ÄÄni elokuvassa
DESCRIPTION
ÄÄNI ELOKUVASSA. Äänen lajit. Tavallinen jako: Puhe Musiikki Tehosteet. Audiovisuaalinen sopimus. Äänen ja kuvan suhde Michel Chionin mukaan (Chion: Audio-Vision ). Audiovisuaalinen sopimus ja äänen lisäarvo ( valeur ajoutée, added value ). - PowerPoint PPT PresentationTRANSCRIPT
ÄÄNI ELOKUVASSA
Äänen lajitTavallinen jako:1. Puhe2. Musiikki3. Tehosteet
Audiovisuaalinen sopimus
Äänen ja kuvan suhde Michel Chionin mukaan(Chion: Audio-Vision)
Audiovisuaalinen sopimus ja äänen lisäarvo (valeur ajoutée, added value) Elokuvassa vallitsee "audiovisuaalinen sopimus"
Kuvien ja äänten mielletään liittyvän toisiinsa Tästä syystä kuva ja ääni elokuvassa eivät koskaan ole
sama kuva ja ääni kuin mitä ne olisivat erillään Ääni antaa kuvalle lisäarvoa, joka kuitenkin usein
mielletään itse kuvan ominaisuudeksi (ja ääni vain kuvan sisällön toistavaksi elementiksi)
Synkreesi: (synkronia + synteesi) = ääni ja kuva liitetään toisiinsa, kun ne kuullaan ja nähdään samaan aikaan (vaikka todellista suhdetta ei olisikaan) Isku baseball-mailalla (kuva) ja puuta halkovan kirveen
ääni
Lisäarvo: esimerkkejä Teksti (selostus, puhe): suuntaa katsetta
Leon Zitrone: "Taivalla on kolme lentokonetta" Musiikki (tai tehosteet): suuntaa tunnetta
Empaattinen musiikki / ääni Anempaattinen musiikki / ääni
Ajallistaminen Pistemäisen liikkeen luominen (kung fu, tähtien
sota) Animointi, linearisointi, vektorisointi
Christian Metz ja ääniobjekti Christian Metz esittää artikkelissa Aural objects
kysymyksen siitä voiko ääni olla itsessään objekti Yleensä ääni mielletään jonkin näkyvän objektin
attribuutiksi (veden solina), ei objektiksi itsessään (solina)
Objektiluonne sidoksissa siis katseeseen ei kuuloon
Musiikillinen objekti? Kuunneltaessa esim. sellokappaletta, voidaan tunnistaa
äänen lähde (sello), mutta se ei kuitenkaan varsinaisesti ole se, mistä kappaleessa on kysymys
Metzin erottelu ja äänen funktiot Metzin erottelun pohjalta voidaan nostaa
esiin äänen kaksi eri aspektia1. Ääni, joka on sidoksissa visuaaliseen
objektiin Tilallisuus, kerronnallisuus - diegeettisyys
2. Ääni itsessään Äänen "musiikillisuus” (miten myös muut
äänet kuin musiikki – puhe, tehosteet – välittävät rytmiä, tunnelmaa, miltä ne kuulostavat sinänsä, jne.)
Diegeettisyys ja tilallisuus Diegeettisiä ääniä ovat äänet, joiden lähde
sijaitsee elokuvan kerronnallisessa tilassa. Nyrkkisääntö: diegeettisiä ovat äänet,
jotka yksi tai useampi elokuvan henkilöhahmoista voi kuulla.
Äänet tulevat diegeettisiksi, kun ne voidaan selkeästi yhdistää johonkin äänilähteeseen
Diegeettisyydellä on siis aina tilallinen ulottuvuus
Ei-diegeettiset äänet Ei-diegeettisiä ovat äänet, jotka tulevat
elokuvan tarinamaailman ulkopuolelta Tarkoitettu vain katsojalle Elokuvan henkilöt eivät voi kuulla Tyypillinen esimerkki: taustamusiikki
Diegeettisen äänen paikka kuvanulkoinen / kuvansisäinen (off-screen / on-
screen) sisäinen (subjektiivinen) / ulkoinen (objektiivinen) Diegeettisen ja ei-diegeettisen erolla on
mahdollista leikkiä; raja ei aina selvä toisaalta leikki ei olisi mahdollista, ellei
periaatteellista eroa olisi Vrt. myös Chion: tilallinen magnetisaatio
(visuaaliset vihjeet “kiinnittävät” äänen katsojan mielessä tiettyyn tilan osaan) Esim. kuvassa vasemmalla olevan henkilön ääni
”kuuluu” vasemmalta, liikkuvan henkilön askelten ääni ”liikkuu” tämän mukana – myös monoäänessä
Chion: akusmaattinen ja visualisoitu ääni Akusmaattinen ääni: ääni, jonka lähde ei
ole näkyvissä Akusmaattisia välineitä esim. puhelin, radio,
äänilevy
Visualisoitu ääni: ääni, jonka lähde on näkyvissä
Elokuvassa ääni liittyy aina kuvaan Myös ei-visualisoitu ääni sitoutuu kuvaan "Ääniraitaa ei ole"
Michel Chionin kolmen äänivyöhykkeen malli
Visualisoidun äänen alue
Akusmaattisen äänen alueet
Kuvanulkoinendiegeettinen(off-screen)
Kuvansisäinen diegeettinen (on-screen)
KuvanulkoinenEi-diegeettinen
1 2
3
1 Kuvansisäisen ja kuvanulkoisen diegeettisen äänen raja
2 Kuvansisäisen ja ei-diegeettisen äänen raja
3 Kuvanulkoisen diegeettisen ja ei-diegeettisen äänen raja
Akusmaattinen olento Acousmêtre = acousmatic + être Elokuvan hahmo tai henkilö, joka on läsnä
vain äänensä kautta Koetaan usein salaperäisenä ja suuren
vallan omaavana Deakusmatisaatio: akusmaattisen
olennon tuominen kuvaan (mihin liittyy usein vallan riisuminen)
Uskollisuus / vastaavuus (fidelity)(Bordwell & Thompson) Uskollisuus = ääni vastaa lähdettä sellaisena kuin
sen ymmärrämme äänen uskollisuus perustuu sitä koskeviin
odotuksiin koira joka naukuu kuin kissa: ääni ei vastaa lähdettään matalalla äänellä puhuva mies: ääni vastaa lähdettään myös voimakkuuden muutos: kellojen tikityksen suuri
voimakkuus voi kuvastaa henkilön psykologista tilannetta (jonkin tapahtuman odotus)
Esitetty (rendu, rendered) ja todellinen ääni(Michel Chion) Toisinnettu tai "todellinen" ääni: suoraan
tallennettu objektin oma ääni Esitetty ääni: ääni joka on tehty elokuvaan, ja
jonka tarkoituksena on välittää nähtyyn objektiin liittyvä tunnelma, vaikutelma, jne.
Katsojalle äänet eivät ole totuudellisia ja toimivia siksi, että ne toisintavat sen, mitä kuullaan todellisuudessa, vaan siksi että ne esittävät (välittävät, ilmaisevat) tilanteeseen liittyvät tunteet Esim. kuva karhusta ei yksin välitä karhun voimaa,
kokoa, jne., mutta ääni auttaa näiden asioiden esittämisessä
Keskeinen esitetty aspekti: objektin materiaalisuus
Materiaalisuutta osoittavat äänet(indices materialisantes; materializing sound indices)
Yleensä ääni osoittaa objektin materiaalisuuden kuvaa selvemmin "Materiaalinen" ääni koetaan diegeettisenä; esim.
epävireinen piano on "todellisempi", "materiaalisempi" kuin puhtaasti soiva (jossa kuuluu vain "musiikki", ei soitin) ja siksi koetaan diegeettiseksi
Materialisoivien ääni-indikaattorien runsas käyttö johtaa tilaa / elokuvaa kohti aineellista ja konkreettista
Materialisoivien ääni-indikaattorien vähäinen tai olematon käyttö etäännyttää tilaa / elokuvaa aineellisuudesta ja korostaa abstraktia ja "ylimaallista"
Elokuvamusiikin ulottuvuuksia Parafraasi
Musiikki myötäilee kuvaa (esim. ”Mickey Mousing”) Polarointi
Musiikki ohjailee / selventää (monimielistä) kuvaa (esim. jännittävyyttä korostava musiikki)
Kontrapunkti Musiikki asettuu vastakkain kuvan kanssa
Vrt. Chion empaattinen ja anempaattinen musiikki
Suhde diegeesikseen ei-diegeettinen objektiivinen diegeettinen subjektivinen diegeettinen supradiegeettinen (diegeettisen ja ei-diegeettisen välimuoto; esim.
musikaaleissa henkilöt alkavat laulaa ”mukana” ei-diegeettisenä taustalla soivaa kappaletta)
Äänen (kerronnallinen) ajallisuussynkroninen / ei-synkroninen
liittyy esityksen aikaan (screen time) synkroninen: ääni kuuluu samaan aikaan kuin
äänilähde tuottaa sen tyypillinen esimerkki: huulisynkroni
ei-synkroninen: esim. Singing in the Rain, What's up Tiger Lily? (Woody
Allenin uudelleendubbama aasialainen vakoiluelokuva)
samanaikainen / eriaikainen liittyy juonen ja tarinan väliseen suhteeseen suora ääni äänitakauma ääniennakko
Äänen ja kuvan ajalliset suhteet
Aika Diegeettinen (tarinan tila) Ei-diegeettinen (tarinanulkoinen tila)
1. Eriaikainen: ääni varhemmasta tarina-ajasta kuin kuva
Äänitakauma kuvaennakko (viipyvä) äänisilta (ääni jatkuu, kuvassa siirrytään eteenpäin)
Menneeksi merkitty ääni kuvien päällä (Kekkosen puhetta nykysuomalaisten kuvien taustalla)
2. Samanaikainen (tavanomainen tilanne)
Ulkoinen: dialogi, efektit, musiikkiSisäinen: henkilön ajatukset kuullaan
Kuvien kanssa saman-aikaiseksi merkitty ääni kuvien päällä (selostaja kuvailee tapahtumia preesensissä)
3. Eriaikainen: ääni myöhemmästä tarina-ajasta kuin kuva
Ääniennakko kuvatakauma, jossa ääni pysyy nykyhetkessä (esim.henkilö kertoo aiemmista tapahtumista) (ennakoiva) äänisilta (uuden kuvan ääni alkaa ennen kuvaleikkausta)
Myöhemmäksi merkitty ääni kuvien päällä (Tarja Halosen puhetta talvisodan kuvien päällä.)