Työllisyys ja taloustiede

Terveys ja työkyky

TvytterTYÖTTÖMIEN EDUNVALVONTALEHTI4/2015

Tvytter

Päätoimittaja: Jukka Haapakoski

Taitto: Juha Keränen

Paino: Forssa Print Oy

Verkkolehti: tvy.fi/tvytter

Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö – TVY ry Sörnäisten rantatie 27 C 4 00500 Helsinki Käyntiosoite: 27 C 1b (sisäpiha) www.tvy.fi

Jukka Haapakoski puheenjohtaja puh. 050 577 2580 jukka.haapakoski@tvy.fi

Juha Keränen talous- ja järjestösihteeri puh. 040 547 7090 juha.keranen@tvy.fi

Kristian Sundman toimittaja puh. 044 544 3619 kristian.sundman@tvy.fi

Timo Krohn lakiasiamies puh. 040 528 2884 timo.krohn@tvy.fi

toimisto@tvy.fi

ISSN 2342-7531 (Painettu)ISSN 2342-754X (Verkkojulkaisu)

Kansikuva: Juha Keränen

Seuraava lehti ilmestyy 13.3.2016. Lehteen tarkoitettu materiaali on oltava toimituksessa 21.2.2016 mennessä.

https://www.youtube.com/user/tvyrytube

https://www.facebook.com/tvy.toimitus

Sisällys

2 TVYtter 4/2015

TVY ajaa Suomeen täystyöllisyyttä ja puolustaa työttömien taloudellista, sosiaalista ja fyysistä oikeutta yhdenvertaiseen kansalaisuuteen.TVY vaikuttaa lainsäädäntöön neuvottelemalla ja tekemällä yhteistyötä eduskunnassa kansanedustajien sekä työ- ja tasa-arvo-, sosiaali- ja terveys- ja tulevaisuusvaliokuntien, ministeriöiden ja Ay-liikkeen kanssa ja erilaisten työryhmien kautta.TVY on työttömien valtakunnallinen edunvalvontajärjestö, jolla on noin 100 jäsenjärjestöä, joissa on 6500 jäsentä (2014).Jos sinä olet työtön tai työttömyys-uhan alla, katso lehden viimeinen aukeama, onko omalla alueellasi toimintaa tai perusta uusi yhdistys.

Puheenjohtajan palsta: Kenelle kuuluu vastuu pitkäaikaistyöttömyyden hoitamisesta? .........................................4

Edunvalvonta

Nyt puhuvat TE-toimiston johtajat TVY:lle ......................................6Työttömien terveys ja työkykyisyys .................................................8Työttömien terveystiedot TE-toimistojen URA-rekisterissä ...... 10Työkykykoordinaattori etsii työssä jaksamisen keinoja ...............12TTL-kolumni: Onko työkykyä myös työn ulkopuolella? ................14Järjestöjohtaja – järjetön johtaja? ...................................................15

Yhteiskunta ja talous

Työllisyys, talouspolitiikka ja taloustiede ...................................... 16Talousguru Thomas Piketty: Koroilla elävä eliitti ottaa vallan ... 19Palkkatukirahoitusta on lisättävä ensi vuodelle ...........................21Työttömän ja palkansaajan verotuksen erot ................................ 22Työttömien kannustaminen – mitä jää käteen perustuslakivaliokunta? ...................................................................24Riistoa über alles vai kivaa jakamistaloutta kaikille? ....................26Buddhalaisuuden Täydellinen elinkeino .......................................28Medianurkka: Työtä ja työttömyyttä ............................................30VATT saa mitä VATT tilaa! ................................................................ 32

Jäsenkenttä

Kolumni: Kolme toivetta: koulutus, työ ja julkinen sektori .........35Rakennerahastot EAKR ja ESR .......................................................36Järjestösihteerin palsta: TVY:n vuoden 2016 projektit ................ 37Ruoka-avun tarve on jatkuva, tilanne sinänsä hävettävä ...........38Köyhyyden ja asunnottomuuden moninaisuus Porissa .............40Laivakoulutus 2015 Tallinnassa .......................................................44Kolmas sektori: Maahanmuuttajien avustamismahdollisuudet ..........................45TyVi: Työllistyvien ihmisten yhdistys ..............................................46Ura-Ovi ry – uraovihanke ................................................................47

Kuva

: Sat

u Yl

ävaa

ra

TVYtter 4/2015 3

Terveellistä taloustiedettä

Pääkirjoitus

Edunvalvontaosiossa Jukka Haa-pakoski kysyy pitkäaikaistyöttö-myyden hoitamisen vastuusta ja kertoo TE-toimistojen kuulumi-

sia. Terveysteemassa työhuollon erikois-

lääkäri Raija Kerätär on viimeistele-mässä väitöskirjaansa pitkäaikaistyöt-tömien työkyvystä ja sen arvioinnista. Hänen tutkimustensa perusteella pit-käaikaistyöttömyyteen liitetään helpos-ti päihdeongelma, mutta niiden yhtäläi-syys on yllättävän vähäistä.

Vates-säätiön viestintävastaava Kati Savela avaa työkykykoordinaattorin tointa työntekijän ja työnantajan välissä. Artikkeli on julkaistu osin Vatesin Kyvyt käyttöön -lehdessä, mutta TVYtterissä näkökulma on toinen.

TE-toimistot ylläpitävät URA-rekis-teriä, mistä löytyvät mm. työttömien ter-veystiedot. Vaikka rekisterin lukuoikeus on salassapidettävää ja rajattu tervey-denhoitokuntaan, on työvoimatoimiston kaikilla työntekijöillä pääsy rekisteriin.

Järjestöjohtajan työ on monipuolis-ta, mielenkiintoista ja haastavaa, mutta jos ei jaksa työssään, pitää uskaltaa mur-tua. Eheäksi silloin murrutaan, ei rikko-naiseksi.

Työterveyslaitoksen kehittämä Ky-kyviisari ottaa huomioon sen seikan, että työkykyä tulee olla myös työn ulko-puolella. Siksi myös työttömän on syy-tä miettiä omaa työkykyään. Hyvä työ- ja toimintakyky lisäävät hyvinvointia ja jaksamista.

Yhteiskunta- ja talousosiossa ruoditaan taloustieteiden haaro-jen suhtautumista työllisyyteen ja työllisyyden hoitoon.

Soste teki yhdessä välityömarkkina-toimijoiden yhteistyöryhmän kanssa sel-vityksen palkkatukitilanteesta ja kyselyn selkeä viesti oli, että palkkatukirahoitus-ta on lisättävä eikä vähennettävä. Palk-katukien vähyys rajoittaa työllistymis-mahdollisuuksia.

Anu Kantola on antanut käyttööm-me kirja-arvostelunsa Thomas Piket-tyn kirjasta Capital. Hänen mielestään Pikettyn talouspoliittiset ajatukset ovat raikkaita.

TVYtterin tässä numerossa pureu-dutaan verotukseen kahdelta kantilta. Timo Krohn vertailee työttömän ja pal-kansaajan verotuksen eroja ja Kristian Sundman käsittelee työttömän pienestä työttömyysturvastaan maksamaa korke-aa veroprosenttia.

Olemme myöskin pureutuneet jaka-mistalouden eri muotoihin. Uber-tak-sit ovat Suomen kannalta ehkä kaikkein näkyvin jakamistalous, mutta meillä on myös jonkin verran airbnb-toimintaa eli yksityisten henkilöiden harjoittamaa huokeaa majoituspalvelua.

Valtion taloudellisen tutkimuskes-kuksen seminaari intoutti TVYtterin toi-mittajaa ruotimaan suomalaista taloutta ja vertaamaan sitä saksalaiseen järjestel-mään.

Jäsenkenttäosiossa allekirjoitta-nut listasi TVY:n kaikki vuodelle 2016 haetut projektit. Lisäksi ava-simme rakennerahastoja EAKR ja

ESR. Voisivatko ne olla osittain TVY:n jä-senyhdistysten tulevaisuuden rahoitus-kanavia?

TV Y:n jäsenyhdistykset jakavat EU:n ruoka-apu kaudella 2015–2016 yht. 758 424 kg ja se tavoittaa lähes viisikym-mentä tuhatta avunsaajaa. Tässä nume-rossa käydään jakoa läpi imatralaisten silmin.

TVY osallistui Ehyt ry:n kanssa asun-nottomien yöhön Porissa. Siitä on katta-va raportti lehden loppupuolella.

Lehden lopuksi esitellään Ura Ovi ry sekä hiljattain Vihtiin perustettu TyVi ry.

Timo Mykrä lähestyi toimitusta maahanmuuttajien ja kolmannen sekto-rin yhteistyömahdollisuuksilla.

Juha KeränenTVY:n talous- ja järjestösihteeri

TVYtterin ulkoasu ja sisältö kehittyvät vuosittain uusien tekijöiden tuodessa näkemyksiään. Tästä numerosta lähtien olemme jaotelleet artikkelit kolmeen pääryhmään: edunvalvonta, yhteiskunta ja talous sekä jäsenkentän kuulumisia. Toivomme sen selkeyttävän kokonaisuutta.

Kuva

: Sat

u Yl

ävaa

ra

Kuva

: Sat

u Yl

ävaa

ra

Puheenjohtajan palsta

TVYtter 4/2015 5

Hallituksen leikkaukset näkyvät jo ensi vuonna työttömien arjessa. Näihin kuuluvat mm. subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus, työttömyysturvan leikkaus 0,4 %, palkkatukimäärärahojen leikkaukset, työllisyyspoliittisen avustuksen puolittaminen, sekä etenkin sairauskorvausmaksujen 30 % nostaminen. Vuodelle 2017 on luvassa vielä ansioturvan 100 päivän leikkaus ja vielä rajumpia leikkauksia työllisyysmäärärahoihin.

Hatun noston arvoista on kuiten-kin, että Helsinki päätti itsenäi-sesti, ettei se lähde rajaamaan kuka lapsi on ansainnut kokopäi-

vähoito-oikeuden ja kenelle oikeutta ra-joitetaan neljään tuntiin. Näin Helsinki turvaa lapsille mahdollisuuden säännöl-liseen turvalliseen arkirutiiniin, mitä pi-detään yleisesti lapsen kehityksen kan-nalta tärkeänä. Epäsäännöllisen työn ja työttömyyden välillä palloilevat van-hemmat eivät välttämättä tällaista rutii-nia voi tarjota.

Itsenäisiä päätöksiä tarvitaan nyt kunnissa, jotta pitkäaikaistyöttömyys saadaan katkaistua. Etenkin työllisyys-poliittisten avustuksen puolittaminen leikkaa monta työllisyyttä edistävää hanketta pois. Riittämättömät palkkatu-kimäärärahat vaikeuttavat kaikkea työl-lisyydenhoitoa ja uusia kokeiluja. Esim. sosiaalisten kriteereiden käyttöä kuntien hankinnoissa on haitannut se, ettei ole saatu palkkatukea.

Kun suuntana näyttää olevan, että suuremmat kunnat haluavat kantaa enemmän vastuuta työllisyydenhoidos-ta, nyt on korkea aika laittaa toimintaan enemmän resursseja.

Helsingin kaupungin esimerkki on-kin rohkaiseva. Maahanmuutto- ja työl-lisyysasioiden päällikkö Ilkka Haahte-lan mukaan Helsingin lakisääteiset työl-lisyydenhoidon velvoitteet maksaisivat kaupungille n. 4 miljoonaa euroa. Kau-punki kuitenkin investoi työllisyyteen n. 40 miljoona euroa. Suoria yhteistyökuvi-oita rakennetaan yrittäjien sekä opetus-viraston kanssa. Työttömille saadaan sa-man katon alle järjestymään räätälöidyt työllisyys- ja koulutuspalvelut.

TVY:n jäsenyhdistyksille teettämän kyselyn mukaan, moni yhdistys oli val-mis siihen, että työllisyydenhoito siirret-täisiin kuntien vastuulle. Kuntien valtti-na nähtiin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu, ihmisten tuntemus ja ketteryys. Kuntakokeiluyhteistyö mai-nittiin muutamassa vastauksessa. Usko-taan, että jatkossakin saadaan jouhevas-ti palvelua. Huolta kuitenkin kannettiin työttömien yhdenvertaisuudesta. Lisäksi SOTE-uudistus mutkistaa tilannetta.

Mikäli työllisyydenhoidon resurssit eivät merkittävästi nouse, en usko, että työllisyydenhoidon tilanne paljon muut-tuisi valtakunnallisesti kuntien vastuun alla. Työllisyydenhoitoon tarvitaan asia-kasrekisteri, asiakasohjauspalvelut ja työkalupakki (palkkatuet, koulutukset yms.). Yhdistysten, säätiöiden ja yritys-ten työllisyyspalvelut hankitaan ostopal-veluina. Näin olisi varmasti myös jatkos-sa.

Kaikkien kuntien ongelmana on tie-tysti työmarkkinatuen maksuvastuu, ja riittämättömät työkalut ja rahalliset kan-nustimet työllisyyden edistämiseksi. Ku-luneen kuntakokeilun aikana kehiteltiin työllisyyden keittokirja, jossa kirjattuna hyviä käytäntöjä. Lisäksi hankkeessa esi-teltiin parikymmentä lakimuutosta, jol-la olisi toivottu parannusta työllisyyden-hoitoon. Mitään näistä ei kokeiltu.

Olisikohan jatkossakin ongelmana, etteivät työllisyydenhoidon rakenteet kunnissa muutu, kun tarvitaan lakimuu-toksia? Tuovatko uudet itsehallintoalu-eet tähän selkeyttä?

Nykyinen tilanne, jossa on rakennet-tu monimutkaiset rahalliset kannusti-met ei saa jatkua tämän hallituskauden jälkeen. Niin kauan, kun olen työllisyy-denhoidon keskustelua seurannut, Työ- ja elinkeinoministeriö, kunnat ja sosiaa-li- ja terveysministeriö ovat pallotelleet vastuuta. Vastuu ”vaikeimmin työllisty-vistä” asiakkaista eivät näissä keskuste-luissa tunnu kelpaavan muille kuin työt-tömien yhdistyksille. Nyt kun ne vähäi-setkin ohjausresurssit katoavat, tässä maassa ei ole kohta mitään tahoa, joka kantaa vastuuta pitkäaikaistyöttömistä.

Jukka Haapakoski

PuheenjohtajaTyöttömien Valtakunnallinen

Yhteistoimintajärjestö – TVY ry

Kenelle kuuluu vastuu pitkäaikais-työttömyyden hoitamisesta?

Kuva

: Sat

u Yl

ävaa

ra

Puheenjohtajan palsta

TE-palveluiden suurina haasteina ovat olleet vä-henevät henkilöresurssit, hankeresurssit ja palkka-

tukien määrärahat. Lisäksi vuoden 2013 TE-palveluiden hallinto uudistus koettiin raskaaksi. Sähköisten järjestelmien myö-tä asiakaspalvelu on kuitenkin muuttu-nut sujuvammaksi, kun voidaan asioida verkossa 24/7, palveluihin pääsee jonot-tamatta ja työnhaun saa voimaan verkon kautta nopeammin.

Keskustelu lähti käyntiin siitä, että TE-toimiston johto kokee, että heitä on aivan liian usein syyllistetty tilanteessa, jossa mahdollisuudet toimia tulokselli-sesti ovat olleet rajalliset tarpeisiin näh-den. Työttömyys on kasvanut ja määrä-rahoja on säästetty. Tällä yhtälöllä ei voi olla olematta vaikutuksia Suomen työ-voimapolitiikkaan. Poliittisen johdonkin pitäisi kantaa vastuu tehdyistä linjauk-sista, sanoi eräs TE-toimiston johtaja.

Vastauksena resurssien puutteeseen on painotettu sähköisiä palveluja, jotka monien TVY:n jäsenyhdistysten asiak-kaiden (kuten maahanmuuttajien) mie-lestä ovat turhan vaikeita, mutta koulu-tustausta ja iästä riippumatta on tullut

TVY:lle kriittistä palautetta. Toisaalta moni työnhakija on myös kiitellyt TE-toimistoa siitä, että verkossa on jouhe-vampaa toimia, kun toimimisen logiikan on sisäistänyt.

Koska terveys- ja monen muunkin palvelun osalta toimitaan etenevästi ver-kossa, ihmiset pitäisi yksinkertaisesti saada verkkoon. TVY:n jäsenyhdistyksil-tä toivotaan apua sähköisten palveluiden käytön tuessa. Ja tätä tietysti tehdäänkin kentällä!

Välityömarkkinat puristuksessa! TE-toimiston johtajat olivat huolissaan vaikuttavuuskriteereistä, joilla mitataan vain työllistymistä avoimille työmark-kinoille. Silloin on vaarassa, että moni yleisluontoinen palvelu, jota välityö-markkinoilla tuotetaan muillekin työn-hakijoille – kuten toimenpiteissä olevil-le – jääkin toteuttamatta, kun työllisyys-poliittisia avustuksia leikataan. Näitä avustuksia joudutaan leikkamaan, kos-ka rahoitus supistuu ja kohdentuu eri ta-valla.

Toivottiin, että välityömarkkinatoi-mijoiden pitäisi kyetä uudistumaan ti-lanteen mukaan. Liian usein haetaan jat-koa olemassa oleville hankkeille eri ni-mikkeillä. Ei välttämättä koeta järkeväk-si käyttää työllisyyspoliittista rahoitus-ta samojen toimintamallien ylläpitämi-seen. Hankkeissa pitäisi kyetä myös vielä selkeämmin eriyttämään, mihin toimen-piteisiin keskitytään, koska kaikkea ei voi tehdä. Siten TE-toimistot voisivat pa-remmin vastata asiakkaiden tarpeisiin ja ohjata ihmiset oikeisiin paikkoihin.

Toisaalta moni välityömarkkinatoi-mija toivoisi pidempiä hankkeita, jotta olemassa oleva hyvät toimintatavat saa-daan kiinnitettyä varmemmalle pohjalle ja verkostotyö pysyväksi toimintamallik-si. Asiakkaiden tarpeet saattavat olla hy-vin moninaiset ja on haluttu tarjota sitä, mitä asiakkaat kysyvät.

Nyt puhuvat TE-toimiston johtajat TVY:lle

TVY:lle järjestyi vuoden lopussa hieno mahdollisuus keskustella ajankohtaisista aiheista TE-toimistojen johtajien kanssa – erityisesti silmällä pitäen pitkäaikaistyöttömien palveluita ja työllistymistä. Kirjattuna on yksittäisiä puheenvuoroja, joiden joukosta ei oikeastaan tullut soraääniä.

Edunvalvonta

Kuva: TE-toimisto

6 TVYtter 4/2015

Siksi juuri TE-toimistojen johto koki, että verkostoissa toimiminen on erityi-sen tärkeää niukkenevien resurssien ajalla. Pitää kyetä osoittamaan verkos-toituminen jo työllisyyspoliittisen avun hakuvaiheessa ja miten hanke viedään käytännön elämään sen päättymisen jäl-keen. Samoihin hankkeisiin ei voida oh-jata rahoitusta vuodesta toiseen, vaan niissä pitäisi syntyä pysyvää toimintaa.

Jotta välityömarkkinatoimintaan saadaan vaikeassa taloustilanteessa uut-ta puhtia, työttömyysturvan muuttami-nen aktiivirahaksi on ihan ykkösjuttu. Lisäksi hankkeilta toivotaan suurempaa volyymiä. Kymppitonnien hankkeet tip-punevat pois.

Hallituksen sote-ratkaisu on tietysti

herättänyt kysymysmerkkejä myös TE-toimiston johdossa. Mikä on uusien it-sehallintoalueiden rooli työllisyyspal-veluissa? Tässä uudistuksessa toivotaan työrauhaa vuoteen 2019 asti, jotta val-mistelu etenisi huolellisesti.

Soppaa hämmentää myös uusi kun-takokeilu, jossa selvitellään vaikeasti työllistyvien palveluiden siirtoa kunnille. 300 itsenäisen kunnan vaikeasti työllis-tyvien palveluiden hoito ei herätä innos-tusta. Jos kunta ei ole valmis nyt mak-samaan enemmän työllisyydenhoidos-ta, on epävarmaa, voisiko näin tapahtua jatkossakaan, kun kunnat vastaavat itse palveluista. TE-toimistojen työ ehkäisee valumaa kuntien puolelle, ja jos TE-toi-mistoilta viedään resursseja, tilanne voi jopa heikentyä kuntien kannalta.

Lisäksi neljän tunnin aktivointi luo liian helpon kanavan poistaa kuntien vastuuta pitkäaikaistyöttömyyden hoi-tamisesta. Nyt kuluvan kuntakokeilun tuloksia pitää suhteuttaa siihen, että kunnille varattu resurssi monella paik-kakunnalla vastasi TE-toimiston 3. seg-mentin (tuetun palvelun tarpeessa olevi-en) resurssia. Olisiko tulokset olleet vie-lä paremmat, jos TE-toimisto olisi saanut tämän resurssin?

Lisäksi todetaan, että TE-palveluissa on paljon henkilöitä, jotka eivät kuuluisi työnhakijoiksi, vaan jokin muu – käytän-nössä kunnan rahoittama sosiaalipalvelu olisi ajankohtaisempi.

Hyöty hallituksen linjauksesta yk-sityisten palveluiden käyttämisestä no-peimmin työllistyville alle kolme kuu-kautta työttömänä olleille on vielä auki, mutta alustavat tutkimustulokset eivät ole olleet kovin lupaavat. Yleisenä lin-jauksena todettiin, että tarkkaan vali-koiduille ryhmille yksityinen yritys voisi olla hyvä vaihtoehto, mutta laajoille jou-koille julkinen palvelu on ihan yhtä teho-kas.

Lisäksi esitettiin pyyntö, että kos-ka Suomeen halutaan kokeilukulttuu-ria, niin toivottaisiin myös TE-palveluille enemmän kokeiluvapautta. Nyt vapautta kahlitsee etenkin kilpailulainsäädäntö. Ei saisi mennä yritysten tontille.

Mistä on hyviä kokemuksia? Vaikka TE-toimistot ovat olleet kovi-en säästöpaineiden alla jo pidempään, niin yritysyhteistyöstä TE-toimistoilla on hyviä kokemuksia. Periaatteessa kes-tävän työllisyydenhoidon mallin täy-tyy avoimessa taloudessa olla sellainen, jossa henkilöt työllistyvät yrityksiin tai muutoin avoinna oleviin työpaikkoihin. Kaikki sellainen toiminta, joka vie suo-raan tähän maaliin – piilotyöpaikkojen etsiminen, työtarjoukset ja rekrytointi-firmojen hyödyntäminen, edesauttavat tätä tehtävää. TVY:n kritisoimista työ-tarjouksista moni TE-toimiston johtaja oli saanut hyvää palautetta nimenomaan työnhakijoilta. Tuki suoraan yrityksiin esim. työkykykoordinaattorin avusta-mana pidettiin myös hyvänä.

Hallituksen politiikka paikallisen sopimisen lisäämiseksi pidettiin myös työllisyyttä parantavana mahdollisuute-na. Suomalaisia työmarkkinoita pidet-tiin verrattain jäykkänä. Nuoret saatta-vat olla esimerkiksi avarakatseisia 0-työ-sopimuksia kohtaan – ovat tyytyväisiä, että saavat mahdollisimman laajaa työ-kokemusta ja ovea auki yrityksiin.

Lisäksi työlisyyspoliittistakoulutus-ta on pidetty hyvänä toimivana instru-menttina. Sillä on kerätty yrityksiltä tie-toa, mitä ajankohtaista koulutusta kan-nattaa toteuttaa, jotta työllistyminen on mahdollisimman varmaa. Rekrytilaisuu-det ovat olleet suosittuja. Nyt 51. momen-tin budjettia rasittaa arvonlisäveron li-sääminen kustannuksiin. Nyt keskustel-laan siitä, että työllisyyspoliittinen kou-lutus siirrettäisiin opetus- ja kulttuuri-ministeriön alaisuuteen. Silloin on vaa-rana, että siitä häviää räätälöinnin mah-dollisuus.

Allekirjoittaneen loppukaneettina mainittakoot vielä, että moni asia näyt-täytyy eri valossa, kun vaihtaa tarkaste-lukulmaa. Jaan eniten huolen siitä, mitä tapahtuu välityömarkkinoille. Moni pal-velutarve jota ei muutoin saa voi löytyä välityömarkkinoilta. Monelle työttömäl-le välityömarkkinat on ainoa mahdolli-suus saada TES:n mukaista työtä. Tämä on valitettava tosiasia.

Jukka HaapakoskiTVY:n puheenjohtaja

Edunvalvonta

Itsehallintoalueet, ”vaikeasti työllistyvien” palveluiden siirto kunnille,

ja nopeimmin työllistyvien palveluiden siirto yksityisille työnvälitykselle

TVYtter 4/2015 7

Edunvalvonta

8 TVYtter 4/2015

Työttömät kokevat terveytensä heikommaksi ja he sairastavat enemmän kuin työssä olevat. Terveyspalveluita he kuitenkin käyttävät vähemmän. Joukko on hyvin monimuotoinen, osa ei eroa terveytensä tai työkykynsä puolesta työssä olevista. Toisessa ääripäässä osa on erittäin sairaita ja työkyvyttömiä, joiden sairaudet jäävät hoitamatta. Vaikeimmassa asemassa olevat syrjäytyvät myös terveyspalveluista vetäytymistä aiheuttavien sairauksiensa vuoksi. Työttömien työkyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen vaatii monialaisen toimintakykytiedon hyödyntämistä, eikä terveydentilasta lähtevä terveystarkastustyyppinen palvelu ole riittävää.

Työttömyys heikentää terveyttä ja heikko terveys lisää riskiä joutua työttömäksiTyöttömyys tuo mukanaan monimuo-toista kuormitusta ja usein pitkäkestois-ta stressiä. Taloudelliset huolet, ihmis-suhteiden vähentyminen, itsetunnon heikkeneminen ja mahdollinen elintapo-jen muuttuminen vaikuttavat kaikki hai-tallisesti terveyteen ja sairastumiseen. Stressi sinänsä ei ole pahasta, mutta pit-kään jatkuessaan ilman toipumistauko-ja, se vaikuttaa puolustusjärjestelmäm-me kautta kehomme biologisiin toimin-toihin.

Terveyttä vaarantavat elintavat, ku-ten tupakointi, alkoholinkäyttö ja vähäi-nen liikunta ovat yleisiä työttömien jou-kossa, mutta selittävät vain korkeintaan 25 % työttömien terveyden heikkenemi-sestä. Työttömyyden on todettu lisäävän kuolleisuutta ja monien sairauksien il-menemistä. Vaikuttavin näyttö on saa-tu mielialahäiriöiden, ahdistusoireiden, sydänkohtausten ja aivoverenkiertohäi-riöiden lisääntymisestä. Mitä pidemmäs-tä työttömyydestä on kysymys, sen vah-vemmat ovat terveysvaikutukset. Nuore-na koettu työttömyys vaikuttaa tervey-teen voimakkaammin kuin myöhemmin aikuisena koettu työttömyys.

Työttömänä olevan joukon tervey-dentila on heikompi myös sen vuoksi, että sairas työtön ei työllisty niin hyvin kuin terve työtön. Toisin sanoen työt-tömiksi valikoituu enemmän sairaita ja työhön taas terveitä. Jos sairastut mää-räaikaisessa työsuhteessa pitkäaikaiseen sairauteen, on todennäköisempää että jäät työsuhteen päätyttyä työttömäk-si verrattuna samalla kertaa työsuhteen menettävään terveeseen työkaveriisi.

Monet ympäristötekijät ja yksilölliset ominaisuudet voivat lieventää tai pahen-taa työttömyyden terveysvaikutuksia. Vahva itsetunto ja sosiaalinen tuki sekä muutoin hyvät selviytymiskeinot lieven-tävät työttömyyden negatiivisia vaiku-tuksia. Toisaalta esimerkiksi korkea ikä, häpeä ja taloudelliset vaikeudet vahvis-tavat työttömyyden haitallisia vaikutuk-sia.

Yleinen käsitys on, että pitkäaikais-työttömyys ja päihteiden haitallinen käyttö liittyvät yhteen. Tämä käsitys on vain pieneltä osin totta. On luonnollista, että vaikeasti päihderiippuvaiset joutu-vat ulos työelämästä, mutta työttömäksi joutuminen voi jopa vähentää alkoholin käyttöä, kun taloudellinen tilanne hei-kentyy.

Työttömien työkykyisyysPitkään työttömänä olleiden työkyky on hyvin usein heikko. Kolmen työvoiman palvelukeskuksen (Oulu, Raahen seutu-kunta ja Kainuu) asiakkaista ohjattiin 15 % monialaiseen työkyvyn ja kuntou-tustarpeen selvittämiseen, kun heidän työllistymisensä oli jumiutunut. Heistä 34 % todettiin pitkäaikaisesti työkyvyt-tömiksi ja 82 %:lla oli työkykyä kohen-tavan hoidon ja kuntoutuksen tarvetta. Vain 4 % oli työkykyisiä. Työkykyä hei-kensi eniten mielenterveyden häiriöt, jotka eivät olleet yhdelläkään tutkitulla hoitosuositusten mukaisesti hoidossa.

Työllistymisessään jumiutuneiden työkykyä heikentää eniten mielialahäi-riöt, mutta erilaiset oppimisen vaikeu-det ovat myös yleisiä. Päihderiippuvai-siakin on, mutta heidän osuutensa on vähäisempi kuin luullaan. Huolestutta-vaa on, että työttömiksi siirtyy jatkuvas-ti suuri määrä nuoria, joilla koulunkäyn-tiä ja opintoja on tuettu erilaisilla opinto-jen mukautuksilla, eikä kuitenkaan ”mu-kautettuja työmarkkinoita” ole olemas-sa. Nämä nuoret juuttuvat usein vuosi-kausiksi TE-palveluiden työllistämisyri-tysten pyörteisiin kohtaamaan toistuvia epäonnistumisia.

Työttömät käyttävät terveyspalvelu-ja vähemmän kuin työssä olevat, vaikka ovat sairaampia. Pitkäaikaistyöttömät käyttävät palveluita kaikkein vähiten. Miksi? Syytä ei voi sälyttää näiden hen-kilöiden harteille, vaan kyse on syrjäyty-misestä. Syrjäytyminen ei ole yksilölli-nen ominaisuus, vaan se on prosessi, jos-sa henkilöt joutuvat yhteisön tai yhteis-kunnan ulkopuolelle tahtomattaan. Pit-käaikaistyöttömien yleiset sairaudet ai-heuttavat sinänsä passiivisuutta ja vetäy-tymistä, esimerkiksi jaksamattomuutta, osaamattomuutta sekä häpeää ja syyl-lisyyttä omasta tilastaan. Toisaalta ter-

Työttömien terveys ja työkykyisyys

Kirjoittaja viimeistelee väitöskirjaa pitkäaikaistyöttömien työkyvystä ja sen arvioimisesta

Edunvalvonta

TVYtter 4/2015 9

veydenhuolto- ja kuntoutuspalvelumme odottavat jo palveluihin hakeutumises-sa omatoimisuutta, aktiivisuutta ja moti-voituneisuutta.

Mutta miten voi olla omatoiminen, jos on heikkolahjainen tai kehitysvam-mainen? Miten voi olla motivoitunut, jos sairastaa vaikeaa masennusta tai pelkää ihmisiä? Näitä henkilöitä, joiden tilaa ei ole tutkittu tai tunnistettu riittävästi on vaikeimmin työllistyvien piirissä run-saasti. He ovat usein myös näkymättö-miä. Työttömille kohdistetuissa terveys-palveluissakin on käynyt niin, että sinne hakeutuvat ne, jotka ovat aktiivisimpia ja parempikuntoisia. Heikoimmassa tilassa olevat eivät palveluihin hakeudu, vaik-ka siihen heitä ohjattaisi. Tämä ilmiö on tuttu myös kansainvälisesti.

Miten tunnistaa heikentynyt työkyky ja kuntoutuksen tarve?Pitkäaikaistyöttömien terveydentilas-ta ja työkyvystä aletaan olla huolissaan joka kunnassa kunnille koituvien valta-vien työmarkkinatukimaksujen vuoksi. Työttömien terveystarkastukset ovat laa-jentuneet liki kaikkiin kuntiin. Ongel-mana on vain se, että työkykyä ei voi ter-veystarkastuksessa arvioida. Terveystar-kastuksissa on perinteisesti mahdollista tutkia kansansairauksien riskitekijöitä, mm. verenpainetta, veren rasva-arvoja, elintapoja ja antaa näihin ohjausta riski-en vähentämiseksi. Kokeneet terveyden-hoitajat keskustelevat ja kyselevät myös muusta elämäntilanteesta ja käynneistä koituu usein monenlaista terveyshyötyä.

Mielenterveyden häiriöiden ja oppi-misvaikeuksien selvittäminen ei ole kui-tenkaan perinteisten tarkastusten vah-vuutta, eikä selvittäminen onnistuisi-kaan, jos asiakas ei näistä halua lausua sanaakaan. Toisaalta työkyky on paljon muutakin kuin terveydentila, eikä vas-taanotolla ole mahdollista selvittää työ-kyvyn tärkeitä osa-alueita, esimerkiksi osaamista, työyhteisötaitoja, kykyä itse-näiseen ja omatoimiseen työskentelyyn tai stressin sietoa.

Kun työllistyminen on jumissa, työt-tömän työkyvyn selvittäminen ja tuke-minen vaatii monialaista informaatiota, jossa huomioidaan kaikki se tieto toi-mintakyvystä, joka on kerätty asiakkaan haastattelun lisäksi myös esimerkiksi oppilaitoksista, TE-palveluista, työko-keiluista, kuntouttavasta työtoiminnas-ta, sosiaalityöstä ja terveyspalveluista.

Liian usein lähdetään pelkästään asi-akkaan haastattelun pohjalta kolmatta tai neljättä kertaa koulutus- tai työllis-tymisyrityksiin ilman, että oltaisi pysäh-dytty monialaisesti miettimään, mik-si edelliset yritykset kariutuivat. Tarvit-semme uudenlaista osaamista ja toimin-tatapojen kehittämistä työttömien työ-kyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiin. Osa työttömistä tarvitsee tiiviin ja luot-tamuksellisen vierellä kulkijan arvioin-tiprosessin aikana. Terveydentilasta läh-tevä arviointi on auttamattomasti van-hanaikaista ja riittämätöntä.

Työttömyys, erityisesti pitkäaikais-työttömyys on riski terveydelle ja työky-vylle. Kun kolesterolin aiheuttama riski suomalaisille tunnistettiin, käynnistet-tiin tuloksekas valtakunnallinen Poh-jois-Karjala-projekti. Pitkäaikaistyöttö-mien (lue myös nuorten) palveluiden pa-rantaminen vaatii hyvinvointipalveluis-sa laajaa osaamisen ja rakenteiden kehit-tämistä. Työttömien terveyspalveluiden kehittäminen on tärkeää, mutta se ei yk-sin riitä.

Raija KerätärTyöterveyshuollon erikoislääkäri,

kuntoutuksen ja hallinnon erityispätevyys

Oorninki Oy

Kiinnostuin kesälomien jälkeen TE-toimistojen URA-rekisteriin tallennetuista tyttömien terveys tiedoista, kun törmäsin vapaamuotoiseen nettikeskustelu-sivustoon. Siinä annettiin ymmärtää, että ainakin jossakin muodossa työttömien terveystiedot ovat ns. vapaata riistaa TE-toimistojen työvoimaviranomaisille ja kuntien toimeentulotuki viranomaisille. Ihan näin huolestuttava tilanne ei kuitenkaan ole, koska toiminta on tarkoin säädelty ja viimekädessä tietojen edelleenluovutukseen tarvitaan aina työttömän henkilökohtainen lupa.

Ensikuulemalta mainitsemani net-tikeskustelu vaikutti huolestutta-valta, joten tiedustelin asiaa tieto-suojavaltuutetun toimistolta. Aika

nopeasti selvisi, että kunnallisiin tervey-denhoitojärjestelmiin tallennetut työttö-mien terveystiedot ja niiden lukuoikeus ovat salassapidettäviä ja niiden lukuoi-keus on rajattu terveydenhoito henkilö-kuntaan.

Kuitenkin ne tiedot, jotka manuaali-sesti ja työttömän henkilökohtaisella lu-valla tai hänen läsnäollessaan siirretään kunnallisista terveystietojäjestelmistä TE-toimiston URA-rekisteriin, ovat teo-reettisesti arvioituna laajasti TE-virkaili-joiden käytettävissä.

Työttömien terveystiedot TE-toimistojen URA-rekisterissä

Edunvalvonta

10 TVYtter 4/2015

URA-rekisterin tietojen käyttöTietosuojavaltuutetun toimistosta saa-tuun tausta-aineistoon perustuen laissa on säädetty, että työvoimatoimiston kai-killa virkailijoilla on pääsy URA-rekis-teriin. Näin siksi, että työtön työnhakija voisi hoitaa asioitaan missä päin Suomea tahansa. Tätä on usein kritisoitu ja näin ollen oikea vaikuttamisosoite asian suh-teen olisi eduskunta eli lainsäätäjä, mi-käli asian suhteen ilmenisi kehittämis-toivomuksia.

Toki työnhakijan henkilötietojen kä-sittely on aina sidottu ko. työtehtävään. Henkilötietolain mukaisesti TE-virkaili-ja saa käsitellä vain sen työnhakijan hen-kilötietoja, jonka asiaa virkailija hoitaa. Ylipäätänsä kaikki URA-rekisteritiedot ovat salassapidettäviä tietoja, joita näin ollen koskee vaitiolovelvollisuus ja suo-jaamisvelvoite luovutuksilta.

Mikäli tietoja käsitellään tarpeelli-suusvaatimuksen vastaisesti, voi kysees-sä olla henkilörekisteri- tai salassapito-rikos. Tuomioistuimet antavat rikoksis-ta tuomion ja tietosuojavaltuutettu lau-sunnon.

Tietosuojavaltuutetun toimiston edustajan mukaan hänen tiedossaan ei ollut tapausta, jossa TE-toimiston vir-kailijoita olisi tällaisista tuomittu. Tie-tosuojavaltuutettu valvoo henkilötieto-jen lainmukaista käsittelyä mm. tarkas-tustoimintansa puitteissa. Myös URA-rekisteriin on jokunen vuosi sitten tehty iso tarkastus. Tällöin ohjattiin, että vain työnhaun kannalta välittömästi tarpeel-lisia terveydentilatietoja voidaan tallen-netaa rekisteriin.

Tietosuojavaltuutettu antaa yleis-tä ohjausta ja neuvontaa henkilötietojen lainmukaisesta käsittelystä. Tietosuoja-valtuutetun toimisto ei laadi oppaita sel-laisesta henkilötietojen käsittelystä, jon-ka ohjaaminen kuuluu lähinnä muille hallinnon aloille.

Työttömien työnhakijoiden osalta vastuuviranomainen rekisteristä on työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Työnha-kijoiden henkilötietojen käsittelystä ja tiedonsaantioikeuksista on säädetty ni-menomaisesti lain tasolla. Lisäksi tieto-suojavaltuutettu antaa lausuntoja laki-muutoksista. Tietosuojavaltuutettu val-

voo toimivaltansa puitteissa henkilötie-tojen lainmukaista käsittelyä. Kirjoituk-sen lopussa mainituista laeista on aika-naan annettu lausunnot ministeriöille.

Tietojen tallentaminen ja tarkasteluoikeusTietoja voidaan tallentaa URA-järjestel-män kohtaan terveystiedot. TE-virkaili-ja kirjoittaa tiedot sen perusteella kuin henkilö itse saattaa ne suostumuksel-laan TE-toimiston tietoon. Henkilö an-taa joko kirjallisen suostumuksensa ter-veyskeskukselle/lääkärille tietojen luo-vuttamiseen TE-toimistolle tai hän itse toimittaa lääkärinlausunnon tai -todis-tuksen TE-toimistolle, jonka perusteella virkailija voi tallentaa ko. tietoja.

Usein henkilö itse kertoo suullisesti TE-virkailijalle terveydentilaansa koske-vat tiedot, jotka manuaalisesti tallenne-taan rekisteriin. Vaihtoehtoisesti hänen tietonsa voi antaa ulkopuolinen henki-lö, jos luovutuksesta on tehty kirjallinen suostumus. Tietosuojavaltuutetun toi-miston mukaan tietoja ei tallenneta sai-rauskoodeilla vaan selkokielellä.

Tietosuojavaltuutetun toimisto on tarkastuksen yhteydessä ohjeistanut TE-keskuksia niin, että vain välittömästi työnhaun kannalta tarpeelliset tervey-dentilatiedot tulee tallentaa, eikä esim. koko sairaskertomusta sellaisenaan tule kirjoittaa/tallentaa.

Jokaisella työnhakijalla on oikeus tarkastaa itseään koskevat URA-rekis-terissä olevat henkilö- ja terveydentila-tiedot. Tarkastusoikeuteen kuuluu myös manuaalinen/arkistoitu aineisto. Mikä-li terveydentilatiedoissa on tallennettu-na tarpeettomia ja virheellisiä tietoja, voi niitä vaatia poistettavaksi ja korjattavak-si.

TE-toimistoista löytyy valmiit lomak-keet tarkastusoikeuden ja virheenkor-jaamisoikeuden toteuttamiseen. Tarkas-tusoikeus tulee aina toteuttaa henkilö-kohtaisella käynnillä TE-toimistossa tai omakätisesti allekirjoitetulla kirjallisella pyynnöllä, joka jätetään TE-toimistoon.

Kristian Sundman

Edunvalvonta

Henkilötietojen lainmukaisesta käsittelystäTerveyskeskuksissa käsiteltyjen potilastietojen osalta noudatetaan lakia potilaan asemasta ja oikeudesta, jonka mukaan potilastiedot ovat salassapidettäviä. Työnhakijoiden osalta TE-keskuksissa työnhakua koskevat tiedot tallennetaan TEM:n asiakastietojärjestelmään. Asiasta on säädetty laissa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 13 luvussa:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120916#L12P6

Työnhakijan palvelun tarjoamisen kannalta välttämättömiä terveydentilatietoja voidaan lain mukaan käsitellä.

Rekisteriselosteen mukaan: ”Työn tai koulutukseen hakuun vaikuttavat terveystiedot.”

http://www.tem.fi/files/28813/Tyohallinnon_asiakaspalvelun_U.pdf

TE-palveluja koskevat säädökset:

http://www.tem.fi/tyo/tyovoima-_ja_yrityspalvelut/te-palveluja_koskevat_saadokset

TEM:n ohje TE-toimiston tehtävistä työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanossa:

http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/41984

Työttömyysturvalaki:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290

Tiedonsaantioikeudet luku 13

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290#L13

Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120916#L12P6

11 luku: Työllistämisvelvoite sekä kunnalle myönnettävä lisätuki (30.12.2014/1366) 12 luku: Julkisen työvoima- ja yrityspalvelun toimeenpano ja siihen liittyvä yhteistyö 12 luku 6 §: Tiedonsaantioikeus

TVYtter 4/2015 11

Edunvalvonta

12 TVYtter 4/2015

Yhä useampi työntekijä tarvitsee tukea työssä pysymiseksi, kun se vaikeutuu terveysongelmien takia. Työkykykoordinaattori toimii työntekijän ja -antajan tukena esimerkiksi miettimässä työn mukautuksia tai uutta tehtävänkuvaa, joka mahdollistaa työssä jatkamisen.

Suomessa on kymmeniä tuhansia osatyökykyisiä, jotka haluaisivat tehdä työtä. Osatyökykyisyyden syyt ovat usein samoja kuin työ-

kyvyttömyyseläkkeelle jäävillä: tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielentervey-den häiriöt.

Työkykykoordinaattorin toimenkuva syntyi osana sosiaali- ja terveysministe-riön Osatyökykyiset työssä eli ns. Osku-ohjelmaa. Osku (2013−2015) perustettiin tarjoamaan välineitä osatyökykyisten työssä jatkamiseen ja työllistymiseen. Kohderyhminä ovat olleet sekä työelä-mässä että työelämän ulkopuolella ole-vat osatyökykyiset henkilöt.

Työkykykoordinaattori auttaa työn-tekijää etsimään keinoja, joilla selviytyä työssä. Jos tällaisia keinoja ei löydy, etsi-tään uutta, työntekijän terveydentilaan paremmin soveltuvaa työtä. Koordinaat-torin avulla voi löytyä esimerkiksi työko-keilupaikka. Muita mahdollisia keinoja ovat mm. työajan lyhentäminen, osapäi-väraha, työnkuvan muokkaaminen tai kuntoutustuki. Työkykykoordinaattorin työ voi olla niin pienten kuin isojenkin ratkaisujen etsintää, kuten neuvontaa sopivien apuvälineiden hankinnasta tai uuteen työhön tai opintoihin ohjaamista.

Koordinaattorit toimivat esimerkiksi työpaikan henkilöstöhallinnossa, työter-veyshuollossa, TE-toimistossa, oppilai-toksessa tai kunnassa. Heitä on tällä het-kellä muutama kymmenen.

Tukea byrokratiarumbaanTampereen Tullinkulman Työterveydes-sä työskentelevä Birgitta Ojala on yksi työkykykoordinaattorikoulutuksen saa-neista. Hän kertoo, että koordinaatto-rit ovat jalkauttaneet saamaansa oppia muulle henkilöstölle, jotta osaaminen tulee heti laajaan käyttöön.

− Luomme uusia yhteistyöavauk-sia. Annamme asiakkaillemme vaikkapa määrättyjen oppilaitosten opinto-ohjaa-jien yhteystiedot sen sijaan, että kehot-taisimme vain hakeutumaan opintojen pariin. Voimme myös selvittää, onko asi-akas oikeutettu saamaan tukea kuntou-tukseensa eläkelaitokselta, Ojala kertoo.

− Usein ihminen on työttömäksi jää-misen uhassa heikoimmillaan ja voi jou-

tua byrokratiapyöritykseen. Tähän tarjo-amme tukea. Emme hae tai painota asi-akkaamme diagnoosia, sillä se ei kuvaa riittävästi hänen toimintakykyään. Läh-demme siitä, että toimintakyky ja sen edellytykset löytyvät kullekin yksilölli-sesti.

Palveluiden tuntemus etu työnhakijalleUudenmaan TE-toimiston Pasilan toi-mipisteestä löytyy asiantuntija, työky-kykoordinaattori Sari Tuominen, joka haki Osatyökykyiset työssä -ohjelman pilottiin syksyllä 2013, tuli valituksi ja aloitti koulutuksen keväällä 2014. Hän on työskennellyt TE-toimistossa kun-toutusneuvojana ja ennen TE-toimistoa kuntohoitajana.

– Osatyökykyisyyteen liittyvä kenttä on laaja, ja minusta on tärkeää pysyä ajan tasalla siihen liittyvissä asioissa. Koulu-tuksen suurin anti oli se, että sai verkos-toitua ja tutustua eri sektoreiden työnte-kijöihin. Sitä kautta sai lisätietoa eri toi-mijoiden palveluista, joita voi hyödyntää asiakastyössään, Sari Tuominen kertoo.

TE-toimiston asiakkaalle kuuluvien lakisääteisten palveluiden tuntemus on etu asiakaspalvelussa.

– Valmiuteni ohjata asiakkaita eteen-päin oikeisiin palveluihin vahvistui työ-kykykoordinaattorin toimenkuvan myö-tä.

Osaaminen ei jää vain yksittäisille koordinaattoreille. Tuominenkin on ja-kanut tietouttaan TE-toimistojen kolle-goilleen muun muassa konsultoimalla omaa tiimiään lähes päivittäin. Hän vas-taa myös eri sektoreiden verkostokump-paneilleen kysymyksiin TE-palveluista.

Asiakkaan kannalta Tuominen pitää tärkeänä sitä, että jokaisen tilanteeseen paneudutaan huolellisesti ja että vastuu-työntekijä pysyisi samana mahdollisim-man pitkään.

– Moni on todennut olevansa tyyty-väinen palveluumme. Vaikka työnhaki-jalla olisi työnhakuun liittyvät asiat hy-vin hallussa, voimme pohtia yhdessä ko-konaistilannetta, jolloin se usein selkiy-tyy. Kaikkien palvelujärjestelmien tunte-minen on vaikeaa ammattilaiselle, saati sitten työnhakijalle itselleen.

Työkykykoordinaattori etsii työssä jaksamisen keinoja

Lisätietoa:

http://stm.fi/osatyokykyiset/osatyo-kykyiset/tyokykykoordinaattori http://tyopiste.ttl.fi/Uutiset/Sivut/Tyokykykoordinaattori_mita_teet.aspx

Kuva

t: Ka

ti Sa

vela

Edunvalvonta

TVYtter 4/2015 13

Työnkuvan muutos voi auttaa jatkamaanKiinteistöpalvelualan yritys RTK-Pal-velun henkilöstöasiantuntija Sinituu-lia Lotta sai ehdotuksen työkykykoor-dinaattorikoulutukseen hakeutumises-ta esimieheltään, henkilöstöjohtaja Jan Haartilta. Lotan mukaan työterveyden ylläpitoon liittyville asioille oli herätty työyhteisössä jo ennen Osku-ohjelmaa. Pitäis tehdä jotain -ajatus oli kytenyt esi-miesten ja työkykyjohtamisesta vastaa-van Sinituulia Lotan mielessä. Kiinteis-töpalvelualalla tuki- ja liikuntaelin- sekä hengitysongelmat ovat yleisimpiä osa-työkykyisyyden syitä.

Lotta ja Helsingin siivousyksikössä palvelupäällikkönä toimiva Virpi Sau-lamo kertovat, että työntekijä tuntee it-sensä tärkeäksi työyhteisössä, kun hänen työssä jaksamisensa keinoja istuu pohti-maan useita ihmisiä, koordinaattorista esimieheen ja työterveyslääkäriin. On syytäkin tuntea.

– Vaikka henkilön täysi työkyky het-kellisesti tai pysyvästikin laskisi, hänel-lä on yhä osaamista ja työkykyä jäljellä. Kun huomioidaan hänen rajoitteensa ja esimerkiksi vaihdetaan työvälineitä tai -kohdetta, työ voi onnistua hyvin. Meil-lä on esimerkiksi ammatillisessa kuntou-tuksessa oleva RTK-Palvelussa työsken-nellyt henkilö, joka opettelee meillä uut-ta työtä, Lotta sanoo.

Yritys saa säästöä ja tyytyväiset työntekijätUuden työn opettelemisessa yrityksen sisällä voidaan käyttää esimerkiksi työ-kokeilua, jonka avulla työntekijä ja työn-antaja näkevät, miten uudenlainen teh-tävä luonnistuisi. RTK-Palvelun hen-kilöstöstä löytyy useita siitä iloitsevaa, että ei ole joutunut sairastuttuaan lo-pettamaan työssään, vaikka se on usein ensimmäinen pelko. Saulamo painottaa esimiehen roolia työkyvyn kartoittami-

sessa. Jos on ollut pitkään sairauslomalla ja palaamassa töihin, jaksaminen voi hir-vittää. Esimiehen tulisi tsempata ja ker-toa, että heti ei tarvitse palata suoraan aiempaan työnkuvaan, vaan sitä voi laa-jentaa asteittain.

Yritys saa taloudellista etua koordi-naattorin avulla. Pikavoittoja ei kanna-ta havitella, mutta vähitellen varhaisesta puuttumisesta syntyy säästöä, kun yhä useampi pystyy jatkamaan työssään.

– Meillä ovat pitkät sairauslomat vä-hentyneet 30 prosenttia ensimmäisen vuoden aikana. Esimerkiksi töiden uu-delleen järjestelyt ovat auttaneet palaa-maan töihin aiempaa nopeammin, Lot-ta kertoo.

– Olemme nyt käyneet läpi työnteki-jöitä, joilla sairauslomat ovat pitkittyneet tai niitä on ollut useita. Nyt paneudum-me heidän lisäkseen myös työperäisten sairauksien ehkäisemiseen.

Kati Savelavs. viestintävastaava, Vates-säätiö

Vasemmalla RTK-Palvelun henkilöstö asiantuntija Sinituulia Lotta ja vieressä Helsingin siivousyksikössä palvelupäällikkönä toimiva Virpi Saulamo.

Kuva

t: Ka

ti Sa

vela

Kolumni: Työterveyslaitos

Onko työkykyä myös työn ulkopuolella?”Työ- ja toimintakyky tarkoittaa ihmisen kykyä selviytyä hänelle itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista – työstä, opiskelusta, vapaa-ajasta ja harrastuksista, itsestä ja toisista huolehtimista – siinä ympäristössä, jossa hän elää.” Tällaisen työ- ja toimintakyvyn määritelmän saimme Kykyviisari-koulutukseen osallistuneelta hankkeelta. Työ- ja toimintakyvyssä on määritelmän mukaan kyse tärkeimmästämme – itsestämme – ja siitä, että pysymme osallisina maailman menossa. Työkykyä onkin tapana tarkastella suhteessa työn vaatimuksiin. Tällöin vaatimukset ja pärjäämisen edellytykset ovat erilaisia eri töissä ja ympäristöissä – esimerkiksi maatilan töissä tarvitaan enemmän fyysistä voimaa työssä pärjäämiseen kuin toimistotyössä, jossa hyvillä tiedonkäsittelytaidoilla on isompi rooli. Miten työkyvyn arviointi on edes mahdollista, jos työssä selviytymistä ei voi pitää mittarina?

Työkyvyn voi katsoa kuvaavan myös työelämävalmiuksia ja -edellytyksiä. Työkyvyn osa-alu-eet – terveys ja toimintakyky,

osaaminen sekä arvot ja asenteet – ovat samoja valmiuksia ja edellytyksiä, joita tarvitsemme työelämässä. Samoin kyky ymmärtää työpaikkojen toimintaa, sekä vapaa-ajan ja toimintaympäristön mer-kitys työkyvyn kannalta, ovat olennai-sia työelämävalmiuksia ja -edellytyksiä. Tältä pohjalta olemme lähteneet kehittä-mään arviointiin Kykyviisari-verkkome-netelmää.

Miksi sitten työttömän kannattaisi ryhtyä arvioimaan itseään? Monet työt-tömät ovat ehkä jo lopen kyllästyneitä arviointimenetelmiin ja palvelujärjestel-mien kanssa asioimiseen. Realistinen ar-vio omasta tilanteesta, oman työ- ja toi-mintakyvyn tunnistaminen sekä oikea-aikainen tuki ja palaute voivat kuitenkin auttaa pitämään huolta itsestä myös sil-loin, kun maailma murjoo tai mieli on maassa. Hyvä työ- ja toimintakyky lisää hyvinvointia ja jaksamista ja on sillä ta-valla aina ”kotiin päin vetämistä”. Hel-poiten työkykyyn voi vaikuttaa omil-la valinnoilla, asenteilla ja toiminnalla. Emme pysty muuttamaan kaikkea, mut-ta tuen ja kannustuksen turvin voimme edistää hyvinvointiamme. Toki arviointi voi tehdä näkyväksi muutostarpeitakin. Muutosten tekeminen vaatii voimavaro-

ja ja tukea. Muutoksen tekeminen on li-säksi prosessi, jonka vaiheisiin voi tutus-tua verkkosivuilla, www.ttl.fi/fi/tyoura/kykyviisari/muutoksen_vaihe.

Kykyviisarin kehittämiseen osallis-tuvia ESR-projekteja on koulutettu ”pi-lottiversion” käyttöön. Koulutusten yhte-ydessä on tiedusteltu, miten projekteis-sa ymmärretään työ- ja toimintakyky. Eräs hanke määritteli työ- ja toiminta-kyvyn arjessa selviytymiseksi, ”että hen-kilökohtaiset ominaisuudet ovat riittävät suhteessa työn ja muun elämän odotuk-siin”. Vaatimukset ja edellytykset tuotiin esille usein. Muutamissa vastauksissa mainittiin myös ihmisen oma kokemus – tunne siitä, että riittää tai pärjää omana itsenään. Oma arviomme ja kokemuk-semme voikin jäädä turhan usein edel-leen huomiotta.

Kykyviisarin tavoitteena on tehdä nä-kyväksi juuri oma arvio tilanteesta. Tu-loksista voi halutessaan keskustella esi-merkiksi terveydenhuollon ammattilai-sen kanssa, vaikkapa anonyymisti netis-sä. Puutteiden mittaaminen ei johda pit-källe. Työ- ja toimintakyvyn arvioinnin tärkeänä ulottuvuutena on myös kiinnit-tää huomiota kunnossa oleviin asioihin ja kannustavaan palautteeseen. Meis-tä jokaisella on tarve olla merkitykselli-nen ja arvokas omana itsenämme, vaik-ka työkyvyssä olisikin viilattavaa. Merki-tyksellisyyden tarve on ominaisuus, joka ei häviä minnekään, vaikka työtä ei ole-kaan. Tarvitsemme tsemppiä ja uskoa it-seemme ja taitoihimme.

Yhdistyksille ESR-toimintalinjan 5 haut ovat tuhannen taalan paikka tehdä tär-keää työtä tsemppareina. Hakeminen on nyt houkuttelevaa, sillä Ray-avustuk-sia voi käyttää omarahoitusosuutena. Tehtävää riittää meille jokaiselle.

Milloin muuten sinä olet viimeksi kysy-nyt työttömältä läheiseltäsi, miten hä-nellä menee? On hyvä huomata, että ar-jen pienet teot ovat myös työkyky-tekoja. Mikä on sinun työkyky-tekosi tänään?

Anne Salmi, Minna Savinainen ja Miia Wikström,

Työterveyslaitos, kykyviisari@ttl.fiwww.ttl.fi/kykyviisari Ks

. Rak

enne

raha

stot

, s. 3

6

14 TVYtter 4/2015

”TVYtter 4/2015 15

Järjestöjohtajan työ on varsin erityispiirteistä, monipuolista ja mielenkiintoista, mutta myös hyvin haasteellista. Ns. perustyöpäivää ei ole olemassakaan eikä tehtävään ole olemassa muodollistakaan pätevyyttä antavaa koulutusjärjestelmää. Silti meidän odotetaan olevan hiukan joka alan asiantuntijoita.

Tapaan aika–ajoin toisia järjestö-johtajia kollegiaalisen vertais-tuen merkeissä. Usein puheen-aiheemme koostuvat järjestö-

toiminnan jatkuvasta epävarmuudesta, kiireestä – välillä jopa toivottomuudes-ta, työstressistä ja täysin vinoutuneesta työnteon ja lepäämisen suhteesta. Joku porukassa uskaltaa myöntää, että väsyt-tää ja vituttaa. Joku taas ei.

Toisinaan lohdutamme itseämme, että: ”Kyllä tämä tilanne tästä kohta rau-hoittuu.” Mutta todellisuudessa sellaista ei ole – eikä varmasti tule tapahtumaan-kaan. Työ on jatkuvaa kehittämisen ke-hittämistä ja vuosittaista olemassaolon oikeudesta taistelemista, rahoitusten ja hankkeiden kinuamista ja raportointia raportoinnin perään. Myös asiakkaidem-me toimeentulo ja ylipäätään arjessa sel-viytyminen mietityttävät ja huolestutta-vat.

Luulenpa, että aika moni meistä jär-jestöihmisistä kuvittelee pystyvänsä ih-meisiin – auttamishalulla ja työn imul-la on niin vahva ja valtava voima. Mo-net meistä kestää pitkään ja paljon voi-makastakin työstressiä ja ylikierroksilla käyntiä, mutta ei kukaan loputtomiin.

Yht’äkkiä edessä ammottaa pimeä, mustaakin mustempi masennuksen syö-veri, joka imee kaiken valon ja vetää mu-kanaan synkkyyteen. Eikä tuon synkän kuilun reunoista saa otetta vaikka kuin-ka rimpuilisi, jos ylipäätään enää jaksaa rimpuilla.

Omalla kohdallani uupumus alkoi il-metä selittämättöminä vatsakipuina, joi-den vuoksi minut suljettiin seitsemäk-si vuorokaudeksi eristyksiin. Eikä tuo viikko ainakaan helpottanut oloa. Seu-raavaksi meni kokonaan kyky syödä. Sa-maan aikaan tunsin olevani ikään kuin oman elämäni ulkopuolella, kuin olisin katsellut itseäni vieraan silmin ja ajatel-len: ”Tuo en ole minä”. Ja silloin minä murenin...

Edessä oli viikkoja kestänyt synkkyys ja totaalinen väsymys. Sängystä ei pääs-syt ylös kuin pakotettuna, kädet eivät nousseet sen vertaa, että olisin saanut hiukseni kammattua. Ja kun katsoin pe-liin – sieltä ei katsonut kukaan takaisin, peili oli tyhjä… Sen jälkeen alkoi jatkuva kelloon vilkuilu – milloin kehtaisi men-

nä takaisin nukkumaan. Vain nukkuessa ei ahdistanut.

Onneksi ympärilläni oli rakastavia ihmisiä, jotka jaksoivat pitää kiinni ja hokea: ”Sinä selviät tästä”.

Masentuneena tuntuu, ettei ihmi-senä ole riittävä, kokee vain syvää hä-peää epätäydellisyydestään, riittämät-tömyydestään ja keskeneräisyydestään eikä kukaan tunnu välittävän – on vain niin yksin ja kelpaamaton, oikea hylkiö. Maailma lakkaa olemasta, keho hyy-tyy ja vetäytyy suppuun, kaikki maail-man sairaudet tuntuvat vyöryvän päälle, päässä vellovat aikoinaan käsittelemättä jääneet surun, vihan ja toivottomuuden katkeroiduttamat tunteet, jotka pursua-vat ulos väärissä paikoissa ja vääriin ai-koihin.

Aikaisemmin kuvittelin, että masen-nus on heikkouden ja huonouden merk-ki. Nyt ymmärrän, että se on liian piene-nä yksin selviytymään jätettyjen, näky-mättömiksi tehtyjen ja vahvasti vastuu-ta kantavien täydellisyyttä tavoittelevien ihmisten sairaus. Olemassa olostaan on pitänyt taistella ja itseään tehdä näky-väksi yrittämällä olla enemmän kuin to-dellisuudessa on.

Käänteen tekevää omalla kohdallani oli työterveyslääkärin viisaat sanat: ”Us-kalla murtua silloin, kun sinua murre-taan. Eheäksi sinua murretaan – ei rikko-naiseksi.” ”Ja sinullakin on lupa olla epä-täydellinen, rikki ja uupunut, eikä se tee sinusta huonoa ihmistä.”

Nyt tämän helvetillisien myllyn lä-pikäyneenä ymmärrän, ettei masennus olekaan pahasta, eikä se teekään mi-nusta huonompaa ihmistä – vaan päin-vastoin, se on auttanut minua ymmärtä-mään paremmin ihmisiä, ihmiselämää ja jopa itsenäni. Ajattelen nyt, että epä-täydellisyyden hyväksyminen tekee elä-mästä jopa täydellisemmän.

Edelleen minua hämmästyttää ja jak-san olla syvästi kiitollinen niitä ihmisiä kohtaan, jotka säilyivät rinnallani, eivät halveksineet minua ja antoivat minulle minun keskeneräisyyteni anteeksi.

”Parasta mitä voit tehdä auttaaksesi muita – on pitää hyvää huolta itsestäsi.”

Järjestöjohtajallakin on lupa uupua ja levätä uupumuksensa pois; joten levollis-ta loppu vuotta!

Järjestöjohtaja – järjetön johtaja?

Uskalla murtua silloin, kun sinua murretaan. Eheäksi sinua murretaan – ei rikkonaiseksi.

Eija TuohimaaToiminnanjohtaja, JST ry

Kuva

: Saa

ra T

uohi

maa

Edunvalvonta

16 TVYtter 4/2015

Seuraavassa johdatus eri taloustiede-haarojen suhtautumisesta työllisyyteen ja työllisyyden hoitoon. Referointi perustuu TV 1 Ulkolinja -ohjelman esitykseen.

Taloustieteilijöiden totuudet, Yle TV 1 Ulkolinja, 23.7.2015 (SVT, Ruotsi, 2015, Dokument inifrån: Den enda vägens politik).

John Maynard Keynes vaati elvy-tystä 1930-luvulla, Milton Fried-man vannoi liberalismin nimeen 1970-luvulla. Ruotsalaisdokumen-

tissa kysytään, minkälaisiin talousop-peihin uskomme nyt. Dokumentissa kuullaan muun muassa ranskalaisen ta-loustieteilijä Thomas Pikettyn ajatuk-sia. Pikettyä on kutsuttu aikamme Karl Marxiksi. Hänen teostaan Le Capital au XXle siècle (Pääoma 21. vuosisadalla) on käännetty 37 kielelle.

Ohjelma alkaa kommentoinnilla ta-loustieteilijöiden vaikutuksesta ihmis-kunnan historiassa, jolloin todetaan, että ajoittain kansantaloustieteilijät ovat on-nistuneet ohjaamaan poliittista agendaa ja päätöksentekoa huomattavasti; Key-nes, Friedman ja tällä hetkellä ajankoh-tainen Thomas Piketty. Ohjelma jatkuu kysymällä mikäli me yhteiskuntana taas kerran elämme sellaista ajanjaksoa, että talouspoliittinen keskustelu on historial-lisesti muuttamassa suuntaansa.

Talouspoliittinen keskustelu ruotsissa finanssikriisin jälkeen

Ohjelma jatkuu ruotimalla ruotsalaista keskustelua julkisista infrahankkeista vuosina 2009–2010. Poliittisesta suunta-uksesta riippumatta esim. metro-infra-hankkeiden kannattavuus kyseenalais-tettiin vielä n. 1–2 vuotta finanssikriisin puhkeamisen jälkeen.

Ääni kellossa oli kuitenkin muuttu-massa, ensin demareiden leirissä v. 2011, ja sen jälkeen v. 2012 pääministeripuo-lue kokoomuksen leirissä. Alkujaan pää-ministeri Reinfeldt oli kuitenkin parla-mentissa selvästi väheksynyt ehdotuk-sia. Ajatukset kuitenkin muuttuivat kun kamreeriajattelusta luovuttiin ja metro- ja luotijunahankkeiden kannattavuut-ta alettiin arvioida niin, että myös elin-keinoelämä ja sen valtiovalta-riippuvuus suhteet otettiin huomioon.

Parempi liikenneverkko laajentaa paikallista työssäkäyntialuetta, nostaa pitkällä tähtäimellä tuottavuutta ja ly-hentää työttömyysjaksoja. Myös kokoo-mus muutti omaa tapaansa arvioida inf-rahankkeiden kannattavuutta lisäämällä laskelmiin sellaisia muuttujia kuten kas-

Työllisyys, talous-politiikka ja taloustiede

vuodotuksia, uusia asuntoalueita, muut-toliikkeitä sekä kauppakeskuksia, jolloin kannattavuuslaskelmat alkoivat näyt-täytymään toisenlaisessa valossa. Täten käänne vuoden 2014 eduskuntavaali-kampanjassa oli täydellinen kun yhtäk-kiä kaikki puolueet halusivat edistää jul-kisia infrastruktuurihankkeita.

Kansainväinen keskusteluMyös kansainvälisellä tasolla vastaava käänne tapahtui. Ensin Barack Oba-ma USA:ssa v. 2011, sitten EU-komissi-on Juncker, OECD ja IMF, kaikki edis-tivät puheissaan julkisia infrastruk-tuurihankkeita vuosikymmeniä jatku-neen infra-omaisuusmassan rapautumi-sen jälkeen. Edelläkuvattu kansainväli-nen muutos talouspoliittisessa ajattelu-tavassa osuu ajallisesti samaan jaksoon Piketty:n kirjan julkaisun kanssa (Pää-oma 21. vuosisadalla) ja ohjelmassa siir-rytään seuraavaksi tarkastelemaan mi-ten Piketty:n peräänkuuluttama poliit-tisen ohjauksen lisätarve on yhteydessä poliittiseen agendaan länsimaissa.

Piketty julistautuu ohjelmassa kapi-talismin ja markkinatalouden kannat-tajaksi, mitkä yhteiskuntajärjestelminä hänen mukaan tuottavat tehokkaasti in-novaatioita ja kasvua. Samaan hengen-vetoon hän kuitenkin toteaa, että tar-vitsemme myös vahvoja demokraattisia instituutioita suitsimaan taloutta räikei-tä sosiaalisia ylilyöntejä ja eriarvoistu-mista vastaan, jotka ilmiöinä hidastavat talouskasvua.

Tämän päivän keskustelussa on pal-jon samaa kuin 30-luvun suuren laman yhteydessä, jolloin keynesläinen talous-politiikka nousi poliittiselle agendalle ja ajateltiin, että valtio finanssi-, vero- ja menotalouspolitiikalla voi säätää talout-ta jotta matala- ja korkeasuhdanteiden vaihteluita voitaisiin lieventää. Kysei-nen ajattelutapa oli laajasti hyväksytty yhteiskunnassa aina 70-luvun puolivä-liin asti jolloin yleisesti hyväksyttiin aja-

Thomas Piketty (s. 7.5.1971 Clichy, Ranska) on ranskalainen ekonomis-ti, joka toimii professorina École d’Économie de Paris'ssa ja École des Hautes Études en Sciences Sociales'ssa.

Piketty tunnetaan suuren yleisön keskuudessa parhaiten vuonna 2013 ilmestyneestä teoksestaan Le Capital au XXIe siècle ('Pääoma 21. vuosisadalla', ei suomennettu), josta keskustellaan usein sen englannin-kielisen käännöksen nimellä Capital in the Twenty-First Century. Suomes-sa Piketty palkittiin Yrjö Jahnssonin säätiön taloustieteen palkinnolla vuonna 2013.

Yhteiskunta ja talous

Kuva

: YLE

TVYtter 4/2015 17

tus, että verojen kuuluu olla kohtuullisen korkeita jotta tuloeroja yhteiskunnassa voitaisiin lieventää.

Keynesiläinen ajattelu oli kuiten-kin lähestymässä 70-luvulla tiensä pää-tä korkeasta työttömyydestä, inflaatios-ta, alhaisesta kasvusta ja ylisuuresta jul-kisesta sektorista johtuen. Vaikutti siis siltä, että Keynes:iläinen ajattelu ei enää toiminutkaan mikä teki tilaa uusille ta-lousteoreetikoille.

Milton Friedman ja monetarismi- liberalismin esiin nousu

Talouspoliittinen ajattelu oli näin taas heilumassa toiseen äärilaitaan nimittäin Friedmanin monetarismi-liberalismiin, mikä tarkoitti kriittistä suhtautumista julkisen sektorin kaikkivoipaisuuteen talouspolitiikan ohjailussa. Friedmanin mukaan valtion piti lopettaa elvyttämi-nen matalasuhdanteiden yhteydessä, hä-nen mukaansa elvytys hoidettaisiin yksi-tyisen sektorin voimin veroja alentamal-la ja julkisia menoja leikkaamalla, jolloin yksityinen elinkeinoelämä saisi varoja investoimiseen ja työllistämiseen. Mitä vähemmän valtiollista sekaantumista sen parempaa talouden elvyttämisen ja sen elpymisen kannalta.

Yleisesti puhuttiin veroleikkausten dynaamisista vaikutuksista millä tarkoi-tettiin, että lisääntynyt taloudellinen ak-tiviteetti pitäisi huolen siitä, että vero-pohjan supistuminen ei rapauttaisi ve-rotulokertymää, päinvastoin. Vähitellen poliittinen kenttä laidasta laitaan omak-sui ”dynaamiset vaikutukset”, mukaan-lukien ruotsin vasemmistopuolueet noin v. 1989 lähtien. Myös tulonjakopolitiikka koki uudelleenarvioinnin ja enää ei ollut-kaan itsestään selvää, että yhteiskunnas-sa heikoimmin pärjääviä autettaisiin tu-lonsiirroilla.

Friedman havainnollistaa ajattelu-aan metsänhoitoesimerkillä, mikä on hieman ontuva. Metsänhoidollisestihan mikäli vanhat terveet puut kaadetaan, niin silloin ainakin suomalaisessa met-sänhoidossa pyritään siihen, että puus-to nuorenee ja kasvu kiihtyy. Friedmanin vertauksen mukaan kaatamalla vanhat terveet puut (pääoman omistajat) koko talous näivettyy ja kuihtuu tulonjaon seurauksena. Räikeätkään tuloerot eivät siis monetaristien ajattelun mukaan ole ongelmallisia ja tasa-arvoa yhteiskun-nassa ei pidä tavoitella.

Lähdettiin siitä ajatuksesta, että rik-kaat jotka jatkaisivat rikastumistaan in-vestoisivat varallisuuttaan, jolloin työt-tömyys pysyisi alhaisena ja myös suuret massat hyötyisivät. Myös suurten tulo-luokkien verotusta kevennettiin samal-la kun rahoitusmarkkinat vapautettiin, näin kritiikki julkista sektoria kohtaan kasvoi. Hyvinvointivaltio oli friedmanis-tien mielestä enemmän tai vähemmän tullut tiensä päähän. Myös Ronald Rea-gan ja ruotsin tuleva pääministeri Fred-rik Reinfeldt ennustavat ohjelmassa hyvinvointivaltion loppua.

FinanssikriisiVuonna 2008 finanssikriisin myötä tul-tiin kuitenkin sellaiseen vaiheeseen ta-louspolitiikassa, että vanha ”liberalis-mi” ajattelukanta ei enää pätenytkään. USA:n keskuspankin entinen pääjohtaja Alan Greenspan totesi ohjelmassa, että finanssikriisi, sellaiseksi kuin se muo-dostui, oli tapahtumana kokoluokkaa noin kerran vuosisadassa.

Tosin Greenspan omalta osaltaan oli 2000-luvun alkupuolella ollut luomas-sa olosuhteita finanssikriisin kehitty-miselle venyttämällä finanssipoliittisia koronalennuspäätöksiään, jolloin kiin-teistösektori USA:ssa ylikuumeni. Täten olemme länsimaissa tänään sellaisessa tilanteessa, että osa länsimaista, Suomi mukaan lukien, on vielä 7 vuoden kriisin puhkeamisen jälkeen tilanteessa, mis-sä kansantalous kärsii korkeasta työttö-myydestä ja alhaisesta kasvusta.

Aikaisemmin vallalla oleva ”talou-dellinen totuus” (Friedman-liberalismi) ei enää näyttänyt toimivankaan, ja taas kerran päättäjien tilannekuva näyttäy-tyi erilaiselta. Esim. ranskan aikaisem-pi konservatiivinen valtiovarainminis-teri Christine Lagarde kuulostaa nyky-ään uudessa toimessaan IMF pääjohtaja-na lähinnä marxilaiselta ruotiessaan ta-louspoliittisia ajatuksiaan; liikaa riskejä, lainarahoitusta, salailua, mutkikkuutta, palkkioita mistä seurasi massiivista talo-udellisten arvojen tuhoutumista.

Näin kritiikki markkinavoimia vas-taan kasvoi ja talouspoliittisessa keskus-telussa alettiin yhä enemmän perään-kuuluttamaan sääntelyn tarpeellisuutta.

Thomas Piketty, Pääoma 21. vuosisadallaMarkkinavoimien yleiseen kyseenalais-tamiseen liittyen katseet talouspoliitti-sessa keskustelussa alkoivat seuraavak-si kiinnittyä Pariisilaisen korkeakoulun kansantaloustieteen professori Thomas Pikettyn ajatuksiin. Ajoittain hänen aja-tuksensa kuulostavat lähes marxilaisil-ta, kun hän mm. toteaa, että rikkaimmat ovat saaneet kasvusta isomman osuuden kuin köyhimmät.

Thomas Piketty.

Yhteiskunta ja talous

Medianurkka

Kuva

: Wik

iped

ia

18 TVYtter 4/2015

Länsimaissa kauttaaltaan kahden kuluneen vuosikymmenen aikana toteu-tetut budjetti- ja veropoliittiset päätök-set ovat vahvistaneet eriarvoistumiske-hitystä, mistä Pikettyn mukaan on muo-dostumassa huomattava uhka euroop-palaiselle yhteiskunnalliselle mallille. Hänen mukaansa olemme yhteiskunti-na taantumassa vuosisadan takaiseen isojen tuloerojen luokka yhteiskuntaan. Keskiluokka on kyllä vielä olemassa, mutta kehityksen suunnasta on oltava huolissaan. Pikettyn mukaan suurituloi-sia ja pääoman omistajia on kauttaaltaan suosittu menneinä vuosikymmeninä.

Tarvitaan siis uusia poliittisia päätök-siä kehityksen kääntämiseksi. Pikettyn mukaan meillä on paljon opittavaa siitä miten 30-luvun suuresta lamasta nous-tiin John Maynard Keynesin talouspoliit-tista ohjelmajulistusta hyödyntäen. Oh-jelmassa lainataan Talous Nobel -palkit-tua Paul Krugmania, joka toteaa, että Piketty osoittaa meille, että olemme yh-teiskuntina matkalla eriarvoiseen yhteis-kuntaan jonka pohjana ovat oligarkia ja perittyyn rikkauteen perustuva kapita-lismi.

Piketty, IMF ja OECDThomas Pikettyn kirjaa on myyty 1,5 mil-joonaa kappaletta. Kirjan ovat hankki-neet poliitikot, virkamiehet ja toimitta-jat kautta maailman. Hänen mielestä on tärkeää, että yhteiskunnassa pyritään vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen.

On mielenkiintoista todeta, että ta-louspolitiikan kannalta keskeiset asian-tuntijaorganisaatiot kuten, IMF ja OECD ovat muuttaneet keskeisiä talouspoliitti-sia kantojaan 180 astetta. Nykyään kysei-set organisaatiot suosittelevat tilastotie-to tutkimuksiin perustuen korkeampia veroja suurituloisille, ja yksityisille varal-lisuuserille sekä palkkaerojen tasausta.

IMF edustaja toteaa, että tasa-ar-vo turvaa kasvua paremmin kuin eri-arvoisuus. Samantapaisiin päätelmiin on myös OECD päätynyt. IMF tutkija Michael Kumhoff menee lausunnois-saan peräti niin pitkälle, että hän toteaa valtavien tuloerojen olevan syy finanssi-kriisin puhkeamiseen jolloin superrik-kaat työnsivät rahaa rahoitusjärjestel-mään.

Oikeiden reaalitalous-investointien sijaan rahaa ryhdyttiin lainaamaan kulu-tus- ja asuntoluottojen muodossa suurel-le yleisölle. Näin kaikkein rikkaimmil-le alkoi kerääntymään varallisuutta yhä enenevässä määrin samalla kun järke-viä reaalitalousinvestointeja ei niin hel-posti enää ollut löydettävissäkään. Näin lainakupla jatkoi kasvamistaan. Kum-hof on varma, että finanssikriisejä tule-vaisuudessa ei voi välttää, ellei tulonjako tasaannu.

Ohjelman jatkuessa siirrytään taas esittelemään Pikettyn näkemyksiä joka toteaa, että tulojako erot ovat helposti tasattavissa progressiivisella varallisuus-verolla. Lisäksi Piketty ehdottaa kirjas-saan huomattavasti korkeampia margi-naaliveroja jotta huippupalkat ja -osin-got tasattaisiin.

Hän peräänkuuluttaa huipputuloil-le ”takavarikkomaista verotusta”, min-kä seurauksena häntä ajoittain kritisoi-daan kommunistiksi. Piketty kuitenkin puolustautuu ja toteaa, että hänen tut-kimuksensa osoittavat, että ajanjaksol-la 1930–1980 korkeimpien tuloluokki-en verotus oli USA:ssa 82 %, eli paljon korkeammalla kuin muissa länsimaissa. Korkeasta verotuksesta USA:ssa ei nega-tiivisia vaikutuksia kuitenkaan ole ha-vaittavissa ja amerikkalainen kapitalis-mi ja demokratia ovat vielä voimissaan. Myös kasvuvauhti, tuottavuus ja inno-vaatiokyky pysyivät tarkastelujaksolla korkealla tasolla USA:ssa.

Taloustieteilijöiden totuudetOhjelma päättyy toteamukseen, että ny-kyinen keskustelu on pitkälle peilikuva 70-luvulla vallinneesta keskustelusta. Piketty peräänkuuluttaa sellaisen vero-järjestelmän palauttamista, josta Milton Friedmanin mukaan piti luopua. Fried-man taas halusi palauttaa sen verojär-jestelmän, joka oli ollut käytössä ennen 30-lukua jolloin korkein veroprosentti oli 25%.

Näköjään on niin, että tasaisin vä-liajoin – ehkä noin joka neljäskymme-nes vuosi – aina astuu esiin joku talous-tieteilijä, joka haluaa kääntää talouspo-litiikan ylösalaisin. Talouspolitiikan hei-luri näyttää taas kerran heilahtaneen, se jatkanee kulkuaan kunnes taas osoittau-tuu, että taloustieteilijät taas kerran oli-vat väärässä.

Kirjoittajan kommenttiPaljon on keskusteltu nykyisen talous-kriisin aikana siitä, miksi Ruotsin talous tässä taloustilanteessa pärjää paremmin kuin Suomi, ja jos näin on niin mistä tämä silloin johtuu?

Vaikuttaa siltä, että keskustelun kul-kua ohjaavat ne jotka kommentoivat ää-nekkäimmin, eli kruunu- ja markka hai-kailijat. Vähemmälle huomiolle on jää-nyt, että ruotsin vienti on kehittynyt fi-nanssikriisin jälkeen enemmän tai vä-hemmän tasatahtiin suomen viennin kanssa, ja viimeaikaiset tilastot osoitta-vat ruotsin nettoviennin huomattavaa vähenemistä ajanjaksolla 2014–2015 mi-käli Kauppalehden tietoihin on uskomis-ta.

Paljon on puhuttu ruotsin kruunus-ta, vähemmän sen sijaan talousmaaotte-lu asetelman muista keskeisistä muuttu-jista kuten, julkisten infrastruktuuri in-vestointien tasosta, vientiyritysten kes-keisistä kilpailukykymuuttujista kuten sähkön hinnasta, raaka-aineiden hinta-tasosta, logistiikkaedut suorasta raide- ja tieyhteydestä Eurooppaan, johtamisen tasosta, jne.

Suomi on siis pitkälle johdettu suo-hon. Tämä toteamus pätee sekä keskei-simmän vientilippulaiva yrityksen koh-dalla ja valtiotalouden hoidon osalta yleisesti ottaen. Nokia johdettiin suo-hon verrattuna kahteen keskeiseen kil-pailijayritykseen, sama pätee valtiota-louden hoidon osalta vuodesta 2008 läh-tien. Järkevä hallitus olisi vuoden 2008 loppua kohden toteuttanut yhdessä kun-tasektorin kanssa ennennäkemättömän työllistävän elvytyspaketin julkisiin inf-rahankkeisiin, sen sijaan, että hallinto-rakenteiden syömävelan ottamista vain jatkettiin kuin mitään ei olisi tapahtu-nut reaalitalouden perusteissa. Aiheesta ennaltaehkäisevä työllistävä elvytys lisää TVYtterissä 3 (2015) sivulla 22.

Kristian Sundman

Yhteiskunta ja talous

Kuva

: Wik

iped

ia

TVYtter 4/2015 19

Palvottu talousguru Thomas Piketty väittää, että olemme kohta taas 1800-luvulla: pieni perinnöillä ja koroilla elävä eliitti hallitsee yhteiskuntaa Kylläpä on letkeä kirja tämä Tho-

mas Pikettyn Capital in the Twen-ty-First Century. Varsin erikoi-nen lukukokemus, kun kahlaa

melkein 700 sivua verotuksen historiaa, ja olo on luku luvulta kuin Antero Mer-tarannalla: ”Maaaaaliiiiii. . .”

Thomas Piketty (s. 1971) on ranska-lainen taloustieteilijä, jonka maaliskuus-sa ilmestynyt tiiliskivi on herättänyt pie-noisen myrskyn ja on tällä erää Amazo-nin myydyin teos.

Lähtökohta on aika kuivakka. Piketty tutkii veroilmoituksia 1700-luvulta lähti-en. Päätulos: pääomien tuotto kasvaa ny-kyisin nopeammin kuin kansantalous ja palkkatulot.

Piketty väittää, että länsimaiset yh-teiskunnat ovat kierteessä, jossa varal-lisuus kasautuu. Vuodesta 1914 lähtien tuloerot pienenivät 1970-luvulle saakka, jonka jälkeen ne ovat kasvaneet.

Palaamme 1800-luvulle, jolloin pieni perinnöillä ja koroilla elävä eliitti hallitsi yhteiskuntaa. Ranskassa perintöjen arvo oli 1950-luvulla viisi prosenttia bkt:sta, nyt se on 15 prosenttia, mikä on aika hur-ja luku.

Amerikkalainen unelma on tullut todeksiErityisesti Piketty puhuttelee Yhdysval-loissa, jossa varallisuus on kasautunut rajusti. Piketty on Ranskan vallankumo-uksen perillinen, joka ottaa vakavasti lu-pauksen vapaudesta, veljeydestä ja tasa-arvosta. Hän on jenkeille oman aikamme Alexis de Tocqueville, joka kertoo ame-rikkalaisille, että he ovat kadottamassa unelmansa.

Mutta Pikettyä voi lukea myös Euroo-passa.

Ensin voi vähän röyhistellä rintaa. Piketty julistaa, että Pohjoismaissa ame-rikkalainen unelma on tullut todeksi. Täällä voi menestyä vanhempien varal-lisuudesta riippumatta, erityisesti ilmai-nen korkeakoulutus saa kiitosta.

Mutta nyt pääomat jylläävät myös Euroopassa.

Konkreettiset ehdotukset EuroopassaPikettyllä onkin konkreettisia ehdotuk-sia. Euroopan tulisi luoda proggressiivii-nen varallisuusvero, jonka suuruus oli-si 0,5 ja 10 prosentin välillä. Veroparatii-sit pitäisi pistää kuriin, varallisuustiedot pitäisi saada julkisiksi ja veroparatiiseja voisi painostaa vaikkapa säätämällä nii-den vientituotteille 30 prosentin veron.

Euroopan velkaongelmaan hän eh-dottaa yhteistä velkapoolia, joka makset-taisiin kertaluonteisella progressiivisel-la omaisuusverolla. Euroopan paradoksi on, että se on yhtä aikaa erittäin rikas ja erittäin velkainen.

Perintöverotkin alkavat mietityttää. Ennen kaikkea, voisiko olla mahdollista että Ruotsi, tuo pohjoinen perintövero-paratiisimme, voisi joskus erehtyä?

Talousguru Thomas Piketty: Koroilla elävä eliitti ottaa vallan

Anu Kantola on viestinnän yliopis-tonlehtori Helsingin yliopistossa. Hän on tutkinut taloustieteen käyt-töä politiikassa.

Kirja-arvostelu on julkaistu Helsingin Sanomissa 11.5.2014 ja uudelleen julkaistu tässä TVYtter -lehdessä kirjoittajan ja Helsingin Sanomien luvalla.

Yhteiskunta ja talous

Kuva

: Juh

a Ke

räne

n

Yhteiskunta ja talous

20 TVYtter 4/2015

Finanssieliitti on vapaamatkustajaLisäksi Piketty kritisoi talouselämän huippujohtajia, joiden palkkiot eivät näy-tä korreloivan tuottavuuden kanssa. Ko-vimpia palkkioita maksavat firmat eivät erotu tuloksellaan muista saman toimi-alan yrityksistä.

Sen sijaan on syntynyt uusi eliitti, joka on tunnistettava Suomessakin. Fi-nanssieliitti kiikuttaa omaisuuksiaan ve-roparatiiseihin ja messuaa mennessään madonlukuja yhteiskunnalle verotsuna-mista ja hyvinvointiholismista.

Pikettyn viesti on, että he ovat va-paamatkustajia, jotka imivät hyödyn pääomien vapauttamisesta, eivätkä nyt epäröi puolustaa asemiaan. Näitä rikkai-ta verotetaan usein keveämmin kuin pal-kansaajia.

Pääomien verotus ei ole progressii-vista, ja perintövero on alhainen. Yrityk-set ja pääomat pakenevat veroparatiisei-hin. Eläkkeet, terveydenhoito, koulutus ja sosiaaliturva uhkaavat romuttua.

Piketty kannattaa progressiivista ve-rotusta ja kuvaa kiinnostavasti, kuin-ka se tuli länsimaihin 1900-luvulla. Tie-sittekö esimerkiksi, että 1900-luvul-la innokkaimmin ja kovinta progressi-ota käytti pitkään Yhdysvallat. Vuosina 1932–80 Yhdysvalloissa veroprosentti ylimmässä tuloluokassa oli keskimäärin 81 prosenttia. Myös kiinteistö- ja perin-töveroissa vastaava luku oli 70 ja 80 pro-sentin välissä.

Kärjistyneet finassikriisin ongelmatPikettystä tulee mieleen vuonna 1944 il-mestynyt taloushistorian klassikko, Karl Polanyin The Great Transformation, jon-ka idea oli, että markkinat ja valtio tasa-painottavat toistensa ongelmia. 1900-lu-vulla valtiot alkoivat säännellä markki-noita imperialismin kriisiydyttyä.

Tämä valtio-ohjaus ajautui kriisiin ja purkautui 1980-luvulla. Nyt markkina-vetoisen regiimin ongelmat kärjistyvät finanssikriiseinä, tuloeroina ja vapaa-matkustamisena.

Pikettyn ehdotukset eivät tule todek-si vielä tänä juhannuksena. Jos kenraa-lit käyvät edellistä sotaa, niin talousop-pineet ratkovat edellistä talouskriisiä. Edellinen suuri kokemus oli markkinoi-den vapauttaminen, joka teki veroista ki-rosanan.

Mutta meidän jälkeemme tulossa voi olla finanssikriiseissä keitetty ja veropa-ratiisien köyhdyttämä sukupolvi. He tus-kin suostuvat kyykytettäviksi järjestel-mässä, jonka me olemme heille luoneet.

Ehdotukset eivät ole ongelmattomiaPikettyn ehdotukset eivät ole ongelmat-tomia. Ihan pelkkää maalia kirja ei ole, välillä tulee tolppia ja joskus kiekko len-tää katsomoonkin. Mutta ideat ovat raik-kaita.

Piketty kirjoittaa intohimoises-ti vapaudesta ja tasa-arvosta, kannattaa markkinataloutta ja haluaa välttää pa-luun protektionismiin.

Ei tarvitse olla kummoinenkaan oraakkeli ennustaakseen, että nämä ide-at nousevat politiikan asialistalle, jos ny-kymeno jatkuu ja varallisuus kasautuu ylimielisille vapaamatkustajille, joiden mielestä on muiden asia päällystää tiet heidän voittokululleen.

Anu Kantola

Nyt pääomat jylläävät myös Euroopassa Amerikan tapaan, ranskalainen Thomas Piketty sanoo (kuva vas.).

Anu Kantola, kirja-arvion tekijä.

Capital in the Twenty-First Century (Thomas Piketty). Kustantaja: Belknap Press (2014). Tietokirja.

Kuva

: Lin

da Ta

mm

isto

TVYtterin lyhyet

lisia vaikutuksia, jos monia yleishyödyl-lisiä toimintoja joudutaan vähentämään tai kokonaan lakkauttamaan.

”Nykyisissä olosuhteissa on välttä-mätöntä, että ensi vuodelle palkkatu-keen kohdennetaan lisää resursseja. Li-säksi on pidettävä huolta, että niitä suunnataan riittävästi järjestöissä, kun-nissa ja säätiöissä tapahtuvaan työllistä-miseen”, johtaja Anne Knaapi SOSTEsta sanoo.

Työnantaja voi saada palkkatukea, jos se palkkaa työttömän työnhakijan, jolla on vaikeuksia työllistyä. Työllistymistä voi vaikeuttaa esimerkiksi pitkä työttö-myys tai sairaus. Palkkatuella työlliste-tään tänä vuonna työvoimapalveluiden piirissä olevia henkilöitä arviolta noin 23 000 henkilötyövuoden edestä.

LisätietojaJohtaja Anne Knaapi, SOSTE, 040 194

2518, anne.knaapi@soste.fi

Pääekonomisti Jussi Ahokas, SOSTE, 050 308 6870, jussi.ahokas@soste.fi

Palkkatuen puute on vastaajien mukaan rajoittanut työllistämis-mahdollisuuksia. Jopa neljännes palkkatukityöpaikoista on jäänyt

täyttämättä, koska palkkatukea ei ole ol-lut saatavilla.

”Kyselyn tulosten perusteella näyttää ilmeiseltä, että palkkatukimäärärahojen loppumisella on ollut merkittäviä vaiku-tuksia välityömarkkinoilla. Yhdistysten ja työpajojen mahdollisuudet tukea työt-tömiä matkalla avoimille työmarkkinoil-le ovat heikentyneet. Tämä voi vähentää pitkällä tähtäimellä työvoiman tarjon-taa”, SOSTEn pääekonomisti Jussi Aho-kas arvioi.

Työpaikkoja on jäänyt täyttämättä suhteellisesti eniten kunnallisissa työ-pajoissa, 30 prosenttia, sekä yhdistyksis-sä, 27 prosenttia. Muissa organisaatiois-sa paikkoja on jäänyt täyttämättä keski-määrin vähän alle 20 prosenttia.

Palkkatuella työllistämisen vähene-minen on vaikuttanut kielteisesti myös järjestöjen, työpajojen, säätiöiden ja yri-tysten toimintaan. Palkkatukirahoituk-sen puutteella on laajoja yhteiskunnal-

Yhdistysten ja työpajojen mahdollisuus työllistää ja tukea vaikeasti työllistyviä on heikentynyt oleellisesti. Palkkatuen puute katkoo työelämäpolkuja ja kasvattaa epävarmuutta paitsi työttömillä myös heitä työllistävillä yhdistyksillä ja työpajoilla. Tämä selviää SOSTEn ja Välityömarkkinatoimijoiden yhteistyöryhmän tekemästä selvityksestä.

Palkkatukirahoitusta on lisättävä ensi vuodelle

SOSTE on sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö. Välityömarkkinatyö-ryhmään kuuluvat Mielenterveyden Keskusliitto, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy, Sininauhaliitto, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Suomen Punainen Risti, Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajär-jestö - TVY ry, Valmennus- ja sosiaa-lipalveluyhteisöjen yhdistys Oktetti ry, Valtakunnallinen työpajayhdistys TPY ja Vates-säätiö.

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

500

400

300

200

100

Tuhatta Laaja työttömyys v. 2008–2015

TVY:n tapahtumakalenteri

TVY:n Vuosikokous Talpa, Helsinki. 5.–6.4.2016. Valitaan TVY:n kaksivuotiskautiset puheenjohtaja ja hallitus. Uusi hallitus valitsee toiminnanjohtajan toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen.

Ääni työttömälle Helsinki. 10.2. (seminaari), 17.5. (tori-tapahtuma). TVY, SAK, Tatsi ja Metalli-liitto.

Suomi-areena. Pori. 11.–15.7.2016.

TVY:n Kesäpäivät Alustavasti 17.–19.8.2016.

Työttömien Ihmisarvopäivät 2016 Viikko 43?

TVY:n Laivakoulutus 2016 16.–18.11.2016.

Edunvalvontaviikot. Kevät ja syksy.

Oikaisu

TVYtterissä 3/2015 sivuilla 22–23 ollees-sa jutussa otsikolla Ennaltaehkäisevä työllistävä elvytys on aina oikein! oli pujahtanut joitain painovirheitä.

Huom. jutussa esiintyviin ”työttömyys-menoihin” sisältyy myös työttömyy-destä johtuvia toimeentulo- ja asumis-tukimenoja (ylempi kaavio sivulla 22, keltainen palkki).

Sivulla 22 olleessa alemmassa laatikos-sa olisi pitänyt olla oheiset selitteet:

n Työttömiä työnhakijoita

n Työvoimakoulutuksessa

n Valmennuksessa (hyvin pieni luku)

n Työllistettynä/työharj.

n Kokeilussa (hyvin pieni luku)

n Vuorotteluvapaasijaiset

n Kuntouttava työtoiminta

n Omaehtoinen opiskelu

Sivulla 23 keltapohjaisen Perusoletuk-set-laatikon alareunassa: • 500 mrd., p.o. 500 milj. • 422 mrd., p.o. 422 milj.

Pahoittelemme tapahtunutta.

Yhteiskunta ja talous

TVYtter 4/2015 21

Kirjoittaja on koulutukseltaan varatuomari ja merkoni. Hän on tällä hetkellä työharjoittelussa TVY:ssä.

Kuva

: Mah

mou

d Af

shar

tous

Lainsäädäntö on usein mutkikasta ja säännökset sekä niiden sisältö ilmaistaan koukeroisella kielellä, joka ei helposti avaudu maallikolle. Työtöntä saattaa ihmetyttää, että hänelle jää käteen vähemmän tuloja kuin saman suuruisesta palkasta.

Palkkatulona saadusta ansiotulos-ta tehdään verotuksessa vähen-nyksiä, joita ei saa tehdä vastaa-vasta ansiotulosta, joka saadaan

työttömyysturvaetuutena.Palkansaaja maksaa myös itse osan

työeläke- ja muusta pakollisesta vakuu-tusturvastaan. Työttömällä näitä maksu-ja on huomattavasti vähemmän.

On myös huomioitava, että jokaisen verovelvollisen tilanne on yksilöllinen ja hänellä saattaa olla verotuksessa sellai-sia vähennyksiä käytettävänään, joita ei toisella verovelvollisella ole. Lisäksi pää-omatulot ja niistä syntymä alijäämä vai-kuttaa ansiotulojen verotukseen.

Kuukausittain maksettavasta palkas-ta tai työttömyysetuudesta tehdään en-nakonpidätys ja lopullinen veroprosent-ti saattaa muuttua. Lopullinen veropro-sentti saadaan tietää vasta seuraavan vuoden marraskuun 1. päivänä.

Seuraavassa tarkastelen palkansaajan verotusta 1.600 euron tuloilla ja hyödyn-nän Veronmaksajien Keskusliitto ry:n te-kemään hyvää ja selkeää graafista esitys-tä asiasta. Tämän jälkeen esitän, kuinka paljon saman määrän työttömyyskorva-usta vuodessa saava henkilö maksaa tu-loistaan verona.

Veronmaksajien Keskusliitto: www.veronmaksajat.fi/luvut/Laskelmat

Pakolliset työeläke- ja sairausvakuu-tusmaksut on laskettu mukaan veroihin kansainvälisen käytännön mukaisesti.

Oheisen piirakan lähtöoletuksetOheessa olevan piirakan lähtöoletukset ovat seuraavat:

Vuositulot lomarahoineen saadaan kertomalla kuukausipalkka 12,5:llä.

Esimerkkipalkansaaja on alle 53-vuo-tias, jonka verotuksessa on huomioi-tu vain automaattisesti verottajan vi-ran puolesta tekemät vähennykset. Vi-ran puolesta tehtäviä vähennyksiä ovat muun muassa tulonhankkimisvähennys, kunnallisverotuksen ansiotulovähennys, työtulovähennys ja perusvähennys.

Valtion tuloverotuksen lisäksi muut veroperusteet ovat:• keskimääräinen kunnallisveropro-

sentti 19,84 %• keskimääräinen kirkollisveropro-

sentti 1,43 %• sairausvakuutusmaksu: sairaanhoi-

tomaksu 1,32 % ja päivärahamaksu 0,78 %

• työttömyysvakuutusmaksu 0,65 %• palkansaajan työeläkemaksu 5,7 %• Yle-vero, 0,68 % , 132 euroa

n TyEL-maksu perustuu työntekijän eläkelakiin ja kaikki työntekijät vakuu-tetaan sen mukaan. Työntekijän osuus TyEL-maksusta on 5,70 % (alle 53-vuo-tiaat) tai 7,20 % (53 vuotta täyttäneet, syntymäpäivää seuraavan kuukauden alusta). Työnantaja pidättää työntekijän osuuden palkasta ja tilittää sen vakuu-tusyhtiölle työntekijän puolesta. TyEL –maksu on esimerkkitapauksessa 1.140 euroa.n Työttömyysvakuutusmaksu on 0,65 % ja työnantaja pidättää sen työntekijän palkasta ja tilittää Työttömyysvakuutus-rahastolle. Maksu on 130 euroa.n Sairausvakuutuksen sairaanhoito-maksu on 1,32 % kunnallisverotuksessa vahvistetusta tulosta. Esimerkkitapauk-sessa kunnallisverotuksessa vahvistettu tulo on 9.672 euroa.

Tällöin sairausvakuutuksen sairaan-hoitomaksu on 128 euroa ja 0,6 %.n Sairausvakuutuksen päiväraha-maksu on 0,78 % bruttotuloista ja on 156 euroa. n Sairausvakuutuksen sairaanhoito-maksu ja n sairausvakuutuksen päi-värahamaksu molemmat on laskettu mukaan verokortin pidätysprosenttiin.n Kunnallisvero lasketaan tulosta, jos-ta on tehty vähennykset. Tämän vuoksi 20.000 euron vuosituloilla kunnallisve-roprosentti on 9,6 % eikä 19,84 %, mikä on keskimääräinen kunnallisveropro-sentti. Verotettava tulo kunnallisvero-tuksessa on 9.672 euroa.n Kirkollisvero lasketaan tulosta, jos-ta on tehty vähennykset. Jälleen prosent-tiosuus on pienempi, 0,7 %, kuin keski-määräinen kirkollisveroprosentti, 1,43 %. Verotettava tulo on sama kuin kunnallis-verotuksessa, 9.672 euroa.

Työttömän ja palkansaajan verotuksen erot

Yhteiskunta ja talous

22 TVYtter 4/2015

n Yle-vero on 0,68 % ja tässä tapaukses-sa 132 euroa. Yle-vero lasketaan puhtaas-ta ansiotulosta, mikä tarkoittaa sitä, että palkkatulosta tehdään ensin tulonhank-kimisvähennys. Se on 620 euroa ja Yle-vero lasketaan 19.380 eurosta.n Nettopalkka on 16.258 euroa vuodes-sa, mikä tekee 1355 euroa kuukaudessa. Palkansaajan veroprosentti on 18,7 %.

Tulonhankkimisvähennystä, kunnal-lisverotuksen ansiotulovähennystä eikä työtulovähennystä tehdä lainkaan etuuksina saaduista tuloista.

Perusvähennyksen enimmäismää-rä on 2.970 euroa vuonna 2015. Jos puh-taan ansiotulon määrä kaikkien kunnal-lisverotuksessa tehtävien vähennysten jälkeen on suurempi kuin 2.970 euroa,

vähennystä pienennetään 18 prosentil-la ylimenevän tulon määrästä. Kun tulo-ja on 20.000 euroa vuodessa, ei perusvä-hennystä saa lainkaan.

Kunnallisvero on 3.968 euroa lasket-tuna keskimääräisen kunnallisveropro-sentin 19,84 % mukaan.

Alle  keskipalkkaisen,  palkka  1  600  €/kk    (20  000  €/v),  maksettavat  tuloverot  ja  

nettotulo  vuonna  2015  

TyEL-­‐maksu  1  140  €.  5,7  %  

Sairasvakuutuksen  päivärahamaksu  156  €.  0,8  €  

Työttömyysvakuutusmaksu,  130  €.  0,7  %  

Kunnallisvero  1  919  €.  9,6  €  

Sairasvakuutuksen  sairaanhoitomaksu  128  €.  0,6  %  

Kirkollisvero  138  €.  0,7  %  

Ylevero  132  €.  0,7  %  

Nettopalkka  16  258  €  

Työttömyyskorvausverotus  20  000  €/v  

Valtion  tulovero  236  €.  maks.  0–6,5%  

Työttömyysvakuutusmaksu  130  €.  0,65%  

Kunnallisvero  3  968  €.  19,84%  

Sairasvakuutuksen  sairaanhoitomaksu  298  €.  1,49  %  

Kirkollisvero  286  €.  1,43%  

Ylevero  136  €    

Nettopalkka  14  946  €  

Yhteiskunta ja talous

TVYtter 4/2015 23

) Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälän haastattelu Ilta-Sanomissa: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1449285582626.html

*

24 TVYtter 4/2015

Yhteiskunta ja talous

Perustuslain 2 luku, 6 § toteaa yhdenvertaisuudesta seuraavaa. ”Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella”.

Voisiko työttömyys olla ”muu henkilöön liittyvä syy”?Lisäksi perustuslaissa todetaan: ”julki-sen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta”. Lain 19 § taas takaa, että jo-kaisella on oikeus perustoimeentulon turvaan mm. työttömyyden takia.

Kysymys kuuluu, onko julkisen val-lan perustuslain muodossa turvaama suoja yhdenvertaisesti kansalaisten hyö-dynnettävissä vai, onko perustuslain määrittelemä suoja sattumankauppaa, jonka toteutuminen on riippuvainen, koulutuksesta, tukiverkostoista, asumis-kunnasta jne.

Sosiaaliturvan yhden-vertaisuus – työttömien verotuskäytännötMitä tästä aiheesta pitäisi todeta? Meil-lä on hyvinvointivaltio, jonka ”puolusta-jia” löytyy eduskunnan oikeasta laidasta vasempaan. On myös hyvinvointivalti-on kyseenalaistajia, jokunen kehittäjä ja myös jonkinlaisia kaappihyvinvointival-tion purkajia.

En ymmärrä, miksi eräät puolueet ja kansanedustajat haluavat profiloitua hy-vinvointivaltion puolustajina. Profiloi-tuisivat nyt edes hyvinvointivaltion ke-hittäjinä, mutta miksi ihmeessä profiloi-tua puolustajana, kun meille on muodos-tunut eräänlainen hirviöhyvinvointival-tio, joka liian usein ensisijaisesti toimii koneiston puolesta pientä ihmistä vas-taan.

Julkisuudessa olleiden tietojen mu-kaan (Ilta-Sanomat 19.11.) Suomessa saat-taa olla n. 100 000 henkilöä, jotka syystä tai toisesta eivät hae toimeentulotukea, vaikka olisivat siihen oikeutettuja. Sa-massa yhteydessä todetaan, että kolmas-osalla hakijoista on vaikeuksia lomak-keen täyttämisessä. Tutkimusprofessori Pasi Moisio Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) on todennut: ”toimeen-tulotuen alikäyttö tulee yhteiskunnalle kalliimmaksi kuin säästö etuudesta, jota ei haeta”.

Eduskunta kokonaisuudessaan on tä-ten rakentanut koneiston, joka mieluim-min asettaa 100 000 kansalaista mahdol-liseen syrjäytymiskierteeseen kuin, että järjestelmä rakennettaisiin sellaiseksi, että se alentaisi yhteiskunnalle koituvia kokonaiskustannuksia. Näin yksittäis-ten kansalaisten syrjäytymiskierre myös kyettäisiin katkaisemaan ennen kuin se edes pääsee alkamaan.

Pasi Moision mukaan yhdestä syr-jäytyneestä nuoresta aiheutuvat kus-tannukset yhteiskunnalle voivat nousta jopa n. 1,5 miljoonaan euroon. Eli jos 1000 nuorta syrjäytyy, niin seuraavan 50 vuo-den aikana yhteiskunnalle aiheutuu täs-tä 1,5 mrd. euron kustannukset. Huoles-tuttavaa tässä on se, että nuoria syrjäy-tyy tänä päivänä mitä todennäköisem-min huomattavasti enemmän kuin 1000 vuodessa, joten jokainen voi mielessään

arvioida tästä koituvaa kokonaislaskua yhteiskunnalle.

Usein keskusteluissa kuullaan tote-amuksia, että saavathan työttömät, elä-keläiset, opiskelijat ja muut vähäosaiset lisätukea yhteiskunnalta mm. asumistu-en ja toimeentulotuen muodossa, jos ei-vät pärjää perustukimuodoilla (perus-päiväraha, työmarkkinatuki, opintotu-ki jne...). Myös verotus on tässä maassa etuuksista riippuvaiselle yhteiskuntaluo-kalle säädetty kireämmäksi kuin vastaa-vat palkkatulot alemmissa tuloluokissa. Näin poliittisen jargonian mukaan työt-tömiä ”kannustetaan” töihin.

Oheisesta Veronmaksajain Keskus-liiton ry:n verotaulukosta verotukselli-set eroavaisuudet alemmissa tuloluokis-sa käyvät ilmi. Nähtävästi ajatellaan niin, että työtön voi ansaitusti maksaa enem-män veroa, koska hän kuitenkin saa ve-rovapaita lisätukia toimeentulotuki luu-kulta ja asumistukea asumiskulujen kat-tamiseen. Ongelma vain on se, että ns. tukimuodoilla eläminen on rakennet-tu eräänlaiseksi uuden aikakauden teol-lisuuden haaraksi niin, että n. 100 000 kansalaista ovat ajautuneet elämässään sellaiseen tilanteeseen, että he eivät syystä tai toisesta kykene hyödyntämään etuisuuksia.

Työttömien ankarampi verotus ja likviditeetti-haasteet – käytännön ajatuksia arkeen

Eräs käytännön vaikutuksista työttömi-en ankarammasta verotuksesta on, että se pakottaa tuensaajat toimeentulotuki-luukulle. Kansantaloudellisesti tarkas-tettuna olisi paljon järkevämpää ja talou-dellisempaa, mikäli työmarkkinatuen verotuksesta luovuttaisiin kokonaan. Il-man korotuksia työmarkkinatuen suu-ruus on keskimäärin 705 €/kk. Mikäli 20 %:n ennakkonperinnästä luovuttai-siin, tarkoittaisi tämä kuukaudessa käy-tännössä n. 140 euron lisätukea työttö-mälle. Säästeliäästi elävälle työttömäl-le 140:stä eurosta riittäisi kaurapuuroa, näkkileipää ja vettä ainakin noin kah-deksi viikoksi.

On itsestään selvää, että inhimilli-sesti ja kansantaloudellisesti olisi parem-

Työttömien kannustaminen – mitä jää käteen perustuslakivaliokunta?

TVYtter 4/2015 25

Yhteiskunta ja talous

paa ja taloudellisempaa, mikäli kuntien toimeentulotukikäsittelyitä voitaisiin oleellisesti vähentää. Tästä seuraisi sääs-töjä erityisesti hallinnollisten kulujen, mutta myös tukimaksatusten suhteen.

Todettakoon vielä lopuksi, että Ke-lan 20 % ennakkoperintä veroasteelle on mahdollista anoa alennusta tai sen ko-rottamista, mikäli kyseisen verovuoden aikana on muita palkkatuloja, jotka vai-kuttavat kokonaisansioihin. Ennakkove-roprosentin alentaminen voi tulla kysy-mykseen, mikäli tuen saajalla on esim. asuntolainakorkomenoja, jotka verottaja muutoin huomioisi vasta vuoden lopus-sa. Tarvittaessa voit hakea muutosvero-kortin sosiaalietuuksia varten osoittees-sa www.vero.fi/verokortti. Verohallinto toimittaa pyydettäessä muutosverokor-tin suoraan Kelaan. Lisäksi verottajan si-vuilta löytyy myös veroprosenttilaskuri: www.vero.fi/veroprosenttilaskuri.

Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä ”kannustaa” työttömiä?Julkisessa keskustelussa työnteon kan-nustavuutta arvioidaan efektiivisillä marginaaliveroasteilla ja työllistymisve-roasteilla eli sillä osuudella palkkatulon lisäyksestä, joka jää saamatta, kun lisä-tään työntekoa tai hakeudutaan ansio-työhön.

Henkilökohtainen näkemykseni on, että eduskunnan pitäisi lopettaa ”työttö-mien kannustaminen”. Vaihtoehtoisesti asiasta pitäisi puhua rehellisesti nimik-keellä ”työttömien kurittaminen”. Siitä todellisuudessa on kyse, kun esim. työ-markkinatuen verotus on n. 18,7 % ja vas-taavaa palkkatuloa verotetaan n. 7,8 %:ia. Toisaalta ei ole täysin selvää, milloin vero- ja etuusjärjestelmä on kannustava. Tämä riippuu siitä, halutaanko kannustaa vähäisten tulojen ansaitsemista, osa-aikaiseksi työllistymistä vai kokoaikai-

seksi työllistymistä. Tulonlisäyksen seu-rauksena verot, veronluonteiset mak-sut sekä tulosidonnaiset palvelumaksut nousevat ja tarvehankintaiset etuudet pienenevät. Mitä suurempia efektiiviset marginaaliveroasteet ja työllistymisve-roasteet ovat, sitä pienempiä ovat talou-delliset kannustimet.

Mielestäni ns. kannustinloukkukes-kustelu on eräänlaista hiustenhalkomis-ta, mitä tietyt tahot, esim. Kelan pää-johtaja Liisa Hyssälä tarkoituksellises-ti ylläpitää (mm. Ilta-Sanomat 5.12.2015 ”Työnteko ei kannata alle 2600 eurolla kuussa”, ks. nettilinkki*). Onhan hel-pompaa saada läpi korkeampien ja keski-tuloisten ansiotuloluokkien veronalen-nuksia, mikäli samalla myös ollaan kan-tavinaan huolta alemmista tuloluokista.

Nykyinen hallitus nosti työtulovä-hennystä, kun taas VATT:in asiantunti-jan Heikki Viitamäen mukaan työtulo-vähennys on erityisen tehoton tapa kan-nustinloukkujen lieventämiseksi. Ve-ronkevennykset kohdistuvat tällöin eu-romääräisesti samansuuruisesti lähes kaikkiin palkka- ja yrittäjätuloa saaviin henkilöihin. Selkeintä olisi Viitamäen mukaan luoda kannustimet samanlaisik-si kaikille pienituloisille, jolloin vähäisten työtulojen hankkimista sekä osa- ja koko-aikaisen työhön hakeutumista kannuste-taan samalla tavalla”.

Tällainen lähestymistapa noudattaisi kirjoittajan mielestä myös perustuslain henkeä. Kelan pääjohtaja Liisa Hyssä-län olisi syytä harjoittaa hieman kenttä-tutkimuksia etuoikeutetusta tornistaan, ennen kuin alkaa Kelan pääjohtajan ase-masta julistamaan sanaa, että työttömiä pitää kannustaa.

Työttömät pitää työllistää ja heille pi-tää maksaa palkka, eikä kannustaa hyvä pääjohtaja Hyssälä. Ei edes Kelan pääjoh-taja elä tukityöllistettyä elämäänsä kan-nustamisella, vaan palkalla. Mikäli pää-

johtaja ei ole kykeneväinen lausumaan mitään sivistyneempää, niin silloin pi-täisi ainakin ymmärtää, että on parempi olla lausumatta yhtään mitään.

Miten sosiaaliturva ja verotus pitäisi järjestää?Mikäli sosiaaliturva tässä maassa aidos-ti halutaan järkeistää, niin se voitaisiin tehdä seuraavan toimenpideohjelman mukaan. Alla esitetyt toimenpiteet pe-rustuvat kirjoittajan henkilökohtaisiin ajatuksiin aiheesta.

1. Työmarkkinatuki muutettaisiin ve-rottomaksi etuudeksi.

2. Kohdennettu perustulo, jolla turvat-taisiin vähävaraisen yhteiskuntaluo-kan toimeentulo. Allekirjoittaneen mallissa perustulo olisi kohdennet-tu etuisuus työttömille, opiskelijoille, väliinputoajille, eläkeläisille ja mata-lapalkkaisille yleisesti ottaen. Perus-tuloon ei olisi oikeutettu se osa ai-kuisväestöstä, joka on ansiotöissä. (Taloustieteilijä Milton Friedman oli kansalaispalkan ensimmäisiä puolestapuhujia).

3. Palvelusetelijärjestelmä, terveys sete-li, työttömille koulutus seteli, vähä-varaisille lapsiperheille harrastus ja koulutusseteli jne. (Milton Friedman, puhui myös palvelusetelikäytännön puolesta).

4. Kunnallisesta toimeentulotuesta luo-vuttaisiin, ja asumistuki lajit (4 kpl) on yhtenäistettävä.

5. Kunnille säädetty velvollisuus kutsua pitkäaikaistyöttömät kerran vuodes-sa terveystarkastukseen.

6. TE-työnvälityspalvelut uberoitaisiin niin, että TE-sovelluksen välittämät työpaikat olisivat vakituisia tai mää-räaikaisia ”oikeita” työsuhteita.

7. Pitkäaikaistyöttömien työvoima- ja yrityspalveluiden siirto kunnille to-teutettaisiin niin, että yhdenvertai-nen kohtelu taattaisiin. Ei kuntata-solla vaan niin, että SOTE-uudis-tuksen yhteydessä perustettavilla 18 itsehallintoalueilla olisi vastuu, että alueen työttömiä kohdellaan kansal-lisesti yhdenvertaisesti.

Kristian Sundman

VERONMAKSAJAT 1.12.2014

0�

��

10�

1��

20�

2��

�0�

���

40�

4��

�0�

0 10 20 �0 40 �0 �0 �0 �0 �0 100��������������������� 1 000 ����� ������

������������� �������������� �� ������� ������ ������������� ��������������� 201�

�� ���������� ������������� ����� ����

E����� �������� ��������� ����

E����������� � ��������� ����

�S��. �������������� ��� �� ��������� �� ��������������� ������� ��������� �� ���������� ���������������������� ���� ���������

Palkansaajan, eläkkeensaajan ja etuudensaajan veroprosentit eri tulotasoilla 2015

VERONMAKSAJAT 1.12.2014

palkkatulo/eläketulo, 1 000 euroa/vuosi

*Sis. keskimääräisen kunnallisveron ja kirkollisveron, valtion tuloveron ja pakolliset sosiaalivakuutusmaksut sekä Yle-veron

50%

45%

40%

35%

30%

25%

20%

15%

10%

5%

01000 10 20 30 40 50 60 70 80 90

Palkansaajan veroprosentti (alle 53-v.)

Eläkkeensaajan veroprosentti

Etuudensaajan veroprosentti

Yhteiskunta ja talous

26 TVYtter 4/2015

Jakamistaloudesta (sharing economy) on viimeisen 5 vuoden aikana muodostunut länsimaissa yksi nopeimmin kasvavista talouden haaroista. Mistä jakamistaloudessa on kyse? Seuraava kirjoitus perustuu osittain HS pääkirjoitustoimittaja Teija Sutisen kirjoitukseen aiheesta Helsingin Sanomissa 8.1.2015.

Jakamistalous voi olla ihan kivaa, mutta se ei välttämättä ole sitä au-tomaattisesti. Jos jakamistalous on kiva talousilmiö niin, silloin perin-

teisen omistamisen sijaan lainaamme ta-varoita ja vaihdamme palveluita.

Parhaimmillaan jakamistalous ilmiö-nä mahdollistaa länsimaisen elämänta-van, mutta ei kuluta maapalloa loppuun. Samalla lainaaminen ja vaihtaminen luo yhteisöllisyyttä, ja maatalousyhteiskun-nasta tuttu vahva talkoohenki alkaa pil-kistää esiin.

Mikäli jakamistalous on vähemmän kivaa, niin kyseessä on kysyntään ja hal-paan paikalliseen sopimustyöhön perus-tuva liikeidea. Yhdysvaltalainen toimit-taja Kevin Roose tilasi siivousfirman kautta työntekijän ja yllättyi, häpesi-kin, kun kuuli tämän olevan asunnoton. ”Palkkaamani siivoja työskentelee yri-

tykselle, joka on juuri hankkinut 40 mil-joonaa dollaria riskirahaa Google Ventu-resin kaltaisilta arvostetuilta pääomasi-joittajilta”, Roose tilittää New York Ma-gazinessa.

Entä sitten ja mitä sitten?Yliopettaja Minttu Harmaala Haaga-Heliasta on todennut omassa alustuk-sessaan Hospitality Insiders Club:issa 10.9.2015, että jakamistaloudessakin on omat esteensä ja haasteensa.

Voinko luottaa tuntemattomiin? Us-kallanko antaa omaa asuntoa tuntemat-tomien käyttöön? Menetänkö yksityi-syyteni, jos jaan kotini vieraiden kanssa? Mistä muut tietää, että minuun voi luot-taa? Todettakoon tässä kuitenkin, että Harmaalan asenne jakamistaloutta koh-taan vaikuttaa lähtökohtaisesti olevan

Riistoa über alles vai kivaa jakamistaloutta kaikille?

Uber taksit. Uber on yhdysvaltalainen vuonna 2009 perus-tettu Uber-nimistä sovellusta kehittävä yritys. Sovelluksen tarkoituksena on mahdollistaa helppo taksin tai muun kyy-din tilaaminen matkapuhelimella. Sovellus näyttää käyttäjää lähellä olevat vapaat taksit, joista hän voi valita mieluisensa. Matkan maksaminen tapahtuu sovelluksen välityksellä. Taksipalveluita tarjoava Uber on noussut yhdeksi arvok-kaimmaksi startup-yritykseksi. Yritys ilmoitti kesäkuussa 2014 keränneensä viimeisimmällä rahoituskierroksella 1,2 miljardia dollaria. Tämä nostaa yrityksen arvon 18,2 miljar-diin dollariin,eli 13,3 miljardiin euroon. Uberin viimeisin kokeilu on Uber Cargo, kuljetuslogistiikkapalvelu Hong Kongissa.

Airbnb majoitus yöpymispalvelut. Airbnb on yhdysvalta-lainen vuonna 2008 perustettu yritys ja internetsivusto, jonka kautta voi ilmoittaa oman huoneensa tai vastaavan tilan vuokrattavaksi. Esim. Barcelonan turismiyöpymisistä jo lähes puolet ovat Airbnb-yöpymisiä. Nähtävästi toimiva ja edullinen ratkaisu turisteille, mutta vakiintuneet alan toimijat ovat kaupungin pormestaria myöten ryhtyneet vastatoimenpiteisiin. Lähinnä pyrkimyksenä on toiminnan palauttaminen sääntelyn ja sitä myötä verotuksellisen toi-minnan piiriin.

Homejoy, Handy, Washio. Yhdysvaltalaisia siivous-, kotityö- ja pyykinpesupalveluyrityksiä, jotka ovat tavoitettavissa asiakkaan älypuhelimilla.

Finanssikriisin jälkeinen sääntelyvyöry asettaa varsinkin vastaperustetuille varainhoitoyhtiöille lähes ylipääsemättö-miä vaatimuksia sääntelyn noudattamisen ja velvoitteiden täyttämisen suhteen. Jakamistalous ajattelu on jalkautunut myös finanssisektorille erilaisten ”hyvän hallinnon” Comp-liance (noudattamis) -palveluiden muodossa. Lyhykäisyydes-sään palveluntarjoaja varainhoitoyritys asettaa eräänlaisen määrämuotoisen viranomaissäännösraportointipohjan kilpailijayrityksille vapaasti käytettäväksi hallinnointimaksua vastaan. Näin hyödyntämällä jakamistaloutta vakiintunut varainhoitoyhtiö voi kehittää uusia ansaintalähteitä ja samal-la leikata omaa kulurakennettaan sääntelyn noudattami-seen liittyen.

Suomessa jakamistaloutta esiintyy myös yhä enenevässä määrin ja kiihtyvään tahtiin nuoremman sukupolven nous-tessa esiin. Kehitys on kuitenkin kulkenut yllättävän hitaasti. Epäilen syyksi suomalaista oma maa mansikka -elämäntapaa, mutta varmasti myös tiukka lainsäädäntö ja massan pienuus vaikuttavat. Suomalaisiin jakamistalouden verkkopalveluihin voi tutustua esim. Sitran Vesa-Matti Lahden esitelmästä, www.slideshare.net/Kierratysverkko/jakamistalous.

Muita vastaavia ovat mm. jelppis.com, joka yhdistää kodin ja henkilökohtaisia palveluja tarjoavat ihmiset.

Suomen verohallinto on ottanut kantaa sekä Uber- että Airbnb-toimintaan. Ns. Uber-takseilla kuljettamisesta saatu tulo on veronalaista ansiotuloa. Airbnb-toiminnan osalta taas todetaan, että yksityisasuntojen satunnaisesta vuok-rauksesta saatava tulo on veronalaista pääomatuloa. Myös poliisin kanta Uber-toimintaan on kiristymään päin. Ilman taksilupaa ajavia Uber-kuljettajia on alettu sakottamaan.

Tiesitkö että?

Yhteiskunta ja talous

myönteinen ja hän vetää Haaga-Heliassa ns. Pusu-hanketta, missä ideoidaan jaka-mistalouden ja yritysten yhteisiä toimin-tamalleja.

HS pääkirjoitustoimittaja Teija Su-tinen jatkaa omassa kirjoituksessaan kriittisten kysymysten esille nostamista. Onko toimittajan, lakimiehen, tilintar-kastajan ja muiden tietotyöläisten syy-tä olla huolissaan palveluiden uberoitu-misesta? Sutinen vastaa kysymykseensä itse: ”on, sillä tietotyössä jylläävät samat

voimat kuin teollisuudessa aiemmin ja palveluissa nyt”.

Kirjoittajan oma suhtautuminen Uber-maailmaan on hiljalleen muotou-tumassa. Jään toistaiseksi mielenkiin-nolla odottamaan TE-työnvälityspalve-luiden uberoitumista. Voitaisiin kokeil-la perustaa vaikituisten ja määräaikais-ten työsuhteiden työnvälitysälypuhelin-sovellus, josta hyötyisivät sekä työttömät että työnantajat.

Tämä ei ainakaan aivan heti tule to-teutumaan, mutta ei se poissuljettukaan ole. Ei tarvita kuin, että joku työtön ryh-tyisi ”omalla luvallaan” tuumasta toi-meen. Tällainen työnvälityspalveluiden uberoituminen voisi uhkakuvissa tai ide-aalimaailmassa tarkoittaa sitä, että työt-tömiksi jäisivät sekä yksityinen rekry-tointi teollisuus ja TE-keskusten työnvä-litysvirkailijat. Asioilla on aina puolensa ja puolensa.

Kristian Sundman

Jakamistalouksia: Uber-taksit, Homejoy-kotipalvelun sopimustyöntekijöitä sekä

Washio-pyykinpesupalvelu

Uber-taksien vastaisia mielenosoituksia (pieni ja iso kuva)Uber-taksien vastaisia mielenosoituksia (pieni ja iso kuva)

Yhteiskunta ja talous

28 TVYtter 4/2015

Buddhalaisuudessa elämän merkitys kiteytyy henkiseen kehitykseen. Kaikki muu on sille alisteista, myös työ ja elinkeinon harjoittaminen. Epäeettisiä asioita vahvistava työ tai kaiken energian laittaminen työhön henkisyyden kustannuksella ei ole hyväksi ihmiselle. Liika haluaminen tai tavoittelu missä tahansa asiassa johtaa väistämättä harhaan.

Pyrkimyksenä yksinkertainen elämäPohjimmiltaan Täydellisessä elinkeinos-sa on kysymys siitä, että elinkeinon pi-täisi olla mahdollisimman hyvä sekä it-sen että muiden kannalta; se ei saisi vai-kuttaa itseen negatiivisesti eikä aihe-uttaa vahinkoa muille. Kysymykseen, kuinka paljon aikaa pitäisi uhrata elan-non hankkimiseen, buddhalaisuus vas-taa: niin vähän kuin mahdollista. Rahaa tarvitaan vain sen verran kuin yksinker-taiseen elämään tarvitaan – tärkeintä on elää hyvin.

Ei ole merkityksetöntä, mitä tekeeKoska työ ja elannon hankkiminen vie suuren osan valveillaoloajasta, sillä on väistämättä suuri vaikutus koko ihmisen olemukseen. Jos tekee jotakin seitsemän tai kahdeksan tuntia päivässä, viitenä päivänä viikossa, viisikymmentä viikkoa vuodessa, ja sitä tekee 20, 30 tai 40 vuot-ta, ei ole merkityksetöntä mitä tekee.

Työllä voi olla voimakas, joskus pe-lottavakin vaikutus mieleen ilman, että sitä aina edes huomaa. Työ voi tehdä kyyniseksi, ahneeksi tai vihamieliseksi. Se voi olla sokean kunnianhimon aree-na tai viedä kaiken huomion muiden ih-misten tarpeilta. Se voi tylsistyttää mie-len tai uuvuttaa ihmisen perinpohjaises-ti. Muutokset ihmisessä tapahtuvat vähä vähältä.

Buddhalaisuudessa ajatellaan, että me kaikki olemme yhden suuren yhtei-sön jäseniä ja kuulumme yhteen. Kaikel-la, mitä teemme, on silloin yhteys koko-naisuuteen. Työhön pätee sama henki-nen ohjeisto kuin muuhunkin elämään. Buddhalainen oppi kehottaa harjoitta-maan taitavia tekoja ja välttämään taita-mattomia.

Älä vahingoita elämääOn ammatteja, jotka eivät missään olo-suhteissa voi olla oikeita eli ne eivät voi synnyttää taitavia tekoja. Sellaisia ovat elinkeinot, jotka liittyvät minkä tahan-sa elävän olennon vahingoittamiseen, kauppaamiseen tai tappamiseen. Sama koskee päihdyttävien ja tietoisuutta su-mentavien aineiden myymistä.

Toiseksi on ammatteja, jotka eivät ole vääriä yhtä ilmeisellä tavalla, mutta jot-ka kuitenkin selvästi lisäävät ihmisten ahneutta. Sellaisia ovat esimerkiksi mai-nosteollisuuden ammatit ja sellaisten ta-varoiden tuottaminen, joita ihmiset ei-vät tosiasiassa tarvitse, mutta joita hei-dät yritetään saada haluamaan.

Tarkoituksenmukaisuus ja tunnollisuusKolmas ryhmä käsittää ammatteja, jot-ka voivat olla täydellisiä elinkeinon muo-toja, jos niistä sellaisia tehdään. Jos esi-merkiksi henkilö työskentelee yritykses-sä, joka tuottaa jotakin hyödyllistä tuo-tetta tai palvelua, ja henkilö tekee työssä oman osansa rehellisesti ja tunnollisesti, voi työstä muodostua ainakin oikea, jos ei täydellinen elinkeino.

Neljäntenä ovat ammatit, jotka eivät vaadi kohtuutonta henkistä ponnistelua ja jotka jättävät tilaa myös mietiskelyl-le. Tällaisia töitä voivat olla esimerkiksi vahtimestarina toimiminen, puutarhan-hoito, postin jakaminen tai matonku-donta.

Buddhan jalon kahdeksanosaisen polun jokainen osa alkaa sanalla täydellinen, joka on käännös sanskritin sanasta samyag (tai samyak). Sana tarkoittaa oike-aa, kunnollista, kokonaista, läpikotaista, kiinteää, täyttä ja täydellistä. Budd-halaisen yhteisön Triratna ry:n vuonna 2007 julkaisemassa käännöksessä, joka on toiminut pääasiallisesti tämän artikkelin lähteenä, on päädytty käyt-tämään sanaa täydellinen. Alkuperäinen teos: Sangharakshita: The Buddha’s Noble Eightfold Path (Windhorse Publications 2007).

Täydellinen elinkeino

Yhteiskunta ja talous

TVYtter 4/2015 29

Toisille ihmisille tai asioille omistautuminenKutsumustyötä pidetään buddhalaisuu-dessa kaikkein onnekkaimpana elinkei-nona. Siinä ihminen voi toteuttaa sitä, mitä pitää kaikkein tärkeimpänä. Tällai-sia töitä voivat olla esimerkiksi lääkärin, sairaanhoitajan tai opettajan työt. Toisil-le ihmisille tai asioille omistautuminen voi olla tapa toteuttaa buddhalaista ope-tusta käytännössä ja välittömästi.

Myös taiteellinen ja muu luova työ voidaan laskea kutsumusammatiksi, jos sen lähtökohdat eivät perustu kaupalli-suuteen. Tämä ei tarkoita sitä, etteivät kutsumusammatissa toimivat saisi saa-da palkkaa työstään.

Buddhan jalo kahdeksanosainen polkuTäydellinen elinkeino on osa Buddhan ja-loa kahdeksanosaista polkua. Polun en-simmäinen osa on Täydellinen näkemys, joka kuvaa olemassaolon luonnetta ja ih-misen alustavan henkisen oivalluksen vaihetta. Täydellistä näkemystä seuraa-vat osat täydellisestä tunteesta, puhees-ta ja toiminnasta. Tämän jälkeen tulevaa Täydellistä elinkeinoa seuraavat osat täy-dellisestä ponnistuksesta, tietoisuudesta ja samādhista eli korkeammasta tietoi-suudesta.

Filosofian älyllinen ymmärtäminen ei riitä. Opetus on henkistä, mutta sitä toteutetaan käytännössä.

Kaikki katoaaAlustava henkinen oivallus on elämän perustavanlaatuisen epätäydellisyyden ymmärtäminen. Niin paljon kuin ihmi-nen toivookin pysyvyyttä elämälleen, kaikki muuttuu koko ajan ja lopulta ka-toaa: me itse, perheenjäsenet, sukulaiset ja ystävät, maanmiehet ja lopulta kansa-kunnat. Vaikka ponnistelisimme kuinka ja saisimme aikaan mitä, täältä lähdetty-ämme meille ei jää mitään.

Buddhalaisuuden mukaan kärsi-myksen ja epätyydyttyneisyyden aihe-uttaa ihmisen loppumaton haluaminen ja janoaminen. Hän haluaa olla ja omis-taa kaikenlaista, ja sen mitä hänellä on ja mitä hän on saavuttanut pitäisi pysyä muuttumattomana ja hänen omanaan aina. Tämä ei mitenkään ole mahdollis-ta.

PerspektiiviharhaTämän ehdonvaraisen olemisen keskei-nen virhepäätelmä on yksilöllisen mi-nuuden pitäminen luotettavana todelli-suuden tähystyspaikkana ja toiminnan ohjaajana elämässä.

Koska persoonallinen näkökulma on väistämättä kapea, vääristynyt ja ongel-mainen, pyritään siitä vapautumaan siir-tymällä yksilöllisestä minuudesta kohti kaikkeuden olemusta, joka on todelli-suus.

Tie totuuteenBuddhalaisuus opettaa perimmäisen to-tuuden oivaltamista erilaisilla harjoi-tuksilla. Meditoimalla, syvän läsnäolon tilalla, pyritään korkeamman tietoisuu-den tilaan. Tietoisuutta kehitetään myös vahvistamalla taitavia mielentiloja – muun muassa myötätuntoa kaikkia elä-viä olentoja kohtaan – ja vastustamalla taitamattomia mielentiloja.

Minästä irti päästäminen on suu-ri vapautus ja tie totuuteen. Sammutta-malla yksilölliseen minuuteen liittyvät intohimot ja aggressiot voi sulautua yh-deksi kaikkeuden kanssa ja kokea elä-män sellaisena kuin se on.

Sari Siimes

Yksityiskohta elämänpyörästä: harhakuvitelmaa

pysyvästä ja erillisestä itsestä pitävät yllä kolme asiaa, jotka

näkyvät pyörän keskiössä. Kukko on halun vertauskuva, sika kuvaa tietämättömyyttä

ja käärme vihaa. Ominaisuudet ruokkivat toisiaan. Ydintä reunustaa

kehä, jossa ihmiset vaeltavat maailmasta toiseen. Pimeällä puolella taitamattomat teot vetävät ihmistä alaspäin ja valoisalla

puolella taitavat teot kohottavat ihmistä.

30 TVYtter 4/2015

Pitkittyvä työttömyys yhä yleisempää. Ylen Aamu TV, 21.7.2015, juontaja Te-resa Meriläinen.

Lähetyksen vieraina olivat tutki-musjohtaja Heikki Räisänen, tieto-osasto, TEM, sirpaletyöläinen Antti Kuusinen, 15 v. työttömyyttä sekä pu-heenjohtaja Jukka Haapakoski, TVY.

Keskustelun alussa todettiin ylei-sellä tasolla, että pitkittyvä pitkäaikais-työttömyys koskettaa jo lähes 200 000 työtöntä. Heikki Räisänen totesi, että ns. rakennetyöttömyys on muutakin kun perinteisesti tarkasteltu sosiaali-, toimeentulo- ja syrjäytymiskysymys. Kyse on myös mitä suurimmassa määrin elinkeino- ja talouspoliittinen kysymys, mikä väistämättä vaikuttaa negatiivises-ti työvoiman saatavuuteen ja yritysten kasvuun.

TVY:n puheenjohtaja Jukka Haapa-koski totesi, että pitkäaikaistyöttömien kohdalla noin puolet eli 100 000 työtöntä ei tarvitsisi mitään sen kummempaa tu-ki-aktivointia. Pelkkä työpaikka riittäisi. Antti Kuusinen sen sijaan peräänkuulut-ti 90-luvulta ns. Urpo Leppäsen lakia ja sen määrätietoista toimeenpanoa, jolloin pitkäaikaistyöttömyyden muodostumi-nen katkaistaisiin alkuunsa. Lisäksi hän halusi TES-palkkaustasoa tukitöihin.

Aktivointitoimenpiteisiin liittyen, todettiin, että niitä ovat mm. palkka-tuki, työkokeilu sekä erilaiset koulut-tautumispolut. Antti Kuusisen mie-lestä aktivointitoimenpiteet ovat lii-kaa sanktiopainotteisia, eivätkä toimi kovin hyvin. Kun taas Jukka Haapa-kosken ja Heikki Räisäsen mielestä ohjelmista on hyötyä. Räisänen ei ehkä virkansa puolesta voi oikein paljon muuta mieltä ollakaan.

Haapakoski totesi, että kuntoutta-van työtoiminnan toimivuuden osalta on myös toivomisen varaa. Siitä on muo-dostumassa jonkinlainen kuntien vii-meinen hätävara yli 300 päivää kestävi-en työmarkkinatukimaksatusten sakko-maksujen välttämiseksi.

Keskustelu jatkui ja kysymyksenaset-telussa siirryttiin aiheeseen, joka koski passiivisten ja aktiivisten tukitoimen-piteiden painotuksia. Räisäsen mukaan Suomessa käytetään passiivitoimenpi-teisiin (tuen maksamiseen) n. 5 mrd. eu-roa vuodessa ja aktivointitoimenpiteiden osuus on n. 10 %, eli 500 milj. euroa. Täs-sä suhteessa Suomessa toimitaan Räisä-sen mukaan passiivisemmin verrattuna muihin maihin.

Antti Kuusinen totesi, että aktivoin-titoimenpiteet on rakennettu niin, ”että köyhä pysyy köyhänä” ja peräänkuulutti sen takia TES-palkkatasoa tukityömuo-toihin.

Juontaja-toimittaja Teresa Meriläi-nen esitti myös ehkä hieman provosoi-vasti, ovatko ns. kannustinloukut syy siihen, että 200 000 työtöntä eivät mene töihin? Keskustelijoiden piirissä vaikutti olevan jonkintasoinen yhteisymmärrys siitä, että ns. kannustinloukut eivät ole mikään oleellinen ongelma suomalais-ten työmarkkinoiden toimivuuden kan-nalta.

Räisänen painotti, että esim. 300 eu-ron suojatyöosuus uudistus toimii täs-sä suhteessa hyvin. Haapakoski taas toi esille, että ylivelkaantuneiden kohdal-la jonkinlaisia kannustinloukkutilantei-ta voi muodostua tukitöiden alhaisesta palkkatasosta ja hallinnollisista lasken-tatavoista johtuen.

Lopuksi juontaja kysyi keskustelijoil-ta, mitä nykyisessä järjestelmässä pitäi-si muuttaa? Haapakoski peräänkuulutti työttömyyden hoidossa parempaa koor-dinointia kuntien ja valtion välillä, ”sel-keämpää yhteissäveltä”.

Kuusisen mukaan nykyiset toimet ovat syrjäyttäviä ja pakottavat järjestel-män kaltoin kohtelemia työttömiä toi-meentuloluukulle. Haapakoski oli osit-tain samaa mieltä, että pitkittyvästä työttömyydestä seuraava köyhyys ja elä-mänhallinta vaikeudet ovat vakava on-gelma.

Medianurkka: Työtä ja työttömyyttä

Räisäsen näkemyksen mukaan ny-kyiset tukimuodot ovat toimivuudeltaan hyvällä tasolla, mutta oleellinen muutos parempaan tulee vasta siinä vaiheessa, kun avoimet työmarkkinat alkavat vetä-mään, kuten tapahtui 90-luvun loppu-puolella. TEM-työnvälityspalvelut ovat kuitenkin Räisäsen mukaan hyvin toi-miva konsepti, mihin Haapakoski totesi, että Kuopiossa työnvälityspalveluita on kehitetty rakentamalla kannustinpalk-kausjärjestelmä virkailijoille.

Antti Kuusinen sai keskustelussa lop-pukommentointivuoron, jolloin hän to-tesi, että ns. karenssikäytäntö syrjäyt-tää toimeentuloluukulle kansalaisia yhä enenevässä määrin. Mikäli karensseis-ta luovuttaisiin, jäisi TEM-virkailijoille huomattavasti enemmän aikaa ihan oi-keille töille, työnhakijoiden auttamiseen. Viisaasti todettu ja oikeassahan Kuusi-nen siinä on!

Kirjoittajan kommenttiAlikersantti Lahtinen totesi Tuntemat-tomassa sotilaassa, kun pojat keskuste-livat nälästä ja nälän tunteesta, suurin-piirtein niin, että viranomaiset kyllä las-kevat kiloreilla ja kolareilla, että sinulla ei voi olla nälkä! Vähän samaan tapaan on kyllä todettava TEM tutkimusjohtaja Räisäsen kommentista, ”TEM-työnväli-tyspalvelut ovat hyvin toimiva konsepti.” Hyvin toimiva konsepti verrattuna mi-hin?

Entä jos TEM:n työnvälityspalvelui-den budjettiresurssit käytettäisiin täysin erilailla kuin mitä tänä päivänä tehdään? Tai jos TEM työnvälitys lopetettaisiin ny-kyisessä muodossa kokonaan, mitä sil-loin tapahtuisi?

Ensinnäkin n. 2 500 TE-virkailijaa jäisi työttömäksi, mukaan lukien yksi tutkimusjohtaja. Tämä tarkoittaisi sil-loin sitä, että ilmainen rekrytointikana-va työnantajille loppuisi ja heidän pitäisi tehokkaasti rekrytoida normaalien kau-pallisten rekrytointikanavien välityksel-lä. Ns. kohtaanto-ongelma muuttaisi yön yli muotoaan ja ilmiötä alettaisiin kutsua sen oikealla nimellä: rekrytointiviiveek-si. Rekrytointiviive on täysin normaa-li vaihe jokaisen työpaikka täytön yh-teydessä.

Pitkittyvä työttömyys yhä yleisempää. Ylen Aamu TV, 21.7.2015.

Kuva

t: YL

E

Yhteiskunta ja talous

TVYtter 4/2015 31

Työttömät osaavat ja haluavat itse-näisesti hakea töitä ilman, että TE-ko-neistot puuttuvat asiaan. Ns. aktiivitoi-menpiteet eli lähinnä ammattitaidon kehittäminen ja sen ylläpito, olisi työt-tömän näkökulmasta parempi järjestää koulutusseteli-järjestelmällä.

Tällöin työtön voisi talousarvion TE-koulutusmäärärahoista kuitata setelin jatkokouluttautumista varten. Järjes-telmän rahoitusta voitaisiin täydentää osittaisella ay-jäsenmaksurahastoinnil-la eli eräänlaisella koulutusvakuutusjä-senedulla.

Näin vaikkapa työtön laivatelakan levyseppä hitsari voisi käydä hitsausro-bottikäyttäjän kurssin tai ruostumatto-man teräksen hitsauskurssin. Kun taas akateeminen työtön voisi käydä am-mattitaidon erikoistumiskurssin samal-la, kun työtön voisi verkostoitua työelä-mässä olevien kurssikollegoiden kanssa. Tällaista ”tulevaisuustutkimusta” tulisi myös työ- ja elinkeinoministeriössä teh-dä asiantuntevalla virkamiesasenteella.

Lopuksi totean vielä lyhyesti, että Antti Kuusinen oli loppukommentoin-nissaan täysin oikealla jäljillä, kun hän painotti karenssien tuhoisuutta kansan-taloudelle.

Työtä ja työttömyyttä. Ylen TV 1 iltauutiset, 24.7.2015, toimitta-ja Eero Mäntymaa.

TV 1 iltauutiset nostivat pää-uutisaiheekseen TEM:in työtarjousme-nettelyt ja karenssimääräyskäytäntöjen tuplaantumiset parin viime vuoden aika-na. Lähetyksessä todettiin, että työtarjo-uksia on tänä vuonna tarkoitus lähettää puoli miljoonaa kappaletta. Samassa yh-teydessä todettiin, että myös rapsut töis-tä kieltäytymistä ovat tuplaantuneet ja koskettavat tänä vuonna noin 12 000 työ-töntä.

Yle välitti uutislähetyksessä edelleen TEM:in virallista näkemystä, jonka mu-kaan työtarjousmenettelyillä ja karens-seilla on tarkoitus lyhentää työttömyys-jaksoja. Lähetys jatkui haastattelulla, jol-loin TEM:n virkailija esitteli työnvälitys-tä TEM:in käsityksen mukaan. Lisäksi myös TEM tieto-osaston tutkimusjohtaja Heikki Räisästä haastateltiin.

Ylen toimittaja Eero Mäntymaa toisti lähetyksessä TEM:in tutkimuksiin perustuen, että työtarjousmenettely on tutkitusti lyhentänyt työttömyysjakso-ja. Tutkimusjohtaja Räisänen selvensi tä-hän, että TEM:in sisäisissä tutkimuksis-sa on todettu, että etenkin nuorten työn-hakijoiden kohdalla työttömyysajat ovat lyhentyneet työtarjouksista johtuen.

Uutislähetyksessä pyrittiin nähtä-västi aidosti objektiiviseen uutisointiin, koska lähetys jatkui seuraavaksi TVY:n puheenjohtajan Jukka Haapakosken haastattelulla. Haapakosken mukaan työtarjous on terminä harhaanjohtava ja hänen mukaan olisi parempi puhua työnhakuvelvoitteesta.

Lopuksi todettiin työtarjouksia laati-van TE-virkailijan puolelta, että määrien kasvaessa, myös työnvälitystoiminnan laatu voi kärsiä. Tutkimusjohtaja Räisä-nen painotti lopuksi, että työttömyys-turva etuuden ehtona on laissa määritet-ty vastikkeellisuus. Työtöntä pitää patis-taa!

Kirjoittajan kommenttiTietääkö valtion oikea käsi, mitä vasen tekee, kun 12 000 työtöntä työnhakijaa käytännössä syrjäytetään työmarkki-noilta, jotkut jopa pysyvästi? Lisäksi voi-daan kysyä, eikö työnhakukriteeri täyty-kään, kun töitä haetaan vapailta mark-kinoilta ilman työvoimaviranomaisten hallinnollista välivaihepyörittelyä?

Hallinnollisena toimintatapana TEM työtarjousmenettely taatusti piden-tää työllistymisaikoja ja on omiaan luo-maan jonkinlaista kohtaanto-ongelmaa tai rekrytointiviivettä verrattuna siihen, että työnantajat rekrytoisivat suoraan normaaleja kaupallisia rekrytointikana-via hyödyntäen.

Jokaisen vapaan työpaikan kohdalla on aina täysin normaali kohtaanto-rek-rytointiviive ennen kuin työpaikka täy-tetään. TEM toimii harhaanjohtavasti, kun vahvistetaan julkisuudessa sellais-ta kuvaa, että maassa on 12 000 työtöntä, jotka kieltäytyvät töistä.

Tämä ns. valtakunnan totuus ei pidä paikkaansa. Se lähentelee jonkinlaista kollektiivista herjausta työttömiä ja hei-dän lähipiiriään kohtaan.

TEM johtaa myös julkista kes-kustelua harhaan otsikoidessaan lähettämiään työpaikkailmoitus-kirjeitä työtarjouksina. Samaa työ-paikkaa voidaan tarjota samanaikai-sesti suoraan ja epäsuorasti sadoil-le tuhansille työttömille, joten mis-tään työtarjouksesta ei todellakaan ole kyse.

Myös Kotimaisten kielten tutkimuskes-kus (KOTUS) vahvistaa tämän. Heidän asiantuntijan mukaan ”yleisessä kie-lenkäytössä työtarjous yleensä kai aina tarkoittaa henkilökohtaista tarjousta työstä, ei työpaikkailmoitusta”.

Termi töistä kieltäytyminen ei ole syno-nyymi sille, että työtön jostain syystä ei hae työpaikkaa. Siihen voi olla täysin hy-väksyttäviä syitä. Työttömyysturvalain, 2a luku 4§ mukaan todetaan, että työvoi-maviranomaiset tarjoavat työtä. Välittä-köön sitten henkilökohtaisesti osoitet-tuja allekirjoitusta vailla olevia työsopi-muksia tai työhaastattelupyyntöjä.

Töistä kieltäytymisestä ja työttö-myysetuuden katkaisemisesta määrä-ajaksi voidaan alkaa puhua, jos henki-lökohtaisesta työsopimusehdotukses-ta tai työhaastattelusta kieltäydytään. Toivoa sopii, että tulevaisuudessa ter-mi töistä kieltäytyminen ja työsuh-teen muodostumisen esteet määritel-lään kirjaimellisesti työttömyystur-valakiin, jotta kriteerien täyttyminen ei yksipuolisesti ole työvoimaviran-omaisten tulkittavissa.

Käsittääkseni länsimaisen oike-usvaltion perusperiaatteisiin kuu-luu jonkinlainen yhtäläisyysperi-aate lain edessä. Tämä keskeinen periaate ei toteudu nykyään, kun työttömyysturvalakia tulkitaan.

Kristian Sundman

Työtä ja työttömyyttä. Ylen TV 1 iltauutiset, 24.7.2015.

Yhteiskunta ja talous

Allekirjoittaneella oli 20.10.2015 mahdollisuus osallistua VATT:n talouspoliittiseen seminaariin, missä taas kerran kuulijoille järjestettiin mahdollisuus kuunnella ekonomistipanelistien evankeliumisanomaa. Paneelikeskustelu tilaisuuteen osallistuivat Aki Kangaspuro, Leena Mörttinen, Roope Uusitalo, Anne Brunila ja Jaakko Kiander. Paneelin puheenjohtajana toimi Suomen Yrittäjien uusi toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Jotenkin ehkä toivoisi, että jos VATT kerran järjestää seminaarin, niin keskusteltaisiin sitten, vaikka kah-desta vaihtoehtoisesta talouspoliit-

tisesta malli luonnoksesta seuraavaksi viideksi vuodeksi siitä, miten talous- ja työllisyystilanne maassamme saataisiin oikenemaan.

Ensimmäinen voisi olla hallituksen ajama ja yhden insinöörin laatima äärim-mäisen monimutkainen ja monta liikku-vaa osaa sisältävä yhteiskuntasopimus agenda kilpailukyky loikkineen. Toinen olisi yksinkertainen mutta toimiva rau-talankamalli. Seuraavassa muutama nä-kemys siitä, miten suosta – mihin maa finanssikriisin jälkeen on johdettu – on mahdollista nousta.

Olisi myös ollut mielenkiintoista mi-käli VATT:n seminaarissa oltaisiin edes tehty yritys viiden keskeisimmän kilpai-lukyky- ja kasvumuuttujan perkaami-seen kansantaloudessa. Nämä viisi muut-tujaa olisivat voineet olla esimerkiksi: 1) insinöörien palkkataso, 2) sähkön hinta, 3) joustava lomautusjärjestelmä, 4) vien-titeollisuuden rakenne ja 5) korjausvel-ka elvytys niin, että valtion rooli olisi lä-hinnä toimia eräänlaisena rahoituksen mahdollistajana varsinaiselle ”elvyttäjäl-le”. Tämä tietenkin olisi edellyttänyt pa-nelisteilta ”lattiatason” asiantuntemusta tilanteesta sekä Suomessa että Saksassa, joka on keskeinen verrokki maa kun kil-pailukyvystä keskustellaan.

Suomalaisen talouspoliittisen keskustelun tasoKun suomalaista talouspoliittista kes-kustelua seuraa, niin ei voi oikein teh-dä kovin paljon muuta päätelmää, kuin että Suomessa näköjään on tärkeintä, että keskustellaan ja paljon. Lisäksi kes-kustellaan enimmäkseen asian vierestä, oli sitten kyse nakkikioski tason paikal-lisesta sopimisesta tai jostain kilpailuky-kyhyppymuuttujista tilanteessa, missä useimmat muuttujat faktisesti ovat Suo-melle eduksi.

Tietenkin eräiden toimialojen yksik-kötyökustannukset ovat nousseet viime vuosina. Mutta niillä toimialoilla, missä tuotteita ei enää viedä maailmanmarkki-noille samassa mittakaavassa, kuten No-kian puhelimet ja paperiteollisuus.

Kansallisen tason keskitetysti laske-tulla yksikkötyökustannusmuuttujalla ei todellisuudessa ole mitään tekemistä paikallisen tason kilpailukyvyn kanssa. Teoreettisesti laskettu yksikkötyökus-tannusmuuttuja on todellisuudessa dis-informaatiomuuttuja, millä keskustelua tehokkaasti johdetaan jatkuvasti sivurai-teelle.

Paasikivi totesi aikoinaan ”kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnus-taminen”. Viisaasti todettu ja lausahdus pätee vielä tänäänkin, kun kilpailukyky-muuttujia suhteessa Saksaan ja Ruotsiin aletaan perkaamaan yksi kerrallaan. Sitä ei suomalaisessa talouspoliittisessa kes-kustelussa haluta tehdä, koska tärkeintä näköjään on, että puhetta piisaa ja asian vierestä nimenomaan.

Suomessa palkat aivan kuten sähkön hintakin ovat alemmalla tasolla kuin Saksassa. Suomen kilpailukyky high tech -investointituote segmenteissa, kuten auto- ja telakkateollisuudessa on todel-lisuudessa erittäin kilpailukykyisellä ta-solla. Osittain hyvä kilpailukyky selittyy robotiikan menestyksellisestä hyödyntä-misestä mm. Uudenkaupungin Valmet–Mercedes-tehtaalla. On hyvä noteerata, että Suomessa kuitenkin vielä tehdään saksalaisia autoja suomalaisella pää-omalla ja suomalaisia laivoja saksalaisel-la pääomalla.

Kun taas esim. Ruotsissa tehdään kii-nalaisia autoja kiinalaisella pääomalla ja paperitehtaat sillä puolen lahtea kyetään pitämään toiminnassa lähinnä oleellisen paljon halvemmalla vesisähkövoimal-la. Sähkön hinta on nimittäin oleellinen kustannustekijä paperiteollisuudessa. Realiteetit ovat uskottavampia kun yh-teiskuntasopimuksen vatulointi asian-tuntijat.

Syömävelkaa vai ennaltaehkäisevää työllistävää elvytystä?Tommi Uschanov totesi 11.8.2013 HS kirjoituksessa Talouden yllättävä malli-maa, joka käsitteli Itävaltaa seuraavaa. ”Velkaelvytyksen salaisuus ei ole velan koossa vaan siinä, että velka, olkoonpa pieni tai suuri, käytetään mahdollisim-man elvyttävästi eikä johonkin muuhun tarkoitukseen. Ellei näin ole, isokaan vel-

saa mitä tilaa!

Valtion taloudellinen tutkimus-keskus (VATT) on soveltavan taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö, joka tuottaa tutkimustietoa talouspoliittisen päätöksenteon ja sen vaihtoehtoja koskevan keskustelun tueksi.

Valtioneuvosto on nimittänyt Juha-na Vartiaisen tilalle filosofian tohtori Anni Huhtalan VATT:n ylijohtajan virkaan ajalle 1.9.2015–31.8.2020.

32 TVYtter 4/2015

Yhteiskunta ja talous

Kuva

: Aim

o Ru

usun

en

ka ei elvytä. Jos taas on pienikin elvyt-tää”. Saman kirjoituksen mukaan Itä-vallan Kekkonen, liittokansleri Bru-no Kreisky oli vuonna 1979 todennut: ”Muutama miljardi velkaa vie yöuniani vähemmän kuin muutama satatuhatta työtöntä”.

Allekirjoittanut käsitteli aihetta en-naltaehkäisevä työllistävä elvytys TVYt-ter-lehden edellisessä numerossa. Kirjoi-tus oli lähinnä tarkoitettu keskustelun-avaukseksi elvytyskeskusteluun liittyen. Pääviestin voi ehkä kiteyttää siten, että valtiossa Suomi on myös muita tahoja kuin valtio Suomi, joilla kumuloitunees-ta korjausvelasta johtuen on itse asiassa pakottava tarve elvyttää, peruskorjata ja työllistää. Painovirheineen ja ison pens-selin logiikalla laadittu kirjoitus on luke-misen arvoinen vaikkakin tämän toteaa artikkelin kirjoittaja itse.

Makkaratehtailua vai isämaan etu?Eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen on vertaillut Niinistön aikaa eduskun-nan puhemiehenä makkaratehtailuun.

Isänmaan etu vaatisi tämän päivän Suomessa mielestäni uuden määritel-män. Isänmaanpetturi on henkilö, joka yhteiskunnassa vallitsevan massatyöt-tömyyden olosuhteissa toteaa esim. seu-raavaa. Massatyöttömyyteen ei voi vai-kuttaa elvyttämällä tai, että Suomella ei nykytilanteessa ole varaa elvyttäväm-pään talouspolitiikkaan.

Miehille kuten Bruno Kreisky olisi käyttöä myös tämän päivän Suomessa,

missä valtiojohto mm. kamreerin ja ju-ristin logiikalla voivat todeta, että elvyt-täminen ei johda mihinkään. Ei tieten-kään johda, kun ei edes ymmärretä, mitä elvyttäminen on. Valtion velkaantumi-nen syömävelan kattamiseen ja tehotto-mien hallinnollisten rakenteiden ylläpi-tämiseen ei ole velkaelvytystä, se on vain hölmöä velkaantumista!

Nalle Wahlroos toteaa kirjassaan Talouden kymmenen tuhoisinta ajatus-ta mm. keynesiläisyydestä seuraavaa. Wahlroosin mielestä Keynesin teorian ns. kerroinvaikutus tai multiplikaattori-effekti ei toimi. Hänen mielestään val-tiollinen 1 mrd. euron elvytysruiske joh-taa taloudelliseen toimeliaisuuteen vain noin 1 mrd. euron edestä, eikä lisää toi-meliaisuutta 2 tai 2,5 kertaisesti, kuten keynesiläinen taloustiede antaa ymmär-tää. Rakennusteollisuus painottaa verk-kosivu julkaisussaan, että rakentaminen 1 mrd. euron edestä työllistää n. 15 000 henkilöä vuodeksi. Jos tämä toteamus on fakta, niin entäs sitten Wahlroosin hauk-kuma kerroin- tai multiplikaattori effek-ti ja sen vaikutukset?

Väitän, että Wahlroos on väärässä. Keynesiläinen taloustiede toimii tämän-päivän maailmassa peräti tehokkaam-min kuin 30-luvulla varsinkin, jos val-tion ensisijainen tehtävä käsitetään niin, että sen kuuluisi toimia eräänlaisena ra-hoituksen mahdollistajana. Joka tapauk-sessa keynesiläinen elvyttäminen toimii tehokkaammin kuin friedmanilainen tapa elvyttää veroja alentamalla. Reaga-nismiä on perinteisesti pidetty jonkin-laisena esimerkkinä Friedmanin oppi-

en toimivuudesta. Todellisuudessa Rea-ganismi oli pitkälti myös eräänlaista ”yk-sinkertaisen miehen” keynesiläistä el-vyttämistä valtavien valtiollisten varus-telumääräraha budjettien muodossa.

Thomas Piketty on kirjassaan osoit-tanut, että länsimaissa reaalitalous in-vestointikohteiden vähyys on johtamas-sa taloudellisen epätasa-arvoisuuden li-sääntymiseen ja taloudellisen aktivitee-tin hiipumiseen. Väitän, että Piketty on enemmän oikeassa kuin Wahlroos. On ilmiselvää, että Wahlroos ei ymmär-rä teollisuutta, yhteiskuntaa eikä kovin-kaan paljon myöskään taloudesta. Key-nesiläisyys toimii tämänpäivän yhteis-kunnassa tehokkaammin kuin 30-luvun suuren laman aikaan. Tämä selittyy mm. sillä, että ns. välilliset vaikutukset esim. 1 mrd. rakentamiselvytys ruiskeesta vai-kuttavat moninaisemmin ja laajemmin.

Niitä liitännäisyrityksiä, joita elvyt-tämisen myötä epäsuorasti ”autetaan” pahimman yli toimivat ja vaikuttavat yh-teiskunnassa nykyään paljon laajemmin kuin 30-luvulla. Esimerkkeinä mainitta-koon kauppa, logistiikka, välinevuokra-us ja uusyritys alat kuten esim. verkko-kauppa, verkkosivu julkaisut jne…

Täten työttömyyden nousua myös laajasti hillitään, eikä vain työllistetä suoraan kuten Wahlroos kuvittelee. To-sin hän kyllä myös tietää esittää, että työttömät eivät halua liikkua työn peräs-sä, ja että työttömyystuet ovat niin kor-kealla tasolla, että vapaa-aika kiinnostaa enemmän kuin oikea työ. Näiden mielipi-teidensä perusteella hän sitten todistaa, että Keynesin taika ei enää toimikaan?

Suomalaista surrealismia EU:n ruoka-apujonossa

TVYtter 4/2015 33

Yhteiskunta ja talous

34 TVYtter 4/2015

Joustava lomautus-järjestelmä Saksan malliinYllämainitussa VATT seminaarissa oli myös paljon puhetta ja vähän villoja ns. paikallisesta sopimisesta ja sen tarpeel-lisuudesta tai tarpeettomuudesta. Eräs kysyjä yleisön joukosta yritti nostaa kes-kustelu agendalle paikallista sopimis-ta Saksan mallin mukaan, turhaan nä-köjään. Lyhykäisyydessään Saksassa on sovittu siitä, että työpaikat turvataan, ja että työvuorot joustavat tarvittaessa.

Tämäntapainen ”korkeamman ta-son” paikallinen sopiminen on näköjään liian korkeatasoista ajattelua kotimaista talouspoliittista keskustelua silmälläpi-täen. Näköjään tässä tyhmien ekonomis-tien ja poliitikkojen maassa ei ole ym-märretty perimmäistä kysymyksenaset-telua siitä, että miksi esim. Saksa talou-tena pärjää paremmin kuin Suomi. En-sinnäkin palkkataso Saksassa on korke-ampi, erityisesti insinöörien palkkataso joka on n. 20 % korkeampi kun Suomes-sa. Toiseksi sähkön hinta on Saksassa huomattavasti korkeampi kun Suomes-sa. Miksi Saksa sitten on kilpailukykyi-sempi?

Kilpailukykyasetelmaan vaikutta-vat keskeisesti sellaiset osatekijät kuten vientisektorin rakenne ja päämarkkinoi-den läheisyys. Suomessa vientituotteet ovat enemmän investointihyödykepai-notteisempia kuin Saksassa, erityisesti nyt kun Nokian puhelimia ei enää ole.

On myös muita osatekijöitä jotka vai-kuttavat kilpailukyvyn ja kansantalou-den kestävyys yhtälöön, kuten saksalai-nen joustava lomautusjärjestelmä ja Sak-sassakin kyseenalaistettu henkilöstön edustus yhtiöiden hallituksissa. Tällai-nen parempi ”lattiatason” ymmärrys yri-tyksen kilpailuympäristöstä johtaa luon-nollisesti siihen, että keskeisin kilpailu-kyky muuttuja, joka selkeästi toimii sak-salaisen mallin eduksi verrattuna suo-malaiseen, on heidän joustava lomautus-järjestelmä.

Saksassa siirrytään joustavasti ku-lujen säästömoodiin, jos yhtiön myynti takkuaa. Suomessa samanlaista ripeää

mallia ei ole. Saksassa työvuorot jousta-vat tarvittaessa heti, kun taas Suomessa vasta aletaan keskustelemaan neuvot-telujen aloittamisesta. Tällainen asetel-ma vaikuttaa oleellisesti kilpailukykyyn, mikä suomalaisessa keskustelussa on käytännössä sivuutettu täysin.

Saksalaisessa yrityshallintomallis-sa on keskitetysti sovittu siitä, että työ-paikat säilyvät, mutta työvuorot jousta-vat tarvittaessa. Myös henkilöstön am-matillinen osaaminen säilyy saksalai-sessa mallissa paremmalla tasolla kuin Suomessa. Suomessahan henkilöstö ir-tisanotaan suoraan tai lomautetaan ko-kopäivätoimisesti. Mikäli lomautus ve-nähtää pitkäksi, saattaa toimettomuus eittämättä vaikuttaa myös negatiivises-ti henkilöstön työkykyyn, mikäli hen-kilö ei omatoimisesti ylläpidä ja kehitä ammattitaitoaan. Saksassa työkyvyn yl-läpito-ongelmaa ei samassa määrin ole kuin Suomessa, koska siellä tuotantolin-jat voivat joustavasti siirtyä lyhyempään työvuoroon tai työviikkoon.

Vatulointi + iterointi = kohelointi!Minkälainen peräänkuuluttamani Oy Suomi Ab:n ”rautalanka”-tiekarttamalli sitten voisi olla niin, että kansantalous saataisiin kasvuun ja vientisektorin ase-telmat säilytettyä ainakin nykyisellä ta-solla?

Tänä päivänä tilanne on käytännössä se, että kaksi keskeistä vientimarkkinaa eli Venäjä ja Kiina hiipuvat samalla, kun keskeisin vientimarkkina eli EU-alue jat-kaa hidasta elpymistään. Mitään Nokian tapaista ”uuden teknologian” pelastavaa vientilippulaivaa ei myöskään ole näkö-piirissä.

Yritetään aluksi muodostaa oikeahko tilannekuva asetelmasta. Ensimmäiseksi voisi olla hyvä todeta, että tämänkertai-sesta lamasta ei enää noustakaan samal-la tavalla kuin edellisellä kerralla 90-lu-vun puolivälin jälkeen. Vanhat lääkkeet eivät täten päde tällä kertaa, koska mm. teollisuuden rakenne on muuttunut 180 astetta. Ei ole Nokian puhelimia, eikä myöskään paperiteollisuutta samassa

muodossa kun 90-luvulla ja myös va-luutta on toinen.

Lisäksi toinen puoli maailmantalou-desta on vielä jonkinlaisessa horrosti-lassa finanssikriisin jälkeen. Tämä to-teamus pätee erityisesti investointihyö-dykemarkkinoiden kohdalla. Tällä ker-taa lamasta noustaan kotimarkkinoiden ja viennin yhteisvaikutuksella, mutta ei niin, että vain vienti nostaisi suomalais-ta kansantaloutta, mitä hieman hölmös-tikin keskustelussa vähän väliä toiste-taan. Vienti on luonnollisesti keskeinen osatekijä, mutta ei samalla tavalla kuin 90-luvulla.

Suomalaisessa kansantaloudessa on erilaista ”korjausvelkaa” n. 30 mrd. eu-ron edestä. Korjausvelkaa on kunnissa, asunto-osakeyhtiössä, yksityisessä ties-tössä, senaattikiinteistöissä, korkeakou-luissa ja liikenneväylissä yleisesti arvioi-den. Valtion keskeinen tehtävä kansan-talouden käynnistämisessä olisi toimia eräänlaisena rahoituksen mahdollistaja-na edellämainituille tahoille, joilla itse-asiassa on pakottava tarve elvyttää. El-vytys olisi täten pääasiassa valtiobudje-tin ulkopuolista ja valtion rooli olisi lä-hinnä toimia eräänlaisena kannustaja-na, sijoittajana ja rahoituksen mahdollis-tajana tarjoamalla takauksia ja pitkäai-kaista halpaa rahoitusta.

Vientisektoria edistettäisiin perin-teisin menetelmin toisin sanoen maltil-lisilla tuloratkaisuilla, tutkimuksen ja tuotekehityksen edistämisellä, robotii-kan soveltamisella ja kaupallistamispal-veluiden edistämisellä. Lisäksi saksalai-nen keskitetty lomautusjärjestelmä tu-lisi kopioida sellaisenaan. Yksittäisenä tekijänä se on keskeisin kilpailukyky-muuttuja, joka toimii saksalaisen mallin eduksi, tilanteessa missä heidän palkka-taso ja sähkön hinta ovat korkeammalla tasolla kun Suomessa.

Ja lopuksi yhdessä ja erikseen: vatuloi noita Suomen herroja, etteivät ne toista kertaa iteroisi päätänsä yhteiskuntasopi-muksen prosessikaavioon. Aamen. (Tun-tematonta sotilasta soveltaen)

Kristian Sundman

Yhteiskunta ja talous

Työttömyys koskettaa edelleen yhä laajempaa väestöä, ei yksin alempaa sosiaaliluokkaa. Yliopisto- tai opistotason koulutuksen saaneet vanhemmat eivät voi tuudittautua lastensa aineellisen elämän varmuuteen. He eivät voi olla varmoja, että edes ahkeran opiskelun kautta heidän lastensa työnsaanti olisi turvattu. Tästä turhauttavasta tilanteesta nykyihmisillä on omakohtainen kokemus.

Kaikesta huolimatta on silti muis-tutettava, että koulutus antaa vä-lineet työnsaantiin ja ihmisenä selviytymiseen yhteiskunnassa

yleensä. Valistuneen sosiaalipolitiikan tulee korostaa, että työelämässä selviy-tyminen on vain osa ihmisen kohtaamia tulevaisuuden haasteita.

– Koulutus on pääoma, jolla sinän-sä on itseisarvoa, kommentoi aikanaan kauppa- ja teollisuusministeri Pirk-ko Työläjärvi. Yhden asian oppiminen edesauttaa toisenkin oppimista.

Toisinaan hyvässä asemassa olevien kansalaisten kuulee vastustavan julkisen sektorin kehittämistä ja laajentamista. Erityisesti heidän odottaisi olevan kor-keamman veroasteen kannattajia, sillä juuri nimenomaan heidänhän lapsilleen, tulevaisuuden lääkäreille ja insinööreil-le, olisi tuolloin turvattu työpaikka. Yk-sityinen sektori ei kasvavaa koulutettu-jen määrää kykene yksin työllistämään.

Yhteenvetona voimme todeta, että koulutuksesta leikkaaminen ja julkisen sektorin vastustaminen ei ole edistyksel-listä ajattelua. Julkisen sektorin kehittä-minen ja koulutuksen turvaaminen ovat jokaisen kansalaisen etu.

Anton MeriläinenKokkola

Kolme toivetta: koulutus, työ ja julkinen sektori

Kuva

: Sat

u Yl

ävaa

ra

Yhteiskunta ja talous Jäsenkenttä

Jäsenkenttä

36 TVYtter 4/2015

Järjestöjen tekemä työ vaatii rahaa siinä kuin mikä tahansa muu työ. Vapaaehtoisella työllä on omat rajoituksensa. TVY:n ja sen jäsenyhdistysten rahoituspohja on suuresti riippuvainen ulkopuolisesta rahoituksesta, pelkillä jäsenmaksuilla ei toimintaa pyöritetä. Rahoituslähteitä ovat olleet Raha-automaattiyhdistys, kunnat ja valtiovalta ELY-keskusten ja TE-toimistojen kautta. Viime aikoina on nostettu esiin mahdollisuus käyttää EU:sta saatavaa rahoitusta.

Timo Krohn

EU-rahoitusta saadaan Suomen ra-kennerahasto-ohjelmasta, jonka nimi on ”Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020”. Siinä on viisi toiminta-

linjaa ja kolmetoista erityistavoitetta. Ra-kennerahasto-ohjelma saa rahoitusta Eu-roopan aluekehitysrahastosta, EAKR:stä, ja Euroopan sosiaalirahastosta, ESR:stä.

Suomen rakennerahasto-ohjelman viisi toimintalinjaa ovat 1. Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR), 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR), 3. Työllisyys ja työvoiman liik-kuvuus (ESR), 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) ja 5. Sosi-aalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR). TVY:n ja sen jäsenjärjestöjen toi-minnan kannalta merkityksellisiä ovat toimintalinjat 3. ”Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus” ja 5. ”Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta”.

Toimintalinjoilla on omat erityista-voitteensa. Toimintalinjassa 3 erityista-voitteina ovat nuorten ja muiden heikos-sa työmarkkina-asemassa olevien työllis-tymisen edistäminen, tuottavuuden, työ-hyvinvoinnin parantaminen sekä työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriy-tymisen lieventäminen. Toimintalinjas-sa 5 erityistavoitteina on työelämän ul-kopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen.

Koko Suomen rakennerahasto-ohjel-maan tuleva EU-rahoitus on 1,3 miljardia euroa. Suomen oma vastinosuus on niin ikään 1,3 miljardia, jolloin kokonaisuu-tena ohjelman rahoituspohja on 2,6 mil-jardia euroa. Tämä summa sisältää sekä EAKR- että ESR-rahoituksen. Rakenne-rahastot rahoittavat valtakunnallisia ja alueellisia ohjelmia. Valtakunnallisille hankkeille on rahaa jaossa ESR:n kautta 124 miljoonaa euroa ja alueellisille hank-keille 373 miljoonaa euroa.

Itä- ja Pohjois-Suomen osuus on 70,9 prosenttia ja Etelä- ja Länsi-Suomen osuus 29,1 prosenttia alueellisesta rahoi-tuksesta.

Työttömien yhdistykset hyöty ESR-rahoituksesta Yhdistykset voivat toimia hankkeen pää-toteuttajana, osatoteuttajana, tuen siir-rossa siirronsaajana tai kumppanina. Hankkeen päätoteuttaja vastaa hank-

keen toteutuksesta ja seurannasta sekä yhteydenpidosta rahoittajaan. Tämä vaa-tii resursseja ja osaamista. Oma arvioni on, että vain harva TVY:n jäsenyhdistys pystyy tähän. Osatoteuttajana työttömi-en yhdistys on yksi hankkeen toteuttajis-ta ja silloin yhdistyksellä pitää olla myös omaa rahoitusta. Jos työttömien yhdistys on osatoteuttajana, saa se hankkeesta ra-hoitusta, mutta yhdistys ei ole vastuussa yhteydenpidosta rahoittajaan. Yhteyden-pidon hoitaa päätoteuttaja.

Käyttökelpoiselta vaihtoehdolta työt-tömien yhdistyksille vaikuttaa toimimi-nen ESR-rahoitustuen siirrossa siirron-saajana. Tässä vaihtoehdossa ei siirron-saajalta edellytetä omaa rahoitusta. Jos työttömien yhdistys toimii hankkeessa kumppanina, voi yhdistys hyötyä hank-keesta, mutta rahoitusta kumppani ei saa hankkeen kautta.

Paikallisyhdistysten kannattaa olla aktiivisia ja verkostoitua sopivien ESR-hankkeiden toteuttajien löytämiseksi, kuten kunnat, paikalliset järjestötoimi-jat, ELY-keskukset, oppilaitokset ja yli-opistot. Tärkeintä on hyvä ja konkreet-tinen idea, jolla toteutetaan koulutusta, ammattitaidon hankintaa ja elinikäistä oppimista tai sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden torjuntaa.

Valtakunnallisten ESR-hankkeiden haku päättyi 3.11.2015 ja seuraava haku menee varmaan vuoden 2016 loppupuo-lelle. Alueellisten ESR-hankkeiden haku-ajat sijoittuvat vuoden 2016 alkupuolel-le. Länsi- ja Itä-Suomessa seuraava haku päättyy 1.3.2016 ja Pohjois-Savon oma maakunnallinen 27.5.2016. Etelä-Suomen seuraava haku avataan tammikuussa 2016 ja se päättyy 1.3.2016 ja Pohjois-Suo-messa seuraava haku päättyy 5.2.2016.

Paikallisten yhdistysten kannattaa tutustua jo käynnissä oleviin hankkei-siin. Niistä saa osviittaa, minkälaisiin hankkeisiin rahoitusta on saatu ja mitkä tahot ovat niissä toteuttajina.

TVY ja Ehyt ry ovat hakeneet yhteistä ESR-rahoitusta kolmen vuoden hankkeelle, jos-sa käytetään hyväksi matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja työttömien ohjaami-seksi terveystarkastuksiin ja muihin sosi-aali- ja terveyspalveluihin. TVY on hank-keen päätoteuttaja. Alkuvuodesta 2016 tie-dämme, miten hakemuksen käy.

Rakennerahastot EAKR ja ESR

Rakennerahaston alueellisten ohjel-mien osalta Suomi on jaettu neljään alueeseen: Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi. Etelä-Suomen alueeseen kuuluvat Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen, Ky-menlaakson, Päijät-Hämeen ja Uu-denmaan maakunnat ja ohjelmaa hallinnoiva ELY-keskus on Hämeen ELY-keskus Lahdessa. Länsi-Suomen alueeseen kuuluvat Etelä-Pohjan-maan, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnat ja hallinnoiva ELY-keskus on Keski-Suomen ELY-keskus Jyväs-kylässä. Itä-Suomen alueeseen kuu-luvat Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat ja hal-linnoiva ELY-keskus on Etelä-Savon ELY-keskus Mikkelissä. Pohjois-Suomen alueeseen kuuluvat Kai-nuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat ja hallinnoiva ELY-keskus on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Oulussa.

Tiedot käynnissä olevista ESR –hankkeista löytyvät osoitteesta https://www.eura2014.fi/rrtiepa/

Kuva

: Kris

tian

Sund

man

Ks. TTL Kykyviisari, s. 14

Jäsenkenttä

TVYtter 4/2015 37

EU:n ruoka-avustusprojketi on kir-jattu kaudelle 2014–2020. Ensim-mäinen vuosi meni uuden ohjel-man kokoamiseen ja vuosi 2015

tuotteiden kilpailuttamiseen. Tuottei-den kuljetukset aloitettiin 7.10. ja viimei-siä viedään 15.12. TVY:n lisäksi projektis-sa on 33 muuta kumppaniorganisaatiota. TVY haki 846 831 kg ja meille myönnet-tiin 758 424 kg elintarvikkeita.

TVY on hakenut yhdessä Ehyt ry:n kanssa ESR-rahoitusta Terveydeksi-hankkeeseen, jossa parannetaan huono-osaisten ja vaikeassa työmarkkina-ase-massa olevien työttömien ohjautumista sosiaali- ja terveyspalvelujen piiriin, eri-tyisesti terveystarkastuksiin, vahviste-taan osallisuutta, elämänhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä. Lisäksi hankkees-sa autetaan työkyvyttömiä työttömiä te-kemään eläkehakemuksia. ESR-hanke on tarkoitus toteuttaa EU:n ruoka-avun lii-tännäistoimenpiteenä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ra-hoittaman Liiku 2 -hankkeen määräaika oli marraskuun loppu ja vastauksia siitä saadaan maalis-huhtikuussa 2016.

TVY on hakenut RAY:ltä useita rahoi-tuksia yksittäisiin projekteihin. Toimin-tatonnia on haettu myös vuodelle 2016. Se on tarkoitettu jäsenyhdistysten vir-kistystoiminnan kehittämiseen sekä toi-mintojen ylläpitämisen.

TVY:n aluetoimintojen kehittämi-seen ja ylläpitämiseen on myöskin haet-tu avustusta. Tämä tarkoittaa useimpi-en alueyhdistysten kohdalla rekisteröi-tymistä ja sitä kautta alueellisen toimin-nan vakauttamista ja edelleen kehittä-mistä.

RAY:ltä haettu Buusti – työttömien innovatiiviset ja tavoitteelliset toiminta-tavat on hanke, jossa muodostetaan yh-teisöjä, tarjotaan heille yhteisövalmen-nuksen työkalut ja luodaan omia tavoit-teita, jotka tukevat yhteisön hyvinvointia ja terveyttä. Buustilla on tarkoitus kar-toittaa ja aktivoida työttömien osaamis-ta ja siten parantaa heidän paluuta työ-markkinoille.

RAY:n nuorisotyöttömyyteen koh-distuvasta rajoituksesta on TVY:lle haet-tu TVYmedia-projektia. Siinä toimistolle palkataan kaksi nuorta, joista toinen on mediaosaaja ja toinen kirjallisesti lahja-kas. Projektin aikana kaksikko osallistuu median keskusteluun ja valmistaa vuo-den aikana dokumentin työttömyydestä nykyaikaisin menetelmin. Dokumentil-la lisätään yleistä tietoisuutta työttömyy-destä, sen ilmiöistä, työllisyysmahdolli-suuksista sekä yhdistysten toiminnasta.

Työ- ja elinkeinoministeriöstä TVY on hakenut valtionavustusta maahan-muuttajien kotouttamista tukevan järjes-tötoiminnan koordinoimiseen ja osaami-sen vahvistamiseen. Hankkeessa on mu-kana seitsemän TVY:n jäsenyhdistystä ja kukin toimii itsenäisesti.

TVY on mukana Kansallisteatterin Kiertuenäyttämön kanssa kehittämässä Luonnonvalinta-projektia. Siinä on tar-koituksena pohtia työttömyyttä ja syr-jäytymistä taiteen keinoin. Projektis-sa valmistetaan esitys, jota esitetään eri työttömien yhdistyksille valtakunnal-lisella esityskiertueella. Esitysten yhte-ydessä järjestetään työpajoja, joissa sy-vennytään esityksen aiheeseen. Projek-tiin haetaan avustuksia ja apurahoja eri lähteistä.

TVY tekee yhteistyötä Suomen Lii-kemiesten Kauppaopiston kanssa TVY:n verkkosivujen uudistamisessa. Koulun te-kemä sivusto saadaan käyttövalmiiksi keväällä 2016. Sivustoon ollaan tekemäs-sä mm. jäsenyhdistysten kanssa osioita, joilla saadaan synergia alueiden verkko-sivujen välillä: kun yhtäällä päivitetään tapahtumia, päivittyvät ne automaatti-sesti kaikilla niillä sivustoilla, jotka ovat projektissa mukana.

Hyvää ja Antoisaa Tulevaa Vuotta 2016!

Juha KeränenTVY:n talous- ja järjestösihteeri

Koska ajat tiukkenevat työllisyyden suhteen vuonna 2016, olemme TVY:llä panostaneet monenlaiseen toimintaan pitkin vuotta. Oheessa TVY:n kaikki haetut hankkeet.

Viime hetken tieto (16.12.2015): RAY:n avustusehdotuksen mukaan TVY ei tule saamaan erikseen avustusta jäsenyhdistysten aluetoiminnan kehittämiseen vuonna 2016. Myöskin Buusti-hanke kaipaa RAY:n mielestä lisäkehittämistä ja se ehdotettiin nykykonseptilla hylättäväksi.

TVY:n vuoden 2016 projektit

Järjestösihteerin palsta

Kuva

: Kris

tian

Sund

man

Jäsenkenttä Irma Mattero ja yli 6300 kiloa elintarvikkeita

Ossi Baltzar täyttää imatralaisten ruokapusseja joka viikko monen vuoden kokemuksella.

TVY:n jäsenyhdistykset jakavat vuonna 2015 EU:n elintarvikkeita vähävaraisille yht. 217 500 kg. Elintarvikekasseja saa noin 14 000 henkilöä.

Vuonna 2016 jaetaan yht. 540 924 kg, jolloin kasseja saa yli 34 800 henkilöä.

Kuva

t: Ai

mo

Ruus

unen

Jäsenkenttä

”Minä uskon, että kuka sinne menee hakemaan, on tarpeessa.”

”Jos joudut työttömäksi, se on lähtö hakemaan kassia.”

”Hyvä, että tukea jaetaan. Toisille se menee enemmän tarpeeseen kuin toisilla.”

”Tuli jonotettuu yli tunti, mut ihana asia et tällänen avustus jaetaan, ilomielin haen, terveisin köyhä eläkeläismummeli.”

”Monesti kaikkein pahimmassa tilanteessa olijat eivät ilkeä tai kykene hakemaan ruokakasseja. Yksi sukulaiseni hakee tämmöisille henkilöille eräällä paikkakunnalla kassit ja vie perille.”

Tällaisia kommentteja tuli imatra-laisten Facebook-sivulle sen jäl-keen, kun siellä oli kerrottu mar-raskuisesta ruokakassien jake-

lusta.Imatran Työnhakijat jakoi Vuoksen-

niskalla 4,5 tunnin aikana 550 täyteen pakattua ruokakassia. Ei enempää eikä vähempää kuin yli 6300 kilon verran EU:n elintarvikeapua. Kymmenkunta va-paaehtoista oli paketoinut Irma Matte-ron ohjauksessa ruoat pusseihin. Jakelu-kin sujui näpsäkästi.

– Ei pitäisi hyvinvointiyhteiskun-nassa joutua jakamaan ruokaa. Tulojen ja sosiaaliturvan tulisi turvata jokaisel-le välttämättömät elämisen ehdot, pohti Imatran Työnhakijat ry:n puheenjohtaja Timo Mykrä.

Ruoan jakelulle olisi kuitenkin jat-kuva tarve. Järjestön piirissä on myös mietitty omaa ruokalaa Lappeenrannan malliin, mutta sellaiseen ei ole löytynyt resursseja eikä tiloja.

Sen sijaan työpajatoimintaa harjoit-tava IntoPajat ry aloittaa tammi–hel-mikuussa ruokalatoiminnan uudelleen Vuoksenniskalla.

– Myös työttömien yhdistyksen väki on tervetullut käyttämään lounaspalve-luamme, sanoo toiminnanjohtaja Mika Salminen.

Häpeällistä, mutta tarpeellistaTimo Mykrä pitää eri puolilla maata ta-pahtuvaa ruoanjakelua kansallisena hä-peänä. Sen tarve paljastaa, missä jamassa ns. pohjoismainen hyvinvointivaltio on. Miten korjata tilannetta? – Sosiaalitur-vaa kohentamalla.

Tällaisenkin avun on kuitenkin jat-kuttava. Viikoittain jaetaan esimerkik-si Imatran helluntaiseurakunnassa 230–240 ruokakassia.

– Tarve on jatkuvaa ja se on ollut li-sääntymään päin. Muutama vapaaehtoi-nen kerää ruokaa liikkeistä kuutena päi-vänä viikossa, keskiviikkoisin jaamme kassit parinkymmenen hengen voimin, kertoo Petri Melander.

Hänen mukaansa ruokaa tarvitaan usein ihan tavallisissakin perheissä, kun työttömyys heikentää velkojen maksaji-en kykyä pärjätä ilman apua.

Ruokajakelusta seurakunnassa vas-taava Ossi Baltzar kertoo, että yhteis-työ kauppojen kanssa on sujunut hyvin. Viikoittain saadaan ruokaa 11 kaupasta, ja sen nopea saaminen tarvitsijoille hyö-dyttää kaikkia.

Myös Imatran adventtiseurakunta osallistui EU:n elintarvikejakeluun. Sa-malla tarjottiin lämmintä ruokaa.

– Tällaista tarvetta olisi enemmän kuin mihin resurssimme riittävät. Meil-le auttaminen on asia, joka ei tunne rajo-ja: osallistumme auttamiseen mahdolli-suuksiemme mukaan ympäri maailmaa, Kauko Kaija kertoo.

Aimo Ruusunen

Ruoka-avun tarve on jatkuva,tilanne sinänsä hävettävä

TVYtter 4/2015 39

Kuva

t: Ai

mo

Ruus

unen

40 TVYtter 4/2015

Asunnottomien yö -kansalaisliikkeen ja Vailla Vakinaista Asuntoa VVA ry:n tiedote oli otsikoitu Tapahtuma, jota ei pitäisi olla. Kuitenkin se tarvitaan, koska asunnottomia on. Samoin on paikallisten ruoanjakajien ja myös Veikko ja Lahja Hurstin laupeudentyötä vetävän Heikki Hurstin kommenteissa sanottu, että he toivovat toimintansa tulevan tarpeettomiksi. Näin ei ole tapahtunut ja leipäjonot ovat asettuneet jäädäkseen.

Köyhyydestä ja asunnottomuudes-ta on sekä julkisuudessa että yk-sittäisillä kansalaisilla yksinker-taistettuja mielipiteitä ja mieli-

kuvia. Siksi tarvitaan asian esilletuomis-ta ja keskustelua. Porissa on YK:n köy-hyyden ja syrjäytymisen vastaista päivää ja asunnottomien yö -tapahtumaa vietet-ty vuodesta 2002. Yksi osa siitä oli Porin seudun työttömien toimintapisteessä. Nyt tapahtuma oli tullut monien vuosien jälkeen Mikonkadulle.

Porin seudun työttömät ry:n puheen-johtaja Armi Kannisto avatessaan ta-pahtuman vastasi kysymykseen, mik-si tätä päivää vietetään? Hän totesi tänä vuonna tulevan kuluneeksi 23 vuotta sii-tä, kun YK nimesi lokakuun 17. päivän kansainväliseksi köyhyyden ja syrjäyty-misen vastaiseksi päiväksi.

Tausta juontuu paljon pidemmäl-le aina vuoteen 1956 äärimmäistä köy-hyyden ja syrjäytymisen vastaiseen toi-mintaan. Siinä on Isä Joseph Wresins-kin panos ollut keskeinen. Hänen Parii-sissa 17.10.1987 ihmisoikeuksien aukiolla 100 000 ihmisen edessä pitämänsä puhe on historiallinen. Tuo tapahtuma on ol-lut perusteena YK:n yleiskokouksen 1992 päättäessä määritellä köyhyyden ja syr-jäytymisen vastaisen tapahtuman vuo-sittaista päivää tälle kunkin vuoden lo-kakuun 17. päiväksi.

Työttömyys köyhyyden aiheuttajana keskeinenTyöttömyys oli keskeinen asia 14 vuotta sitten tapahtumaa toteutettaessa. Työt-tömyys oli jälleen tänä vuonna teema-na. Työttömyys tuli sekä köyhyyden että asunnottomuuden käsittelyssä esiin.

Työttömien Valtakunnallisen Yhteis-toimintajärjestö – TVY:n puheenjohtaja Jukka Haapakoski käsitteli työttömyy-den laaja-alaisuutta ja sen sidonnaisuuk-sia yhteiskunnassa. Kaikki taloudet sekä kansallisesti että globaalisti ovat vuoro-vaikutuksessa ja sidonnaisuuksissa kes-kenään ennen kokemattomalla tavalla. Työttömyys on osa yhteiskuntien proses-seja.

TVY on edelleenkin ajamassa täys-työllisyyden vaatimusta, sillä työn oi-keus on elimellinen osa tinkimättömiä ihmisoikeuksia. Myönnettävä on, että yhteiskunnallisia tilanteita ja muutoksia on aiempaa vaikeampi ennustaa ja hal-lita. Siksi työttömyyden torjumisessa on paljon haasteita. Aktiivisen työvoima-politiikan välineitäkin on melko vähän käytettävissä.

TVY toimii työttömien edunvalvon-ta-asioissa aktiivisesti päätöksiin vaikut-tamiseksi. Äskettäin TVY oli eduskun-nan työ ja tasa-arvoasiain valiokunnas-sa kuultavana ja annettiin omat kannan-

ottomme. TVY:n mielestä työttömyys ja sosiaalietuuksien leikkaus käynnistävät ihmisten kohdalla kierteen huonompaan suuntaan ja tässä tuolla ilmiöllä on itse itseään vahvistavia piirteitä.

Ihmisten on tärkeää löytää tiedon äärelle Tapahtuman toteutukseen Porissa oli tullut uutena toimijana mukaan Porin tapaturma ja sairausinvalidit ry. Näin oli paikalle saatu myös projektityönteki-jä Jari-Pekka Tamminen esittelemään selviytymispankki.fi -sivustoa.

Hänen esityksessään todetaan mm: Demokraattinen Sivistysliitto (DSL) on käynnistänyt yhteistyössä Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton (TSIL) kanssa sosiaalineuvonnan vertaistukihankkeen, jolla edistetään tietoutta erilaisista so-siaalietuuksista ja innostetaan ihmisiä mukaan säännölliseen vertaisneuvon-taan. Yhä useampi kansalainen etsii tie-toja sosiaalietuuksiin ja palveluihin ver-kosta.

Jari-Pekka Tamminen tiivisti selviyt-mispankin toimintaperiaatteen niin, että on olennaisen tärkeää, että ihmiset löytäisivät tiedon äärelle. Verkkosivujen kautta pääsee nopeasti tiedon lähteille ja se voi olla usein myös ratkaiseva apu siihen, että ihminen onnistuu saamaan oikeutetut etuutensa. Tosiasiassa usein tuleekin sosiaalineuvonnassa tapauk-sia, joissa ihminen ei ole saanut jotakin etuuttaan joko tietämättömyyttään tai myöhästyttyään sen hakemisessa. Sel-viytymispankki-sivuston yksi tehtävä onkin toimia sosiaalineuvonnan tukisi-vustona.

Köyhyyden torjumista verkostoissa Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vas-taisen verkoston EAPN-Fin varapuheen-johtaja Jiri Sironen havainnollisti köy-hyyden vastaista työtä verkostoissa. Hän vastasi samalla köyhyystyön kysymyk-seen, keitä muita tässä onkaan mukana.

EAPN-Fin verkostossa on muka-na 36 yhteisöä ja Euroopan laajuises-sa EAPN:ssä jopa noin 60 000 järjestöä. Osallistujille oli jaossa EAPN-Finin tuot-

Köyhyyden ja asunnottomuuden moninaisuus Porissa

Selviytymispankki.fi auttaa ihmisiä arjessa tarjoamalla heille monipuolista tietoa sosiaalie-tuuksien hakemiseen ja arjessa selviytymiseen. Selviytymispankki täydentää osaltaan verkossa ole-via sisältöjä jakamalla tietoa sitä etsiville. Pankista löytyvät muun muassa koottuna linkit erilaisiin oikeustapauksiin niin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kuin vaikkapa hallinto-oikeuksien sivuille. Kysy neuvoa –osiosta pääsee puolestaan erilaisten neu-vontapalvelujen, vertaisryhmien ja oppaiden äärelle. Verkko on yksi tärkeä tekijä ihmisten selviytymi-sessä elämän kolhuja ja muutoksia kohdatessaan.

Jäsenkenttä

Kuva

: Ism

o vä

häsa

vo

TVYtter 4/2015 41

tama Jiri Sirosen ja Ulla Saastamoisen kirja köyhyydestä, jossa köyhyyden ole-musta on avattu.

Kysymys on jokaista lähellä, sillä köy-hyys ja syrjäytymisriski koskettaa joka neljättä eurooppalaista ja kotomaamme koko kuvassakin se on parin vuoden ta-kaisen tilastoaineiston mukaan 928 000 ihmisen osana. Nyttemmin luku saat-taa jo lähennellä miljoonaa. Köyhyyden käsitteistössä on huomattava jako abso-luuttiseen äärimmäiseen ja suhteelliseen köyhyyteen, joka tarkoittaa selkeää huo-no-osaisuutta verrattuna muun väestön keskimääräiseen elintasoon tai elinta-paan.

Jiri Sironen toimii Ehkäisevä päih-detyö EHYT ry:n järjestöpäällikkönä ja siinä tehtävässä köyhyys on myös päih-deongelmiin kytkeytyvä asia sekä hyvin läheinen asunnottomuuden sekä sen ai-heuttajana että ylläpitäjänä. Jiri Sironen muistutti, että köyhyydestä puhuttaes-sa on huomattava ylisukupolvinen köy-hyys. Näin tullaan köyhyyden mahdolli-seen periytyvään ilmiöön. Lapsiköyhyys on ollut viime vuosien yksi köyhyyden ilmenemismuoto. Leipäjonot syntyivät 1990-luvun puolivälin jälkeen sen vuo-sikymmenen laman seurauksena. Silloin

niitä pidettiin väliaikaisina, mutta ne ovatkin tulleet jäädäkseen. Näköpiirissä ruoanjaon tarpeen poistumista ei ole ha-vaittavissa.

Politiikassa tarvitaan näkökulman muutosta hyvinvointiasioiden toteutuk-sessa. Ne pitää nähdä investointina eikä kustannustekijänä, kuten näyttää usein ajateltavan. Jiri Sironen painottaa köy-hyyskysymyksen ratkaisemisen tärke-yttä ihmisoikeusasiana. Tilaisuuden en-simmäinen alustaja TVY:n puheenjohta-ja Jukka Haapakoski katsoi työn oikeu-den ihmisoikeusasiaksi ja samaa linjaa painottaa Jiri Sironen hyvinvointipolitii-kan suunnassa.

Tärkeitä hyvinvointia tukevia ovat matalan kynnyksen kohtaamispaikat ih-misten osallisuuden mahdollistajana ja kaikkinaisen hyvinvoinnin vahvistajana. Jiri Sironen totesi Porista löytyvän monia EHYT ry:n kohtaamispaikkaverkostoon kuuluvaa toimipistettä. Tässä vaiheessa saattoi kuulijana todeta muutosten tar-peen olemassaolon. Sen Jiri Sironen tii-visti lauseeseen ”muutos ei synny ilman ihmisten toimintaa.” Toiminnan arjessa esiintyvä uhka on siinä, että köyhät saa-tetaan keskinäiseen vastakkainasette-luun eli keskinäiseen kamppailuun vä-

histä resursseista. Tämän välttäminen on kaikkien yhteinen etu ja siksi on kai-kin tavoin eliminoitava siihen ajautumi-nen. EAPN-Fin aineistoa köyhyydestä on sen sivuilla, joille Jiri Sironen kehotti poikkeamaan.

Siirtymä asunnottomien yöhön Asunnottomien yöhön on perinteellises-ti kuulunut ulkotulet ja niiden sytyttä-minen. Nyt sytyttäjien ketju oli kansa-laisliikettä kuvaava. Asunnottomien yö-tapahtuma on tyypiltään kansanliike, joka on kytkeytynyt YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaiseen päivään. Sytyt-täjien ketju oli Jiri Sironen, Jukka Haa-pakoski, Armi Kannisto ja Porin seudun elämäntapayhdistys ry:n varapuheenjoh-taja ja koko tapahtuman juontaja Kari Koivula sekä Asukki-lehden Johnny-Kai Forssell. Asunnottomien yön mer-keissä myös keskusteluteema vaihtui asunnottomuuteen, joka ei myöskään ole irrallaan köyhyydestä.

Asunnottomuus on muutakin kuin kadulla elämistäAsunnottomien yö -tapahtumaan Po-rissa lähdettiin mukaan 2002. Asia oli kylläkin jo edellisenä vuonna puheissa, mutta se tuli tyrmätyksi arvovaltaiselta suunnalta toteamuksella, ettei tämä ole Porissa ajankohtainen, koska täällä ei ole asunnottomia lainkaan. Ilmeisesti tuol-loin asunnottomuus oli käsitetty yksioi-koisesti vain tilanteeksi, jossa ei ole kuin taivas kattona.

Asunnottomuus on kuitenkin laaja ja monitahoinen asia ja siitä tämän vuoden tapahtumassa saatiin oiva oppitunti asu-misneuvoja Petri Ahoselta. Hän esitte-li seikkaperäisesti asunnottomuuden kä-sitteistön ja asunnottomuuden muotojen ETHOS-luokittelun. Sen mukaan ”koti” jakautuu tilalliseen, sosiaaliseen ja lail-liseen osa-alueeseen, joissa esiintyvät puutteet määrittävät asunnottomuuden muodon. Luokittelussa rakentuu nel-jä asunnottomuuden perusmuotoa, jot-ka ovat katuasunnottomuus, asunnotto-muus, asunnottomuusuhan alaisuus ja puutteelliset asumisolosuhteet.

Jäsenkenttä

Kuva

: Ism

o vä

häsa

vo

42 TVYtter 4/2015

Rajoittunut käsitys asunnottomuu-desta tuolloin 15 vuotta sitten ei ole ol-lut pelkästään porilainen käsitysvaje. Se on ollut jollakin tavalla yleissuomalai-nen, sillä tutkimus on ollut viime vuo-siin saakka keskeisesti rakenteellista tutkimusta ja orientoitunut katuasun-nottomuuteen. Viime aikoina tilanne on muuttunut hyvään suuntaan.

Asumisneuvoja Petri Ahonen toi esiin tutkimustuloksia asunnottomuu-den riskitekijöistä. Niistä on havaittavis-sa, että ei ole yhtä ainoaa syytä tai ris-kiä, joka johtaa asunnottomuuteen. Ris-keissä on sekä yksittäisiä henkilön ta-solla olevia että erilaisten syiden ketjun kautta tulevia tekijöitä. Ketjussa voi olla elämänhistorian erilaiset elämäntilan-teet laitoksissa tai perheessä ilmenevät, kouluvai keudet tai sosiaaliset takaiskut avioerona, velkaongelmina tms.

Yksi yleisesti ja ainoaksi tekijäksi luultu päihde- ja psyykkiset ongelmat ovat yksi asunnottomuuteen johtava, mutta ei suinkaan kaiken kattava tausta-tekijä. Suurinta yhteistä nimittäjää asun-nottomuudelle ei siis asumisneuvoja Pet-ri Ahosen esityksen perusteella voinut määritellä. Sen sijaan on erilaisten teki-jöiden nippuja, jotka löytyvät riskeinä ja johtavat lopulta sekä yhteisvaikutuksi-na tai jonkun tekijän muita vahvempana esiintymisen vuoksi asunnottomuuteen.

Asumisneuvoja Petri Ahonen loi kat-sauksen porilaiseen noin sadan hen-gen asunnottomuuteen. Iältään yli puo-let ovat 30–64-vuotiaita. Miehiä on n. 75 prosenttia ja nuoria on joukossa viiden-nes. Heissä on yksin olevia päihteiden käyttäjiä, työttömiä tai työkyvyttömiä sekä ylivelkaantuneita ja maksuhäiriöi-siä. Myös mielenterveysongelmaisia ja asosiaalisia asunnottomia on joukossa. Yksi asunnottomuuteen johtanut tekijä on aiemmissa asumisyrityksissä epäon-nistuminen.

Pussinpohjalta pohjimmaisten tilannekuvaPorin Sininauha ja sen yhteydessä toimi-va Sinisuoja kohtaavat ensisuojatoimin-nassa pohjimmaiset ihmiset, sillä sen piirissä ovat ne kuusi asumisneuvoja Pet-ri Ahosen mainitsemaa katuasunnotto-muudessa olevaa.

Sininauhasta olivat paikalla ohjaaja Toni Vuorinen ja opiskelija Hanna-Ma-ri Takala, joka luki kuvauksen asunnot-tomana olemisesta. Voidaankin todeta, että on tosi taitolaji löytää kulloinenkin yösija. Viimeinen lenkki on ensisuoja. Kuvauksessa tulee ilmi näiden ihmisten sisukkuuden piirteet, kuten asukkaa-na oleva toteaa, että kun ei ole asuntoa, niin kaikki menee penkin alle, mutta on välttämätöntä huolehtia, että ei saa port-tikieltoa viimeiseen luukkuun, ensisuo-jaan. Tarinoista nousee esiin toisaalta si-sukkuus alimmilta askelmilta ylös nous-seissa, mutta toisaalla ilmenee heikkoa itsestään huolehtimista.

Mikä on ensisuojan tehtävä? Toni Vuorinen kertoo, että kuusi mies- ja kolme naispaikkaa ovat sitä varten, että poistetaan ihmisen syrjäytymisen merk-kejä. Se voi olla siten alku parempaan ja sitä on myös toteutunut. Siis polku uu-teen suuntaan on voinut alkaa.

Toni Vuorisen esitellessä toimintaa nousee esiin sen merkityksen laajuus. Kysymys ei olekaan vain suojan antami-sesta yön sateelta ja myrskyltä pakkasi-neen, vaan toiminnasta nouseekin kun-touttavat elementit.

Ensisuoja tekee yhteistyötä eri tahoil-le kuten esimerkiksi poliisin ja selviä-misasema Selman kanssa. Selviämishoi-toyksikkö on yleensäkin osoittanut ole-massaolonsa tarpeellisuuden ja mainit-tu yhteistyö näiden toimijoiden kanssa on kaikkien yhteinen etu. Toivottavaa on edelleen yhteistyön lisääminen kohtaa-mispaikkojen kanssa. Ensisuoja on tii-viissä yhteydessä Sininauhan asuntola-toiminnan kanssa. Toni Vuorinen totesi tiivistelmäksi ”onneksi on ensisuoja!”

Keskustelua ja puheenvuoroja Ensisuoja viritti paikalla olleen yleisön-kin mietteitä. Ehkä juuri nuo kuusi katu-asunnotonta olivat myös kiinnostuksen aluetta. Kysymys tietysti yleisimmin on päihteisiin liittyvänä, miksi Jeppe juo? Tässä yhteydessä luonnollisesti herää ky-symys, miksi Jeppe juo päätyäkseen en-sisuojan asiakkaaksi? Toni Vuorinen ha-

vainnollisti tilannekuvaa muutamalla esimerkillä:

– Usein syynä päätymiseen sinne pussin perälle aina ensisuojaan saakka on muutoshaluttomuus päihteiden käy-tön suhteen

– Ilmiöön kuuluu myös itsestä huo-lehtimisen vähäisyys mahdollisuuksien-kaan rajoissa. Ensisuojan toiminnassa A-klinikka on tärkeä yhteistyötaho.

– On myös sisukkuutta, kun tavoite on selvä. Esimerkiksi kaveri sanoo: ”Kä-vin suojassa kaksi viikkoa, kun sain tie-don Sininauhaan pääsystä.”

– Ensisuoja on ns. alan porukan kie-lellä märkä pää, joka on se viimeinen lenkki tämän toiminnan ketjussa. Siinä onkin suuri pulma, jos kaikki muu tulee-kin kuntoon ja on onnistunut jo tarvit-tavaan raittiuteen, niin jatkon turvaami-nen siitä ei aina onnistukaan. Jos luotto-tiedot ovat palaneet, niin asunnon saa-minen tuottaa vaikeuksia tai jos sen saa-kin, miten sitten saa kotivakuutuksen?

Keskustelun tiivistelmäksi voi kirjata Toni Vuorisen toteamuksen, että on huo-mattava sekin, että päihteettömyys ei it-sessään ole varsinainen tavoite, vaan se palvelee muuta tavoitteistoa. Raitistu-neelle verkoston luominen on kokonai-suuden onnistumisen lähtökohta. Ihmei-tä on tapahtunut ja tapahtuu, kuten töis-sä käyvä ensisuojan asiakas.

Elämän Eliksiiri ry:n toiminnanjoh-taja Riitta Ahonen ehti poikkeamaan soppatykin ääreltä keskusteluun ja sa-noi naisten kaikkein mahdollisimman huonosta tilanteesta heidän pudotessaan näihin syövereihin. Nainen joutuu poh-jimmaisesta pohjimmaiseksi. Elämän Eliksiiri ry ruoanjakajana on tietysti aut-tamassa köyhiä ja samalla pienennetään ruokahävikkiä ja myös hiilijalanjälkeä. Näin järjestö toimii kaikkien yhteisek-si hyväksi. Syrjäytymisen prosessista on huomattava sekin, että usein se alkaa jo lapsesta.

Keski-Porin seurakunnan diakoni Mikko Salonen viittasi puheenvuoros-saan köyhyydestä ja asunnottomuudes-ta vallitseviin koviin arvoihin. Diakoni Mikko Salonen sanoo, että meidän tulee muistaa sekin, että on lopulta hyvin pie-nestä kiinni se, että joutuu itse apua tar-vitsevaksi. On valheellinen kierre kuvi-tella, ettei tule tarvitsemaan kenenkään

Jäsenkenttä

Kuva

: Jiri

Siro

nen

TVYtter 4/2015 43

apua koskaan. On myös tosiasia, että ih-minen tarvitsee elämässään merkityksiä ja elämälleen tarkoituksen, johon kuuluu järkevän tekemisen tarve.

Tapahtumassa oli uutena toimijana Porin Tapaturma- ja sairausinvalidit ry. Yhdistyksen puheenjohtaja Kirsti Mar-mela painotti puheenvuorossaan yksi-näisyyden yhteyttä syrjäytymisen synty-misessä ja tässä on vastavoimana ihmi-sen ystävät. Ystäviä saadaan järjestötoi-minnassa ja yhdistyksen kerhotoimin-nalla torjutaan yksinäisyyttä.

Keskustelun päätteeksi vielä palat-tiin asunnottomuuspolitiikan suunnan-muutokseen siinä, että nyt on linjattu toimintamalliksi asunto ensin -periaate. Sinänsä tämä on aivan hyvä toiminta-malli, mutta siihen liittyy myös tekijöi-tä, jotka vaativat huomiota. Jiri Sironen sanoo onnistuneen asuntopolitiikan ole-van koko yhteiskunnan kannalta tärkeä kysymys.

Keskustelussa painotettiin kohtuu-hintaisen ja sosiaalisen asuntotuotannon merkitystä. Nuorten kohdalla on piilo-asunnottomuutta, jolloin majaillaan pa-kon edessä sukulaisten ja ystävien nur-kissa. Tämä ei välttämättä näy virallisis-sa tilastoissa.

Tarve lisääntyy Suomeen saapuvien pakolaisten myötä. Järkevä asuntopoli-tiikka tukee laajasti ihmisten hyvinvoin-tia. Keskusteluun asunnottomuudesta on nostettava päihteet, sillä ilman omaa asuntoa elävän kohdalla riski päihteiden ongelmakäyttöön kasvaa. Jukka Haapa-koski painotti motivaation löytämisen merkitystä.

Sekä alustajat että keskusteluun osal-listujat olivat yksimielisiä siitä, että tue-

tussa asumisessa on ajateltava asukkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Suomi on saanut kansainvälistä tunnustusta asunto ensin -periaatteen toteutuksen onnistuneisuudesta.

Pitkäaikaisasunnottomuutta on saa-tukin pudotettua. Pitkäaikaisasunnotto-muuden vähentämiseen tähtäävä asunto ensin -periaate tarkoittaa, että asunnot-toman akuutein tarve eli asunnottomuus hoidetaan ensimmäisenä. Kun on saatu katto pään päälle, lähdetään ratkaise-maan muita ongelmia. Tuetussa asumi-sessa on varmistettava, että asukkailla on mahdollisuus saada muitakin kuin asumiseen liittyviä palveluja. Tämän toteutumisen varmistamiseen on var-maankin tulevaisuudessa tarvetta.

Keskusteluun tuotiin EHYT ry:n ke-hittämis- ja edunvalvontakoordinaatto-ri Riikka Perälän kannanotto siitä, että asunto ensin ei saa muuttua mallin peri-aatteissa asunto vain -malliksi. Tukipal-veluissa on kiinnitettävä huomio asuk-kaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja pyrittävä löytämään apu myös mahdolli-siin terveydentilaan, päihteidenkäyttöön tai henkiseen terveyteen liittyviin ongel-miin.

Tavoitteena tulee olla asukkaiden kuntoutumisen ja toimintakyvyn edistä-minen. On myös muistettava sekin, että ihminen ei välttämättä olekaan vaikeuk-siensa keskellä niin vahva kuin häneltä silloin vaadittaisiin ja näin esimerkiksi luvallinen juopottelu tai vaikkapa se oli-si sallittu vain tissuttelunakin, ei aktivoi tavoittelemaan raittiutta. Jos ja kun se on välttämätön varsinaisen päämäärän saa-vuttamiseksi, niin päihdeongelmaiselle ensimmäinen askel käytännössä onkin

asunnon saamisen joko rinnalla tai heti perään raittius.

Ulkotilassa saatiin nauttia Sampolan Pelimannien musiikkiesityksistä ja Pori 2100 -nukketeatterin esityksistä. Han-nu Huotari oli järjestänyt äänentoiston niin, että sisällä pidettyjä puheenvuoroja saattoi kuulla ulkotilassa. Myös tausta-musiikkia levyiltä oli hernekeiton ja kah-vin nauttimisen yhteydessä. Vapaata kes-kustelua sekä sisällä että ulkona käytiin vilkkaasti illan kuluessa.

Resurssit tapahtumalleTapahtuman toteutukselle edellytykset tarjosivat Elämän Eliksiiri ry:n valmista-ma hernekeitto, Veikko Lehden lahjoit-tamat makkarat, Prisman lahjoittamat tarvikkeet, Elämän Leipä Sinulle toimit-tamat pullat, Porin Leivän lahjoittamat leivät ja Halpahallin kahvit sekä Elämän Eliksiirin leivät ja Satamaidon maidot ja levitteet ja Satakunnan vasemmiston toimittamat teltat antoivat suojan tarjoi-luille.

Ratkaisevan toiminnallisen edelly-tyksen toteuttivat eri yhdistyksistä tul-leet vapaaehtoistoimijat ja se, että saatiin kortilliset järjestyksen valvojat ja muut toimihenkilöt tietenkään unohtamatta esiintyviä esitelmöitsijöitä ja keskuste-lijoita ja taiteellisen panoksen antanei-ta. Luonnollisesti on noteerattava EHYT ry:n sekä RAY:n rahallinen tuki tapahtu-man toteutukseen.

Tapahtuman arvio syntyy mukana olleiden jälkitapaamisen 3.11. perusteel-la.

Heikki Kemppainen

Jäsenkenttä

Kuva

: Jiri

Siro

nen

Laivakoulutus 2015 TallinnassaTämän vuoden Laivakoulutus oli sikäli historiallinen, että Tukholman sijaan vietimme koulutuksen jälkimmäiset päivät Tallinnassa.

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström oli kutsuttu paikalle, mutta viime het-kellä hänelle tuli muita menoja ja hän perui tulemisensa.

Ensimmäinen päivä vietettiin Sörnäi-sissä ja yöksi siirryimme Tallinnaan.

Vaihtelu virkistää. Kentältä saamamme palautteen perusteella Tallinnaa pidet-tiin piristävänä vaihtoehtona.

Koulutuksen toisena päivänä kartoitet-tiin TVY:n jäsenyhdistysten nykytilaa sekä tulevaisuutta.

Lopuksi kaikki kokoontuivat illalliselle Tallinnan vanhaan kaupunkiin Pepper-

sackin viehättävään keskiaikaistyyli-seen ravintolaan. Ruokailun jälkeen hajaannuttiin ryhmiin, jotka omia aiko-jaan palasivat takaisin hotellille.

Laiva oli kolmantena päivänä takaisin Helsingissä jo puolilta päivin ja pitkän-matkalaisetkin pääsivät hyvissä ajoin kotiin.

Juha Keränentalous- ja järjestösihteeri

44 TVYtter 4/2015

JäsenkenttäKu

vat:

Juha

Ker

änen

Kuva

: Juh

a Ke

räne

n

Tänä vuonna turvapaikanhakijoiden määrä Euroopassa on räjähtänyt voimakkaaseen kasvuun. Ellei kansainvälisellä yhteistyöllä, neuvotteluteitse, saada ratkaisua Lähi-idän kriiseihin, on hyvin todennäköistä, että tulevina vuosina turvapaikanhakijoiden määrä pysyy korkeana.

Vastakkainasettelua työttömien ja turvapaikanhakijoiden kanssa tulee vält-tää. Universaalit ihmisoikeudet kuuluvat sekä työttömille kuten myös turvapai-kanhakijoille. Tulee myös hyväksyä tosi-asiat, joihin ei voida vaikuttaa.

Laajentamalla näkökulmaa voidaan miettiä, mitä turvapaikanhakijat tarvit-sevat?

Esimerkiksi voidaan ajatella aiem-min maahanmuuttaneiden työllistämis-tä turvapaikanhakijoiden apuna tulk-kaamisessa ja myös perehdyttämisessä yhteiskunnan toimintaan. Tämä voidaan tietysti nähdä päällekkäisenä toiminta-na pakolaiskeskusten kanssa. Todennä-köisesti viranomaisvoimin tehtävä tur-vapaikanhakijoiden avustaminen ja yh-teiskunnan toimintaan perehdyttämi-nen jää tuloksiltaan heikoksi, yksinker-taisesti turvapaikanhakijoiden suuresta määrästä johtuen.

Työttömien yhdistykset voivat lähteä liikkeelle ajatuksesta, että ne, jotka tule-vat saamaan oleskeluluvan, yleensä kou-luttautuvat, monet johonkin uuteen am-

mattiin ja ovat sen jälkeen työmarkkinoi-den käytettävissä. Työttömyyden jatka-essa voimakasta kasvua, välitön työllis-tyminen ammatillisten opintojen jälkeen on hyvin vaikeaa.

Jos oleskeluluvan saaneella on hyvät kontaktit esimerkiksi työttömien yhdis-tykseen, on hyvin mahdollista, että hän myös tulee osallistumaan yhdistyksen toimintaan tulevaisuudessa. Näin integ-roituminen yhteiskuntaan tapahtuu no-peammin.

Joidenkin työttömien yhdistysten on-gelmana on toimijoiden ikääntyminen. Jatkuvasti käydään keskustelua, että tu-lisi saada uusia toimijoita. Nyt olisi mah-dollisuus avata ovet maahanmuuttajille, ottaa heidät toimintaan mukaan. Tämä ei vaadi muuta kuin ennakkoluulotonta, avointa mieltä.

Timo Mykrä Puheenjohtaja

Imatran Työnhakijat

Kolmas sektori:Maahanmuuttajien avustamismahdollisuudet

Ilmastonmuutoksen ja voimakkaan väestönkasvun aiheuttamat paineet niille alueille ja valtioille, jotka täl-lä hetkellä kärsivät joko viljelykelpoi-

sen alueen pienenemisestä tai väestön lukumäärän räjähdysmäisestä kasvus-ta. Nämä seikat yhdessä aiheuttavat voi-makkaan muuttoliikkeen.

Suomeen on uusimpien arvioi-den mukaan tänä vuonna tulossa noin 30 000 turvapaikanhakijaa eli huomatta-vasti enemmän kuin mihin ollaan totut-tu. Ne keinot, joilla valtio on varautunut turvapaikanhakijoiden asioiden käsitte-lyyn, tuskin tulevat riittämään. Valtion-talouden säästötoimien johdosta turva-paikanhakijoiden oleskelulupien käsitte-lyyn palkattavan henkilöstön määrää on vaikea kasvattaa tarpeita vastaavaksi.

Kolmanne sektorin tarjoama apuOn ollut paljon keskustelua, kuinka kol-mannen sektorin toimijat voisivat omal-ta osaltaan tukea turvapaikanhakijoita?

TVYtter 4/2015 45

Jäsenkenttä

Kuva

: Juh

a Ke

räne

n

Jäsenkenttä

46 TVYtter 4/2015

Työllistyvä Vihti TyVi ry on uusi, lokakuussa 2015 perustettu työttömien yhdistys Vihdissä. Vaikka virallisesti yhdistys onkin työttömien yhdistys, haluaa se profiloitua pikemminkin työllistyvien yhdistyksenä.

Työttömiä vihtiläisiä työnhaki-joita oli syyskuun lopussa 1 482, mikä oli lähes tarkalleen kym-menesosa Vihdin työvoimas-

ta. Vihtiläisiä on tällä hetkellä 28 925 ja työvoiman määrä on 14 784. Työttömis-tä työnhakijoista miehiä oli 814 ja naisia 668. Alle 25-vuotiaita työttömistä työn-hakijoista oli 193 ja yli 50-vuotiaita 586. Pitkäaikaistyöttömiä oli syyskuun lopus-sa 626.

Toimintamme pääasiallisena tarkoi-tuksena on tarjota kaikkien kunnallispo-liittisten ja taloudellisten intressien rin-nalle inhimillinen aspekti työttömyysti-lanteen parantamiseksi.

Tavoitteenamme on saada ihmiset osallistumaan ja kantamaan vastuun-sa omasta hyvinvoinnistaan sekä ylläpi-tämään kuntoaan. Välineiksi tarjoam-me vertaistukea, vapaaehtoistoimintaa, sosiaalista kanssakäymistä ja verkostoi-tumista, apua elämänhallintaan, tilo-ja harrastuksiin ja kerhotoimintaan, or-ganisoitua tekemistä, välittämistä, lä-himmäisen apua. Toisin sanoen kaikkea sitä, mikä on normaalia ihmisten välistä kanssakäymistä.

Vertaistuen jälkeen tärkeimpänä ta-voitteenamme on työllistäminen. Yhteis-työssä paikallisten yritysten kanssa yh-distys pyrkii myös työllistämään mah-dollisimman paljon etenkin pitkäaikais-työttömiä ja nuoria työttömiä. Yhdistyk-sen toiminnoista riippuen voimme työl-listää myös itse, kunhan löydämme toi-mipaikan, johon toimintamme rakentuu mahdollisuuksien mukaan.

Haluamme toimia työllistettyjen apuna ja tukena työnhakuvalmiuksien kehittämisessä jo esimerkiksi työllistä-misjakson aikana, tarjota urasuunnitte-lua, CV:n päivittämistä, apua työhake-musten kanssa, vertaistuellista ohjausta ja konsultointia eri korttikoulutuksiin, koulutusvaihtoehtojen kartoittamista yms. Tarkoituksena on ylläpitää keskus-teluyhteyttä ja tarjota tukea työllistämis-jakson alusta aina uudelleen työllistymi-seen asti, tuetun työllistämisen jälkeen.

Olemme avoimia ehdotuksille yhteis-työn kehittämiseksi niin Vihdin kunnan, eri yhteisöjen ja yritysten kanssa ja toi-vomme tiivistä yhteistyötä kaikkien hyö-dyksi toiminnassamme työttömien hy-väksi.

Yhdistyksen puheenjohtaja Erja Summers

www.tyviry.comtyviry@gmail.com

045 258 0967

Työllistyvien ihmisten yhdistys

Kesä on parhaimmillaan Valkeakoskella, kun tapaan Minna Kotilaisen, Ura Ovi ry:n energisen ja valovoimaisen toiminnanjohtajan. Tarkoitukseni on tutustua Ura Oven uravalmennus konseptiin, josta olen kuullut paljon hyvää.

Valkeakosken käyntiini liittyy ehkä hieman hämmentävää dra-matiikkaakin - sillä Ura Oven vierailun jälkeen olin luvannut

tavata Henriä, joka oli sattumoisin hake-nut meiltä työpaikkaa ennen vierailuani. Hän oli juuri käynnistänyt asiakassuh-teensa Ura Oveen, josta oli jo epäileväl-lä kannalla.

Lisensiaatin tutkinnon hankkinut Henri oli ennättänyt lähettämään ha-kemuksensa jo reilusti yli 1 000 työ-paikkaan. Kokemusta TE-palveluista oli myös kertynyt kautta linjan. Minul-le kehkeytyi siis jännittävä mahdollisuus seurata työnhakuprosessia sekä työnha-kijan, että työllisyyspalveluita järjestä-vän TVY:n jäsenyhdistyksen kanssa.

Mikä on Ura Ovi ry?Ura Ovi ry perustettiin vuonna 2012 ja se on ollut TVY:n jäsen perustamisestaan lähtien. Ura Oven takana on pitkä han-keosaaminen, jota on karttunut mm. Opin Ovi ja Pyörre -hankkeista. Vuoden 2008 Pyörre-hanke oli ELY:n rahoitta-ma ESR-hanke, jossa keskityttiin muu-tosturvaan – eli irtisanottujen koulutuk-sen, yrittäjyyden ja työllistymisen tuke-miseen.

Suhteessa aiempiin hankkeisiin Ura Ovessa fokus on enemmän pitkäaikais-työttömyydessä – tosin 30 % asiakkaista saa olla myös sellaisia jotka, eivät ole pit-käaikaistyöttömiä. Taustasta riippumat-ta suurin osa työttömistä asiakkaista on sellaisia, jotka ovat heti valmiita töihin tai vaihtamaan uudelle uralle. Ura Ovella on 4 työntekijää.

Mitä ura ovi tekee?Ura Ovi on rekrytointipalvelu työnan-tajille ja työnhakijoille, jonka lisäarvo-na on työnhakijoille tarjottu uraohjaus. Ura Oven työntekijät ovat uravalmenta-jia – ei asiantuntijoita. Uraohjauksessa ja valmennuksessa sovelletaan sosiodynaa-mista konstruktiivista ajattelua - mikä lyhyesti tarkoittaa yhdessä rakennettua tilaa, rinnalla kulkemista, yhdessä oppi-mista, ratkaisukeskeisyyttä ja kunnioit-tavaa realismia. Jokainen työnhakija on yksilö ja jokaisella on oma tapansa hah-mottaa oma työllisyystilanne. Ura Ovi ei ala väittelemään asiakkaan kanssa. Asi-akkaita ymmärretään, myötäillään ja ”pikkasen nostetaan tarvittaessa kissa-kin pöydälle.”

Asiakas on kaikki kaikessa, ja hän ”saa tulla reklamoimaan”, jos homma ei toimi. Asiakkaat tulevat itse vapaaeh-toisesti puskaradion kautta, tai TE-toi-miston välityksellä. Valkeakoskella yh-teydet TE-toimistoon ovat pelanneet hy-vin – joskus soitetaan, että ohjatkaa Ura Oveen lisää asiakkaita.

Yhteistyö asiakkaan kanssa on pal-jon nopeampaa, kun tuntee verkoston ja mahdollisuudet – työpaikat, piilotyö-paikat ja koulutusmahdollisuudet. Vaik-ka tunnetaan olosuhteet, asiakasta kui-tenkin rohkaistaan miettimään tilan-nettaan omakohtaisesti. Tilanteet myös muuttuvat ja työ vaatii sekä uravalmen-tajilta, että työnhakijoilta järjestelmäl-listä työn etsimistä otteella - puhelimet käteen! Työnantajat tulee kohdata roh-keasti ja itseään kunnioittavasti - koh-taamiseen valmennetaan. ”Lahnakätte-ly” on out. Videohaastattelut ovat nyky-ään ”in”, kuitenkin tavallisellakin CV:lla vielä pärjää.

Hanke on erittäin tulostavoitteelli-nen. 50 %:lle asiakkaista täytyy löytää pysyvä ratkaisu: pitkäkestoinen työsuh-de avoimilla markkinoilla, vähintään 6 kk työllistymistä ilman palkkatukea, tai tutkintotavoitteinen koulutus. Parhaiten

työllistyvät ne työnhakijat joille on Ura Ovella etsitty työpaikka.

Verkostot ovat erittäin tärkeitä. Yri-tyksissä vieraillaan ja tehdään ennak-kokäyntejä. Vastaavasti yksityiset rek-rytointiyritykset ja tavalliset yritykset soittavat Ura Oveen. Työnhakijat on val-miiksi haastateltu. Yritykset arvostavat rehellisyyttä. Jos työpaikkoja ei ole, ei olla vaivaksi. Jos työnhakija on tunnus-tanut käyvänsä A-klinikalla, yrittäjää on informoitu. Rehellisyys kipeissäkin ky-symyksissä saattaa auttaa sinetöimään työpaikan. Asiakkaat myydään yrityksil-le. ”Työnäyte” myy paremmin kuin ”työ-kokeilu”. Tavoitteet pitää olla riittävän kovia, ja hyvä että niitä seurataan.

TE-toimiston kanssa yhteistyö on Valkeakoskella sujunut hyvin. Ei ole ol-lut kovin pitkiä viiveitä päätösten teossa.

Ura Oven asiakasryhmä vaikuttaa olevan samankaltaista, kuin muissakin työttömien yhdistyksissä. Valkeakoski on tehdaspaikkakunta. 300 päivää työ-markkinatuella olleet työttömät ovat myös työllistyneet yrityksiin Ura Oven välityksellä.

Motivaatio on tietysti ratkaiseva. Jos ihmiset itse etsivät Ura Oven ja haluavat työllistyä, niin siitä on hyvä lähteä ra-kentamaan polkua avoimille työmarkki-noille.

Alun esittelemä epäilevä Henrikin päätyi sitten Valkeakosken kaupungil-le töihin kahden tapaamisen jälkeen, ja sieltä näytti järkevää koulutusta vastaa-vaa työtä löytyvän. Kun Henriä jututin, Henrin työnhakumotivaatio oli varmas-ti kohdallaan, mutta oli mieli myös tosi maassa ja kyynistynyt, mikä on tietysti ymmärrettävää ottaen huomioon jo teh-dyn työnhaun määrän. Joskus kuitenkin tarvitaan joku muu vakuuttamaan muut osaamisestaan, kun itseltä on paras puh-ti pois.

Uraovi ry jatkaa seuraavat kolme vuotta Ura Silta-hankkeen nimissä.

Jukka HaapakoskiTVY:n puheenjohtaja

Kuva

: Juk

ka H

aapa

kosk

i

Jäsenkenttä

TVYtter 4/2015 47

Ura Ovi ry – Ura Ovi -hanke

TVY:n puheenjohtajakisa on avattu!

TVY on tekemässä tärkeän hallinnollisen

uudistuksen. Rahoittajan pyynnöstä ja hyvän hallintotavan mukaisesti puheenjohtajan ja toiminnanjohtajan toimet eriytetään eri henkilöille.

Seuraavassa vuosikokouksessa 5.–6.4.2016 järjestölle valitaan kaksivuotiskaudeksi uusi puheenjohtaja.

Puheenjohtajan toimi on luottamustehtävä.

Toiminnanjohtajan paikka laitetaan yleiseen hakuun ja vuosikokouksen jälkeen hallitus valitsee uuden toiminnanjohtajan.

Toiminnanjohtaja valitaan toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Toiminnanjohtajasta tulee toimiston ylin esimies.

Lisätietoja: Jukka Haapakoski,puh. 050 577 2580