E E S P Ä I N !A v a u k s i a t o i s e n l a i s e e n H e l s i n k i i n . V a i h t o e h t o j a v a s e m m a l t a . 3/2011

TORILLA TAVATAAN!

2 EESPÄIN! 3/2011

Napakasti Napakuntaan puolella nököttävät neidit E, V ja K. Nyt pikkuneideillä on puheen-vuoro, keitäs te olette. Neiti K saa aloittaa.

-Minä olen tällainen pieni ja ri-kas maalaiskaupunkilaistyttö, jo-ka on aina säästänyt leiviskänsä ja pitänyt uuninsa puhtaana. En vaan tiedä, att varför jag...

-Sepäs vekkulia. Entäpä neidit E ja V?

-Me ei kyllä tiedetä, miksi me täällä olemme. Emme me ole il-moittautuneet kilpailuun, sillä emme me mitään kumppania ha-lua. Meidät on pakotettu tai hou-kuteltu tai huumattu tai...

-Antaapas nyt niiden huu-moripuheiden olla. Eihän tämä mikään kilpailu ole, leikkimieli-nen pakkoliitos vain. Annetaan-pa nyt illan sponsorille, her-ra H:lle eli johtajahenkilö JP:lle puheenvuoro.

-Sitä minä, että olen minä vielä sellainen vesseli, että minä olen naimisissa oleva sinkku ja rikas, ”en niin rakas” ahne valittaja ja minä itse rakastan kaikenlaista leikkaamista. Niinkuin suurel-

la kädellä. Kaverit ja ”ei niin kaverit” kutsuvat minua tosi paskiaiseksi.

-Ja seuraava kysymys, her-ra H, eli johtajahenkilö JP.

-Mitä te tekisitte en sim-mäisenä, jos me napaan-tuisimme?

-Minä...-Hetkinen herra H, aika ei

taidakaan riittää kysymyk-siin, joten herra H, kuka on valintanne?

-No, kun minä haluaisin ne kaikki.

-Vai kaikki. Olkoon, teh-dään niin, saatte kaikki, vaikka väkisin. Katsojille me-nin lupaamaan, että valin-ta tehdään teidän avullanne, teidän äänillä ja päätöksillä, mutta minä taisin valehdel-la. Eihän tämä päätöksen-teko teille kuulu, aivan kuin ei mikään muu päättäminen. Me pidämme siitä huolen her-ra H:n kanssa. Ja muistakaa tunnuslauseemme ”Satakun-nasta yhteen Napakuntaan”. Vaikka väkisin.

Hyyyväää iltaa, hyyyvvääät rakkaat äänestäjät! Ja terve-tuloa tänne Lemmenlaivalle seuraamaan aina niin jän-nittävää parinrakennusleik-kiä Napakuntaa. Tämän illan aikana ja ennen kaikkea tei-dän äänestäjien avustuksella ja päätöksellä kilpailijamme löytävät itselleen uuden na-pakuntakumppanin. Säästö-syistä ohjelmassamme ei täl-läkään kertaa ole ollenkaan musiikkia.

-Jaaaahaaasss! Täällä on-kin ensimmäinen kilpailijam-me herra H eli johtajahenkilö JP. Voisitteko näin aluksi esi-tellä hieman itseänne.

-No, minä nyt olen vain tällainen tavallinen suuruu-denhullu ja vallankipeä laa-jentuja ja minä haluaisin löy-tää pikaisesti itselleni lisää kumppaneita.

-Ja täällä radan toisella

Ratas

pääkirjoitus

Me olemme ihmisiä – emme kauppatavaraaEspanjasta alkanut tyytymättömien liike haluaa tavallis-ten ihmisten äänen kuuluviin. Nykyinen päätöksenteko pyrkii asettamaan rahan kasaamisen ihmisten tarpei-den edelle. Tästä on kysymys myös Kreikassa, jossa työn tuottavuus on jopa EU:n keskiarvoa suurempaa, mutta kreikkalaiset kapitalistit jättävät verot maksamatta.

Helsingissä harmaa talous on juurtunut häkellyttä-vän laajasti kaupungin toimintaan. Veroepäselvyyksiä oli joka kymmenennellä yrityksellä, jolta kaupunki vii-me vuonna teki hankintoja.

Harmaan talouden torjunta on tahdon asia. Tätä tah-toa ei kaupunginvaltuuston porvarillisella enemmistöllä ole. Halutessaan kaupunki voisi esimerkiksi edellyttää aina hankintoja tehtäessä yrityksiltä ja myös niiden käyt-tämiltä alihankkijoilta jo ennalta tiedot, jotka verohallin-non seulonnassa selvitetään jälkikäteen. Kaupungin oma palvelutuotanto on parhaita keinoja torjua kilpailuttami-seen ja ulkoistamiseen liittyvää harmaata taloutta.

Helsingissä kaupungin sinivihreä suuntaus lakkaut-taa jälleen toimivia lähipalveluja Pajusen listan henges-sä, asukkaiden tarpeita huomioimatta. Suuret tervey-denhuolto- ja koulutusyksiköt heikentävät palvelutasoa ja murentavat yhteisöllisyyttä asuinalueilla. Siitä huoli-matta valtuusto runnoo lakkautuspäätöksiä läpi myös vasemmistoliiton ja demareiden tuella vain todetakseen, että tilasäästöt johtavat liian usein kaupungin tilojen tyhjäkäyttöön.

Helsinki on rikas kaupunki. Kaupunki pystyy rahoit-tamaan hyvin palvelunsa ja on tuottanut viime vuosina satojen miljoonien voitot. Kaupungin velka koostuu lä-hinnä investointeja varten otetusta velasta.

Kaupungin kokoomussuuntaus pyrkii laajentamaan markkinoita yksityisbisnekselle toimivien lähipalvelujen kustannuksella. Tämän suuntauksen muuttamiseksi tarvitaan asukkaiden aktiivisuutta. Mitä sinun asuin-alueesi ja sinun Helsinkisi tarvitsee? Mitä on tehtävä? Helsinki-listojen vaali-liittoa kootaan jälleen. Ole mukana.

KALLE HERNBERGSKP:n Helsingin

kaupungin piirijärjestön

puheenjohtaja

PS. Nykyiseen menoon tyytymättömiä ihmisiä kokoontuu Kampin Na-rinkkatorille 15.10. klo 12 alkaen etsimään yh-dessä vaihtoehtoja.

H tulossa H tapahtumia H!inom kort H

Kansainvälinen toimintapäiväliikkeeseen ja dokumentinteki-jäksi puolivahingossa. Touko-kuun 15.päivänä pidetyn mie-lenosoituksen jälkeen joukko mielenosoittajia jäikin Madri-dissa torille. Pian myös Barcelo-nassa, jossa Laurila asui, ihmi-set alkoivat kansoittamaan toria. Väki järjestäytyi erilaisiksi työ-ryhmiksi, ja Laurilasta tuli osa dokumentointiryhmää.

– Sinällään se oli orgaaninen prosessi, joka vaan tapahtui. Mi-tään suunnitelmia dokumentti-leffan tekemisestä ei aluksi ollut, Laurila kertoo.

– Toisaalta eihän aluksi ollut mitään tietoa, että mitään mullis-tavaa olisi tapahtumassakaan.

Nyt elokuva on kuitenkin lähes valmis ja Laurila suunnittelee sen julkaisemista internetissä. Se on tulossa vapaaseen levityk-seen Creative Commons -lisens-sillä, jotta ihmiset voisivat katsoa filmin ja levittää sitä eteenpäin. Tarkoituksena on saada elokuva nettiin ennen lokakuun viidettä-toista päivää, jotta ihmiset innos-tuisivat tulemaan toreille ympäri Suomea.

– Haluaisin, että ihmiset tule-vat innolla sinne toreille ja että

siellä pidetään hauskaa samal-la. Just se institutionaalisuu-den rikkominen, et nyt me teh-dään jostain omasta innosta ja omasta liekistä, nauraen, Lauri-la summaa.

Sakari Laurila on järjestämäs-sä Kampin Narinkkatorille live-streamia Barcelonasta 15.10.

HEIKKI KETOHARJU

Lokakuun viidestoista päivä ke-räännytään Helsingissä Narink-katorille vaatimaan todellista de-mokratiaa. Idea on lähtöisin Es-panjasta, jossa viime keväänä syntyi valtava joukkoliike, joka valtasi toreja ja ryhtyi vaatimaan oikeutta päättää asioistaan. Myös Suomessa ihmiset ovat tyytymät-tömiä nykyiseen politiikkaan ja haluavat muuttaa asioita.

Sakari Laurila oli Espanjas-sa protestien aikaan, ja osallistui Barcelonan torin dokumentointi-ryhmään. Nyt Laurila on valmis-telemassa aiheesta dokumentti-elokuvaa, jonka tarkoitus on va-lottaa suomalaisille Espanjan ta-pahtumien kulkua.

– Meillä täällä on ehkä kadon-nut usko, että ihmiset itse voi-vat tehdä asioita. Espanjan liike on kokonaan tavallisten kansa-laisten tekemä, mikä on todel-la hienoa. Ehkä elokuva inspi-roi suomalaisia ja innostaa tule-maan mukaan liikkeisiin, Laurila tuumii.

”Nyt me tehdään jotain omaa”

Laurila joutui mukaan joukko-

H Seis liukuhihna-leikkauksille - Asukkaiden budjettiriihi maanantaina 10.10. klo 17-19. Helsingin seurakuntayhtymä, 3.linja 22. Järj Pro kuntapalvelut –verkosto. H Torilla tavataan 15.10. – kansainvälinen toimintapäivä politiikan suunnan muuttamisen ja todellisen demokratian puolesta. Helsingissä kansalaistori Kampin Narinkkatorilla lauantaina klo 12 alkaen. Järjestää avoin toimintaryhmä. http://torillatavataan.wordpress.com H Tukimielenosoitus asunnottomien yölle 15.10. lähtö klo 15 Sörnäisten metroasemalta. Järj. Vastavoima. H Asunnottomien yö 17.10., päätapahtuma Hakaniemen torilla klo 17 alkaen. http://asunnottomienyo.fi H Helsingin kaupungin Demokratia-ryhmän avoin evästystilaisuus torstaina 20.10. klo 17-19 kaupungintalolla ja netissä www.helsinkikanava.fi. H Miten ulos eurokriisistä? Seminaari lauantaina 22.10. klo 11-16 Helsingin yliopistolla, Sali 13, Fabiankinkatu 33, 3.krs. Alustavat mm. Pekka Sauramo, Esko Seppänen, Marissa Varmavuori, Yrjö Hakanen. Järj. Helsingin yliopiston kommunistit ja DSL yhteistyössä SKP:n kanssa. H YK:n päivän rauhantapahtumat 24.10. mm. Narinkkatorilla klo 14-18. http://www.rauhanpuolustajat.fi H Vapaus valita toisin –tapahtuma lauantaina 5.11. klo 11 alkaen Paasitornissa, Helsingin Siltasaaressa. Keskusteluja eriarvoistumisesta, kestävästä taloudesta, sosiaaliturvasta, globalisaatiosta ja demokratiasta. Järj. Vapaus valita toisin ry. http://vapausvalitatoisin.wordpress.com H Maanantaiklubilla Kristiina Halkola, jolta ilmestyvät muistelmat. Ma 7.11. klo 19 ravintola Milenka, Haapaniemenkatu 3-5. Vapaa pääsy. http://maanantaiklubi.blogspot.com H Helsingin kaupunginvaltuustossa vuoden 2012 budjettiesitys keskiviikkona 9.11. klo 15 ja 16.11. klo 16. Kokousta voi seurata myös netissä www.helsinkikanava.fi

”Me vaadimme avointa keskustelua leikkauksista ja eurokriisistä. Me vaadimme, että korruptoituneen eliitin sijaan puheenvuoro annetaan nyt tavallisille ihmisille – sellaisille kuin sinä tai minä.”

Muutosta ja demokratiaa haluavia kutsutaan Helsingissä Narinkkatorille lauantaina 15. lokakuuta kello 12 alkaen. Torilla on kaikilla mahdollisuus sanoa julki mielipiteensä ja ehdotuksensa. Torille pystytettävissä teltoissa voi tehdä konkreettisia tekoja muutosten aikaansaamiseksi.

Espanjalaisten tyytymättömien demokratialiikkeen aloitetta kansainvälisestä toimintapäivästä tehtiin tun-netuksi syyskuussa hallituksen budjettiriihen edessä.

Tule MuKAAn

3/2011 EESPÄIN! 3

tuksen on estettävä suunnitellut irtisanomiset. Suomalaisen pos-tijärjestelmän alasajo ei saa jat-kua vaan postilakia on korjattava siten, että turvataan tasapuoliset julkiset postipalvelut koko maas-sa sekä Itellan rahoitus.

– On todella hämmästyttävää, että hallituksella riittää miljar-deja ulkomaisten suurpankkien tukemiseen, mutta valtion perus-toimintojen annetaan jatkuvasti rapistua, ihmettelee Nevalainen.

JUSSI-PETTERI LAPPIPostinjakaja, luottamusmies

Itella heikentää postipalvelujaValtion postiyhtiö Itellan työnte-kijät ovat jo pitkään joutuneet seuraamaan työnantajansa hol-titonta käyttäytymistä ja pelkää-mään eduskunnan lainsäätäjien toimia. Viimeksi äskettäin Itella ilmoitti aloittavansa yt-neuvot-telut, jotka koskevat koko Lap-peenrannan postikeskusta, Itel-la Asiakkuusmarkkinointia se-kä postin omia myymälöitä. Yh-teensä vähennystarpeeksi Itella ilmoitti 430 henkilötyövuotta. Pian tämän ilmoituksen jälkeen käynnistettiin uudet yt-neuvotte-lut 400 henkilötyövuoden vähen-tämiseksi asiantuntija- ja hallin-toväen keskuudesta.

– Kaavailluilla irtisanomisilla on suoraan peruspalveluita hei-kentävä vaikutus, toteaa Itella Logistics Oy:n Vantaan termi-naalin pääluottamusmies Lasse Nevalainen.

Peruspalvelut eriarvoistuvat

Itella perustelee toimia konser-nin tammi-kesäkuun tuloksen heikentymisellä ja painumisella tappiolle. Tämän vastapainoksi Itella pyrkii säästämään ja kar-simaan työvoimakustannuksista jopa 100 miljoonaa euroa. Posti-palvelujen karsiminen alkoi kui-tenkin jo aiempina vuosina, jol-loin Itella teki voittoa. Tällaisten “säästöjen” vaikutukset koskevat koko valtakuntaa, mutta pahiten

heikennykset osuvat maaseudul-le ja haja-asutusalueille.

– Peruspalveluiden alasajo kiihdyttää maaseudun autioitu-mista ja johtaa yhä pahemmin isänmaamme epätasa-arvoiseen kehitykseen, toteaa Nevalainen.

Vastuutonta irtisanomista

Työntekijät tuomitsevat Itellan johdon valmistelemat joukko-irtisanomiset. Johdon toiminta on vastuutonta ja lyhytnäköistä. Henkilöstö ei tule seuraamaan tapahtumia vain vierestä. Tais-telutahtoa löytyy, ja tästä on jo esimerkkejä olemassa.

Itellan jatkuvat yt-neuvottelut ovat seurausta pitkään jatku-neille pyrkimyksille Suomen jul-kisten postipalveluiden alasaja-miseksi. Taustalla on Euroopan unionin postidirektiivi ja posti-palveluiden avaaminen kilpailulle EU:n laajuisesti. Suomessa pos-tidirektiivin pohjalta säädettiin ja hyväksyttiin keväällä porvarihal-lituksen enemmistön turvin uu-si postilaki. Se on Itellalle hyvin

epäedullinen ja asettaa yksityiset yritykset huomattavasti parem-paan asemaan.

Mitä tekee hallitus?

Porvarihallitus vaihtui keväällä vaalien jälkeen laajapohjaiseksi hallitukseksi, jossa on mukana myös vasemmistopuolueita, jo-ten olisi voinut olettaa, että laki avattaisiin uuteen käsittelyyn ja sitä muutettaisiin.

– Mitään ei ole kuitenkaan ta-pahtunut. Esimerkiksi postitoi-minnan rahoitus on edelleen au-ki, sanoo Nevalainen. Ministerien lupauksista huolimatta palvelun laatu heikkenee uuden lain myö-tä. Satojen toimipaikkojen sekä Lappeenrannan postikeskuksen lakkauttamisella on selvä negatii-vinen vaikutus postipalveluihin.

Nevalainen toteaa, että hallitus ei edelleenkään käytä sillä olevaa valtaa omistajaohjauksessa, vaan antaa kvartaalitalouden heiken-tää kansalaisten peruspalvelui-ta. Näin avataan tietä yksityiselle voitontavoittelulle myös postialal-la. Työntekijät vaativat, että halli-

Muuttoliikkeen kiihdyttäminen lisää eriarvoisuuttaUudenmaan liitossa parhail-laan valmisteltavana olevan Uudenmaan toisen vaihemaa-kuntakaavan lähtökohtana on 430 000 asukkaan ja 250 000 työpaikan lisäys alueelle vuo-teen 2035 mennessä.

Tältä pohjalta kaava esitte-lee neljä kuntakaavoitusta oh-jaavaa periaatetta:

Alue- ja yhdyskuntaraken-netta eheytetään ohjaamalla väestölisäys ensisijaisesti ole-massa oleviin taajamiin. Met-ropolialueen kilpailukykyä vahvistetaan parantamalla valtakunnallisia ja kansainvä-lisiä liikenneyhteyksiä. Kaavan myötä kaupan palveluverkko otetaan osaksi yhdyskunta-rakennetta; kaupan suuryk-siköiden rakentamiselle ase-tetaan selkeät rajat. Neljänte-

nä periaatteena on hajarakenta-misen ohjaaminen sijoittamalla uudet asukkaat yli kolmensadan asukkaan jo valmiiksi kasvaviin kyliin.

Ekologisempi, mutta eriarvoistava

Voimakas panostaminen raidelii-kenteeseen ja uuden asutuksen sijoittaminen valmiin infrastruk-tuurin yhteyteen ovat ekologisesti kestäviä ratkaisuja. Sen sijaan asukasmäärän kasvattamista neljänneksellä nykyisestä voi pi-tää ylimitoitettuna ja eriarvoistu-mista lisäävänä.

Maaseudun tyhjeneminen vie muuttotappiokunnat entistä sy-vempään taloudelliseen ahdin-koon. Lakisääteisten palvelujen

tuottaminen vaarantuu. Lisäksi kehitys johtaa ruoantuotannon monopolisoitumiseen ja heiken-tää näin ruokahuoltoa.

Eriarvoisuus kasvaa kaava-uudistuksen myötä myös Uu-denmaan sisällä. Uusista asuk-kaista 60 prosenttia on tarkoitus sijoittaa pääkaupunkiseudulle, kun Itä-Uudenmaan osuus väes-tölisäyksestä olisi vain 17 000 asukasta.

Kolmas huolenaihe liittyy eri-arvoistumiseen kuntien sisällä. Esimerkiksi Helsinki karsii jo nyt palveluja kovalla kädellä. Tilalle kaupunki haluaa yksityisiä tuot-tajia, joiden palveluihin on va-raa vain rikkaimmilla. HSL ja VR puolestaan vaikeuttavat vähäva-raisten liikkumista jatkuvilla hin-nankorotuksilla. Valmisteltavaan vaihemaakuntakaavaan tulisikin

Alppipuiston puolesta

Helsinkiin suunnitellun Pisa-ra-radan ykkösvaihtoehto uh-kaa tuhota Alppipuiston. Se lohkaisisi puistolle laaksomai-suuden antavan länsiosan.

Linnanmäen vieressä sijait-seva Alppipuisto on saanut viime vuosina suuren suosi-on kaikenikäisten keskuudes-sa. Se on harvinaista vapaata kaupunkitilaa, jossa järjeste-tään erilaisia tapahtumia ja festivaaleja. Töölönlahden ja Keski-Pasilan rakentamisen myötä Alppipuistosta on tu-lossa entistä tärkeämpi keidas keskellä Helsinkiä.

Alppila-seuran keräämässä adressissa esitetään Pisara-radan viemistä Pasilasta tun-nelissa Alppilan ali. Tällöin ra-dalla voisi olla myös Alppilan ja Vallilan aluetta palveleva asema.

www.adressit.com/alppipuiston_puolesta

ADReSSI

Itella on päättänyt lopettaa Maunulan ja Pakilan alueen asiamiespostin. Alueen lähipostin puolesta kerätään nettiadressia

www.adressit.com/maunulan-pakilan_alueella_tarvitaan_lahiposti

varautua parantamalla jul-kista palveluverkkoa ja laske-malla joukkoliikenteen lippu-jen hintoja.

LAURI ALHOJäRVIHelsingin

ympäristölautakunnan jäsen (SKP ja Helsinki-listat)

Pääluottamusmies Lasse Nevalainen.

Viherbaana Kumpulaan?

Kumpulan Isoniityn taloyhtiöt esittävät Vallilanlaakson bus-sikadun tilalle viherbaanaa, joka käyttäisi muun muas-sa entistä satamaradan poh-jaa. Viherbaana kulkisi Van-hankaupunginlahdelta Pasi-lan alaratapihan kautta Pikku Huopalahdelle puistopyöräilyn kehäväylänä.

Esitykseen liittyy ruuhkis-ta riippumaton raitiolinja Ara-biasta Sturenkadun kautta Pasilaan.

Kaupungin johdon väkisin keskelle viheraluetta ajamaa bussikatua vastustaa myös Kumpula-seura. Se esittää Kumpulan kartanolaakson suojelemista.

Lisätietoja Facebookissa: Viherbaana 2012 – pyöräilyn Kehä Ykkönen.

Vapaus valita toisin

Kulttuuritalolla runsaat kak-si vuotta sitten järjestet-ty Vapaus valita toisin –foo-rumi saa jatkoa. Lauantai-na 5.marraskuuta järjeste-tään toinen Vapaus valita toisin –tapahtuma, tällä ker-taa Paasitornissa, Helsingin työväentalolla.

Erilaisia vaihtoehtoja hake-via ihmisiä kokoavan tapahtu-man ohjelmassa on keskuste-luja eriarvoistumisesta, kestä-västä taloudesta, sosiaalitur-vasta, globalisaatiosta ja glo-balisaatiosta. Kello 11 alkava tapahtuma päättyy illalla Mas-cotissa pidettäviin Vapauspo-liittisiin iltamiin.

http://vapausvalitatoisin.wordpress.com

4 EESPÄIN! 3/2011

Helsinki tekee taas yli 200 miljoonaa voittoaHelsingin kaupunki on tekemäs-sä taas yli 200 miljoonan euron ylijäämää. Kaupungin talouden seurantaraportti 2/2011 ennus-taa tuloksen olevan yli 213 mil-joonaa ylijäämäinen eli noin 170 miljoonaa euroa parempi kuin talousarviossa on esitetty. Kau-pungin johto vaatii kuitenkin en-si vuoden budjetin valmistelussa palvelujen määrärahojen reaalis-ta vähentämistä.

Kaupunki on tehnyt 2000-lu-vulla jatkuvasti voittoa. Suuri osa voitoista makaa käyttämättöminä määräaikaistileillä ja muissa kas-satalletuksissa. Samaan aikaan kun kaupunginjohtaja Jussi Pa-junen (kok) julistaa ”pakkoa” karsia menoja, ovat nämä raha-varat kasvaneet tänä vuonna jo 954 miljoonaan euroon.

Liikelaitokset tuottavat

Merkittävä tekijä kaupungin tu-loksessa ovat Helsingin Ener-gian ja Sataman voitot. Ener-gialaitoksen ennustetaan teke-vän tänä vuonna ylijäämää lähes 240 miljoonaa ja Sataman yli 15 miljoonaa.

Ilman liikelaitoksiakin kau-pungin tulos on talousarvios-sa ennakoitua parempi. Yhtenä syynä tähän on se, että verotuloja kertyy noin 120 miljoonaa budje-toitua enemmän.

Helsinki on ottanut velkaa lähinnä investointeihin, mut-ta kaupungilla on lainasaatavia enemmän kuin velkoja.

Palveluja alibudjetoidaan

Vaikka Helsinki on rikas, puut-tuu helsinkiläisten palveluista jatkuvasti rahaa ja työntekijöitä.

Palvelujen alibudjetoiminen näkyy erityisesti sosiaalitoimeen ja terveydenhuoltoon budjetoitu-jen menojen ylityksinä. Sosiaali-viraston menojen ylitykseksi en-nustetaan 22 miljoonaa ja tervey-denhuollon ylitykseksi noin 17 miljoonaa.

Alibudjetoimisesta kärsivät erityisesti vanhustenpalveluja, lasten päivähoitoa, lastensuoje-lua, sairaanhoitoa, toimeentulo-tukea, hyvää koulutusta ja oppi-lashuoltoa tarvitsevat.

Kaupungin budjetista päätet-täessä SKP:n ja Helsinki-listojen valtuutettu Yrjö Hakanen on jo-ka vuosi esittänyt määrärahojen lisäämistä alibudjetoimisen lo-pettamiseksi. Kokoomuksen aja-man palveluja heikentävän linjan hyväksyivät tämän vuoden bud-jetista päätettäessä niin vihrei-den, SDP:n, Vasemmistoliiton, Perussuomalaisten, RKP:n, kes-kustan kuin kristillisten ryhmät. Hakasen lisäksi vain Lilli Autti (sd) esitti valtuustossa muutok-sia budjettiin.

Budjetin raamit korjattava

Hakasen mielestä ensi vuoden budjetin raamit on vääristelty sil-lä, että kaupungin liikelaitosten voitoista tehtäviä yli 200 miljoo-nan tuloutuksia ei ole otettu lain-kaan lukuun. Lisäksi verotulot arvioidaan jatkuvasti alakanttiin. Esimerkiksi tänä vuonna verotu-loja on kertynyt suunnilleen yh-tä paljon budjetoitua enemmän kuin palveluja on alibudjetoitu muka rahapulaan vedoten.

– Tällainen linja heikentää pal-veluja, pahentaa työttömyyttä ja lisää eriarvoisuutta. Kokoomus ajaa julkisten palvelujen heiken-tämisellä yksityisten palvelualan markkinoiden laajentamista.

Erityisesti demareilta, vasem-mistoliittolaisilta, vihreiltä ja pe-russuomalaisilta on syytä ky-syä, aikovatko he tukea myös ensi vuoden budjetin valmiste-luissa tätä peruspalvelujen alis-tamista yksityisen bisneksen voitonsaalistukselle?

SKP:n ja Helsinki-listojen ryh-män ensi vuoden budjettiin teke-missä aloitteissa on esitetty yh-teensä vähän yli sadan miljoonan

Eläköön ELVIS

Helsingissä toimiva nuorten mielenterveyskuntoutujien kulttuuripaja ELVIS on ke-hittänyt uutta toimintamallia, jossa mielenterveyskuntou-tujia koulutetaan toimimaan vertaisohjaajina.

ELVIKSELLä on noin 25 toiminnallista ryhmää viikos-sa, vaikka palkattuja työnteki-jöitä on vain kolme. Toiminta on tärkeä osa psykiatrian po-liklinikoilla tapahtuvaan hoi-toon liittyvää toiminnallista kuntoutusta.

Nyt toiminta uhkaa loppua siihen, että Helsingin kaupun-gin virkamiesjohto ei halua an-taa sille rahoitusta. SKP:n ja Helsinki-listojen kaupungin-valtuutettu Yrjö Hakanen on jättänyt aloitteen ELVIKSEN toiminnan jatkumiseen tarvit-tavan rahoituksen turvaami-seksi. Aloitteen on allekirjoit-tanut suurin osa valtuutetuis-ta, yhteensä 61 valtuutettua kaikista poliittisista ryhmistä.

Lapsiperheiltä aiotaan leikata 10 miljoonaa

Helsingin sosiaaliviraston joh-dossa valmistellaan noin 10 miljoonan euron leikkaamis-ta lapsiperheiden palveluista. Leikkaushanke liittyy ensi vuo-den budjetin valmisteluun.

Esitys uhkaa muun muassa lastensuojelua, jossa on jo nyt puutetta erityisesti kouluikäis-ten ja vaikeasti hoidettavien lasten ja nuorten sijaisperheis-tä. Uhkana on myös varhaisen tuen ja lapsiperheiden koti-palvelujen, perheneuvoloiden ja nuorisoasemien toiminnan vähentyminen.

Pahimmillaan leikkauslistat voivat johtaa lastensuojelua tarvitsevien lasten ja nuorten laitoskierteisiin tai jopa heit-teille jättämiseen.

Määrärahojen ja henkilös-tön puute uhkaa lisätä myös päiväkoteihin jo nyt olevia sa-tojen lasten jonoja.

Taiteilija Kari Lindströmin banderolli kertoo rikkaan Helsingin palvelujen alibudjetoimisesta.

Rauhan puolesta YK:n päivänä

Asevarusteluun käytetään maailmassa yhteensä yli 1 500 miljardia dollaria vuodessa. Samaan aikaan miljardi ihmis-tä näkee nälkää.

Afganistan, Irak ja Libya ovat esimerkkejä siitä, että so-ta ja Nato eivät ole ratkaisu kansainvälisiin ongelmiin. Silti suomalaisjoukot ovat mukana Afganistanin sodassa.

Yhdistyneiden Kansakun-tien päivänä maanantaina 24.lokakuuta osoitetaan ym-päri maailmaa mieltä sotaa ja asevarustelua vastaan. Helsin-gissä rauhanjärjestöjen tapah-tuma on Narinkkatorilla klo 14-18. Valmisteilla on myös rauhankulkue.

Kallion-Vallilan eläkeläisten edustajana hallituksen budjettiriiheen lähetti terveisiä Mirja Arajärvi.

euron ohjaamista kaupungin yli-jäämistä ja liikelaitosten voitois-ta sosiaali-, terveys- ja sivistys-palveluihin, työllisyyteen, jouk-koliikenteeseen ja muun muas-sa asumiskustannusten nousun hillitsemiseen.

Kaupunginvaltuusto aloit-taa budjetin käsittelyn 9.marraskuuta ja päättää asias-ta 16.marraskuuta.

3/2011 EESPÄIN! 5

Hallitus leikkaa peruspalvelujaKokoomuksen Jyrki Kataisen johtaman hallituksen esitys val-tion ensi vuoden budjetiksi ei tuo mitään vastalääkettä työttömyy-den, taantuman ja eurokriisin uhkiin. Päinvastoin, hallitus pa-hentaa kriisiä leikkaamalla muun muassa työllisyyden, koulutuk-sen ja kuntien palvelujen määrä-rahoja yli miljardilla eurolla.

Uusien työpaikkojen luomisen sijasta hallitus jatkaa valtion ja kuntien työpaikkojen vähentä-mistä ja leikkaa tänä vuonnakin jo kesken loppuneita työllisyysra-hoja 50 miljoonalla. Myös vuorot-teluvapaata leikataan.

Leikkauslistoja kuntiin

Rajuimmat menoleikkaukset hal-litus kohdistaa kuntien palvelui-hin ja samalla näiden naisvaltais-ten alojen työntekijöihin.

Kuntien valtionosuuksista lei-kataan yhteensä yli 700 miljoo-naa. Kuntien yhteisövero-osuu-den supistaminen tämänvuoti-sesta ja yhteisöveron alentami-nen vähentävät kuntien rahoi-tusta noin 330 miljoonalla. Sa-maan aikaan kuntien tehtävät ja palvelujen tarpeet kasvavat.

Valtion osuus kuntien rahoi-tuksesta supistuu, mutta sitä yritetään peitellä esittämällä ti-lanteen paranemiseksi se, että kustannustason nousua korva-taan osittain valtionosuuksien indeksikorotuksilla ja veromuu-tosten kunnille aiheuttamaa tu-lojen vähenemistä korvataan. Jo-pa kuntaverotuksen kiristäminen on esitetty harhaanjohtavasti ti-lanteen parantumiseksi.

Hallitusohjelman mukaan ta-voitteena on siirtää kuntien pal-velut kokonaan kunnallisilla ve-roilla ja maksuilla rahoitetta-

vaksi. Näin myös SDP ja Va-semmistoliitto ovat mukana toteuttamassa oikeistolaista tasaverosuuntausta.

Pääomatulot hallitus pi-tää jatkossakin verovapaina kunnallisverotuksessa. Jos pääomatuloista maksettaisiin muiden tulojen tapaan kun-nallisveroa, olisivat kunnat saaneet esimerkiksi vuonna 2009 noin 1,4 miljardia enem-män tuloja.

Leikkauslistoissa nolla enemmän

Työttömien perusturvaan hal-litus esittää 100 euron koro-tusta ja nuorten yhteiskunta-takuuseen 60 miljoonaa. Näis-täkin rahoista hallitus ottaa kuitenkin toisella kädellä suu-rimman osan pois tukien ns. yhteensovittamisella, leikkaa-malla peruspalveluja ja nosta-malla monia pienituloisiin ras-kaimmin kohdistuvia veroja.

Eläkeläisille, opiskelijoille ja muille perusturvaa tarvitsevil-le ei ole luvassa muuta kuin lisää välillisiä veroja ja julkis-ten palvelujen heikennyksiä. Suurituloisia hallitus suosii alentamalla tuloveroprosent-tia 3,3 prosenttia, ehkä enem-mänkin. Teollisuus saa ener-giaverotukseen 130 miljoonan kevennyksen.

Korkeakouluilta ja tutki-muksesta leikataan kovalla kädellä yli 200 miljoonaa. Ar-meijan hankinnoista nipiste-tään ensi vuonna vain 33 mil-joonaa ja uusia tilausvaltuuk-sia annetaan asehankintoihin 218 miljoonaa. Yhteensä ar-meijan tilausvaltuudet nouse-vat yli 1,5 miljardiin.

Valtiovarainministeri Jut-ta Urpilaisen esittämään yli

52 miljardin budjettiin tuli Säätytalolla joitain muutamien kymmenien miljoonien korjauksia. Vasemmistoministerei-den puheet siitä, että budjettiriihessä ”saatiin lisää rahaa” eivät muuta miksikään sitä, että ky-se on yli miljardin euron leikkauslistoista. Leik-kauslistoissa on nolla enemmän kuin pienissä uudistuksissa.

Kun Euroopan va-semmisto taistelee työ-paikkojen ja julkisten palvelujen leikkaamis-ta vastaan, ovat SDP ja Vasemmistoliitto Suo-messa mukana kokoo-muksen rinnalla toteut-tamassa leikkauslistoja. Budjettiriihessä sovi-tussa menokehyksessä puolueet sitoutuvat jat-kamaan julkisten pal-velujen leikkauslinjaa myös seuraavina vuosi-na. SKP vaatii suunnan muuttamista. Ihmisten tarpeet on asetettava pankkiirien, suurifir-mojen, suurituloisten ja asevarustelun tukemi-sen edelle.

YRJÖ HAKANENSKP:n puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu

Totta ja tarua Kreikan velkakiriisistä

Euroopassa vaeltaa haamu, Krei-kan velka, aloittaa kreikkalainen Synaspismos-vasemmistoliiton talousasiantuntija Nikos Pap-pas. Velkakriisiin liittyvät myytit ja valheet murenivat yksi toisen-sa jälkeen, kun Pappas käy nii-tä läpi.

– Kreikan talous on kasvanut nopeasti, viimeisten viiden vuo-den aikana 66 prosenttia. Julki-nen velka kasvoi samaan aikaan, mutta velan suhde bruttokan-santuotteeseen pysyi EU-maiden keskitasolla.

Miksi siis maalla on nyt pahoja vaikeuksia taloutensa kanssa?

– Yleinen selitys hallituksen taholta on, että Kreikalla on val-tava julkinen sektori, ja julkis-ta sektoria, julkisia palveluja ja koulutusta on leikattava.

OECD:n taulukoista näkyy, että julkisen sektorin palkkojen osuus Kreikan taloudesta on ol-lut pienempi tai samaa tasoa kuin EU-maissa keskimäärin.

Rikkaat kiertävät veroja

EU:n tilastot puolestaan osoit-tavat, että työtunteja kreikkalai-set tekevät enemmän kuin kes-kimäärin EU-maissa, 44 tuntia viikossa, kun tunnit esimerkiksi Saksassa ovat 41. Lomia kreikka-laisilla on keskimäärin 23 päivää vuodessa, saksalaisilla 30. Työn tuottavuus on Kreikassa EU:n keskitasoa suurempi.

Sen sijaan kreikkalaiset pää-omanomistajat ja rikkaat mak-savat veroja vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Kun pää-omaverotus oli muutama vuosi sitten EU-maissa keskimäärin lähempänä 30 prosenttia, on se Kreikassa vain 15 prosentin ta-solla. Yritys- ja yhteisövero on pudotettu 2000-luvulla 45 pro-sentista 20 prosenttiin.

– Mikä olisi tilanne, jos Krei-kan kapitalistit olisivat maksa-neet veroja suhteessa yhtä paljon kuin esimerkiksi Saksassa, kysyy Pappas ja vastaa, että kriisi olisi voitu välttää. Jos pääomaverotus olisi Kreikassa EU:n keskitasoa, olisi julkisen velan osuus kan-santuotteesta puolta pienempi.

Rahat pankkiireille

Mitä Kreikan hallitus on tehnyt, kysyy Pappas ja vastaa:

– Aluksi teeskenneltiin, et-tei kriisiä ole. Sitten pakotettiin

kreikkalaiset veronmaksajat ot-tamaan kalliita lainoja pankeilta muiden EU-maiden veronmaksa-jien takaamana, jotta kaikki lai-nat voitaisiin maksaa takaisin. Tämä tarkoittaa siis sitä, että köyhiltä siirrettiin rahaa rikkail-le pankkiireille.

Mihin velkarahat ovat mennet 2011?

– Suurin osa menee korkoihin ja vanhoihin lainoihin. Näiden li-säksi on päätetty rankemmista leikkauksista kuin missään EU-maassa toisen maailmansodan jälkeiseen. Hallitus on allekir-joittanut EU:n ja IMF:n kanssa sopimuksen, puolitoista vuotta kreikkalaiset ovat kärsineet so-pimuksesta. Sen seurauksena työttömyys on noussut 10 pro-sentista 17 prosenttiin (virallis-ten lukujen mukaan, mutta on myös paljon piilossa olevaa työt-tömyyttä). Velan osuus kansan-tuotteesta on noussut 110 pro-sentista 170 prosenttiin. 150 000 pienyritystä on joutunut sulke-maan ovensa. Ja on käynnistet-ty Chilen Pinochetin tyyppinen yksityistämisohjelma.

Velkaa käytetään tekosyynä

Miksi siis käydään tätä kaikkea läpi, jos kerran velkaongelma ei ole siltikään ole ratkennut?

– Velka oli tekosyy. Oikea syy on halu tehdä leikkauksia ja yksityistää.

Euroopan vasemmisto on esit-tänyt vaihtoehtoiset ratkaisut: ihmisten on oltava etusijalla. Se vastustaa leikkauspolitiikkaa, yk-sityistämistä ja eurosopimuksia.

– Vaadimme velkojen uudel-leenjärjestelyä, rahaa työllisyy-teen ja julkisiin palveluihin, pankkien alistamista demokraat-tiseen kontrolliin, rahoitusmark-kinoiden verottamista ja oikeu-denmukaisempaa tulonjakoa.

– Meitä on käytetty koekanii-neina Euroopan laajuisessa ko-keilussa. Kapitalistit pelottelevat palkansaajia muuallakin, että äl-kää vaatiko palkankorotuksia tai siitä seuraa kreikkalaisten koh-talo. Tähän ei pidä alistua. Tei-dän on sanottava Suomen ka-pitalisteille, että älkää käyttäkö Kreikan tilannetta tekosyynä, Pappas kehottaa.

Nikos Pappas osallistui syys-kuun loppupuolella Euroopan vasemmiston edustajana Tiedon-antaja-lehden festivaalilla Tam-pereella käytyyn keskusteluun

eurokriisistä.

Tiedonantaja kokoaa vasemmistovoimia

Festivaalilla keskusteltiin myös monista muista vaihtoehtoisen vasemmiston haasteista. Mukana olivat mm. Vasenryhmän kansan-edustaja Jyrki Yrttiaho, SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen, Va-semmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson, Attacin puheen-johtaja Anita Kelles-Viitanen, Taprin tutkimusjohtaja Tuomo Melasuo, Kriittisen ay-verkoston aktiivi Sippo Kähmi, Kuuban suurlähettiläs Sergio Gonzales, Venäjän federaation kommunis-tisen puolueen Artem Prokofiev ja Taiteilijoiden rauhanjärjestö Pandin puheenjohtaja JP Väi-sänen. Festivaali huipentui Val-lan kumoukselliseen konserttiin, jossa esiintyivät Vuokko Hovat-ta yhtyeineen, Ari Numminen & Hannu Kella, Flags of Unity ja Heikki & Suvi.

ERKKI SUSITiedonantajan päätoimittaja

MiTEN uLoS EuroKriiSiSTä?lauantaina 22.10. klo 11 – 16 Helsingin yliopiston päärakennus, Sali 13, Fabianinkatu 33, 3.krs

• Erikoistutkija Pekka Sauramo: Miksi Emu epäonnistui?

• KTK esko Seppänen: Sisäinen devalvaatio vai inflaatio?

• VTT Seppo Ruotsalainen: Eurokriisi ja Marx

• Yliaktuaari Olli Savela: Kestävyysvaje ja verotus

• Attacin puheenjohtaja Marissa Varmavuori:

Euroopan Attacin ratkaisuja eurokriisiin

• SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen:

Eurokriisi ja Euroopan vasemmisto

Vapaa pääsy – tervetuloa!

Järj. DSL:n opintokeskus yhteistyössä SKP:n ja Helsingin yliopiston kommunistien kanssa

SeMInAARI

Kallion-Vallilan eläkeläisten edustajana hallituksen budjettiriiheen lähetti terveisiä Mirja Arajärvi.

Tiedonantaja-festivaalin paneelissa vasemmalta Karim Maiche, Sippo Kähmi, Antti Ronkainen, tulkki Outi Huovinen ja Nikos Pappas.

6 EESPÄIN! 3/2011

Koulut ja asuinalueet eriarvoistuvatAlueellinen eriarvoisuus Helsin-gissä kasvaa. Joidenkin arvioiden mukaan suurille kaupungeille tyypillistä alueiden eriytymistä, metropolisoitumista ei voi enää kokonaan estää.

Alueiden erojen suuruutta ku-vaavat muun muassa suuret erot työttömien ja toimeentulotukea saavien välillä. Joillakin alueilla työttömien määrä on nelinker-tainen parhaimman työllisyyden alueisiin nähden. Asuinalueiden kasautuvat haasteet näkyvät en-simmäisenä kouluissa.

huonolla asuntopolitiikalla kes-kitetään kaikki haasteet samoille alueille.

Alueen väestörakenteen pe-rusteella kouluille myönnettävä hankeraha voi helpottaa koulun toimintaa, mutta alueellista eriy-tymistä se ei poista.

Lähikoulut uhattuna

Rakenteellisten seikkojen, ku-ten asuntokannan lisäksi, aluei-den eriytymiseen vaikuttaa myös koulujen maine. Kun erot koulun oppimistuloksissa tulkitaan kou-lun laadusta johtuviksi, laittavat ne, joilla siihen on mahdollisuus, lapsensa kouluihin, jotka ovat hyvässä maineessa. Huonoille alueille jäävät jo ennestään han-kalammassa asemassa olevat.

90-luvulla lainsäädäntöä lähi-kouluperiaatteen ympäriltä pu-rettiin ja vanhemmilla on ollut entistä enemmän mahdollisuus vaikuttaa siihen, missä koulussa heidän lapsensa koulunsa käy-vät. Koulujen tilanteen paranta-minen ja alueiden eriarvoisuuden vähentäminen vaatii järkevää asuntopolitiikkaa, hyvää työlli-syyttä sekä peruspalveluiden ja koulujen säilyttämistä lähellä ih-misiä asuinpaikasta riippumatta. Kuitenkin Helsinki harkitsee jäl-leen koulujen lakkautuksia ja jo-pa alueilla, joilla oppilasmäärien väheneminen ei ole odotettavissa. Kaupunginvaltuusto päätti hil-jattain Ala-Malmin peruskoulun lakkauttamisesta sekä Nurkka-tien koulun yhdistämisestä Puis-tolan kouluun. Koulujen vähen-täminen lisää riskiä ongelmien kärjistymiseen.

ANNA-MILI TÖLKKÖErityisopettajaopiskelija

Vuokratalojen fuusio - laskeeko vuokra?Helsingin kaupungin kiinteis-töyhtiöt yhdistyvät fuusiossa vuoden 2012 alusta ja muodosta-vat yhdessä Helsingin kaupungin asunnot Oy:n, eli tuttavallisem-min Hekan. Fuusiota on perus-teltu kustannussäästöillä ja esi-tetty se asukkaiden viihtyvyyttä lisäävänä toimena.

Tällä hetkellä kaupungin vuokra-asunnoissa asuvia pide-tään kulueränä. Totuus on, et-tä vuokralaiset maksavat paitsi omat asumiskulunsa, myös kau-pungin hankkimat ja rakennut-tamat asuinkiinteistöt. Kaupun-ki saa vuokralaisten avustuksel-la hankittua itselleen lisää omai-suutta. He myös maksavat ton-tinvuokraa, joka on kaupungille puhdasta ja varmaa tuloa.

Perinteisemmilläkin asuina-lueilla, joissa uudisrakentaminen on ollut viime vuosina hiljaista, on pääomavuokran osuus koko vuokrasta ollut reilusti yli puolet. Fuusioyhtiössä kaikki kaupun-gin vuokralaiset pääsevät maksa-maan mm. Jätkäsaaren ja Kala-sataman uudet vuokra-asunnot täyteen hintaan.

Toteutuuko ARA:n suositus?

Valtion rahoittamaa asuntotuo-tantoa ohjaava ARA on suositel-lut, että ”Helsingin kaupunki pa-lauttaisi liikehuoneistojen vuok-ratuotoista kulujen ja edellisten vuosien alijäämien jälkeen mah-dollisesti syntyneen ylijäämän vuokrataloyhtiöön”. Lisäksi ARA totesi, että liiketiloista, joita ei ole rahoitettu valtion tuella, ei saa ai-heutua kustannuksia aravavuok-ratalojen asukkaille.

Miten kaupunki nämä suosi-tukset toteuttaa, jää nähtäväksi. Yrjö Hakasen kysyessä asiasta valtuuston kyselytunnilla, väisti apulaiskaupunginjohtaja Han-nu Penttilä vastaamasta siihen konkreettisesti.

Asukasdemokratiaa?

Keskitetyn hankinta- ja sopimus-toiminnan vaikutukset kiinteistö-jen kuluihin jäävät lisääntyvien pääomakulujen rinnalla mität-tömiksi. Samalla rajautuvat pois

paikalliset pienemmät toimijat, jotka korvautuvat suurilla, usein ylikansallisilla yhtiöillä. Asuk-kaan on yhä vaikeampi tietää, kuka lopulta maksaa rappusii-voojan palkan, eikä työnlaadussa

ole odotettavissa parannuksia. Toimivan asukasdemokratian

edellytykset heikkenevät entises-tään. Heka Oy:n hallitus päättää kaupungin vuokratalojen inves-toinneista ja ohjaa pitkälle myös huoltosopimukset. Yli 85 000 asukkaalla on hallituksessa kak-si edustajaa, kaupungin talous-johdolla kolme.

Kaupungin vuokra-asuk-kaat saavat varautua reippaisiin vuokrankorotuksiin, kun uusien aluei den rakennushankkeet ete-nevät. Tilanteessa, jossa halvem-paakaan asuntoa ei useimmille ole tarjolla, on vuokralaisten pak-ko tyytyä jatkuviin korotuksiin, vaikka toimeentulo on monella jo nyt äärimmäisen niukkaa. Sen sijaan, että etsittäisiin tosissaan vaihtoehtoja ylihinnoitelluille ton-tinvuokrille, hillittäisiin pilviä hi-povia rakennuskustannuksia tai perustettaisiin kaupungille oma liikelaitos asuntotuotantoon, tyy-dytään vain lisäämään vuokra-laisten taakkaa.

TIINA SANDBERGPihlajiston kiinteistöt Oy:n

hallituksen jäsen

Tule tekemään vaihtoehtoa kuntavaaleihin

älä jätä itseäsi koskevia asioita pienen piirin pyöri-teltäviksi. Lähde mukaan tekemään vaihtoehtoa lo-kakuussa 2012 pidettäviin kuntavaaleihin. Tule mu-kaan ehdokkaaksi ja vaali-työhön tekemään asukkai-den Helsinkiä!

Muutetaan yhdessä kau-punkilaisia väheksyvä, suuren rahan etuja ajava politiikka.

Vaihtoehdottomuuteen ei tarvitse alistua.

Asukkaiden ääni valtuus-toon!

ota yhteyttä: helsinginpiiri@skp.fi, www.skphelsinki.fi

ASunnOTTOMuuTTA VASTAAn

Asunnottomuutta vastustetaan la 15.10. klo 15 Sörnäisten metroasemalta lähtevällä Vastavoiman mielenosoituksella.

Asunnottomien yö tapahtumat eri puolilla Suomea ma 17.10. Helsingin Hakaniemen torilla tapahtuma alkaa klo 17.

www.asunnottomienyo.fi

Koulutuksen eriarvoisuus

Helsingissä on sekä Suomen hei-koimmat että parhaimmat kou-lut. Enemmän kuin koulun toi-minnan laatua, kuvaa oppilaiden koulumenestys sisään valikoitu-neiden oppilaiden perheiden so-sioekonomista asemaa.

Koulun sisäänottoalueen työt-tömyysasteen, aikuisten koulu-tustason ja asuntokannan avulla voidaan kohtuullisen luotettavas-ti ennustaa koulujen oppimistu-loksia vaikka itse koulun toimin-

nasta ei tiedettäisi mitään. Suo-malaisen koulujärjestelmän laa-dukkuudesta huolimatta, koulut eivät näytä pystyvän tasaamaan alueen väestörakenteesta johtu-via eroja. Helsingissä myönne-tään hankerahaa kouluille, jotka sijaitsevat haastavilla alueilla. Asuntopolitiikka on jo nyt johta-nut maahanmuuttajien keskitty-miseen alueille, joilla on paljon työttömyyttä ja muita haasteita. Vuoteen 2025 mennessä pääkau-punkiseudulle odotetaan 130 000 uutta asukasta, joista suuri osa on maahanmuuttajia. Maahan-muuttajat eivät siis ole luoneet mitään uusia ongelmia, mutta

Helsinki suosii yksityisiä kouluja

Helsingin kaupunginval-tuusto hyväksyi Ala-Mal-min peruskoulun lopetta-misen ja Nurkkatien kou-lun yhdistämisen Puisto-lan kouluun äänin 78 – 5. Koulun säilyttämistä esitti SKP:n ja Helsinki-listojen Yrjö Hakanen. Sitä kannat-ti vain kolme SDP:n ja yksi keskustan valtuutettu.

Samassa kokoukses-sa valtuusto hyväksyi yk-sityisten koulujen sopi-mukset, jotka antavat yk-sityiskouluille viisi miljoo-naa euroa enemmän rahaa kuin ne saisivat kaupungin kouluina.

MIKSI??????

Anna-Mili Tölkkö puolustaa Puistolan uhattua Nurkkatien koulua ja korttelitaloa.

HYY:n edustajisto-vaalit

Helsingin yliopiston ylioppi-laskunnan edustajistovaa-li on 18. -19.10. Helsingin yliopiston kommunisteista kolme asettuu ehdokkaak-si Sitoutumattoman va-semmiston listalla: Anna-Mili Tölkkö (erityispeda-gogiikka), Lauri Alhojärvi (Afrikan tutkimus) ja Mik-ko Korhonen (teoreettinen filosofia).

Kolmikon pääteemoja ovat opiskelijoiden vaiku-tusmahdollisuudet asu-miseensa ja opintoihinsa. Opiskelijoille pitää järjestää riittävästi asuntoja ja asun-tojen hintojen pitää pysyä alhaisina. Helsingin opiske-lija-asuntosäätiötä ei pidä johtaa kuin mitä tahansa voittoa tavoittelevaa firmaa, sen pitää palvella opiskeli-joiden tarpeita ja opiskeli-joiden äänen pitää kuulua päätöksenteossa.

Opiskelijoilla täytyy olla mahdollisuuksia vaikuttaa omiin opintoihinsa ja opin-noissa täytyy olla kyse myös oppimisesta ja kehittymises-tä eikä vain tutkinnon suo-rittamisesta. Esimerkiksi on tuettava opiskelijoiden mah-dollisuuksia järjestää omaa opintotoimintaa. Yliopistoa täytyy suojella markkina-voimilta eikä laitosten ra-hoitusta saa jättää niiden varaan.

Helsingin yliopiston kom-munistit ry on vuonna 2008 perustettu yhdistys, joka järjestää yliopistolla opin-totoimintaa, edistää luok-katietoisuutta sekä kokoaa taistelua suuria ja ylikan-sallisia pääomia vastaan.

Lisätiedot:yliopistonkommunistit@gmail.com

3/2011 EESPÄIN! 7

Suomen kommunistinen puolue H Helsingin kaupungin piirijärjestö ryHaapaniemenkatu 7–9 B, 9. krs, 00530 Helsinkip. (09) 774 38 140helsinginpiiri@skp.fiwww.skp.fi/helsinkiPuheenjohtaja Kalle Hernberg 040 743 34 73kalle.hernberg@gmail.comPiirisihteeri Toivo Koivisto 050 341 25 90toivo.koivisto@gmail.com H SKP:n Etelä-Helsingin os.Juha-Pekka Väisänen 050 573 85 98juha-pekka.vaisanen@skp.fiH SKP:n Etu-Sörkan osastoKristiina Haavisto 050 373 66 19kia.haavisto@luukku.comH SKP:n Helsingin posti– ja logistiikka-alan osastoSippo Kähmi 040 706 12 23teenik@kolumbus.fiH SKP:n Kaakkois–Helsingin osastoAri Hannikainen 044 588 69 83H SKP:n Koillis-Helsingin os.Jorma Heinonen (09) 351 55 68helsinginpiiri@skp.fiH SKP:n Käpylän ja Kumpulan osastoJarmo Åsnabrygg 040 556 01 50japijarmo@gmail.comH SKP:n Maunulan-Pakilan os.Maija Hakanen 050 570 43 68maija.hakanen@kolumbus.fiH SKP:n Helsingin itäisen alueen osastoJuhani Lilja 0400 722 706jussi.lilja@iki.fiH SKP:n Pitäjänmäen osastoHeikki Vuorinen (09) 566 44 08heikki.vuorinen@helsinki.fi

H SKP:n ja Helsinki-listojen valtuustoryhmäwww.helsinki-listat.fiKaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen 050 341 23 20yrjo.hakanen@skp.fi, www.yrjohakanen.fiVaravaltuutetut:Seppo Lampela steen1@monsp.comKari Peitsamo repe.rocks@jippii.fiValtuustoryhmän sihteeri:Olli Salin olli.salin@hel.fi

H Pääkaupunkiseudun demokraattinen naisverkostoLena Huldénlena.hulden@helsinki.fi

H Punainen tähti – Helsingin kommunistiset nuorethelsinki@komnl.fi

H EESPäiN-lehti 3/2011 Lokakuu 2011Julkaisija SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö ryPäätoimittaja Kalle HernbergTaitto Pia LaulainenKuvat Toivo Koivisto ja Veikko KoivusaloPainatus TA-Tieto Oy, Helsinki

OTA YHTEYTTäTULE MUKAAN TOiMiNTAAN!

Guggenheim on New Yorkista joh-dettu taidemuseoketju, joka etsii nyt uusia markkinoita Pohjois-Euroopasta.

Kulttuurirahapulaa poteva Helsinki on jo sijoittanut lähes 2 miljoonaa euroa ulkomaisen Gug-genheim-bisneksen saamiseksi kaupunkiin. Helsingin kaupun-gin poliittinen eliitti kiemurtelee ja vääristelee totuutta siitä, ettei kaupungilla olisi varaa parem-paan sivistys-, koulutus ja kult-tuuripalveluihin. Kulttuurista ja kouluverkoista leikataan taas.

G-keskustelu väärillä raiteilla

Toivotan Helsinki-Guggenheim -museon mennen tullen terve-tulleeksi kaupunkiin ihan yhtä paljon kuin minkä tahansa kan-sainvälisen ruokaketjun. Ruo-kaketjuja ei tuoda Helsinkiin verorahoilla.

Toivotan tervetulleeksi myös keskustelun siitä, mitä kulttuuri ja kulttuuripolitiikka on. Surul-lisinta suomalaisessa G-keskus-

telussa on se, että siihen imu-roidaan nyt julkisia rahoja, jot-ka jo ennestään ovat pienet ja riittämättömät.

Marimekko-Guggenheim

En ymmärrä, miksi koko G-suunnitelmassa ei edetä puh-taasti bisneksellä. Miksi Ma-rimekko tai joku muu kansal-lisbisnes ei innostu omasta brändäämisestä ja globaalista kulttuurisijoittamisesta?

Guggenheimin nykytaiteen uusilla alttareilla esiintyvät myös sen bisnespartnerit, viimek-si mm. BMW ja Giorgio Armani. Marimekko sopisi siis erinomai-sen hyvin kaupallisesti korrektil-le nykytaiteen alttarille.

Radikaali-Guggenheim?

Guggenheimilla on aika vähän tekemistä sen kulttuuritarpeen kanssa, jota Helsingin tulisi ke-hittää. Kulttuuri on paljon laa-jempi asia kuin vain taideteosten tai miesten design pukujen esit-täminen rajatulle yleisölle.

Avuttomasta ja näköalatto-masta kulttuuripolitiikasta huoli-matta ja ehkä juuri siksi tulevai-suuden kulttuuribudjettien pitää avautua taideteosten esittämisen

lisäksi erilaisille yhteiskunnal-lisille liikkeille, vähemmistöryh-mille ja asuinalueille.

Meillä kaikilla tulisi olla oikeus omaan kulttuuriin ja omaan jäl-jen jättämiseen.

Guggenheim on eliitin projekti. Vasemmistolaisen kulttuuripoli-tiikan tehtävä on avata keskuste-lua kulttuurista ymmärtäen sen korkeakulttuuria laajempana yh-teiskunnallisena haasteena. Mi-kään muu kuin radikaali vasem-mistolainen kulttuuripolitiikka ei avaa kulttuuria myös kysymyk-senä työstä ja demokratiasta, tai kaikkia kansalaisia koskevana perusturvana ja taiteilijoita kos-kettavana taiteilijapalkkana.

Elitistinen G-keskustelu joh-taa keskusteluun taiteen kaupal-listamisesta, taiteen tuotteistami-sesta. Guggenheim sopii ajatuk-seen kulttuurista, jota ostavat ne joiden lompakolla on varaa sen nimiseen ylellisyyteen.

Osallistuvan kulttuurin puolesta

Kulttuuripolitiikan pitää olla ihan jotain muuta kuin pelkkää jalkapalloa, korkeakulttuurin bi-leitä ja kauppatavaraa. Tämä tar-

koittaa vaatimusta toisenlaisesta kulttuuripolitiikasta ja määrära-hojen saattamista vastaamaan yhteiskunnan todellista tarvetta kulttuurin kehittämisestä.

Vaatimus sivistyksen, koulu-tuksen ja kulttuurin rahoituk-sen korottamisesta on mahdollis-ta Helsingin nykyisessä taloudel-lisessa tilanteessa. Kaupungilla on ”viivan” alle jäänyttä rahaa, pankkitalletuksia ja saatavia enemmän kuin velkaa. Ei ole mi-tään syytä ajaa alas tai sulauttaa Guggenheim-ketjuun kaupungin omaa taidemuseota. Kokoomuk-sen ajaman Lasipalatsin ja Ten-nispalatsin kulttuuritilojen myy-misen sijasta pitää kehittää niis-tä osallistuvan kulttuurin eläviä keskuksia.

Parin miljoonan sijoittaminen jo Guggenheimin-selvitykseen on yksi osoitus siitä, että rahaa kyllä on, jos sitä halutaan ohjata kulttuuriin.

Helsingissä Guggenheim syö keskustelua laajemmasta kult-tuurin käsitteestä ja poliittinen eliitti toivoo sen syrjäyttävän osallistavan kulttuuribudjetoin-nin aloitteet.

JP VäISäNENKäsitetaiteilija ja SKP:n

pääsihteeri

näKöKulMA

Mihin JP Väisänen sijoittaisi

Suomi-Guggenheimin?

lue:

www.jpvaisanen.blogspot.com

GuGGenHeIM-MArkkInAt!

Johan on

8 EESPÄIN! 3/2011

Lauri Maijala ravistelee hereilleP

äässä myllertää monen-laisia ajatuksia poistu-essani Savoy-teatterista eräänä elokuun iltana.

Helsingin juhlaviikot esitti kol-mena iltana Bertolt Brechtin kirjoittaman ja Hans Eislerin säveltämän oopperan Mahagon-nyn kaupungin nousu ja tuho. Ohjaajana oli 24-vuotias teatte-rikorkeakoulun opiskelija Lauri Maijala.

Näyttämöltä paiskattiin kat-sojalle runsaasti virikkeitä, joita vielä lisäsi sarjakuvapiirtäjä Ville Ranta. Hän piirsi koko näytelmän ajan seinälle heijastettuja näytel-mää kommentoivia piirroksiaan. ”Rietas kauhukabaree”, valta-kunnan valtalehti nimitteli esi-tystä – tosin hyvin myönteisessä hengessä.

Ei ihme, että vauhdikas irstai-lu lavalla tomaatti- ja ketsuppi-ruiskutuksineen hieman häm-mensi. Junttikansa eli näyttä-möllä kuin viimeistä päivää, joka olikin tulossa.

Kapitalismi on tietysti irvokas-ta, ihmisistä piittaamatonta jul-muutta. Rahalla saa ja vain sillä. Tämän jo tiedämme. Mitä muuta ohjaaja Maijala tällä tulkinnalla halusi sanoa?

– Niin kauan kuin kritiikki ei kohdistu rakenteisiin vaan pin-taan kuten esimerkiksi maahan-muuttoon, kapitalismiin kyllästy-minen lähtee liikkeelle oikeisto-kapinana. Tällä näytelmällä py-rin murtamaan oikeistokapinaa, joka ilmeni perussuomalaisten menestyksenä viime keväänä. Iso jytky oli inspiraation lähtee-nä. Näytelmässä kansa lopulta nousee kapinaan sortajiaan vas-taan. Ehkä täällä hiljaisessa Suo-messakin joskus käy niin, Lauri Maijala kertoo.

Pinnalla kuplivat kysymykset

Maijalalla on takana kolme vuot-ta opiskelua teatterikorkeakou-lussa. Kaksi vuotta maisteriopin-toja on vielä jäljellä.

Maijala tulee lyhyeen tapaami-seemme suoraan Lahdesta Teat-teri Vanhasta Jukosta ja hänel-lä on kiire seuraavaan haastat-teluun. Harvinaisen paljon on

timaan asioita.Maijala haluaa tehdä teatteria,

joka rikkoo ihmisten ennakkokä-sityksiä. Mahagonnyn esitys esi-merkiksi ei muistuttanut perin-teistä oopperaa eikä Turun Lin-nateatteriin vuonna 2009 tehty Vanja-eno perinteistä Tsehovia.

– En halua taipua mihinkään perinteisiin muotteihin, Maijala sanoo.

Muoviukkeli ja Juoppohullun päiväkirja

Maijala on haastattelun aikaan valmistamassa näytelmää Muovi-ukkeli eli veteraani Johanneksen ilmestys Lahdessa Teatteri Van-han Jukon kanssa. Projekti liit-tyy hänen maisteriopintoihinsa.

– Alunperin olin tekemässä oikein kunnon farssia yltiöisän-maallisuudesta. Mutta työstäes-sämme teatterilaisten kanssa ta-rinaa siitä tulikin lopulta suru-mielinen. Hyvin surumielinen. Kritisoin lähinnä sotanostalgiaa ja menneisyyteen takertumista.

Seuraava iso produktio on tie-dossa ensi keväänä. Maijala on kiinnitetty ohjaajaksi ja käsikir-joittajaksi Juha Vuorisen Juop-pohullun päiväkirja -romaanin pohjalta tehtävään elokuvaan. Elokuvan ohjaaminen on täysin uutta, mutta Maijala on aiemmin dramatisoinut ja ohjannut Vuo-risen kirjan pohjalta paljon kii-tosta saaneen näytelmän Turun Linnateatteriin. Ilmeisesti kirjai-lija Vuorinen on pitänyt Maijalan tulkinnasta.

– Ihmisillä on yleisesti käsi-tys, että Juoppohullun päiväkirja kertoo hauskasti ryyppäämises-tä. Sitä se ei ole. Se kertoo siitä, miten hirveää elämää rappioalko-holistit viettävät. He ovat onnet-tomia, syrjäytettyjä, tämän yh-teiskunnan kastittomia ihmisiä. Mutta elokuva käsittelee trage-diaa komedian kautta.

Kolme Maijalan ohjausta tä-hän mennessä nähneenä voin sanoa, että hän tosiaan haastaa katsojan ajattelemaan. Maija-la tekee teatteria, joka ravistelee katsojan hereille.

MARJALIISA SIIRAEläkkeellä oleva toimittaja

vientiä tällä nuorella opiskelijal-la. Teatteriohjauksia on takana jo kymmenkunta ja osassa niistä hän on ollut myös käsikirjoittaja-na. Teatteritöiden rinnalla kulkee myös muusikon ammatti. Maija-lalla on ollut oma bändi, Eespäin

Ensemble. – Nyt muusikon työt on ollut

pakko jättää sivummalle, kaik-keen ei aika riitä.

Mikä on teatterin tehtävä?– Sen jokainen teatterintekijä

määrittelee itse, ei siitä voi mitään yleistä sanoa. Minä pyrin käsit-telemään ajankohtaisia, yhteis-kunnassa kuplivia kysymyksiä. Mitään yksiselitteisiä vastauk sia ei tietenkään ole olemassa, mut-ta haluan herättää katsojat poh-

Lauri Maijala herättelee murtamaan oikeistokapinaa ja sortovaltaa.

VastauslähetysSopimus 501043400003 Helsinki

Postimaksu maksettu

nimi

Katuosoite

Postitoimipaikka

Puh.

Sähköposti

TiedonanTajan 12kk 75e /55e (työttömät ja opiskelijat)

n 6kk 42e /32e (työttömät ja opiskelijat)

n 3kk 25e /20e (työttömät ja opiskelijat)Vuoden tilauksen voi maksaa 2-4 erässä.

TiEDoNANTAJA Haapaniemenkatu 7-9 B, 00530 Helsinki, p. (09) 774 3810, toimisto@tiedonantaja.fi, www.tiedonantaja.fi

Vain tällä kupongilla!

Nykyinen kriisi ja MarxKapitalismin nykyisen kriisin marxilaista erittelyä ja vaihtoehtoja haaksirikon kärsineelle uusliberalismille.

Kirjoittajina John Bellamy Foster, Jeremy Cronin, Richard Detje & Wolfgang Menz & Sarah Nies & Dieter Sauer, Yrjö Hakanen, Jari Heinonen, Pertti Honkanen, Lena Huldén, Jouko Jokisalo, Marko Korvela, Rosa Luxemburgin säätiön tutkijakollektiivi, Seppo Ruotsalainen, Olli Savela, Pekka Sauramo, Esko Seppänen, Erkki Susi, Heikki Tervahattu ja Päivi Uljas. Kustannusyhtiö TA-Tieto Oy. 235 sivua. ISBN 978-952-99418-9-6.Hinta 20 euroa (+postikulut)

Vastavirtaan pamflettiPamfletti haastaa käsitykset politiikan ja kapitalismin vaihtoehdottomuudesta.

Kirjoittajina Seppo Ruotsalainen, Marko Korvela, Pertti Multanen, Maija Hakanen, Erkki Susi, Camilla Kantola, Jari Heinonen, Olli Savela, Arto Viitaniemi, Arjo Suonperä, Juha-Pekka Väisänen, Lena Huldén, Emmi Tuomi ja Yrjö Hakanen. Kustannusyhtiö TA-Tieto Oy. 160 sivua. ISBN 978-952-99418-7-2.Hinta 10 euroa (+postikulut)