2b. Kiinan, Väli-amerikan ja Euroopan muinaiskulttuureista

Muinais-Kiinan kulttuuri

Kiinan kulttuuri on ainutlaatuinen siinä mielessä, että se

jatkuu katkeamatta vanhemmalta kivikaudelta nykypäiviin.

Historian kaudet nimetään keisarisukujen eli dynastioiden

mukaan. Perustana on pelkkää nimeä syvempi

uskonnollinen käsitys. Keisari oli Taivaan, luontoa

hallitsevan korkeimman valtiaan, poika ja sai osansa tästä

kunnioituksesta.

2

Muinaiskiinan dynastioita

3

2.4. Kiinan matematiikka

Kiinan matematiikka kehittyi korkealle tasolle

Numeromerkit

Matemaattista kirjallisuutta

4

Numerotikuilla esitetty (vuosi)luku 19715

Zu Chongzhin laskelma π:lle Sui Shu –teoksessa (Sui Dynastia 581-618)

6

Sivu Jiu Zhang Suan Shu’n teoksesta: Yhdeksän lukua matematiikan taidostaEteläinen Song Dynastia (960-1279)

7

8

2.5. Muinais-Kiinan fysiikka

Kiinalaiset pitivät kirjaa pyrstötähdistä ja novista –2296 lähtien 4000 vuotta sitten kaksi tähtitieteilijää tuomittiin kuolemaan, koska

eivät kyenneet ennustamaan auringonpimennystä taito siis

tuolloin periaatteessa saavutettu

Optiikka merkittävin muinaisen Kiinan fysiikan osa-alue soihdut ja öljylamput valonlähteinä, kynttilä mahdollisesti 400 eKr.

varjon muodostumista koskevat kokeet varhaisimpia optisia

kokeita

valonsäteiden kulun suoraviivaisuus

näkeminen: valonsäteiden saapuminen silmään (Antiikin Kreikassa

näkösäteet)

9

Peilikokeet peilin valmistus

tasopeilien, koverien ja kuperien peilien kuvantamisominaisuudet

700 eKr. koveran pronssipeilin avulla tuli auringonvalosta

fokusoimalla

500 jKr. taikapeili

Akustiikka kiinalaiset kiinnostuneita äänestä

musiikki ja soittotekniikka pitkälle kehittynyttä

äänen peruslähteet: metalli, kivi, silkki, bambu, puu, nahka, kurpitsa

ja maa

äänen korkeus: puhdas-mutainen (esikvantifioiva asteikko)

sävelasteikkoja –400-luvulta lähtien

äänen nopeus etäisyyksien mittaus +300-luvulla

900-l: ääni kuuntelijasta riippumaton atmosfäärinen ilmiö

10

Magnetismi kiinan fysiikan tunnetuin ja vahvin alue magneettimalmin ominaisuudet tunnettiin 200 eKr.

pian myös magnetoimistaito

ennustamiseen lusikkakompasseja

kelluvat kompassit rakennusten suuntaamiseen

neulakompassit navigointiin (600-700 –luvuilla), arabialaisilla

kompassi purjehduksen navigointiin 300-luvulla

kiinalaiset käyttäneet kompassia suunnistamiseen 900-luvulta lähtien

rautaneulojen magnetointi: kuumennus ja jäähdytys etelä-

pohjoissuunnassa

deklinaatio ja magneettien polaarisuus 700-800 –luvuilta lähtien

Muinais-Kiinalainen ”taikalusikka”11

Kelluva kompassi muinais-Kiinassa

12

Neulakompassi muinais-Kiinassa

13

Kuvaus Shen Kuon kokeiluista

ripustaa magneettineula eri tavoilla

14

15

Muinais-Kiinan maailmankuva ja yhteiskunta

• Maailmankaikkeus: Aurinko, Kuu ja tähdet kelluvat tyhjässä avaruudessa liikkuen tai pysyen paikallaan (ajanlaskumme alussa, Hsuan Yeh –koulukunta)

”Ihmevaunut”

16

”Ihmeruukku”

17

Zhang Hengin seismografin rekonstruktio

18

Pronssikanuuna vuodelta 1332

19

Antiikkinen Kiinalainen pronssiveistos-

taltiointi keskeisistä akupunktiopisteistä

20

Muinaisen Kiinan tärkeitä kalentereita21

Kiinan ”vuodenajat”22

23

2.6. Intian luonnontieteet

Indus-joen laaksossa sivilisaatiota jo 3000 eKr. kymmenjärjestelmä lukujärjestelmänä jo varhain nykyinen numerojärjestelmä peräisin systeemistä, joka

Intiassa 300-200 eKr. buddhalainen filosofia tunsi alkeellisen atomiteorian epäjatkuvuusidea aikasuureeseen (1. tai 2. vuosisata

eKr.)

24

2.7. Etelä- ja Keski-Amerikka

maya-intiaanit kehittivät kantaluvulle 20 perustuvan

lukujärjeselmän (yli 2000 vuotta sitten) täydellinen paikkajärjestelmä, jossa ehkä ensimmäisenä

nolla

piste (.) = 1, viiva (-) = 5, pähkinän siemen = 0

Muinaisten atsteekkien kalenterikivi25

Maya-kalenteri

26

27

2.8. Eurooppa

ihminen Eurooppaan neoliittisella aikakaudella mukana

piirteitä Egyptin ja Mesopotamian kulttuureista tähtitaivaan tarkkailuun ja ajanlaskuun rakennelmia,

kuuluisin Stonehenge, mm. uskonnollisia menoja varten Suomessa kivikautista kulttuuria pian viimeisen

jääkauden loputtua

28

Stonehengen kivet kuljetettu Walesista tähtitieteilijä Frey Hoyle: Stonehenge tähtitieteellinen

observatorio Stonehenge I 2600 eKr. kuun- ja auringonpimennyksen

ennustamiseen Stonehenge II keskeneräinen Stonehenge III rakennettu pronssikaudella 2000-1500

eKr.

Ilmakuva Stonehengen kivirakennelmasta29

Kiviportteja Stonehengen kivirakennelman keskellä

30

Stonehengen suuri suuntimakivi31

Juhannus-aurinko Stonehengessä suuntimakiveltä kiviportin läpi nähtynä

32

Stonehengen rakennelman kaaviokuva33

Tähtitieteilijä Fred Hoylen tulkinta Stonehengestä tähtitieteellisenä observatoriona

34

Kalevalan ”alkuräjähdys”35

36

2.9. Foinikialaiset tiedonvälittäjät

foinikialaiset merenkulkija-, kauppias- ja

uudisasukaskansaa, jonka merkitys vanhemman

kulttuurisen tiedon siirtämisessä antiikin kreikkalaisille

kirjoitusmerkkien siirtyminen mahdollisena esimerkkinä