euroopan digitaaliset sisämarkkinat

Euroopan digitaaliset sisämarkkinat

Timo [email protected]

© 2013 Digital Media Finland digitalmedia.fi⏐

1. Johdanto: Digitaalinen murros2. Digitaaliset sisämarkkinat3. Digitaalisten sisämarkkinoiden tilanne4. Toimijoiden näkemykset digitaalisten

sisämarkkinoiden kehittämisestä5. Johtopäätökset ja suositukset

Agenda


1. Johdanto: Digitaalinen murros


Digimurros tapahtui jo: laajakaistayhteydet Suomessa

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuluttajabarometri [verkkojulkaisu].Joulukuu 2012, Liitekuvio 14. Tietokoneen ja internet-yhteyden yleisyys kotitalouksissa 2/2001–11/2012Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.5.2013].


Maarajat murtuvat


Mainonta murtuu

Eri medioiden osuus mediamainonnasta maailmassa(PwC, visualisointi Digital Media Finland)


Arvoverkot murtuvat


Sovelluskehitys murtuuAnsaintamallit murtuvat


Eikä tässä vielä kaikki…


2. Digitaaliset sisämarkkinat


• Euroopan unionin sisämarkkinoilla ihmiset, tavarat, palvelut ja valuutta siirtyvät yhtä vapaasti maasta toiseen kuin maan sisällä.

• Euroopan unionin digitaalisilla sisämarkkinoilla 1. digitaaliset tuotteet siirtyvät yhtä vapaasti

maasta toiseen kuin maan sisällä2. tavaroita ja palveluita ostetaan ja myydään

digitaalisissa kanavissa yhtä vapaasti eri maiden välillä kuin yhden maan sisällä.

Digitaaliset sisämarkkinat


• Digitalisoituminen ja tietoverkkojen kehittyminen muuttavat perusteellisella tavalla yritysten, kansalaisten ja julkisten toimijoiden toimintaympäristöä

• Digitalous vaikuttaa oleellisesti työllisyyteen ja talouskasvuun

• Digitaalisen talouden osuus ja merkitys kasvavat jatkuvasti, yhtenäismarkkinoiden toiminta on vietävä myös digitaaliseen talouteen

• Digitalouden veturit tulevat pääosin Euroopan ulkopuolelta

Miksi tämä on tärkeää?


• Vaikuttaa oleellisesti talouskasvuun ja työllisyyteen

• Komission toimenpide-ehdotukset on linjattu Digitaalistrategiassa ja Sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa

Lähtökohdat


3. Digitaalisten sisämarkkinoiden tilanne


Fyysiset tuotteet

Palvelut Digitaaliset sisällöt

Kuluttajakauppa (B-to-C)

kuluttajatuotteet

kuluttajapalvelut

mediasisällöt

Yritysten välinen kauppa (B-to-B)

raaka-aineet ja alihankinnat

palvelu-alihankinnat

tietopalvelut ja B-to-B-media; kuluttajasisältöjen aggregointi

Kuluttajien välinen kauppa (C-to-C)

käytetyt tavarat

kotiapupalvelut

kuluttajien sisältötuotanto

Digitaalisten markkinoiden jaottelu

EU27 Suomi Huomioita

Vähittäiskaupan arvo (ilman autokauppaa), 2009

2.700 mrd € 34 mrd € Suomen osuus 1,3 % EU:sta

Sähköisen kaupankäynnin osuus yritysten liikevaihdosta, 2009

13 % 18 % Suomi edelläkävijä

Verkko-ostamisen osuus kuluttajien rahankäytöstä, 2010


Internetistä ostaneet kuluttajat, % väestöstä, 2010


Toisesta EU-maasta internet-ostoja tehneet kuluttajat, % väestöstä, 2009

8 % 17 % Suomi kärkijoukossa

Internet-kauppaa käyvien yritysten osuus vähittäiskaupan yrityksistä, 2009

51 % 39 % Suomi jäljessä

Kuluttajien rahankäyttö digitaalisiin sisältöihin

13 mrd € 140 milj. € Suomen osuus 1,1 % EU:sta

Yhteenveto digitaalisten sisämarkkinoiden tilanteesta


4. Toimijoiden näkemykset digitaalisten

sisämarkkinoiden kehittämisestä


• Hajanaiset digitaaliset markkinat• Puutteellinen yhteentoimivuus• Yleistyvä verkkorikollisuus• Alhainen luottamus verkkoihin• Puutteelliset investoinnit verkkoihin• Riittämättömät t&k-investoinnit• Digitaalisen osaamisen ja lukutaidon puutteet• Menetetyt mahdollisuudet vastata yhteiskunnan

haasteisiin

Digitaalistrategian tunnistamat keskeiset esteet


• Verkkopalvelujen tarjoajien toimintavalmiudet ja –edellytykset

• Kieli- ja kulttuurikysymykset• Yksittäisten toimijoiden valta-asema• Kuluttajansuoja ja verotus (ALV)• Palvelujen löydettävyys ja käytettävyys

Merkittävimmät DSM:n esteet: selvityksen tuloksia


• Hallitus ja eduskunta: työllisyysasteen ja tuottavuuden kasvu

• Oikeudenomistajat ja sisällöntuottajat: tekijänoikeuskysymykset

• Digitaalisen sisältökaupan harjoittajat: tekijänoikeuskysymykset

• Fyysisten tavaroiden ja palvelujen tarjoajat: kuluttajansuojakysymykset

• Teknologian toimittajat: riippuu yrityksen koosta• Kuluttajat: verkkorikollisuuden ja huijareiden kuriin

saaminen

Kotimaisten tahojen pääteemat


5. Johtopäätökset ja suositukset


• Digitaalisuus yleistyy, pian ei enää erityisalue• Keskustelussa otettava huomioon digitaalisen

toiminta-ympäristön erityispiirteet kuten uudenlaiset ekosysteemit

• Yksittäisille yrityksille DSM mahdollisuus ja uhka• Keskustelussa on punnittava kansalliset ja EU:n

edut• Digitaalisten markkinoiden näkökulma on otettava

huomioon läpileikkaavasti kaikissa poliittisissa päätöksissä

Tärkeimmät johtopäätökset ja suositukset: sisämarkkinaperiaatteet ja digitaalinen ympäristö


• Verkkokauppa avaa suomalaisille yrityksille uudenlaisia mahdollisuuksia sekä koti- että kv-markkinoilla

• Rajat ylittävissä palveluissa Suomen asema epäedullinen• Erityisesti pk-yritysten tietotaito ja asenteet eivät ajan tasalla• Suomalaiset yritykset ovat liian passiivisia• Kuluttajat entistä arvaamattomampia, sosiaalisen median rooli

tärkeä• Suomalaiset yritykset pystyvät kilpailemaan paremmin

erikoistumalla kuin volyymituotteiden hinnoilla• Julkisten yrityspalvelujen ja –tukien on sovelluttava myös

digitaalisilla markkinoilla toimiville yrityksille• Sisältöjen osalta peliteollisuuden kilpailukyvystä tulee huolehtia

myös jatkossa

Tärkeimmät johtopäätökset ja suositukset: digitaalisten sisältöjen ja palvelujen sekä digitaalisten kanavien kautta tapahtuva fyysisten tuotteiden ja palvelujen kauppa


• Kuluttajien luottamuksen kannalta olennaista kuluttajien oikeuksien toteutumisen varmistamisen

• ADR-menettelyjen edistäminen suositeltavaa rajat ylittävien kuluttajariitojen ratkaisussa

• Yksityisyyden suojan huomioiminen ymmärrettävin keinoin• Roskaposti suurin käytännön tietosuojaongelma• Reilun kilpailutilanteen takaaminen (esim. yhteensopivuus)• Tekijänoikeuskysymyksissä rajat ylittävien palvelujen

lisensiointia tulee helpottaa• Nopea markkinakehitys vaatii nopeampaa reagointia – EU-

tason sääntelyn hitaus

Tärkeimmät johtopäätökset ja suositukset: sääntely


• Kuluttajien luottamusta ja digitaalisia taitoja parannettava• Sosiaalinen media tärkeä tekijä kuluttajien ostopäätöksissä ja

sisältöjen löytämisessä• Sosiaalinen media myös lisäansainnan lähde• Verkkokaupan ja viranomaispalvelujen tarjonnan kasvu hyvä

asia kuluttajille• Kuluttajien välinen verkkokauppa potentiaalinen kasvualue,

vaatii kuitenkin pelinsääntöjä• Sijaintitietoon perustuviin palveluihin kiinnitettävä erityistä

huomiota

Tärkeimmät johtopäätökset ja suositukset: kuluttajat

Skenaariot

Suomi menestyy, jos:Kotimaiset yritykset tarttuvat ripeästi uusiin mahdollisuuksiinInfrastruktuuri ja kansalaisten verkkotaidot ja –aktiivisuus ovat huipputasollaKuluttajat luottavat verkkopalveluihin ja ottavat ne osaksi arkipäiväistä elämäänsäValtiovallan toimet tukevat optimaalisesti kehitystä

Suomi putoaa kehityksestä, jos:Kotimaiset yritykset ovat edelleen passiivisiaLaadukas kotimainen sisältötuotanto tyrehtyyInfrastruktuurin kehitys laahaa kv-kehitystä jäljessäKansalaisten verkkotaidot ovat hyvin eri tasoillaKuluttajat suhtautuvat verkkopalveluihin edelleen epäilevästiValtiovalta ei pysty luomaan tehokasta verkkomarkkinoita koskevaa sääntelyä ja sen toimeenpanoa


• Digitaalisuus sulautuu pian saumattomaksi osaksi sisämarkkinoita

• Verkon ekosysteemeissä ei menestyäkseen ole pakko olla keskellä, mutta hyvin toimivat alustat tärkeitä

• Kuluttaja muuttuu arvaamattomaksi ja hänen valtansa kasvaa

• EU ei ole verkkopalveluja määrittävä raja• Kotimaisten yritysten on aktivoiduttava ja löydettävä

kilpailuetunsa lähinnä erikoistumisesta• Ei lisäsääntelyä vaan jo olemassa olevan

implementointia

Pääviestejä

digitalmedia.fi

Korkeavuorenkatu 30 A, 2. krs, FI-00130 Helsinki

Helsinki – Tampere – Oulu – Lappeenranta

facebook.com/digitalmediafinland

@digitalmediafi

[email protected]

euroopan digitaaliset sisämarkkinat

News & Politics