tyttÖjen aluevalmennus lounais-suomi

TYTTÖJEN ALUEVALMENNUS Lounais-Suomi

TOIMINTALINJAUKSET PELIN JA JOUKKUEIDEN MUODOSTAMISEN OSALTA

VALMENNUKSEN LINJAUS• LOUNAISEN ALUEEN TYTTÖJEN

ALUEVALMENNUKSESSA NOUDATETAAN LENTOPALLOLIITON VALMENNUKSEN LINAJUKSIA.

• SEURAAVISSA DIOISSA KERROTAAN LOUNAIS-SUOMEN TYTTÖJEN ALUEJOUKKUEIDEN TOIMINTALINJAUKSIA PELIN JA JOUKKUEIDEN MUODOSTAMISEN OSALTA

Miltä ykkösjoukkueen pelin pitäisi näyttää C-tytöissä:

Yleisesti C-tyttöjen pelin pitäisi olla lähempänänaisten peliä, kuin C-poikien miesten peliäJohtuen tyttöjen aikaisemmasta fyysisestäkehittymisestä. C-tyttöjen alueemme I-joukkueen pelin tulisi näin siis olla hyvääNaisten II-sarjatasoa ja lähellä I-sarjan hännäntasoa.

Miltä ykkösjoukkueen pelin pitäisi näyttää C-tytöissä passipelin osalta:

• I-tempohyökkäyksessä etu- ja takapateri käytössä• passari osaa heittää hyvin sekä taakse että eteen

laitoihin• passari hallitsee hyppypassit, jolla pallo myös lentää

laitaan asti (pääasiallisesti)• peli koko verkon leveydellä kaikissa rotaatioissa• laitapeliä mahdollista pelata myös nopealla temmolla

Miltä ykkösjoukkueen pelin pitäisi näyttää C-tytöissä hyökkäyspelin osalta

• laitahyökkääjillä monipuolinen osaamisvalikoima (raja, viisto, joillakin tsekkilyönnit, peipit)

• I-tempohyökkääjät ajoissa paterissa• järkevät ratkaisut remonttipassitilanteissa• meillä on tyttöjä, jotka osaavat antaa pallolle ”kyytiä”

= hyvä lyöntitekniikka, eli heittoliike ”poikamaisesti” hallussa

• ”Vääräjalkaisia” pelaajia mahdollisimman vähän• vastaanotto nais- ja tyttölentopalloilun mukaisesti

Miltä ykkösjoukkueen pelin pitäisi näyttää C-tytöissä torjuntapelin osalta

• linjausten mukaiset liikkumistavat osattava• linjausten mukainen torjunta-

puolustustaktiikka• kolmen pelaajan torjunta tarvittaessa

Miltä ykkösjoukkueen pelin pitäisi näyttää C-tytöissä puolustuspelin osalta

• Maihinmeno- ja liikkumistekniikat pääsääntöisesti hallinnassa (läpijuoksut, lantio pallon ”ympäri”, tynnyri, slide, chin, sprawl)

• Taktisella puolella ”raja kiinni” (box defence)- puolustus hallinnassa.

Miltä ykkösjoukkueen pelin pitäisi näyttää C-tytöissä syötön osalta

• osa pelaajista syöttää hyppyleijaa (ei aluejoukkueessa, koska säännöissä kiellety)

• linjausten mukaisista syöttöpaikoista osataan syöttää eri kohteisiin

• osataan ajatella syöttötilanteessa ts. jos vastustaja on lähellä, niin syöttö kauas, jos vastustaja kaukana; lyhyt syöttö

• syöttötaktiikassa pysyminen/kurinalaisuus

Miten fyysinen suorituskyky ja sen kehittäminen linkittyy edellisiin kohtiin?• keskivartalo oltava riittävän hyvässä kunnossa. Jos ei ole, niin

sitten ”kotiläksyj䔕 pelaajilla on oltava sellainen peruskestävyys, että kaksi kertaa

päivässä harjoitteluun alkaa olla eväitä = testattava myös kestävyyskuntoa esim. kestävyyssukkulajuoksulla. Jos puutteita, niin edelleen kotiläksyjä

• peruskestävyystesti ei saa romuttaa leirillä jaksamista. Jos näin käy, niin kunto ei ole aluejoukkuepelaajalle riittävä = oltava urheilija!!

• leirien oltava fyysisesti niin kovia, että niille ei voi tulla huonossa kunnossa ilman, että silloin on leirillä ikävää ja vaikeaa

Miltä ykkösjoukkueen pelin pitäisi näyttää B-tytöissä?• Yleisesti pelin tulisi olla jo melko

lähellä naisten liigatason peliä. Vähintään hyvää ykkössarjatasoa.• Seuraavissa dioissa pelin eri osa-

alueilla C-tyttöjen pelistä mainittujen kohtien lisäksi.

Miltä ykkösjoukkueen pelin pitäisi näyttää B-tytöissä passi- ja hyökkäyspelin osalta:

• satanen, siirto ja kolmen metrin hyökkäykset mukana

• hyppypassit laitoihin asti säännöllisemmin• remonttipassit tarkkoja• laitatempo nopeutuu

Miltä ykkösjoukkueen pelin pitäisi näyttää B-tytöissä torjunta- ja puolustuspelin

osalta:

• mahdollisia pelaaja- ja joukkuekohtaisia taktisia variaatioita osattava soveltaa vastustajan mukaan

• kolmen pelaajan torjunta• liberon mukaan tulo jämäköittää puolustusta

Miltä ykkösjoukkueen pelin pitäisi näyttää B-tytöissä syötön osalta:

• jotkin pelaajat syöttävät kovaa kierteistä hyppysyöttöä, pääasiassa käytössä suunnattu aggressiivinen hyppyleija

• lyhyt syöttö varma• pelaaja osaa ajatella syöttöviivan takana

Miten fyysinen suorituskyky ja sen kehittäminen linkittyy edellisiin kohtiin?• urheilijoiden oltava valmiita ympärivuotiseen

ammattimaiseen harjoitteluun (kokonaisliikuntamäärä n. 18-20h/vko).

• osa tekeekin jo niin , koska on jo valtakunnallisessa valmennuskeskuksessa tai muissa urheiluakatemioissa

ALUEJOUKKUEIDEN MUODOSTAMISEN PERIAATTEET

MITEN MUODOSTETAAN JOUKKUEET?

• Tason mukaan siten, että C-tytöissä pyritään antamaan näyttömahdollisuus mahdollisimman monelle pelaajalle. Menestystavoite on, mutta sellaiset pelaajat, jotka mahtuisivat I-joukkueeseen, mutta eivät saisi siellä kovin paljoa peliaikaa voidaan valita II-joukkueeseen.

• B-tytöissä muodostetaan parhaat mahdolliset joukkueet. I-joukkueen menestystavoitteena mestaruus joka vuosi.

MITEN SUHTAUDUTAAN IKÄRAJOIHIN?

• Alaikäisiä (D-tyttöjä C-tyttöihin) voidaan ottaa mukaan joissakin erityistapauksissa, kuitenkin erittäin tarkasti ja kriittisesti harkiten.

• B-tyttöihin ei mielellään C-ikäisiä, koska meillä pelaajia kyllä riittää. Pienellä varauksella poikkeustapauksissa tämä voi olla mahdollista, mutta silloin on oltava kyseessä poikkeuksellisen lahjakas (ei siis vain aikaisin kehittynyt!!) ja henkisesti valmis yksilö.

• Ikäluokan sisällä eri vuosina syntyneitä kohdellaan samanarvoisesti taitotasot huomioiden.

ALUEJOUKKUEIDEN RAKENNE, C-TYTÖT

12 pelaajaa, joista:• 2 passaria• 3 keskitorjujaa• 7 yleispelaajaa, joista:• Joku voi pelata keskellä, joku voi pelata

passarina, voidaan valita myös yksi ns. ”liberotyyppi”.

ALUEJOUKKUEIDEN RAKENNE, B-TYTÖT

12 pelaajaa, joista:• 2 passaria• 1 libero• 3 keskitorjujaa• 5 yleispelaajaa, joista yksi voi pelata

tarvittaessa keskellä, yksi tarvittaessa liberona ja yksi tarvittaessa hakkurina.

• 1 hakkuri

LEIRITYSMikä on koko alueleirityksen tavoite?

MAAJOUKKUEEN NÄKÖKULMA

• kartoittaa lahjakkuuksia ja harjoittaa heitä kohti huippu-urheilu-uraa.

ALUETOIMINNAN NÄKÖKULMA

• kartoittaa lahjakkuuksia aluejoukkueisiin• harjoittaa alueen parhaita pelaajia siten, että heille herää halu kehittää itseään

kilpa- ja mahdollisimman moni huippu-urheilijoiksi• pelaajien taitotasoon alueleireillä on kohtalaisen vähäinen vaikutus.

Päivittäisvalmennus seuroissa ja omalla ajalla ratkaisee pelaajan tasoa enemmän.• edellä mainittu ei tarkoita sitä, etteivätkö alueleirit oli merkittäviä pelaajan

kehittämisen paikkoja sillä:• alueleirit voivat toimia kimmokkeina , motivointina ja hyvänä vaihteluna

harjoitteluun parhaille pelaajille • alueleireillä ajetaan sisään aluejoukkueen pelisysteemiä ja tutustutaan uusiin

pelikavereihin• harjoittelua ja tottumista maajoukkueleiritystä varten• pelaaja vie tietotaitoa mukanaan kotiseuraansa mieluiten mukana olleen

valmentajansa kanssa• alueleirit myös valmentajakoulutustilaisuuksia• -D-ikäisille alueellisia leirejä jo syksyllä (D-tyttöjen tehotreenit)

ALUEEN SEUROJEN NÄKÖKULMA• pelaajat saavat lisäharjoitusta ja lisäintoa harjoitteluun

seurassa• alue tukee seuran valmentajia antamalla tietotaitoa ja uusia

näkökulmia (lähinnä kilpa- ja huippu-urheilun näkökulma) valmennukseen ja sen organisoimiseen seurassa

• seuravalmentajilla mahdollisuus tutustua aluevalmennukseen ja halutessaan hakeutua aluevalmentajan tehtäviin (valmentajallakin porras kohti maajoukkuevalmennusta)

• aluevalmennus on tärkeä yhteistyökumppani ja tuki seuravalmentajille

YKSITTÄISEN PELAAJAN NÄKÖKULMA

• pelaaja saa intoa harjoitella lisää ja myös tehdä kehittäviä ja huoltavia harjoitteita omalla ajallaan.

• mukavaa vaihtelua harjoitteluun ja tapaa uusia kavereita, jotka ovat ennen olleet verkon toisella puolella vastustajina

• askel kohti maajoukkuetta• saa näkemyksen ja kokemuksen ammattimaisesta kaksi kertaa päivässä

tapahtuvasta harjoittelusta, joka on edessä mikäli pelaaja haluaa kehittyä mahdollisimman hyväksi ja pääsee valmennuskeskukseen tai akatemioihin tai ammattialisuralle myöhemmin

• pelaaja saa valmennustietoutta leireillä myös teorian muodossa (ravinto, uni, harjoittelun ”kotiläksyt”, harjoituspäiväkirja)

• saa kokemuksen huipulle tähtäävän harjoittelun rasitustasosta, leirien fyysinen rasitustaso oltava kova

• huonokuntoiselle pelaajalle leirien tulee olla erittäin raskaita, jopa hivenen epämiellyttäviä

ALUEVALMENTAJAN NÄKÖKULMA

• pääsee valmentamaan alueen parhaita pelaajia samassa ryhmässä

• mukavaa vaihtelua päivittäisvalmennukseen seurassa

• saa tukea seuravalmennukseen ja jakaa valmennustietoutta seurakentälle

• yhteistyötä maajoukkuevalmennuksen kanssa• tapaa muita aluevalmentajia ja saa vaihtaa

ajatuksia heidän kanssaan

MITEN LEIRITYS TULISI ORGANISOIDA? MAAJOUKUEEN NÄKÖKULMA

• Parhaat pelaajat näytillä alue SM-kisoissa hyvässä kunnossa

MITEN LEIRITYS TULISI ORGANISOIDA? ALUEJOUKUEEN NÄKÖKULMA

• siten, että saadaan koottua parhaat mahdolliset joukkueet alue SM-kisoihin ja harjoitettua joukkueita siten, että pelin on mahdollista toimia kisoissa

MITEN LEIRITYS TULISI ORGANISOIDA? ALUEEN SEUROJEN NÄKÖKULMA

• haittaa seuran tapahtumia mahdollisimman vähän

• tukee seuran valmennusta mahdollisimman paljon

• koska leirit ovat pääasiassa kesällä, niin aluetoiminta tukee joukkueiden kesäharjoittelua hyvin

MITEN LEIRITYS TULISI ORGANISOIDA? YKSITTÄISEN PELAAJAN NÄKÖKULMA

• pelaaja pääsee osallistumaan leireille mahdollisimman hyvin sekä seuran tapahtumat että oman elämän tapahtumat huomioiden.

• HUOM!! priorisointi omissa menoissa suhteessa urheiluun on myös harjoitteluasenteen mittari

• kuormittaa pelaajaa sopivasti (kilpa- ja huippu-urheilun näkökulma)

• kustannukset kohtuullisia

MITEN LEIRITYS TULISI ORGANISOIDA? ALUEVALMENTAJAN NÄKÖKULMA

• leiritysten ei pidä kuormittaa liikaa • kulut korvattava ja päivärahat maksettava

LOUNAS ON PARAS