eespäin 2/2015

EespäinKorson suuralueen

yhteiskunnal l inen paikal l islehti

Järjestää: Korson sosialidemokraatit

Tässä numerossa:

Timo Harakka ”Suomen pitää olla edelläkävijä” -Korsolaiset haluavat Korson siistiksi ja lisää

palveluita - Maarit Feldt-Ranta - Tessa Olin - Ruusupaviljonki

22015

ITSENÄISYYSPÄIVÄNJUHLA KORSOSSA 6.12.

Kaikille avoin juhla Lumossa kello 15 alkaen

Riihimäen TY:n soittokunta

Avaussanat - Petteri Oksa

Kuorolaulua - Korson mieslaulajat

Juhlapuhe - kansanedustaja Timo Harakka

Musiikkia - kanteleen soittoa, Emma Kuntsi

Maamme laulu

Kahvitarjoilu

Järjestää: Korson Sosialidemokraatit Vantaan kaupungin tuella

TERVETULOA !

Timo Harakka

Eespäin 2/2015 - korso.sdp.fi

Suomessa on keväästä saakka ollut vallassa uusi hallitus. Se, jonka nokkamies lupasi laittaa Suomen kuntoon. Se, joka lupasi, että nyt tehdään päätöksiä nii-den perumisen sijaan. Se, joka lu-pasi näyttää johtajuutta. Se, joka lupasi toimia uudella tavalla.

Ensimmäisenä hallitus ilmoitti ha-luavansa tuottavuushypyn. Se oli-si tietysti onnistuessaan hyvä asia, kun tuottavuus nousee, niin myös palkat nousevat. Esitettyjen keino-jen kärjessä oli työajan pidentämi-nen. Siinä oli vain se ongelma, että kun työaikoja pidennetään, tuot-tavuus laskee. Kaikessa hiljaisuu-

dessa tuottavuushypystä puhumi-nen muuttui kilpailukykyhypyksi. Teoria meni sillä tavalla, että Suo-men ongelma johtuvat kilpailuky-vyn puutteesta. Muuten varmaan ihan hyvä ajatus, mutta Suomen teollisuuden palkat ovat edelleen sivukuluineen pienemmät kuin esimerkiksi Saksassa. Ja teollisuu-desta tässä on kysymys, sillä vienti rahoittaa edelleen hyvinvointim-me. Koska kustannuskilpailykyon-gelma on liioittelua ja tuottavuu-temme on itseasiassa Euroopan huippuluokkaa, ei kilpailukykyä helposti hypitä ylöspäin, eikä sillä ratkota Suomen ongelmia.Laadusta ja johtamisesta ei ole puhuttu mitään. Mikä on sinällään

ongelmallista, koska johtamisen laadun parantaminen on nopein tapa nostaa tuottavuutta – ja sitä kautta kilpailukykyä. Ja vaik-ka meillä elää vahvana myytti suomalaisesta laadusta, niin laa-dullinen kilpailukykymme ei ole niin hyvä kuin sen pitäisi. Kansal-liselle laatuohjelmalle olisi tila-usta, mutta se ei kuulu hallituksen suunnitelmiin laitettaessa Suomea kuntoon. Hallitus on myös linjannut, että Suomen julkinen talous tulee tasa-painottaa kuluja karsimalla. Tästä-kin teoriasta voisi osoittaa useam-mankin virheen. Valtion talous kun ei toimi samalla tavalla kuin yksityinen: ei valtioiden ole kos-kaan tarkoitus maksaa velkojaan pois. Mutta kiinnitetään huomio kuitenkin keinoihin. Keinovalikoima on käytännössä ollut ottamista niiltä, joilla muutenkin on vähiten: eläke-läisiltä, lapsiper-heiltä, opiskelijoilta ja niin edelleen. Lisäksi on päätet-ty, että tulevaisuudella ei ole väliä ja leikataan kuluja koulutukses-ta ja tutkimuksesta. Tätä on vie-lä kehdattu kutsua talkoiksi, kun solidaarisuusveron alarajaa vähän laskettiin. On muuten sellaiset tal-koot, jossa kaikki eivät tasapuoli-sesti osallistu. Suomen perinteinen vahvuus on ollut se, että asioista sovitaan.

Hallituksemme päätti kuitenkin

julistaa sodan työmarkkinoilla ja sanella pakkoratkaisuja, joilla asiat laitetaan toimimaan heidän haluamallaan tavalla. Huolimatta siitä, että tapa on sekä väärä että kansainvälisten sopimustemme vastainen. Huolimatta siitä, että sovun ainekset hieman toisilla ai-neksilla olisi löydettävissä. Hallitus teki sosiaali– ja terveys-uudistuksen. Periaatteessa hyvä, mutta käytännössä huono, koska uudistus tehtiin aluepoliittisista

vallanjakolähtö-kohdista niin, että kantava periaate on toi-mivien julkis-ten palveluiden

romuttaminen ja myyminen yksityisille yrityksille. Ja päätöksiä on tehty siihen mal-liin, että lista hallituksen peru-tuista päätöksistä saattaa olla jo pidempi kuin tehdyistä. Edellisen hallituksen loppuaika oli niin jäh-mettynyt, että en uskonut sitä tu-levan ikävä. On tullut.

Kuinka huono voi hallitus olla?

Eespäin

Korson suuralueen yhteiskunnallinen paikallisehti

ilmestynyt vuodesta 1977

JULKAISIJAKorson

sosialidemokraattinen työväenyhdistys ry

Päätoimittaja Petteri Oksa

Painos: 12 000 kpl

Jakelu jokaiseen talouteen Korson suuralueella

PÄÄKIRJOITUSKorson sosialidemokraatit:

OTA YHTEYTTÄ!Petteri Oksa, [email protected] 577 06 44

Mikko Merelä, [email protected]

Matti Merelä, [email protected] 9770088

Visa Tammi, [email protected] 816 642

Paula Leppäkoski, jäsenasiat044 [email protected]

Hanna [email protected] 994 5619

Timo Jelekä[email protected] 862 1864

Jaana [email protected] 360 08 26

Jouni [email protected]

Hannamari [email protected]

Tessa Olin, [email protected] 599 34 63

Vuodelle 2016 johtokuntaan:Sanna Huuskonen ja Päivi Viljasalo

korso.sdp.fi

PALKALLA

ON

ELETTÄVÄ

TYÖEHDOILLA EI SAA KILPAILLA !

” Lisäksi on päätetty, että tulevaisuudella ei ole väliä ja

leikataan kuluja koulutuksesta ja tutkimuksesta.”

KUINKA HUONO VOI OLLA?

” Keinovalikoima on käy-tännössä ollut ottamista niiltä,

joilla muutenkin on vähiten.”


Kiinnostaako politiikka? Eikö? Turuilla ja toreilla jutellessani ihmisten kanssa kuulen usein lauseen ”politiikka ei kiinnosta, koska kaikki poliiti-kot ajavat vain omaa etuaan” tai ”politiikka on syvältä”. Kaiken maailman vaalirahasotkujen, epäonnistuneiden rakennemuutosten ja erinäisten säästö- ja leikkaustoimenpiteiden seurauksena väitän politiikan olevan rikki. Tai tarkemmin sanottuna väitän, että nykyinen poliittinen järjes-telmämme ei enää vastaa tämän vuosituhannen ihmisten odotuksiin ja tarpeisiin. Äänestäjän kuluttajansuoja on olematon tai oikeastaan sitä ei edes ole.

Nykyinen poliittinen järjestelmämme toimii yksinkertaistettuna siten, että vaaleissa ihmiset äänestävät jotakuta ehdokasta, joka parhaiten tuntuu täyttävän äänestäjän odotukset. Ehdokas voi luvata vaikka kuun taivaalta, mutta vaalien jälkeen kaikki on toisin. Eniten kannatusta kerän-nyt puolue, ns. ”pääministeripuolue”, aloittaa hallitustunnustelut, joiden seurauksena synnytetään jonkinlainen hallitus johtamaan Suomea. Hal-lituspuolueet luovat ohjelman, jota toteutetaan seuraava hallituskausi. Tässä kohtaa ollaan jo äärimmäisen kaukana siitä yksittäiselle ihmiselle annetusta lupauksesta, jonka ehdokas torilla ääniä kalastaessaan antoi. Tästä seuraa se, ettei yksittäinen äänestäjä koe, että juuri hänen äänellään olisi lopputuloksen kannalta mitään merkitystä. Vaaleista riippuen 25-60 % äänioikeutetuista jättää tämän kansalaisoikeuden käyttämättä ja ää-nensä antamatta. Voimmeko hyvällä omallatunnolla sanoa demokratian toteutuvan silloin, kun jokaisella on mahdollisuus äänestää, vaikka vain osa tätä oikeutta käyttäisi? Itse kutsuisin tätä ennemminkin näennäisde-mokratiaksi.

Mitä sitten asialle pitäisi tehdä? Miten ihmiset saataisiin innostumaan yhteisten asioiden hoitamisesta? Miten ihmiset saataisiin kertomaan mie-lipiteensä kootusti siten, että valtiovallan olisi otettava nämä mielipiteet aidosti huomioon päätöksenteossa myös vaalien välillä? Miten ihmisten usko ja luottamus poliittiseen päätöksentekoon saataisiin palautettua?

Näen asiaan kaksikin ratkaisua. Ensinnäkin jo ennen vaaleja puolueiden pitäisi keskenään sopia mahdollisista hallituskoalitioista ja julkistaa näi-den muodostaman hallituksen hallitusohjelma hyvissä ajoin ennen ää-nestysaikaa. Äänestäjät voisivat tutustua eri puolueiden yhteisiin hallitus-ohjelmiin jo ennen äänestämistä ja tehdä äänestyspäätöksen ohjelman eli asioiden perusteella. Tämä parantaisi äänestäjän kuluttajansuojaa ja palauttaisi uskoa poliittiseen toimintaan. Toisekseen Suomessa pitäisi ottaa käyttöön suoran demokratian elementtejä. Nyt jo käytössä oleva kansalaisaloite on hyvä esimerkki suoran demokratian lisäämisestä. Tätä voitaisiin jatkaa neuvoa-antavilla ja sitovilla kansanäänestyksillä. Käytän-nössä ihmiset saisivat vaalien välilläkin äänestää eduskunnassa käsitte-lyssä olevista asioista ennen kuin niistä päätettäisiin. Tietyn äänestys-prosentin ylittyessä äänestyksestä tulisi sitova ja asiasta olisi päätettävä kansan tahdon mukaisesti. Uskon, että näillä keinoin ihmiset saataisiin kertomaan mielipiteensä ja äänestämään samalla, kun usko poliittiseen päätöksentekoon vahvistuisi.

Suoraa demokratiaa kriti-soivat pohtivat, onko kansa tarpeeksi viisas ja asiantun-teva päättämään Suomen isoista linjoista ja onko yksit-täisellä ihmisellä tarpeeksi aikaa ja osaamista perehtyä asioihin. Kriitikot pelkäävät myös sitä, että kansa äänes-täisi tunne- ei järkipohjalta. Sivusta istuvan hallituksen soutamista ja huopaamista seuranneena uskon vahvas-ti, että kansa olisi jo järjen äänellä kyennyt viisaisiin päätöksiin, jos käytössä olisi tähän taipuva systeemi. Sys-teemissä on vika, kun hom-ma ei pelitä.

Muutetaan siis systeemiä!

KO LU M N I - Te s s a O l i n

” Suoraa demokratiaa kritisoivat pohtivat, onko kansa tarpeeksi viisas ja asiantunteva päättämään Suomen isoista linjoista ”

ÄÄNESTÄJÄN KULUTTAJANSUOJA PALAUTETTAVA

HUUSKONEN JA VILJASALO UUSINA

Korson sosialidemokraatit pitivät syyskokouksensa marraskuun puo-livälissä. Kokouksen keskusteluissa oltiin erityisen huolissaan hallituk-sen toimista, joilla leikataan vähäva-raisimpien ihmisten toimeentuloa.

Petteri Oksa ja Mikko Merelä jatka-vat puheenjohtajina. Johtokunnassa jatkavat Tessa Olin, Visa Tammi, Timo Jelekäinen, Matti Merelä, Paula Lep-päkoski ja Jaana Merilahti sekä varalla Hanna Oksa. Uusiksi jäseniksi johto-kuntaan valittiin Päivi Viljasalo ja San-na Huuskonen. Vuonna 2016 keskitytään yhdis-tyksen perustehtävään eli vaikut-tamiseen Korson alueen asioihin. Yhdistyksen tavoitteena on kehittää Korsosta entistä parempi ja tasapuo-lisempi paikka asua ja elää.

KORSO SYKKII SOMESSAFacebook tai muut sosiaalisen me-dian palvelut eivät enää pitkään ai-kaan ole olleet mitään uutuuksia. Jo pitkään myös kaupunginosat ovat olleet aktiivisia palveluissa. Korson facebook-ryhmä on kylän yhteinen keskustelupaikka, jossa jaetaan kuulumisia, ilmoitellaan tapahtu-mista, etsitään kadonneita tavaroita ja ehkä vähän juorutaankin.

Hyvällä syyllä voi sanoa, että kaupun-ginosan facebookryhmä on digitaa-

lisen ajan kylätori. Siellä kohtaavat ihmiset, jotka eivät muuten keskuste-lisi. Vaikka kaikki eivät koneen kautta tapahtuvaa yhteisöllisyyttä ymmär-räkään, niin tässä rakennetaan uusia yhteyksiä. Ihmiset tulevat tutuiksi toi-silleen, vaikka eivät koskaan ole vält-tämättä tavanneet.Alueella asuvan kannattaa palsta facebookista etsiä. Se tarjoaa väylän asuinalueen tapahtumiin. Aktiivisia palstoja löytyy useammalle osakau-pungiosalle. Korso sykkii somessa.

KULINARISTINEN KORSO KEHITTYY

Korsossa on lukuisia pitsaa ja kepa-bia myyviä ruokapaikkoja. Niiden joukossa Korson Aada on pidem-pään loistanut omalla tasollaan ke-räten väkeä ja kehuja kauempaakin. S-ketjuun kuuluva Olohuone on niin ikään pidempään tarjoillut a-la carte ruokaa.

Sokevan tiloihin on avattu My Seven, vietnamilainen ravintola. Paikassa tar-jotaan buffet-lounasta ja listalta saa tilattua sekä vietnamilaista, että thai-maalaista ruokaa. Paikan kokeilleet

ovat kehuneet sitä lajissaan varsin hy-väksi paikaksi.Sandin luokse on avattu Ursula, joka on nostanut kahvila-kioskin aivan omaan luokkaansa. Paikassa tarjotaan itsetehtyjä leivonnaisia ja lihapiira-koita, myös suolaiset piirakat ja pitsat tehdään paikassa itse taikinoista al-kaen. Korson ruokatarjonta on ottanut isoja askelia eteenpäin. Toivottavasti uusil-lekin yrittäjille löytyy riittävä asiakas-kunta, jotta paikat säilyvät ja uusiakin yrittäjiä alueelle löytyisi.

Työväenliikkeen itsenäinen säätiötukee mm. omaehtoista kulttuurityötä

Vuoden 2016 apurahat tuleehakea ajalla 1.11.-31.12.2015

Apurahojen hakuohjeet jahakusovellus löytyvät sivuiltamme

www.sivistysrahasto.fiPuh. (09) 5868 530


HARAKKA: SUOMEN ON OLTAVA EDELLÄKÄVIJÄ- Petteri Oksa, Eespäin

Timo Harakka oli suurimmalle osal-le suomalaisia jo toimittajana tut-tu ennen kuin hän asettui ehdolle ensin europarlamenttivaaleissa ja sitten eduskuntavaaleissa. Euro-vaaleissa hän keräsi lähes 23 000 ääntä. Eduskuntavaaleissa hänestä tuli kansanedustaja. Vaalikampan-jan aikana tuli myös Korso tutuksi

- Minulla oli ilo saada vierailla kevään eduskuntavaalikampanjan aikana useasti Korsossa. Niin puolueen vaa-limökin avajaisissa kuin markkina-tilaisuuksissakin alueen asukkaat ja demariaktiivit tulivat rohkeasti vaih-tamaan kuulumisia ja kertomaan aja-tuksistaan. Esitettyjen näkemysten monipuolisuus, joskus huumorikin, tekivät minuun vaikutuksen. Näistä minulle kerrotuista vaaliterveisistä on ollut myöhemmin paljon hyötyä varsinaisessa kansanedustajan työs-sä, Harakka kertoo

Toimittajasta politiikoksi

Harakka on toiminut median parissa vuodesta 1982. Toimittajana, toimi-tussihteerinä ja päätoimittajana leh-dissä. Yleisradiossa hän aloitti 1997 ja on tehnyt muun muassa Mustaa Laatikkoa, Pressiklubia ja 10 kirjaa –sarjaa. Miltä politiikka on työnä tun-tunut median jälkeen?- Työ on tietysti kiireistä ja työpäivät venyvät välillä iltamyöhään asti. Työ muistuttaa mediatyötä monellakin tapaa: julkiset esiintymiset, tiedon keruu ja jäsentely ovat osa kansan

edustajan työn arkea siinä missä toimittajankin. Pidän työssäni mah-dollisuudesta päästä pitämään esillä asioita, jotka koen yhteiskunnallises-ti merkittäviksi.Harakka huomaut-taa, että samalla hänelle tarjoutuu mahdollisuus edis-tää niitä aiheita, joita hänen mielestään ei tarpeeksi politiikas-sa käsitellä.- Näitä ovat esimer-kiksi tulevaisuuden innovaatiot, kestävä kasvu ja ener-giapolitiikka ovat tällaisia aiheita. Yli-päätään koko 2030-luvun haasteet suomalaiselle yhteiskunnalle ovat mittakaavaltaan niin suuria, että niihin on uskallettava tarttua jo nyt tässä ajassa – myös meidän sosiali-demokraattien.

Tällä reseptillä ei Suomea kuntoon saada

Puhe kääntyy Hallituksen työhön. Harakka on eduskunnassa nopeasti tullut tutuksi älykkäänä ja ärhäkkään hallituksen kriitikkona.- Hallituksen resepti Suomen ”kun-toon laittamiseksi” on täysin väärä, hä täräyttää. Hän jatkaa, että nyt tar-vittaisiin uutta kasvua laman selät-tämiseksi, mutta hallitus sen sijaan leikkaa rajusti kasvun perusteista. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että koulutus sekä tutkimus- ja tuoteke-hitys ovat joutuneet lyhytnäköisten

leikkausten kohteeksi.- Kaikista hallituksen pontevista aiko-muksista huolimatta edes velkaantu-minen ei taitu, Harakka hymähtää.

Vielä hallituksen k a a v a i l e m i e n päätösten sisältö-jä enemmän hän-tä hirvittävät sen toimintatavat.- Pääministeri Sipi-

lä on valtapoliittis-ten intressien nimissä

valmis vaikka kaatamaan hallituksen, kuten sosiaali- ja terveydenhuolto-uudistuksen dramaattinen suhmu-rointi julkisuudessa antoi ymmärtää. Huonosti valmisteltuja päätöksiä perutaan kaiken aikaa uusien tieltä – juuri tätä epävarmuutta ja tempoilua Suomi nyt kaikkein vähiten kaipaa.

Suomen pitää olla edelläkävijä

Jos hallituksen linja kerran on kerta-kaikkisen väärä, niin sille on varmasti vaihtoehto?- Uudet työpaikat syntyvät Suomes-sakin puhtaaseen, puhdistavaan, kierrättävään, säästävään ja tehos-tavaan tuotantoon – ja palveluihin. Suomen on oltava edelläkävijä Eu-roopassa ja Euroopan maailmassa. Juuri tähän pitäisi nyt keskittyä, hän sanoo- Kun Euroopassa on saatu aikaan ky-syntälama, tarvitaan kansainvälinen jälleenrakennusohjelma, jota olen

vaatinut jo pitkään. Julkinen valta ei johda eikä omista investointeja, vaan tulee mukaan pääosin yksityi-sesti rahoitettuihin, mutta pitkällä tähtäimellä kestävää kasvua tuoviin rakennustoimiin: älykkäiden sähkö-verkkojen, tietoliikenteen ja raitei-den tehostamiseen, hän painottaa vahvasti.

Harakka kertoo, että kun lama alkoi, suomalaiset yritykset jättivät tutki-mus- ja kehitystyön heitteille. Hänen mukaansa se näkyy vähäisinä inves-tointeina – toisaalta markkinatkin ovat aneemiset. Siksikin julkisia in-vestointeja ja tukirahoituksen mal-leja tarvitaan juuri tässä vaiheessa, sekä toiveikasta panostusta tulevaan tuotantoon varsinkin energiainno-vaatioissa.

- Viennin rakenne on toivottoman yksipuolinen. Suomi vie investointi-hyödykkeitä, koneita ja moottoreita, ja kärsii ensimmäisenä, kun kukaan ei uskalla perustaa tai uusia tuotan-tolaitoksia. Vahvat kuluttajabrändit kestävät suhdanteita paremmin, kuten Ruotsi opettaa: pariisilainen opiskelija sisustaa kämppänsä Ikean huonekaluilla, oli lama tai ei.

Harakka on selkeä näkemys koti-markkinoiden tärkeydestä ja siitä, miten ratkaisut on tehtävä:- Ostovoimaa on lisättävä. Palkkarat-kaisut kuuluvat työmarkkinoille, jo-ten valtion on joka tapauksessa syytä huojentaa keskituloisten verotusta.

”Hallituksen reseptiSuomen ’kuntoon

laittamiseksi on täysin väärä ”

Timo Harakka Korson markkinoilla ennen viime vaaleja.


HARAKKA: SUOMEN ON OLTAVA EDELLÄKÄVIJÄ52-vuotias toimittaja, kirjailija Helsingistä.

1. kauden SDP:n kansanedustajaLähtöisin Äänekoskelta, Keski-Suomesta.

Äidinkieli on viittomakieli.Kirjoja: Spagettivatikaani (1995), Luoton loppu (2009)

Suuri Kiristys (2014).Maisteri Teatterikorkekakoulusta

valmistelee sosiologian väitöskirjaa

Sydäntä lähellä kaikki kulttuuri, koripallo ja lapiohommat

I N F O

Velka on Suomelle kansallinentrauma

Palataan vielä Suomen julkiseen ta-louteen. Keskivertokansalainen on ymmällä käydystä keskustelusta, kun ekonomistit ja poliitikot taittavat jul-kisuudessa peistä siitä, onko Suomi liian velkainen. Harakka haluaisi sel-ventää, mistä on kyse.

- Koko velkakeskustelu kulkee Suo-messa väärillä raiteilla ja yksinkertais-tusten ympärillä. Välillä tuntuukin, että velasta olisi muodostunut Suo-melle kansallinen trauma, hän sanoo.- Velanoton syy näyttää useilta unoh-tuneen. Suomi ei velkaannu, koska julkinen sektori olisi liian suuri tai valtion taloudenpito olisi holtitonta. Suomi velkaantuu, koska Yhdysval-tain keinottelukupla puhkesi ja johti koko maailmantalouden kaaokseen 2008. Seuraavana vuonna Suomen kansantuote supistui peräti yhdek-sän prosenttia. Lama jatkuu yhä.

”Suomi ei velkaannu, koska

julkinen sektori olisiliian suuri ”

Harakan mielestä tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meidän ei pitäisi tehdä velalle mitään.- Velkaantumisen kasvu on syytä taittaa. Ongelma on, että Suomen kansantuote on laskenut kolme vuotta peräkkäin. Maltillinenkin velkaantuminen – ja Suomi on yhä EMU-maiden vähävelkaisimpia mai-ta, esimerkiksi Saksalla on suhteessa puolitoistakertainen taakka – näyt-tää pahalta suhteessa pienenevään tuotantoon. Nyt tarvittaisiin kasvua ja sitä tukevia päätöksiä.

Valtion tulee olla fiksu

Entä sitten kilpailukyky, siitä puhu-taan nyt joka käänteessä. Hallitus teki ensin tuottavuushyppyä, jonka muutti sitten kilpailukykyhypyksi. Meille kerrotaan, että Suomen on-gelma ovat liian korkeat kustannuk-set ja että niitä pitäisi saada alas jopa 15%. Tätäkin pitäisi ajatella Harakan mukaan vähän syvällisemmin.- Suomen kilpailukyky on heiken-tynyt siksi, että tuotteet ja palvelut eivät mene kaupaksi maailmalla kor-

kealla lisäarvolla. Viime vuosina Suo-men viennin arvo on ollut selvästi alhaisempi kuin tuonnin arvo. Täältä menee tusinatavaraa ja tänne tulee korkean tietosisällön tuotteita. - Se ei vastaa kuvaa korkean osaami-sen ja huipputeknologian maasta.

Harakalla on myös selvä ajatus sii-tä, mistä suunnasta uutta vientiä ja uusia tuotteita voitaisiin lähteä etsi-mään.- Suomen oma uusiutuva, edistynyt ja tehokas energiajärjestelmä voisi tarjota tilaisuuksia uuden teknolo-gian yrityksille, jotka tällä refe-renssillä voivat valloittaa sitten maailmaaHän sanoo, että ilmaston-muutos ja muu planeetan lii-k a k u o r m i t u s a i h e u t t a v a t maailmassa val-tavan tarpeen fiksuille ratkaisuille, joista suomalaisella osaamisella voi-daan luoda valtavan lisäarvon vien-tituloja ja sitä kautta hyvinvoinnin, koulutuksen ja innovaation rahoitus-ta.

Seuraavaksi Timo lanseeraa käsitteen fiksusta valtiosta.- Fiksu valtio huolehtii siitä, että pe-rustutkimus on vahvalla pohjalla ja että kaupallistettava tutkimus kau-pallistuu. Fiksu valtio kannustaa ja rohkaisee yrityksiä, mutta ei päätä ja lukitse, mille alalle satsataan ja mille ei. Fiksu valtio on myös nöyrä – me-nestyviä tekniikoita ja kasvualoja ei löydetä ministeriöiden kokoushuo-neista. Tähän pitäisi myös Suomessa keskittyä.

Omistuksen oltava avointa

Itse olen pistänyt Harakan esiintymi-sen merkille hallintarekisterikiistassa. Kyse on siis siitä, että hallitus ajaa osakeomistuksiin hallintarekisteriä, joka muuttaisi omistamisen tapaa nykyiseen arvo-osuustilimenette-lyyn verrattuna. Hallintarekisteröinnissä rekisteriin merkitään hallintarekisteröinnin hoi-taja varsinaisen omistajan sijasta.

- Vastustan hallituksen esitystä hallin-tarekisteristä siksi, että se heikentäisi ennestään suomalaisen omistuksen avoimuutta, Timo Harakka sanoo

painokkaasti.- Suomessa on vielä tällä het-kellä kohtalai-sen avoin jär-jestelmä, jossa osakeomistuk-sia on voitu seurata. Jos hallintarekiste-röinti toteutuu, osakeomistusten kätkeminen hel-pottuu.

Suomi sivuraiteelle?

Hallituksen lyhyen kauden aikana on tul-lut tunne, että se kes-kittyy entistä enem-män kotimaahan eikä ota eurooppalaista kenttää niinkään huo-mioon. Harakka ajatte-lee samansuuntaisesti.- Hallituksen Euroop-

pa-politiikka uhkaa ajaa Suomen sivuraiteelle eurooppalaisesta pää-töksenteosta. Tästä nähtiin ensimer-kit jo aikaisemmin syksyllä Kreikan kolmannen tukipaketin ympärillä käydyssä keskustelussa.

Valitettavasti kehitys ei pysähtynyt siihen. - Jatkoa seurasi myöhemmin Suomen äänestäessä tyhjää ministerineuvos-tossa sitovan taakanjakomenettelyn käyttöönotosta pakolaiskriisin hel-pottamiseksi, Harakka kertoo ja ky-syy:- Onkin syytä kysyä, tähtääkö halli-tuksen politiikka EU:ssa ongelmien ratkaisemiseen vai niiden synnyttä-miseen? Mielestäni tähän ei vielä ole saatu selvyyttä.

”Onkin syytä kysyä,tähtääkö hallituksen

politiikka EU:ssa ongelmienratkaisemiseen vai

niiden synnyttämiseen? ”

Asioihin voi vaikuttaa

Tutkimusten mukaan kansalaiset ovat menettäneet uskoaan niin puo-lueisiin kuin vaikuttamisenmahdolli-suuksiinsa. Samaan sarjaan kuuluu se, ettei yksittäisillä edustajilla näh-

dä olevan mahdollisuuksia muuttaa asioita. Varsinkaan, jos edustaa op-positiota. Tästä on syytä kysyä myös Harakalta.

- Viimeiset viikot ovat näyttäneet, että asioihin voi todella vaikuttaa myös oppositiosta. Ei tarvitse olla hallituspuolueen kansanedustaja tai ministeri pystyäkseen muuttamaan asioita, hän muistuttaa.- Oppositiopuolueiden yhteisen pai-neen alla hallitus on jo ehtinyt perua päätöksiään mm. eläkeläisten asu-mistuen heikennyksistä ja harmaan talouden torjunnan määrärahojen leikkaamisesta, Harakka jatkaa.- Se on saanut myös minut vakuut-tuneeksi siitä, että yksittäinenkin kansanedustaja voi vaikuttaa osana eduskuntaryhmän muodostamaa joukkuetta maan asioihin.

Vaikuttamiseen kuuluu myös se, että äänestäjät ottavat yhteyttä valittuun edustajaansa. Tämä pätee myös Timo Harakkaan.

- Saan yhteydenottoja äänestäjiltä lähes päivittäin. Yhteydenottojen aiheet vaihtelevat hyvinkin paljon – eläkeläisten indekseistä harmaan talouden torjuntaan. Näin tietysti kuuluukin olla. Osaltaan yhteyden-otot auttavat pitämään kosketuksen niihin asioihin, jotka äänestäjiä liikut-tavat arjessa.

Korsossa Harakka on tavattavissa seuraavan kerran, kun hän on juhla-puhujana itsenäisyyspäivän juhlassa Lumossa.

”Suomen omauusiutuva, edistynyt ja

tehokas energiajärjestelmävoisi tarjota tilaisuuksia

uuden teknologian yrityksille ”

”Osaltaan yhteydenototauttavat pitämään

kosketuksen niihin asioihin,jotka äänestäjiä

liikuttavat arjessa ”


Veera Lampi

ELÄKKEENSAAJAT JATKAA KASVUAANKorson Eläkkeensaajat ry jatkaa vireää toimintaansa ja vuosi 2016 on juhlavuosi. 50-v juhlia vietetään Lumossa 17.9.2016. Keskiviikkoker-hoissa on ollut jokaisessa 86-130 ihmistä ja viihtyminen ja ohjelma ovat olleet korkealla tasolla. Jäse-niä Eläkkeensaajissa on jo kolmatta vuotta yli 200 jäsenmäärän ollessa nyt 231.

- Kerhoissa tuntuu kova tekemisen ja yhteenkuuluvuuden tunne ja juttua riittää, kertoi Koskinen syyskokouk-sen jälkeen.

Korson Eläkkeensaajat ry kokoontuu keskiviikkoisin klo 10.30 alkaen Kor-son nuoritilassa ja paikalla on jäseniä kertomassa kuulumisiaan ja kuule-massa hyviä alustuksia yhteiskunnan eri sektoreilta ja myös laulu ”raikaa” yhdessä. Syyskauden kerhot alkoivat 2.9. ja paikalla oli ennätysmäärä 92 neista ja 23 miestä osallistujia. Syyskausi päättyy yhteiseen jou-lulounaaseen 16.12 Sälinkään kar-tanossa. Kevätkausi alkaa sitten kansanedustaja Antti Lindtmanin järjestämällä loppiaisjuhlalla Lu-mosalissa 6.1.16 klo 13 ja keskiviikon

kerhot jatkuvat 13.1.2016.Muita kerhoja ovat, laulu- ja rivitanssi sekä näytelmäkerho jotka kokoontu-vat Nutalla: Ruusupaviljongissa pe-lataan bocciaa tiistaisin ja torstaisin sinne kokoontuu käsityö- ja askarte-lukerho. Tuolijumppaa on edelleen tiistaisin Lumossa. Matkat ja retket, joita useita, suun-tautuvat kulttuurin ja liikunnan pa-riin. Osallistumalla yhdelle retkelle jäsenmaksu (vuonna 2016 20 eur) tulee kuitattua takaisin. Lisää tietoa löydät yhdistyksen kotisivuilta.

”Jäsenmäärä kasvu on pienen ta-saantumisen jälkeen lähtenyt jälleen kasvuun ” totesi puheenjohtaja Jou-ko Koskinen.

Yhdistys osallistui myös 8.10.2015 mielenosoitukseen Helsingissä kan-salaistorilla eläkeasioiden puolesta ja maan hallitus tekikin sitten 16.11. päätöksen, että jo suunniteltuja asu-mistukien leikkauksia ei toteuteta.

Lisätietoja toiminnasta antaa pu-heenjohtaja Jouko Koskinen, 0400 402 172 , [email protected] ja korso.elakkeensaajat.fi/

KYLLÄST YNY T EPÄOIKEUDENMUKAISUUTEEN? HALUAT MUUT TAA MAAILMAA?

Li ity Sosial idemok raatt iseen Puolueeseen! sdp.f i/ l i i ty

Yksinhuoltajan paras tuki on toinen yksinhuoltaja. Sanonta ei ole vain klisee, vaan totista totta monen yk-sinhuoltajan arjessa. Se, joka on itse kokenut arjen haasteet perheen ai-noana aikuisena ymmärtää toista samassa tilanteessa olevaa ja osaa siksi tukea turhia kyselemättä tai avun tarvetta kyseenalaistamatta.

Vertaistuen tarpeeseen vastaamaan perustettiin vuonna 1970 Pääkau-punkiseudun Yksin- ja Yhteishuol-tajat PÄKSY ry. Vuosien varrella yh-distyksen toimijat ovat vaihtuneet moneen kertaan, toimintamuotoja on kehitetty lisää ja joistakin on taas luovuttu niiden kalleuden tai työläy-den vuoksi. Perusajatus on kuitenkin pysynyt ja nykyäänkin Päksyn tärkein toimintamuoto on vertaistuellisten tapaamisten eli olkkareiden järjestä-minen yksin- ja yhteishuoltajille. Olk-kareissa yksin perhettään luotsaavat vanhemmat pääsevät vaihtamaan ajatuksia ja kokemuksia toistensa kanssa. Olkkareiden ajatukseen kuu-luu myös se, että lastenhoito on jär-jestetty eli vanhemmat saavat paitsi hengähtää hetken kahvikupin ääres-sä myös keskustella vapaasti ilman, että ”pienet padot” kuulevat kaiken.

Olkkareiden lisäksi Päksy tarjoaa ero-neuvontaa ja – seminaareja, järjestää

yhdessä lomanjärjestäjien kanssa lei-rejä ja tuettuja lomia jäsenilleen sekä tekee retkiä, joilla jäsenet ja lapset pääsevät tutustumaan toisiinsa. Tär-keää on myös yhden vanhemman perheiden edunvalvonta, jota yhdis-tys tekee ennen kaikkea kattojärjes-tönsä Yhden Vanhemman Perheiden Liiton kautta.

Kaikessa toiminnassaan yhdistys pyr-kii myös vahvistamaan myönteistä mielikuvaa yhden vanhemman per-heistä. Valitettavan usein vieläkin yh-den vanhemman perheet nähdään viranomaisten taholla yhtenä massa-na, joka on automaattisesti vaarassa syrjäytyä ja jossa todennäköisimmin muhivat katastrofin ainekset. Yhden vanhemman perheiden kirjo on to-dellisuudessa kuitenkin aivan yhtä laaja kuin perinteisten ydinperhei-den kirjo. Köyhyysriski on tosin vali-tettavasti suurempi yhden aikuisen taloudessa, samoin rajoitteet työs-säkäynnille ovat tosiasia perheissä, jotka koostuvat yhdestä vanhem-masta ja pikkulapsista tai koululai-sista. Jos nämä tosiasiat huomioitaisi päätöksenteossa entistä paremmin esimerkiksi työelämän joustoina, hel-pottuisi monen pienperheen elämä. Useat perheen ainoat aikuiset ovat uskomattomia arjen selviytyjiä, silti koulujen pitkät lomat tai oma sairas-

tuminen saattavat ilman tukea osoit-tautua jopa ylitsepääsemättömiksi vaikeuksiksi.

Tällä hetkellä nyt jo 45-vuotias Päk-sy toimii lähinnä Helsingin alueella. Helsingissä toimii kahdeksan olk-karia, osa muiden perhejärjestöjen kanssa yhteistyössä. Perustoiminta pyörii täysin vapaaehtoisten voimin, vain olkkareiden lastenhoitajat saa-vat palkkaa. Kaupunki tukee olkka-reiden järjestämistä rahallisesti sekä antamalla myös päiväkotien ja asu-

kaspuistojen tiloja ilmaiseksi yhdis-tyksen käyttöön. Toiveena olisi saada olkkaritoimintaa laajennettua myös muihin pääkaupunkiseudun kau-punkeihin. Vantaalla olisivat jo ver-taistukivetäjätkin valmiina, vain tilat toimintaan puuttuvat. Yhdistys toi-vookin, että saisi jo tulevana vuonna tehdä kävijöiden poikkeuksetta tär-keäksi kokemaa ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä koko pääkaupun-kiseudun alueella.

VERTAISTUKEA ARKEEN

11.11.2015 syyskokouksessa valittiin yksimielisesti Jouko Koskinen jatkamaan puheenjohtajana

yksi kerhoista on rivitanssi ja tässä osa esiintymässä


Näin itsenäisyyspäivän aikaan on hyvä miettiä mikä on tämä maamme Suomi ja millainen haluamme, että maamme on jatkossa. Ei ole sattumaa, että pie-ni, pohjoinen Suomi on noussut yhdeksi maailman vauraimmaksi hyvinvointivaltioksi. Kyllä, olemme to-della monella elämänalueella kuten koulutuksessa, tasa-arvossa, tuloerojen tai korruption vähäisyydessä, avoimuudessa ja monessa muussa maailman parhai-ta maita. Tämä on saattanut monilta unohtua, kun vii-me vuosien julkinen keskustelu on keskittynyt pitkälti siihen, miten huonosti Suomella menee.

Menestykseemme kansakuntana on useampia syi-tä. Se ei johdu hyvästä sijainnista, hyvistä säistä tai muista annetuista ulkoisista tekijöistä. Tärkein syy menestykseemme on ollut, että olemme yrittäneet pitää koko kansakunnan samassa veneessä ja raken-taa kaikille kuuluvan, julkisiin hyvinvointipalveluihin perustuvan hyvinvointiyhteiskunnan. Olemme vero-tuksella tasanneet tuloeroja ja koulutuksen maksut-tomuudella huolehtineet, että kaikki saisivat mahdol-lisuuden päästä elämässä eteenpäin. Työmarkkinoilla asioista on sovittu pyöreän pöydän ympärillä.

Tänä vuonna monia näitä peruspilareita on ravisteltu ja aika monet kansalaiset ovat vähintään huolissaan, osa jopa raivoissaan. Puoli vuotta istunut Kokoo-muksen, Keskustan ja Perussuomalaisten hallitus on laittanut monen asian päälaelleen. Moni kokee aiheesta epäoikeudenmukaiseksi, että pienituloi-silta leikataan samalla kun suurituloiset saavat olla taloustalkoissa mukana vapaaehtoisesti. Professorit ja yliopisto-opiskelijat ovat tyrmistyneitä, että maan hallitus aikoo laskea kansakunnan koulutustasoa. Moni on huolissaan julkisten palvelujen laajamittai-sesta yksityistämisestä. Eläkeläiset eivät ymmärrä miksi heidän pitäisi maksaa enemmän veroa kuin sa-

man verran tienaava palkansaaja. Työntekijät eivät niele sitä, että heidän palkkojaan, lomiaan ja lomara-hojaan leikataan; eihän kukaan puhunut sellaisesta ennen vaaleja sanaakaan!

Suomilaiva natisee nyt liitoksistaan ja aallokko kei-nuttaa venettä kovasti. Kapteeni pääministeri Juha Sipilä on osoittautunut ailahtelevaksi johtajaksi, joka yrittää johtaa maata kuin yritystä. Monelle on synty-nyt käsitys, että hän on enemmän elinkeinoelämän kuin kansalaisten asialla.

Suomi tarvitsee nyt luottamusta ja sopimista. Sitä, että haluamme jatkossakin pitää kaikki mukana sa-massa veneessä. Etteivät hyväosaiset porskuta ilman mitään vastuuta huono-osaisten kamppaillessa pe-rustoimeentulonsa kanssa. Tarvitsemme myös näky-män tulevaisuudesta, ei pelkkää jatkuvaa keskuste-lua leikkauksista ja säästöistä. Ja tarvitsemme uskoa siihen, että voimme jatkossakin olla maailman paras maa jos ja kun panostamme kaikkien koulutukseen, oikeudenmukaiseen verotukseen ja eri väestönryh-mien väliseen kunnioitukseen.

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja Uudellamaalla

KO LU M N I - Ma a r i t Fe l d t - R a nt a

”Suomi tarvitsee nyt luottamusta ja sopimista. Sitä, että haluamme jatkossakin pitää kaikki mu-

kana samassa veneessä”

LUOTTAMUSTA JA SOPIMISTA

Korson sosialidemokraatit osallis-tuivat normaaliin tapaansa Korson markkinoille marraskuussa 2015. Markkinoilla toteutettiin kysely, jolla kartoitettiin korsolaisten mie-lipiteitä siitä, mitä korossa pitäisi parantaa.

Moni vastaaja aloitti pohdintasa siitä, että Korsohan on jo aika hyvä paik-ka. Useassa keskustelussa todettiin myös, että Korso on mainettaan - ukopuolisten silmässä - paljonkin pa-rempi paikka. Parannettavaakin löytyi. Enemmistö vastaajista kiinnitti huomiota siihen, että Korso tulisi saada siistimmäksi. Asennekasvatusta tarvitaan, mutta sen lisäksi alueen puhdistykseeen ja roskakorien määrään ja sijoitteluun pitäisi kiinnittää huomiota. Valaistus todettiin myö osin riittä-mättömäksi. Osa vastaajista koki tur-vattomuuden tunnetta hämärillä ja suorastaan pimeillä alueilla. Korson palveluita kehuttiin; harvas-ta kaupunginosasta löytyy näin kat-tavasti palveluita. Mutta parannetta-vaakin vastaajat löysivät. Joukossa oli ajatuksia sellaisista kau-pallisista palveluista, joita ei ehkä ole helppo toteuttaa. Liikuntapalvelui-den ja kulttuuritarjonnan lisääminen sen sijaan onnistuu jo helpommin. Nykyisten palveluiden turvaaminen-kin oli vahvasti esillä. Terveyspalvelut etunenässä.

KORSO SIISTIKSI JA LISÄÄ PALVELUITA

Korsolaisilla järjestöillä on pitkä historia yhdessä toimimisesta. Yksi osoitus tästä on ollut Korso-talo toi-mikuntineen. Nyt monen järjestö-jen työ jatkuu Ruusupaviljongissa, josta on tiloja saatavissa myös mui-den järjestöjen ja yksityishenkilöi-den käyttöön.

Inkun Ideapajan Ystävät ry, Korson Eläkkeensaajat ry, Korson Kaiku ry, Korson Kunto ry, Korson Mieslaulajat ry, Korson Veto ry, Korson Palloseura ry, Korson Työväen Näyttämö ja Van-taan Näkövammaiset ry:n edustajat kokoontuivat Ruusupaviljongin pe-rustavaan kokoukseen 11.12.2014 klo 18.30.

Jouko Koskinen avasi kokouksen ja toivotti perustamiskokouksen osallistujat tervetulleiksi tekemään korsolaista historiaa, hyvällä yhteis-työllä saadaan uusi yhdistys jatka-maan Korsotalotoimikunnan nyt jo 24- vuotta jatkuneita perinteitä. On hyvä, että Korsosta löytyy tahtoa ja yhteistyötä tehdä asioita yhteiseksi hyväksi.

Perustamiskokouksen puheenjoh-tajaksi valittiin yksimielisesti Jouko Koskinen ja sihteeriksi Visa Tammi. Ennen perustamiskokousta Vantaan kaupunki oli päättänyt antaa Ruusu-paviljongin tilat perustettavalle yh-distykselle.

Perustamiskokouksen päätösten mu-kaan yhdistyksen tarkoituksena on yhdessä jäsenyhdistyksiensä kanssa pitää yllä ja kehittää Vantaa Korsossa sijaitsevaa Ruusuvuoren koulupavil-jonkia. Yhdistyksen tarkoitus on koo-ta jäsenikseen ne yhdistykset jotka toimivat Korson Ruusupaviljongissa ja paviljongin toiminnan kehittämi-nen ja yhteisöllisyyden edistäminen

alueella.

Ensimmäinen hallituksen kokous pidettiin kesätauon jälkeen 26.8.2015 ja perusta-miskokouksessa puheenjoh-tajaksi valittu Visa Tammi avasi kokouksen ja toivotti osallistu-jat tervetulleiksi kokoukseen tekemään korsolaista histo-riaa, hyvällä yhteistyöllä saa-daan uusi yhdistys jatkamaan Korsotalotoimikunnan perin-teitä.

RUUSUPAVILJONKI ON KORSOLAISTEN JÄRJESTÖJEN TILA

Ruusupaviljonki sijaitsee osoitteessa Kisatie 21, alapiha (Ruusu-vuoren koulun alapuolella, hiekkakentän päässä).

Talon tilojen käyttöpyynnöt/vuokraukset [email protected] / 0400 402 172 lomakkeella http://korso.elakkeensaajat.fi/@Bin/166689/Ruusupaviljonki+varauslomakepohja.pdfhttp://korso.

elakkeensaajat.fi/

I N F O

eespäin 2/2015

Documents