E E S P Ä I N !Avauksia toisenlaiseen Helsinkiin. Vaihtoehtoja vasemmalta. 4/2014

Helsingin kassassa yli 880 miljoonaa euroa. - Miksi palveluja leikataan?

Asukkaat pelastivat leikkipuiston Lammen

Helsinki rikkomassa vanhuspalvelulakia

Onko Suomella Venäjänpolitiikkaa?

Joku raja ahneudelle!

Etelä-Afrikan nuorten tarinat

Toteutuuko koulutus- ja nuorisotakuu?

Pitkäaikaistyöttömyys kasvanut vuodessa yli 50 %, työllisyysrahat 0 %

Ay-väen kriittinen ääni sivu 6

2 E E S P Ä I N ! 4 / 2 0 1 4

H Punaisen Pakilan ja kansanvallan juhla. Monna Kamu & Eero Ojanen, Kosminen Säteily su 23.11. klo 17 Pakilan työväentalolla, Lepolantie 19. H SKP:n Helsingin piirin eduskuntavaalikampanjan koulutustilaisuus to 27.11. klo 18 SKP, Hitsaajankatu 9 A. H KOM-teatterin Vallankumouksesta keskustelemassa mm. Lauri Maijala ja Niko Saarela Maanantaiklubilla 1.12. klo 19 kahvila Bergga Viides linja 14, Karhupuisto. H Tiedonantajan uudenvuoden tervehdykset toimistolle 12.12. mennessä. H Tiedonantajan, SKP:n ja DSL:n jouluglögit ja myyjäiset 18.12. klo 14 – 18 Hitsaajankatu 9 A 6. krs. Samalla voi tehdän Tiedonantajan tilauksen.H Ay-väen rauhanpäivät Raumalla 17.-18.1. www.rauhanpuolustajat.org H SKP:n talviyliopisto 31.1.-1.2.2015 H www.skp.fi/tapahtumia

SKP kutsuu tekemään vaihtoehtoa vaaleihinSuomen kommunistinen puolue kokoaa eduskuntavaaleihin ra-dikaalia vasemmistolaista vaih-toehtoa. Puolue kutsuu eri puo-lilla maata järjestettäviin pyöreän punaisen pöydän keskusteluihin hahmottelemaan poliittisia vaih-toehtoja ja uusia avauksia.

SKP lähtee vaaleihin haasta-jan asemassa. Kokoomusvetoi-selle hallituspolitiikalle tarvitaan selkeä vasemmistolainen vaihto-ehto. Oppositioon siirtyneet vih-reät ja Vasemmistoliitto eivät saa helsinkiläisiltä kommunisteilta kovin korkeaa arvosanaa.

– Pelkkä hallituksesta eroami-nen ei vielä asioita muuta. Pitäisi myös arvioida uudelleen hallituk-sessa hyväksyttyjä linjauksia, to-teaa SKP:n Helsingin piirisihteeri Irene Auer.

Kataisen kuuden puolueen hallituksen käynnistämät kaikki suuret hankkeet ovat vastatuu-lessa tai epäonnistuneet. Niitä ei-vät kannata sen enempää kansa-laiset kuin useimmat asiantunti-jatkaan, hän muistuttaa.

Jos ei irtaannuta Kataisen hal-lituksen linjauksista julkisten menojen leikkaamisessa, kun-ta- ja sote-uudistuksessa, EU:n talouskurisopimuksissa ja Na-to-kumppanuudessa, ei synny todella uskottavaa vaihtoehtoa. Sekä vihreiden että Vasemmis-toliiton johto on oppositioon siir-ryttyään kuitenkin ilmoittanut tukevansa edelleen kaikkia niitä päätöksiä, joita ovat olleet halli-tuksessa tekemässä.

Ehdokasasettelu alkanut

SKP:n mielestä nyt tarvitaan uu-sia ideoita työttömyyden nujer-tamiseksi, kuntien hyvinvointi-palvelujen turvaamiseksi, tulon-jaon muuttamiseksi oikeuden-mukaisemmaksi, ympäristön suojelemiseksi ja demokratian lisäämiseksi.

SKP:n vaaliohjelmasta kes-kustellaan Helsingissä 18. mar-raskuuta klo 18 SKP:n kokous-

tiloissa Hitsaajankatu 9 A 6.krs ja keskustelu jatkuu 27. mar-raskuuta yhdessä ehdokkaiden kanssa.

Helsingissä SKP avasi ehdo-kasasettelun lokakuussa asetta-malla seuraavat ehdokkaat: filo-sofian maisteri Lauri Alhojärvi (sitoutumaton), luokanopettaja-opiskelija Irene Auer, kaupun-ginvaltuutettu Yrjö Hakanen, SKP:n pääsihteeri Heikki Keto-harju, opiskelija Mikko Korho-nen, SKP:n puheenjohtaja JP Väisänen ja erityiskoulunkäyn-tiavustaja Anni Wallenius (si-toutumaton). Ehdokaslista täy-dentyy vielä.

SKP pyrkii samalla kokoamaan laajempaa vaaliyhteystyötä mui-den vasemmistolaisten ja sitou-tumattomien kanssa. SKP:n Hel-singin piiri esitti vaaliyhteistyötä myös Vasemmistoliitolle, mutta VAS:n Helsingin piiri ollut siihen halukas. Eduskuntavaalit pide-tään huhtikuussa 2015.

www.skp.fi

P ä ä K i R j O i T u S

Helsinkikö hyvä lapsiperheille?

Helsingin kaupunginhallituksessa istuvat puolueet ovat kaikki puheissaan kovasti perheiden puolella. Helsingin kerrotaan olevan lapsiperheille hyvä paikka asua tulevaisuudessakin ja lapsiin väitetään nyt vuo-den 2015 budjetissa panostetun. Budjetin tosiasialli-set luvut kertovat kuitenkin jotain muuta.

Kaupunginhallituspuolueet kehuvat tekemäänsä budjettisopua erityisesti opetukseen kohdistuneiden lisäysten osalta. Harhaanjohtavasti näissä puheissa jää helposti peittoon alun perin päätetyt leikkaukset, joita nyt kehutut lisäykset paikkaavat vain pieneltä osin. Lastensuojelun resurssit heikkenevät, kun lai-tospaikat vähenevät nopeammin kuin perhepaikkoja saadaan lisää.

Helsingin asukasmäärä kasvaa vuosittain yli yh-deksällä tuhannella, mutta rahaa palveluiden tuotta-miseen ei budjetoida vastaavasti lisää. On vaikea us-koa, etteikö tämän yhtälön seurauksena palveluiden piiriin pääseminen entisestään vaikeutuisi. Etenkin kun maan hallitus kaventaa samaan aikaan muun muassa lasten subjektiivista oikeutta päivähoitoon ja aikoo siirtää päätösvallan sosiaali- ja terveyspalve-luista yli miljoonan asukkaan sote-kuntayhtymille.

Rankimmat leikkaukset kohdistuvat sosiaali- ja terveyspalveluihin. Samaan aikaan Helsingissä val-mistellaan rajua terveysasemien ja neuvoloiden lak-kauttamisia: palvelut aiotaan keskittää tulevina vuo-sina muutamiin terveys- ja hyvinvointi- sekä perhe-keskuksiin. Pienituloiset tai hankalasti liikkuvat, kuten vanhukset ja pikkulapsiperheet, jäävät autta-matta yhä eriarvoisempaan asemaan terveysasema-verkon harventuessa.

Helsingin päättäjien luulisi tuntevan tutkimus-tulokset 90-luvun laman vaikutuksista lapsiin, ny-kyisiin nuoriin aikuisiin. Tuolloin perheiden kokema taloudellinen ahdinko, peruspalveluiden rajut leik-kaukset ja tuloerojen kasvu näkyvät yhä tänäkin päi-vänä muun muassa huono-osaisuutena, koulutta-mattomuutena ja mielenterveyden ongelmina. Eriar-voisuutta ja pahoinvointia lisäävä leikkauspolitiikka sietävät jäädä lopullisesti viime vuosituhannelle.

Varaa palveluiden ali-budjetoinnin korjaamiseen olisi. Helsingin Energian ja Sataman voittojen lisäk-si kaupungin pankkitileillä makaa 880 miljoonaa eu-roa – siitä murto-osakin oli-si riittänyt.

IRENE AUERSKP:n Helsingin piirisihteeri

H T A P A H T u M i A H H ä N d E L S E R H E V E N T S H

Helsinki rikkoo vanhuspalvelulakiaKesällä 2013 voimaan tullut van-huspalvelulaki velvoitti kunnat tekemään suunnitelman toimen-piteistä ikääntyvän väestön hy-vinvoinnin ja terveyden tukemi-seksi sekä heidän tarvitsemien-sa palvelujen järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelmassa tulee myös osoittaa tähän riit-tävät voimavarat. Lain mukaan suunnitelma tulee päättää kun-nanvaltuustossa ja vanhusneu-voston on oltava mukana sen valmistelussa.

Helsingillä ei ole vieläkään tällaista suunnitelmaa eikä sel-laista aiota tuoda valtuuston päätettäväksi.

SKP:n ja Helsinki-listojen valtuutettu Yrjö Hakanen ky-syi marraskuun alussa sosiaa-li- ja terveystoimen vs. apulais-kaupunginjohtaja Pia Sutiselta, milloin lain edellyttämä suunni-telma tuodaan valtuuston päätet-täväksi. Sutinen vastasi, että eril-listä suunnitelmaa ei tuoda val-tuuston hyväksyttäväksi, koska ”lainsäädännön edellyttämät eril-

lisohjelmat ovat osa valtuuston hyväksymän strategiaohjelman kokonaisuutta” eikä erillisen oh-jelman käsittelystä ”ole kirjausta päätösaineistossa (strategiaohjel-ma, talousarvio)”.

Aloittaako Sutinen rikkomalla lakia?

Hakasen mielestä vastaus on kä-sittämätön. Strategiaohjelma on tehty ennen kuin vanhuspalvelu-laki tuli voimaan eikä se sisällä laissa edellytettyjä toimenpitei-tä. Sitä ei valmisteltukaan van-huspalvelulain tarkoittamana suunnitelmana eikä vanhusneu-vosto ollut mukana valmistelus-sa. Strategiassa ei ole myöskään osoitettu voimavaroja vanhus-palveluihin ja niiden kehittämi-seen. Päinvastoin siinä vaaditaan resurssien karsimista, vaikka ikäihmisten määrä ja palvelutar-peet kasvavat.

– Aikooko uusi apulaiskau-punginjohtaja todellakin aloittaa

kautensa rikkomalla vanhus-palvelulain yksiselitteistä velvoi-tetta valmistella suunnitelma, jonka valtuusto hyväksyy ja jo-ta voidaan tarkistaa valtuusto-kausittain, ihmettelee Hakanen. Hänen mielestään vanhuspalve-lulain velvoitteita pitää noudat-taa ihan riippumatta siitä, on-ko niistä ”kirjausta valtuuston päätösaineistossa”.

SKP ja Helsinki-listat on teh-nyt useita aloitteita vanhuspal-veluohjelmasta sen jälkeen, kun viimeisin tällainen ohjelma päät-tyi vuonna 2009. Myös vanhus-neuvosto ja eläkeläisjärjestöt ovat sitä vaatineet. Sote-virastokin heräsi lopulta viime keväänä ja kokosi ryhmän valmistelemaan ”Stadin ikäohjelmaa”, mutta apu-laiskaupunginjohtaja ei halua tuoda sitä valtuustoon.

– Miksi, pelkääkö apulaiskau-punginjohtaja, että valtuusto ryhtyy leikkaamisen sijasta ke-hittämään palveluja, jota lakikin edellyttää, Hakanen kysyy.

Jukka Laitinen (vasemmalla) ja Antero Aala SKP:n teltalla Malmin markkinoilla.

4 / 2 0 1 4 E E S P Ä I N ! 3

Helsingillä kassassa yli 880 miljoonaa, mutta palveluista leikataanHelsingin vuoden 2015 talous-arvio on huonoin ja epäsosiaa-lisin sitten vuoden 2002, jolloin valtiovalta leikkasi rajusti kun-tien tuloja. Tällä kertaa palve-lujen heikentäminen on pääosin Helsingin päättäjien oma valinta, vaikka hallitukset ovatkin jatka-neet kuntien valtionosuuksien leikkaamista.

Kaupungin pankkitileillä ma-kaa yli 880 miljoonaa euroa, joita ei ole sidottu mihinkään tarkoi-tukseen. Pieni murto-osa niistä olisi riittänyt estämään palvelu-jen heikentämisen.

Lisäksi Helsingin Energian ja Sataman tulosennuste tälle vuo-delle on yli 150 miljoonaa euroa. Aiempina vuosina HelEnin liike-voitosta on siirretty rahaa mui-hin palveluihin. Nyt koko voitto jätetään vuodenvaihteessa yhti-öitettävän liikelaitoksen omaan pääomaan. Mikään laki tai EU-direktiivi ei tähän velvoita.

Ratkaisua perusteltiin HelE-nin tulevilla investoinneilla. Nii-den aiheuttamat pääomakulut sisältyvät kuitenkin jo kuluttaja-hintoihin, jotka HelEn määritte-lee pohjoismaisen sähköpörssin hintojen mukaan. Näin helsin-kiläiset joutuvat maksamaan in-vestoinnit kahteen kertaan: ensin korkeina sähkö- ja lämmityslas-kuina ja sitten muiden palvelu-jen heikentymisenä, kun voittoja ei tulouteta kaupungille.

Sote-palveluja heikennetään

On sanottu, että budjettisopi-muksella lisättiin opetus-, sosi-aali- ja terveyspalvelujen rahoi-tusta. Tosiasiassa niiden resurs-sit vähenevät reaalisesti 60 – 70 miljoonaa euroa.

Samaan aikaan Helsingin asu-kasmäärä kasvaa vuodessa yli 9 000 ja palvelujen tarve lisään-tyy myös ikääntymisen, työttö-myyden ja köyhyyden myötä. Supistuvilla resursseilla ei kyetä vastaamaan uusiin vanhuspal-velulain, sosiaalihuoltolain, las-tensuojelulain, nuorisotakuun, oppilashuoltolain ja liikuntalain velvoitteisiin.

Leikkaaminen iskee kovimmin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Vaikka esimerkiksi ympärivuoro-kautista hoitoa tarvitsevien van-husten määrä kasvaa, lopetetaan 30 000 hoitovuorokautta ja vä-hennys kolmessa vuodessa on jo 72 000 vuorokautta. Lastensuo-jelun laitospaikkoja vähennetään nopeammin kuin perhepaikkoja saadaan lisää, kolmessa vuodes-sa jo 46 000 hoitopäivää.

Asukkaiden ja henkilöstön mielipiteistä piittaamatta valmis-tellaan lähiterveysasemien ja Au-roran psykiatrian päivystyksen lopettamisia. Samalla kun kau-pungin palveluja vähennetään, lisätään budjetissa kilpailutta-mista ja palvelusetelien osuutta, josta hyötyvät lähinnä yksityiset firmat ja hyvätuloiset.

… myös opetuksesta ja kirjastoista

Budjettisopimuksella korjattiin vähän kaupunginjohtajan esi-tystä opetusresurssien leikkaa-misesta, mutta lisäys ei kata

kuin osan ”säästöistä”. Lisäksi muutos rahoitettiin leikkaamalla opetuksen, varhaiskasvatuksen ja sote-viraston tukipalveluista. Resursseja supistetaan, vaikka peruskouluun tulee ensi vuonna 1 200 lasta lisää ja yli 20 000 hel-sinkiläistä nuorta on vailla am-matillista koulutusta, suuri osa heistä erityistä tukea tarvitsevia maahanmuuttajia.

Budjetti varmistaa uuden kes-kustakirjaston rakentamisen, mutta pettää lupaukset tehdä se heikentämättä lähikirjastoja. Budjettiin kirjattiin linjaus, jon-

ka mukaan keskustakirjaston toimintaresursseihin voidaan ot-taa puolet lähikirjastoilta, tuoda kirjastoon kaupallisia toimijoi-ta ja tehdä keskustakirjastosta säätiö.

Yksityisille firmoille lisää markkinoita

Kokoomukselle kuntien palvelu-jen vähentäminen on julkilausut-tu tavoite, joka tähtää yksityisten markkinoiden laajentamiseen. Mutta miksi tätä ehkä Helsingin

kaikkien aikojen kehnointa bud-jettisopimusta olivat tekemäs-sä myös vihreät, SDP, Vasem-mistoliitto, Perussuomalaiset ja keskusta?

Helsinki on Suomen suurin työnantaja ja iso toimija, jolla on vaikutusta laajemminkin. Kaikki kansantalouden sektorit ”sääs-tävät” nyt yhtä aikaa karsimalla menoja, työpaikkoja ja investoin-teja. Tällainen eurokuria toteut-tava negatiivinen kierre vahvistaa itse itseään eikä avaa tietä ulos lamasta.

Palvelujen ja työllisyyden pa-

Sanat ja teot mitattiin äänestyksissä

rantamiseksi pitääkin hylätä Hel-singin strategiaan kirjattu meno-ja leikkaava tuottavuustavoite ja investointien rajaaminen niiden tarkoitusta katsomatta. Työtä ja tuloja tuovia investointeja kan-nattaa tehdä, etenkin nyt laman oloissa. Sen sijaan Sörnäisten tunneli, Kruunusillat ja Guggen-heim-museo ovat satojen miljoo-nien hankkeita, joista kaupunki voi luopua.

YRJÖ HAKANENSKP:n ja Helsinki-listojen

kaupunginvaltuutettuwww.yrjohakanen.fi

nin 80 – 5. – Kirjastorahojen lisäys 1 mil-

joonalla (ja sen kirjauksen pois-taminen, että keskustakirjastolle otetaan käyttörahoja lähikirjas-toilta ja keskustakirjasto säätiöi-dään), kaatui äänin 81 – 4.

– Esitys siirtää Helsingin Ener-gian ja Sataman tämän vuoden voitoista osa, 100 miljoonaa mui-den palvelujen rahoitukseen, tor-juttiin äänin 80 – 4.

Seitsemän muuta Hakasen esittämää muutosta raukesivat ilman äänestystä, koska niitä ei kannatettu:

– Vanhuspalvelujen rahojen li-sääminen 7 miljoonalla ja luopu-minen pitkäaikaishoidon paikko-jen vähentämisestä ja palveluse-teleiden käytön lisäämisestä.

– Terveyspalvelujen raho-jen lisääminen 5 miljoonalla se-

Sitä miten puolueiden sanat ja teot vastaavat, mitattiin kun Hel-singin valtuusto äänesti vuoden 2015 talousarviosta. Minkään eduskuntapuolueen ryhmä ei esittänyt valtuustossa lisäyksiä palveluja reaalisesti kymmenillä miljoonilla leikkaavaan budjet-tiin. Leikkaamisen hyväksyivät kokoomuksen, SDP:n ja RKP:n rinnalla myös eduskunnassa op-positiossa olevien vihreiden, Va-semmistoliiton, Perussuomalais-ten ja keskustan ryhmät.

SKP:n ja Helsinki-listojen Yr-jö Hakasen vastaesityksistä kolmea kannattivat VAS:n Dan Koivulaakso ja Sami Muttilai-nen sekä osin kristillisten kaksi valtuutettua:

– 6 miljoonan euron lisäys nuorten ja pitkäaikaistyöttömi-ne työllistämiseen hylättiin ää-

kä lähiterveysasemien ja Auro-ran psykiatrian päivystyksen säilyttäminen.

– Lapsiperheiden palvelujen ja lastensuojelun resurssien lisää-minen 5 miljoonalla.

– Toimeentulotuen ja harkin-nanvaraisen tuen lisääminen 8 miljoonalla.

– Varhaiskasvatuksen resurs-sien lisääminen 4 miljoonalla, päiväkotien lapsiryhmien pienen-täminen ja tukipalvelujen lisä-säästövelvoitteista luopuminen.

– Opetuksen rahojen lisää-minen 5 miljoonalla niin, että ns. säästötoimista ja lähikoulu-jen vähentämisestä luovutaan ja tietotekniikkahankkeet voidaan toteuttaa.

– Työväenopistolle 0,5 mil-joonaa lisää, jotta leikkaukset vältetään.

Koivulaakso ehdotti 34 miljoo-nan euron lisärahoitusta sote-palveluihin nostamalla kunnal-lisveroa 0,25 prosenttia. Tämä esitys katui äänin 82 – 2. Toisen-laisia rahoituskeinoja esittänyt Hakanen äänesti tässä tyhjää. Myös Muttilaisen esitys siirtää osa MTV Push tapahtuman tues-ta lähiö- ja kaupunginosatapah-tumille torjuttiin (80 – 5).

Enemmistö torjui myös SKP:n ja Helsinki-listojen ponnet, joissa esitettiin talousarvioon sisällytet-täväksi jatkossa kaupunkikon-sernin tiedot, toimia kunta-alan matalien palkkojen nostamiseksi, selvitystä valtuustolle mm. met-ron automatisoinnin ongelmista ja joukkoliikenteen lippujen hin-tojen korotusten välttämisestä sekä opettajien sijaisten saannin turvaamista.

Helsingin Energian tämän vuoden liikevoitto jätetään perustettavaan yhtiöön. Kyse on ennusteen mukaan 137 miljoonasta eurosta.

”Jos esitetty leikkaus sosiaali- ja terveysviraston sekä varhaiskasvatusviraston hallintoon toteutetaan esitetyllä tavalla, se halvaannuttaa kahden uuden viraston palvelutuotannon ja sen kehittämisen strategian edellyttämällä tavalla.”

jHL:n pääluottamusmiehet Eija Simola ja Kai Suutari sosiaali- ja terveysvirasto, Eila Pelttari varhaiskasvatusvirasto

”Varhaiskasvatusvirastolle annettu leikkaustavoite on kohtuuton ottaen huomioon, että 1.1.2013 perustetun viraston hallinto on jo valmiiksi rakennettu henkilöstöresursseiltaan pieneksi. Toteutuessaan virastolle annettu leikkaustavoite vaikuttaa palvelutuotantoon kaikilla tasoilla. ”Varhaiskasvatusviraston järjestöneuvottelukuntaMerja Winter, puheenjohtaja

”Helsingin Opettajien Ammattiyhdistys on erittäin huolissaan opetustoimeen kohdistuvista yhä uusista leikkauksista, erityisesti esitetystä sijaisten palkkaamiskiellosta ja lukioiden tuntikehysleikkauksista. Leikkaukset opetuksesta ovat suurimmat sitten 1990-luvun laman. ”

Laura Nurminen HOAY:n puheenjohtaja

”Käyttöastetavoitteen toteutuminen tavoitteen mukaisesti johtaa siihen, että yksittäisinä päivinä käyttöaste voi päiväkodeissa olla yli 100 %, mikä käytännössä tarkoittaa päivähoitoasetuksen rikkomista.”

Helsingin Lastentarhanopettajat ryKirsti Sutton, puheenjohtaja

4 E E S P Ä I N ! 4 / 2 0 1 4

Nuorten tulevaisuutta ei saa vaarantaa leikkauksinHelsingissä tehdään lyhytnäköistä politiikkaa lasten ja nuorten kustannuksella

Opetusviraston menoihin tehtä-vät leikkaukset vaarantavat ope-tuksen tason Helsingissä. Kou-lutuksesta leikataan rajulla kä-dellä: vuoden 2015 budjetista puuttuu varovaisenkin arvion pe-rusteella vähintään 5 miljoonaa euroa. Samaan aikaan valtioval-lan taholta tulee uusia velvoittei-ta: koulutus- ja nuorisotakuu, toisen asteen tutkintouudistus, sähköiseen ylioppilastutkintoon valmistautuminen sekä velvoite järjestää kaikille 26 000:lle toisen asteen opiskelijalle koulupsyko-login ja kuraattorin palvelut.

Myös Helsingissä toimiva maan suurin ammattikorkeakoulu Met-ropolia on leikkausten kohteena. Jo vuoden 2014 alusta lähtien valtiolta saatava rahoitus perus-tuu opiskelijamäärien sijaan suo-rituksiin, ja sen kokonaistasoa on leikattu 15 %.

Metropolian kaupungilta saa-ma avustuskin pienenee. Sa-maan aikaan Metropolia suun-nittelee keskittävänsä opetuk-sensa neljään jättiläismäiseen kampukseen.

Tällainen suuruuden ekono-mia pidentää opiskelijoiden kou-lumatkoja ja kasvattaa hallinnol-lista byrokratiaa. Suoritusperus-

tainen rahoitus taas siirtää vas-tuuta opiskelujen sujumisesta opiskelijalle itselleen.

Lähikouluja syytä puolustaa

Peruskoulu- ja lukioverkossa teh-dään samanlaista keskittämistä. Monella helsinkiläisellä liene-vät tuoreessa muistissa kevään kamppailut koulujen lakkautta-misia ja hallinnollisia yhdistämi-siä vastaan. Budjettitekstissä to-detaan, että lakkautukset jatku-vat myös ensi vuonna. Irvokasta on, että perusteluna käytetään alueellisen eriarvoisuuden torju-mista. Kuitenkin juuri lähikoulut ja riittävät resurssit takaavat laa-dukkaan opetuksen.

Kun koulujen väliset erot suu-renevat, etenkin köyhempien perheiden ja maahanmuuttaja-perheiden lapset ovat vaarassa pudota kelkasta. Tulevana vuon-na perusopetuksen oppilaiden määrä lisääntyy yli tuhannella, ja erityistä tukea tarvitsevien se-kä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suhteellinen määrä nousee.

Sähköiseen opetukseen tarvitaan resursseja

Yksi erityistä tukea tarvitsevien nuorten kannalta tärkeä aihealue on opetuksen digitalisoituminen. Opetus tapahtuu yhä enemmän

Asukkaiden aktiivisuus pelasti leikkipuistonAktiivisten asukkaiden vaikut-tamistyö on tuottanut tulosta Kontulassa. Kaupunginvaltuus-to päätti Helsingin vuoden 2015 budjetissa investoida uuteen leikkipuisto Lammen kerhora-kennukseen, jonka valmistuttua myös toiminta voi puistossa jäl-leen käynnistyä. Lammen nykyi-nen kerhorakennus suljettiin lop-puvuonna 2011 sisäilmaongelmi-en vuoksi.

Leikkipuistoon oli alun pe-rin määrä saada uusi rakennus vuonna 2013, mutta rakentami-nen lykkääntyi useaan otteeseen ja välillä Lampi katosi kaupungin investointisuunnitelmista koko-naan. Rakentamista harkittiin yhdistettävän myös puiston lai-dalla sijaitsevan päiväkodin kor-jaushankkeeseen, jollaista ei kui-tenkaan kymmenen vuoden pää-hän ulottuvaan talonrakentamis-ohjelmaan ole lainkaan kirjattu.

Voitto leikkipuiston puolustajille

Kontulalaiset keräsivät yli tuhat

nimeä leikkipuisto Lampea puo-lustavaan adressiin sekä kävivät lähetystönä viemässä viestiään kaupungin varhaiskasvatuslau-takunnalle. Viime toukokuussa alueen aktiivit järjestivät puis-tossa tapahtuman, jolla juhlis-tettiin Helsingin satavuotiasta leikkipuistotoimintaa ja vedottiin päättäjiin Lammen toiminnan jatkamiseksi.

Useat paikalliset toimijat laa-tivat kirjelmiä, joissa korostettiin leikkipuisto Lammen merkitystä Kontulassa. Puiston ympäristös-sä asuu runsaasti pienituloisia lapsiperheitä sekä maahanmuut-tajaperheitä, joille leikkipuiston tarjoama maksuton matalan kyn-nyksen toiminta, tapaamispaik-ka ja kesäruokailu ovat erityisen tärkeitä.

Tieto leikkipuisto Lammen kunnostuksesta on otettu Kon-tulassa lämmöllä vastaan. Alu-een aktiivit suunnittelevat järjes-tävänsä puistossa vielä joitakin tapahtumia varsinaisen leikki-puistotoiminnan käynnistymistä odottaessa.

IRENE AUER

sähköisessä ympäristössä, ja tämä vaatii paitsi panostusta laitehankintoihin, myös lisää henkilöstöresursseja. Työvoi-maa tarvitaan sekä laitteis-ton ylläpitoon ja käytön opet-telemiseen että sen pedagogi-seen hyödyntämiseen. Myös köy hien perheiden lasten mahdollisuus osallistua ope-tukseen tasavertaisesti tulisi turvata.

Nyt on vaarana, että jäl-leen kerran kouluihin hanki-taan kasa laitteita, joita ku-kaan ei osaa käyttää, eikä ke-nelläkään ole aikaa opetella. Samoin lisääntyy perheiden ja oppilaiden paine hankkia käyttämänsä laitteet itse.

Helsinki siis vastaa yhä kasvaviin opetuksen haastei-siin leikkaamalla määräraho-ja. Tämän myönsi myös ope-tuslautakunnan vihreä pu-heenjohtaja Minerva Krohn, joka totesi kaupunginval-tuuston keskustelussa, että opetuksen osalta vähän kor-jattukin budjetti tarkoittaa leikkaamista ja kouluverkon karsimista.

Leikkauspäätökset ovat ly-hytnäköistä politiikkaa, eten-kin Helsingin kaltaisessa rik-kaassa kaupungissa, jolla oli-si varaa kouluttaa lapsensa.

HEIKKI KETOHARJUSKP:n ja Helsinki-listojen

ryhmäsihteerihttp://heikki.ketoharju.info

Sosiaali- ja terveysneuvonta loppumassaHelsingin sosiaali- ja terveys-viraston johto on päättänyt lo-

pettaa sosiaalineuvonnan ja ter-veysneuvonnan palvelevan puhe-limen 10023. Niiden lopettami-nen on osa ”säästötoimia”, joihin viraston johtoryhmä on ryhtynyt sopeuttaakseen menot alimitoite-tun budjetin puitteisiin.

Nykyisin ostopalveluna han-kittu terveysneuvonta piti palaut-

taa tammikuun alusta kaupun-gin omaksi toiminnaksi. 10023-puhelimeen on voinut soittaa ympäri vuorokauden aina kun tarvitsee tietoa terveyspalveluis-ta tai hoito-ohjeita. Se on toimi-nut myös kun terveysasemat ovat suljettuna.

Sosiaalineuvonnassa on puo-

lestaan seitsemän työntekijää an-tanut tietoja sosiaalipalveluista. Siellä on ollut viime vuodet käytös-sä myös takaisinsoittopalvelu.

Sekä sosiaali- että terveysneu-vonta pitää kunnan lain mukaan järjestää. Viraston johtoryhmä on kuitenkin päättänyt ajaa nä-mä palvelut alas. Tilalle tarjotaan

mahdollisuus ottaa yhteyttä vi-raston muihin yksiköihin.

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä varoitti tällaisia leikka-uksia olevan tulossa, kun bud-jetissa asetettiin virastoille yli-määräinen säästövelvoite mm. tukipalveluja koskien.

Tapanilan alakoulu oli pisimpään Helsingissä toimineita koulurakennuksia. Opetusvirasto ja vihreiden Minerva Krohnin johtama lautakunnan enemmistö päättivät kuitenkin lopettaa koulun.

Irene Auer oli mukana järjestämässä toimintaa leikkipuiston Lammen kunnostamiseksi.

4 / 2 0 1 4 E E S P Ä I N ! 5

Joku raja ahneudelle!Tontinvuokrista on tullut Hel-singin kaupungille hyvä lypsy-lehmä. Se antaa jopa näinä lai-hoina aikoina hyvän ja riskittö-män tuoton omaisuudesta, jonka kaupunki on aikoinaan saanut yleensä ilmaiseksi. Kaupunki jat-kaa ahneuksissaan kovia koro-tuksia, vaikka tontinvuokratulot kasvaisivat reilusti pienemmillä-kin korotuksilla.

Helsingin kaupunki on saanut aikoinaan tonttimaata, jonka se on päättänyt pitää hallinnassaan ja on siksi vuokrannut maata asuntorakentamista varten. Tä-mä järjestely on ollut kaupun-kilaisille hyvä, koska se on tuo-nut varoja kaupungin käyttöön ja toisaalta tarjonnut tonttien osta-mista edullisemman ratkaisun asuintalojen rakentajille.

Tonttivuokrat 10 – 15 -kertaiksi

Tontinvuokrat ovat olleet nopeas-sa nousussa jo kauan. Päätetty-jen määräytymisperusteiden mu-kaan vuokra on 4 prosenttia kiin-teistön rakennusoikeuden ker-rosneliöiden perusteella määritel-lystä laskennallisesta hinnasta. Tonttimaan ja rakennusoikeuden hinnan kohotessa tämä on johta-nut siihen, että uusissa sopimuk-sissa tonttivuokran osuus hoito-vastikkeeseen ja vuokraan on nyt solmittavissa noin 170 sopimuk-sessa noin kaksi euroa asuinne-liöltä kuukaudessa ja sopimuk-siin liitetty indeksikorotus tulee nostamaan sitä tästä vielä huo-mattavasti. Joissain tapauksissa tonttivuokran osuus nousee jo yli kolmeen euroon asuinneliöltä.

Kiinteistöviraston tonttiosasto on nostanut viime vuosina las-kennallista tontin hintaa arvioi-mansa maan arvonnousun pe-rusteella jopa 10 prosenttia vuo-dessa. Tämä siitä huolimatta, että on yhä enemmän merkkejä siitä, että asuntokauppa alkaa hiljen-

tyä. On sangen mahdollista, että toistetaan 90-luvun virhe, jossa reagoitiin viiveellä asuntomarkki-noiden muutokseen.

Vaihtoehto jättikorotuksille

Kaupungin ei pidä omilla toimil-laan kiihdyttää asumiskustan-nusten jo muutenkin kohtuuton-ta nousua. Kunnan toiminnan tarkoituksena ei voi myöskään olla liikevoiton tavoittelu osal-listumalla tonttimaan hintojen nostamiseen.

Erityisesti näin matalien kor-kojen aikana, jolloin edes nimel-lisen tuoton saaminen sijoituksil-le on vaikeaa, tuntuu 4 prosentin tuottotavoite täysin kohtuutto-malta. Muualta ei saa näin suur-ta riskitöntä tuottoa ja erityisen kyseenalaista se on siltä kannal-ta, että tätä tuottoa maksavat monet, joilla on täysi tekeminen asumiskustannustensa kanssa jo muutenkin.

Mikäli kaupunki haluaisi, se voi milloin tahansa kohtuullis-taa korotuksia. Helpoiten se ta-pahtuisi laskemalla tuottotavoite prosenttia kahteen prosenttiin, jolloin korotukset puolittuisivat. Tätä SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä on esittänyt. Kaupungin tulokertymä ei tässä ratkaisussa kutistu nykyisestä, koska van-hojen sopimusten uusiminen ja uusien sopimusten solmiminen johtavat tällöinkin tontinvuok-rien nousuun.

Kysymys onkin siitä, haluaa-ko kaupunginvaltuusto hillitä tontinvuokrien kautta asumis-kustannusten nousua vai rahas-tetaanko niin paljon kuin pys-tytään, silläkin uhalla, että se ajaa yhä useammat asukkaat ongelmiin ja toimeentulotuen hakijoiksi?

TIINA SANDBERGTontinvuokra-aktiivi

Puistola

Kohti demokraattisempaa

HelsinkiäHelsingissä toteutettiin viime vuonna kymmenen alueellisen demokratian pilottihanketta. Olin osalta-ni kaupunginosayhdistys Artovan taholla organisoi-massa Arabian rantapuiston suunnitteluun liittyvää projektia. Järjestimme satunnaisotannalla valituille asukkaille kolme iltaa kestäneen paneelin, jossa asuk-kaat saivat keskustellen visioida tyhjänä möllöttävän puiston tulevaisuutta. Kaupungin viranhaltijoille luo-vutetussa julkilausumassa annettiin neljä selkeää eh-dotusta puiston kehittämiseksi. Asukkaat halusivat rantaan kahvilan, laiturin, liikuntapuiston ja osallis-tavan tilataideteoksen.

Käyttämämme deliberatiiviseksi demokratiamallik-si kutsuttu, keskusteleva menetelmä toimi niin hy-vin, että monet viranhaltijat toivoivat sen ottamista käyttöön Helsingissä laajemminkin. Pilottihanketta ei kuitenkaan voi pitää onnistuneena, kuten ei monia muitakaan. Kaupunki ei nimittäin pystynyt missään vaiheessa takaamaan hankkeille minkäänlaista vai-kuttavuutta. Mahdolliset jatkotoimenpiteet riippuvat yksittäisten viranhaltijoiden kiinnostuksesta, koska vaikuttavat rakenteet uupuvat.

H H H

Helsingin asukkaat ovat havahtuneet demokratia-vajeeseen. Uusia tapahtumia, opaskirjoja ja järjestö-jä on noussut viimeisen vuoden aikana kuin sieniä sateella. Kaupunkilaiset ovat heräämässä uuteen yh-teisöllisyyteen ja pienyhteisöjen omaehtoiseen toimin-taan. Kontrasti kaupungin putkiaivoiseen sektoriajat-teluun ja päätöksenteon keskittämiseen on valtava.

Siltikin nämä lähestymistavat ovat yhdistettävissä jos vain tahtoa löytyy. Osallistuvaksi budjetoinniksi nimitetään demokratiamallia, joka sai alkunsa Brasi-lian Porto Alegressa jo vuonna 1989. Mallissa asukkai-den alueellisille neuvostoille luovutetaan valta yleen-sä vähintään kymmenesosaan kaupungin budjetista. Alueellisen budjetoinnin rinnalla harjoitetaan usein teemakohtaista osallistuvaa budjetointia esimerkiksi liikennesuunnittelun kohdalla.

Porto Alegren köyhät saivat aikoinaan tämän mene-telmän avulla asuinalueilleen muun muassa sähkön ja puhtaan veden. Vaaleilla valituille päättäjille ei ol-lut tullut mieleen että köyhät mokomia tarvitsisivat. Nykyään malli on käytössä yli 1200:ssa kaupungissa ympäri maailman.

H H H

Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaksi perättäistä strategiaohjelmaa, joissa demokratian ke-hittäminen asetetaan erityiseksi painopisteeksi. Todel-lisuudessa asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ra-joittuvat lähinnä kunnallisvaaleissa äänestämiseen.

Yhä useamman asukkaan mielestä demokratiaa ei kuitenkaan harjoiteta kerran neljässä vuodessa, vaan se on osa jokapäiväistä elämää. Tämä näkemys on lähellä sanan alkuperäistä merkitystä, aktiivis-ta osallistumista yhteiskunnan kehittämiseen. Myös Suomen perustuslaki edellyttää kunnilta asukkaiden itsehallintoa.

Osallistuvan budjetoinnin mallista voi havaita, et-tä osallistumisen ideaali ja edustuksellisen demokrati-an jähmeys on mahdollista yhdistää. Tähän on kyetty jo monissa kaupungeissa esimerkiksi Yhdysvallois-sa, Saksassa ja Ranskas-sa. Kyse on tahdosta.

LAURI ALHOJäRVIFil. maisteri, alue- ja kulttuurintutkimus

www.laurialhojarvi.fi

< K O L u M N i

Irene Auer oli mukana järjestämässä toimintaa leikkipuiston Lammen kunnostamiseksi. Helsingin kaupunki on nostamassa 170 kiinteistön maanvuokria 10-15-kertaisiksi.

6 E E S P Ä I N ! 4 / 2 0 1 4

Pääluottamusmiesten kriittinen ääni Kylmä syysviima ei lannistanut sisukasta joukkoa Helsingin Ha-kaniemessä lokakuun lopulla. Kriittisen ay-verkoston Mikki au-ki -tapahtumassa kuultiin am-mattiliittojen luottamusmiesten, työttömien ja kansalaisjärjestö-jen puheenvuoroja.

– Ay-liike ei voi antautua, sil-lä tiellä ei loppua olisi, avasi ti-laisuuden Mauri Perä Kriittisen ay-verkoston pääkaupunkiseu-dun toimintaryhmästä.

Eläkeratkaisu hirveä moka

Eniten polemiikkia herätti työ-markkinajärjestöjen johtajien sopimus alimman eläkeiän nos-tamisesta 65 vuoteen. Ratkaisu ei ottanut huomioon ay-liikkeen päätöksiä, arvosteli Kari Pekka-rinen, Metallin ammattiosasto 5:n puheenjohtaja.

Hän ihmettelee, miksi eläke-iän nostolle ei esitetty vaihto-ehtoja, kuten katto ylisuurille eläkkeille.

– Miksi esimerkiksi työttö-myysturvassa voi olla leikkuri, mutta eläkkeissä ei? Onko syynä se, että työttömyysturvaa yleensä saavat pienituloiset?

Myös Hietalahden telakan pää-luottamusmies Ilpo Haajan mie-lestä suostuminen eläkeiän nos-toon oli SAK:lta ”hirveä moka”.

YIT:n pääluottamusmies Ja-ri Jääskeläinen muistutti Ra-kennusliiton Elävänä eläkkeelle -kampanjan tavoitteista.

– Vain 20% meistä rakentajista selviää ehjänä 63 vuoden ikään.

– Mitäs sitten, kun eläkeiän korotuksen myötä jengi kentäl-lä alkaa kysyä, minkä takia näi-tä eläkemaksuja maksetaan, jos niitä ei koskaan itse tule saa-maan? Se on minusta aika hyvä kysymys!

Alexander Stubbin hallituk-sen kehyspäätös linjaa kovem-piin sanktioihin työttömille.

– On mahdollisesti tulossa lainsäädäntöä, jolla lisää työt-

Pitkäaikaistyöttömyys lisääntynyt yli 50 %– työllisyysrahat jäissä

SKP:n Helsingin piiri 70 vuottaSodan päättyminen ja rau-hansopimus Suomen ja Neu-vostoliiton välillä 70 vuotta sit-ten avasivat kommunisteille ja muulle maan alla toimineelle vasemmistolaiselle työväen-liikkeelle julkiset toimintaoi-keudet. Se muutti paljon Suo-messa. Kommunistit olivat ak-tiivisesti mukana ay-liikkeen, naisliikkeen ja muiden kansa-laisliikkeiden kamppailuissa, joiden tuloksena maata uu-distettiin ja työväen oikeudet laajenivat.

Näissä merkeissä vietettiin marraskuun alussa Kirjan ta-lolla SKP:n Helsingin piirin 70-vuotisjuhlaa. Juhlapuheen työväenliikkeen sivistystehtä-västä piti sosiaalityön profes-sori Jari Heinonen. Historias-ta ja tämän päivän haasteista kerrottiin myös runoin ja valo-kuvin. Kansainvälisen terveh-dyksen toivat Iranin kommu-nistit. Työväenlauluja esitti ja veti duo Kosminen Säteily.

Punaisen Pakilan juhla

70-vuotisjuhlat jatkuvat 23. marraskuuta Punaisen Paki-lan ja kansanvallan juhlassa, jossa syntymäpäiväsankarina on SKP:n Pakilan osasto. Ny-kyisin SKP:n Maunula-Paki-lan osaston nimellä toimiva järjestö oli ensimmäisiä sodan jälkeen perustettuja SKP:n osastoja.

Alkuvuosien aktiivisuutta kuvaa se, että Pakilan osas-tossa toimivat mm. valistus-, nuoriso-, kirjallisuus-, urhei-lu- ja retkeilyjaostot sekä hu-vitoimikunta. 1940- ja 50-lu-vuilla kommunistien ja kan-sandemokraattien muodosta-ma SKDL sai vaaleissa alueella suurimman äänimäärän.

Vuoden 1956 yleislakon al-kaessa Pakilan työväentalolla ahtautui peräti 300 lakkolais-ta. Lakkotoimikunta organisoi keskusteluja ja lakkokeittiön, Pakilan Näyttämö järjesti esi-tyksiä, oli nuorten ilta, eloku-via ja tanssit. Intoa kuvaa, et-tä Senaatintorin suureen mie-lenosoitukseen lähdettiin Pa-kilasta komeasti kulkueena marssien.

Vaikka Pakila on muuttu-nut, ei työväenliikkeen punai-nen väri ole sieltä kadonnut. Työväentalolla järjestetään edelleen kokouksia ja esimer-kiksi joka kevät vappulounas yhteislauluineen.

Punaisen Pakilan ja kan-sanvallan juhlassa Pakilan työväentalolla esiintyvät Mon-na Kamu ja Eero Ojanen se-kä duo Elmeri & Valtteri. Kai-kille avoin tilaisuus alkaa su 23.11. klo 17. Osoite on Lepo-lantie 19 (bussit 66 ja 67).

tömiä pudotetaan toimeentulo-turvan varaan, varoitti Helsingin Työttömien toiminnanjohtaja An-na-Maria Kantola.

Työttömien kyykytys

– Lähdetään siitä, että vaikka työ-paikkoja ei ole, työtön on syylli-nen siihen, ettei ole työllistynyt. Se on väärä linja, se ei ole tätä päivää, sanoi työttömien yhteis-järjestö TVY:n puheenjohtaja Jukka Haapakoski.

Syyskuun lopulla julkaistu työ- ja elinkeinoministeriön ti-lasto kertoi silloin olleen 572 000 työnhakijaa, mutta avoimia työ-paikkoja vain 28 317. Etenkin pitkäaikaistyöttömyys on kasva-nut. Samaan aikaan valtion ta-lousarviossa 2015 leikataan ak-tiivista työllisyysmäärärahaa 30 prosenttia.

JHL:n osasto 210:n pääluot-tamusmies Eija Paananen nosti

keskusteluun käynnissä olevan julkisten palvelujen yhtiöittämi-sen ja myymisen.

– Kokoomus ja vihreät päät-tivät viisaudessaan pilkkoa Hel-singin liikelaitos Palmian hyvin tuottavat palvelut ja sitä kautta rapauttaa kaupungin tukipalve-lujen verkoston. Tämä tulee kal-liiksi veronmaksajille.

Palmian yhtiöittäminen ei ole yksittäistapaus, vaan varoittava esimerkki tulevasta. Kilpailutta-misessa seuraava iso rypistys tu-lee olemaan sote-palvelujen ym-pärillä, Paajanen ennakoi.

Irti ylhäältä sanelusta

Metalli 70:n puheenjohtaja Rai-ja-Riitta Luiro-Piipon mukaan tulopoliittinen yhteistyö hallituk-sen ja Elinkeinoelämän keskus-liiton kanssa on palvellut lähinnä pääomapiirejä.

– EK:n pelottelu ja uhkailu on saanut liittojen hallitukset myön-

tymään työehtojen ja palkkojen heikennyksiin.

– Puheet siitä, että vastak-kainasettelun aika on ohi ja et-tä rikkaiden rikastuminen koituu kaikkien yhteiseksi hyväksi, ovat vailla katetta. Työn ja pääoman ristiriita syvenee ja vaikuttaa yhä laajemmin.

Myös Palvelualojen ammatti-liitto Pamin edustajiston puheen-johtaja Joonas Tuomivaara ar-vioi keskitettyjä työmarkkinarat-kaisuja kriittisesti.

– Kolmikannassa työmarkkina-järjestöt tekivät ratkaisut ilman, että jäsenistöä kuunneltiin.

Tuomivaarasta liitoissa pitäisi tiedostaa, että keskusjärjestöiltä tulevat neuvotteluratkaisut ovat myös hylättävissä.

– Mitä aktiivisempi ruohonjuu-ritaso on, sitä vahvempana me pystytään toimimaan liittoina ja ay-liikkeenä. Ainoastaan siten työväenliike saadaan nousemaan uudestaan.

SIPPO KäHMI

Työttömiä on Helsingissä noin viidennes enemmän kuin vuo-si sitten. Pitkäaikaistyöttömyys on suorastaan räjähtänyt, lisäys vuodessa yli 50 prosenttia. Mut-ta Alexander Stubbin hallitus vähentää aktiivisen työllistämi-sen määrärahoja ja Helsinki on jäädyttänyt työllisyysrahat jo kol-mantena vuonna peräkkäin.

Helsingin kaupungin työllis-tämistoimikunta esitti yksimie-lisesti työllisyyden hoitoon lisää rahaa. Kokoomuslainen kau-punginjohtaja leikkasi lisäyksen tylysti pois. Työllisyysrahojen jäädyttämisen hyväksyivät kaik-ki kaupunginhallituksen ryhmät kokoomuksesta demareihin ja Vasemmistoliittoon.

Kaupunginvaltuustossa vain SKP:n ja Helsinki-listojen Yrjö Hakanen esitti ensi vuoden bud-jettiin työllisyyden hoitoon lisää

rahaa. Tätä 6 miljoonan euron li-säystä kannatti kaksi Vasemmis-toliiton ja kaksi kristillisten edus-tajaa. Muut eivät työttömien ah-dingosta piitanneet.

Kunnat joutuvat maksamaan

Palmian pääluottamusmies Eija Paananen varoitti julkisten palvelujen yhtiöittämisestä, kilpailuttamisesta ja myymisestä.

yli 500 päivää työttömänä ollei-dentyömarkkinatuesta sakko-maksuna Kelalle puolet. Helsinki maksaa tänä vuonna tätä sakko-maksua ennakkotietojen mukaan jo 32,5 miljoonaa euroa.

Ensi vuonna työmarkkinatuen kuntaosuus kasvaa, sitä makse-taan 50 prosenttia jo 300 työttö-myyspäivän jälkeen ja 1 000 päi-vän jälkeen osuus nousee 70 pro-senttiin. Helsingin sakkomaksut uhkaavat näillä näkymin ylittää jo työllisyyden hoitoon kaupun-gin eri virastoille budjetissa yh-teensä varatun 43 miljoonan eu-ron summan.

– Pitkäaikaistyöttömyydestä ai-heutuvien sakkomaksujen paisu-minen on esimerkki siitä, miten järjetöntä tällainen ”säästäminen” on. Saman summan käyttäminen sakkomaksujen sijasta esimer-kiksi kunnan omien vakanssien lisäämiseen ja palkkatuettuun työllistämiseen olisi parempi sekä työttömille että kaupungille, totesi Yrjö Hakanen esitellessään kau-pungin budjettia Helsingin Työttö-mät ry:n viikkotapaamisessa.

Kosminen Säteily esiintyi SKP:n piirin juhlassa Kirjalla.

4 / 2 0 1 4 E E S P Ä I N ! 7

SuOMEN KOMMuNiSTiNEN PuOLuE

H Helsingin kaupungin piirijärjestö ryHitsaajankatu 9 A, 6. krs 00810 Helsinki(09) 774 38 140helsinginpiiri@skp.fiwww.skp.fi/helsinkiPuheenjohtaja Outi Mononen044 330 86 60lekotti@kolumbus.fiPiirisihteeri irene Auer050 528 67 89ireneauer@gmail.com

H SKP:n Etelä-Helsingin os.Olavi Nurminenolavi.nurminen@pp1.inet.fi

H SKP:n Etu-Sörkan os.Hannele Salava050 576 55 67hannelesalava@elisanet.fi

H SKP:n Helsingin posti– ja logistiikka-alan os.Toivo Saksala 040 769 71 87topisaksala@gmail.com

H SKP:n Koillis-Helsingin os.jorma Heinonen 044 976 12 60helsinginpiiri@skp.fi

H SKP:n Käpylän ja Kumpulan os.jorma juntto041 474 84 61jorma.juntto@suomi24.fi

H SKP:n Maunulan-Pakilan os.Maija Hakanen 050 570 43 68maija.hakanen@kolumbus.fi

H SKP:n Helsingin itäisen alueen os.juhani Lilja 0400 722 706jussi.lilja@iki.fi

H SKP:n Pitäjänmäen os.Heikki Vuorinen (09) 566 4408heikki.vuorinen@helsinki.fi

H SKP:n ja Helsinki-listojen valtuustoryhmäwww.helsinki-listat.fiKaupunginvaltuutettu: Yrjö Hakanen 050 341 23 20yrjo.hakanen@skp.fiVaravaltuutetut:Seppo Lampelasteen1@monsp.comHeikki Takkinen 0500 504 451heikki.takkinen@luukku.comValtuustoryhmän sihteeri:Heikki Ketoharju 050 918 91 39valtuustoryhma@ketoharju.info

H Punainen tähti – Helsingin kommunistiset nuorethelsinki@komnl.fipunainentahti.blogspot.com

EESPäiN 4/2014julkaisija SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö ryPäätoimittaja irene AuerValokuvat Toivo Koivisto ja Veikko KoivusaloTaitto Pia Laulainen Painatus TA-Tieto Oy, Helsinki

Jääkausi Suomen Venäjä-suhteissa?Suomella ei tällä hetkellä ole po-liittisen tason normaaleja, toi-mivia suhteita Venäjään, tote-si Maanantaiklubin Venäjä-kes-kusteluun marraskuun alussa osallistunut Heikki Talvitie. Pit-kään suurlähettiläänä toiminut ja useita diplomaattisia tehtäviä kriisialueilla hoitanut Talvitie oli huolissaan tilanteesta. Ministeri-tasolla Suomen ja Venäjän välil-lä ei ole minkäänlaista virallista kanssakäymistä. Poikkeuksia tä-hän linjaan ovat tehneet vain pre-sidentti ja ulkoministeri.

Pieni Suomi on myös ollut mu-kana asettamassa Venäjälle kol-meen eri otteeseen sanktioita, joihin Venäjä on vastannut ker-ran omilla pakotteillaan. Talvitien mukaan oli suuri virhe, ettei Eu-roopan unioniin liityttäessä tehty varausta Venäjä-suhteista.

– Lisäksi Itämerellä sotilaalli-nen jännitys kasvaa koko ajan, ja Suomi on siinä mukana. Me jär-jestämme kriisiin liittyvässä tilan-teessa Nato-harjoitukset ja alle-kirjoitamme isäntämaasopimuk-sen, joka tulkintani mukaan sitoo meidät Baltian puolustukseen.

Kamppailu Mustan meren hallinnasta

Talvitien mukaan kriisissä on pit-källe kyse etupiiritaistelusta, jota on käyty jo useita vuosia. Esimer-kiksi Euroopan unioni on havitel-lut etupiiriinsä Moldovaa ja nyt

Ukrainaa.– Venäjä on selvästi ilmoitta-

nut, että se ei peräänny. Ukrai-nan osalta Yhdysvallat on ilmoit-tanut, että se ei tule käyttämään sotilaallista voimaa Ukrainassa.

Kolmantena tekijänä on Kiina, joka ei jää katselemaan sivusta, mikäli kaksi muuta ydinaseval-taa ajautuvat sotaan. EU-maista ei ole Talvitien mukaan Venäjälle sotilaallista uhkaa.

Krimin valtauksen taustalla on Venäjän huoli Sevastopolin lai-vastotukikohdan turvallisuudes-ta ja Mustan meren hallinnasta. Maidanin tapahtumat ja tilanteen eskaloituminen menivät niin pit-källe, että venäläiset toimivat.

Venäjä käytti Krimin haltuun-otossa samaa taktiikkaa kuin so-tamarsalkka Grigori Potjomkin 1700-luvulla: ei käytetä vakinai-sia asevoimia, uhreilta on vältyt-tävä ja tilanteen on näytettävä siltä, että paikalliset hyväksyvät valtauksen.

Jos jonkinlaista selvyyttä ha-luaa näihin asioihin saada, niin suomalainen lehdistö on aivan pihalla. Esimerkiksi saksalainen media kertoo paljon paremmin, vaikka silläkin on oma lehmä ojassa, huomautti Talvitie.

Venäjä hakee tasavertaista asemaa

Heikki Talvitie arvioi, että Venä-jä hakee tasa-arvoista ja tasa-

vertaista asemaa lännen kanssa. Aseellisen voiman osoittaminen on eräs keino tasavertaisuuden tavoittelussa. Venäjä ei ole vält-tämättä vahva valtio, mutta se on tarpeeksi vahva siihen mitä se nyt haluaa.

Itä-Ukrainan vaaleilla muodos-tetaan Ukrainaan neuvotteluosa-puolta. On ongelmallista, mikäli Kiova ja länsi jatkuvasti kieltävät neuvottelut separatistialueiden kanssa.

– Jos ei neuvotella,Venäjä voi tunnustaa Donetskin ja Luhans-kin alueet itsenäisiksi valtioiksi, ja sen jälkeen asiasta ei enää kes-kustella, Talvitie arvioi.

Tilanne voi vahingossa ja ke-nenkään sitä erityisesti tahto-matta viedä vielä vakavampaan konfliktiin. Esimerkiksi Ukrai-nassa on molemmin puolin ryh-miä, jotka laskevat omia etujaan ja provosoivat, jos saavat siihen mahdollisuuden.

Tarvitaan vuoropuhelua

Keskustelun toinen avaaja, Ul-kopoliittisen instituutin tutkija Katri Pynnöniemi katsoi Venä-jän ulkopoliittisen keskustelun rakentuvan tällä hetkellä syytte-lyn perustalle.

– Venäjällä on mielikuva piiri-tettynä olemisesta, ja tunne on Venäjän näkökulmasta oikeutet-tu, jos puhutaan EU:n sanktiois-

ta ja siitä, miten Venäjän turval-lisuusintressejä on uhattu Ukrai-nassa, totesi Pynnöniemi.

Hän nosti esille kolme ana-lyysikehystä, joiden avulla voi yrittää ymmärtää Venäjän ulkopolitiikkaa.

Venäjän toimet voidaan tulkita puolustukselliseksi, mutta krii-sin pahetessa tämä ei ole enää uskottavaa.

Toiseksi voidaan katsella laa-jemmin geopoliittisia ja imperia-listisia tavoitteita. Venäjää on nöyryytetty jatkuvasti, ja nyt on sen mielestä aika lopettaa kylmä sota.

Kolmas tulkintakehitys ko-rostaa niitä improvisaation kei-noja joilla Venäjä on omalta osaltaan pystynyt ohjailemaan tapahtumia.

Pynnöniemenkin mielestä län-nen ja Venäjän välinen kriisi on vakava.

– On luotu hyvin vahvoja tul-kintoja asioista, mikä vaikeuttaa vuoropuhelua. Osapuolten nä-kemykset eroavat niin valtavasti toisistaan, hän totesi.

MARKO KORVELATiedonantajan päätoimittaja

Maanantaiklubi-tilaisuudet kuukauden ensimmäisenä maanantaina kahvila Berggassa, Kallion Karhupuistossa.joulukuun 1. päivä Lauri Maijala ja Niko Saarela keskustelemassa KOM-teatterin Vallankumouksesta.

http://maanantaiklubi.blogspot.com

Tukea Etelä-Afrikan nuorilleEtelä-Afrikan Limpopon maa-kunnan 5,5 miljoonasta asuk-kaasta 87 prosenttia puhuu sepedin, xitsongan ja tshiven-dan kieliä. Ne ovat vähemmis-tökieliä maassa, jossa on pe-räti 11 virallista kieltä. Limpo-

po kuuluu Etelä-Afrikan köyhim-piin alueisiin.

Suomalainen Spartacus-säätiö on käynnistänyt yhdessä Limpo-possa toimivan Timbila-kulttuu-riosuuskunnan kanssa ”Minun tarinani – Sinun tarinasi” –projek-tin, jonka tavoitteena on julkaista sepedin, xitsongan ja tshivendan vähemmistökieliä puhuvien ylä-kouluikäisten nuorten tekstejä. Kielen oppimisen ja käytön tu-

kemisen ohella projektissa roh-kaistaan nuoria ilmaisemaan it-seään ja puhumaan myös koh-taamistaan yhteiskunnallisista ongelmista.

Voit tukea projektia ostamalla paikallisesti suunnitellun T-paidan tai lahjoituksella Spartacus-säätiön tilille Fi46 8000 1501 4100 71.

www.spartacus-saatio.fi

Kahvila Berggan tilat ovat täyttyneet ääriään myöten, kun Maanantaiklubi on tuonut sinne ensin Esko Seppäsen kertomaan Suomen rikkaista ja sitten Heikki Talvitien ja Katri Pynnöniemen keskustelemaan Venäjästä.

8 E E S P Ä I N ! 4 / 2 0 1 4

Kasvava kaupunki tarvitsee kulttuurin vapaita tilojaHelsinki on kasvukaupunki. Vuo-sittain kaupunkiin muuttaa lähes 10 000 uutta asukasta. 1200 uut-ta koululaista aloittaa ensi vuon-na opinnot pääkaupungin kou-luissa. Kaupungin kasvuun ja osallistumisen uuteen kulttuuriin perustuen on laskettu, että vuo-sitasolla Helsinkiin suunniteltua keskustakirjastoa käyttäisi 2,5 miljoonaa asukasta.

Keskustakirjastoa rakennetaan täydentämään nykyistä kirjasto-verkkoa. Valtakunnallisesti hank-keella kehitetään kirjastokonsep-tia yleensä. Helsingin nykyinen lähikirjastoverkosto koostuu 37 kirjastosta, kaupunkiverstaasta, kymmenestä laitoskirjastosta ja kahdesta kirjastoautosta.

– Kaupunginjohtaja Jussi Pa-jusen linjaukset vuoden 2015 budjettiin mahdollistavat uuden kulttuurirakentamisen, mutta samalla summat aliarvioivat kir-jastojen, kulttuurin ja taiten mer-kityksen Helsingin kehittämises-

rahaa tule.Helsingin Sanomat (Joonas

Laitinen 28.10.2014) nosti esil-le uhkakuvan, jossa keskusta-kirjaston toiminnan rahoituksen järjestäminen tarkoittaisi kahden kirjaston lopettamisesta.

– Kulttuuri- ja kirjaslautakun-nassa tai kaupunginkirjaston johdossa ei ole mitään suunnitel-maa lopettaa yhtään lähikirjastoa. Päinvastoin. Ehtona keskustakir-jastolle on koko ajan ollut se, ettei nykymuotoista lähikirjastoverk-koa heikennetä, kertoo Väisänen.

Lähikirjastojen ja keskustakirjaston puolesta

On selvää, että niin kauan kun kaupungin kehittäminen tarkoit-taa poliittiselle eliitille lähipalve-lujen karsimista, alibudjetointia ja kädestä suuhun kulttuuripoli-tiikkaa, joudumme toki joka vuo-si varautumaan kamppailuun

määrärahojen riittävyydestä, sa-noo Väisänen.

SKP:n ja Helsinki-listojen suunnitelma on ollut kasvattaa kulttuurin ja kirjaston määrära-hoja vastaamaan kasvavan kau-pungin ja aktiivisten kansalaisten tarpeita.

– Harva tietää, että kulttuuri-toimen budjetti on vain 0,67 % kaupungin kokonaisbudjetista. Olen kulttuuri- ja kirjastolau-takunnassa esittänyt ja vaadin edelleen määrärahojen reilua ko-rottamista. Jos kulttuuribudjet-tia ei nyt ihan heti saada vastaa-maan Tukholman melkein neljää prosenttia niin ainakin se olisi saatava lähemmäksi kahta. Kult-tuuribudjetin päivittämisellä oli-si vaikutusta myös taiteilijoiden työllistymiseen.

Lisäksi Väisäsen mielestä tulisi jo kiireesti tehdä päätös siitä, että kaupungin budjetista ei rahoiteta Guggenheimin museohanketta.

Ensimmäinen Stadin työväen-kirjallisuuspäivä

Lähes 70 kirjailijaa, tutki-jaa, toimittajaa ja poliitikkoa osallistui ensimmäisen Sta-din työväenkirjallisuuspäivän keskusteluihin marraskuun alkupuolella Sörnäisissä. On-nistuneen ja kiinnostavan ta-pahtuman järjesti Työväen-kirjaston ystävät –yhdistys yhteistyössä muun muassa ammattiliitto JHL:n ja työvä-enlehtien kanssa.

Kirjailijoiden ja keskuste-lijoiden nimilista osoitti va-kuuttavalla tavalla sen, että yhteiskunnallinen ja työvä-enkirjallisuus elää vahvasti myös tämän päivän Helsingis-sä. Mukana olivat muun mu-assa Pentti Arajärvi, Jorma Kalela, Teemu Keskisarja, Anita Konkka, Heidi Kön-gäs, Kati Launis, Marja-Lee-na Mikkola, Kaiho Nieminen, Matti Salminen, Timo Sand-berg, Hannu Taanila, Erkki Tuomioja, Tuula-Liina Varis ja Hannu Vuorio.

Ohjelmaa riitti aamusta il-taan kuudella eri lavalla. Kes-kustelujen aiheet liikkuivat työväenkirjallisuuden perin-teistä uusien dekkareiden yh-teiskunnallisiin teemoihin ja työväenliikkeen tutkimukses-ta runoihin Katri Valan puis-ton laitamilla.

Tiedonantaja järjesti päivän ohjelmaan keskustelun Marxin ja Pikettyn Pääomat. Tiedon-antajan päätoimittaja Marko Korvela haastatteli opettaja Miika Kabataa. Siinä missä Thomas Piketty uudessa kir-jassaan osoittaa tulojen ja va-rallisuuden keskittyvän hyvin harvoihin käsiin, menee Karl Marx syvemmälle ja osoittaa syyt pääomien keskittymiseen ja nykykapitalismille ominai-seen rahapääoman keinottelun paisumiseen. Heikki Ketohar-ju puolestaan haastatteli Yrjö Hakasta kuntapamfleteista.

Työväenkirjallisuutta harrastetaan myös SKP:n Helsingin piirin Marx on täällä tänään –lukupiirissä. Se kokoontuu seuraavan kerran Kallion kirjaston dekkarissa 19.11. ja 10.12. klo 18.

sä. Budjetin raamia olisi pitänyt nostaa eikä laittaa kirjastoa tais-telemaan taas muiden peruspal-velujen kanssa tarkoituksella vä-hiin rajatuista rahoista, sanoo kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen, SKP:n puheenjohtaja JP Väisänen.

– Kaupunginhallituksen ryhmi-en budjettisopimukseen kirjattu ajatus keskustakirjaston säätiöit-tämisestä on ristiriidassa keskus-takirjastolle asetettujen tavoittei-den ja tehtävien kanssa. Kirjas-ton kehittäminen kansalaisuutta edistävänä toimintana ja osallis-tuvan demokratian konkreettise-na paikkana onnistuu uskotta-vammin, kun myös sen toimintaa johdetaan demokraattisesti.

Väisänen pitää koko kaupun-ginkirjaston kannalta vahingol-lisena myös budjettisopimuksen kohtaa, jonka mukaan keskus-takirjaston käyttömenoista vä-hintään puolet voidaan ottaa lä-hikirjastoilta jos ei ulkopuolista

www.tiedonantaja.fi

Perjantaisin ilmestyvä lehti 3kk 30 € / 25 € työttömät ja opiskelijat, 6kk 55 € / 40 € Tilaukset p. (09) 774 38 10 tai www.tiedonantaja.fi

lehTi joka Puhuu siiTä misTä muuT vaikenevaT

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen JP Väisänen ei hyväksy lähikirjastojen ja keskustakirjaston asettamista vastakkain.

Marko Korvela ja Miika Kabata keskustelemassa Marxin ja Pikettyn Pääomista.

Karl Marxin Pääoman 2. osa nyt saatavissa uutena painoksena. 537 s. TA-Tieto Oy. 25 euroa

Pääoma 1 & 2 yht. 45 euroaTulossa myös 3. osa. Hintoihin lisätään postikulut.

Tilaukset p. (09) 774 38 10/ www.tiedonantaja.fi

KESK

uST

AKi

RjA

STO

.Fi j

A V

EiKK

O K

OiV

uSA

LO