarkkinatuellepudonneet työntekijät. Heidän on kuiten-kin oltava työttöminä työnhakijoina ja täy-tettävä työhistoria vaatimus. Heidän eläk-keensä on yleensä vapaakirjaeläke, joka

Työttömyyseläke on pitkäaikaistyö

Suomi on selvinnyt 1990-luvulla koetusta talouskriisistä ja sen seurauksista suhteellisenhyvin, mutta se jätti pysyvän työttömyyden ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden.Laman seurauksista on vielä jäljellä valtion velka ja julkisen sektorin monet ongelmat.

Nykyinen työttömyyseläkeNyt on työttömyyseläkkeellä noin 58 000henkilöä ja määrä voi kasvaa lähivuosina.Työttömyyseläke on otettu aikoinaan käyt-töön siksi, että siten voitiin turvata kohtuul-linen toimeentulo ikääntyneelle työvoimal-le, joka ei enää kelvannut työmarkkinoilleheikon koulutustason, puutteellisen osaami-sen ja osittain menetetyn työkyvyn vuoksi.Tällaista työvoimaa meillä on vielä runsaas-ti, mutta se on vähenemässä. Nuoremmanväestön koulutustaso on korkeampi kuinvanhempien ikäluokkien, mutta heistäkinnoin kymmenesosa jää pelkän peruskoulunvaraan ja jatko-opinnot keskeytyvät osallanuorista. He ovat tulevia heikosti työmark-

Ennen vuotta1950 syntyneet vielätyöttömyyseläkkeelleVuonna 1949 ja sitä ennen syntyneet pää-sevät vielä nykyiselle työttömyyseläkkeelletäyttäessään eläkkeen kaikki ehdot. Nämäehdot ovat, että hakija on täyttänyt 60 vuot-ta ja saanut työttömyyskassalta tai Kelaltatodistuksen siitä, että työttömyyspäivärahanenimmäismäärä 500 päivää on täyttynyt tailisäpäiväoikeus on päättynyt 60 vuoden iäntäyttämiskuukauden lopussa. Työttömyys-turvan lisäpäiväoikeus on, kun työntekijätäyttää 57 vuotta ennen kuin on saanutenimmäismäärän työttömyyspäivärahaa. Li-säksi hän on työttömänä työnhakijana jatyöttömyys jatkuu. Hakija on eläketapah-tumaa edeltäneiden 15 kalenterivuodenaikana ollut työeläkkeeseen oikeuttavassatyössä vähintään viisi vuotta.

Ennen vuotta 1945 syntyneillä on lamas-


Työmarkkinatuen saajia on kaikissa ikä-luokissa. Suurin ikäryhmä on 19 vuoden ikäi-set, josta asteittain saajien määrät alenevatkohti eläkeikää. Osa pitkäaikaistyöttömistäon työkyvyttömiä, joiden terveydentila jatyökyky pitäisi selvittää ja siirtää työkyvyt-tömät eläkkeelle. Osa näistä työttömistä onjo hakenut aikoinaan työkyvyttömyyseläket-tä, mutta saanut hylkäyspäätöksen. Näitähylkäyspäätöksiä tehdään vuosittain eläke-laitoksissa noin viisi tuhatta. Nämä ovat vuo-sikausia työttöminä työnhakijoina ja saavatyleensä työmarkkina- ja toimeentulotukea.Nämä ovat syrjäytyneet työelämästä ja ajau-tuneet pysyviin toimeentulovaikeuksiin.Työkyvyttömyyseläkkeen hylkäys ja pitkäai-kaistyöttömyys heikentävät palkansaajientoimeentuloa jo ennen eläkkeelle pääsyä jaeläketurvakin jää aikanaan heikkotasoiseksi.Pienituloinen vähän työeläkettä ansainnuttyöntekijä saa myös kansaneläkettä, muttakokonaiseläke jää yleensä pieneksi.

Toivo KyllönenAsiakaspalvelupäällikköLEL Työeläkekassa

muodostuu ansaitusta eläkkeestä ja työelä-kelisästä.

Työttömyys tuotoimeentulovaikeuksiaTyöttömyys aiheuttaa monille työntekijöilletoimeentulovaikeuksia. Tammikuussa työt-töminä olleista sai ansiosidonnaista työttö-myyspäivärahaa noin 132 000 henkilöä eli43 % kaikista työttömistä. Tarveharkintaistatyömarkkinatukea sai yli 140 000 eli 45 %työttömistä. Työmarkkinatuen saajista ylipuolet oli saanut enimmäismäärän työttö-myyspäivärahaa ja pudonnut ansiosidon-naiselta päivärahalta. Vuoden alusta palkan-saajan ansiosidonnaisen työttömyyspäivä-rahan työssäoloehto lyhentyi 34 viikkoon,mutta se ei ole vielä johtanut työmarkkina-tuen saajien määrän vähenemiseen.

KANSAN UUTISET26.2.2003

Ti 19.08.10.00.-12.00 Saapuminen, näyttelyjen

pystytys12.00 Lounas13.00 Tutustumista14.00-17.00 Retket Ainolaan ja

Halosenniemeen17.00 Päivällinen18.00-19.30 Saunat20.30 Illanvietto - Työttömien omat

taiteilijat lavallaMakkaranpaistoa ulkonaYhteislaulua Kellaripubissa

Ke 20.08.Aamulenkki ja -uinti

8.00-9.00 Aamupala9.00-11.00 Kädentaitoja - Järvenpään

käsintekijät opettavatTyönäytös

9.00 - Luontopolku -Jouko Veikkolainen

11.00 Lounas12.00-14.00 Työttömien saappaanheiton

SM-kilpailutJari Nuutinen, saappaan-heiton MM.

14.00 Päiväkahvi14.30.-16.00 Seilailua Aurinkolaivalla

Tuusulanjärvellä16.00-17.00 Tietokilpailu17.00 Päivällinen18.00-19.30 Saunat19.30 - Karaoketanssit - Jokainen

saa lauluäänensä kuuluvilleMakkaranpaistoaja muuta mukavaa.

To 21.08.Aamulenkki ja -uinti

8.00-9.00 Aamupala9.00 - Joukkuekilpailut/

Olympialaiset11.00 Lounas12.00-13.30 Joukkuekilpailut jatkuvat14.00 Päivien kilpailujen

palkintojen jako15.00 Päivien päättäminen ja

kotiinlähtökahvit

Päivien aikana lisäksi:Lapsille omaa ohjelmaa: Ratsastusta, kiipei-lyrata, leikkejä ja kilpailuja.

Mökkeihin ja sisämajoitukseen mahtuu 120henkilöä. Alueella on laajat tilat teltoille jaasuntovaunuille.

HUOM ! OMAT LIINAVAATTEET(peitot ja tyynyt on talon puolesta).

Lisätietoja:TVY rySörnäisten rantatie 27 C 400500 HelsinkiPuh. (09) 774 [email protected]

TYÖTTÖMIEN KESÄ- JA KULTTUURIPÄIVÄTTiistai - torstai 19.-21.08.2003 Järvenpään Matkailukeskus

OHJELMARUNKO:

öttömän turva


Stakes ja Kuntoutussäätiö ovat arvioi-neet kuntouttava työtoiminta -lainaktivoivien toimenpiteiden vaikutuk-

sia pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työttö-mien työmarkkina-asemaan ja hyvinvointiin.Joulukuussa julkaistun väliraportin mukaanaktivointi koetaan työttömien keskuudessatärkeäksi. Aktivointitoimenpiteet edistivättyöttömien työllistymistä ja työvoimapoliit-tisiin toimenpiteisiin pääsyä. Samalla riippu-vuus sosiaaliturvasta selvästi vähentyi.

Noin puolen vuoden kuluttua aktivointiinosallistumisesta 50 prosenttia työttömistä olisijoittunut työelämään tai työvoimapoliit-tiseen koulutukseen, tukityöhön, työharjoit-teluun ja muihin toimenpiteisiin. Avoimilletyömarkkinoille oli sijoittunut 8 prosenttiavastaajista. Kun tutkimuksen lähtötilanteessa69 prosentilla pääasiallinen tulo oli työmark-kinatuki ja 29 prosentilla toimeentulotuki,seurantahetkellä enää 56 prosentilla pääasi-allinen tulo muodostui työttömyysturvasta.Toimentulotuen saajien määrä oli laskenut15 prosenttiin. Muutokset selittyivät pääosinkasvaneilla ansiotuloilla, joita sai seuranta-hetkellä noin 22 prosenttia vastaajista.

Sosiaaliturvariippuvuuden lasku heijastuimyös subjektiiviseen kokemukseen toi-meentulosta. Työllistyneet ja toimenpiteisiinsijoittuneet kokivat tulonsa riittäviksi. Sensijaan edelleen työttömänä olevista lähespuolet koki, että tuloja on vaikea saada riit-tämään edes välttämättömiin asunto- jaruokakuluihin.

Kuntouttava työtoiminta -lain tavoittee-na on edistää pitkäaikaistyöttömien ja nuor-ten työllistymistä ja ehkäistä syrjäytymistätyövoima- ja sosiaaliviranomaisten yhteis-työn ja aktivoivien toimenpiteiden avulla.Lain keskeinen uudistus on aktivointisuun-nitelma, jonka laativat työvoimahallinto jakunta yhdessä työttömän kanssa. Uutenatyöllistymisedellytyksiä edistävänä toimen-piteenä voidaan käyttää kunnan järjestämääkuntouttavaa työtoimintaa. Tutkimuksen ai-neisto on kerätty 51 kunnan ja vastaavallaalueella toimivan työvoimatoimiston akti-

vointisuunnitelma-asiakkaista.Tiedot perustuvat työntekijöiden ja asi-

akkaan aktivointisuunnitelmaan osallistumi-sen jälkeen täyttämään kyselylomakkeeseenja puolen vuoden kuluttua toteutettuunseurantakyselyyn. Arviointitutkimuksen lop-puraportti valmistuu vuoden 2003 lopussa.

Monet raportin lukeneet ovat hämmäs-telleet sen positiivisuutta. Laki hyväksyttiinjoulukuussa 2000 melkoisen kiistelyn jäl-keen. Monet tahot olivat keskusteluissa jyr-kän kriittisiä; esimerkiksi Sosiaali- ja terveys-viesti otsikoi huhtikuussa 2000 lakiehdotuk-sesta kertovan uutisen ”Pakolla ei mikäänmuutu”. Vapaaehtoisuus on nähty usein ai-noaksi tieksi ihmisten tukemisessa esimer-kiksi takaisin työelämään. Mielestäni asia onkuitenkin monivivahteisempi.

Kysymys on ihmiskuvasta eli miten ajat-telemme ihmisen toimivan. Voi olla että pak-ko sanana ei ole tässä oikein toimiva, muttasen tilalle ei ole helppo löytää parempaa sa-naa. En itse näe kenenkään meistä toimivanilman jonkinasteisia pakkoja tai velvoitteita.Elämme monien normien ja sääntöjen maa-ilmassa. Voimme tietysti rikkoa niitä vastaanja kantaa sitten sen seuraukset. Mutta ilmandead lineja valmistuisi esimerkiksi aika har-va artikkeli tai kirja. Työhön lähtöä helpot-taa kummallisesti työaika. Valinnanmah-dollisuuksia ihmiselle sen sijaan tulisi ainajättää.

Lain kohderyhmä on suuri, yli 100 000ihmistä. Työministeriö arvioi, että Suomes-sa on noin

180 000 pitkäaikaistyötöntä ihmistä. Al-kaa näyttää siltä, että osa ihmisistä ei pystypalaamaan enää avoimille työmarkkinoille;kuinka suuri osa, on vaikeammin vastattavakysymys.

Raportin positiivisuus, sen kuvaamat laintoteutuksen alkuvaiheen jopa yllättävän hy-vät tulokset kertovat minulle siitä, että kunjotain tehdään, niin se myös useimmiten joh-taa johonkin. Aktivoituminen onkin ollutehkä ennen kaikkea viranomaistahojen akti-voitumista. Myös sellaiset ihmiset, jotka ai-

kaisemmin on vain ”pidetty” työnhakijoinatai toimentulotuensaajina, ovat päässeetaktiivisempien palveluiden piiriin.

Kyse on vaikeasta ja monia eettisiäkinpohdintoja herättävästä asiasta. Jos osa ih-misistä ei enää sijoitu normaaleille työmark-kinoille, mikä on heidän kohdallaan ihmis-arvoa kunnioittava vaihtoehto, jokin työtävastaava toimintako? Kuntouttavan työtoi-minnan ohjaustehtävissä toimivat henkilötovat alkaneet pohtia, tulisiko heidän pyrkiäluomaan vaihtoehtoista työllistämistä tarjoa-via toiminta-areenoita ja jos, niin kuka nerahoittaa. Onko se kuntien vai valtion tehtä-vä tai kenen? Sosiaalisia yrityksiä suunnitel-laan, mutta niiden mittakaava tullee olemaanliian pieni. Tarvitaan myös muita ratkaisuja.Työosuuskuntia on syntymässä, mitä muu-ta pitäisi tehdä?

Tuija Lindqvist

Onko kuntouttavasta

työtoiminnasta muutoksen

välineeksi?

Sosiaaali- ja terveysturvan keskusliiton vuosittain järjestämillä sosiaali- ja terveyspolitiikan päivillä 2.-3.4.2003

keskusteltiin mm. aktivointipolitiikasta ja kuntouttava työtoiminta –laista. Tuija Lindqvist pohti alustuksessaan

kuntouttavaa työotetta.

Kirjoittaja on tutkija Stakesin Sosiaalipalve-lujen evaluaatioryhmässa ja mukana kun-touttava työtoiminta –lain arvioinnin tutki-jaryhmässä, jota johtaa ylijohtaja MattiHeikkilä. Hän edusti Stakesia sosiaali- ja ter-veysministeriön aktiivisen sosiaalipolitiikantyöryhmässä ja toimii nyt Kuntouttava työ-toiminta –lain ohjausryhmän yhtenä sihtee-rinä.Email [email protected], GSM 040535 8827, puh. (09) 3967 2292.

Raportti: Mika Ala-Kauhaluoma, ElsaKeskitalo, Tuija Lindqvist, Antti Parpo: Ak-tiivisen sosiaali-politiikan reformi 2001. Vä-liraportti kuntouttava työtoiminta -lain koh-dentumisesta ja tuloksista. Stakes Aktiivi-ohjelma. Työpapereita 4/2002. Raportti (Pdf-versiona) on luettavissa sähköisesti osoit-teesta: www.stakes.fi/verkkojulk/pdf/Työ-papereita4-2002.pdf.


TVY:ssä tapahtunuttaHelmikuun 4:nä päivänä pidettiin TVY ry:n vuoden 2003 ensimmäinen valtakunnallinen koulutus

Tampereen Seudun Työttömät ry:n tiloissa.

Koulutustapahtuman aiheina olivat eläkelain muu-tokset, vuorotteluvapaa ja eroraha. Kouluttaja-na oli Kaija Kallinen SAK:sta.

Lisäksi päivien aiheina olivat yhdistelmätukipalkan las-kenta sekä yhdistysten työnantajavelvoitteet. Näistä ai-heista kouluttamassa olivat Tampereen yhdistyksen talou-denhoitaja Tanja Wikman ja toiminnanjohtaja Seppo Vai-nio.

Viimeisinä aiheina olivat projektituki ja omatoimisuus-avustus, kouluttajana toimi Eeva Viskari Pirkanmaan TE-keskuksesta.

Osallistujia paikalla oli eri yhdistyksistä 103 henkilöä.

Kuvassa:Tarmo Hakkarainen, Seppo Kiiskinen, Laila Pyhtinen ja Helvi Järvenpää.

Kuvassa etualalla: Keijo Weman, Merja Räsänen ja Eija Niskanen.SAK:n sos.pol. sihteeri Kaija Kallinen.

Valokuvat: Ritva Valli

TVY ry:n edustajat kävivät tapaamassakansanedustajia 10.04.2003 ja viesti-nä heille oli työttömien mielipiteet Sai-laksen työllisyystyöryhmän raportista.

Kuvassa vas. Tarja Cronberg vihr.,Riikka Moilanen-Savolainen kesk.,Esa Venäläinen TVY ry, Tony Halmeps., Lea Karjalainen TVY ry, AilaPaloniemi kesk., Seppo Leppälä TVYry, Sari Essayah kd., Jouko Skinnarisd., Markus Mustajärvi vas., ErkkiPulliainen vihr. ja Mikko Immonenvas. Kuvasta puuttuvat Tuija Nurmikok. ja Anne Huotari vas.

Kansanedustajia tapaamassa


Jyvässeudun Työttömät ry:n puheenjohtajaTuulikki Väliniemi kertoi JyvässeudunTyöttömät ry:n ja Jyväskylän seudun työt-tömien tuki ry:n toiminnasta. Keski-SuomenTE-keskuksen myöntämän työttömien oma-toimisuusavustuksella on työllistetty kum-paankin yhdistykseen toiminnanohjaajat 12kk:ksi vuodelle 2003. Nämä yhdistykset työl-listävät kaikkiaan noin 60 henkilöä mm.ompelimoissa, Uusiotuotteessa, toimistossasekä ruokaloissa. Kahden yhdistyksen toi-minnan jaon perusteena on yhdistysten ar-vonlisäverollinen ja arvonlisäveroton toimin-ta. Jyvässeudun Työttömät ry:n toiminnas-sa on mukana myös työllistämis- ja yhdis-telmätuilla palkattuja työntekijöitä, työhar-joittelijoita sekä kuntouttavaan työtoimin-taan osallistuneita. Yhdistykset haluavat aut-taa ihmisiä pääsemään pysyviin työsuh-teisiin. Yhdistelmätukipaikat eivät näy työ-voimatoimiston avoimien työpaikkojen tie-dotteissa eikä Työvoimaministeriön internet-sivuilla. Jyväskylän työvoimatoimistonedustaja perusteli tätä sillä, että yhdistelmä-tukipaikkoja täytettäessä hakijoiden tiedoton selvitettävä tarkasti muun muassa työt-tömyys päivien lukumäärän ja sitä, voidaan-ko työnantajalle myöntää yhdistelmätukea.

Työsilta ry:n toiminnanohjaaja Pertti Sa-lonen kertoi Jyväskylän seudun kolmannensektorin työllistämishankkeen alkuvaiheesta,tavoitteista, työpaikkakansioiden sijaintipai-koista, hankkeessa työllistämistä halunneistakansalaisjärjestöistä, kahdesta kyselystä kan-salaisjärjestöille Jyväskylään, Jyväskylänmaalaiskuntaan, Muurameen, Laukaaseen jaPetäjävedelle. Ensimmäinen kysely oli hel-mi - huhtikuussa vuonna 2000, siihen osal-listui 600 järjestöä. Tuloksena saatiin noin30 työpaikkaa. Toinen kysely suuntautui Jy-väskylän seudulle toimiville yli 1000:llekansalaisjärjestölle joulukuussa 2001 - hel-mikuussa 2002. Kansalaisjärjestöjen vasta-usten perusteella saatiin noin 40 uutta työ-paikkaa välitettäviksi Työsilta ry:lle.

Vapaaehtoistyöntekijä Elina SutinenTyösilta ry:stä kertoi miten kansalaisjärjes-töjen odotukset työntekijöistä muuttuivattyöllistämishankkeen kuluessa vuosina 2000- 2002. Aluksi järjestöt etsivät työllistämis-ja yhdistelmätuella palkattavia osaajia, joillaon monipuolisia taitoja sekä ammatillistaosaamista ja vahvaa työkokemusta. Vuon-na 2000 työllistämishankkeen alkaessa pää-asiassa liikunta-, sosiaali- ja terveys- sekänuorisojärjestöt hakivat palvelukseensa yh-

distelmätuella palkattavia työntekijöitä. En-sin järjestöt etsivät osa-aikaisia työntekijöi-tä, myöhemmin kokoaikaisia. Tällöin järjes-töt painottivat paljon hakijoiden työkoke-musta sekä myös työntekijöiden henkilö-kohtaisia ominaisuuksia. Muun muassa so-siaalisuus, itseohjautuvuus, idearikkaus jaoma oivalluskyky olivat korostettuja ominai-suuksia, joita odotettiin aluksi yhdistelmä-tukipaikkojen hakijoilta. Hän esitteli tämänkolmannesta kyselyn tuloksia syksyltä 2002.Kysely lähetettiin Jyväskylän seudun kan-salaisjärjestöjen työllistämishankkeeseenosallistuneille 30:lle järjestölle; 14 niistä vas-tasi asiakastyytyväisyyskyselyyn. Suuri osakyselyyn vastanneista oli tyytyväisiä hank-keen palveluihin, osalla niistä oli tarvettayhteistyöhön toiminnan kehittämiseksi.

Jyväskylän työvoimatoimiston apulais-johtaja Leena Kotonen kertoi yleisestä työl-lisyystilanteesta, työttömien työnhakijoidenmääristä Jyväskylän työvoimatoimiston alu-eella tammikuussa 2003, alueen virroistatyöttömyydestä työmarkkinoille ja eri työt-tömyyden kestoajanjaksoista vuonna 2002.Ilkka Koivunen Jyväskylän työvoimatoi-mistosta kertoi lyhyesti eri työllistämista-voista: oppisopimuskoulutuksesta, startti-rahasta, työllistämistuesta työharjoitteluun,yhdistelmä- ja työllistämistuesta yksityisilletyönantajille sekä yhdistelmätuesta kunta-työnantajille. Vuonna 2002 oli Jyväskyläntyövoimatoimiston alueella työllistetty tuki-toimenpiteillä 2760 henkilöä, joista noin 1000oli työllistetty yhdistelmätuen avulla.

Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki -osuus-kunnan Sosiaalisen tilitoimiston kirjanpitäjäMirja Kokkonen kertoi yhdistyksestä työn-antajana, palkasta ja toimeksiannosta, järjes-töjen palkkaamien tukityöllistettävien palk-kalaskennasta, palkan sosiaalisivukustan-nuksista kuten TEL-, LEL-, TAEL-, työt-tömyysvakuutus-, tapaturmavakuutus- jaryhmähenkivakuutusmaksujen suuruuksis-ta, mitä tietoja pitää olla palkkalaskelmassa,työllistämis- ja työmarkkinatukitilityksistä jatodistuksesta työnantajakuluista.

Jyväskylän kaupungin työllisyysasioidenpäällikkö Antero Mikonranta esitteli Jyväs-kylän työllisyyden hoidon periaatteita, työl-listämiskeinoja ja kolmannen sektorin tuke-mista. Hän kertoi Jyväskylän kaupunginhenkilöstöpolitiikasta, elinkeinopolitiikasta jatyöllisyyspolitiikasta. Antero Mikonrantaesitti Jyväskylän työllistämisen päästrate-gian, Jyväskylän työllisyyspalveluiden toi-

minta-ajatuksen ja Jyväskylän kaupungintyöllistämistoiminnan toteutusta ja mitentuetaan kolmannen sektorin kansalaisjärjes-töjen toimintaa mm. ostopalveluiden, hank-keiden ja omien projektien, työllistämistuenja kuntarahan avulla.

Jyväskylän maalaiskunnan henkilöstö-johtaja Anssi Niemelä kertoi Jyväskylänmaalaiskunnan harjoittamasta tukityöllistä-mispolitiikasta ja esitti näkökohtia kunta-työnantajan toiminnasta tukityöllistäjänä jasosiaalitoimen kannalta. Hän kertoi kunta-työnantajan kannalta kunnan tehokkuudes-ta, työntekijän palkkaamisen mahdollisuuk-sista, työnteon mielekkyydestä mm. kunnantoimistotyössä, toimeentulotuen vastikkeel-lisuudesta, Jyväskylän maalaiskunnan hal-linnoimasta Haapaniemi-työllistämispro-jektista, järjestöjen tukityöllistämisestä janiiden toiminnan luonteen muuttumisestakun vapaaehtoistoimijoiden ohella on järjes-töihin tullut palkattua henkilökuntaa ja kil-pailun vääristävistä vaikutuksista.

Jyväskylän kaupungin Vapaaehtoistoi-minnan keskuksen VaParin johtaja LeenaHänninen valotti VaParin toimintaa työnan-tajan kannalta ja kertoi kimppatyöllistämi-sestä vuosina 1975 - 2003, vapaaehtoistoi-minnan verkostoitumisesta, kimppatyöllistä-misen eduista ja haitoista sekä VaParin jaSuomen Punaisen Ristin kimppatyöllistä-misyhteistyöstä. Helena Aarniola kertoikimppatyöllistämisestä työntekijän kannal-ta kun työnantajana on VaPari, omastavapaaehtoistoiminnastaan ja tehtävistäänVaParissa. VaParin toimistosihteeri/ohjaajaMarketta Ahlström kertoi Suomen Punai-sen Ristin ja VaParin yhteistyön edellytyk-sistä kun on kaksi työnantajaa, yksi esimiessekä osa-aikainen työntekijä, työn organi-soinnin joustavuudesta, palavereista ja ver-kostoitumisesta.

Jyväskylän Katulähetys ry:n työnjohta-ja Aulis Alanko esitteli Jyväskylän Katu-lähetys ry:n toimintaa, tavoitteita, työnanta-jan tukityöllistämisnäkökulmia vuonna 2002.Hän kertoi myös Jyväskylän Katulähetysry:hyn työllistämistuilla palkattujen ja pro-jekteissa toimivien henkilöstön määrän, työ-harjoittelussa, työkokeilussa ja työelämä-valmennuksessa olevien työntekijöiden mää-rät. Puheenjohtaja Pirjo-Liisa Junttila tekiyhteenvedon seminaarista ja kiitti siihenosallistuneita.

Työsilta ry:n järjestämä Jyväskylän seudun

kansalaisjärjestöjen työllistämisseminaari19.3.2003 Kumppanuustalolla Jyväskylässä

Työsilta ry:n puheenjohtaja Pirjo-Liisa Junttila avasi Jyväskylän seudun kansalaisjärjestöjen

työllistämisseminaariin ja kertoi yhdistyksen historiasta ja nykyisestä toiminnasta.


Kokouksen alkua torstaina värittiSailaksen työllisyystyöryhmän esi-tysten julkistaminen aamun Hesa-

rissa. Kokous antoi jo torstaina asiasta kan-nanoton, joka on toisaalla tässä lehdessä.

Kokous sujui joutuisasti puheenjohtaji-en Pekka Saarnion ja Anna- Maria Kan-tolan johdolla. Vuosikokousedustajat kiitte-livät heidän työskentelyään. Sihteereinä ko-kouksessa toimivat TVY ry:n oma työnteki-jä Ritva Vaure ja Salon Seudun Työttömätry:stä Maija Pulli.

Seuraava vuosikokousTVY ry:n hallitus päätti järjestäytymisko-kouksessaan myös seuraavasta vuosiko-kouspaikkakunnasta. Seuraava vuosikokouspidetään Kokkolassa 25.-26.03.2004.

TVY ry hallitus oli saanut tarjouksenmyös Turun VPK:n talolta, mutta Kokkolanhinnat alitti niin selkeästi Turun hinnat, ettähallitus päätyi Kokkolan tarjoukseen.

TVY:n vuosikokous HelsingissäKarjalatalolla 27- 28.3. 2003

Tvy ry:n vuosikokous pidettiin maaliskuun vaalien jälkeisellä viikolla järjestön kotikaupungissa. Paikalla oli jäsenjär-

jestöjen edustajia 83:sta jäsenjärjestöstä yhteensä 202 edustajaa. Lisäksi kokouksessa oli jäsenjärjestöistä seuraa-

jaa.

Kokoukseen oli kutsuttu kaupungin, kirkon, kaikkien puolueiden ja AY- liikkeen edustajia seuramaan kokousta ja

esittämään tervehdyksen kokoukselle.

Vuoden vapaaehtoistyöntekijät ja vuoden yhdistyksetTVY ry:n hallituksen valitsema raati yhteistyökumppaneista; Kaija Kallinen SAK:n sosi-aalipoliittinen sihteeri, Jouko Karjalainen Stakesin köyhyystutkija ja Ilkka Sipiläinen Kir-kon Diakonia ja yhteiskuntatyön sihteeri valitsivat edellisvuoden tapaan palkittavat.

Toinen painava seikka päätöksessä oli se,että TVY ry on pyrkinyt pitämään vuosiko-kouksiansa eri puolilla Suomea ja myös kai-killa alueilla ja Pohjanmaalla vuosikokoustaei ole vielä aikaisemmin pidetty. Alueistaenää Pohjois- Pohjanmaa ja Kaakkois- Suo-mi ovat alueita, joissa vuosikokousta ei olevielä järjestetty.

Aktiiviset osallistujatPitkästä aikaa kokousväki oli erittäin aktii-vista ja puheenvuoroja käytettiin edellisvuo-sia enemmän varsinkin kannanottojen ja ta-voiteohjelman ja sääntömuutosesitysten kä-sittelyjen aikana.

Toimintasuunnitelmaan lisättiin HETYry:n toiminnanjohtaja Markku Kekäläisenesityksestä lisäys, jossa TVY ry:n hallitustavaaditaan ryhtymään toimenpiteisiin, jottaTVY ry.lle laaditaan tavoite- ja periaateoh-jelma. Kekäläisen esitykseen kannatus-puheenvuoron käytti HETY ry:n Birgit Toi-vanen.

Sääntömuutosesityksistä jatkovalmiste-luun sääntövaliokunnan esityksestä ja vuo-sikokouksen äänestyksen jälkeen meni niu-kasti Kokkolan Työttömät ry:n esitys TVYry:n vuosikokouksen kaksivuotisjaksotus jaKari Hangan esitys selvittää aluejärjestöjenrooli keskusjärjestön hallinnossa.

Vuosikokouksen päätöstentoimeenpanoTVY ry:n hallitus kokoontui järjestäytymi-seen 15.4. Helsinkiin, jossa jaettiin uudellehallitukselle työtehtävät.

Sääntöjen valmistelua varten seuraavallevuosikokoukselle valittiin työryhmä, jotajohtaa Arto Träskelin Satakunnan edustajaPorista ja tulevaisuusjaostoa ryhtyy johta-maan Ahti Heinonen Pirkanmaan edustajaYlöjärveltä. Tulevaisuusjaoston tehtävänä onvalmistella tavoite- ja periaateohjelma.

Lehdessä toisaalla valinnat hallitukseen,jaostoihin ja työvaliokuntaan.

Työryhmille hallitus antoi aikaa valmis-tella vuosikokouksessa tehtäväksi annetutasiat lokakuun kokoukseen mennessä.

Vuoden 2002 työttömienyhdistykset:

1. jaettu sija:Kuhmon Työttömien yhdistys ryPihtiputaan Työttömät ry

2. sija:Juankosken Työttömät ry

Kunniamaininta:Asikkalan Työvoimareserviläiset ryHaapaveden Uhanalaiset Työttömät ryKatapultti, Paraisten Työnhakijat ryMäntyharjun Työttömien Toimintajärjestö rySuolahden Työttömät ry

Vuoden 2002vapaaehtoistyöntekijät:

1. jaettu sija:Sisko Notkonen Kokkolan Työttömät ryTapio Saastamoinen Pihtiputaan

Työttömät ry

Kunniamaininta:Helvi JärvenpääHaapaveden Uhanalaiset Työttömät ryKari PajumäkiViitasaaren Työttömien Yhdistys ryHilkka PitkänenKontiolahden Työttömät ryLeena RahikainenKuhmoisten Työttömät ryTuula VaskelainenMäntyharjun Työttömien Toim.järjestö ry

Kuvassa vasemmalta: Juankosken edustajat, toiminnanohjaaja Marja Hanell,vuoden vapaaehtoistyöntekijä puheenjohtaja Tapio Saastamoinen, Jouko Karja-lainen, Ilkka Sipiläinen ja Esa Venäläinen, joka vastaanotti Kuhmon palkinnon.

Kuva: Toivo Koivisto


Yhtenä lähtökohtana palkintoja suun-niteltaessa oli se, että useinkaanemme muista kiittää niitä, jotka uu-

rastavat vapaaehtoisina yhdistyksissä ja em-me muista kiittää yhdistyksien ihmisten, yk-sittäisten työttömien hyväksi tehdystä työs-tä palkattujen työntekijöiden avulla.

Jokaista yhdistystä kehitetään paikallis-ten työttömien tarpeita ajatellen ja niin nyt-kin palkitut yhdistykset ovat kehittyneet.Samoin mikään yhdistyksistämme ei ole ke-hittynyt ilman vapaaehtoisten tukevaa pa-nosta.

Kaikki yhdistykset ja vapaaehtoiset an-saitsisivat muistamisen, mutta TVY ry halu-aa näin kiinnittää myös ympäröivän yhteis-kunnan huomion siihen kuinka merkittäväätyötä yhdistyksissämme tehdään.

Pihtiputaan työttömien yhdistyksen jä-senmäärä on paikkakunnan asukaslukuunverrattuna korkea. Miten he kehuivat ha-kemuksissa puheenjohtajaansa ja yhdistys-tä? Pitäjässä on asukkaita 5280 henkilöä,työttömiä 350 ja työttömiä jäseniä 95 henki-löä. Jäseniä vuonna 1997 perustetussa oliviime vuoden lopussa 98. Kannatusjäseniäoli nelisenkymmentä.

Työttömien työllistäminen on suuri osatoimintaa. Viime vuonna yhdistys palkkasiyhdistelmätuella 23 henkilöä eri pituisiksiajoiksi.

Yhdistys on työllistänyt työttömiä paljoltikylärenkitoiminnan puitteissa. Kylärengiksityöllistetyt ovat tehneet kaikenlaista talou-teen liittyvää työtä. Etupäässä työt ovat ol-leet perinteisiä ”miesten töitä”, kuten poltto-rangan karsimista, metsän raivausta ja re-montteeraamista.

Maaliskuun alusta toiminta laajentui kos-kemaan myös kotitaloustöitä, kun yhdistyspalkkasi kotitaloustyöntekijän vuoden ajak-si. Hanellin ja Saastamoisen mukaan kylä-renkitoiminta on osoitus siitä, kuinka jokai-sen yhdistyksen on muokattava toimintan-sa paikallisten tarpeiden mukaan.

- Toiminta on erilaista riippuen paikka-kunnasta. Esimerkiksi kylärenkitoimintaa eivälttämättä tarvita suuressa kaupungissa.Täällä se on osoittautunut järkeväksi toimin-tamuodoksi.

Työllistämisen lisäksi yhdistyksellä onruokala ja vuoden ajan toiminut 0-2 – luok-kalaisten iltapäivähoito. Molempia pyörite-tään yhdistyksen toimitiloissa Tuulirinteellä.Yhdistyksellä itsellään on tällä hetkellä yh-deksän vakituista työntekijää.

Reilusti kehuen yhdistys ilmoittaa: Yh-distelmätukipaikka meillä toimii usein “pon-nahduslautana” normaaliin työelämään mo-nelle työhakijalle.

tien.Kaikki sai alkunsa, kun Saastamoinen oli

työttömien kurssilla ja yhdistyksen perusta-

Vuoden yhdistyspalkinnot ja

vuoden vapaaehtoistyöntekijäin

palkinnot

Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö- TVY ry jakoi toisena vuonna peräkkäin

vapaaehtoistyötekijöille ja yhdistyksille tunnustuksia työttömien hyväksi tehdystä työstä.

ValintaraatiValintaraatina on molempina vuosina toimi-nut yhteistyökumppaneista koottu kolmi-jäseninen ratti, johon kuuluvat SAK:sta so-siaalipoliittinen sihteeri Kaija Kallinen, Sta-kesista köyhyystutkija Jouko Karjalainenja Kirkkohallituksesta Kirkon Diakonia jaYhteiskuntatyön sihteeri Ilkka Sipiläinen.

Pihtipudas,kahden palkinnon yhdistysPihtipudas sai Helsingissä TVY ry:n vuosi-kokouksen aikana, sillä Pihtiputaan Työttö-mien Yhdistys valittiin toiseksi vuoden yh-distykseksi ja yhdistyksen puheenjohtajaTapio Saastamoinen valittiin samassa tilai-suudessa vuoden vapaaehtoistyöntekijäksi.Tunnustukset annettiin viime vuoden toimin-nan ansioista.

Työllistämistä,iltapäivähoitoa ja ruokaaPalkinnot vastaanottivat puheenjohtaja Ta-pio Saastamoinen ja toiminnanohjaaja Ma-ria Hanell.

minen tuli puheeksi. Tapio Saastamoinenryhtyi puuhamieheksi ja kun muitakin in-nokkaita tuli mukaan, yhdistys saatiin perus-tettua.

Vapaaehtoistyöhön Saastamoisen saaauttamisen halu.

Toiminnanohjaaja Hanell kuvaa hake-muksessa Saastamoisen Tapsaa seuraavas-ti: Hän tuntee työttömien yhdistyksen arjenkuviot sen perustamisvaikeudet, kuin myössen työn millä selvitä monien vaativien haas-teiden edessä.

Itsekin työttömänä ajanjaksoja kokenee-na Tapio on paikkakunnalla tuttu ja hyvän-tuulinen kaveri monelle kanssakulkijalletyöttömälle, joka kaipaa kuuntelijaa ja neu-voa tai käytännön apua omien vaikeuksienselvittämisessä. Tapio on kunnanvaltuutettuja sivistyslautakunnan jäsen. Lisäksi hake-muksessa Marja ylistää Tapion kasvimaata,jossa yhdistyksen porukka virkistäytyy työ-teon lomassa ja hoitaa yhdessä Tapionmuokkaamassa maassa yhdistykseen mo-nenmoisia herkkuja.

Marja Hanellin mukaan Saastamoisenpitkäaikaisesta toiminnasta on ollut paljonhyötyä yhdistykselle.

- Tapion tekemä työ on ollut pitkä-jänteistä. Se on tuonut tunnettavuutta yhdis-tykselle ja helpottanut sitä kautta toimintaa.

Kuten kaikki vireät toimijat, myös Pihti-putaan työttömien yhdistys suunnittelee uu-sia toimintamuotoja.

Toiveissa olisi saada laajennusta kotita-loustyöntekijöiden sektorille. Työpaja-toimintaakin olisi mielenkiintoista aloitella.Tällä hetkellä yhdistyksellä vain ei ole siihensopivia tiloja.

Artikkelin koonnut Pihtiputaan hakemustenja puhelinkeskustelujen pohjalta LeaTapsalle palkinto

pitkäjänteisestä työstäVuoden vapaaehtoistyöntekijänä palkittu Ta-pio Saastamoinen on ollut mukana yhdis-tyksen toiminnassa sen perustamisesta läh-


Keittiömme jäi ilman emäntää parivuotta sitten, jolloin hänettyöllistettiin kaupungin toimesta

keittäjäksi tänne keittiöömme. Hän oli pit-käaikaistyötön, ja lisäksi ikänsä puolestakuului niihin, jotka kaupunki on velvollinentyöllistämään. Vaikkei hän mikään keittiönammattilainen ollutkaan, sai hän nopeastisellaisen maineen työttömien keskuudessasillä seurauksella, että ruokailijoiden määrälisääntyi siinä määrin, että jouduimme pyy-tämään verovirastota ohjausta, kun keittiönliikevaihto tuppasi nousemaan liian korkeak-si, usein tarjotuista ilmaisista aterioista huo-limatta, ja liikevaihtoveropeikko uhkasi.

Työnsä Sisko hoiti kuin omaa huusholli-ansa, seurasi lehdissä olevia tarjouksia, tekihankintamatkoja omalla ajallaan, koko ajanmielessä mahdollisimman monipuolisen ate-rian tarjoaminen asiakaskunnallemme. Ai-kaavievien aterioiden esivalmistelut hän niin-ikään teki kotonaan omalla ajallaan.

Ikään kuin tämä ei olisi riittänyt yhdenihmisen työpanokseksi, hän myi aktiivisestiammattiosastoille tilojamme ja niissä saata-via ateria,- ja kahvituspalveluita erilaisia ilta-

tilaisuuksia varten. Väsymättä hän oli iltai-sin apureineen hoitamassa näitä tilaisuuksiapäivätyönsä lisäksi. Erilaiset rahankeruu-tempaukset saivat, ja saavat edelleen Siskonensimmäisten joukossa liikkeelle.

Nyt kun hän on taas työttömien kirjoilla,jaksaa hän edelleenkin innostua kaikesta toi-minnasta. Hän korjaa tiloissamme työttömi-en vaatteita sekä ompelee uutta, hoitaa ilta-tilaisuuksia, on aina käytettävissä, jos jokukeittiöltä sairastuu tai on muuten estynyt hoi-tamaan työnsä.

Olimme todella iloisia kun hänet huomi-oitiin valtakunnallisella tasolla. Siskon lisäk-si yhdistyksemme menestyksen salaisuus

Vuoden vapaaehtoistyöntekijä

Sisko Notkonen

Sisko on ammatiltaan ompelija, jolla on pitkä rupeama ammattiliiton aktivistina takanaan, josta hän ei suinkaan

luopunut, vaikka ompelijan työt loppuivat. Hän on jatkanut määrätietoisesti vapaaehtoisena ammattisiskojensa

edunvalvojana. Työttömäksi jäätyään hän ryhtyi myös yhdistyksemme aktiivijäseneksi.

piilee juuri siinä, että meiltä löytyy hyvinmonta aktiivista jäsentä, jotka ovat aina val-miita osallistumaan talkoisiin.

Seuraava voimannäyte tulee olemaan en-si vuoden TVY:n vuosikokous Kokkolassa.Homma on jo käynnistetty ja tavoitteena onjärjestää kaikkien aikojen onnistunein tapah-tuma. Vaatimattomuus on meille vieras kä-site. Kunnianhimo taas sellainen ominaisuusjoka pitää meidät vauhdissa.

Kaunista kesää kaikille toivottaenKokkolan Työttömät ry:n puolestaAnne-Marie Kolehmainentoiminnanohjaaja

Lea Karjalainen jatkaaTVY ry:n puheenjohtajana

Ensimmäisen kerran TVY ry:n historiassa, ei vuosikokouksessatullut vastaehdokkaita istuvalle puheenjohtajalle, vaan vuosikokousvalitsi TVY ry:n puheenjohtajaksi yksimielisesti Lea Karjalaisenjatkamaan tässä vaativassa tehtävässä.

Kiteen Papinniemessä järjestetään 23.9. 2003 Ihmisarvopäivä. Päivänteema on ”Kuka häntääsi nostaa, kuka päätäsi kääntää?”.Mukaan kutsutaan erityisesti työttömiä ja heidän kanssaan yhteistyö-tä tekeviä tahoja.

Kiteellä kysellään : Kuka ja mikä määrittää tämän päivän ihmisar-von?

Mukaan ovat lupautuneet kansanedustaja Esa Lahtela, kirkkoherraKalevi Kokkonen, kouluttaja Helena Timonen ja toimittaja KatriTirkkonen.

Päivän tavoitteena on virkistyä, tutustua, kannustaa yhteistyömah-dollisuuksiin arkipäivässä ja vaikuttaa Järvenpään ihmisoikeuspäivienaiheisiin.

Ilmoittautuminen viimeistään 29.8.2003 oman paikkakunnan työttö-mienyhdistykseen ja yhdistyksen kokonaislähtijämäärä viim. 5.9.2003Keski-Karjalan työttömien yhdistykseen puh. 013- 413 108.

Osallistumismaksu 5 euroa.(sisältää aamu- ja päiväkahvin, lounaan ja saunomisen)

Järjestäjinä:Aktiiviset työtähakevat ry, Keski-Karjalan työttömät ry, P–K:n työt-tömien yhdistysten toimintajärjestö ja Joensuun seurakuntayhtymändiakoniatyö.

Aikataulu

klo 11 Lounas ja kahvi

klo 12 Avaus ja tutustuminen

klo 12.30 Alustukset ja paneelikeskustelu, jossa mukanakansanedustaja Esa Lahtelakirkkoherra Kalevi Kokkonenkouluttaja Helena Timonentoimittaja Katri Tirkkonen

klo 15 Kahvi

klo 16 Ihmisoikeuspäivien aiheiden vapaa kommentointija saunat lämpiminä

Juontajana toimii Kari Sutinen ja musiikista vastaaSimo Tiainen + Stiil Bänd

Lisätietoja antavat Lea Vallius puh. 050-571 9646 taiMarja- Liisa Liimatta puh. 050-385 5141.

Ihmisarvopäivä Itä-Suomessa


TVY ry:n hallitus 2003Vas. Tuula Saastamoinen, Aila Kaasalainen, Arto TräLea Vallius, Pirjo-Liisa Junttila, Ahti Heinonen, AnnelRitva-Liisa Pulju. Lavan reunalla puheenjohtajat Lea

Vuosikokouksen sihteeristö ja puheenjohtaja.Vas. Ritva Vaure TVY ry:n toimistosta, HETY ry:n puheenjohtaja Anna-Maria Kanto-la, Pekka Saarnio ja Salon Seudun Työttömät ry:stä Maija Pulli.

Vas. Ritva Kivelä Sodankylästä, Seija Kulmalahti-Paukku, Veli-Matti Kähäri jaEila Vainio Nastolan Työttömät ry:stä.Takana tunnistettu Tauno Mättö, Sinikka Hämäläinen ja Ulla Syväkari TurunSeudun Työttömät ry:stä.

Kuvasta tunnistettu Arja Luoma, Johannes Pohjalainen, Esa Venäläinen, SeppoLeppälä, Kari Hanka ja Arto Träskelin.Edessä keskustan työmarkkinasihteeri Tauno Latvala.

Äänestettiin säännöistä.

VuosikokousKarjalatalolla 2

Kuvat: Toiv


räskelin, Kari Hanka, Matti Nygren, Esa Venäläinen,li Moilanen, Helvi Järvenpää, Tuula Harju-Seppänen,Karjalainen ja Seppo Leppälä.

Vuosikokouksen avajaisten vieraitaYllä vas. SKP:n pääsihteeri Arto Viitaniemi,

SAK:n koulutussihteeri Reijo Päivärinta,Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtaja

Ilkka Cristian Björklund, HETY ry:npuheenjohtaja Anna-Maria Kantola ja HETY

ry:n toiminnanjohtaja Markku J. Kekäläinen.

Alla vas. vasemmistoliiton kansanedustajaAnne Huotari, AKT-aluetoimitsija Jukka

Kauppinen, kokoomuksen kansanedustajaTuija Nurmi, sosiaalidemokraattien

kansanedustaja Jouko Skinnari ja TVY ry:npuheenjohtaja Lea Karjalainen.

Vuoden toinen vapaaehtoistyöntekijä Sisko Notkonen Kokkolan Työttömät ry:stäpuheenjohtaja Lea Karjalaisen halattavana.

s Helsingissä27- 28.3. 2003

vo Koivisto


Vajaat 10 vuotta sitten katsottiin Kuh-mossa ajan kypsyneen oman työt-tömien yhdistyksen perustamiselle.

Sen jälkeen on Pajakkakoskessa virrannutmuutaman kuutio vettä ja yhdistyksen toi-minta aktiivisen jäsenistönsä myötä kasva-nut tuntuvasti. Tänään Kuhmon Työttömi-en yhdistys mainitaan erääksi maamme vilk-kaimmin toimivista työttömien yhdistyk-sistä. Osoituksena tästä Kuhmo valittiin vuo-den työttömien yhdistykseksi vuonna 2002yhdessä Pihtiputaan yhdistyksen kanssa.

aamupalan tarjoamisella,edullista lounasruokamah-dollisuutta hyödyntävätmyös työllisyyskursseilla oli-jat, tiistaisin ja torstaisin tar-jotaan maksutonta ruokaateetuvalla. Toimintakeskustavuokrataan myös niin yksityi-sille kuin yhdistyksillekin eri-laisten tapahtumien ja juhli-en pitopaikaksi. Kuluneidenvuosien aikana on Työttömi-en Klubilla järjestetty lukui-sia koulutus-, keskustelu- jainfotilaisuuksia työttömiäkoskettavista ajankohtaisista

Kierrättäminen työllistääJo alusta lähtien on kierrätystoimintaan pa-nostettu. Vuoden 2002 aikana laajennettiinja tehostettiin kierrätystoimintaa voimak-kaasti; toimintakeskuksen kirpputoritoimintakoki täydellisen muutoksen keväällä remon-tin myötä. Myymälätiloja laajennettiin vuok-raamalla lisää tilaa, muutoksen myötä saa-tiin myymälään väljyyttä ja tuotteet löyty-vät helpommin omista osastoista. Itsepal-velukirppis Nippeli avasi ovensa kesäkuus-sa. Kantolan teollisuusalueella toimivassakierrätyskeskus Rompetorissa kierrätetäänsuuremmat tavarat, kuten huonekalut, kodin-koneet ym. Rompetorilla myös otetaan vas-taan ja esikäsitellään Kuhmon kaupunginalueelta tuleva SE-romu. Kierrätystoiminnankäytössä on yhteensä noin 550 m2. Työllis-täminen on nähty parhaimmaksi keinoksiestää pitkään työttömänä olleiden syrjäy-tymistä. Kierrätys- ja ruokalatoiminta ontyöllistänyt ja tarjonnut harjoittelu-, työ-elämävalmennus-, työkokeilu- ja yhdys-kuntapalvelupaikkoja vuonna 2002 yhteen-sä seitsemällekymmenelle pitkäaikaistyöttö-mälle.

Kuhmon Työttömien yhdistys on toimi-nut Kainuun työttömien yhdistysten pro-moottorina järjestäen Kainuun Tiimin kaut-ta monimuotoista työttömiä aktivoivaa toi-mintaa, johon on osallistunut työttömiä kokoKainuusta. Kuluneiden vuosien aikana onjärjestetty työnhakumatkoja, terveyspäiviä,liikuntatapahtumia ym. niin fyysistä kuinpsyykkistäkin vireyttä kohottavaa toimintaakohderyhmänä Kainuun alueen työttömät.

Perusrahoitus toimintaan tulee RAY:ltä,lisäksi yhdistyksen hallinnoimaa Kierrätys-ja jälleenkäsittelyprojektia rahoittaa TE-kes-kus ja Kuhmon kaupunki. Omalla varain-hankinnalla katetaan vuokrakuluja ja virkis-tystoiminnan järjestämistä.

Kuhmon Työttömien yhdistys ry – toimintaa työttömien hyväksi jo kohta 10 vuotta

Monta rautaa tulessa!

Kasvun jakehityksen vuodetYhdistyksen perustamisen jälkeen eräs tär-keimmistä tehtävistä oli toimintamallin laa-timinen. Mietittiin, olisiko painopiste sijoi-tettava työttömien toimeentulon parantami-seen, erilaiseen tiedotus- ja kurssitoimintaan,tai vapaa-ajan viettoon ja yhdessäoloon. Ylimentiin siitä, mistä aita oli matalin eli ryh-dytään toteuttamaan kaikkia edellä mainit-tuja tavoitteita samanaikaisesti. Ratkaisuosoittautui onnistuneeksi. Yhdistyksen jä-senmäärä alkoi nopean kasvunsa. Tänä päi-vänä yhdistyksen toiminnassa on mukanalähes kuusisataa henkilöä. Talouttaan yhdis-tys ylläpitää mm. kierrätyksellä saatavillatuloilla ja omalla varainhankinnalla.

aiheista. Erityisen suosituksi ovat osoittau-tuneet tilaisuudet, joissa työttömillä on olluttilaisuus kysellä ajankohtaisista asioista suo-raan päättäjiltä; kansanedustajilta.

Työttömien Klubi avoinnakuutena päivänä viikossaValoisat ja viihtyisät tilat mahdollistavat mo-nipuolisen toiminnan järjestämisen. Työttö-mille kuutena päivänä viikossa järjestettyruokailu toimii omakustannusperiaatteella,Kuhmon seurakunnan tuki ja EU-ruoka-avun hyödyntäminen pienentävät ateria-kustannuksia. Päivä aloitetaan monipuolisen

Ulkoilu- ja liikuntapäivä Tulijärven kämpällä

Yle:n ”leikkausten jälkilasku-ohjelma” taltioitiin Työt-tömien Klubilla 12.2

Irti arjesta pienellä rahallaJäsenille on tarjolla monenlaista virkistys-toimintaa edullisista matkoista liikunta-piireihin. Virkistystoiminnan järjestäminenon nähty erittäin tärkeäksi toimintamuodoksityöttömien saamiseksi pois ”kotikoloista”osallistumaan yhdistyksen tarjoamaan akti-voivaan ja niin fyysistä kuin henkistäkin pää-omaa lisäävään toimintaan. Yhdistyksen tar-joama virkistystoiminta on monelle pienelläpäivärahalla kamppailevalle työttömälle ai-noa mahdollisuus päästä edes päiväksi irtiarkisista askareista; euroa onkin venytetty,jotta osallistumismaksut on voitu pitää al-haalla. Niin virkistys- kuin muunkin toimin-nan järjestämisellä pyritään edesauttamaanmahdollisimman monia pitkään kestäneentyöttömyyden kanssa kamppailevia ihmisiäjaksamaan päivästä toiseen työttömän arjenkeskellä.


Juankosken Työttömät Ry:ssä on

otettu käyttöön päihdeongelmaisten

hoitoonohjausmalli. Hoitoonohjaus-

malli on Juankosken kunnan päihde-

huollon sosiaalityöntekijän laatima

yhdessä kolmannen sektorin toimi-

joiden kanssa.

Juankoskelaisia yrityksiä ja kaupunki onottanut käyttöön hoitoonohjausmallinja kouluttanut henkilökuntaansa ja jär-

jestänyt tutustumisia hoitolaitoksiin jne. Eri-laisten sattumien summana JuankoskenTyöttömien toiminnanjohtaja on päässytkoulutuksiin mukaan.

Juankosken Työttömien yhdistyksen toi-minnanjohtajan Eija Niskasen mukaanpäihdeongelmaisen hoitoonohjausmallilleon selvä tarve myös kolmannella sektorilla.Tehtiinpä hiljattain sovellettu hoitoonoh-jausmallikin kolmannen sektorin tarpeita aja-tellen. Se selkeyttää ja antaa ohjeistusta mi-ten ongelmatilanteissa tulee toimia. Toimin-nanjohtajamme toivookin, että tästä voisiolla iloa myös muille yhdistyksille. ”Toivonteidän alueelle myös yhtä hyvää yhteistyötäpäihdeasioita hoitavan henkilön kanssa,meillä on ”upee tyyppi” - Esa Ylisuvanto.”sanoo Eija.

Kolmannen sektorin päihdemallin avul-la on tarkoitus ennaltaehkäistä ja vähentääpäihteiden väärinkäyttöä ja niistä johtuviahaittoja sekä puuttua ajoissa niistä aiheutu-viin ongelmiin. Päihdetyön keskeisiä periaat-teita ovat yhteistyö, avoimuus ja luottamuk-sellisuus ja sen keskeisiä keinoja ovat havah-tuminen, puheeksi otto ja hoitoonohjaus.Vastuu päihdeasioissa kuuluu jokaiselle.Kolmannen sektorin päihdemalli perustuuinhimillisyyteen ja tukena elämiseen. Ehdo-ton vaatimus kuitenkin on, että työpaikallaei olla humalassa eikä krapulassa, eikä sielläkäytetä päihteitä. Hoitoonohjauskäytäntö onluotu suojelemaan päihteiden käyttäjää itse-ään ja se antaa myös esimiehelle ja työ-kavereille velvollisuuden puuttua työelämänpäihdehaittoihin.

Esimiehen tai työtoverin tulee välittömäs-ti keskeyttää päihteiden vaikutuksen alaise-na olevan työntekijän työnteko japoistaa hänet promillemittauksentai muun päihdevaikutuksen to-teamisen jälkeen työpaikalta.Päihdevaikutuksen selvittämi-sessä on syytä olla vähintäänkaksi ihmistä paikalla ja sii-tä tehdään kirjallinenmuistio.

Kolmannen sektorinhoitoonohjauskäytäntö onnelivaiheinenI-vaihe: Hoitoonohjauskäytäntö esitelläänheti työhön tulovaiheessaTyönantajan on velvollisuus esitellä työnte-kijälle voimassa oleva päihdeongelmaistenhoitoonohjauskäytäntö, ennen kuin varsinai-nen työsuhde alkaa. Jokaisen työhön tule-van kanssa käydään hoitoonohjauskäytäntöriittävän yksityiskohtaisesti läpi.

II-vaihe: Kirjattu puheeksi otto ja vapaa-ehtoinen hoitoonohjausKäytetään keskusteltaessa työntekijän päih-deongelmasta ensimmäisen kerran. Siinätyöntekijälle tarjotaan vapaaehtoista hoi-toonohjausta ja hoitosopimusta sekä tode-taan asiaa koskevat sopimuksen velvoitteet.Puheeksi otto kirjataan ja se toimitetaanmyös toiminnasta vastaavalle työntekijälle.Mikäli päihdevaikeudet jatkuvat, niin esimiesja hoitoon ohjattu varaavat yhteisen ajanavohoitopaikkaan ja siellä pyritään hoito-suhteen alkamiseen. Tarvittaessa käytetäänkatkaisuhoitoa. Toimenpide kirjataan seu-rantalomakkeelle.

III-vaihe: Kirjallinen varoitus ja ehdotonvelvoite hoitoonohjaukseenEsimies antaa työntekijälle kirjallisen varoi-tuksen mikäli päihdeongelma II-vaiheen toi-menpiteistä huolimatta jatkuu. Varoitukseenliittyy velvoite hakeutua avohoitoon/tai lai-toshoitoon. Jos hoitoon ohjattu kieltäytyy,niin seurauksena on työsuhteen purkaminen.Päihdeongelmien jatkuessa on työyksikönjohtajalla yksi mahdollisuus vielä kerrankäynnistää tavoitteellinen hoitoonohjaus vai-heessa III.

Kirjallinen varoitus on voimassa 24 kk taikoko määräaikaisen työsuhteen. Hoitoon-ohjauksen sisältö sovitaan organisaation toi-minnasta vastaavan, lähiesimiehen ja hoi-toon ohjatun kanssa. Hoitopaikassa laadi-taan hoitosopimus, minkä allekirjoittaa lähi-esimies, asiakas ja hoitotyöntekijä.

IV-vaihe: Työsuhteen purkuTyösopimuslain perusteella työnantajalla onoikeus purkaa työsuhde välittömästi sellai-sessa törkeässä päihteiden käyttötilanteessa,jossa työntekijä välinpitämättömyydelläänvaarantaa työturvallisuuden työpaikalla, taik-ka esiintyy siellä päihtyneenä tai siellä vas-toin kieltoa käyttää päihdyttäviä aineita (työ-sopimuslain 43 §, kohta 2). Työntekijän työ-suhde puretaan myös siinä tapauksessa, ettätyöntekijä on päihteiden vuoksi estynyt suo-rittamasta työtehtäviään kirjallisen varoituk-sen voimassaoloaikana. Mikäli työsuhdekatkeaa päihteiden käytön takia, olisi kuiten-kin tärkeää päihteenkäyttäjän kannalta, ettähoitosuhde jatkuu.

Kolmannen sektorin työpaikkojen päihdeongel-

maisten hoitoonohjauskäytäntö Koillis-Savossa

Palkka ja korvauksethoidon ajaltaHoitosuunnitelman mukaiset hoitotoimen-piteet toteutetaan avohoidon osalta pääsään-töisesti työajan ulkopuolella. Hyväksytynlaitoshoidon ajalta työntekijällä on oikeuspäivärahaan KELA:n säännösten puitteissa.Hoitojakson ajalta on myös mahdollisuushakea itselle/perheelle normilaskelman mu-kaista toimeentulotukea asuinkunnansosiaalitoimistosta.

Mikäli työntekijä joudutaan irtisanomaanpäihdeongelmien vuoksi, hänelle on tiedos-sa työttömyysturvan karenssi.

Näin meillä, mites teillä!?

Vastaan mielelläni kysymyksiinne.Yhdistelmätukityöllistettyjen tukihenkilöKaisa HinkkanenTyönohjaus- ja elämänhallintaprojektiJuankosken Työttömät ry

Juankoskentie 14, 73500 JuankoskiPuh. 017-612020, 040-5534691E-mail: [email protected]

Samassa veneessäAlkoholinkäyttö aiheuttaa työyhteisössä

yhteisiä ongelmia:

- tapaturmat lisääntyvät, työturvallisuus

heikkenee

- ihmissuhteet kärsivät, ilmapiiri kiristyy

- sairaudet ja poissaolot lisääntyvät

- työsuhde vaarantuu

- työnteko ja johtaminen vaikeutuvat

- työn tai vapaa-ajan ongelmia ei kyetä

ratkaisemaan


Vastineeksi työllistäminen alkaisi 200päivän jälkeen. On parempi että ol-laan työssä kuin työttömänä, jolloin

yhteiskunta hyötyy ja työttömät hyötyvät.Mutta miksi työllistämiseen pitäisi liittäätyöttömyysturvan leikkaaminen? Se perus-tuu väitteeseen, että työttömyysturva aihe-uttaa työttömyyttä, kun ihmisten ei tarvitsehakeutua työhön.

Entä kun työttömyysturvaa heikenne-tään, luoko se uusia työpaikkoja? Ei luo. Pe-rusongelma on, että työpaikkoja ei ole riittä-västi ja sopivia työttömille. 1930-luvun la-man aikaan sijoittuu kuvaus, kun poika ky-syy äidiltä, miksi on kylmä. Äiti vastaa: kunei ole hiiltä (Yhdysvalloissa lämmitettiinhiilellä). Poika: Miksei ole? Äiti: Kun isä ontyötön eikä ole rahaa ostaa. Poika: Miksi isäon työtön? Äiti: Kun isän työpaikka on hiili-kaivos, jossa on varastot täynnä hiiltä, mut-ta ei ole rahaa ostaa hiiltä. Työttömyys siisjohtui ja johtuu siitä, ettei ole riittävästi ky-syntää, ostovoimaa. Tällaisella esimerkillähaluttiin kumota väite, että työttömyys olisivapaaehtoista ja työttömistä itsestään johtu-vaa. Ja se on tärkeä sanoa, että lopetetaantyöttömien syyllistäminen työttömyydes-tään.

Jos työttömyysturva otetaan pois tai sitäheikennetään, se ei synnytä työpaikkoja vaanon säästö- eli leikkaustoimenpide, joka vain

köyhdyttää ihmisiä. Oikea tapa vähentäätyöttömyyden kustannuksia on luoda työ-paikkoja. Kun asiallista ja asiallisesti palkat-tua työtä on tarjolla ja jos sitä ei ota, siitätulee karenssi nykyisinkin. Usein karenssejakäytetään vieläpä perusteettomasti. Tähän eitarvita uusia työttömyysturvan säädösperä-isiä heikennyksiä. Niiden ainoa peruste voiolla, että ihmisiä pyritään pakottamaan ali-palkattuun työhön, mikä vain synnyttäätyössäkäyvien köyhien luokan eikä ratkaisetoimeentulo-ongelmaa. Ydin kysymys on,miten työpaikkoja on luotava.

Sailaksen työryhmässä esitettiin margi-naaliveron alentamista 4 %:lla ja pääoma-verotuksen keventämistä. Kumpikin näistäesityksistä kohdistuu merkittävältä osaltaansuuriin tuloihin. Miksi suuria tuloja pitäisisuosia työllisyyden nimissä ja samaan aikaanpieniä tuloja pitäisi leikata (työttömyystur-vaa ja opintotukia). Tunnettu taloustieteilijäJohn Kenneth Galbraith totesi 1980-luvullanäyttelijä Ronald Reaganin ollessa Yhdys-valtain presidenttinä: Millä perusteella suu-rituloisten yrittäminen ja työnteko lisääntyy,kun he saavat lisää rahaa, mutta köyhät mukalaiskistuvat, jos saavat lisää rahaa. Jatkaisitähän, mikä peruste on siinä, että pitää vält-tämättä antaa rahaa suurituloisille, että hesitten työllistäisivät (jos työllistävät).

Hallitusmuodossa oli 6 §, että kansalai-sen työvoima on valtiovallan erikoisessa suo-jeluksessa. Jokaiselle tulee järjestää tarvitta-essa työtä. Miksei luoda suoraan työpaikkojatyöttömille riittävästi? Ajan henki on, ettähallitusmuodon 6 § kumottiin vuoden 2000perustuslaissa. Siihen sisältyvä valtiovaltaankohdistuva velvoittavuus siis poistettiin.

Työvoima 2020-raportissa esitimme täys-työllisyyteen tähtäävää työllisyyslinjausta.Sen pohjalta ryhmittelin toimenpide-esityk-set seuraavasti: 1) Työhallinnon työllisyys-toimet, 2) Työvoimavaltaista toimintaa tuke-vat verokevennykset, 3) Työllistävät inves-toinnit mukaan lukien elinkeinopolitiikka, 4)Työaikaratkaisut, 5) Koulutuksen kehittämi-nen, missä siihen on tarvetta, 6) Eläke-ratkaisut, 7) Kerrannaisvaikutukset (kutenostoista muilta investointikohteissa). Ryh-mittely sisällä oli paljon niitä asioita, joitaesim. työttömät ja työttömien järjestöt nos-

tivat loppuvuoden 2001 risteilyllä, kun kä-vimme asioita läpi. Sailaksen työryhmänpaperissa oli näitä samojakin asioita, muttatästä linjauksesta poiketen 1) Työttömyys-turvaporrastus, 2) Opintotukien muuttami-nen lainoiksi, 3) Arvonlisäveron korotus 8%:sta 14 %:iin monissa palveluissa ym. ruo-an ALV:n alennuksen rahoittamiseksi, 4)suurten tulojen verokevennys 4 %:lla (osa-na yleistä) ja 5) pääomaveron alennus 27%:iin.

Hallitusohjelmaan ei lopulta tullut näitäviittä asiaa, vaan se noudatti hyvin pitkälleniitä linjauksia, joita Työvoima 2020-rapor-tissa ja sen pohjalta tehdyissä linjauksissaoli esillä. Se meni mielestäni oikeaan suun-taan, mutta rohkeuden puutteesta voi ohjel-maa moittia. Mitoitukset jäivät kyllä riit-tämättömiksi. Toivottavasti työllistävä lisä-budjetti parantaa asiaa ja jatkotoimet joitatehdään. Vaikeus on siinä, että jos hallitusepäonnistuu pahoin, ollaan tienhaarassa.Joko jatketaan täystyöllisyyteen tähtäävällätyöllisyyslinjalla tai mennään takapakkia senkaltaisiin esityksiin, kuten työttömyysturvanporrastus. Käytän ilmaisua takapakkia siksi,että ne merkitsevät etääntymistä täystyölli-syyteen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuu-teen rakentuvasta hyvinvointimallista suun-taan, joka oli ennen kuin suomalaisen hy-vinvointiyhteiskunnan perusta luotiin. Taak-sepäin menoa voidaan perustella taloudelli-sella pakolla. Paras tapa torjua tämä on vah-vistaa työllistävää talous- ja yhteiskuntapo-litiikkaa ja ratkaista työllisyyden ja perus-turvan kysymykset tällä tavoin. Kun työlli-syys on riittävän hyvä, ei työttömyysturvantaso aiheuta sellaisia kustannuksia, että sillävoitaisiin perustella leikkaukset. Perään-kuulutettu vastikkeellisuus toteutuu sitä kaut-ta, että ansiotyö on toimeentulon päälähde,kun on huolehdittu, että työtä on tarjolla.Työttömien kansalaistoiminta on tärkeä te-kijä tällaisen suunnan vahvistamisessa.

Pekka Tiainen

Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori (taloustie-de) ja neuvotteleva virkamies työministe-riössä sekä Työvoima 2020-työryhmän pu-heenjohtaja

Työttömyysturvan

porrastus ei tuo työpaikkoja

Sailaksen työryhmä esitti työttömyysturvan porrastusta. Ansiopäiväraha olisi 500 päivän sijasta 10-15 v. työssä

olleille 400 päivää, 5-10 vuotta työssä olleille 300 päivää ja alle 5 vuotta työssä olleille 200 päivää. Työmarkkinatuen

kesto rajattaisiin 500 päivään. Tämä heikentäisi myös pitkään työssä olleiden työttömyysturvaa. Nuoriin, joilla on

lyhyt työhistoria, heikennys olisi kohdistunut muita enemmän sen lisäksi, että opintotuki esitettiin muutettavaksi

opintolainoiksi perusteluna opintojen keston lyhentäminen. Päinvastoin nuorethan joutuisivat käymään enemmän

työssä eli opintojen kesto pitenisi. On sanottu, että porrastus ei ole työttömyysturvan leikkaus mutta onhan se, kun

osalta työttömiä ansiopäiväraha otettaisiin pois.

Pekka Tiainen


90-luvun loppupuolella syntyi kahtiajakau-tunut kansa. Tämän saattoi havaita omin sil-min: kaduilla oli kaksi jonoa. Toinen oli leipä-jono päivästä toiseen selviämiseksi - toinenjonotti teknologiaosakkeita ja optioita.

Oikeistolaisella “täystyöllisyys luo hy-vinvointia” ajattelumaailmalla ei raken-netta huomista päivää. Siihen vaaditaanmuutakin konkreettista kuin ajatus mark-kinoiden täystyöllistävästä vaikutuksestanousukaudella. On puututtava työttömyy-teen, turvattava julkiset hyvinvointipalvelutja vahvistettava perusturvaa. On edistet-tävä myös yrittäjyyttä.

Onneksi Lipposen II hallituksen aikaan onsaatu tuloksiakin köyhyyden poistamisek-si. Työllisyysaste saatiin nostettua kahdel-la prosentilla 67 prosenttiin, opiskelijoidenasumislisän tukiprosenttia korotettiin jasairauskuluihin taisteltiin maksukatto. Li-säksi asumistukea nostettiin ja asunnot-tomuuden vähentämisohjelma saatiin ai-kaiseksi. Työttömien puolesta vasemmisto-liitto kävi kovan “kymmenen markan” kam-panjan, jonka seurauksena työmarkkina-tukeen ja peruspäivärahaan tuli taso-korotus. Se ei ollut missään nimessä riit-tävä, mutta suunta oli oikea.

Peruspalveluilla - sairaaloilla ja terveyskes-kuksilla, neuvoloilla ja kouluilla menee huo-nosti. Meidän kaikkien etu ovat toimivat sai-raalat ja terveyskeskukset. Yksityisesti ei ta-vallisten ihmisten terveyttä hoideta.

Kansallisen terveysprojektin vaatii 700miljoonaa euroa lisää terveyden- ja sairaan-hoitoon. Lusikka on otettava kauniisti käteenja hyväksyttävä tämä tasokorotus. Ilman riit-tävää lisärahoitusta ei sairaanhoidon hoito-ja leikkausjonoja poisteta.

Suomessa maksetaan enemmän lääkkeis-tä kuin muualla Euroopassa. Myös hoito-maksut ovat korkeampia kuin muilla euroop-palaisilla.

Kahden kerroksen väkeä

Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät.

Viimeinen vuosikymmen on tunnettu eriytymiskehityksestään. Rikkain kymmenes tulonsaajista

lohkaisi tulokakusta vuonna 1990 18,4 % ja 2001 jo 22,3 %. Vastaavasti köyhin kymmenes sai

kymmenen vuotta sitten 5 % ja 2001 osuus tulosiivu laski 4,3 %:iin.

Suomen on luotavakansalaisilleentasavertaiset lähtökohdat.Koulutusjärjestelmän on oltava kaikille sa-ma, terveydenhoito on taattava kaikille. Tasa-arvon edellytyksenä on kuitenkin työllisyy-den parantaminen.

Pelkästään työpaikkojen lisääminen ei rii-tä - myös työelämä on uudistettava.

Tulee päästä eroon pätkätöistä, joita te-kevät pienipalkkaiset hoitajat.

Työssä kuluu merkittävä osa ihmisen elä-mästä. Työaikaa tulee lyhentää 35 tuntiin vii-kossa. Samalla on parannettava työolosuh-teita. Työelämä tulee voida paremmin sovit-taa yhteen perhe-elämän kanssa.

Uudistuksia tarvitaanja nopeasti.

Perusturvan tasoa tulee nostaa. Työmark-kinatuen ja pienimmän sairauspäivärahantuntuva tasokorotus on välttämätön

Köyhimpien lapsiperheiden asemaa pa-rantaakseen vasemmistoliitto haluaa nostaaäitiys- ja vanhempainpäivärahan perusturvantasolle. Myös pienituloisten lapsiperheidenhakiessa toimeentulotukea, lapsilisiä ei tuleottaa huomioon vähentävänä tulona. Kokoo-muksen esittämä lapsilisien korottaminen einäitä perheitä auta - se raha on poissa toi-meentulotuesta.

Asuminen on Suomessa kallista. Se viemonelta köyhältä leijonan osan tuloista jasiksi asumistuen kehittämistä tulee jatkaakin.Ainoastaan toimeentulotuen varalla elävillä7 prosentin asumiskustannusten omavastuuon kohtuuton.

Vasemmistoliitto seisoo edelleen ylpeästikansan keskellä. Vasemmistoliitto puolustaapienempää ja heikompaa. Jonkun on uskal-lettava tuoda sorretuimman ääni esille.

Pentti TiusanenKansanedustaja050 - [email protected]

On viisasta jättää veroalet rauhaan nyt. Elleise ole taas kupla. Oletteko sitä mieltä, ettäkun veronmaksajille lasketaan veroja kaikis-sa veroluokissa, niin ostovoima kasvaa jatyöpaikkoja syntyy?

Onko niin, että kun kaikille Kelan kauttatyöttömyysturvaa saavilta, pientä ansiosi-donnaista päivärahaa, pientä palkkaa ja pien-tä eläkettä saavilta poistetaan verot (valtiol-lehan He eivät maksa monikaan veroa) ja nekompensoidaan kunnille, niin sehän se vas-ta luo ostovoimaa!

300 000 työtöntä ja niistä jo noin puolettyömarkkinatuella. Pientä yhdistelmätukea

OSTOVOIMAA !

saavia ja osa-aikatyötä tekeviä n. 1 miljoo-na. Heille se vero on tarpeen heti perheenkulutukseen. Yli 25 000 ansaitseville (kokoai-ka- ja jatkuva työ) ei alennuksia eikä valtion-veron uusia porrastuksia. Heillähän on jo os-tovoimaa. Pannaan vain vuokrat esim.Hesassakin kuriin, niin ansioilla pärjää.

Päivärahojen porrastus ei tuo yhtääntyöpaikkaa. Velvoitteet työllistämiselle voi-daan luoda muutenkin, kun rukataan työvoi-man tukityöllistämisen aikarajoja alemmiksieli lyhyemmiksi.

Koulutus on saatava vastaamaan todel-lisiin työllistämiseen johtaviin aiheisiin.

Siinä on tosi työsarka työhallinnolla jakoulutuksiin liittyen myös koululaitoksilla.

Useat työnhakuvalmennus- ja innovaa-tiokurssit ovat täysin p:stä ja kun niitä on sa-malle henkilölle vielä useita. Työtä ihmisethaluavat tehdä ja oikeaa palkkaa oikeastatyöstä, niin että sillä pärjää.

Asiantuntijat liikkeelle, eikä mitään komi-teoita kelaamaan, onko kissan karvat oikein-vai miten päin?

Anneli Korteniemityöttömien asioiden hoitajaPello


Osa-aika- ja pätkätöiden lisääntymisen vuok-si palkka ei riitä elämiseen. Työttömyystur-van sekä sosiaaliturvan tarveharkintaisuus javastikkeellisuus pahentavat köyhyysongel-maa.

TVY ry tuomitsee jyrkästi ehdotuksettyöttömyys- ja sosiaaliturvan vastikkeelli-suuden lisäämisestä ja saamisehtojen kiris-tämisestä sekä opintoetuuksien heikentämi-sestä.

Olemassa olevat lait antavat työvoima-viranomaisille riittävät mahdollisuudet työt-

Onko työttömyys ainoa rikos,

jossa uhrista tehdään syyllinen?

Vuoden mittaan on 650.000 eri ihmistä työttömänä.

Perheenjäsenet mukaan lukien heikosta työllisyystilanteesta kärsii joka toinen suomalainen.

tömien aktivoimiseksi. Keinoja on jo tar-peeksi, mutta päättäjien on huolehdittavamäärärahojen riittävyydestä ja työvoimavi-ranomaisten ammattitaidosta toteuttaa yksi-löllisiä työllistämistoimenpiteitä.

Työhallinnon asiakkaita on kohdeltavayksilöllisesti. Työkyky on arvioitava ainatyönhakusuunnitelmaa tehtäessä tai täyden-nettäessä. Työvoimaneuvojan on luotavatyönhakijaan luottamuksellinen ja pitkäjän-teinen asiakassuhde, jotta työttömän onhelppo kertoa vahvuutensa ja vaikeutensa

Valtiosihteeri Raimo Sailaksen johtama työ-ryhmä julkaisee raporttinsa ensi maanantai-na. Tämän päivän Helsingin Sanomissa onkuitenkin jo tietoja sen sisällöstä.

Jos kuva, joka näiden tietojen kautta vä-littyy on oikea, raportti on sodanjulistus työ-markkinoilla kaikkein heikoimmassa ase-massa olevia kohtaan. Se on myös sodan-julistus kuntia kohtaan, joiden toimeentulo-tukimenot kasvaisivat rajusti työttömyystur-van leikkausten johdosta.

Voikin kysyä onko työttömien keskuu-dessa tuttu herja nyt muuttumassa todelli-suudeksi. Ei ollutkaan tarkoitus puolittaatyöttömyyttä vaan työttömyysturvaa.

Työttömyysturvan rajulla heikentämiselläei luoda yhtään uutta työpaikkaa vaan pi-kemminkin syvennetään köyhyyttä ja lisä-tään eriarvoisuutta. Myös opintoetuuksien

heikentäminen sekä opintojen mahdollista-minen vain lainarahan turvin vaikeuttaa vä-hävaraisen kouluttautumista ja sen myötätyöllistymistä.

Suuren opintovelan kertyminen ei olekannuste nopeaan opiskeluun vaan estääopiskelun aloittamisen! Opintotukijärjestel-män romuttamisella palataan takaisin 60-lu-vulle.

korotettava. Aktivointitoimenpiteiden vaih-toehtoja on lisättävä, työmarkkinakoulutuk-sen taso nostettava sekä työvoimaneuvojienmäärä moninkertaistettava.

Me työttömät odotamme todellisia toi-menpiteitä. Maahamme on luotava lisää työ-paikkoja, joihin kelpaavat kaikki työhaluisetkansalaiset ja josta saatavalla palkalla tuleetoimeen.

Vaadimme mukaan työllisyyspoliittiseenpäätöksentekoon kaikki kansanedustajat, ay-liikeen ja opiskelijajärjestöt.

Uudella eduskunnalla on nytvaalilupauksien lunastamisen paikka!

Työttömien ValtakunnallinenYhteistoimintajärjestö TVY ry:nvuosikokousedustajat

työnhakutilanteessa.Työvoimapoliittisten uudistusten kaikki

vaikutukset on selvitettävä sekä suunnitte-lu- että toteutusvaiheessa. Työnhakijalle onannettava takuu työllistymisestä. Toimenpi-teiden tavoitteena tulee aina olla köyhyydenvähentäminen ja syrjäytymisen ehkäisemi-nen.

Yhteiskunnan on turvattava työttömienyhdistysten rahoitus, jotta varojen puute eiestä niiden toimintaa.

Kannanotto julkisuudessa

27.3.2003 esitettyihin tietoihin

ns. Sailaksen työryhmän raportista

On tietenkin myös toinenmahdollisuus!Työllisyyspolitiikkaan täytyy satsata lisää ra-haa. On panostettava aktiivitoimenpiteidenlaatuun Tanskan ja Ruotsin malleja mukail-len. Pakotteiden vastapainoksi toimenpitei-siin osallistuvien korvauksia on tuntuvasti


Erityisen hämmästyttävää oli pääministeriJäätteenmäen reagointi asiakirjan julkista-misen jälkeen. Odotetun virheen myöntämi-sen ja pahoittelun sijasta hän paheksui op-positiota laiskasta hallitusohjelman lukemi-sesta. Jäätteenmäen mukaan salatun liite-asiakirjan osoittamatmenolisäykset löy-tyisivät hallitus-ohjelmasta, josse vain jakset-taisiin lukea.Tämä ei pidäpaikkaansa.

Hallitusoh-jelman lave-at lupa-

ukset ja liiteasiakirjan sisältämät niukat me-nonlisäykset eivät vastaa toisiaan millään las-kuopilla.

Vain yksi esimerkki ovat vaikkapa opis-kelijat, joille hallitusohjelmassa luvataan avo-kätisesti opintososiaalisten etuuksien kehit-tämistä niin, että kokopäiväinen opiskelu oli-si mahdollista. Liiteasiakirjassa ei sen sijaanole luvassa eurokaan opintotukeen. Tämänkertominen olisi ollut reilua eduskuntaa jaopiskelijoitakin kohtaan. Samanlaisia esi-merkkejä löytyy runsaasti lisää.

Salailu ei ole mitenkään uutta. Jo ennenvaaleja päähallituspuolue Keskustan tavoit-teet jäivät hämärän peittoon, vaikka niitämonelta taholta tivattiin.

Vaaliohjelmia muutettiin ja vähäteltiinKeskustan puoluejohdon taholta useaan ot-

teeseen, vaikka samaan aikaan ehdokkaatvetosivat annettuihin lupauksiin vaali-kentillä.

Näyttää siltä, että myös hallituk-sen todellisia työllisyystavoitteita onpidetty piilossa ikävän keskustelunvälttämiseksi. Keskusta lupasi työl-lisyyspolitiikkaan täyskäännöksen,

Hallitukselle ensimmäinen

epäluottamuslause

mutta sitä ei ainakaan vielä hallitusohjelmas-ta löytynyt. Sdp:läinen työministeri puoles-taan myönsi, että hallitusohjelman keinoteivät riitä saavuttamaan asetettuja työllisyys-tavoitteita.

Hallituksen pitäisi rehellisesti kertoa, mi-hin uudistuksiin se aikoo ryhtyä.

Kaivetaanko roskakorista kenties Sai-laksen paperi? Samasta roskakorista on johaettu Arvelan yrityksiä koskeva veromalli.Työllisyystavoite näyttää valitettavasti halli-tuksen ohjelman heikoimmalta lenkiltä.

Poikkeuksellisen nopeasti hallituksenmuodostamisen jälkeen koko oppositio jät-ti välikysymyksen hallituksen salailulinjasta.Tämä oppositiopuolueiden yhteinen väliky-symys oli hyvin perusteltu. Hallitus joutuuvastaamaan siihen onko sen tarkoitus tällävaalikaudella jatkossakin pyrkiä salaamaanSuomen kansalta ja eduskunnalta oleellisiatietoja.

Sari SarkomaaKokoomuksen varapuheenjohtajaKansanedustaja

Uusi hallitus aloitti työnsä ikävissä merkeissä salailulla ja sumutuksella.

Keskeinen hallitusohjelmaan liittynyt asiakirja pimitettiin eduskunnalta ja kansalaisilta. Salattu hallitusohjelman

liiteasiakirja sisälsi euroina ilmoitettuna ne asiat, mihin todella aiotaan rahaa seuraavina vuosina laittaa. Näin

tärkeän asiakirjan salaaminen on hyvin vakava asia ja selkeä virhe, jota on turhaan yritetty vähätellä. Hallitusohjelma

on Suomen tärkein paperi seuraavan neljän vuoden ajan. Mutta tärkein osa hallitusohjelmaa salattiin.

Eduskuntavaalien alla huhuiltiin paljonkinpimennossa pidetystä Sailaksen työllisyys-työryhmän loppuraportista ja sen sisällöstä.Toimenpidesuosituksiin oletettiin kuuluvanmyös työttömyysturvan porrastaminen jasaantiehtojen tiukentaminen. Raportti jul-kaistiin vasta vaalien jälkeen ja nyt ymmär-rän, miksi. Pahat odotukset toteutuivat. Työntilaajalta ei löytynyt rohkeutta tuoda ehdo-tuksia julkiseen käsittelyyn ennen vaaleja.Työttömyysturvan kestolle ehdotettiin por-rastusta työttömän työhistorian mukaan jatyömarkkinatuelle tipahtanut velvoitettaisiintoimenpiteisiin viidensadan päivän jälkeen.

Hallitusohjelmassa ne konkreettiset toi-met, joita työllisyyspolitiikka kohtaan on kir-jattu, perustuvat joko työministeriön raken-teellisen työttömyyden raporttiin tai Sai-laksen työryhmän esityksiin. Muuten osioon tukevasti ilmassa. Sadantuhannen uudentyöpaikan syntyminen ja työllisyysasteen

Pahojen odotusten vallassa

nostaminen 75 %:iin tekee tiukkaa. Lisäksion huomattava, että työllisyys ja työttömyysvoivat kasvaa yhtä aikaa, niin kuin tapahtuityövoimatutkimuksen mukaan esimerkiksiviime maaliskuussa. Kun hallituksen lähtö-kohtaoletukset pettävät, vaikeutuu kaikkimuukin.

Hallitusohjelmaan on piilotettu kaksi vah-vaa ideologista viestiä. Työttömyysasteelleei aseteta minkäänlaisia mitattavia tavoittei-ta – työllisyysasteelle kylläkin. Antautuukohallitus jo ennen työnsä aloittamista työttö-myysongelman edessä? Toinen viesti kät-keytyy käsitteeseen hyvinvointiyhteiskunta.Ohjelmatekstissä sitä käytetään hyvinvoin-tivaltion sijaan. Hyvinvointivaltiossa julkinensektori takaa, että palveluita saavat ne, jotkaniitä tarvitsevat, eivätkä ainoastaan ne, jotkakykenevät maksamaan. Hyvinvointiyhteis-kunnassa tämä ei välttämättä toteudu. Kunhallitusohjelman menokehykset on lyöty

kiinni - ja lisäyksetkin julkistettu pitkällisensalailun jälkeen – jostain on pakko joustaa,jos työllisyys- ja talouskehitys ei toteudu-kaan ennakoidusti. Joustavatko silloin pal-velut ja työttömyysturva?

Pelkään, että työmarkkinajärjestöt hyväk-syvät kolmikantaneuvotteluissa työmark-kinatuelle joutuneiden aseman heikentä-misen hintana siitä, että ansiosidonnaisentyöttömyysturvan kestoon ei kajota. Varmaaon, että pääsemme eduskunnan työelämä-ja tasa-arvovaliokunnassa ottamaan kantaamuihinkin tärkeisiin asioihin. Siinä työssä

työttömien valtakunnallinenyhdistys ja paikallisyhdis-tykset voivat auttaa paljon-kin omalla asiantuntemuk-sellaan.

Markus Mustajärvikansanedustaja (vas)


Varkauden seudun työttömät ry 10 v.

Minulla on ilo ja kunnia lausua teidät tervetulleiksi Varkauden seudun Työttömät ry:n 10 v. juhlaan tänne Kallioniemeen luonnon javeden äärelle!

Mistä sitten yhdistys sai alkunsa?No tietysti työttömistä ihmisistä. Yhdeksänkymmentäluvun alku oli laman ja suuren työttömyyden lähtökohta. Hetkessä työttö-

mien määrä oli tässä meidän kaupungissa suuri. Mitä sitten tapahtui? Pirtinrannassa, entisellä poliisitalolla toimi kaupungin vapaa-aikakeskus ja nuorisokahvila. Nuorisokahvilan toiminnan loputtua tarjottiin kahvilan pitämistä työttömille. Siellä sitten pidettiin4.5.1993 yleinen työttömien kokous, joka valitsi toimikunnan valtuuttaen sen perustamaan työttömien yhdistyksen Varkauteen.

Toimikuntaan kuuluivat Sinikka Kaukonen puheenjohtajana, Ilmari Anttila, Ulla-Maija Anttila, Helena Hyytiä, Eeva Kaasa-lainen, Kaija Kesäläinen, Raimo Krusberg, Aulikki Kilpeläinen, Kimmo Kilpeläinen ja Eino Tuomainen. Seurakunnan edus-tajana Kari Kärkkäinen.

Valittu toimikunta päätti kokoontua 11.5.1993 klo 15 ja niin tapahtui. Se oli Varkauden seudun työttömien yhdistys ry:n alkuunpaneva kokous. Sama kokous päätti myös, että perustettava paikallisyhdistys liittyy työttömien valtakunnalliseen yhteistoiminta-järjestöön TVY:hyn.

Yhdistyksen kotipaikka on Varkaus ja toiminta-alueena Varkauden talousalue: Heinävesi, Joroinen, Jäppilä, Kangaslampi, Leppä-virta ja tietysti Varkaus. Paikallisyhdistys toimii sääntöjen mukaisesti. Kokous valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Ilmari Anttilan,sihteeriksi Eeva Kaasalaisen, rahastonhoitajaksi Helena Hyytiän. Muut jäsenet hallituksessa olivat: Erkki ja Pirkko Jaakkola, Ulla-Maija Anttila, Sinikka Kaukonen, Kaija Kesäläinen, Raimo Krusberg ja Aulikki Pelkonen. Siitä se alkoi.

Kuppila, jonka virallinen nimi oli Kansankuppila valmisti ruokaa nälkäisille. Työntekijät olivat työllistämistuella palkattuja. Jasyöjiä riitti. Siellä toimi myös Sydänyhdistyksen ja Työttömien yhdistyksen yhteinen terveydenhoitaja, jota tehtävää minäkin hoidinkaksi puolivuotiskautta.

Toimintaa oli: sisävesiristeilyitä ym. kihauksia. Hallitus piti kokouksia, oli yleiset sääntömääräiset kokoukset. Venäjän kielen alkeitakinopiskeltiin. Niin aika kului.

Ilmarin jälkeen puheenjohtajana oli yhden kauden Kai Laitinen ja hänen jälkeensä puheenjohtajaksi valittiin Lea Itkonen.Siihen aikaan oltiin jo tultu siihen tulokseen, että yhdistykselle päätettiin palkata toiminnanohjaaja. Kuppilan yläkertaan laitettiintoimisto ja paikka hakuun. Ensimmäiseksi toiminnanohjaajaksi valittiin Merja Tavi-Räisänen 23.3.1998. Hän ei kuitenkaan olluttehtävässään kauan; hänen miehensä sai työtä Etelä-Suomesta ja Merja lähti tietysti mukaan. Ei kun paikka hakuun ja haastattele-maan. Valituksi tuli Birgitta Lintunen, joka aloitti 1.6.1998.

Yhdistys oli myös liittynyt Pohjois-Savon työttömien aluejärjestöön, johon maksettiin jäsenmaksua kuin myös TVY:hyn.Yhdistykseltä oli ja on edustus Pohjois-Savon alueen hallituksessa sekä varajäsenyys TVY:n hallituksessa.

Birgitan aikana alettiin solmia yhteyksiä eri tahojen kanssa. Oli Pitko-projektia, työnhakuryhmiä ym. Birgitta kävi esittelemässäniissä yhdistystä. Hän käy myös edelleenkin. Nyt on Varkku-projekti, jossa on meiltä edustus sekä nuortenohjaus-, ohjaus- ettäaikuisten ohjausryhmässä. Yhteistyö virisi ja voimistui kaupungin ja seurakunnan kanssa, kuin myös työvoimatoimiston, sosiaalitoi-men ja monen muun tahon kanssa, joka jatkuu tänäkin päivänä.

No, kuppilan aika päättyi, kun koko paikka luovutettiin kaupungin kuvataidekoulun käyttöön. Meillä alkoi oman paikan etsintä.Kaupunki osoitti meille tilat Latukatu 14:stä, jonne muutettiin 5.5.1999. Ensin putsattiin ja maalattiin; yhdistyksen vapaaehtois- jatyöntekijämuurahaiset sen tekivät. Sitten kun paikka oli siisti ja kalustettu lahjoituksena saaduilla tavararoilla, pidettiin avajaiset5.8.1999. Oli ruokaa, kahvia, musiikkia ja onnitteluja. Paikka oli virallisesti avattu. Toiminta jatkui. Palkattiin kädentaitojen ohjaaja,toimistonhoitaja ja atk-neuvoja, jonka työ loppui 31.7. emmekä atk-ohjaajaa ole sen jälkeen palkanneet. Otimme töihin myösharjoittelijan. Kädentaitojen ohjaajasta tuli ruokalan vastaava kun aloitimme seurakunnan avustamana ruokailut työttömille kaksikertaa viikossa.

Aloitimme myös Mopo-projektin yhdessä seurakunnan kanssa entisellä jätevesipuhdistamolla. Siellä oli ohjaajina työllistämistuellanuoria miehiä. Mopo-pajan toiminta kuitenkin loppui 30.11.2002.

Vesitornin kahvilaa on yhdistys pitänyt jo monena kesänä. Siellä työntekijöinä ovat olleet koulunsa päättäneet tytöt ja pojat. Latu-kadulla on sitten toimittu; jäsenmäärä on tasaisesti kasvanut. Minut on valittu puheenjohtajaksi Lea Itkosen jälkeen 16.11.1999syyskokouksessa ja toimintani aloitin vuoden 2000 alusta, jossa tehtävässä olen edelleen.

Toiminta on vakiintunut; allas- ja salijumpat toimivat. Ruokailua on vielä, on jaettu yhdistyksen alusta asti EU-paketteja, tehtymatkoja Tallinnaan, Eduskuntaan, Viipuriin, käyty kylpylöissä ja teattereissa ym.

Rahoitus tuli aluksi TE-keskukselta toiminnanohjaajan palkkaukseen, sitten Raha-automaattiyhdistykseltä toimintaan ja toiminnan-ohjaajan palkkaukseen ja tänä vuonna TE- keskukselta pieni summa.

Tässäpä lyhyesti yhdistyksemme taivalta vuodesta 1993 tähän päivään. Nyt olemme viettämässä juhlaa, tulevaisuudesta emmetiedä. Menneeseen voimme katsoa hyvillä mielin ja nyt voimme juhlia omaa yhdistystämme, joka on toiminut 10 vuotta, vaikka eriyhteyksissä on toivottu, että yhdistykset loppuisivat, että maassa olisi täystyöllisyys. Mutta me kaikki tiedämme, niin ei varmaantapahdu. Unohdetaan hetkeksi rahahuolet ja muut murheet. Onnea 10-vuotiaalle! Tässä ja nyt haluan kiittää kaikkia jotka ovat olleettoiminnassa; hallitusta, työntekijöitä sekä kaikkia vapaaehtoisia. Ilman teidän kaikkien panosta ei tästäkään juhlasta olisi tullut mi-tään. Kiitos teille jäsenille, kiitos kaikille, viihtykää!

Puhe pidettiin Varkauden seudun Työttömät ry:n 10 v. juhlassa 14.5.2003


Tälle palstalle voit kirjoittaa osoitteeseen:

Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö TVYry/Karenssisanomat

Sörnäisten rantatie 27 C 4

00500 Helsinki

Tai sähköpostitse: [email protected]

Seuraan tiiviisti ruotsin telkkua ja sieltä osuisilmiini hyvä juttu, jota voitaisiin ottaa myösmeillä Suomessa käyttöön. Elikkä lyhykäi-syydessään juoni on sellainen että, ihminenjolla ei ole osoittaa paperilla ammattitaito-ansa, vaan on hankkinut sen pitkän linjankautta, voi käydä antamassa näyttökokeenviranomaisten hyväksymille instansseille janäin ollen saada asiantuntijan kirjallisen lau-sunnon ammattitaidostaan, jonka avulla ko.henkilö voi todistaa mahdolliselle tulevalletyönantajalleen osaamisensa tason, ja näin

Olen itse pelastunut työttömyyseläkeput-keen, mutta haluaisin, että kaikki työttömätja eläkeläiset voisivat yhtenä rintamana puo-lustaa etujaan ja selvittää, ketkä ovat kansa-laispalkkaa ja kunnon eläkkeitä vastaan. Tar-vitaan siis selkeä, yksinkertainen tavoite jaetuviidakon eri lokeroissa olevien keskinäi-nen solidaarisuus. Ehdotan, että kaikki työt-tömät perustavat puolueen, joka kerää myöspienituloisten eläkeläisten äänet. Ohjelmaolisi mielestäni seuraavan tyyppinen. Jokai-nen on oikeutettu kansalaispalkkaan, kunseuraavat ehdot täyttyvät:a opiskelee täysipäiväisesti (ikäraja aluksi

20 v)b ei saa työtä opiskelun loputtua (ikäraja

aluksi 20 vuotta)c on työtön (ikäraja aluksi 20 vuotta) tai jää

työttömäksid on määräaikainen eikä ole saanut vuoteen

vakinaista työsuhdettae on muun yrityksen kuin osakeyhtiön pe-

rustaja tai alle viisihenkisen osuuskunnanjäsen eikä yrittäminen ole kestänyt kolmeavuotta eikä voittoa ole kirjanpidossa edun-saajaa kohti tullut kaksi kertaa yli 12 xkansalaispalkan määrän

f elää omintakeista elämää taiteilijana, hy-vän tekijänä (esim. kotiapu) tai muuten va-linnut tulokseen kansalaispalkan

g työllistyä yrityksessä, jonka liikevaihto onalle 200 000 euroa vuodessa ja työntekijä-määrä alle viisi. Em. yritys voi palkata yh

den henkilön niin, ettei hän menetä kan-salaispalkkaansa kahden vuoden ajaksi va-paasti neuvottelemallaan palkalla.

1 Alin eläke on kullakin yksilöllä taloudentuloista riippumatta sama kuin kansalais-palkka.

2 Kansalaispalkkaan ei liity mitään erityistävalvontaa. Karenssiaikoja ei ole eikä sitälykkää tai pienennä muu tulo (esim. loma-rahat) tai säästö. Kansalaispalkan saajapäättää itse, mitä työllistymispalveluja hänhaluaa käyttää.

3 Kansalaispalkan ensimmäinen erä makse-taan kunkin kuukauden 21. päivä ja toi-nen erä kuukauden viimeisenä päivänä.Kuukauden kansalaispalkka on saman-suuruinen kuukaudesta riippumatta.

4 Kansalaispalkka ei vaikuta ansiosidon-naiseen ja työttömyyseläkkeeseen. Se kor-vaa sellaiset etuisuudet, jotka ovat pienem-piä (esim. opinto-, varusmies-, työvoimanliikkuvuus- yms. tuet) kuin kansalaispalk-ka lukuun ottamatta asumistukea, asumis-lisää ja lapsikorotuksia.

5 Kansalaispalkka on sidottu elinkustannus-indeksiin. Sitä verotetaan palkkatuloa vas-taavasti. Myös kansalaispalkan suuruisel-la eläkkeellä on sama verotusperuste.

6 Kansalaispalkan vuoksi työvoima- ja sosi- aalipalvelujen henkilömenoja on tarkoitus supistaa kolmannekseen. Alle 5000 asukkaan kunnissa kansalaispalkan hoi- to tapahtuu yli 15 000 asukkaan seutu-

kuntien puitteissa.7 Kansalaispalkkaan liittyvät kantelut käsi-

tellään Hämeenlinnan Hallinto-oikeudes-sa.

8 Kansalaispalkan saaminen tai keskeyttä-minen perustuu omaan ilmoitukseen.Keskeytyksestä ilmoittamatta jättämises-tä rangaistaan sakolla, yhteiskuntapal-velulla tai vankeudella. Karenssia tms.edun menetystä ei käytetä edes rangais-tuskeinona.

9 Kansalaispalkka on aluksi 550 euroa kuu-kaudessa ja sen aiheuttama budjettivajerahoitetaan ensisijaisesti kotimaisella lai-nalla ennen kuin säästöt virkamiestenpalkoissa ja parantuneessa työllisyydes-sä riittävät siihen noin kahden vuoden ku-luttua. Budjettiylijäämät käytetään ensi-sijaisesti kansalaispalkan korotukseen.

10 Kansalaispalkka takaa Suomen kansalai-selle ihmisarvoisen elämän ja aktivoikoko yhteiskuntaa.

11 Kansalaispalkan olennainen tarkoitus onvähentää ja yksinkertaistaa lakeja, ase-tuksia ja määräyksiä ja poistaa kokonaansen saajiin kohdistuva valvonta. Saajanvelvollisuus on vastaavasti kunnian jaomantunnon kautta toimia sen tavoitte-lemassa hengessä ja ilmoittaa olosuh-teidensa muutoksista mikäli kansalaispal-kan saantiperuste on poistunut.

Matti Kosola, DI

Demokratiaa ja selkeä poliittinen ohjelma

“Takuukortti työttömälle”

ollen parantaa mahdollisuuksiaan työllistyävaikka hän olisi ollut pitempään työttömä-nä. Käytäntöhän on tänään sellainen ettätyönantajat pelkäävät työttömiä, eivätkä us-kalla työllistää heitä.

Tällä tavoin saataisiin ns. takuukorttityöttömälle.

TerveisinA-M KolehmainenKokkolan Työttömät ry


TVY RY:n tavoiteohjelmavuosille 2003-2007

Yhdistyksen tarkoituksena on toimia työttömien etujärjestönä työttömyyden vähentämiseksi ja poistamiseksiSuomesta, työttömien toimeentulon parantamiseksi sekä henkisen että fyysisen hyvinvoinnin kohottamiseksi.

1. Työttömien edunvalvontaTVY ry:n on kiinnitettävä etujärjestönä erityistä huomiota työttömyysturvan ja muun sosiaalisen turvaverkon kehittymiseen suuntaan, jokatakaa kohtuutasoisen vähimmäistoimeentulon jokaiselle Suomessa asuvalle ihmiselle. Peruspäivärahan tai työmarkkinatuen on oltava riittä-vä kohtuulliseen elämiseen ilman toimeentulotukea. Eläkettä on kerryttävä myös pienimmillä päivärahoilla oleville.TVY ry:n on toimittava ”yhteiskunnan vahtikoirana” ja valvottava, että ihmisten perusoikeudet toteutuvat kaikilta osin. Ihmisten perusoi-keuksien kaventamista ja leikkaamista on vastustettava kaikin mahdollisin keinoin ja kaikilla mahdollisilla tasoilla.Kaikissa toimissa on toteutettava tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatetta. Niin kansallisessa kuin kansainvälisessä toiminnassa onpidettävä esillä tasa-arvon vaatimus.TVY ry:n tulee hankkia valmiudet yhteiskunnallisessa päätöksenteossa mukanaoloon sekä tieto/taito talouden ja tulevaisuuden ennusmerkkienlukemiseen ja tulkitsemiseen, etteivät muutokset voi tulla täysin yllättäen.

2. Jäsenistön tukeminen ja kouluttaminenTVY ry:n on parannettava kykyään palvella jäsenjärjestöjä ja huolehdittava niiden palvelukyvystä. Jäsenjärjestöjen sitoutumista on lujitettava.

3. Alueellinen toimintaAluetoiminnan tavoitteena on oltava alueen yhdistysten yhteisöllisyyden lisääminen sekä yhteisten koulutustilaisuuksien ja edunvalvonta-tapahtumien järjestäminen. Tavoitteena on oltava kaikkien TE-keskusten viranomaisten yhdenmukainen lakien tulkinta suhteessa yhdistyksiin.

4. Yhteistyö eri kansalaisjärjestöjen ja kirkkokuntien kanssaTVY ry:n on tehtävä yhteistyötä sellaisten toimijoiden kanssa, jotka hyväksyvät ja haluavat toteuttaa YK:n Ihmisoikeusjulistuksen, Euroo-pan perusoikeusasiakirjan ja Suomen perustuslain takaamia ihmisen perusoikeuksia. Yhteistyössä puoluepoliittisten, ammatillisten, uskon-nollisten ja muiden sosiaalisten kansalaisjärjestöjen kanssa TVY ry:n on pysyttävä itsenäisenä ja sitoutumattomana.

5. Toimintojen arvioiminenTVY ry:n hallituksen on arvioitava säännöllisesti toimintaansa ja otettava kantaa yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin sekä suhtauduttavakaikkien yhteiskunnan voimien toimiin terveellä kriittisyydellä.

Jokaisen yhdistyksen toimijan on arvioitava omaa ja oman yhdistyksen toimintaa kriittisesti ja huomioitava myös toiminnan eettisetnäkökohdat.


TYÖTTÖMIEN 10.VALTAKUNNALLISET IHMISOIKEUSPÄIVÄTma-ke 20.-22.10.2003 Seurakuntaopistolla Järvenpäässä

“PELOT, UHAT JA SELVIYTYMINEN”OHJELMALUONNOS

Ma 20.10.klo 11.30 - 13.00 Lounas12.00 Lehdistötilaisuus13.00 Avajaiset:

MusiikkiaAvaussanat - TVY ry:n puheenjohtaja Lea KarjalainenKirkon tervehdys -SRK-opiston tervehdys - opiston johtaja Jarmo KökköPelot, uhat ja selviytyminen - alustajina Ekonomisti Heikki Hiilamo Stakes:sta sekä Jouko SkinnariMusiikkia

14.45 Päiväkahvi15.15. Työttömyys ns. markkinatalouden perusarvona - alustajana Hannu Taanila16.00 Kanavat käynnistyvät

KANAVAT:1. Eriarvoisuus viranomaisissa - pelot ja uhat

Kanavan vetäjinä Esa Venäläinen ja Kari Pajumäki. Asiantuntijana Jouko Karjalainen2. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden sosiaaliset vaikutukset

Vetäjinä Kari Hanka ja Seppo Leppälä. Asiantuntijana VATT:n tutkimusjohtaja Heikki Räisänen3. Työttömien oikeudet ja velvollisuudet

Vetäjinä Matti Nygren ja Ahti Heinonen. Asiantuntijoina Anne Huotari ja lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen TM4. Euroopan työllisyysstrategia ja Suomen kansallinen työllisyysohjelma.

Vetäjänä Karl Gustaf Kunnas5. Työttömänä selviytyminen. Kanava jaetaan useampaan osa-alueeseen

1. Voimavaraistaminen - Aki Hovivuori2. Vapautuksen teologiaa työttömille - Matti J. Kuronen3. Työttömän tarina - Ossi Ojanen ja Soili Hämäläinen4. Keskustelukanava - Yhteiskunnallisen työn diakonissa Marja-Liisa Liimatta, Joensuun srk.

17.15 Päivällinen porrastetusti17.00-19.00 Saunat19.30 Opiston järjestämä illanvietto ja iltapala

Tanssiorkesteri About Four Centlemen

Ti 21.10.7.30 - 9.00 Aamupala8.45 Aamuhartaus - Pastori Päivi Helen9.15 -10.15 Työttömät ja hyvinvointivaltion tulevaisuus -10.15. Kanavatyöskentely jatkuu11.45 Lounas porrastetusti13.00 Kanavat jatkavat15.00 Kahvi kanavissa15.30 Kanavat jatkavat17.00 Päivällinen17.00-19.00 Saunat18.45 Linja-autokuljetus Järvenpää-talolle19.00-21.00 Järvenpään kaupungin vastaanotto

Kaupunginjohtaja KukkonenTVY ry:n puheenjohtaja Lea KarjalainenIhmo-päivien historiikki - Yhteiskuntatyön sihteeripastori Ilkka SipiläinenMusiikkiesitys

Ke 22.10.7.30-9.00 Aamupala8.30-9.00 Aamuvirret - Yhteislaulutilaisuus kappelissa9.00 Päivien päätöstilaisuus

Kanavien tuloksia kommentoimassa:9.00 - 10.30 Työministeri ja Sosiaali- ja terveysministeri ?10.45 - 12.30 Työelämän ja tasa-arvoasiain valiokunnan jäsenistä I joka puolueesta.


Etelä-PohjanmaaPuheenjohtaja: Harju-Seppänen Tuula

Puh. 06-4580211, fax [email protected] 7 C 20, 61600 JalasjärviJalasjärven Työnhakijat ry

I-varajäsen Ristolainen RaijaPuh. 06-4384743, fax 06-4384743, gsm [email protected] 51, 62170 LakaluomaLapuan Työnhakijat ry

II-varajäsen Linnusmaa MiikaPuh. 06-4561728, gsm [email protected] 11, 61600 JalasjärviJalasjärven Työnhakijat ry

I-varajäsen Karesti MariaPuh 05-3541181, fax 05-2311024, gsm 0400-633320Kanervapolku 1 B 6, 49400 HaminaEtelä-Kymen Työttömät ry

II-varajäsen Honkanen KaleviPuh. 05-4323855, fax 05-4323855, gsm 040-8258642Koskikatu 1, 55120 ImatraImatran Työnhakijat ry

TVY ry:n HALLITUS2003Puheenjohtaja: Karjalainen Lea

TVY ry, Sörnäisten rantatie 27 C4, 00500 HelsinkiPuh. 09-77453520, fax 09-77453570, gsm 040-5477099sähköposti: [email protected]

Sihteeri: Valli RitvaTVY ry, Sörnaisten rantatie 27 C 4, 00500 HelsinkiPuh. 09-77453510, fax 09-77453570, gsm 040-5477090sähköposti: [email protected]

Etelä-SavoPuheenjohtaja: Moilanen Anneli

Puh. 015-172176, fax 015-212333, gsm [email protected] 4, 50190 MikkeliMikkelin Seudun Työttömien Yhdistys

I-varajäsen Häkkinen ReinoPuh. 015-443056, gsm [email protected] 10, 58830 ParkumäkiRantasalmen Työttömät ry

II-varajäsen Vaskelainen Tuulagsm [email protected] 5 as 8, 52700 MäntyharjuMäntyharjun Tyött.Toimintajärjestö

HämePuheenjohtaja: Leppälä Seppo

gsm [email protected] 18, 15540 VillähdeNastolan Työttömät ry

I-varajäsen Johansson MattiPuh. 019-739212, fax 019-739212, gsm [email protected]äentie 2 F 23, 11120 RiihimäkiTyöriihi ry

II-varajäsen Granö VeikkoPuh. 03-6533965, gsm [email protected] 15, 13200 HämeenlinnaHämeenlinnan Työttömät ry

Keski-SuomiPuheenjohtaja: Junttila Pirjo-Liisa

Puh. 014-635304, fax 014-635299, gsm [email protected] 1, 40270 PalokkaJyvässeudun Työttömät ry

I-varajäsen Martins SirpaPuh. 014-586009, fax 014-543092, gsm [email protected] 25, 44200 SuolahtiSuolahden Työttömät ry

II-varajäsen Pajumäki Karifax 014-572027, gsm [email protected]älitie 12 as 11, 44500 ViitasaariViitasaaren Työttömien Yhdistys ry

LappiPuheenjohtaja: Pulju Ritva-Liisa

Puh. 016-618243, fax 016-618243, gsm [email protected]ärventie 1827 A, 99560 SodankyläSodankylän Työvoimareserviläiset

I-varajäsen Korteniemi AnneliPuh. 016-515551, fax 016-515551, gsm [email protected]äkeläntie 3, 95700 PelloPellon Työttömät ry

II-varajäsen Vartiainen Ristogsm [email protected]äjäntie 11 F 22, 96100 RovaniemiRovaniemen Lähimmäiset Tuki ry

Kaakkois-SuomiPuheenjohtaja: Nygren Matti

Puh. 05-3635113, fax 05-3635113, gsm [email protected]öntie 44, 46800 AnjalankoskiAnjalankosken Työttömät ry

KainuuPuheenjohtaja: Venäläinen Esa

Puh. 08-6140098, fax 08-6140098, [email protected]

Lönrotinkatu 5 B 2.krs, 87100 KajaaniKajaanin Työttömien Yhdistys ry

I-varajäsen Kyllönen AhtiPuh. 08-713023, fax 08-713023, gsm [email protected] 20, 89600 SuomussalmiYlä-Kainuun Työttömät ry

II-varajäsen Haverinen MarkettaPuh. 08-6520320, fax [email protected] 99, 88900 KuhmoKuhmon Työttömien Yhdistys ry


PirkanmaaPuheenjohtaja: Heinonen Ahti

Puh. 03-3484234, fax [email protected] 5 K 8, 33470 YlöjärviYlöjärven Työttömät ry

I-varajäsen Hinkka AilaPuh. 03-3416730, gsm [email protected] 4 B 17, 37120 NokiaNokian Työttömät ry

II-varajäsen Brander JuhaniPuh. [email protected] 17, 33720 TampereHervannan Työttömät ry

Pohjois-SavoPuheenjohtaja: Kaasalainen Aila

Puh. 017-662833, fax 017-662833, gsm [email protected] 5 73600 KaaviKaavin Työttömät ry

I-varajäsen Weman KeijoPuh. 017-2626045, fax 017-2633698, gsm [email protected] 2 C 34, 70700 KuopioKuopion S.Omatoim.Työnhakijat ry

II-varajäsen Iivanainen Sirkka-LiisaFax 017-5528270, gsm [email protected]ääntie 9 as.4, 78500 VarkausVarkauden Seudun Työttömät ry

PohjanmaaPuheenjohtaja: Kellosalo-Niemi Riitta

Puh. 06-8227080, gsm [email protected] 5 A 11, 67100 KokkolaKokkolan Työttömät ry

I-varajäsen Lindberg KariGsm [email protected] 12 C 23, 68660 PietarsaariPietarsaaren Seudun Työnhakijat

II-varajäsen Aira LukkaGsm [email protected] 127, 69600 KaustinenJokilaakson Jobittomat ry

Pohjois-KarjalaPuheenjohtaja: Vallius Lea

Gsm [email protected] 41, 81100 KontiolahtiKontiolahden Työttömät ry

I-varajäsen Ryhänen VeliPuh. 013-761686, gsm [email protected] 3 F 21, 81200 EnoEnon Aktiiviset Työnhakijat ry

II-varajäsen Halonen KaukoVanhatie 5, 83900 JuukaJuuan Työttömät ry

Pohjois-PohjanmaaPuheenjohtaja: Järvenpää Helvi

Puh. 08-450224, fax 08-450230, gsm [email protected] 67, 86600 HaapavesiHaapaveden Uhanalaiset Työttömät

I-varajäsen Talonen EinePuh. 08-5211843, gsm 040-7273484Pappilantie 1, 90460 OulunsaloOulunsalon Työttömien Tuki ry

II-varajäsen Teppo PaulaToritie 3, 85500 NivalaNivalan Työttömien Yhdistys ry

UusimaaPuheenjohtaja: Saastamoinen Tuula

Puh. 09-8571896, gsm [email protected]änkuja 5A6, 01280 VantaaVantaan Työttömät ry

I-varajäsen Kuoppa-Aho AimoPuh. 09-2711139, fax 09-27942100, gsm [email protected] 3, 04400 JärvenpääJärvenpään Työttömät ry

II-varajäsen Vehniäinen AnttiPuh. 019-388557, fax 019-381323, gsm 041-5048712Reunakatu 2 F 47, 08200 LohjaLohjan Seudun Työttömät ry

Varsinais-SuomiPuheenjohtaja: Hanka Kari

Puh. 02-4386933, fax 02-4386933, gsm [email protected] 3 as 13, 21200 RaisioRaision Seudun Työttömät ry

I-varajäsen Heino MauriPuh. 02-2482570, gsm 044-774374Majoitusmestarink.9C, 20360 TurkuTurun Seudun Työttömät ry

II-varajäsen Lehtinen MattiPuh. 02-7344933, gsm [email protected] 19, 25330 KuusjokiSalon Alueen Työttömät ry

SatakuntaPuheenjohtaja: Träskelin Arto

Puh. 02-6351234, gsm [email protected] 12, 28360 PoriPorin Seudun Työttömät ry

I-varajäsen Lintunen LiisaPuh. 02-5604409, fax 02-5604409, gsm [email protected] Rytinkatu 11, 32700 HuittinenHuittisten Seudun Työttömät ry

II-varajäsen Kettunen SinikkaPuh. 02-8343038, fax 02-8343030, gsm [email protected] 23, 27150 LapijokiRauman Seudun Työttömät ry


Nimi:Puhelin: Fax: Gsm: Sähköposti: Osoite: Yhdistys:

TVY:n varapuheenjohtaja:LEPPÄLÄ SEPPO

044-5653418 [email protected] Rekitie 18, 15540 Villähde Nastolan Työttömät ry

Työvaliokunta:KARJALAINEN LEA, puhjoht09-77453520 09-77453570 040-5477099 [email protected] Sörnäisten rantatie 27 C 4, 00500 HELSINKI TVY ryHANKA KARI02-4387720 02-4387725 050-5618013 [email protected] Nallinkatu 3 as 13, 21200 RAISIO Raision Seudun Työttömät ryLEPPÄLÄ SEPPO

044-5653418 [email protected] Rekitie 18, 15540 VILLÄHDE Nastolan Työttömät rySAASTAMOINEN TUULA09-8571896 09-8571896 040-5247606 [email protected] Rajakentänkuja 5 A 6, 01280 VANTAA Vantaan Työttömät ryVENÄLÄINEN ESA08-6140098 08-6140098 050-5421003 [email protected] Lönrotinkatu 5 B 2 krs, 87100 KAJAANI Kajaanin Työttömien yhdistys ryVALLI RITVA, sihteeri09-77453510 09-77453570 040-5477090 [email protected] Sörnäisten rantatie 27 C 4, 00500 HELSINKI TVY ry

Tiedotusjaosto:KARJALAINEN LEA09-77453520 09-77453570 040-5477099 [email protected] Sörnäisten rantatie 27 C 4, 00500 HELSINKI TVY RYKUOPPA-AHO AIMO09-2711139 09-27942100 040-5194419 [email protected] Valtuustokatu 3, 04400 JÄRVENPÄÄ Järvenpään Työttömät ryNYGREN MATTI05-3635113 05-3635113 050-3414166 [email protected] Yrjöntie 44, 46800 ANJALANKOSKI Anjalankosken Työttömät ryPULJU RITVA-LIISA016-618243 016-618243 040-7278789 [email protected] Orajärventie 1827 A, 99560 SODANKYLÄ Sodankylän

Työvoimareserviläiset ry

Tulevaisuustyöryhmä:HEINONEN AHTI03-3484234 03-3484234 [email protected] Asemantie 5 K 8, 33470 YLÖJÄRVI Ylöjärven Työttömät ryJUNTTILA PIRJO-LIISA014-635304 014-635299 040-7324476 [email protected] Runoilijantie 1, 40270 PALOKKA Jyvässeudun Työttömät ryKELLOSALO-NIEMI RIITTA06-8227080 044-0902440 [email protected] Ristirannankatu 5 A 11, 67100 KOKKOLA Kokkolan Työttömät ryHARJU-SEPPÄNEN TUULA06-4580211 06-4560688 [email protected] Koskitie 4 E, 61600 JALASJÄRVI Jalasjärven Työnhakijat ryJÄRVENPÄÄ HELVI08-450224 08-450230 040-7198748 [email protected] Veivontie 67, 86600 HAAPAVESI Haapaveden

Uhanalaiset Työttömät

Opinto- ja virkistysjaosto:VENÄLÄINEN ESA08-6140098 08-6140098 050-5421003 [email protected] Lönrotinkatu 5 B 2 krs, 87100 KAJAANI Kajaanin Työttömien yhdistys ryKAASALAINEN AILA017-662833 017-662833 0400-789193 [email protected] Ahotie 5, 73600 KAAVI Kaavin Työttömät ryVALLIUS LEA050-5719643 [email protected] Keskuskatu 41, 81100 KONTIOLAHTI Kontiolahden Työttömät ryVALLI RITVA09-77453510 09-77453570 040-5477090 [email protected] Sörnäisten rantatie 27 C 4, 00500 HELSINIKI TVY ry

Sääntötyöryhmä:TRÄSKELIN ARTO02-6351234 0400-815509 [email protected] Joutsenontie 12, 28360 PORI Porin Seudun Työttömät ryJÄRVENPÄÄ HELVI08-450224 08-450230 040-7198748 [email protected] Veivontie 67, 86600 HAAPAVESI Haapaveden

Uhanalaiset TyöttömätLEHTINEN MATTI02-7344933 050-3092544 [email protected] Riitasuontie 19, 25330 KUUSJOKI Salon Alueen Työttömät ry

JAOSTOT / VALIOKUNNAT / TYÖRYHMÄT

2003 TVY


Nimi:Puhelin: Fax: Gsm: Sähköposti: Osoite: Yhdistys:

Edustukset:KANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN VASTAAVAT:KUNNAS KARL-GUSTAF0400-122582 [email protected] Kasarminkatu 1, 87100 KAJAANI Kajaanin Työttömien

Yhdistys ryMARTINS SIRPA014-586009 014-543092 040-7529943 [email protected] Kotikatu 25, 44200 SUOLAHTI Suolahden Työttömät ry

AY-vastaavat:SAK:HANKA KARI02-4387720 02-4387725 050-5618013 [email protected] Nallinkatu 3 as 13, 21200 RAISIO Raision Seudun Työttömät ry

STTK:LEHTINEN MATTI02-7344933 050-3092544 [email protected] Riitasuontie 19, 25330 KUUSJOKI Salon Alueen Työttömät ry

AKAVA:NYGREN MATTI05-3635113 05-3635113 050-3414166 [email protected] Yrjöntie 44, 46800 ANJALANKOSKI Anjalankosken Työttömät ry

AKTIIVINEN SOSIAALIPOLITIIKKA-OHJAUSRYHMÄ:KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTAKARJALAINEN LEA09-77453520 09-77453570 040-5477099 [email protected] Sörnäisten rantatie 27C4, 00500 HELSINKI TVY ry

EAPN-FIN HALLITUS:HEINONEN AHTI03-3484234 03-3484234 [email protected] Asemantie 5 K 8, 33470 YLÖJÄRVI Ylöjärven Työttömät ry

EU-RUOKA-APUNEUVOTTELIJA:VALLI RITVA09-77453510 09-77453570 040-5477090 [email protected] Sörnäisten rantatie 27 C 4, 00500 HELSINKI TVY ry

TVY ry:n

KOULUTUS JÄSENJÄRJESTÖILLESYKSYLLÄ 2003

JÄRJESTÖN TALOUSHALLINNON PERUSTEITA

Laskentajärjestelmän tavoitteet

Kirjanpidon yleiset periaatteet ja käsitteet

Tilinpäätös: tuloslaskelma ja tase, toimintakertomus

Järjestön taloushallinto ja valvonta

Taloussääntö

Hallitus ja toimihenkilöt

Pöytäkirjat

Sisäinen ja ulkoinen tarkastus

Ottakaa yhteysaikataulutoivomuksin

heti elokuussa:[email protected]


ILMOITTAUTUMISLOMAKE

Työttömien Kesä- ja Kulttuuripäiville ti-to 19.-21.08.2003Paikka: Järvenpään Matkailukeskus

Yhdistys:_________________________________________________________

Osoite____________________________________________________________

Puh.___________________sp:_________________________________________

Yhdistyksestä osallistuu yhteensä______aikuista_______lasta

Näistä ohjelman suorittajia ____________________henkilöä (Nimet voi ilmoittaa eri liitteellä)

Ohjelma-aihe:__________________________________________________________

Näyttelyyn tuotavat työt:_________________________________________________

______________________________________________________________________

Majoitus täysihoidolla ______________hlöä hinta 65 euroa/hlö sisältää myös retket.

Teltta/asuntovaunumajoitus täysihoidolla ____________ hlöä, hinta 55 euroa/hlö

________________________ __/__2003

__________________________________ allekirjoitus

Palautetaan TVY:n toimistoon viimeistään heinäkuun loppuun mennessä !

Majoituspaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Huom! Ilmoittautumisen yhteydessä varausmaksu 10 euroa/hlö, jolloin ilmoittautuminen onsitova.Loppumaksu maksettava 15.08.2003 mennessä TVY ry:n tilille SAMPO 800012-70038947.Huom! Erillistä pankkisiirtoa ei lähetetä. Viesti Kesäpäivät ja henkilömäärä.

Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö – TVY rySörnäisten rantatie 27 C 400500 Helsinkipuh. 09 – 77 45 35 10, 09-77 45 35 0fax. 09 – 77 45 35 70Email: [email protected] tai [email protected]: www.tvyry.com

LE

IKK

AA

TÄ

STÄ


LE

IKK

AA

TÄ

STÄ

hallitusohjelman lupaukset - tyottomat · 2019. 4. 4. · tvy ry:n puheenjohtaja hallitusohjelman...

Documents